Mihin kasvu katosi?

Suomen talous ei ole kas­vanut kahdek­saan vuo­teen. Syytä on etsit­ty huonos­ta onnes­ta ja kil­pailukyvyn mene­tyk­ses­tä. Entä jos Suo­mi on vain tul­lut valmi­ik­si — eikä vain Suo­mi vaan koko Eurooppa?

Japani tuli valmi­ik­si 25 vuot­ta sit­ten, jol­loin maan aiem­pi rivak­ka kasvu pysähtyi.

Vuosikym­meniä Suomen talouskasvu oli sitä, että maa- ja met­sä­taloud­es­ta siir­ryt­ti­in tuot­tavampi­in töi­hin kaupunkei­hin. Tämä kasvun lähde on nyt ehtynyt.

Onko kasvu lop­punut vai onko se vain muut­tunut vaikeasti mitat­tavak­si laadullisek­si kasvuksi?

Nyky­isin saa muu­ta­mal­la satasel­la kam­er­an, jon­ka omi­naisuuk­sista olisi joutunut ennen mak­samaan kym­meniä ker­to­ja enem­män. Val­oku­via ote­taan sato­ja ellei tuhan­sia ker­to­ja enem­män, ja ne ovat paljon parem­pia kuin ennen. Tämä saat­taa näkyä jopa kulu­tuk­sen alen­tu­mise­na, kos­ka filme­jä ei oste­ta eikä viedä kehitettäväksi.

Jos taloudelli­nen kasvu on jatkos­sa samaa, mitä on tapah­tunut val­oku­vauk­selle, se ei näy nyky­isil­lä mittareil­la kasvu­na lainkaan. Määräl­lisen kasvun mit­taami­nen on järkevää, jos halu­taan ennus­taa työl­lisyyt­tä, mut­ta jos halu­taan mita­ta elin­ta­soa, pitäisi laadulli­nen kasvu ottaa huomioon.

= = =

Voisimme elää main­iosti niin kuin nyt. Tavarat eivät ole lop­puneet kaupoista eikä Suo­mi elä velak­si; onhan vai­h­to­tase tas­apain­os­sa. Ongel­ma on työttömyys.

Teol­lisu­ud­es­ta on kadon­nut kymme­nessä vuodessa satatuhat­ta työ­paikkaa — enem­män kuin maat­aloudessa edes on työ­paikko­ja. Jäl­jelle jäävät teol­lisu­ustyö­paikat ovat yhä harvem­min tehtaan puolel­la. Teol­lisu­ustyön­tek­i­jöi­den tehtävät siir­tyvät ulko­maille tai robot­eille — jatkos­sa lähin­nä robot­eille. Teol­lisu­us työl­listää korkeasti koulutet­tu­ja asiantuntijoita.

Osa teol­lisu­u­den alaku­losta johtuu siitä, ettei Suomes­sa osa­ta kehit­tää kun­nol­lisia kulu­tushyödykkeitä. Jos suo­ma­laisen yri­tys kek­sisi maail­man­men­estys­tuot­teen, se jou­tu­isi toden­näköis­es­ti valmis­ta­maan sen ulko­mail­la. Niin Marimekkokin tekee. Suomes­sa kan­nat­taa valmis­taa korkean jalostusas­teen tuot­tei­ta, joiden hin­nas­ta palkko­jen osu­us on pieni – eivätkä ne työl­listä massoja.

Jos kaik­ki osaisi­vat tehdä tois­t­en­sa töitä, iloit­sisimme jokaises­ta työtä säästävästä keksin­nöstä, niin kuin iloit­semme koti­talouskoneista. Kaikkien vapaa-aika lisääntyisi.

Robot­it eivät lisää kaikkien vapaa-aikaa, vaan tekevät jois­takin työt­tömiä. Korkeasti oikealle alalle koulute­tu­ista on ylikysyn­tää ja vähän koulute­tu­ista alikysyn­tää. Suo­ma­laiset osaa­jat ovat halut­tu­ja, kos­ka he ovat hyviä ja halpo­ja. Työ­markki­noi­ta vaivaa osaamisvinouma.

Vien­ti­tuotan­nos­sa jokainen ammat­tiryh­mä on kil­pailus­sa samaa työtä teke­vien kanssa maail­man­laa­juis­es­ti. Suo­ma­laisen duu­nar­in ain­oa merkit­tävä etu on se, että hän asuu Suomes­sa. Siitä ei ole hyö­tyä maail­mankau­pas­sa, mut­ta on paikallis­ten palvelu­jen tuot­tamises­sa. Teol­lisu­ud­es­ta pois potkit­tu­jen tule­vaisu­ut­ta on etsit­tävä koti­markki­noil­ta, lähin­nä palveluista.

Työt palvelu­am­mateis­sa ovat pääasi­as­sa huono­tuot­toisem­pia ja siten mata­la­palkkaisem­pia kuin menete­tyt työt tehtais­sa — jos eivät olisi, niihin­hän olisi kan­nat­tanut siir­tyä ajat sitten.

Suomes­sa elää aja­tus­pint­tymä, että maa voi rikas­tua vain vien­nin avul­la. Jos näin olisi, maail­man­talous ei voisi kas­vaa lainkaan. Eihän maa­pal­lol­ta viedä mitään minnekään.

Suomen taloudel­lisen nousun ja eri­tyis­es­ti työl­lisyy­den eväitä on etsit­tävä siitä, että teemme tavaroi­ta ja palvelu­ja toisillemme, siis kotimarkkinoista.

Palvelu­jen laa­jen­e­miselle Suomes­sa on monia esteitä alka­en itsepa­lvelu­un kan­nus­tavas­ta korkeas­ta vero­tuk­ses­ta ja kaupungis­tu­misen viivästymis­es­tä. Palve­lut tarvit­se­vat men­estyäk­seen paljon asi­akkai­ta kävelyetäisyydellä.

Suomen pienet palkkaerot ovat hyvä asia niiden pieni­palkkaisten kannal­ta, joil­la on työ­paik­ka, mut­ta paha niiden kannal­ta, joil­la ei ole.

Työl­lisyy­den nimis­sä tarvit­sisimme suurem­pia palkkaero­ja, mut­ta emme suurem­pia tulo­ero­ja; Suomes­sa on riit­tävän kur­jaa olla pien­i­t­u­loinen ja riit­tävän kivaa olla suu­rit­u­loinen. Pieniä palkko­ja tulee tukea täy­den­tävil­lä tulon­si­ir­roil­la. Pieni perus­tu­lo olisi ratkaisu pieni­palkkaisu­u­den ongelmaan.

Palveluy­hteiskun­nas­sa tarvi­taan suurem­pia palkkaero­ja kuin teol­lisu­usy­hteiskun­nas­sa – mitä korkeam­mat verot, sitä suurem­pia palkkaero­ja tarvitaan.

Suurem­mat palkkaerot toisi­vat avus­ta­van työvoiman takaisin työ­paikoille. Sak­sas­sa on jopa tutkimus­laitok­sis­sa mata­la­palkkaista avus­tavaa työvoimaa. Tutk­i­jat voivat keskit­tyä pää­työhön­sä, mikä nos­taa työn tuot­tavu­ut­ta korkean osaamisen töis­sä ja taviksetkin saa­vat töitä.

Vien­ti on yhä enem­män parhaiden osaa­jien vas­tu­ul­la. Tavis­ten mah­dol­lisu­udet ovat kotimarkkinoilla.

Ennen san­ot­ti­in, että puu on liian arvokas­ta poltet­tavak­si. Toiv­ot­tavasti puulle löy­tyy jatkos­sakin polt­tamista parem­pi vaihtoehto.

Puus­ta saa melkein mitä hyvän­sä – esimerkik­si tek­sti­ile­jä. Puuhun perus­tu­va pape­ri­akin arvokkaampi tuotan­to voi tuo­da Suomeen paljonkin vien­ti­t­u­lo­ja, mut­ta suuria mas­so­ja sekään ei työl­listä. Puun kor­jaamiseen met­sistä riit­tää alle kymme­nen­tuhat­ta henkeä. Ollak­seen kan­nat­tavia tehtaiden on olta­va läh­es automa­ti­soitu­ja. Ääneskosken bio­jalostuste­hdas työl­listää alle 200 henkeä.

 

= = =

Teol­lisu­ud­es­ta vapau­tu­va työvoima joutuu tyy­tymään vähem­män tuot­tavaan työhön. On hyvä kysymys kansakun­nan onnel­lisu­ut­ta ajatellen, onko tuo työ menete­tyn vapaa-ajan arvoista vai kan­nat­taisiko työaikaa lyhentää.

Kan­nat­taisi lyhen­tää, jos tulon­jako-ongel­ma saataisi­in ratkaistuksi.

= = =

Kir­joi­tus on julka­istu hie­man lyhyem­mässä muo­dos­sa Suomen Kuvale­hden Näkökulma-artikkelina.

 

 

118 vastausta artikkeliin “Mihin kasvu katosi?”

  1. Vero­tuk­sen rak­en­teesta voisi löy­tyä ainakin yhden vai­h­teen ver­ran lisää kier­roksia talouteen. Täl­lä het­kel­lä verote­taan lähin­nä työn tekemistä ja arvon­lisän tuot­tamista, mikä ei varsi­nais­es­ti kan­nus­ta työn tekemiseen ja arvon­lisän tuot­tamiseen, siis talouskasvuun.

    Huo­mat­tavasti parem­pi vero­tuk­sen kohde olisi työn tekemät­tömyys: kiin­teistövero kan­nus­taisi kiin­teistö­jen tehokkaam­paan käyt­töön, omaisu­usvero (ei siis pääo­matulovero) kan­nus­taisi han­kki­maan pankki­tileil­lä makaav­ille mil­jardeille tuot­toa, kiin­teät valmis­teverot arvon­lisäveron sijaan kan­nus­taisi­vat paran­ta­maan tuot­tei­den arvoa mah­dol­lisim­man paljon.

    Juus­to­höyläl­lä näivet­tämisen sijaan pitäisi pyrk­iä lisäämään talouden dynami­ikkaa rak­en­tei­ta uud­is­ta­mal­la. Me emme pär­jää pesemäl­lä omia paitojamme.

  2. Hyvä kun herätään pohti­maan, mis­tä tuo kasvu oikesstaan johtuu. Itse kuvit­te­len seuraavaa:
    Kasvu tulee tehokku­u­den lisääntymisestä.
    Posti on hyvä esimerk­ki. Sähkö­posti kor­vaa kir­jei­den kan­tamisen. Vapau­tu­va työvoima voi tehdä jotain muu­ta, aut­taa van­huk­sia tai jotain mikä muuten jäisi tekemättä.
    Kouluis­sa ja yliopis­tois­sa ope­tus voisi tul­la netistä ja opet­ta­jat voisi­vat keskit­tyä aut­ta­maan opin­to­jen suju­mista. Saataisi­in valmis­tu­misa­jat lyhyemmiksi.
    Vien­ti­te­ol­lisu­us on tot­tunut jatku­vasti tehosta­maan itseää ja tuot­tavu­us onkin kas­vanut. val­i­tat­tavasti monil­la sek­tor­eil­la täl­laista painet­ta ei ole ollu ja tehokku­us on jämähtänyt.
    Bri­tan­ni­as­sa ovat yliopis­tossa korkeampi lukukausi­mak­su jos opiskelee ain­oas­taan omak­si kun­ni­ak­sees, hyödyt­tämät­tä mak­sa­jaa. Jos tavoit­telemme korkeaa elin­ta­soa, tarvi­taan kyl­lä kohden­net­tua perus­tutkimus­ta. Muuten on vaara, että ajaudumme hal­pa­maid­en luokkaan. Voi men­nä vaik­ka Inti­aan kat­so­maan, onko se hauskaa.

  3. Kau­pas­sa käy­dessäni pistin merkille kuin­ka ihmiset jonot­ti­vat automaat­tikas­soille. Ei mah­da automaat­tikas­sa saa­da verotet­tavaa palkkat­u­loa. Kos­ka tiedämme, että yri­tyk­set eivät mak­sa vero­ja — sen sijaan yri­tyk­sen myymät palvelut/tuotteet sisältävät kaik­ki yri­tyk­sen kulut, mm. palkat ja verot, voimme olla var­mo­ja siitä, että tule­vaisu­udessa yhteiskun­ta menee nurin ellei robot­tien tekemää työtä verote­ta yhtä raskaasti kuin ihmisenkin tekemää.

    Tietysti voimme ajaa koulu­tuk­sen alas. Kuten Sip­ilän hal­li­tus on “viisaasti” tekemässä. Robot­te­ja kun ei tarvitse koulut­taa. Riit­tää kun joku ker­ran ohjel­moi työtehtävät.

  4. Kun robot­it ja ihmiset tekevät töitä, syn­tyy enem­män tulosta. Sitähän se talouskasvu on.

  5. Ode kir­joit­ti: ”Palvelu­jen laa­jen­e­miselle Suomes­sa on monia esteitä alka­en itsepa­lvelu­un kan­nus­tavas­ta korkeas­ta verotuksesta…”

    Miten tuol­lainen seik­ka sopii mielestäsi yhteen sen kanssa, että Suomes­sa näyt­tää ole­van lisään­tyvässä määrin pyrkimys­tä yhteen arvon­lisäveroverokan­taan siir­tymisek­si? Eikö työl­lisyy­den lisäämisen näkökul­mas­ta pitäisi pikem­minkin alen­net­tu­jen verokan­to­jen määrää nykyis­es­tään lisätä ulot­taen ne kat­ta­maan kaik­ki palve­lut, jot­ka selvästi kil­pail­e­vat koti­talouk­sien itse tekemän työn kanssa? Sil­lähän olisi tutkimusten mukaan myös myön­teisiä tehokku­us- ja hyvinvointivaikutuksia.

    Esimerkik­si kodin remon­toin­nis­sa käytet­tävää koti­talousvähen­nys­tä ei voine soveltaa kaikki­in täl­laisi­in palvelui­hin kom­pen­saa­tiona niistä perit­tävälle korkealle verokannalle.

  6. Ekon­o­misti Robert Gor­don pohdiskelee, oliko teol­lis­tu­misen tuo­ma kasvu väli­aikaista vaan. His­to­ri­as­sa taval­lisem­paa on ollut hitaan talouskasvun aika:
    Onko talouskasvu ohi?

  7. Kyl­lä elin­ta­so tullee laske­maan, kos­ka ihmiset van­henevat nopeam­min mitä tuot­tavu­us ehtii nouse­maan. Entistä enem­män resursse­ja kuluu siis van­hus­ten­hoitoon ja sairaan­hoitoon eikä ne tuo yhtään lisää elin­ta­soa ver­rat­tuna siihen tilanteeseen, jos­sa hoidok­it oli­si­vatkin hyvis­sä voimissa.

    Kaik­ki tämä lisään­tynyt hoito­työkin näkyy BKT:ssä, vaik­ka 10v aikaisem­pana ver­tailu­vuon­na mitään siitä ei tarvittu.

  8. Vähän off-top­ic mut­ta uusia digikameroi­ta myy­dään (globaal­isti) tänä vuon­na lukumääräis­es­ti noin neljä­sosa vuo­teen 2008 ver­rat­tuna. Lasku on läh­es käsit­tämätön. Japanis­sa ja USA:ssa myy­däänkin nyt eniten filmikameroi­ta, tosin itses­tään kehit­tyviä Instax-filmikameroi­ta. Ehkä joskus täälläkin. 

    Sit­ten siihen kasvu­un. Kansan­talouden kasvua ei voi syn­tyä säästämäl­lä eikä velko­ja takaisin mak­samal­la. Kasvu vaatii vält­tämät­tä lisään­tyvää kulu­tus­ta ja kas­vavia investoin­te­ja. Osa kulu­tuk­ses­ta ja läh­es kaik­ki investoin­nit on aina ja iankaikkises­ti tehty velak­si. Sekä julkisel­la että yksi­tyisel­lä puolel­la. Kasvu vaatii velkaa. Tämä totu­us ei ole muut­tunut mihinkään. Yhden vel­ka (ts. investoin­ti) on siis aina lop­ul­ta joidenkin tois­t­en var­al­lisu­ut­ta. Tämä pätee myös siihen paljon main­os­tet­tuun “tehot­tomaan ja ylisu­ureen julkiseen talouteen” (jota meil­lä siis ei todel­lakaan ole). Julkisen talouden rahoi­tus velak­si *laskusuh­dan­teessa* on pelkästään järkevää kos­ka rahoit­ta­mat­ta jät­tämi­nen mak­saa lop­ul­ta enem­män työt­tömyy­den kasvu­na ja talouden kuiv­u­mise­na. Jos julk­ista velkaa väk­isin vähen­netään — niinkuin nyt kovasti tehdään — ja yksi­tyi­nen sek­tori ei lisävelka­an­nu vas­taavasti niin talouskakun koko väistämät­tä piene­nee. Elämme itse kovasti yrit­täen aikaansaadus­sa lamassa.

    Eri­tyisen piinal­lista ja jär­jen­vas­taista investoin­ti­ha­lut­to­muus on tilanteessa, jos­sa reaa­liko­rko on nol­la. Meil­läkö ei todel­lakaan ole ole­mas­sakaan esimerkik­si kansal­lisia infra­struk­tu­uri­hankkei­ta, joiden pitkän aikavälin reaa­li­nen cost-ben­e­fit tuot­to ylit­täisi nol­lata­son? Täl­laista surkeaa tilan­net­ta ei ole ollut his­to­ri­amme aikana koskaan, eikä sitä ole nytkään. On ymmär­ret­tävä, että kansakun­nat eivät koskaan mak­sa velko­jaan takaisin vaan velan määrä vai­htelee kon­juk­tu­urien mukaan mut­ta kas­vaa trendi­no­mais­es­ti kun BKT kas­vaa. Puheet “lap­sille siir­tyvistä veloista” ovat pelkästään ääliömäisiä. Lapset halu­a­vat perin­nök­si toimi­van talouden ja työ­paikko­ja. He eivät halua kokoomuk­sen märkää unta repub­likaan­i­taloud­es­ta, jos­sa pari Harki­moa pyörit­telee kaikkia val­tion “bis­nek­siä” verot­tomasti ja lop­ut kansas­ta elää minimipalkalla.

  9. Samaan aikaan Ruot­sis­sa: viime vuo­den talouskasvu 4,5%.

    Onnek­si Suomenkin talous on kas­vanut vuosi­ta­sol­la vuo­den 2008 jäl­keen, vaik­ka blog­gauk­sen aloituk­ses­ta voi saa­da toisen kuvan. Kasvu ja taan­tu­ma on kai ollut samaa luokkaa kuin euroalueel­la keskimäärin. Samas­sa liemessä lil­lu­taan kuin mon­et euroalue­maa­ta. Euron ulkop­uolel­la menee toki paremmin.

    Väit­täisin myös posi­ti­ivis­es­ti, että Suomes­sa osa­taan tehdä kulu­tus­tuot­tei­ta. Oli­han Nokia vielä joku aika sit­ten kulu­tus­tuot­tei­den täh­tialan ylivoimais­es­ti suurin ja kai arvoste­tuinkin merkki. 

    Pelitkin ovat täh­tiala ja jonkin sortin kulu­tus­tuote vaik­ka eivät kulukaan. Pelialal­lakin ja juuri sen brändäyk­sessä Suo­mi lie kokoon­sa näh­den maail­man johtavia kulu­tus­tuot­tei­den valmistajia.

    En kuitenkaan usko vankasti Suomen tule­vaisu­u­teen. Maa on per­ifeer­i­nen (ja eri­tyis­es­ti Venäjästä riip­puen ehkä per­iferisoi­tu­mas­sa hamaan tule­vaisu­u­teen lisää). 

    Monista muis­takin syistä johtuen veikkaan suuren lisäar­von investoin­tien val­u­van keskuk­si­in. Niin on käynyt aina; kela­ta voi vaik­ka armas­ta koti­maatamme. Se ei ole maail­man suurim­mista tuista huoli­mat­ta pystynyt estämään kansan val­u­mista pääkaupunkiseudulle. 

    Suomen suh­teelli­nen etu liit­tyy jatkos­sa — kun infra, koulu ja muu rapis­tuu ja huip­pu­osaa­jat suun­taa­vat maail­malle — lähin­nä met­si­in ja jonkun ver­ran ehkä kai­vok­si­in Ne ovat mata­lan tuot­tavu­u­den maail­maa ver­rat­tuna vaikka­pa Berlin­in, Tukhol­man tai Lon­toon inno­vaa­tio­tako­moi­hin ja finanssibisneksiin.

  10. Kauko:
    Ekon­o­misti Robert Gor­don pohdiskelee, oliko teol­lis­tu­misen tuo­ma kasvu väli­aikaista vaan.Historiassa taval­lisem­paa on ollut hitaan talouskasvun aika:
    Onko talouskasvu ohi?

    Ei talouskasvun aika mihinkään ole lop­punut, mehän ollaan ehdit­ty vas­ta hie­man raa­put­ta­maan automa­ti­saa­tion mah­dol­lis­ta­maa tuotan­non tehostamista.

    Talouskasvu on hiipunut pääosin sik­si, että automa­ti­soin­nin hedelmiä ei olla opit­tu vielä jaka­maan tarkoituk­sen­mukaisel­la taval­la, ja kysyn­tä sakkaa palkka­sum­man pienen­e­misen tai ainakin epä­ta­saisen jakau­tu­misen vuoksi.

    Teolli­nen val­lanku­mous mullisti ihmis­ten elan­non omavaraistaloud­es­ta palkkatyök­si. Nyt pitäisi kek­siä keino jol­la palkkatyöstä päästään eteen­päin; sen aika alkaa olla ohi. Jonkin­lainen perus­tu­lo­ma­lli lie­nee tule­vaisu­udessa väistämätön, ja sen rahoituk­seen tarvi­taan jotain ihan muu­ta kuin tulovero.

  11. Suo­mi verot­taa itsen­sä hengiltä. Jos emme kykene laske­maan veroast­et­tamme reip­paasti, viimeinen sam­mut­taa val­ot. Kyse siis ei ole jostain alem­mas­ta verokan­nas­ta kaver­ille, vaan kokon­aisveroas­t­een laskemisesta. 

    Kos­ka yli 70 % yhteiskun­nan menoista on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja, niin samal­la ratkeaa toinen ongel­mamme, pas­sivoi­va, liian korkea sosi­aal­i­tur­vamme. Nyt yhteiskun­nas­samme vain sosi­aalipum­mit voivat hyvin.

  12. Heik­ki Lank­i­nen: Miten tuol­lainen seik­ka sopii mielestäsi yhteen sen kanssa, että Suomes­sa näyt­tää ole­van lisään­tyvässä määrin pyrkimys­tä yhteen arvon­lisäveroverokan­taan siir­tymisek­si? Eikö työl­lisyy­den lisäämisen näkökul­mas­ta pitäisi pikem­minkin alen­net­tu­jen verokan­to­jen määrää nykyis­es­tään lisätä ulot­taen ne kat­ta­maan kaik­ki palve­lut, jot­ka selvästi kil­pail­e­vat koti­talouk­sien itse tekemän työn kanssa?

    Mitä tapah­tu­isi, jos arvon­lisäveroa las­ket­taisi­in sen ver­ran, kuin sen vähen­tämi­nen han­k­in­noista mah­dol­lis­taa? Työvoimaval­taiset alat hyö­ty­i­sivät, kos­ka ei ole niin paljon vähen­net­tävää. Turhat han­k­in­nat väheni­sivät, kos­ka niitä tehdään vain kos­ka saadaan alv:t vähen­net­tyä. Ali­hank­in­taketjut väheni­sivät, mikä ei useim­miten olisi lainkaan huono asiaa.

    1. Jos ALV:n vähen­nysoikeus pois­tet­taiusi­in, se pakot­taisi pysty­suo­raan inte­graa­tioon, jos­sa väl­i­tuot­tei­ta ei ostet­taisi, vaan tehtaan pitää omis­taa kai­vok­setkin ja lop­ul­ta kaup­pa, jos­sa se myy omia tuot­teitaan. Ei järkeä.

  13. Sonofhades: tule­vaisu­udessa yhteiskun­ta menee nurin ellei robot­tien tekemää työtä verote­ta yhtä raskaasti kuin ihmisenkin tekemää.

    Tässähän on se ongel­ma, että jos hom­ma menee tarpeek­si pitkälle, niin ihmisil­lä ei ole enää mitään mil­lä mak­saa lop­ut­tomasti robot­tien tuot­tamia tuotteita.

    Teo­ri­as­sa voisi ajatel­la, että jos­sain vai­heessa robot­it valmis­ta­vat tuot­tei­ta mut­ta kos­ka niille ei ole osta­jia pitää painaa ihmisille kuvit­teel­lista rahaa, joil­la tuot­tei­ta voidaan ostaa.

    Välil­lä en ole var­ma siitä toimi­iko ihmiskun­ta jo nyt niin.

    Ihmi­nen ei koh­ta mitenkään pysty saavut­ta­maan tietokonei­ta elämän­sä aikana, perusk­oulu kestää sen 15 vuot­ta ja siihen +10 vuot­ta erikois­tu­mista, tietokoneet eivät koskaan uno­h­da mitään ja seu­raa­va sukupolvi on aina edeltäjään­sä tehokkaampi.

    Tässä ske­naar­ios­sa on vain se luon­non kan­tokyvyn kestävyy­den ongel­ma. Ei ihmi­nen käsipelil­lä pysty­isi nytkään tuhoa­maan luon­toa läh­eskään niin tehokkaasti, mut­ta jos robot­tiarmei­ja päästetään ham­straa­maan luon­non­va­ro­ja, on vain ajan kysymys kun kaik­ki on kulutet­tu loppuun.

    Maailma­han ei kuitenkaan ole mitenkään valmis vielä, oliko nyt niin että vain joka kol­man­nel­la ihmisel­lä on käytössään WC ja niin edelleen. On vaikea nähdä miten sieltä kuopas­ta nous­taan, kun län­si­mais­sakin alkaa jo olla ongelmia siinä.

    Taval­laan se ris­tiri­ita sen inhimil­lisen hädän, joka ruokkii täm­möisiä perus­suo­ma­laisia Tony “pis­tetään koral­lir­i­u­tat sileek­si” Abbott tai Don­ald “soi­tan Bill Gate­sille ja sul­jen Inter­netin” ‑tyyp­pisiä johta­jia ja sen mitä maail­mas­sa voitaisi­in tehdä, jos kaik­ki yhtäkkiä hom­maisi­vat vasem­mis­toli­iton jäsenkir­jan ja päät­täi­sivät työsken­nel­lä yhdessä ihmiskun­nan tule­vaisu­u­den eteen on taval­laan aika musertava.

  14. Mik­si Yhdys­val­lat ei ole tul­lut valmi­ik­si, vaik­ka he ovat reip­paasti meitä rikkaampia?

  15. Mats: On ymmär­ret­tävä, että kansakun­nat eivät koskaan mak­sa velko­jaan takaisin vaan velan määrä vai­htelee kon­juk­tu­urien mukaan mut­ta kas­vaa trendi­no­mais­es­ti kun BKT kas­vaa. Puheet “lap­sille siir­tyvistä veloista” ovat pelkästään ääliömäisiä. Lapset halu­a­vat perin­nök­si toimi­van talouden ja työ­paikko­ja. He eivät halua kokoomuk­sen märkää unta repub­likaan­i­taloud­es­ta, jos­sa pari Harki­moa pyörit­telee kaikkia val­tion “bis­nek­siä” verot­tomasti ja lop­ut kansas­ta elää minimipalkalla.

    Kyl­lä kansat käytän­nössä ovat mak­sa­neet velka­nsa pois. Vielä use­am­mat ovat myös vähen­täneet velkaa lähelle velattomuutta. 

    Sit­ten taas on mai­ta, jot­ka eivät ole saa­neet kuri­in velka­an­tu­mista ja ovat joutuneet velko­jien­sa valvon­taa. Kreik­ka nyt vaikka.

    Jos Suo­mi ei saa velka­an­tu­mis­vauh­tia kuri­in, voi tääl­läkin koh­ta talous­päätök­siä olla tekemässä joku troik­ka tai vas­taa­va. Sen jäl­keen kokoomuk­sen talous­poli­ti­ikkaa alkaa näyt­tää sosial­is­tiselta (mitä se kyl­lä usein onkin ollut).

  16. Ei meil­lä ole mitään val­tavaa työ­paikkaka­toa tapahtunut.Työllisten määrä 1000 henkeä

    1989 2 483
    2005 2 378
    2006 2 416
    2007 2 459
    2008 2 497
    2009 2 423
    2010 2 410
    2011 2 428
    2012 2 431
    2013 2 403
    2014 2 386
    2015 2 368

  17. Eikä vien­tikään ole rom­ah­tanut , vuon­na 2004 vien­ti olo 48 mil­jar­dia, nyt 54 miljardia

    Suomen vien­nis­sä kum­mit­telee öljy, sil­lä vien­nistä yli 10 % on öljy­tuot­teit­ta ja öljyä

    Niin­pä vien­nin arvokin heiluu raakaöljyn hin­nan mukaan eli kun öljy 2011 tienoil­la oli korkeim­mil­laan 200 taalan tienoil­la per tyn­nyri niin se näkyi vien­nis­sä piikkinä eli vien­ti näyt­ti kas­va­van voimakkaasti 

    Mut­ta kun öljyn hin­ta on laskenut niin vien­tikin näyt­tää pudon­neen, öljyn hin­ta kun pyörii nyt 30 taalan tienoil­la tynnyriltä

    1. Ei ole mitään järkeä seu­ra­ta aikasar­jo­ja, jot­ka koske­vat brut­tovi­en­tiä. Pitää seu­ra­ta aikasar­jo­ja, jot­ka ker­to­vat vien­tisek­torin arvon­lisäyk­ses­tä. Jos venäläistä öljyä kul­jete­taan Suomen kaut­ta jalostet­tuna ulko­maille, se lisää Suomen “vien­tiä” melkois­es­ti, mut­ta aika vähän vien­nistä saatavia tuloja.

  18. Mei­dän ain­oi­ta ongelmia on työt­tömyys mut­ta ei sekään johdu niinkään työ­paikko­jen vähen­e­mis­es­tä vaan työvoiman tar­jon­nan lisäämisestä

    Eläkeikää kun on nos­tet­tu 55 vuodes­ta 65-ikävuo­teen niin työvoiman tar­jon­ta on kas­vanut sadoil­la tuhansilla.Myös maa­han­muut­to on lisän­nyt työvoiman tar­jon­taa ja tar­jn­ta on purkau­tunut työttömyydeksi.

    Vuon­na 1989 meil­lä oli n 80000 työtön­tä, nyt 500000

    Muut kehit­tyneet maat ovat lisän­neet työl­lisyyt­tä jaka­mal­la työtä .Se tapah­tuu pääosin työaikaa lyhen­tämäl­lä eli osa-aikatyön ja nor­maalin työa­jan lyhen­tämisen kaut­ta esim viimek­si Porsche siir­tyi 6‑tuntiseen työviikkoon .

    Suomes­sa osa-aikaisia on vain n 14 % kun heitä kehit­tyneis­sä EU mais­sa on 25 % luokkaa, jois­sain jopa 50 %

    Jos Suomes­sakin olisi yhtä paljon osa-aikaisia niin työl­lisyysatse olisi 80 % luokkaa ja työt­tömyys 5 % luokkaa

    http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:Persons_working_part-time_or_with_a_second_job,_2004%E2%80%9314_(%25_of_total_employment)_YB16.png

    Suomes­sa halu­taan kuitenkin PIDENTÄÄ työaikaa eli men­nään taas perse edel­lä puuhun.

    Sak­sas­sa hyv­in­voin­ti­in riit­tää, että tehdään 1371 tun­tia per työlli­nen vuodessa.Suomessa pitää tehdä 1645. Tan­skalaiset tekevät 1436, Nor­jalaiset 1427 etc

    Useim­mis­sa mais­sa val­tio tukee osa-aikaisia, joten köy­hyys ja pien­i­t­u­loisu­us on kas­vanut niis­sä mais­sa, jois­sa tukia ei ole

    Pitkää päivää, yli 2000 tun­tia vuodessa tekevät esim kreikkalaiset tai mek­siko­laiset, mut­ta ei heistä rikkai­ta ole tullut

    USAkin tun­nit ovat vähen­tyneet vuo­den 2000 1836 sta 2014 1789 tun­ti­in tai Kore­as­sa 2500 sta 2014 2124 ään

  19. Julk­sen sek­torin ali­jäämän tas­apain­ot­ta­mi­nen on yksinker­tainen juttu: 

    Ote­taan mallia Irlan­nista, Espan­jas­ta, Potu­gal­ista , Viros­ta, Latvi­as­ta, Liet­tuas­ta etc 

    Eli leikataan julkisen sek­torin palkko­ja ja etuuksia.Noin 20 % leikkaus riit­tää ja peli­v­araa saadaan kun vero­tus nos­te­taan vuo­den 2000 tasolle.

    Mut­ta useim­mat kansane­dus­ta­jat ovat virkamiehiä tai elinikäisiä poli­itikko­ja, joten virkamiespuolue on eduskun­nan suurin puolue.

    Yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jät lois­ta­vat poissaololollaan

  20. Sisäisen deval­vaa­tion toteu­tus ei ole helppoa.
    Näk­isin näin, että asumiseen, ruokaan ja vaate­tuk­seen sekä liikku­miseen liit­tyvää vero­tusya pitäisi keventää.
    Ts. pakol­lisia elinkus­tan­nuk­sia alen­netaan tätä kautta.
    Yri­tys­toimin­nan vero­tuk­sen pitäisi kannustaa
    1) tuotan­nol­lisi­in investointeihin
    2) työvoiman palkkaamiseen
    3) taseen oman pääo­man saamiseen kun­toon, mielel­lään ainakin 80–90%:iin kokonaispääomasta

    Näi­den rahoit­ta­mi­nen onkin sit­ten oma taiteenlajinsa.
    Lähtisin ourka­maan val­tion- ja kun­nall­ishallintoa normin­purkutalkoil­la. Jos eri­laista hallintoa ja valv­in­taa ml. luoakäytän­nöt sadaan yksinker­tais­tet­tua ja keven­net­tyä ei virkakoneis­tia tarvi­ta siinä määrin kuin nykyisin.
    Osmo Soin­in­vaaran kir­joi­tus on erinomainen.

    Jos kansakun­ta ei ole onnelli­nen, ei se toi­mi tehokkaasti ja pyri paran­ta­maan toim­intaansa. Nyt vain hajaute­taa, riidel­lään ja tais­tel­laan “saavutet­tu­jen etu­jen” pitämisek­si. Saisimme hävetä koko kansakun­ta omaa type­r­yt­tämme ongelmien ratkaise­miss­sa — yhdessä.

  21. Pitäisikö robot­tiveron olla jos­sain suh­teessa robotin kor­vaa­man ihmisjoukon työ­suorituk­sen määrän suu­ru­u­teen? Olisiko tuos­ta mah­dol­lisu­us laa­tia Win-Win tilanne, ennenkuin tilanne ryöstäy­tyy kokon­aan käsistä?

    Keitä oli­vatkaan ne nimekkäät henkilöt, jot­ka oli­vat allekir­joit­ta­neet kir­jeen, jos­sa ilmaisi­vat huolestuneisuuten­sa robo­t­i­saa­tion joh­dos­ta? Mitkä oli­vat hei­dän argumenttinsa?

    1. Unkaris­sa verote­taan inter­netin käyt­töä. Siinä on kyse vähän samas­ta asi­as­ta kuin robot­tiverossa. Halu­taan verot­taa teknolo­gian tuo­maa lisään­tyvää tuottavuutta.

  22. Robot­it evät tai­da mak­saa vero­ja, ellei niitä ole ohjel­moitu tekemään niin. 

    Pitäisikö yhteiskun­nan (ja kansane­dus­ta­jien) vaa­tia sitä, ennenkuin on liian myöhäistä?

  23. Ville: MTurhat han­k­in­nat väheni­sivät, kos­ka niitä tehdään vain kos­ka saadaan alv:t vähennettyä.

    Ei kukaan tee han­k­in­to­ja vain sik­si että saa vähen­nel­lä alve­ja. Kyl­lä organ­isaa­tiois­sa päät­tömät turhat han­k­in­nat liit­tyvät yleen­sä bud­jetin kulut­tamiseen. Jos bud­jet­ti ei kulu niin seu­raa­vana vuon­na sitä pienennetään. 

    Ain­oas­taan täysin ammat­ti- ja lasku­taido­ton johta­ja polt­taa rahat alvien vähen­tämisen takia.

  24. Mats on uno­htanut ettemme voi val­u­ut­tau­nionis­sa velka­an­tua lop­ut­tomasti. Eikö kukaan ole velan­ot­toa edes pysäyt­tämässä laskusuh­dan­teen aikana , tavoite­han on vain velka­an­tu­mis­tahdin laskem­i­nen, ei mikään velan­oton pysäy­tys. Velan­ot­to oli tarkoi­tus lopet­taa 2021 kaiken jär­jen mukaan key­ne­siläisik­si julis­tau­tu­vien eli suun­nilleen koko vasem­mis­ton pitäisi vaa­tia jät­timäistä yli­jäämää suh­dan­tei­den tasaamisek­si. Nyt ei ainakaan ole mikään nousukausi, mut­ta 2021 voisi ollakin se nousukau­den huippuvuosi.

  25. Mats: Vähän off-top­ic mut­ta uusia digikameroi­ta myy­dään (globaal­isti) tänä vuon­na lukumääräis­es­ti noin neljä­sosa vuo­teen 2008 ver­rat­tuna. Lasku on läh­es käsit­tämätön. Japanis­sa ja USA:ssa myy­däänkin nyt eniten filmikameroi­ta, tosin itses­tään kehit­tyviä Instax-filmikameroi­ta. Ehkä joskus täälläkin.

    Eniten­hän myy­dään kän­nyköitä jois­sa on riit­tävän hyvät kam­er­at. Digikam­er­at jyrä­sivät aiem­mat filmikam­er­at mut­ta nyt ei ihmis­ten tarvitse sijoit­taa rahaa edes niihin kun aina mukana olevas­sa tasku­ti­etokoneessa on valmi­ina kam­era jon­ka tekni­nen laatu ei käytän­nössä yleen­sä ole rajoite nor­maale­ja lomaku­via näp­siessä. Eli tässäkin se sama mis­tä Osmo kir­joit­ti: halut­tuun lop­putu­lok­seen päästään entistä pienem­mäl­lä sijoituk­sel­la ja vähem­mäl­lä tavaramäärällä.

  26. Pieni avoin talous kas­vaa vien­nistä saatavil­la tuloil­la. Tämän voi toden­taa men­emäl­lä paikalliseen mar­ket­ti­in ja tutki­mal­la tavaroiden valmis­tus­mai­ta: tuon­ti mak­se­taan vien­nil­lä. Ymmär­rän viher­vasem­mis­ton ”koti­markki­na­jar­gonin” poli­it­tisel­la tasol­la, mut­ta siinä ei ole talous­poli­it­tista järkeä. Kaik­ki muis­ta­vat vitsin, jos­sa kak­si ekon­o­mis­tia käve­liv­ät puis­tossa ja vetoa lyö­tyään söivät koiran­jätök­siä ja kas­vat­ti­vat brut­tokansan­tuotet­ta. Lop­pu­pelis­sä ”net­toveron­mak­sa­ja” määrit­telee kuin­ka paljon taakkaa hän halu­aa kantaa.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ALV:n vähen­nysoikeus pois­tet­taiusi­in, se pakot­taisi pysty­suo­raan inte­graa­tioon, jos­sa väl­i­tuot­tei­ta ei ostet­taisi, vaan tehtaan pitää omis­taa kai­vok­setkin ja lop­ul­ta kaup­pa, jos­sa se myy omia tuot­teitaan. Ei järkeä. 

    Jos alv mitoitet­taisi­in suur­te­ol­lisu­u­den tuotan­toketju­jen mukaan niin, että kokon­aisuute­na ker­tyy nykyi­nen alv, yhden por­taan alv-pros­ent­ti olisi varsin pieni. Tämä ei vält­tämät­tä pakot­taisi pysty­suo­raan inte­graa­tioon, kos­ka ali­hankki­jat ovat niin jous­tavia käyt­tää, että se hel­posti kom­pen­soi pienen veron. Kulut­ta­jille myytävis­sä palveluis­sa alhaisen alv:n vaiku­tus olisi suuri, ja työl­listävä vaiku­tus ilmeinen.

    1. Meil­lä oli aikanaan liihke­vai­h­tovero­jär­jestelmä ja se tuot­ti suur­ta hait­taa juuiri tuon ker­tau­tu­vu­u­den takia. Tästä on kuitenkin turha keskustel­la. Arvon­lisäveros­ta luopimi­nen ja siir­tymi­nen liike­vai­h­toveroon edel­lyt­täisi eroa EU:sta.

  28. En syö rsv­in­tolois­sa työl­listääk­seni. Kun ansio­työn lisäk­si valmis­tan itse ruokani aikaansaan enem­män kansan­tuotet­ta. Liiat kok­it voisi­vat työl­listää itsen­sä van­hus­ten­hoi­dos­sa. Niitä palvelui­ta rahoi­tan mielu­um­min, ehkä tule­vat itsel­lenikin tarpeeseen. Toiv­ot­tavasti työ kelpaa.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei ole mitään järkeä seu­ra­ta aikasar­jo­ja, jot­ka koske­vat brut­tovi­en­tiä. Pitää seu­ra­ta aikasar­jo­ja, jot­ka ker­to­vat vien­tisek­torin arvon­lisäyk­ses­tä. Jos venäläistä öljyä kul­jete­taan Suomen kaut­ta jalostet­tuna ulko­maille, se lisää Suomen “vien­tiä” melkois­es­ti, mut­ta aika vähän vien­nistä saatavia tuloja.

    Noi­ta arvon­isäyk­seen perus­tu­via tilas­to­ja ei ole ainakaan hel­posti saatavilla .

    Ilmeis­es­ti ne ovat joko hira-menet­te­lyl­lä tehtyjä tai “talousti­eteil­i­jöi­den” salaista alim­man laatikon tietoa ? Jos ne oli­si­vat noin merkit­täviä niin var­maan niitä jos­sain esiteltäisiin ?

    Kansalais­ten tilan­neti­etoa­han pide­tään tärkeänä, mut­ta se syn­tyy vain tietoa jakamalla.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Eero Kärki.
    Jos talouskasvu ei voi perus­tua kuin vien­ti­in, miten maail­man­talous voi kas­vaa? Vien­nil­lä Marssiin?

    Näin har­rasteli­jana voisin olet­taa, että maail­man­talouden kasvu perus­tuu siihen, että eri­laiset yksiköt ovat ryhtyneet vai­h­dan­taan ja oppi­neet hyö­dyn­tämään suh­teel­lisia kil­pailue­tu­jaan. Tässä mielessä käsit­teet vien­ti ja tuon­ti ovat todel­lakin mieli­v­al­taisia, nehän perus­tu­vat vai­h­dan­taan yli kart­taan piir­re­tyn val­tion tms. rajan.

    Suurelle, monipuoliset luon­nonolo­suh­teet ja ‑varat omis­tavalle val­ti­olle, esim USAlle, ulko­maankaup­pa on peanuts, tosin erit­täin hyödyl­listä. Pienelle ja yksipuolisel­la maalle kuten Suomelle se on läh­es itseis­ar­vo. Voisi kuvitel­la, että esim. Bel­gias­sa ja Hol­lan­nis­sa tilanne on sama.

    Val­tio tarkasteluyk­sikkönä on sinän­sä ihan järkevä, sil­lä sen sisäl­lä lain­säädän­tö yms. on yht­enevä. Suh­teel­lista kil­pailukykyä voidaan edis­tää tai tukah­dut­taa niin sisäisi­in kuin ulkoisi­in vai­h­dan­takump­panei­hin näh­den. Suomen tar­jon­ta­puolen organ­isaa­tioil­la on tässä omat merkit­tävät ansionsa.

    Otsikkoon palatak­seni, blo­gi-isän­nältä taas järkevä ana­lyysi. Ei vaan tapah­du, kos­ka SAK.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Unkaris­sa verote­taan inter­netin käyt­töä. Siinä on kyse vähän samas­ta asi­as­ta kuin robot­tiverossa. Halu­taan verot­taa teknolo­gian tuo­maa lisään­tyvää tuottavuutta.

    Tämä kos­kee toki autoilu­akin. Olisi kiva tietää, paljonko vau­raampi Suo­mi olisi, jos autoilua ei olisi niin päät­täväis­es­ti, niin pitkään vas­tustet­tu tuon­ti­ra­joituk­sil­la, tulleil­la ja veroilla.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos talouskasvu ei voi perus­tua kuin vien­ti­in, miten maail­man­talous voi kas­vaa? Vien­nil­lä Marssiin? 

    Suo­mi on pieni markki­na. Monel­lako teol­lisel­la alal­la voisi suo­ma­lainen yri­tys olla edes keskikokoinen olemat­ta riip­pu­vainen lähin­nä viennistä? 

    Hal­li­tuskin on liikut­ta­van yksimieli­nen siinä, että vika on eurossa, vaik­ka sitä ei avoimesti nykyl­i­tur­gias­sa saakaan sanoakaan ääneen. (= mitä muu­takaan on yksimielisyys siitä, että Suomes­sa on ulkois­es­ti liian korkea palkkata­so?). Seu­raaval­la ker­taa kun vihreät ovat hallitus“vastuuussa” sama linja(ja lin­jat­to­muus) heil­läkin tulee olemaan.

  33. “Vuosikym­meniä Suomen talouskasvu oli sitä, että maa- ja met­sä­taloud­es­ta siir­ryt­ti­in tuot­tavampi­in töi­hin kaupunkei­hin. Tämä kasvun lähde on nyt ehtynyt.”

    Sos­sun ja kelan tuhan­net virkail­i­jat tuot­tavam­paan työhön ja perus­tu­lo kansalaisille.

  34. Onko tek­nol­o­gisen työt­tömyy­den aikana järkeä asevelvol­lisu­udelle? Ammat­ti­maiseen suun­taan menevä armei­ja toisi töitä monille.

  35. Ei se kasvu min­nekään ole kadon­nut, vaik­ka se Suomes­ta onkin kadonnut.

    OS sanoo aivan oikein: Ongel­ma on työttömyys.

    Mis­täs tämä työt­tömyys sit­ten oikein johtuu? Ay-liik­keestä tietenkin!

    Suomen Ay-liike on toiv­o­ton tapaus. Itsekkäil­lä toimil­laan se on aiheut­tanut suurtyöttömyytemme. 

    Onko sen röyhkey­del­lä enää mitään rajaa? 

    Ay-liike sanoo ole­vansa heikom­pi­en puo­lus­ta­ja. Tämä on täy­del­listä bluffia ja harhautusta.

    Todel­lisu­udessa se on hyväo­sais­ten etu­jen itsekäs puo­lus­ta­ja ja puolen miljoo­nan työt­tömän sekä hei­dän yli miljoo­nan läheisen jul­ma sortaja.

    Sen moraalit­to­muus ja rumat kasvot ovat nyt kaiken kansan nähtävis­sä. Ay-kuninkaal­la ei ole vaatteita!

    Kaikille täysjärk­isille pitää olla jo selvää, että Suomen kipeästi tarvit­se­ma talouskasvu voi tul­la vain uusista työpaikoista.

    Uusista työ­paikoista pk-sek­tori luo noin 90% ja sil­lä on myös parhaat uudet business-ideat. 

    Tästä johtuen vain Pk-sek­tori voi pelas­taa Suomen talouden. Joka muu­ta väit­tää, valehtelee.

    Kuitenkin Ay-liike on törkeäl­lä taval­la sulkenut pk-sek­torin kaikkien neu­vot­telu­jen ulkopuolelle.

  36. Aikanaan kier­si jut­tu, jos­sa varoitet­ti­in ker­tomas­ta MTK:lle, että Suomen pitää olla omavarainen banaanien suh­teen. Tämän ekon­o­mistiv­itsin on kor­van­nut koti­markki­nata­ri­na, jos­sa talous muut­tuu parati­isik­si, kun sil­loin täl­löin koneeseen lisätään rahaa nos­ta­mal­la palkko­ja, lisäämäl­lä etuuk­sia ja ennen kaikkea ”investoimal­la infra­struk­tu­uri­in”. Lisäk­si löy­det­ti­in vielä ker­roin­vaiku­tus. Eri syistä mallia kokeilleet val­tiot ovat mm. Alba­nia, Kuu­ba ja Pohjois- Korea.
    Suomen sään­nel­ty talousjär­jestelmä hävisi 1990- luvul­la, mut­ta rak­en­teet eivät muut­tuneet. Kaik­ki tiesivät, että euro­talous reagoi talouden heiken­tymiseen työt­tömyy­del­lä. Kaik­ki tiesivät, että glob­al­isaa­tio muut­taa tapaa, jol­la Suomen taloudel­lista hyvyyt­tä arvotetaan.
    Aina on help­poa olla ”key­ne­siläi­nen” ide­al­isti: hie­man rahaa ja muu­ta sinne tänne, kenellekään ei tule paha mieli ja talous oike­nee itses­tään. Minus­ta kan­nat­taisi jar­rut­taa ennen seinää.

  37. Liian van­ha:
    Muut kehit­tyneet maat ovat lisän­neet työl­lisyyt­tä jaka­mal­la työtä .Se tapah­tuu pääosin työaikaa lyhen­tämäl­lä eli osa-aikatyön ja nor­maalin työa­jan lyhen­tämisen kaut­ta esim viimek­si Porsche siir­tyi 6‑tuntiseen työviikkoon . 

    Oli­pa muuten hyvin kirjoitettu.

    Olen kanssa ihme­tel­lyt että mitä hyö­tyä täl­lä ns. työa­jan piden­tämisel­lä tai yhteiskun­ta­sopimuk­sel­la saadaan aikaan. Ehkä jos­sain S‑ryhmän kokoises­sa ketjus­sa muu­ta­ma lisä­tun­ti mah­dol­lis­taisi että voitaisi­in palkata vähem­män ihmisiä töi­hin, mut­ta onko se sit­ten yhteiskun­nan kokon­aise­dun mukaista?

    Mut­ta ei tietenään ketään voi­da pakot­taa 6 tun­nin työpäivään. Mik­si muuten puhutaan 6‑tunnin työvi­ikos­ta? No se on sivuseikka.

    Minus­ta olen­naista olisi kehit­tää niitä aluei­ta, mis­sä jotain oikeaa muu­tos­ta voidaan saa­da aikaan — 

    Oikeaa muu­tosta­va syn­tyy tutkimuk­ses­ta, koulu­tuk­sen kehit­tämis­es­tä ja yri­tys­ten toim­intaedel­ly­tyk­sien koht­en­tamis­es­ta, eli siitä että tehdään investoimi­nen Suomen alueelle vähin­tään yhtä kan­nat­tavak­si kuin mitä se on lähialueillamme.

    Nyt leikataan koulu­tus­ta ja yri­tys­ten toim­intaedel­ly­tys­ten paran­tamista ei oikein edes aloiteta.

    Irti­sanomis­suo­ja pitäisi pois­taa ja yri­tysvero­tus laskea nol­laan. Käytän­nössä irti­sanomis­suo­jas­ta ei ole mitään hyö­tyä, kos­ka se vain estää yri­tyk­siä ja organ­isaa­tioi­ta uud­is­tu­mas­ta. Lisäk­si se tekee työl­listämis­es­tä vaikeam­paa ja lisää työn­tana­jien velka­kier­teen riskiä.

    Lisäk­si pelko siitä, että yrit­täjät potki­vat huvikseen pois ihmisiä on pääsään­töis­es­ti turha. En ole vielä ker­taakaan tavan­nut yrit­täjää, joka olisi jotenkin ylpeä siitä että olisi potk­in­ut jonkun ulos, suurin osa suo­ma­lai­sista yrit­täjistä pikem­minkin ovat ylpeitä siitä että saa­vat työllistää.

    Yri­tysvero­tuk­ses­sa taas olemme hävin­neet Virolle, joten suh­teessa meil­lä ei ole mitään sijain­ti­et­ua olemassa.

    Palkat ja niiden suu­ru­us on sinän­sä aika merk­i­tyk­setön­tä, tärkeäm­pää olisi vero­tus — paljonko siitä palka­s­ta jää käteen.

    Pitkään puhut­ti­in siitä, kuin­ka Ruot­si on meitä aina 10 vuot­ta edel­lä, mut­ta nyt Virokin on meitä edel­lä — miten se on mahdollista?

    Jotain pitäisi tehdä ja aika nopeasti.

  38. Ris­to: Suo­mi on pieni markki­na. Monel­lako teol­lisel­la alal­la voisi suo­ma­lainen yri­tys olla edes keskikokoinen olemat­ta riip­pu­vainen lähin­nä viennistä?

    Ei Suomen ongel­ma ole vien­ti­te­ol­lisu­udessa; vien­nin ain­oa funk­tio on rahoit­taa tuon­ti, ja täl­lä het­kel­lä vai­h­to­tase on tas­apain­os­sa. Vien­ti­te­ol­lisu­us siis täyt­tää tehtävän­sä. Vai­h­to­taseen tas­apaino tarkoit­taa myös sitä, että val­u­ut­ta on juuri oikean arvoinen, eli myöskään euro ei ole ongelma.

    Suomen ongel­ma on työt­tömyys ja siitä aiheutu­vat kus­tan­nuk­set. Työt­tömyyt­tä taas ei voi kor­ja­ta vien­ti­markki­noil­la, kos­ka mikään voimakkaan työvoimaval­tainen vien­nin ala ei voi men­estyä kil­pailus­sa Kiinan ja Viet­namin kanssa, jos samal­la halu­taan pitää kiin­ni Kiinaa ja Viet­namia korkeam­mas­ta elin­ta­sos­ta. Työl­lisyyt­tä voidaan paran­taa ain­oas­taan aloil­la, jois­sa Kiina ja Viet­nam eivät ole suo­ras­sa kil­pailu­ase­mas­sa, eli koti­markki­noiden palvelusektorilla. 

    Se on ain­oa alue jol­la real­is­tis­es­ti voidaan saavut­taa läh­es täystyöl­lisyys, ja jos työn pyhästä ase­mas­ta yhteiskun­nas­sa ei halu­ta luop­ua, siihen on pakko satsata.

  39. Voi hyvin olla että nykyisen talouden rakenne on sel­l­ainen että taloudel­lisia ilmiöitä on vaikeampi mita­ta. Työsken­telin aiem­min noiden asioiden paris­sa ja oli kyl­lä nopeasti havait­tavis­sa että tietopo­h­ja ei riitä mon­imutkaisten ilmiöi­den kuvaamiseen tai mittaamiseen…

    Olinko lapse­na onnet­tomampi kun min­ul­la ei ollut videopele­jä, joi­ta opiske­li­jana ostin? 🙂

  40. Suo­mi on kuin unis­sakäveli­jä, joka kävelee kohti rotkoa. Mikään viesti ei mene läpi…

    Paa­vo Lip­posen äskeinen ulostu­lo on tästä hyvä esimerkki.

    Pitäisi jo herätä ja tehdä reality-check.

    Jos työtön pääsee työn syr­jään kiin­ni, saa taloutemme viisi kär­pästä yhdel­lä iskulla:

    1) Työt­tömyy­den aiheut­ta­mat kulut loppuvat
    2) Enti­nen työtön alkaa mak­saa vero­ja, eläket­tä, jne.
    3) Fir­man kap­a­siteet­ti kas­vaa ja se saa enem­män tilauk­sia ja liikevaihtoa
    4) Maan talous alkaa kas­vaa ja saadaan investointeja
    5) Koko yhteiskun­taan lev­iää posi­ti­ivi­nen pöhinä

    Pk-sek­to­rille todel­lakin kan­nat­taisi antaa mah­dol­lisu­us työllistää.

    Suur­te­ol­lisu­us ei tun­netusti juurikaan luo uusia työpaikkoja!

    Olen aivan ällikäl­lä lyö­ty siitä, että tätä ilmi­selvää asi­aa ei mis­sään käsitellä.

    Mis­tähän se johtuu?

  41. Tuot­tavu­u­den kasvu on ollut pitkälti sitä, että ihmistyötä kor­vataan konei­den tekemäl­lä työl­lä. Ihmisen tekemä fyysi­nen työ on val­ta­van teho­ton­ta. Koneet toimi­vat läh­es täysin fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la, eli kym­me­nien miljoonien vuosien takaisel­la auringonva­l­ol­la ja foto­syn­teesil­la (80 pros­ent­tia maail­man primääriener­giantuotan­nos­ta on fos­si­il­isia). Jokaista län­si­maid­en asukas­ta kohden fos­si­ili­nen ener­gia tekee työtä vas­taa­van määrän kuin 100–200 orjaa tekisi.

    Toki tuot­tavu­us on kas­vanut huimasti pait­si sen vuok­si, että fos­si­ilista ener­giaa on käytet­ty enem­män, myös sen vuok­si, että sitä on käytet­ty fik­sum­min. Tässä kuitenkin pätee äärim­mäisen voimakkaasti laske­van rajahyö­dyn laki. Vaikka­pa polt­to­moot­toritekni­ikas­sa kaik­ki tärkeim­mät hyö­ty­suhdet­ta paran­ta­vat inno­vaa­tiot on tehty jo yli 70 vuot­ta sit­ten, ja jokainen uusi inno­vaa­tio on tuot­tanut vähem­män hyö­tyä kuin edel­liset vaa­tien silti suurem­pia tuoteke­hi­tyskus­tan­nuk­sia. Nykyti­lanteessa reaal­i­talout­ta ei voi­da todel­lisu­udessa kas­vat­taa juurikaan kas­vat­ta­mat­ta ener­gianku­lu­tus­ta. Huhut irtikytken­nästä ovat rankasti liioitel­tu­ja. Kulu­tushyödyk­keemme valmis­te­taan suurim­mak­si osak­si Kiinas­sa fos­si­ilisel­la energialla:

    https://gailtheactuary.files.wordpress.com/2015/06/china-energy-consumption-by-fuel-2014.png

    Paikallis­es­ti voinemme ostaa hie­man lisää aikaa muut­ta­mal­la vero­tus­ta ja tulon­si­ir­to­ja palvelu­ja ja koti­markki­natuotan­toa suo­si­vak­si. Se myöskin valmis­taisi yhteiskun­taa tilanteeseen, jos­sa kan­sain­vä­li­nen finanssi­jär­jestelmä syys­tä tai tois­es­ta lakkaa kokon­aan ole­mas­ta. Lisäk­si pitäisi varmis­tua siitä, että paikalliset hiilet­tömät ener­giantuotan­toresurssimme ovat riit­täviä, mielu­usti ylim­i­toitet­tu­ja, suh­teessa kuviteltavis­sa ole­vaan tarpeeseen.

  42. Ris­to: Suo­mi on pieni markki­na. Monel­lako teol­lisel­la alal­la voisi suo­ma­lainen yri­tys olla edes keskikokoinen olemat­ta riip­pu­vainen lähin­nä viennistä? 

    Se on täs­mälleen tot­ta, että kasvuodotuk­sia ei kan­na­ta lait­taa korkealle, jos ajat­telee, että Suomen markki­noiden varas­sa kasve­taan. Pikem­min kan­nat­taa varautua jatku­vaan lamaan.

    Mut­ta kyl­lä pienetkin fir­mat suun­taa­vat maail­malle yhä enem­män. Etenkin dig­i­taalises­sa kau­pas­sa hom­ma toi­mi, mut­ta kyl­lä Suomes­ta voi yhden naisen tai miehen käsi­työ­fir­makin lähetel­lä tavaroi­ta maail­malle vaik­ka syr­jässä olem­mekin. Näistä on lukuisia esimerkke­jä. Pitää vain saa­da para­metrit kohdalleen. Jos kek­sii tuot­teen, jon­ka joka kymmenes miljoona maail­man ihmi­nen halu­aa, ei kan­na­ta jäädä kotimarkkinoille.

  43. Kalle:
    Nyt yhteiskun­nas­samme vain sosi­aalipum­mit voivat hyvin.

    Kalle hyvä, muu­ta­ma päivä sit­ten julka­istus­sa World Hap­pi­ness Repor­tis­sa suo­ma­laiset arvioi­vat itsen­sä viiden­nek­si onnel­lisim­mik­si. Kauas taakse jäivät uus­lib­er­al­istien malli­maa Yhdys­val­lat ja luokkay­hteiskun­ta Englanti.

  44. Sep­po Korp­poo: Suur­te­ol­lisu­us ei tun­netusti juurikaan luo uusia työpaikkoja!
    Olen aivan ällikäl­lä lyö­ty siitä, että tätä ilmi­selvää asi­aa ei mis­sään käsitellä.
    Mis­tähän se johtuu?

    Hyvin yksinker­taista: Suuret yri­tyk­set siirtävät riske­jään ja rahoi­tus­tarvet­taan pk-sektorille.

    Kyll ne suuret yri­tyk­set luo­vat edelleen pääosan työ­paikoista, ne vain syn­tyvät lisään­tyvän tuotan­non hajaut­tamisen myötä pk-sek­to­rille, mut­ta työ­paikan orig­i­naat­tori on suuri yritys.

    Suurille yri­tyk­sille pk-yri­tys antaa hyviä etu­ja: Ne eivät voi lakkoil­la eikä heilä ole neu­vot­telu­voimaa, joten ne joutu­vat tyy­tymään suuren yri­tyk­sen saneluun

    Samal­la rahoi­tus­vas­tuukin siir­tyy pien­ten yrit­täjien harteille, suuryri­tys mak­saa sil­loin kun haluaa.Hyvin tun­net­tu ilmiö on mak­su­jen viivästyt­tämi­nen jopa kuukausilla .

    Sitä on yritet­ty estää lain­säädän­nöl­lä, mut­ta kuka­pa pienyrit­täjistä uskaltaisi menne oikeu­teen vaa­ti­mana oikeuksiaan ?

  45. Tero Tolo­nen: Irti­sanomis­suo­ja pitäisi pois­taa ja yri­tysvero­tus laskea nol­laan. Käytän­nössä irti­sanomis­suo­jas­ta ei ole mitään hyö­tyä, kos­ka se vain estää yri­tyk­siä ja organ­isaa­tioi­ta uud­is­tu­mas­ta. Lisäk­si se tekee työl­listämis­es­tä vaikeam­paa ja lisää työn­tana­jien velka­kier­teen riskiä.

    Ei ole ole­mas­sa mitään irti­sanomis­suo­jaa , yri­tys voi irti­sanoa vaik­ka kaik­ki työn­tek­i­jän­sä, ei laki sitä kiellä

    Työ­sopimuskin on sopimus ja sopimuk­set ovat omaisu­ut­ta. Pitäsikö lähtöko­hdak­si ottaa, että vain yrittäjän/yrityksen sopimuk­set naut­ti­vat omaisu­u­den suo­jaa ? Mut­ta duu­nar­in sop­pari ei ?

    Et voi päät­tää urakoit­si­jankaan sop­paria sen vuok­si, ettei urakoit­si­jan naa­ma miel­lytä ja jos hän tekee huonoa jälkeä niin ei sekään suo­raan oikeu­ta sopimuk­sen purku­un. Ensin on huo­mautet­ta­va ja jos urakoit­si­ja ei ota onkeen­sa niin sopimus voidaan purkaa.

    Ei urakoit­si­jan ja työn­tek­i­jän sopimuk­sen purkuoikeus juurikaan eroa toisistaan.

    Ja perustete­tomas­ta purkamis­es­ta joudut maks­maan kor­vauk­sia urakoitijallekin

    Toinen kys­mys on hallinnon oikeu­de­nukaisu­us. Yri­tyshallintokin on hallintoa ja val­lankäyt­töä kansalaisia kohtaan .

    Pitäisikö sal­lia, että yri­tyshallinto on täysin mielivaltainen:Jos pärstä ei aamul­la miel­lytä niin ei muu­ta kuin pihalle.

    Ja jos joku suos­tuu makaa­maan johta­jan niin se oikeut­taa anta­maan eri­tyise­tuuk­sia ja ne , jot­ka eivät suos­tu potk­i­taan pihalle syytä ilmoittamatta ?

    Tai ne, jot­ka puut­tuvat esim henkeä ja ter­veyt­tä vaaran­tavi­in tuotan­to­pros­es­sei­hin heit­etään pihalle ?

    Tai jos väki on uuden johta­jan mielestä liian van­haa tai edus­ta­vat väärää uskon­toa tai rotua niin kenkää takapuoleen ?

    Irti­sanomis­suo­ja suo­jelee juuri näitä teko­ja vastaan

    Mut­ta jos työ lop­puu tai henkilö käyt­täy­tyy huonos­ti tai laiskot­telee niin aina voi irtisanoa.

    Ja oikeusval­tioon kuu­luu, että riidat ratko­taan oikeudessa vai palataanko oman käden oikeu­teen ?? Tai ratko­taan irti­sanomiski­ista kaksintaistelulla ?

  46. Euroon liit­tymi­nen on pääasialli­nen syy Suomen talouden tilaan. Tur­val­lisu­us­poli­ti­ik­ka, palveluy­hteiskun­ta, tyy­dytet­ty kulut­ta­ja, työn jakami­nen, korkea vero­tus, väärän­lainen vero­tus, huono sää, hyvä sää, laiskuus,demarit, kokkar­it, vihreät, per­sut … go go go.

  47. Kiitet­tävän maltil­lis­es­ti ja valai­sev­asti kir­joitel­tu. Valitet­tavasti sor­run kom­mem­men­toimaan “hie­man suorasanaisemmin”.

    Suomen, EUn ja globaali keskimääräis­es­ti maltill­i­nen ja vakaa kasvuhan on suo­ras­taan ahneu­den ihme. Kes­imääräisen hyv­in­voin­nin finanssi- ja talousvinkke­listä koko Tel­luk­semme on ollut valmis jo jonkin aikaa ja nyt ilmeis­es­ti keskimäärin kaksin- tai jopa kolminkerroin.

    Eräät kokokokoomusu­us­lib­er­aalit tahot ja muutkin “iso­kenkäiset” poli­itikot ovat “tun­nustelleet”, kailotelleet, toitotelleet ja suo­ras­taan ilka­moi­neet, “usko­vais­tenkin” teen­näis­es­ti “rikkoneen­sa poli­ti­ikan, rapaut­ta­neen­sa demokra­t­ian ja pan­neen­sa tuhan­nen­pil­lun­päreik­si Suominei­don par­la­men­taris­min” julkeina sirku­stire­htöörikukkoina kukin tunkioiltansa.

    Pohtikaa­pa, jos talouskasvukin olisi holti­ton­ta ja epä­vakaa­ta ja ahneus, har­maa ja läpimus­ta finanssi‑, vero- ja muukin keinot­telu­parasi­it­timis­mi olisi nyky­istäkin run­saam­min rehottavaa?

    Eiköhän kaikkein rikkain­pien ja ahnein­pien olisi aika taas alkaa malt­taa rikas­tua maltil­lisem­min ja ryhtyä taas rahoit­taa­maan nyky­istä enem­män suo­ma­lais­tenkin hyödykkei­den tuotan­toa sekä mak­samaan veron­sa rehdisti.

  48. Tero Tolo­nen:

    Maailma­han ei kuitenkaan ole mitenkään valmis vielä, oliko nyt niin että vain joka kol­man­nel­la ihmisel­lä on käytössään WC ja niin edelleen. On vaikea nähdä miten sieltä kuopas­ta nous­taan, kun län­si­mais­sakin alkaa jo olla ongelmia siinä.

    Matkailu avar­taa: maail­mas­sa on tosi­aan paljon paikko­ja, jot­ka eivät ole niin valmi­ita kuin Suo­mi. Joka taas on hyvinkin valmis. Mitä nyt esimerkik­si ihmiset halu­a­vat täl­lä het­kel­lä siir­tyä maal­ta kaupunkei­hin, joten heille täy­tyy rak­en­taa sinne uusia asun­to­ja ja muut­to­tap­pioalueil­ta niitä puolestaan puretaan.

    AV:
    Mik­si Yhdys­val­lat ei ole tul­lut valmi­ik­si, vaik­ka he ovat reip­paasti meitä rikkaampia?

    Ainakin sil­lä mit­tar­il­la, että Yhdys­val­to­jen sijoi­tus on läh­es kaikissa ihmis­ten onnel­lisu­ut­ta mit­taavis­sa tilas­tois­sa Suomen ala­puolel­la. Har­voille kasautu­va rikkaus ei ole valmi­in kansakun­nan merkki.

    Jokapäiväi­nen talouskasvua kuvaa­van luvun ensim­mäisen des­i­maalin tarkkailem­i­nen ja analysoimi­nen on turhin­ta kuviteltavis­sa ole­vaa työtä.

  49. Laadullis­es­ta kasvusta:

    Var­masti se kas­vat­taa kokon­aishyv­in­voin­tia jonkin ver­ran, että läh­es jokaisel­la on taskus­saan kohtu­ullisen hyvää still- ja videoku­vaa tal­len­ta­va kam­era, jos­sa on inte­groitu satel­li­it­ti­paikan­nin, mag­neet­tikom­pas­si, pelikon­soli, inter­net-yhteys ja jol­la voi vielä soit­taa puheluitakin. Tietyn markki­napen­e­traa­tioas­t­een jäl­keen nämä vekot­timet kyl­lä muut­tuvat yhä suurem­mas­sa määrin posi­tion­aal­isik­si hyödykkeik­si, eli uusi puhe­lin ei lop­ul­takaan tuo­ta ainakaan han­k­in­tahin­tansa ver­ran kokon­aishyv­in­voin­tia yhteiskun­taan, vaan vaik­ka se tuot­taa osta­jalleen hyö­tyä, se tuot­taa kaikille huonom­man puhe­li­men omis­ta­jille hait­taa sen kaut­ta, että hei­dän puhe­li­men­sa ovat pykälää heikom­pia paremmuusjärjestyksessä.

    Parem­mas­ta kuvan­laadus­ta hyö­tyvät ensisi­jais­es­ti ne, jot­ka työssään tai har­ras­tuk­sis­saan *tarvit­se­vat* sitä parem­paa laat­ua. Johonkin rajaan saak­ka tämä sisältää hyvin suuren osan ihmi­sistä, mut­ta kyl­lähän se edes pokkarikam­er­an mukana raa­haami­nen on vähen­tynyt, kun nyky­isil­lä puhe­limil­la ja tableteil­la saa “riit­tävän hyviä” kuvia loma­matkoil­takin. Vas­taavasti videokam­er­at oli­vat aikoinaan heiken­nys suh­teessa aikaisem­paan teknolo­giaan. Vas­ta viime vuosi­na kulut­ta­ja­markki­noil­la ole­vat digivideokam­er­at — ja äly­puhe­limet — ovat päässeet kuvan­laadus­sa samaan kuin kaitafilmikameroil­la pääsi. Videokam­er­an äänen­tal­len­nus, tois­to tele­vi­sion kaut­ta ja pidem­pi tal­len­nu­sai­ka aut­toi­vat heikom­paa teknolo­giaa syr­jäyt­tämään paremman.

    Teesi­ni on laadullisen kasvun suh­teen siis, että se tuot­taa reaal­ista talouskasvua ain­oas­taan rajal­lis­es­ti, kunnes ns. aito kysyn­tä on katet­tu. Sen jäl­keen se palvelee yhä suurem­mas­sa määrin vain posi­tion­aal­isia tarpeita.

  50. Liian van­ha kir­joiti tuos­sa edel­lä viisaasti: “Hyvin yksinker­taista: Suuret yri­tyk­set siirtävät riske­jään ja rahoi­tus­tarvet­taan pk-sek­to­rille, jne.”

    Tämä on var­maankin suurelta osin totta.

    PK-sek­tori vas­taa suo­raan noin 20% vien­nistä, mut­ta epä­suo­rasti suuryri­tys­ten kaut­ta paljon enemmästä.

    Lisäk­si tuo riskin­si­ir­to- ja rahoi­tus-aspek­ti on aivan totta.

    En ole mikään suuryri­tys­ten vas­tus­ta­ja, päin­vas­toin ne ovat erit­täin tärkeä osa Suomen talout­ta. Olen itsekin saanut sieltä hyvän koulutuksen… 

    Olen kuitenkin sitä mieltä, että tässäkin asi­as­sa Suomen talous on muutoksessa.

    Enenevässä määrin pk-yri­tyk­set ja varsinkin start-upit ovat inter­reilaa­ja-sukupol­ven ja nuorten ja ket­te­rien älypäi­den johtamia.

    Tämä joukko on pätevää ja kan­sain­välistä porukkaa, joi­ta suuryri­tyk­set tai kolmikan­ta eivät pysty pom­pot­ta­maan mielin määrin.

    Suomen suurin ris­ki onkin nyt se, että maamme menet­tää lop­ullis­es­ti tämän porukan luot­ta­muk­sen ja he siirtävät “yhden napin painal­luk­sel­la” toim­intansa ulkomaille.

    Arvioisin, että tämä joukko ei ole kovin suuri, ehkä vain par­in­tuhan­nen kokoinen, mut­ta se kas­vaa kovaa vauh­tia. Lähdöstään tämä poruk­ka ei pidä erikoisen isoa meteliä Ilta-Sanomien etu­sivul­la, se vain häviää horisonttiin.

    Mielestäni on niinkin, että nykyi­nen dosent­tien mol­laami­nen on oikeas­t­aan kri­ti­ikkiä Suomen tel­li­gentsi­aa kohtaan.

    Sen toim­inta on ollut niin ala-arvoista, että panee epäilemään, että ovat edelleen Krem­lin palkkalistoilla.

    Sep­po Korppoo
    Joka lähet­tää ter­veiset täältä Pietarista

  51. teekkari: Ei Suomen ongel­ma ole vien­ti­te­ol­lisu­udessa; vien­nin ain­oa funk­tio on rahoit­taa tuon­ti, ja täl­lä het­kel­lä vai­h­to­tase on tas­apain­os­sa. Vien­ti­te­ol­lisu­us siis täyt­tää tehtävän­sä. Vai­h­to­taseen tas­apaino tarkoit­taa myös sitä, että val­u­ut­ta on juuri oikean arvoinen, eli myöskään euro ei ole ongelma. 

    Vai­h­to­tase (12 kk liuku­vana keskiar­vona) on ollut miinuk­sel­la use­am­man vuoden:
    http://tilastokeskus.fi/til/mata/2015/05/mata_2015_05_2015-07–10_tie_001_fi.html

    Tämä siit­tä huoli­mat­ta, että euroalueel­la kokon­aisu­udessaan sen ollut pulssal­la, euroalueen toimies­sa maail­man­talouden jar­runa.

    Vai­h­to­tase olisi toki nyky­istäkin ali­jäämäisem­pi, jos myös tuon­ti olisi hiipunut. Täme ei tarkoi­ta sitä, ettei vien­ti­te­ol­lisu­u­den kur­ju­u­den tuo­maa ongel­maa olisi ole­mas­sa. Se vain tarkoit­taa, että olemme alka­neet elämään köyhemmin.

    Jos Suomen val­u­ut­ta olisi oikean arvoin suh­teessa muuhun euroalue­seen, vai­h­to­tase olisi yhtä­paljon posi­ti­ivi­nen kuin euroalueel­la keskimäärin. Sekä vien­ti että tuon­ti oli­si­vat nyky­istä suuremmat.

    1. Vähän parem­man kuvan vai­h­to­taseesta saa tästä. Vai­h­to­tase on ollut pitkäaikaises­ti yli­jäämäi­nen ja aika lyhyen ajan alöi­jäämäi­nen lähin­nä, kos­ka eläke­jär­jestelmä on yli­jäämäi­nen. Yli­jäämäisessä aih­to­taseessa ei sinän­sä ole mitään tavoiteltavaa. Tarkoit­taa­han se, ettei Suomes­ta löy­dy investoin­tiko­htei­ta niille säästöille, joi­ta kansan­taloudessa syntyy.

  52. Tom­pe­lo:

    Mut­ta kyl­lä pienetkin fir­mat suun­taa­vat maail­malle yhä enem­män. Etenkin dig­i­taalises­sa kau­pas­sa hom­ma toi­mi, mut­ta kyl­lä Suomes­ta voi yhden naisen tai miehen käsi­työ­fir­makin lähetel­lä tavaroi­ta maail­malle vaik­ka syr­jässä olem­mekin. Näistä on lukuisia esimerkkejä. 

    Net­tikaup­pa Suomes­ta ulko­maille tyssää usein pos­ti­tusku­lui­hin. Jos pos­ti­tus mak­saa esimerkik­si 16 euroa, niin tump­pu­jen hin­naksi tulee tilaa­jalle aikas paljon. Syr­jäisyys sinän­sä ei ole mikään ongel­ma, kos­ka Ebay tms. toimii joka puolel­la maailmaa. 

    Kysymyk­sessä on ns. pien­ten luku­jen ongel­ma eli jen­gi ymmärtää 16 euroa suurek­si, mut­ta samal­la 50000 euron han­k­in­ta ei kohauta. 

    Itse olen parhaak­si tak­ti­ikak­si toden­nut, että tuote kan­nat­taa myy­dä 20 dol­lar­il­la ja lait­taa “free ship­ping”. Sil­lä tavoin myy enem­män kuin tuot­teen hin­ta 4 dol­lar­ia ja pos­ti­tus 16. En mainitse mitä myyn, kos­ka vielä täl­lä tuoteryh­mäl­lä ei ole suo­ma­laisia kilpailijoita.

  53. Liian van­ha: Ei ole ole­mas­sa mitään irti­sanomis­suo­jaa , yri­tys voi irti­sanoa vaik­ka kaik­ki työn­tek­i­jän­sä, ei laki sitä kiellä

    Irti­sanomis­suo­ja suo­jelee juuri näitä teko­ja vastaan

    Yhdys­val­lois­sa pär­jätään val­lan hyvin ilmankin — toki voidaan kuvitel­la kaiken­laisia kauhues­imerkke­jä, mut­ta siinä ei ajatel­la sitä, että yleinen mielipi­de kään­ty­isi nopeasti täm­möistä yri­tys­tä vas­taan ja luul­tavasti pelkästään yri­tyk­sen imagolle tule­va kol­hu kaataisi firman.

    Mielestäni tämän päivän yksi ongelmista on työ­paikkak­iusaami­nen. Miten työ­paikkak­iusaa­jas­ta voidaan päästä eroon? Muuten kuin että kiusat­tu vai­h­taa työpaikkaa.

    Miten työ­nan­ta­ja, joka halu­aisi pitää työ­paikan toimi­vana seu­raa­vat 100 vuot­ta voi irti­sanoa ihmisiä jot­ka eivät ker­ta kaikki­aan jostain syys­tä sovel­lu siihen työhön mikä heille on määrät­ty, vaik­ka objek­ti­ivis­es­ti ylit­tävät sen riman mitä irti­sanomiseen vaadittaisiin? 

    Yhdys­val­lois­sa irti­sanomis­suo­jaa ei käsit­tääk­seni ole enkä ole havain­nut mitään isoa keskustelua siitä pitäisikö irti­sanomis­suo­jaa siel­lä parantaa.

    Mut­ta nämäkään eivät vielä kos­ke­ta sitä tämän­päivän keskeistä ongel­maa — kun puhutaan yri­tyk­ses­tä joka pyrkii palkkaa­maan todel­la kovan luokan osaa­jia. Entä jos on palkat­tu koval­la rahal­la tyyp­pi, joka ei oikeasti osaa hom­maansa riit­tävän hyvin sit­tenkään? On paljon isom­pi katas­trofi jos koko fir­ma kaatuu, kuin jos yksi ihmi­nen joutuu työttömäksi.

    Voi olla, että kyse on siis jostain markki­noin­ti­jo­hta­jas­ta tai ohjel­moi­jas­ta, pro­jek­tipääl­liköstä tai muus­ta ihmis­es­tä joka on yri­tyk­sen men­estymisen kannal­ta täysin avaintyöntekijä.

    Evoluu­tion perussään­tö­jen mukaan, niil­lä alueil­la, jois­sa ei pystytä rak­en­ta­maan paras­ta mah­dol­lista tiim­iä, ei myöskään tule men­estyvimpiä joukkuei­ta ja tässä keskustelus­sa ainakin oma­l­ta osaltani on nyt kyse siitä että miten Suomes­ta voitaisi­in tehdä men­estyvämpi maa.

    Irti­sanomis­suo­ja on vain yksi tek­i­jä — henkilövero­tus ja yri­tysvero­tus tekevät tästä maas­ta myös vähem­män houkut­tel­e­van, eikä meil­lä ole tar­jo­ta Kali­forn­ian ilmastoakaan.

    Kyse ei ole vain siitä että miten huokut­telemme tänne huip­pu­ja vaan myös siitä miten tääl­lä jo ole­vat yri­tyk­set saataisi­in onnis­tu­maan paremmin.

  54. Tero Tolo­nen: Yhdys­val­lois­sa irti­sanomis­suo­jaa ei käsit­tääk­seni ole enkä ole havain­nut mitään isoa keskustelua siitä pitäisikö irti­sanomis­suo­jaa siel­lä parantaa.

    Vak­ka alkaa men­nä asian vier­estä: USA:ssa on vah­va irti­sanomis­suo­ja, ehkä Suomea vahvem­pi. Ja kos­ka väärin perustein irti­san­ot­tu voi saa­da fir­man kaatavia kor­vauk­sia, käytän­nössä porukan erot­tamises­sa ollaan varovaisem­pia kuin Suomessa.

  55. Olin joskus nuore­na poikana töis­sä Ruot­sis­sa. Fir­mas­sa, jos­ta oikeas­t­aan kukaan ei saanut koskaan potku­ja. Syy oli yksinker­tainen, työn­tek­i­jät vai­h­toi­vat hel­posti työ­paikkaa, kos­ka töitä oli sil­loin jos vain haki. Hake­mat­takin sai, kos­ka min­ul­takin kysyt­ti­in mon­ta ker­taa halu­anko siir­tyä toiseen työpaikkaan.

    Tämä vai­h­tu­vu­us oli yri­tyk­selle todel­li­nen ongel­ma, kos­ka jatku­va uusien työn­tek­i­jöi­den koulut­ta­mi­nen vei hur­jasti resursse­ja. Aika nopeasti sitä pääsi ns. van­hem­mak­si työn­tek­i­jäk­si eli sel­l­aisek­si, joka Ruotsin sys­teemin mukaan irti­san­o­taan viimeisenä.

    Ja tämä on sit­ten tosi­jut­tu. Ennen 90-lukua oli todel­la mah­dol­lista astel­la johonkin työ­paikkaan ja sel­l­aisen usein myös sai. Jos ei saanut, niin sit­ten seu­raavaan. Moni, jolle olen asian ker­tonut, ei suos­tu usko­maan kos­ka itse on kas­vanut Suomes­sa 90-luvun laman jälkeen.

  56. Tom­pe­lo:Olinko lapse­na onnet­tomampi kun min­ul­la ei ollut videopele­jä, joi­ta opiske­li­jana ostin? 

    Ainakin ennen oli paljon enem­män tyl­sää. Nykyään jos on tyl­sää, esimerkik­si sade­päivä, voi aina surf­fa­ta netis­sä tai pela­ta jotain. 

    Ennen piti lukea kir­jaa eikä hyllystä kum­minkaan löy­dy hyvää kir­jaa juuri sil­loin, kun sitä tarvit­see (sil­lä sem­moi­set kir­jat lue­taan melkein siltä sei­so­ma­l­ta). Tai pela­ta lau­tapeliä. Niitä on kuitenkin aina saatavil­la ihan mur­to-osa siitä, mitä pele­jä nykyään.

  57. Liian van­ha:
    Julk­sen sek­torin ali­jäämän tas­apain­ot­ta­mi­nen on juttu

    leikataan julkisen sek­torin palkko­ja ja etuuksia.Noin 20 % leikkaus riit­tää ja peli­v­araa saadaan kun vero­tus nos­te­taan vuo­den 2000 tasolle.

    Julkisen sek­torin palkat ovat jo nyt selvästi alem­mat kuin yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la. Täl­lais­ten 20 % leikkausten jäl­keen voisi olla mah­do­ton­ta saa­da osaavaa porukkaa val­tion­hallintoon. Ei sekään liene kenenkään etu.

  58. Maail­ma olisi ollut jo aiem­min melko valmis, mut­ta joku kek­si luo­da main­on­nan ja pr ‑toimin­nan avul­la ihmisille lisää tarpeita.

  59. Tero Tolo­nen: Mut­ta nämäkään eivät vielä kos­ke­ta sitä tämän­päivän keskeistä ongel­maa – kun puhutaan yri­tyk­ses­tä joka pyrkii palkkaa­maan todel­la kovan luokan osaa­jia. Entä jos on palkat­tu koval­la rahal­la tyyp­pi, joka ei oikeasti osaa hom­maansa riit­tävän hyvin sit­tenkään? On paljon isom­pi katas­trofi jos koko fir­ma kaatuu, kuin jos yksi ihmi­nen joutuu työttömäksi.
    Voi olla, että kyse on siis jostain markki­noin­ti­jo­hta­jas­ta tai ohjel­moi­jas­ta, pro­jek­tipääl­liköstä tai muus­ta ihmis­es­tä joka on yri­tyk­sen men­estymisen kannal­ta täysin avaintyöntekijä.

    USA ei olekaan rat­i­fioin­ut ILOn sopimuksia.Mutta ei USAkaan voi irti­sanoa miten tahansa. 

    Pääosa irti­sanomis­suo­jas­ta tulee syr­jin­nän kieltävästä lain­säädän­nöstä eli rodun, uskon­non, sukupuolisen suun­tau­tu­misen, sukupuolen, poli­it­tisen toimin­nan , ay-jär­jestäy­tymisen etec perus­teel­la irti­sanomi­nen on laiton­ta ja johtaa korvauksiin

    Niin­pä syik­si jäävät henkilöstä johtu­vat syyt ja työn loppuminen .

    Henkilöstä johtu­va irti­sanomi­nen onkin mie­lenki­in­toinen , sil­lä se ei ole suoraviivainen.Se riip­puu henkilön ase­mas­ta organisaatiossa.Jos olet avain­henkilö niin lennät pihalle hyvin nop­saan eikä perustei­ta tarvitse todis­taa yhtä tarkkaan ja doku­ment­tien val­os­sa kuin duu­nar­in kohdalla.

    Sama käytän­tö on voimas­sa Suomes­sakin, ylem­män toim­i­henkilön voi irti­sanoa perus­teel­la, joka johtisi duu­nar­in kohdal­la korvauksiin.

    Ylem­mät toim­i­henkilöt ovat useim­miten varmis­ta­neet ase­mansa sopparilla.Ja har­va asiantun­ti­ja halu­aa lähteä potku­jen kaut­ta, se syö mainet­ta ja uudelleen­työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sia ja niin­pä lähtö tapah­tuu muodol­lis­es­ti vapaae­htois­es­ti sovi­t­ul­la korvauksella.

    Eipä noi­ta avain­henkilöi­den jut­tu­ja ole näkynyt oikeudessa enkä löytänyt yhtään KKOn päätöstä.

    Kyl­lä USAkin joutuu leivät­tlmän pöy­dän ääreen ja vira­nomais­ten ham­paisi­in, jos kohtelee työn­tek­i­jöitään huonosti 

    http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2012/05/02/wal-mart-ei-maksanut-ylityokorvauksia-sai-miljoonien-matkyt/201228570/12

    Yleisem­pi kysymys on , mikä on rekry­toi­jan vas­tuu ?? Onko niin, ettei yrittäjän/yrityksen tarvitse kan­taa mitään vas­tu­u­ta virheistään ?? 

    Useim­miten­han rekry­toin­nin epäon­nis­tu­mi­nen johtuu siitä, että ei ole osat­tu kuva­ta tehtävää, johon ihmistä haetaan ja tehtävä osoit­tau­tuu aivan eri­laisek­si kuin rekry­toi­ja on antanut ymmärtää.

    Kun ei osa­ta kuva­ta edes avain­henkilön tehtävää niin voiko fir­mal­la olla muutenkaan tule­vaisu­ut­ta ? Ensim­mäisenä pitäisi vai­h­taa johto ?

    Mut­ta yrit­täjyys on niin pyhä asia nykyään, että kelvo­ton yrit­täjäkin pyritään pitämään pystyssä

  60. Virka­henkilö: Julkisen sek­torin palkat ovat jo nyt selvästi alem­mat kuin yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la. Täl­lais­ten 20 % leikkausten jäl­keen voisi olla mah­do­ton­ta saa­da osaavaa porukkaa val­tion­hallintoon. Ei sekään liene kenenkään etu.

    Ei ole, ei. Tyh­mästä päästä kär­sii koko keho. Ehkä muu­ta­ma har­va poikkeus löytyy.

  61. Tota noin.

    Mus­ta tun­tuu, etta nyt on hyva. Mina olen elanyt tuol­la taval­la kuin ylla arvostel­laan jo n. 20 vuot­ta. Ihan mukavaa, ei huol­ta ja mita Suomes­sa tai peräti EU:ssa tapah­tuu niin ei paljon paina.

    Mut­ta ottakaa te huolta!

    t. Mikko (laiska paskiainen)

  62. AV:
    Mik­si Yhdys­val­lat ei ole tul­lut valmi­ik­si, vaik­ka he ovat reip­paasti meitä rikkaampia?

    Voimakas työn vero­tus, vapaa kulut­ta­jien väli­nen kaup­pa ja pienet verot kulu­tuk­selle. Aikalail­la päin­vas­taiset teesit, mitä täällä.

  63. Mietiske­lin tätä hyvään tovin. Tykkään siitä mikä on keskiöön muu­tok­ses­sa, muu­tostarve tulee hyvin esiin. 

    Saan muuten ajatel­tua tämän mah­dol­lisek­si toteut­taa, mut­ta yksi osa jää palapelistä yli. En kek­si miten tähän kokon­aisu­u­teen toimi­vasti yhdis­tetään se että (käsit­tääk­seni tarpeelli­nen) siir­retään vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä enem­män työn verot­tamis­es­ta kulu­tuk­sen verot­tamisen suuntaan? 

    Tuo on muutenkin aika tark­ka opti­moin­tite­htävä. Sovit­taa perus­tu­lo yhteen tulon­si­ir­to­jen ja palkkaero­jen kasvun kanssa. Tämä kaik­ki pitää tehdä niin että pois­te­taan kan­nustin­loukku­ja ja että työn­teko jät­tää jokaiselle ainakin vähän enem­män käytet­tävis­sä ole­via tulo­ja kuin tukien varas­sa olem­i­nen, ihan jokaises­sa tulolu­okas­sa. Mut­ta nämä voisin kuvitel­la mah­dol­lisek­si yhdis­tää jos vero­tus­ta ja tulon­si­ir­to­ja tehdään edelleen läpinäkyvimmiksi.

  64. Ylen velka­doku­men­tis­sa eräs ran­skalainen talousti­eteil­i­jä ver­taili mil­loin on suurim­mat talouskasvun ajat olleet. Ne ovat olleet paho­jen kri­isien jäl­keen. Joten toi­vokaamme niukkaa talouskasvua niin elämme rauhan aikoja.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Robot­tien työ tulee verote­tuk­wsi sekä yri­tys­ten yhteisöveroi­ta että arvonlisäverona.

    Nyt suurin osa kir­joit­tavien toimit­ta­jien työstä voidaan kor­va­ta robot­il­la. On vain ajan kysymys mikä medi­at­a­lo avaa pelin ja hom­maa softat. 

    Uber on kiin­nos­tunut han­kki­maan tak­si­toim­intaan robottiautoja.

  66. Olisi muka­va kun olisi aikaa rak­en­taa sim­u­laat­tori, jos­sa voisi tes­ta­ta talouden kulkua eri para­me­treil­la, vähän kuin jonkun pelin ratkaisemista. Ongel­mana vain on tietää mitkä sään­nöt vaikut­ta­vat ja kuin­ka suuri vaiku­tus on. Esim tuos­ta työ­sopimusten vapaut­tamis­es­ta tutkimusti­eto on ris­tiri­itaista ja epälen että se on myös sidot­tu toimi­alaan. Esimerkik­si voi olla että tehtaas­sa irti­sanomis­suo­jaa tarvi­taan enem­män kuin vaik­ka asiantun­ti­jatyössä. Sim­u­laat­torin ongel­ma tietenkin on sama kuin muunkin teo­ri­an, miten osoit­taa lop­putu­los oikeak­si. Mut­ta ainakin se voisi konkreti­soi­da ideoita

  67. > jos halu­taan mita­ta elin­ta­soa, pitäisi
    > laadulli­nen kasvu ottaa huomioon.

    Laat­ua ei voi mita­ta. Se on kulut­ta­jan päässä ole­va arvo, vai­h­toar­vo. Tuote­ta­sol­lan se tarkoit­taa esim sitä kuin­ka mon­ta ruisleipää hän on valmis anta­maan yhdestä hiivaleivästä tai mis­tä tahansa, mitä hän vain pystyy omis­tuk­seen­sa haal­i­maan. Yleen­sä tekemäl­lä tuotan­toa (työtä) tai suorit­ta­mal­la virkaa (otta­maan toisilta).

    Kulut­ta­jan koke­ma arvo on täysin mieli­v­al­tainen ja het­kel­lis­es­ti muut­tu­va. Hän menee kaup­paan osta­maan punaisia ruusu­ja ja palaa sieltä keltais­ten tulp­paanien kanssa. Mikään keskus­su­un­nit­telukomitea ei voi tietää tuo­ta yksilöä parem­min mitä hän tarvit­see. Mikä on hyväk­si hänelle.

    Laadullisen kasvun otta­mi­nen huomioon lop­pui joskus 1930-luvul­la, kun val­tiot otti­vat hal­tu­un­sa talousti­eteen korkeak­oulu­opetuk­sen. Siihen asti oli kehit­tymässä usei­ta kil­paile­via oppisu­un­tia talouden kuvaamisek­si nja mit­taamisek­si. Sen jäl­keen virko­ja ja resursse­ja jaet­tin vain niille, jot­ka tuot­ti­vat val­ti­olle mieluisia, poli­it­tis­es­ti oikei­ta, tuloksia.

    1. Kyl­lä laat­ua voi mita­ta, jos markki­noil­la on samanaikaises­ti kän­nykästä van­ha ja uusi ver­sio. Niiden hin­taero ker­too kulut­ta­jan mielip­i­teestä laat­ueros­ta. Yleen­sä van­ha ver­sio on halvempi.

  68. Laadul­la tarkoite­taan yleen­sä sitä kuin­ka suuri osa tuot­teista täyt­tää tuot­teelle asete­tut vaa­timuk­set. Huonokin laatu voi siis olla laatua.

  69. Osmo Soin­in­vaara:
    Vähän parem­man kuvan vai­h­to­taseesta saa tästä.

    Vai­h­to­tase parani viime vuon­na. Valitet­tavasti se ei paran­tunut sen vuok­si, että vien­ti olisi kas­vanut, vaan kos­ka tuon­ti tipahti vien­tiäkin enem­män.

    Kuvit­tel­e­vatko ne, joiden mielestä se, että vai­h­to­taseen sum­ma ei ole nyky­istä alem­pi, osoit­taa, että vien­ti­te­ol­lisu­udel­la ei ole ongelmia, että tuon­nin lasku on aiheut­tanut vien­nin laskun, eikä päin vastoin?

  70. Tom­pe­lo: Vak­ka alkaa men­nä asian vier­estä: USA:ssa on vah­va irti­sanomis­suo­ja, ehkä Suomea vahvempi. 

    Tai vähän tarkem­min: Yhdys­val­lois­sa on Suomea helpom­paa irti­sanoa yksit­täi­nen työn­tek­i­jä, jos töitä ei riitä tai jos työ­panos ei tyy­dytä, kun­han peruste­lut ovat kun­nos­sa eli lakimiehenkestävät. Jos taas tehdään uudelleen­jär­jeste­lyjä ja irti­san­o­taan kokon­ainen poruk­ka, se on Yhdys­val­lois­sa mon­imutkainen pros­es­si, kun Suomes­sa käy­dään vain 6 viikon yt:t ja hom­ma oli siinä.

    Jos Suomen sys­teemiä halu­taan kan­sain­väliseen suun­taan, niin joukkoir­ti­sanomisia voisi han­kaloit­taa ja yksit­täisiä helpottaa.

  71. Ris­to: Kuvit­tel­e­vatko ne, joiden mielestä se, että vai­h­to­taseen sum­ma ei ole nyky­istä alem­pi, osoit­taa, että vien­ti­te­ol­lisu­udel­la ei ole ongelmia, että tuon­nin lasku on aiheut­tanut vien­nin laskun, eikä päin vastoin?

    Ei tietenkään. Vai­h­to­taseen tas­apaino vain tarkoit­taa sitä, että me ollaan jo tehty se deval­vaa­tio mitä “yhteiskun­ta­sopimuk­sen” yhtey­dessä vaa­dit­ti­in; vyötä on kiris­tet­ty ja kulu­tus­ta vähennetty.

    Palkko­ja alen­ta­mal­la luo­tu “kil­pailukyky” ei nykyisessä tilanteessa tarkoi­ta mitään muu­ta kuin tulon­si­ir­toa työn­tek­i­jöiltä työ­nan­ta­jille, ja koti­maisen kysyn­nän laskun kaut­ta kokon­ais­tuotan­non alen­e­mista ja työt­tömyy­den kasvua.

    Kansan­talouden kannal­ta ain­oas­taan aidol­la, korkeam­man tuot­tavu­u­den kaut­ta luo­dul­la kil­pailukyvyl­lä on merk­i­tys­tä. Vien­nil­lä ei ole tässä suh­teessa minkään­laista itseisarvoa.

  72. pjt: Tai vähän tarkem­min: Yhdys­val­lois­sa on Suomea helpom­paa irti­sanoa yksit­täi­nen työn­tek­i­jä, jos töitä ei riitä tai jos työ­panos ei tyy­dytä, kun­han peruste­lut ovat kun­nos­sa eli lakimiehenkestävät. 

    Tuhan on juuri se, mil­lä irti­sanomis­suo­jan pois­tamista perustel­laan eli enää ei tarvit­sisi perustei­den kestää vaan irti­sanomisen voisi tehdä mielivaltaisesti. 

    Esim jos pärstä ei aamul­la miel­lytä tai kun työn­tek­i­jä alkaa vaa­tia maks­mat­ta jääneitä palkko­ja niin hän muut­tuu oitis kelvottomaksi

    USAkin oikeus toteu­tuu todel­la vai­htel­ev­asti, Mäkkäridu­u­nar­il­la ei ole varaa oikeustais­telui­hin, mut­ta maail­man vahvim­man liiton AMAn kyky riidel­lä lääkrei­den puoles­ta voit­taa vahvim­mankin vastustajan

  73. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä laat­ua voi mita­ta, jos markki­noil­la on samanaikaises­ti kän­nykästä van­ha ja uusi ver­sio. Niiden hin­taero ker­too kulut­ta­jan mielip­i­teestä laat­ueros­ta. Yleen­sä van­ha ver­sio on halvempi.

    Tero Tolo­nen:
    Laadul­la tarkoite­taan yleen­sä sitä kuin­ka suuri osa tuot­teista täyt­tää tuot­teelle asete­tut vaa­timuk­set. Huonokin laatu voi siis olla laatua.

    Hyvä kun tämä paljon yleiskeskustelus­sa sekaan­nus­ta aihet­tanut epätäs­mäl­lisyys tuli esille. 

    Teknilli­nen laatu on todel­lakin se, että tuote täyt­tää sille asete­tut (kvan­ti­tati­iviset) vaa­timuk­set. Viime aiko­jen yleiskeskustelus­sa tuot­teen laat­ua on kuitenkin pidet­ty sitä parem­pana, mitä enem­män osta­ja on siitä valmis mak­samaan. Varsinkin ekon­o­mistit suo­si­vat tätä näkökulmaa.

    Mak­suhalukku­u­den edel­ly­tyk­senä on, että teknilli­nen laatu on hyvä, mut­ta se ei takaa, että tuote on kiin­nos­ta­va. Tuotepro­jek­tien tavoit­teet ja vaa­timuk­set määrit­telee ylem­pi, parhais­sa yri­tyk­sis­sä ylin johto.

    Juranin yli 50 vuot­ta sit­ten anta­ma laadun määritelmä “Fit to use/purpose” on aika hyvin sopu­soin­nus­sa tämän mak­suhalukku­us­näkökul­man kanssa. Hän ylipäätän­sä korosti laat­u­a­siois­sa top-down periaatetta.

  74. Kasvu katosi Nokian kän­nykkä­tuotan­non maha­laskun ja Venäjän pakot­tei­den takia. Lisäk­si julkisen sek­torin palkat ja loma-edut ovat liian suuret. Yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la pitää itse tien­ata palkanko­ro­tuk­sen­sa, “ikälisiä” ei tun­neta. Toisaal­ta on yksi ase mil­lä julkisen alan työn­tek­i­jät saadaan samalle viivalle: ulkois­t­a­mi­nen. Se ei valitet­tavasti pure OAJ:ta ja Lääkärili­it­toa vastaan. 

    Mut­ta mitään pikaista paran­tu­mista ei ole odotet­tavis­sa. Pitäisi yksinker­tais­es­ti kek­siä uusia vien­ti­tuot­tei­ta jon­ka valmis­t­a­mi­nen on hal­paa ja help­poa että sen voi tehdä Kiinas­sa, mut­ta jot­ka suunnnitel­laan Suomes­sa ja rahat saadaan Suomeen.

  75. teekkari: vyötä on kiris­tet­ty ja kulu­tus­ta vähennetty.

    Kulu­tus­ta on eri­tyis­es­ti vähen­net­ty kas­va­neen työt­tömyy­den myötä. Ensin menivät työ­paikat vien­ti­te­ol­lisu­ud­es­ta. Sit­ten leikkausten myötä muualta.

    Palkko­ja alen­ta­mal­la luo­tu “kil­pailukyky” ei nykyisessä tilanteessa tarkoi­ta mitään muu­ta kuin tulon­si­ir­toa työn­tek­i­jöiltä työ­nan­ta­jille, ja koti­maisen kysyn­nän laskun kaut­ta kokon­ais­tuotan­non alen­e­mista ja työt­tömyy­den kasvua.

    Tämän vuok­si se ulkoneinen deval­vaa­tio oli ja olisi paljon parem­pi. Leikkaus jakaan­tu­isi paljon tasaisem­min ja koti­markki­nakysyn­tä ei rom­ah­taisi samal­la tavalla. 

    Kansan­talouden kannal­ta ain­oas­taan aidol­la, korkeam­man tuot­tavu­u­den kaut­ta luo­dul­la kil­pailukyvyl­lä on merkitystä. 

    Tämä on toisaal­ta asia johon lyhyel­lä tähtäimel­lä poli­it­tisela päätök­sen­te­ol­la ei voi­da juuri vaikut­taa. Pitem­mäl­lä tähtäimel­lä en oikein usko, että leikkauk­set tutkimuk­seen ja koulu­tuk­seen asi­aa edesaut­ta­vat (ja ei, vihreil­lä ei ollut oma­l­la hal­li­tus­taipaleel­laan myöskään joko ymmär­rystä tai halua mitään toimi­vaa lääket­tä osoittaa)

    Vien­nil­lä ei ole tässä suh­teessa minkään­laista itseisarvoa.

    Vien­ti, tuon­ti ja tuotan­to ovat pitkälti seu­ran­neet toinen toisi­aan. Se että kasvu on kaikkien osalta tait­tunut on merkin­nut taloudel­lisen hyv­in­voin­nin leikkau­tu­mista Suomes­sa. Jos vien­nin saisi nousu­un, ne kak­si muu­takin toipuisivat. 

    Euroalue Suomea paljon suurem­pana markki­nana (ja markki­nana jol­la on oma kel­lu­va val­u­ut­tansa) olisi paljon parem­pi osite teesille­si, että mei­dän pitäisi keskit­tyä “koti­markki­noi­hin” “kil­pailukyvyn” sijaan. Tästä ei ole kuitenkaan mitään merkkiä. Niin kauan eurossa eletään palka­nsaa­jan etu­jen oja ikeuk­sien leikkaus palka­nsaa­jalle tulee ole­maan päivän sana vuodes­ta toiseen, välit­tämt­tä siitä aut­taako se edes. Jos sit­ten noin kymme­nen vuo­den päästä talous lop­ul­ta saavut­taa lop­ul­ta entiset huip­pun­sa, tätä pide­tään suure­na saavutuksena.

  76. Tapio: Viime aiko­jen yleiskeskustelus­sa tuot­teen laat­ua on kuitenkin pidet­ty sitä parem­pana, mitä enem­män osta­ja on siitä valmis maksamaan. 

    Tuot­teesta mak­set­ta­va hin­ta­han puolestaan ainakin markki­noin­nis­sa liitetään usein tuot­teen tunnettuvuuteen.

    Alin taso on, että tuotet­ta ei edes tun­nis­te­ta, seu­raa­va taso on jos tuote nähdään ja se tun­nis­te­taan ja paras taso on, jos tuote on sel­l­ainen että ihmi­nen muis­taa tuot­teen nimen jo matkalla “kaup­paan”.

    Eli täysin tun­tem­aton tuote­merk­ki ei herätä ostoaikei­ta ja sen hin­ta on usein mata­la, tuote joka tun­nis­te­taan kau­pas­sa tyyli­in “hei olen kuul­lut tästä jos­sain”, voidaan myy­dä kalli­im­mal­la ja korkein taso on, että men­nään kaup­paan ja halu­taan ostaa nimeno­maan se tiet­ty tuotemerkki.

    Esimerkkinä kun tätä opiske­lin käytet­ti­in Buranaa, jota pystyt­ti­in apteekissa myymään huo­mat­tavasti kalli­im­mal­la kuin jotain toista valmis­tet­ta, kos­ka kulut­ta­ja saat­toi men­nä apteekki­in vain etsimään “Buranaa” vaik­ka halvem­mis­sa tuot­teis­sa oli sama vaikut­ta­va osa, eli 400mg ibubrofeenia .

    1. Ymmärtääk­seni Ori­on­in tehtaal­ta tule­va pil­leri ei koneesta ulos tul­lessaan vielä tiedä, onko se tuote­merk­iltään Ibusal vai Burana. Pakataan hal­paan tai kalli­iseen pakkauk­seen kysyn­nän mukaan.

  77. Vai­h­to­tase on eri asia kuin kaup­patase. Kaup­patase on ollut vuosia ali­jäämäi­nen, eli kulu­tamme tavaroi­ta ja palvelui­ta enem­män kuin tuotamme.

    1. Kaup­patase on vai­h­to­taseen osa, jos­sa tutk­i­taan pelkää fyy­sistä kaup­paa. Sen osu­us vai­h­dan­nas­ta piene­nee koko ajan.

  78. Ris­to: Vien­ti, tuon­ti ja tuotan­to ovat pitkälti seu­ran­neet toinen toisi­aan. Se että kasvu on kaikkien osalta tait­tunut on merkin­nut taloudel­lisen hyv­in­voin­nin leikkau­tu­mista Suomes­sa. Jos vien­nin saisi nousu­un, ne kak­si muu­takin toipuisivat. 

    Kyl­lä sen talouskasvun voi lait­taa käyn­ti­in koti­markki­noidenkin kaut­ta, vien­nil­lä ei edelleenkään ole itseisarvoa.

    San­o­taan nyt vaik­ka että tehtäisi­in poli­it­ti­nen päätös kiire­htiä Helsin­gin rak­en­tamista, ja pain­otet­taisi­in vielä vaikka­pa puu­talo­ja. Koti­mainen raken­nus­te­ol­lisu­us tuot­taisi työtä, koti­mainen met­sä­te­ol­lisu­us tuot­taisi työtä, asun­top­u­lan laimen­e­m­i­nen vähen­täisi asumisku­lu­ja mikä kan­nus­taisi palvelu­jen suurem­paan kulut­tamiseen mikä toisi töitä. Val­tio saisi enem­män vero­tu­lo­ja ja työt­tömyy­den hoitokus­tan­nuk­set aleni­si­vat. Lop­ul­ta vero­tuk­sen tasoa voitaisi­in laskea, ja sitä kaut­ta vien­ti­te­ol­lisu­u­denkin kil­pailukyky paranisi.

    Talous on sitä, että raha kiertää ympyrää ja ihmiset tekevät toisilleen asioi­ta joista on hyö­tyä. Lama on sitä, että ihmiset pelkäävät kulut­taa ja raha ei kier­rä, jol­loin ihmiset eivät myöskään tee järke­viä asioi­ta vaan ovat työt­tömiä. Talouskasvu on sitä, että raha kiertää ympyrää aikaisem­paa nopeammin. 

    Sil­lä ei ole mitään väliä, minkälaista reit­tiä raha ympyrään­sä kiertää, kun­han se vain ei jää mihinkään jumittamaan.

  79. Tero Tolo­nen: Tuot­teesta mak­set­ta­va hin­ta­han puolestaan ainakin markki­noin­nis­sa liitetään usein tuot­teen tunnettuvuuteen.

    Alin taso on, että tuotet­ta ei edes tun­nis­te­ta, seu­raa­va taso on jos tuote nähdään ja se tun­nis­te­taan ja paras taso on, jos tuote on sel­l­ainen että ihmi­nen muis­taa tuot­teen nimen jo matkalla “kaup­paan”.

    Ei tämä ole ris­tiri­idas­sa laadun määritelmän “Fit to use/purpose” kanssa. Osta­ja uskoo, että tuote täyt­tää hänen tarpeen­sa. Sil­lä ei ole vält­tämät­tä mitään tekemistä tuot­teen teknil­lisen laadun kanssa, mut­ta jos se on todel­la surkea, asi­akas tuskin ostaa saman nimistä tuotet­ta toistamiseen.

  80. teekkari: Kyl­lä sen talouskasvun voi lait­taa käyn­ti­in koti­markki­noidenkin kaut­ta, vien­nil­lä ei edelleenkään ole itseisarvoa.

    Ja kun se val­ti­olli­nen panos­t­a­mi­nen lopetet­taisi­in, maa hump­sah­taisi jälleen lamaan entistä korkeam­mal­la vel­ka­lastil­la ja heikom­mal­la kil­pailukyvyl­lä. Vai kuvit­teleeko joku että kil­pailukyky para­nee sil­loin, jos val­tio varmis­taa kaikille töitä?

    http://juhanavartiainen.fi/2015/finanssipolitiikka-vaalikaudella-2015–2019/

  81. Sylt­ty: Vai kuvit­teleeko joku että kil­pailukyky para­nee sil­loin, jos val­tio varmis­taa kaikille töitä?

    Ei kai tässä kukaan ole juuri val­tio­ta vaat­in­ut työllistämään?

    Fak­ta on se, että suurin kil­pailukyky­haaste Suomes­sa on työt­tömyys (ja eläköi­tymi­nen, mikä on työt­tömyyt­tä toisel­la nimel­lä), ja toinen fak­ta on se, että vain koti­markki­noil­la voidaan työl­lisyyt­tä merkit­tävästi lisätä. Val­tion rooli on jär­jestää rak­en­teet koti­markki­noiden työl­lisyyt­tä tuke­vak­si sen sijaan että koti­markki­nat tuhot­taisi­in vien­nin edistämiseksi.

    Mitään hal­patyövoiman varaan perus­tu­via paljon työl­listäviä kulu­tus­tavaran hikipa­jo­ja ei Suomeen tule vaik­ka kuin­ka pol­jet­taisi­in palkko­ja, eikä sil­lä tuot­tavu­ut­ta juurikaan paran­net­taisi. Valmis­ta­van työn tuot­tavu­us kun määräy­tyy markki­noil­la halvim­man viet­nami­laisen mukaan.

  82. “Pieniä palkko­ja tulee tukea täy­den­tävil­lä tulonsiirroilla.”

    Eli työn­tek­i­jä ja ‑anta­ja sopi­vat pien­estä palka­s­ta, kos­ka täy­den­nys­tä tulee tulon­si­ir­rosta. Paikkakun­nal­la ole­van kil­pail­i­ja, joka on mak­sanut tähän men­nessä nor­maalia palkkaa joutuu vaikeuk­si­in. Hän voi jatkaa toim­intaansa vain jos voi alen­taa palkko­ja ja työn­tek­i­jät saa­vat tulon­si­ir­to­ja. Ja niin edes päin.

    Työn­tek­i­jöi­den tulot (ehkä sup­peaa eli­it­tiä luku­unot­ta­mat­ta) muo­dos­tu­vat jatkos­sa pien­estä palka­s­ta ja val­tion kas­sas­ta tulev­as­ta huo­mat­tavas­ta tulon­si­ir­rosta. Eli palkat val­tion varoista. Niinkö O. Soininvaara?

    1. mikko v

      Eli työn­tek­i­jä ja ‑anta­ja sopi­vat pien­estä palka­s­ta, kos­ka täy­den­nys­tä tulee tulonsiirrosta.

      Vas­tus­tako myös pro­gres­si­ivista vero­tus­ta. Siinähän on sama insen­ti­ivi sopia pienem­mistä palkoista.

  83. Tavaroiden ja palvelu­iden net­tovi­en­ti (kaup­patase) osoit­taa sen, mis­sä määrin käytämme koti­maas­sa tehtyjä hyödykkeitä (työl­lisyys). Tavaroiden ja palvelu­iden net­tovi­en­ti osoit­taa sen, mis­sä määrin Suomes­sa tehdy­ille hyödykkeille tulee kysyn­tää ulko­mail­ta (työl­lisyys). Suo­ma­lais­ten omis­tusten net­to­tulovir­rat ulko­mail­ta Suomeen ja Suomeen mak­set­ta­va net­toke­hi­tys­a­pu eivät määritä mei­dän työl­lisyyt­tä eivätkä pitkän päälle velka­an­tu­mista. 5 miljoo­nan ihmisen yhteisö on riip­pu­vainen vien­nistä ja tuon­nista, kos­ka emme kykene itse tekemään kaikkea. Tuon­tia tuskin taas pystyy lop­ut­tomi­in mak­samaan van­hoil­la omis­tuk­sil­la ulkomailla.

  84. Kir­joitin tavarat ja palve­lut. Palvelu­iden osu­us kv-kau­pas­ta on kuitenkin huo­mat­ta­van paljon vähäisem­pi kuin tavaroiden ja taitaa olla hai­hat­telua kuvitel­la, että voisimme mak­saa tuon­nin pääosin palvelu­iden viennillä.

    1. Nokian vien­ti oli aikanaan läh­es pelkkää palvelu­jen vien­tiä, kos­ka tuo­teet valmis­tet­ti­in pääasi­as­sa muual­la. Näin on myös Kone Oy:n vien­ti. Kir­joitit kuitenkin kaup­patase ja se on pelkkää tavarakauppaa.

  85. Ok, käsit­teet ei ole hal­lus­sa. Joka tapauksessa:

    1) tavaroiden ja palvelu­iden net­tovi­en­ti tärkeä mit­tari Suomen taloudessa.
    2) Palve­lut eivät tule kor­vaa­maan tavaroiden merk­i­tys­tä kv-kaupassa.
    3) Euron käyt­töönot­to vaikeut­tanut kus­tan­nusten sopeut­tamista kv-kaupassa.
    4)Euron ongel­mat eivät pois­tu kek­simäl­lä uusia todellisuuksia.

  86. Osmo Soin­in­vaara:
    mikko v

    Vas­tus­tako myös pro­gres­si­ivista vero­tus­ta. Siinähän on sama insen­ti­ivi sopia pienem­mistä palkoista.

    En vas­tus­ta. Pro­gres­si­ivis­es­ta vero­tuk­ses­ta huoli­mat­ta moni tien­aa mielu­um­min 3000 €/kk kuin 1500 €/kk.

    1. En vas­tus­ta. Pro­gres­si­ivis­es­ta vero­tuk­ses­ta huoli­mat­ta moni tien­aa mielu­um­min 3000 €/kk kuin 1500 €/kk.

      Negati­ivis­es­ta tuloveros­ta huoli­mat­ta moni tien­aa mielu­um­min 1500 euroa kuin 1000 euroa. Mis­sä ero?

  87. nos:
    Kir­joitin tavarat ja palve­lut. Palvelu­iden osu­us kv-kau­pas­ta on kuitenkin huo­mat­ta­van paljon vähäisem­pi kuin tavaroiden ja taitaa olla hai­hat­telua kuvitel­la, että voisimme mak­saa tuon­nin pääosin palvelu­iden viennillä.

    Ei ole hai­hat­telua. Vien­nin tuo­mas­ta arvon­lisästä (BKT) palve­lut oli­vat yli 50% ETLAn muis­tion mukaan vuodelta 2013:

    Pajari­nen, Mika ja Rou­vi­nen, Petri (30.5.2013). ”Yli puo­let Suomen vien­nistä palveluita”.
    ETLA Muis­tio No 14. http://pub.etla.fi/ETLA-Muistio-Brief-14.pdf

    (Tavara)vientiä tilas­toidaan tyyp­il­lis­es­ti tavaroiden arvon mukaan, mut­ta vain arvon­lisä (jalostusar­vo) kas­vat­taa BKT:tä, joten tilas­toista saa hel­posti väärän kuvan vien­nin merk­i­tyk­ses­tä. Tääl­lä lisää tietoa aiheesta:

    http://www.suomenpankki.fi/pdf/172643.pdf

    Kaup­patase oli muuten viime­vuon­na 2.5 mrd yli­jäämäi­nen. Palve­lu­tase taas 1.3 mrd ali­jäämäi­nen. Ja vai­h­to­tase hie­man yli­jäämäi­nen eli 0.3 mrd (Tilas­tokeskus).

    Ruot­sis­sa palvelu­iden vien­ti kasvoi n. 28% vuodes­ta 2008 vuoten 2014. Palvelu­iden arvon­lisäys kasvoi yli 15%. Samaan aikaan tavar­avi­en­nin arvo kasvoi vain niukasti ja tavaroiden valmis­tuk­sen tuo­ma arvon­lisä väheni n. 4%.

    Suomes­sa palve­lut muo­dosta­vat n. 70% BKT:stä, mut­ta olemme vielä kaukana esim. Englan­nista jos­sa tehdas­te­ol­lisu­us tuot­taa enää 10% BKT:stä.

    1. Voi olla että olen väärässä, mut­ta ymmärtääk­seni Kone Oy:n vien­ti on pelkästään on palvelu­vi­en­tiä jopa niin, että jos tutkimme fyy­sistä kaup­paa Koneen his­seil­lä ja liuku­por­tail­la, niitä tuo­daan Suomeen eikä viedä, kos­ka fyysi­nen tuotan­to on suurelta osin Aasi­as­sa. Lentyoken­tän kuu­luisat liuku­por­taat esimerkik­si on valmis­tet­tu Kiinas­sa. Silti Koneen merk­i­tys val­u­u­tan tuo­jana on merkittävä.

  88. Kasvu Euroalueel­la on osaltaan hävin­nyt sak­salaisen talous­poli­ti­ikan haaksirikkoon.

    Sak­san vai­h­to­tase on ollut jo 7 vuot­ta erit­täin yli­jäämäi­nen, mon­e­na vuon­na yli 6% BKT:stä. Absolu­ut­tiar­vona luokkaa 200 mrd eli Suomen BKT:n suu­ru­inen yli­jäämä. Kumu­lati­ivis­es­ti se ylit­tää jo 60% suh­teessa Sak­san BKT:hen. Tämä ei ole eurosään­tö­jen mukaan hyväksyt­tävää, ja komis­sio aloit­tikin jo Rehnin aikaan asian tutkimisen. Sak­salaisia kohdel­laan kuitenkin “silkki­han­sikkain”, ovathan he ylivoimais­es­ti merkit­tävin talous Euroopassa.

    Sak­salais­ten säästöt ohjataan sit­ten EKP:n avus­tuk­sel­la ali­jäämä­mai­hin lain­oina (näin on pakko tehdä, muuten talous ajau­tu­isi syöksykier­teeseen). Seu­raavak­si sak­salaiset sit­ten vaa­ti­vat että ali­jäämä­maid­en pitää pois­taa ali­jäämän­sä. Tämä on loogi­nen mahdottomuus.

    Ain­ut tapa jola sak­salaiset voivat saa­da rahansa takaisin on alkaa kulut­taaa säästämisen sijaan, ks.

    http://rogerwessman.com/2016/03/14/miksi-saksalaiset-saastavat-britit-eivat/comment-page‑1/#comment-2609

    Mm. IMF on vaat­in­ut Euroalueelle elvy­tys­tä, pelkkä rahapoli­ti­ikan löy­sen­tämi­nen ei näytä saa­van aikaan kasvua. Rahat näyt­tävät menevän kasino­talouteen reaal­i­talouden sijasta.

  89. Osmo Soin­in­vaara:
    Voi olla että olen väärässä, mut­ta ymmärtääk­seni Kone Oy:n vien­ti on pelkästään on palvelu­vi­en­tiä jopa niin, että jos tutkimme fyy­sistä kaup­paa Koneen his­seil­lä ja liuku­por­tail­la, niitä tuo­daan Suomeen eikä viedä, kos­ka fyysi­nen tuotan­to on suurelta osin Aasi­as­sa. Lentyoken­tän kuu­luisat liuku­por­taat esimerkik­si on valmis­tet­tu Kiinassa.Silti Koneen merk­i­tys val­u­u­tan tuo­jana on merkittävä.

    En ole oikea henkilö tätä kom­men­toimaan, mut­ta kyl­lä Koneel­la on Hyvinkääl­lä merkit­tävä hissite­hdas, joka var­maankin vie suurim­man osan tuotannostaan.

    1. En ole oikea henkilö tätä kom­men­toimaan, mut­ta kyl­lä Koneel­la on Hyvinkääl­lä merkit­tävä hissite­hdas, joka var­maankin vie suurim­man osan tuotannostaan.

      Kiitos, var­maankin Kone Oyj:n kaup­patase on posi­ti­ivi­nen. Se var­maankin vie lait­tei­ta enem­män kuin tuo. Koneen luvut ovat täl­laiset: Henkilöstöä maail­mas­sa 50 000, näistä tuot­tei­den valmis­tuk­ses­sa 5 000 (10%). Koko henkilöstöstä Suomes­sa 2 000 (4%). Koneen Suomeen tuomista merkit­tävistä val­u­ut­tat­u­loista on peräisin muus­ta kuin laite­valmis­tuk­ses­ta Suomes­sa. Ne kir­jat­ta­neen palvelu­jen vien­ti­in. Hissien ja liuku­por­taiden huolto (palvelua) on taloudel­lis­es­ti merkit­täväm­pää kuin niiden valmistus.

  90. Osmo Soin­in­vaara: Negati­ivis­es­ta tuloveros­ta huoli­mat­ta moni tien­aa mielu­um­min 1500 euroa kuin 1000 euroa. Mis­sä ero?

    Olisi aivan mie­lenki­in­toista tietää mil­lainen tuo ehdot­ta­masi pieni­palkkaisen tuki­malli olisi ellei se ole jo jos­sain dokumentoitu.

    1. Tuskin on sal­ista, että kan­natan perus­tu­loa tai negati­ivista tuloveroa — siis pro­gres­si­ivisen veroast­eikon jatkamista negati­iviselle puolelle.

  91. 100 euron (ex works, siis valmi­in kaiteen ilman vero­ja ha jälleen­myyjien kat­tei­ta) kän­nykän valmis­tamisen arvo oli luokkaa 2 euroa. 

    Suomes­sa aliarvioidaan suun­nit­telun ja siihen liit­tyvien palvelu­iden osu­ut­ta ja merk­i­tys­tä. Hit­saami­nen ja rau­dan vään­tö nähdään kun­non duunin­sa, sof­t­aa ei. 

    Toki suun­nit­telun osaami­nen vaatii käsi­tys­tä valmis­tamis­es­ta ja kehi­tystyö siir­tyy sekä lähelle pääkont­to­ria että lähelle tuotan­toa. Jos kumpaakaan ei ole, suun­nit­te­lu­työ muut­tuu uhanalaisek­si. Eteenkin jos ollaan kaukana asi­akkaista, suun­nit­telu on haastavaa.

  92. Osmo Soin­in­vaara: Kiitos, var­maankin Kone Oyj:n kaup­patase on posi­ti­ivi­nen. Se var­maankin vie lait­tei­ta enem­män kuin tuo. Koneen luvut ovat täl­laiset: Henkilöstöä maail­mas­sa 50 000, näistä tuot­tei­den valmis­tuk­ses­sa 5 000 (10%). Koko henkilöstöstä Suomes­sa 2 000 (4%). Koneen Suomeen tuomista merkit­tävistä val­u­ut­tat­u­loista on peräisin muus­ta kuin laite­valmis­tuk­ses­ta Suomes­sa. Ne kir­jat­ta­neen palvelu­jen vien­ti­in. Hissien ja liuku­por­taiden huolto (palvelua) on taloudel­lis­es­ti merkit­täväm­pää kuin niiden valmistus.

    Olen saanut sen käsi­tyk­sen, että State of the Art ‑hissien sekä suun­nit­telu että valmis­tus on ihan teol­lisu­us­vakoilun vält­tämisek­si halut­tu pitää Suomes­sa. Mm. tämä uusi superko­rkealle menevän hissin liikuttamisratkaisu.

  93. Anony­mous: Olen saanut sen käsi­tyk­sen, että State of the Art ‑hissien sekä suun­nit­telu että valmis­tus on ihan teol­lisu­us­vakoilun vält­tämisek­si halut­tu pitää Suomes­sa. Mm. tämä uusi superko­rkealle menevän hissin liikuttamisratkaisu.

    Koneel­la on tes­tauskuilu Loh­jal­la Tytyrin kai­vok­ses­sa, jos­sa mm. näitä pil­ven­pi­irtäji­in tule­via hisse­jä testataan.
    http://tinyurl.com/zz8dpde

  94. Lyhyesti, kasvu katosi Euroalueel­la siihen että kaik­ki tai liian use­at maat “alkoi­vat kiristää vyötään” samaan aikaan, komis­sion (eli Sak­san) vaatimuksesta.

    Kan­nat­taa lukea Haa­paran­nan viimeis­in­tä blo­gia suosit­telee Roger Wess­man (vaikkei Haa­paran­nan jutu­ista muuten perustaisikaan).

    https://twitter.com/WessmanRoger/status/715766839247249408

    Alla ote: siis täältä
    http://blog.hse-econ.fi/?p=7215

    EU:n Komis­sion Suo­mi rapor­tis­sa vuodelta 2014 esitelti­in tulok­set Komis­sion tekemistä vien­tiy­htälön esti­moin­neista. Niiden mukaan hin­tak­il­pailukyvyn muu­tok­sil­la ei ole mitään vaiku­tus­ta vien­ti­in lyhyel­lä ajal­la, sen sijaan ulko­maisen kysyn­nän (vien­tialuei­den BKT:n) muu­tok­sil­la on hyvin suuri lyhyen ajan vaiku­tus, yhden pros­ent­tiyk­sikön kasvu vien­ti­markki­noiden talouk­sis­sa lisäisi Suomen vien­tiä enem­män kuin yhden pros­entin. Hin­tak­il­pailukykymit­ta­ri­na rapor­tis­sa käytet­ti­in suh­teel­lisia yksikkö­työkus­tan­nuk­sia. Tämä on teo­reet­tis­es­ti oikein, jos kil­pailu markki­noil­la on epätäy­del­listä, jol­laista se onkin.

    Hin­tak­il­pailukyvyn muu­tosten pitkän ajankin vaiku­tuk­set oli­si­vat pienet, vien­ti­markki­noiden kasvun vaiku­tuk­set oli­si­vat huo­mat­ta­van paljon suurem­mat. Nämä ovat merkit­täviä tulok­sia, kun ne yhdis­tetään KK:n ker­roin­tu­lok­si­in: ker­roin ker­too myös sen, kuin­ka suuri vaiku­tus vien­nin kasvul­la on BKT:hen. Jos vaiku­tus vien­ti­in syn­tyy hyvin hitaasti, niin Suomen talous voi olla jo irtaan­tunut syvim­mästä lamas­ta. Täl­löin vien­nin kasvun kasvu­vaiku­tuk­set jäävät pieniksi, ker­toimen koko kun riip­puu suh­dan­neti­lanteesta. Sik­si Suomen asenne koordi­noitu­un elvy­tyk­seen on omi­tu­inen, annetaan Sak­san estää se yksin, mik­si Suomen täy­tyy seisoa sen rinnalla?

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.