Mihin kasvu katosi?

18.3.2016 · Aihe: Talouspolitiikka 

Suomen talous ei ole kasvanut kahdeksaan vuoteen. Syytä on etsitty huonosta onnesta ja kilpailukyvyn menetyksestä. Entä jos Suomi on vain tullut valmiiksi – eikä vain Suomi vaan koko Eurooppa?

Japani tuli valmiiksi 25 vuotta sitten, jolloin maan aiempi rivakka kasvu pysähtyi.

Vuosikymmeniä Suomen talouskasvu oli sitä, että maa- ja metsätaloudesta siirryttiin tuottavampiin töihin kaupunkeihin. Tämä kasvun lähde on nyt ehtynyt.

Onko kasvu loppunut vai onko se vain muuttunut vaikeasti mitattavaksi laadulliseksi kasvuksi?

Nykyisin saa muutamalla satasella kameran, jonka ominaisuuksista olisi joutunut ennen maksamaan kymmeniä kertoja enemmän. Valokuvia otetaan satoja ellei tuhansia kertoja enemmän, ja ne ovat paljon parempia kuin ennen. Tämä saattaa näkyä jopa kulutuksen alentumisena, koska filmejä ei osteta eikä viedä kehitettäväksi.

Jos taloudellinen kasvu on jatkossa samaa, mitä on tapahtunut valokuvaukselle, se ei näy nykyisillä mittareilla kasvuna lainkaan. Määrällisen kasvun mittaaminen on järkevää, jos halutaan ennustaa työllisyyttä, mutta jos halutaan mitata elintasoa, pitäisi laadullinen kasvu ottaa huomioon.

= = =

Voisimme elää mainiosti niin kuin nyt. Tavarat eivät ole loppuneet kaupoista eikä Suomi elä velaksi; onhan vaihtotase tasapainossa. Ongelma on työttömyys.

Teollisuudesta on kadonnut kymmenessä vuodessa satatuhatta työpaikkaa – enemmän kuin maataloudessa edes on työpaikkoja. Jäljelle jäävät teollisuustyöpaikat ovat yhä harvemmin tehtaan puolella. Teollisuustyöntekijöiden tehtävät siirtyvät ulkomaille tai roboteille – jatkossa lähinnä roboteille. Teollisuus työllistää korkeasti koulutettuja asiantuntijoita.

Osa teollisuuden alakulosta johtuu siitä, ettei Suomessa osata kehittää kunnollisia kulutushyödykkeitä. Jos suomalaisen yritys keksisi maailmanmenestystuotteen, se joutuisi todennäköisesti valmistamaan sen ulkomailla. Niin Marimekkokin tekee. Suomessa kannattaa valmistaa korkean jalostusasteen tuotteita, joiden hinnasta palkkojen osuus on pieni – eivätkä ne työllistä massoja.

Jos kaikki osaisivat tehdä toistensa töitä, iloitsisimme jokaisesta työtä säästävästä keksinnöstä, niin kuin iloitsemme kotitalouskoneista. Kaikkien vapaa-aika lisääntyisi.

Robotit eivät lisää kaikkien vapaa-aikaa, vaan tekevät joistakin työttömiä. Korkeasti oikealle alalle koulutetuista on ylikysyntää ja vähän koulutetuista alikysyntää. Suomalaiset osaajat ovat haluttuja, koska he ovat hyviä ja halpoja. Työmarkkinoita vaivaa osaamisvinouma.

Vientituotannossa jokainen ammattiryhmä on kilpailussa samaa työtä tekevien kanssa maailmanlaajuisesti. Suomalaisen duunarin ainoa merkittävä etu on se, että hän asuu Suomessa. Siitä ei ole hyötyä maailmankaupassa, mutta on paikallisten palvelujen tuottamisessa. Teollisuudesta pois potkittujen tulevaisuutta on etsittävä kotimarkkinoilta, lähinnä palveluista.

Työt palveluammateissa ovat pääasiassa huonotuottoisempia ja siten matalapalkkaisempia kuin menetetyt työt tehtaissa – jos eivät olisi, niihinhän olisi kannattanut siirtyä ajat sitten.

Suomessa elää ajatuspinttymä, että maa voi rikastua vain viennin avulla. Jos näin olisi, maailmantalous ei voisi kasvaa lainkaan. Eihän maapallolta viedä mitään minnekään.

Suomen taloudellisen nousun ja erityisesti työllisyyden eväitä on etsittävä siitä, että teemme tavaroita ja palveluja toisillemme, siis kotimarkkinoista.

Palvelujen laajenemiselle Suomessa on monia esteitä alkaen itsepalveluun kannustavasta korkeasta verotuksesta ja kaupungistumisen viivästymisestä. Palvelut tarvitsevat menestyäkseen paljon asiakkaita kävelyetäisyydellä.

Suomen pienet palkkaerot ovat hyvä asia niiden pienipalkkaisten kannalta, joilla on työpaikka, mutta paha niiden kannalta, joilla ei ole.

Työllisyyden nimissä tarvitsisimme suurempia palkkaeroja, mutta emme suurempia tuloeroja; Suomessa on riittävän kurjaa olla pienituloinen ja riittävän kivaa olla suurituloinen. Pieniä palkkoja tulee tukea täydentävillä tulonsiirroilla. Pieni perustulo olisi ratkaisu pienipalkkaisuuden ongelmaan.

Palveluyhteiskunnassa tarvitaan suurempia palkkaeroja kuin teollisuusyhteiskunnassa – mitä korkeammat verot, sitä suurempia palkkaeroja tarvitaan.

Suuremmat palkkaerot toisivat avustavan työvoiman takaisin työpaikoille. Saksassa on jopa tutkimuslaitoksissa matalapalkkaista avustavaa työvoimaa. Tutkijat voivat keskittyä päätyöhönsä, mikä nostaa työn tuottavuutta korkean osaamisen töissä ja taviksetkin saavat töitä.

Vienti on yhä enemmän parhaiden osaajien vastuulla. Tavisten mahdollisuudet ovat kotimarkkinoilla.

Ennen sanottiin, että puu on liian arvokasta poltettavaksi. Toivottavasti puulle löytyy jatkossakin polttamista parempi vaihtoehto.

Puusta saa melkein mitä hyvänsä – esimerkiksi tekstiilejä. Puuhun perustuva paperiakin arvokkaampi tuotanto voi tuoda Suomeen paljonkin vientituloja, mutta suuria massoja sekään ei työllistä. Puun korjaamiseen metsistä riittää alle kymmenentuhatta henkeä. Ollakseen kannattavia tehtaiden on oltava lähes automatisoituja. Ääneskosken biojalostustehdas työllistää alle 200 henkeä.

 

= = =

Teollisuudesta vapautuva työvoima joutuu tyytymään vähemmän tuottavaan työhön. On hyvä kysymys kansakunnan onnellisuutta ajatellen, onko tuo työ menetetyn vapaa-ajan arvoista vai kannattaisiko työaikaa lyhentää.

Kannattaisi lyhentää, jos tulonjako-ongelma saataisiin ratkaistuksi.

= = =

Kirjoitus on julkaistu hieman lyhyemmässä muodossa Suomen Kuvalehden Näkökulma-artikkelina.

 

 

Kommentit

118 Vastausta artikkeliin “Mihin kasvu katosi?”

  1. teekkari kirjoitti 18.3.2016 kello 16:06

    Verotuksen rakenteesta voisi löytyä ainakin yhden vaihteen verran lisää kierroksia talouteen. Tällä hetkellä verotetaan lähinnä työn tekemistä ja arvonlisän tuottamista, mikä ei varsinaisesti kannusta työn tekemiseen ja arvonlisän tuottamiseen, siis talouskasvuun.

    Huomattavasti parempi verotuksen kohde olisi työn tekemättömyys: kiinteistövero kannustaisi kiinteistöjen tehokkaampaan käyttöön, omaisuusvero (ei siis pääomatulovero) kannustaisi hankkimaan pankkitileillä makaaville miljardeille tuottoa, kiinteät valmisteverot arvonlisäveron sijaan kannustaisivat parantamaan tuotteiden arvoa mahdollisimman paljon.

    Juustohöylällä näivettämisen sijaan pitäisi pyrkiä lisäämään talouden dynamiikkaa rakenteita uudistamalla. Me emme pärjää pesemällä omia paitojamme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 33

  2. erkki niini kirjoitti 18.3.2016 kello 16:32

    Hyvä kun herätään pohtimaan, mistä tuo kasvu oikesstaan johtuu. Itse kuvittelen seuraavaa:
    Kasvu tulee tehokkuuden lisääntymisestä.
    Posti on hyvä esimerkki. Sähköposti korvaa kirjeiden kantamisen. Vapautuva työvoima voi tehdä jotain muuta, auttaa vanhuksia tai jotain mikä muuten jäisi tekemättä.
    Kouluissa ja yliopistoissa opetus voisi tulla netistä ja opettajat voisivat keskittyä auttamaan opintojen sujumista. Saataisiin valmistumisajat lyhyemmiksi.
    Vientiteollisuus on tottunut jatkuvasti tehostamaan itseää ja tuottavuus onkin kasvanut. valitattavasti monilla sektoreilla tällaista painetta ei ole ollu ja tehokkuus on jämähtänyt.
    Britanniassa ovat yliopistossa korkeampi lukukausimaksu jos opiskelee ainoastaan omaksi kunniaksees, hyödyttämättä maksajaa. Jos tavoittelemme korkeaa elintasoa, tarvitaan kyllä kohdennettua perustutkimusta. Muuten on vaara, että ajaudumme halpamaiden luokkaan. Voi mennä vaikka Intiaan katsomaan, onko se hauskaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  3. Sonofhades kirjoitti 18.3.2016 kello 17:59

    Kaupassa käydessäni pistin merkille kuinka ihmiset jonottivat automaattikassoille. Ei mahda automaattikassa saada verotettavaa palkkatuloa. Koska tiedämme, että yritykset eivät maksa veroja – sen sijaan yrityksen myymät palvelut/tuotteet sisältävät kaikki yrityksen kulut, mm. palkat ja verot, voimme olla varmoja siitä, että tulevaisuudessa yhteiskunta menee nurin ellei robottien tekemää työtä veroteta yhtä raskaasti kuin ihmisenkin tekemää.

    Tietysti voimme ajaa koulutuksen alas. Kuten Sipilän hallitus on “viisaasti” tekemässä. Robotteja kun ei tarvitse kouluttaa. Riittää kun joku kerran ohjelmoi työtehtävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.3.2016 kello 18:05

    Robottien työ tulee verotetukwsi sekä yritysten yhteisöveroita että arvonlisäverona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. erkki niini kirjoitti 18.3.2016 kello 18:19

    Kun robotit ja ihmiset tekevät töitä, syntyy enemmän tulosta. Sitähän se talouskasvu on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  6. Heikki Lankinen kirjoitti 18.3.2016 kello 18:21

    Ode kirjoitti: ”Palvelujen laajenemiselle Suomessa on monia esteitä alkaen itsepalveluun kannustavasta korkeasta verotuksesta…”

    Miten tuollainen seikka sopii mielestäsi yhteen sen kanssa, että Suomessa näyttää olevan lisääntyvässä määrin pyrkimystä yhteen arvonlisäveroverokantaan siirtymiseksi? Eikö työllisyyden lisäämisen näkökulmasta pitäisi pikemminkin alennettujen verokantojen määrää nykyisestään lisätä ulottaen ne kattamaan kaikki palvelut, jotka selvästi kilpailevat kotitalouksien itse tekemän työn kanssa? Sillähän olisi tutkimusten mukaan myös myönteisiä tehokkuus- ja hyvinvointivaikutuksia.

    Esimerkiksi kodin remontoinnissa käytettävää kotitalousvähennystä ei voine soveltaa kaikkiin tällaisiin palveluihin kompensaationa niistä perittävälle korkealle verokannalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  7. Kauko kirjoitti 18.3.2016 kello 18:36

    Ekonomisti Robert Gordon pohdiskelee, oliko teollistumisen tuoma kasvu väliaikaista vaan. Historiassa tavallisempaa on ollut hitaan talouskasvun aika:
    Onko talouskasvu ohi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  8. Syltty kirjoitti 18.3.2016 kello 18:47

    Kyllä elintaso tullee laskemaan, koska ihmiset vanhenevat nopeammin mitä tuottavuus ehtii nousemaan. Entistä enemmän resursseja kuluu siis vanhustenhoitoon ja sairaanhoitoon eikä ne tuo yhtään lisää elintasoa verrattuna siihen tilanteeseen, jossa hoidokit olisivatkin hyvissä voimissa.

    Kaikki tämä lisääntynyt hoitotyökin näkyy BKT:ssä, vaikka 10v aikaisempana vertailuvuonna mitään siitä ei tarvittu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  9. Mats kirjoitti 18.3.2016 kello 19:12

    Vähän off-topic mutta uusia digikameroita myydään (globaalisti) tänä vuonna lukumääräisesti noin neljäsosa vuoteen 2008 verrattuna. Lasku on lähes käsittämätön. Japanissa ja USA:ssa myydäänkin nyt eniten filmikameroita, tosin itsestään kehittyviä Instax-filmikameroita. Ehkä joskus täälläkin.

    Sitten siihen kasvuun. Kansantalouden kasvua ei voi syntyä säästämällä eikä velkoja takaisin maksamalla. Kasvu vaatii välttämättä lisääntyvää kulutusta ja kasvavia investointeja. Osa kulutuksesta ja lähes kaikki investoinnit on aina ja iankaikkisesti tehty velaksi. Sekä julkisella että yksityisellä puolella. Kasvu vaatii velkaa. Tämä totuus ei ole muuttunut mihinkään. Yhden velka (ts. investointi) on siis aina lopulta joidenkin toisten varallisuutta. Tämä pätee myös siihen paljon mainostettuun “tehottomaan ja ylisuureen julkiseen talouteen” (jota meillä siis ei todellakaan ole). Julkisen talouden rahoitus velaksi *laskusuhdanteessa* on pelkästään järkevää koska rahoittamatta jättäminen maksaa lopulta enemmän työttömyyden kasvuna ja talouden kuivumisena. Jos julkista velkaa väkisin vähennetään – niinkuin nyt kovasti tehdään – ja yksityinen sektori ei lisävelkaannu vastaavasti niin talouskakun koko väistämättä pienenee. Elämme itse kovasti yrittäen aikaansaadussa lamassa.

    Erityisen piinallista ja järjenvastaista investointihaluttomuus on tilanteessa, jossa reaalikorko on nolla. Meilläkö ei todellakaan ole olemassakaan esimerkiksi kansallisia infrastruktuurihankkeita, joiden pitkän aikavälin reaalinen cost-benefit tuotto ylittäisi nollatason? Tällaista surkeaa tilannetta ei ole ollut historiamme aikana koskaan, eikä sitä ole nytkään. On ymmärrettävä, että kansakunnat eivät koskaan maksa velkojaan takaisin vaan velan määrä vaihtelee konjuktuurien mukaan mutta kasvaa trendinomaisesti kun BKT kasvaa. Puheet “lapsille siirtyvistä veloista” ovat pelkästään ääliömäisiä. Lapset haluavat perinnöksi toimivan talouden ja työpaikkoja. He eivät halua kokoomuksen märkää unta republikaanitaloudesta, jossa pari Harkimoa pyörittelee kaikkia valtion “bisneksiä” verottomasti ja loput kansasta elää minimipalkalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 48

  10. Tompelo kirjoitti 18.3.2016 kello 19:31

    Samaan aikaan Ruotsissa: viime vuoden talouskasvu 4,5%.

    Onneksi Suomenkin talous on kasvanut vuositasolla vuoden 2008 jälkeen, vaikka bloggauksen aloituksesta voi saada toisen kuvan. Kasvu ja taantuma on kai ollut samaa luokkaa kuin euroalueella keskimäärin. Samassa liemessä lillutaan kuin monet euroaluemaata. Euron ulkopuolella menee toki paremmin.

    Väittäisin myös positiivisesti, että Suomessa osataan tehdä kulutustuotteita. Olihan Nokia vielä joku aika sitten kulutustuotteiden tähtialan ylivoimaisesti suurin ja kai arvostetuinkin merkki.

    Pelitkin ovat tähtiala ja jonkin sortin kulutustuote vaikka eivät kulukaan. Pelialallakin ja juuri sen brändäyksessä Suomi lie kokoonsa nähden maailman johtavia kulutustuotteiden valmistajia.

    En kuitenkaan usko vankasti Suomen tulevaisuuteen. Maa on perifeerinen (ja erityisesti Venäjästä riippuen ehkä periferisoitumassa hamaan tulevaisuuteen lisää).

    Monista muistakin syistä johtuen veikkaan suuren lisäarvon investointien valuvan keskuksiin. Niin on käynyt aina; kelata voi vaikka armasta kotimaatamme. Se ei ole maailman suurimmista tuista huolimatta pystynyt estämään kansan valumista pääkaupunkiseudulle.

    Suomen suhteellinen etu liittyy jatkossa — kun infra, koulu ja muu rapistuu ja huippuosaajat suuntaavat maailmalle — lähinnä metsiin ja jonkun verran ehkä kaivoksiin Ne ovat matalan tuottavuuden maailmaa verrattuna vaikkapa Berlinin, Tukholman tai Lontoon innovaatiotakomoihin ja finanssibisneksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  11. teekkari kirjoitti 18.3.2016 kello 19:44

    Kauko:
    Ekonomisti Robert Gordon pohdiskelee, oliko teollistumisen tuoma kasvu väliaikaista vaan.Historiassa tavallisempaa on ollut hitaan talouskasvun aika:
    Onko talouskasvu ohi?

    Ei talouskasvun aika mihinkään ole loppunut, mehän ollaan ehditty vasta hieman raaputtamaan automatisaation mahdollistamaa tuotannon tehostamista.

    Talouskasvu on hiipunut pääosin siksi, että automatisoinnin hedelmiä ei olla opittu vielä jakamaan tarkoituksenmukaisella tavalla, ja kysyntä sakkaa palkkasumman pienenemisen tai ainakin epätasaisen jakautumisen vuoksi.

    Teollinen vallankumous mullisti ihmisten elannon omavaraistaloudesta palkkatyöksi. Nyt pitäisi keksiä keino jolla palkkatyöstä päästään eteenpäin; sen aika alkaa olla ohi. Jonkinlainen perustulomalli lienee tulevaisuudessa väistämätön, ja sen rahoitukseen tarvitaan jotain ihan muuta kuin tulovero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  12. Kalle kirjoitti 18.3.2016 kello 20:24

    Suomi verottaa itsensä hengiltä. Jos emme kykene laskemaan veroastettamme reippaasti, viimeinen sammuttaa valot. Kyse siis ei ole jostain alemmasta verokannasta kaverille, vaan kokonaisveroasteen laskemisesta.

    Koska yli 70 % yhteiskunnan menoista on sosiaali- ja terveysmenoja, niin samalla ratkeaa toinen ongelmamme, passivoiva, liian korkea sosiaaliturvamme. Nyt yhteiskunnassamme vain sosiaalipummit voivat hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  13. Ville kirjoitti 18.3.2016 kello 21:29

    Heikki Lankinen: Miten tuollainen seikka sopii mielestäsi yhteen sen kanssa, että Suomessa näyttää olevan lisääntyvässä määrin pyrkimystä yhteen arvonlisäveroverokantaan siirtymiseksi? Eikö työllisyyden lisäämisen näkökulmasta pitäisi pikemminkin alennettujen verokantojen määrää nykyisestään lisätä ulottaen ne kattamaan kaikki palvelut, jotka selvästi kilpailevat kotitalouksien itse tekemän työn kanssa?

    Mitä tapahtuisi, jos arvonlisäveroa laskettaisiin sen verran, kuin sen vähentäminen hankinnoista mahdollistaa? Työvoimavaltaiset alat hyötyisivät, koska ei ole niin paljon vähennettävää. Turhat hankinnat vähenisivät, koska niitä tehdään vain koska saadaan alv:t vähennettyä. Alihankintaketjut vähenisivät, mikä ei useimmiten olisi lainkaan huono asiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  14. Ville kirjoitti 18.3.2016 kello 21:34

    Ajatus oli siis, että alv:n vähennysoikeus poistettaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.3.2016 kello 23:28

    Jos ALV:n vähennysoikeus poistettaiusiin, se pakottaisi pystysuoraan integraatioon, jossa välituotteita ei ostettaisi, vaan tehtaan pitää omistaa kaivoksetkin ja lopulta kauppa, jossa se myy omia tuotteitaan. Ei järkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Tero Tolonen kirjoitti 18.3.2016 kello 22:06

    Sonofhades: tulevaisuudessa yhteiskunta menee nurin ellei robottien tekemää työtä veroteta yhtä raskaasti kuin ihmisenkin tekemää.

    Tässähän on se ongelma, että jos homma menee tarpeeksi pitkälle, niin ihmisillä ei ole enää mitään millä maksaa loputtomasti robottien tuottamia tuotteita.

    Teoriassa voisi ajatella, että jossain vaiheessa robotit valmistavat tuotteita mutta koska niille ei ole ostajia pitää painaa ihmisille kuvitteellista rahaa, joilla tuotteita voidaan ostaa.

    Välillä en ole varma siitä toimiiko ihmiskunta jo nyt niin.

    Ihminen ei kohta mitenkään pysty saavuttamaan tietokoneita elämänsä aikana, peruskoulu kestää sen 15 vuotta ja siihen +10 vuotta erikoistumista, tietokoneet eivät koskaan unohda mitään ja seuraava sukupolvi on aina edeltäjäänsä tehokkaampi.

    Tässä skenaariossa on vain se luonnon kantokyvyn kestävyyden ongelma. Ei ihminen käsipelillä pystyisi nytkään tuhoamaan luontoa läheskään niin tehokkaasti, mutta jos robottiarmeija päästetään hamstraamaan luonnonvaroja, on vain ajan kysymys kun kaikki on kulutettu loppuun.

    Maailmahan ei kuitenkaan ole mitenkään valmis vielä, oliko nyt niin että vain joka kolmannella ihmisellä on käytössään WC ja niin edelleen. On vaikea nähdä miten sieltä kuopasta noustaan, kun länsimaissakin alkaa jo olla ongelmia siinä.

    Tavallaan se ristiriita sen inhimillisen hädän, joka ruokkii tämmöisiä perussuomalaisia Tony “pistetään koralliriutat sileeksi” Abbott tai Donald “soitan Bill Gatesille ja suljen Internetin” -tyyppisiä johtajia ja sen mitä maailmassa voitaisiin tehdä, jos kaikki yhtäkkiä hommaisivat vasemmistoliiton jäsenkirjan ja päättäisivät työskennellä yhdessä ihmiskunnan tulevaisuuden eteen on tavallaan aika musertava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  17. AV kirjoitti 18.3.2016 kello 22:27

    Miksi Yhdysvallat ei ole tullut valmiiksi, vaikka he ovat reippaasti meitä rikkaampia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  18. Pääteasema. Pyydämme matkustajia rakentamaan uuden junan. | Utopia 2048 kirjoitti 18.3.2016 kello 23:01

    Suosittele: Thumb up 1

  19. Tompelo kirjoitti 18.3.2016 kello 23:10

    Mats: On ymmärrettävä, että kansakunnat eivät koskaan maksa velkojaan takaisin vaan velan määrä vaihtelee konjuktuurien mukaan mutta kasvaa trendinomaisesti kun BKT kasvaa. Puheet “lapsille siirtyvistä veloista” ovat pelkästään ääliömäisiä. Lapset haluavat perinnöksi toimivan talouden ja työpaikkoja. He eivät halua kokoomuksen märkää unta republikaanitaloudesta, jossa pari Harkimoa pyörittelee kaikkia valtion “bisneksiä” verottomasti ja loput kansasta elää minimipalkalla.

    Kyllä kansat käytännössä ovat maksaneet velkansa pois. Vielä useammat ovat myös vähentäneet velkaa lähelle velattomuutta.

    Sitten taas on maita, jotka eivät ole saaneet kuriin velkaantumista ja ovat joutuneet velkojiensa valvontaa. Kreikka nyt vaikka.

    Jos Suomi ei saa velkaantumisvauhtia kuriin, voi täälläkin kohta talouspäätöksiä olla tekemässä joku troikka tai vastaava. Sen jälkeen kokoomuksen talouspolitiikkaa alkaa näyttää sosialistiselta (mitä se kyllä usein onkin ollut).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  20. Liian vanha kirjoitti 19.3.2016 kello 2:27

    Ei meillä ole mitään valtavaa työpaikkakatoa tapahtunut.Työllisten määrä 1000 henkeä

    1989 2 483
    2005 2 378
    2006 2 416
    2007 2 459
    2008 2 497
    2009 2 423
    2010 2 410
    2011 2 428
    2012 2 431
    2013 2 403
    2014 2 386
    2015 2 368

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  21. Liian vanha kirjoitti 19.3.2016 kello 2:36

    Eikä vientikään ole romahtanut , vuonna 2004 vienti olo 48 miljardia, nyt 54 miljardia

    Suomen viennissä kummittelee öljy, sillä viennistä yli 10 % on öljytuotteitta ja öljyä

    Niinpä viennin arvokin heiluu raakaöljyn hinnan mukaan eli kun öljy 2011 tienoilla oli korkeimmillaan 200 taalan tienoilla per tynnyri niin se näkyi viennissä piikkinä eli vienti näytti kasvavan voimakkaasti

    Mutta kun öljyn hinta on laskenut niin vientikin näyttää pudonneen, öljyn hinta kun pyörii nyt 30 taalan tienoilla tynnyriltä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.3.2016 kello 9:51

    Ei ole mitään järkeä seurata aikasarjoja, jotka koskevat bruttovientiä. Pitää seurata aikasarjoja, jotka kertovat vientisektorin arvonlisäyksestä. Jos venäläistä öljyä kuljetetaan Suomen kautta jalostettuna ulkomaille, se lisää Suomen “vientiä” melkoisesti, mutta aika vähän viennistä saatavia tuloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Liian vanha kirjoitti 19.3.2016 kello 2:52

    Meidän ainoita ongelmia on työttömyys mutta ei sekään johdu niinkään työpaikkojen vähenemisestä vaan työvoiman tarjonnan lisäämisestä

    Eläkeikää kun on nostettu 55 vuodesta 65-ikävuoteen niin työvoiman tarjonta on kasvanut sadoilla tuhansilla.Myös maahanmuutto on lisännyt työvoiman tarjontaa ja tarjnta on purkautunut työttömyydeksi.

    Vuonna 1989 meillä oli n 80000 työtöntä, nyt 500000

    Muut kehittyneet maat ovat lisänneet työllisyyttä jakamalla työtä .Se tapahtuu pääosin työaikaa lyhentämällä eli osa-aikatyön ja normaalin työajan lyhentämisen kautta esim viimeksi Porsche siirtyi 6-tuntiseen työviikkoon .

    Suomessa osa-aikaisia on vain n 14 % kun heitä kehittyneissä EU maissa on 25 % luokkaa, joissain jopa 50 %

    Jos Suomessakin olisi yhtä paljon osa-aikaisia niin työllisyysatse olisi 80 % luokkaa ja työttömyys 5 % luokkaa

    http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:Persons_working_part-time_or_with_a_second_job,_2004%E2%80%9314_(%25_of_total_employment)_YB16.png

    Suomessa halutaan kuitenkin PIDENTÄÄ työaikaa eli mennään taas perse edellä puuhun.

    Saksassa hyvinvointiin riittää, että tehdään 1371 tuntia per työllinen vuodessa.Suomessa pitää tehdä 1645. Tanskalaiset tekevät 1436, Norjalaiset 1427 etc

    Useimmissa maissa valtio tukee osa-aikaisia, joten köyhyys ja pienituloisuus on kasvanut niissä maissa, joissa tukia ei ole

    Pitkää päivää, yli 2000 tuntia vuodessa tekevät esim kreikkalaiset tai meksikolaiset, mutta ei heistä rikkaita ole tullut

    USAkin tunnit ovat vähentyneet vuoden 2000 1836 sta 2014 1789 tuntiin tai Koreassa 2500 sta 2014 2124 ään

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  24. Liian vanha kirjoitti 19.3.2016 kello 2:56

    Julksen sektorin alijäämän tasapainottaminen on yksinkertainen juttu:

    Otetaan mallia Irlannista, Espanjasta, Potugalista , Virosta, Latviasta, Liettuasta etc

    Eli leikataan julkisen sektorin palkkoja ja etuuksia.Noin 20 % leikkaus riittää ja pelivaraa saadaan kun verotus nostetaan vuoden 2000 tasolle.

    Mutta useimmat kansanedustajat ovat virkamiehiä tai elinikäisiä poliitikkoja, joten virkamiespuolue on eduskunnan suurin puolue.

    Yksityisen sektorin työntekijät loistavat poissaololollaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  25. Pekka Sopanen kirjoitti 19.3.2016 kello 7:19

    Sisäisen devalvaation toteutus ei ole helppoa.
    Näkisin näin, että asumiseen, ruokaan ja vaatetukseen sekä liikkumiseen liittyvää verotusya pitäisi keventää.
    Ts. pakollisia elinkustannuksia alennetaan tätä kautta.
    Yritystoiminnan verotuksen pitäisi kannustaa
    1) tuotannollisiin investointeihin
    2) työvoiman palkkaamiseen
    3) taseen oman pääoman saamiseen kuntoon, mielellään ainakin 80-90%:iin kokonaispääomasta

    Näiden rahoittaminen onkin sitten oma taiteenlajinsa.
    Lähtisin ourkamaan valtion- ja kunnallishallintoa norminpurkutalkoilla. Jos erilaista hallintoa ja valvintaa ml. luoakäytännöt sadaan yksinkertaistettua ja kevennettyä ei virkakoneistia tarvita siinä määrin kuin nykyisin.
    Osmo Soininvaaran kirjoitus on erinomainen.

    Jos kansakunta ei ole onnellinen, ei se toimi tehokkaasti ja pyri parantamaan toimintaansa. Nyt vain hajautetaa, riidellään ja taistellaan “saavutettujen etujen” pitämiseksi. Saisimme hävetä koko kansakunta omaa typeryttämme ongelmien ratkaisemisssa – yhdessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  26. Sakke kirjoitti 19.3.2016 kello 7:35

    Pitäisikö robottiveron olla jossain suhteessa robotin korvaaman ihmisjoukon työsuorituksen määrän suuruuteen? Olisiko tuosta mahdollisuus laatia Win-Win tilanne, ennenkuin tilanne ryöstäytyy kokonaan käsistä?

    Keitä olivatkaan ne nimekkäät henkilöt, jotka olivat allekirjoittaneet kirjeen, jossa ilmaisivat huolestuneisuutensa robotisaation johdosta? Mitkä olivat heidän argumenttinsa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.3.2016 kello 9:41

    Unkarissa verotetaan internetin käyttöä. Siinä on kyse vähän samasta asiasta kuin robottiverossa. Halutaan verottaa teknologian tuomaa lisääntyvää tuottavuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Sakke kirjoitti 19.3.2016 kello 7:51

    Robotit evät taida maksaa veroja, ellei niitä ole ohjelmoitu tekemään niin.

    Pitäisikö yhteiskunnan (ja kansanedustajien) vaatia sitä, ennenkuin on liian myöhäistä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  29. Syltty kirjoitti 19.3.2016 kello 8:00

    Ville: MTurhat hankinnat vähenisivät, koska niitä tehdään vain koska saadaan alv:t vähennettyä.

    Ei kukaan tee hankintoja vain siksi että saa vähennellä alveja. Kyllä organisaatioissa päättömät turhat hankinnat liittyvät yleensä budjetin kuluttamiseen. Jos budjetti ei kulu niin seuraavana vuonna sitä pienennetään.

    Ainoastaan täysin ammatti- ja laskutaidoton johtaja polttaa rahat alvien vähentämisen takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  30. Syltty kirjoitti 19.3.2016 kello 8:07

    Mats on unohtanut ettemme voi valuuttaunionissa velkaantua loputtomasti. Eikö kukaan ole velanottoa edes pysäyttämässä laskusuhdanteen aikana , tavoitehan on vain velkaantumistahdin laskeminen, ei mikään velanoton pysäytys. Velanotto oli tarkoitus lopettaa 2021 kaiken järjen mukaan keynesiläisiksi julistautuvien eli suunnilleen koko vasemmiston pitäisi vaatia jättimäistä ylijäämää suhdanteiden tasaamiseksi. Nyt ei ainakaan ole mikään nousukausi, mutta 2021 voisi ollakin se nousukauden huippuvuosi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  31. Juri Pakaste kirjoitti 19.3.2016 kello 9:58

    Mats: Vähän off-topic mutta uusia digikameroita myydään (globaalisti) tänä vuonna lukumääräisesti noin neljäsosa vuoteen 2008 verrattuna. Lasku on lähes käsittämätön. Japanissa ja USA:ssa myydäänkin nyt eniten filmikameroita, tosin itsestään kehittyviä Instax-filmikameroita. Ehkä joskus täälläkin.

    Enitenhän myydään kännyköitä joissa on riittävän hyvät kamerat. Digikamerat jyräsivät aiemmat filmikamerat mutta nyt ei ihmisten tarvitse sijoittaa rahaa edes niihin kun aina mukana olevassa taskutietokoneessa on valmiina kamera jonka tekninen laatu ei käytännössä yleensä ole rajoite normaaleja lomakuvia näpsiessä. Eli tässäkin se sama mistä Osmo kirjoitti: haluttuun lopputulokseen päästään entistä pienemmällä sijoituksella ja vähemmällä tavaramäärällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  32. Eero Kärki kirjoitti 19.3.2016 kello 11:41

    Pieni avoin talous kasvaa viennistä saatavilla tuloilla. Tämän voi todentaa menemällä paikalliseen markettiin ja tutkimalla tavaroiden valmistusmaita: tuonti maksetaan viennillä. Ymmärrän vihervasemmiston ”kotimarkkinajargonin” poliittisella tasolla, mutta siinä ei ole talouspoliittista järkeä. Kaikki muistavat vitsin, jossa kaksi ekonomistia kävelivät puistossa ja vetoa lyötyään söivät koiranjätöksiä ja kasvattivat bruttokansantuotetta. Loppupelissä ”nettoveronmaksaja” määrittelee kuinka paljon taakkaa hän haluaa kantaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.3.2016 kello 14:16

    Eero Kärki.
    Jos talouskasvu ei voi perustua kuin vientiin, miten maailmantalous voi kasvaa? Viennillä Marssiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Ville kirjoitti 19.3.2016 kello 13:04

    Osmo Soininvaara:
    Jos ALV:n vähennysoikeus poistettaiusiin, se pakottaisi pystysuoraan integraatioon, jossa välituotteita ei ostettaisi, vaan tehtaan pitää omistaa kaivoksetkin ja lopulta kauppa, jossa se myy omia tuotteitaan. Ei järkeä.

    Jos alv mitoitettaisiin suurteollisuuden tuotantoketjujen mukaan niin, että kokonaisuutena kertyy nykyinen alv, yhden portaan alv-prosentti olisi varsin pieni. Tämä ei välttämättä pakottaisi pystysuoraan integraatioon, koska alihankkijat ovat niin joustavia käyttää, että se helposti kompensoi pienen veron. Kuluttajille myytävissä palveluissa alhaisen alv:n vaikutus olisi suuri, ja työllistävä vaikutus ilmeinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.3.2016 kello 14:15

    Meillä oli aikanaan liihkevaihtoverojärjestelmä ja se tuotti suurta haittaa juuiri tuon kertautuvuuden takia. Tästä on kuitenkin turha keskustella. Arvonlisäverosta luopiminen ja siirtyminen liikevaihtoveroon edellyttäisi eroa EU:sta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Erkki Niini kirjoitti 19.3.2016 kello 17:07

    En syö rsvintoloissa työllistääkseni. Kun ansiotyön lisäksi valmistan itse ruokani aikaansaan enemmän kansantuotetta. Liiat kokit voisivat työllistää itsensä vanhustenhoidossa. Niitä palveluita rahoitan mieluummin, ehkä tulevat itsellenikin tarpeeseen. Toivottavasti työ kelpaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  37. Liian vanha kirjoitti 19.3.2016 kello 18:24

    Osmo Soininvaara:
    Ei ole mitään järkeä seurata aikasarjoja, jotka koskevat bruttovientiä. Pitää seurata aikasarjoja, jotka kertovat vientisektorin arvonlisäyksestä. Jos venäläistä öljyä kuljetetaan Suomen kautta jalostettuna ulkomaille, se lisää Suomen “vientiä” melkoisesti, mutta aika vähän viennistä saatavia tuloja.

    Noita arvonisäykseen perustuvia tilastoja ei ole ainakaan helposti saatavilla .

    Ilmeisesti ne ovat joko hira-menettelyllä tehtyjä tai “taloustieteilijöiden” salaista alimman laatikon tietoa ? Jos ne olisivat noin merkittäviä niin varmaan niitä jossain esiteltäisiin ?

    Kansalaisten tilannetietoahan pidetään tärkeänä, mutta se syntyy vain tietoa jakamalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  38. Tapio kirjoitti 19.3.2016 kello 19:27

    Osmo Soininvaara:
    Eero Kärki.
    Jos talouskasvu ei voi perustua kuin vientiin, miten maailmantalous voi kasvaa? Viennillä Marssiin?

    Näin harrastelijana voisin olettaa, että maailmantalouden kasvu perustuu siihen, että erilaiset yksiköt ovat ryhtyneet vaihdantaan ja oppineet hyödyntämään suhteellisia kilpailuetujaan. Tässä mielessä käsitteet vienti ja tuonti ovat todellakin mielivaltaisia, nehän perustuvat vaihdantaan yli karttaan piirretyn valtion tms. rajan.

    Suurelle, monipuoliset luonnonolosuhteet ja -varat omistavalle valtiolle, esim USAlle, ulkomaankauppa on peanuts, tosin erittäin hyödyllistä. Pienelle ja yksipuolisella maalle kuten Suomelle se on lähes itseisarvo. Voisi kuvitella, että esim. Belgiassa ja Hollannissa tilanne on sama.

    Valtio tarkasteluyksikkönä on sinänsä ihan järkevä, sillä sen sisällä lainsäädäntö yms. on yhtenevä. Suhteellista kilpailukykyä voidaan edistää tai tukahduttaa niin sisäisiin kuin ulkoisiin vaihdantakumppaneihin nähden. Suomen tarjontapuolen organisaatioilla on tässä omat merkittävät ansionsa.

    Otsikkoon palatakseni, blogi-isännältä taas järkevä analyysi. Ei vaan tapahdu, koska SAK.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  39. Tompelo kirjoitti 19.3.2016 kello 20:23

    Osmo Soininvaara:
    Unkarissa verotetaan internetin käyttöä. Siinä on kyse vähän samasta asiasta kuin robottiverossa. Halutaan verottaa teknologian tuomaa lisääntyvää tuottavuutta.

    Tämä koskee toki autoiluakin. Olisi kiva tietää, paljonko vauraampi Suomi olisi, jos autoilua ei olisi niin päättäväisesti, niin pitkään vastustettu tuontirajoituksilla, tulleilla ja veroilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  40. Risto kirjoitti 19.3.2016 kello 20:34

    Osmo Soininvaara:
    Jos talouskasvu ei voi perustua kuin vientiin, miten maailmantalous voi kasvaa? Viennillä Marssiin?

    Suomi on pieni markkina. Monellako teollisella alalla voisi suomalainen yritys olla edes keskikokoinen olematta riippuvainen lähinnä viennistä?

    Hallituskin on liikuttavan yksimielinen siinä, että vika on eurossa, vaikka sitä ei avoimesti nykyliturgiassa saakaan sanoakaan ääneen. (= mitä muutakaan on yksimielisyys siitä, että Suomessa on ulkoisesti liian korkea palkkataso?). Seuraavalla kertaa kun vihreät ovat hallitus”vastuuussa” sama linja(ja linjattomuus) heilläkin tulee olemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  41. Juanito kirjoitti 20.3.2016 kello 1:10

    “Vuosikymmeniä Suomen talouskasvu oli sitä, että maa- ja metsätaloudesta siirryttiin tuottavampiin töihin kaupunkeihin. Tämä kasvun lähde on nyt ehtynyt.”

    Sossun ja kelan tuhannet virkailijat tuottavampaan työhön ja perustulo kansalaisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  42. bruuttus kirjoitti 20.3.2016 kello 8:16

    Onko teknologisen työttömyyden aikana järkeä asevelvollisuudelle? Ammattimaiseen suuntaan menevä armeija toisi töitä monille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  43. Seppo Korppoo kirjoitti 20.3.2016 kello 9:17

    Ei se kasvu minnekään ole kadonnut, vaikka se Suomesta onkin kadonnut.

    OS sanoo aivan oikein: Ongelma on työttömyys.

    Mistäs tämä työttömyys sitten oikein johtuu? Ay-liikkeestä tietenkin!

    Suomen Ay-liike on toivoton tapaus. Itsekkäillä toimillaan se on aiheuttanut suurtyöttömyytemme.

    Onko sen röyhkeydellä enää mitään rajaa?

    Ay-liike sanoo olevansa heikompien puolustaja. Tämä on täydellistä bluffia ja harhautusta.

    Todellisuudessa se on hyväosaisten etujen itsekäs puolustaja ja puolen miljoonan työttömän sekä heidän yli miljoonan läheisen julma sortaja.

    Sen moraalittomuus ja rumat kasvot ovat nyt kaiken kansan nähtävissä. Ay-kuninkaalla ei ole vaatteita!

    Kaikille täysjärkisille pitää olla jo selvää, että Suomen kipeästi tarvitsema talouskasvu voi tulla vain uusista työpaikoista.

    Uusista työpaikoista pk-sektori luo noin 90% ja sillä on myös parhaat uudet business-ideat.

    Tästä johtuen vain Pk-sektori voi pelastaa Suomen talouden. Joka muuta väittää, valehtelee.

    Kuitenkin Ay-liike on törkeällä tavalla sulkenut pk-sektorin kaikkien neuvottelujen ulkopuolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  44. Eero Kärki kirjoitti 20.3.2016 kello 10:39

    Aikanaan kiersi juttu, jossa varoitettiin kertomasta MTK:lle, että Suomen pitää olla omavarainen banaanien suhteen. Tämän ekonomistivitsin on korvannut kotimarkkinatarina, jossa talous muuttuu paratiisiksi, kun silloin tällöin koneeseen lisätään rahaa nostamalla palkkoja, lisäämällä etuuksia ja ennen kaikkea ”investoimalla infrastruktuuriin”. Lisäksi löydettiin vielä kerroinvaikutus. Eri syistä mallia kokeilleet valtiot ovat mm. Albania, Kuuba ja Pohjois- Korea.
    Suomen säännelty talousjärjestelmä hävisi 1990- luvulla, mutta rakenteet eivät muuttuneet. Kaikki tiesivät, että eurotalous reagoi talouden heikentymiseen työttömyydellä. Kaikki tiesivät, että globalisaatio muuttaa tapaa, jolla Suomen taloudellista hyvyyttä arvotetaan.
    Aina on helppoa olla ”keynesiläinen” idealisti: hieman rahaa ja muuta sinne tänne, kenellekään ei tule paha mieli ja talous oikenee itsestään. Minusta kannattaisi jarruttaa ennen seinää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  45. Tero Tolonen kirjoitti 20.3.2016 kello 11:08

    Liian vanha:
    Muut kehittyneet maat ovat lisänneet työllisyyttä jakamalla työtä .Se tapahtuu pääosin työaikaa lyhentämällä eli osa-aikatyön ja normaalin työajan lyhentämisen kautta esim viimeksi Porsche siirtyi 6-tuntiseen työviikkoon .

    Olipa muuten hyvin kirjoitettu.

    Olen kanssa ihmetellyt että mitä hyötyä tällä ns. työajan pidentämisellä tai yhteiskuntasopimuksella saadaan aikaan. Ehkä jossain S-ryhmän kokoisessa ketjussa muutama lisätunti mahdollistaisi että voitaisiin palkata vähemmän ihmisiä töihin, mutta onko se sitten yhteiskunnan kokonaisedun mukaista?

    Mutta ei tietenään ketään voida pakottaa 6 tunnin työpäivään. Miksi muuten puhutaan 6-tunnin työviikosta? No se on sivuseikka.

    Minusta olennaista olisi kehittää niitä alueita, missä jotain oikeaa muutosta voidaan saada aikaan –

    Oikeaa muutostava syntyy tutkimuksesta, koulutuksen kehittämisestä ja yritysten toimintaedellytyksien kohtentamisesta, eli siitä että tehdään investoiminen Suomen alueelle vähintään yhtä kannattavaksi kuin mitä se on lähialueillamme.

    Nyt leikataan koulutusta ja yritysten toimintaedellytysten parantamista ei oikein edes aloiteta.

    Irtisanomissuoja pitäisi poistaa ja yritysverotus laskea nollaan. Käytännössä irtisanomissuojasta ei ole mitään hyötyä, koska se vain estää yrityksiä ja organisaatioita uudistumasta. Lisäksi se tekee työllistämisestä vaikeampaa ja lisää työntanajien velkakierteen riskiä.

    Lisäksi pelko siitä, että yrittäjät potkivat huvikseen pois ihmisiä on pääsääntöisesti turha. En ole vielä kertaakaan tavannut yrittäjää, joka olisi jotenkin ylpeä siitä että olisi potkinut jonkun ulos, suurin osa suomalaisista yrittäjistä pikemminkin ovat ylpeitä siitä että saavat työllistää.

    Yritysverotuksessa taas olemme hävinneet Virolle, joten suhteessa meillä ei ole mitään sijaintietua olemassa.

    Palkat ja niiden suuruus on sinänsä aika merkityksetöntä, tärkeämpää olisi verotus – paljonko siitä palkasta jää käteen.

    Pitkään puhuttiin siitä, kuinka Ruotsi on meitä aina 10 vuotta edellä, mutta nyt Virokin on meitä edellä – miten se on mahdollista?

    Jotain pitäisi tehdä ja aika nopeasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  46. teekkari kirjoitti 20.3.2016 kello 12:07

    Risto: Suomi on pieni markkina. Monellako teollisella alalla voisi suomalainen yritys olla edes keskikokoinen olematta riippuvainen lähinnä viennistä?

    Ei Suomen ongelma ole vientiteollisuudessa; viennin ainoa funktio on rahoittaa tuonti, ja tällä hetkellä vaihtotase on tasapainossa. Vientiteollisuus siis täyttää tehtävänsä. Vaihtotaseen tasapaino tarkoittaa myös sitä, että valuutta on juuri oikean arvoinen, eli myöskään euro ei ole ongelma.

    Suomen ongelma on työttömyys ja siitä aiheutuvat kustannukset. Työttömyyttä taas ei voi korjata vientimarkkinoilla, koska mikään voimakkaan työvoimavaltainen viennin ala ei voi menestyä kilpailussa Kiinan ja Vietnamin kanssa, jos samalla halutaan pitää kiinni Kiinaa ja Vietnamia korkeammasta elintasosta. Työllisyyttä voidaan parantaa ainoastaan aloilla, joissa Kiina ja Vietnam eivät ole suorassa kilpailuasemassa, eli kotimarkkinoiden palvelusektorilla.

    Se on ainoa alue jolla realistisesti voidaan saavuttaa lähes täystyöllisyys, ja jos työn pyhästä asemasta yhteiskunnassa ei haluta luopua, siihen on pakko satsata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  47. Austrian kirjoitti 20.3.2016 kello 13:21

    Voi hyvin olla että nykyisen talouden rakenne on sellainen että taloudellisia ilmiöitä on vaikeampi mitata. Työskentelin aiemmin noiden asioiden parissa ja oli kyllä nopeasti havaittavissa että tietopohja ei riitä monimutkaisten ilmiöiden kuvaamiseen tai mittaamiseen…

    Olinko lapsena onnettomampi kun minulla ei ollut videopelejä, joita opiskelijana ostin? 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  48. Seppo Korppoo kirjoitti 20.3.2016 kello 13:40

    Suomi on kuin unissakävelijä, joka kävelee kohti rotkoa. Mikään viesti ei mene läpi…

    Paavo Lipposen äskeinen ulostulo on tästä hyvä esimerkki.

    Pitäisi jo herätä ja tehdä reality-check.

    Jos työtön pääsee työn syrjään kiinni, saa taloutemme viisi kärpästä yhdellä iskulla:

    1) Työttömyyden aiheuttamat kulut loppuvat
    2) Entinen työtön alkaa maksaa veroja, eläkettä, jne.
    3) Firman kapasiteetti kasvaa ja se saa enemmän tilauksia ja liikevaihtoa
    4) Maan talous alkaa kasvaa ja saadaan investointeja
    5) Koko yhteiskuntaan leviää positiivinen pöhinä

    Pk-sektorille todellakin kannattaisi antaa mahdollisuus työllistää.

    Suurteollisuus ei tunnetusti juurikaan luo uusia työpaikkoja!

    Olen aivan ällikällä lyöty siitä, että tätä ilmiselvää asiaa ei missään käsitellä.

    Mistähän se johtuu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  49. Tapio Peltonen kirjoitti 20.3.2016 kello 15:08

    Tuottavuuden kasvu on ollut pitkälti sitä, että ihmistyötä korvataan koneiden tekemällä työllä. Ihmisen tekemä fyysinen työ on valtavan tehotonta. Koneet toimivat lähes täysin fossiilisilla polttoaineilla, eli kymmenien miljoonien vuosien takaisella auringonvalolla ja fotosynteesilla (80 prosenttia maailman primäärienergiantuotannosta on fossiilisia). Jokaista länsimaiden asukasta kohden fossiilinen energia tekee työtä vastaavan määrän kuin 100-200 orjaa tekisi.

    Toki tuottavuus on kasvanut huimasti paitsi sen vuoksi, että fossiilista energiaa on käytetty enemmän, myös sen vuoksi, että sitä on käytetty fiksummin. Tässä kuitenkin pätee äärimmäisen voimakkaasti laskevan rajahyödyn laki. Vaikkapa polttomoottoritekniikassa kaikki tärkeimmät hyötysuhdetta parantavat innovaatiot on tehty jo yli 70 vuotta sitten, ja jokainen uusi innovaatio on tuottanut vähemmän hyötyä kuin edelliset vaatien silti suurempia tuotekehityskustannuksia. Nykytilanteessa reaalitaloutta ei voida todellisuudessa kasvattaa juurikaan kasvattamatta energiankulutusta. Huhut irtikytkennästä ovat rankasti liioiteltuja. Kulutushyödykkeemme valmistetaan suurimmaksi osaksi Kiinassa fossiilisella energialla:

    https://gailtheactuary.files.wordpress.com/2015/06/china-energy-consumption-by-fuel-2014.png

    Paikallisesti voinemme ostaa hieman lisää aikaa muuttamalla verotusta ja tulonsiirtoja palveluja ja kotimarkkinatuotantoa suosivaksi. Se myöskin valmistaisi yhteiskuntaa tilanteeseen, jossa kansainvälinen finanssijärjestelmä syystä tai toisesta lakkaa kokonaan olemasta. Lisäksi pitäisi varmistua siitä, että paikalliset hiilettömät energiantuotantoresurssimme ovat riittäviä, mieluusti ylimitoitettuja, suhteessa kuviteltavissa olevaan tarpeeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  50. Tompelo kirjoitti 20.3.2016 kello 15:55

    Risto: Suomi on pieni markkina. Monellako teollisella alalla voisi suomalainen yritys olla edes keskikokoinen olematta riippuvainen lähinnä viennistä?

    Se on täsmälleen totta, että kasvuodotuksia ei kannata laittaa korkealle, jos ajattelee, että Suomen markkinoiden varassa kasvetaan. Pikemmin kannattaa varautua jatkuvaan lamaan.

    Mutta kyllä pienetkin firmat suuntaavat maailmalle yhä enemmän. Etenkin digitaalisessa kaupassa homma toimi, mutta kyllä Suomesta voi yhden naisen tai miehen käsityöfirmakin lähetellä tavaroita maailmalle vaikka syrjässä olemmekin. Näistä on lukuisia esimerkkejä. Pitää vain saada parametrit kohdalleen. Jos keksii tuotteen, jonka joka kymmenes miljoona maailman ihminen haluaa, ei kannata jäädä kotimarkkinoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  51. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 20.3.2016 kello 21:48

    Kalle:
    Nyt yhteiskunnassamme vain sosiaalipummit voivat hyvin.

    Kalle hyvä, muutama päivä sitten julkaistussa World Happiness Reportissa suomalaiset arvioivat itsensä viidenneksi onnellisimmiksi. Kauas taakse jäivät uusliberalistien mallimaa Yhdysvallat ja luokkayhteiskunta Englanti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  52. Liian vanha kirjoitti 20.3.2016 kello 23:04

    Seppo Korppoo: Suurteollisuus ei tunnetusti juurikaan luo uusia työpaikkoja!
    Olen aivan ällikällä lyöty siitä, että tätä ilmiselvää asiaa ei missään käsitellä.
    Mistähän se johtuu?

    Hyvin yksinkertaista: Suuret yritykset siirtävät riskejään ja rahoitustarvettaan pk-sektorille.

    Kyll ne suuret yritykset luovat edelleen pääosan työpaikoista, ne vain syntyvät lisääntyvän tuotannon hajauttamisen myötä pk-sektorille, mutta työpaikan originaattori on suuri yritys.

    Suurille yrityksille pk-yritys antaa hyviä etuja: Ne eivät voi lakkoilla eikä heilä ole neuvotteluvoimaa, joten ne joutuvat tyytymään suuren yrityksen saneluun

    Samalla rahoitusvastuukin siirtyy pienten yrittäjien harteille, suuryritys maksaa silloin kun haluaa.Hyvin tunnettu ilmiö on maksujen viivästyttäminen jopa kuukausilla .

    Sitä on yritetty estää lainsäädännöllä, mutta kukapa pienyrittäjistä uskaltaisi menne oikeuteen vaatimana oikeuksiaan ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  53. Liian vanha kirjoitti 20.3.2016 kello 23:21

    Tero Tolonen: Irtisanomissuoja pitäisi poistaa ja yritysverotus laskea nollaan. Käytännössä irtisanomissuojasta ei ole mitään hyötyä, koska se vain estää yrityksiä ja organisaatioita uudistumasta. Lisäksi se tekee työllistämisestä vaikeampaa ja lisää työntanajien velkakierteen riskiä.

    Ei ole olemassa mitään irtisanomissuojaa , yritys voi irtisanoa vaikka kaikki työntekijänsä, ei laki sitä kiellä

    Työsopimuskin on sopimus ja sopimukset ovat omaisuutta. Pitäsikö lähtökohdaksi ottaa, että vain yrittäjän/yrityksen sopimukset nauttivat omaisuuden suojaa ? Mutta duunarin soppari ei ?

    Et voi päättää urakoitsijankaan sopparia sen vuoksi, ettei urakoitsijan naama miellytä ja jos hän tekee huonoa jälkeä niin ei sekään suoraan oikeuta sopimuksen purkuun. Ensin on huomautettava ja jos urakoitsija ei ota onkeensa niin sopimus voidaan purkaa.

    Ei urakoitsijan ja työntekijän sopimuksen purkuoikeus juurikaan eroa toisistaan.

    Ja perustetetomasta purkamisesta joudut maksmaan korvauksia urakoitijallekin

    Toinen kysmys on hallinnon oikeudenukaisuus. Yrityshallintokin on hallintoa ja vallankäyttöä kansalaisia kohtaan .

    Pitäisikö sallia, että yrityshallinto on täysin mielivaltainen:Jos pärstä ei aamulla miellytä niin ei muuta kuin pihalle.

    Ja jos joku suostuu makaamaan johtajan niin se oikeuttaa antamaan erityisetuuksia ja ne , jotka eivät suostu potkitaan pihalle syytä ilmoittamatta ?

    Tai ne, jotka puuttuvat esim henkeä ja terveyttä vaarantaviin tuotantoprosesseihin heitetään pihalle ?

    Tai jos väki on uuden johtajan mielestä liian vanhaa tai edustavat väärää uskontoa tai rotua niin kenkää takapuoleen ?

    Irtisanomissuoja suojelee juuri näitä tekoja vastaan

    Mutta jos työ loppuu tai henkilö käyttäytyy huonosti tai laiskottelee niin aina voi irtisanoa.

    Ja oikeusvaltioon kuuluu, että riidat ratkotaan oikeudessa vai palataanko oman käden oikeuteen ?? Tai ratkotaan irtisanomiskiista kaksintaistelulla ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  54. nos kirjoitti 21.3.2016 kello 8:14

    Euroon liittyminen on pääasiallinen syy Suomen talouden tilaan. Turvallisuuspolitiikka, palveluyhteiskunta, tyydytetty kuluttaja, työn jakaminen, korkea verotus, vääränlainen verotus, huono sää, hyvä sää, laiskuus,demarit, kokkarit, vihreät, persut … go go go.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  55. Tuure Nyqvist kirjoitti 21.3.2016 kello 8:42

    Kiitettävän maltillisesti ja valaisevasti kirjoiteltu. Valitettavasti sorrun kommemmentoimaan “hieman suorasanaisemmin”.

    Suomen, EUn ja globaali keskimääräisesti maltillinen ja vakaa kasvuhan on suorastaan ahneuden ihme. Kesimääräisen hyvinvoinnin finanssi- ja talousvinkkelistä koko Telluksemme on ollut valmis jo jonkin aikaa ja nyt ilmeisesti keskimäärin kaksin- tai jopa kolminkerroin.

    Eräät kokokokoomusuusliberaalit tahot ja muutkin “isokenkäiset” poliitikot ovat “tunnustelleet”, kailotelleet, toitotelleet ja suorastaan ilkamoineet, “uskovaistenkin” teennäisesti “rikkoneensa politiikan, rapauttaneensa demokratian ja panneensa tuhannenpillunpäreiksi Suomineidon parlamentarismin” julkeina sirkustirehtöörikukkoina kukin tunkioiltansa.

    Pohtikaapa, jos talouskasvukin olisi holtitonta ja epävakaata ja ahneus, harmaa ja läpimusta finanssi-, vero- ja muukin keinotteluparasiittimismi olisi nykyistäkin runsaammin rehottavaa?

    Eiköhän kaikkein rikkainpien ja ahneinpien olisi aika taas alkaa malttaa rikastua maltillisemmin ja ryhtyä taas rahoittaamaan nykyistä enemmän suomalaistenkin hyödykkeiden tuotantoa sekä maksamaan veronsa rehdisti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  56. Koti-isä kirjoitti 21.3.2016 kello 8:58

    Tero Tolonen:

    Maailmahan ei kuitenkaan ole mitenkään valmis vielä, oliko nyt niin että vain joka kolmannella ihmisellä on käytössään WC ja niin edelleen. On vaikea nähdä miten sieltä kuopasta noustaan, kun länsimaissakin alkaa jo olla ongelmia siinä.

    Matkailu avartaa: maailmassa on tosiaan paljon paikkoja, jotka eivät ole niin valmiita kuin Suomi. Joka taas on hyvinkin valmis. Mitä nyt esimerkiksi ihmiset haluavat tällä hetkellä siirtyä maalta kaupunkeihin, joten heille täytyy rakentaa sinne uusia asuntoja ja muuttotappioalueilta niitä puolestaan puretaan.

    AV:
    Miksi Yhdysvallat ei ole tullut valmiiksi, vaikka he ovat reippaasti meitä rikkaampia?

    Ainakin sillä mittarilla, että Yhdysvaltojen sijoitus on lähes kaikissa ihmisten onnellisuutta mittaavissa tilastoissa Suomen alapuolella. Harvoille kasautuva rikkaus ei ole valmiin kansakunnan merkki.

    Jokapäiväinen talouskasvua kuvaavan luvun ensimmäisen desimaalin tarkkaileminen ja analysoiminen on turhinta kuviteltavissa olevaa työtä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  57. Tapio Peltonen kirjoitti 21.3.2016 kello 9:11

    Laadullisesta kasvusta:

    Varmasti se kasvattaa kokonaishyvinvointia jonkin verran, että lähes jokaisella on taskussaan kohtuullisen hyvää still- ja videokuvaa tallentava kamera, jossa on integroitu satelliittipaikannin, magneettikompassi, pelikonsoli, internet-yhteys ja jolla voi vielä soittaa puheluitakin. Tietyn markkinapenetraatioasteen jälkeen nämä vekottimet kyllä muuttuvat yhä suuremmassa määrin positionaalisiksi hyödykkeiksi, eli uusi puhelin ei lopultakaan tuota ainakaan hankintahintansa verran kokonaishyvinvointia yhteiskuntaan, vaan vaikka se tuottaa ostajalleen hyötyä, se tuottaa kaikille huonomman puhelimen omistajille haittaa sen kautta, että heidän puhelimensa ovat pykälää heikompia paremmuusjärjestyksessä.

    Paremmasta kuvanlaadusta hyötyvät ensisijaisesti ne, jotka työssään tai harrastuksissaan *tarvitsevat* sitä parempaa laatua. Johonkin rajaan saakka tämä sisältää hyvin suuren osan ihmisistä, mutta kyllähän se edes pokkarikameran mukana raahaaminen on vähentynyt, kun nykyisillä puhelimilla ja tableteilla saa “riittävän hyviä” kuvia lomamatkoiltakin. Vastaavasti videokamerat olivat aikoinaan heikennys suhteessa aikaisempaan teknologiaan. Vasta viime vuosina kuluttajamarkkinoilla olevat digivideokamerat – ja älypuhelimet – ovat päässeet kuvanlaadussa samaan kuin kaitafilmikameroilla pääsi. Videokameran äänentallennus, toisto television kautta ja pidempi tallennusaika auttoivat heikompaa teknologiaa syrjäyttämään paremman.

    Teesini on laadullisen kasvun suhteen siis, että se tuottaa reaalista talouskasvua ainoastaan rajallisesti, kunnes ns. aito kysyntä on katettu. Sen jälkeen se palvelee yhä suuremmassa määrin vain positionaalisia tarpeita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  58. Seppo Korppoo kirjoitti 21.3.2016 kello 9:46

    Liian vanha kirjoiti tuossa edellä viisaasti: “Hyvin yksinkertaista: Suuret yritykset siirtävät riskejään ja rahoitustarvettaan pk-sektorille, jne.”

    Tämä on varmaankin suurelta osin totta.

    PK-sektori vastaa suoraan noin 20% viennistä, mutta epäsuorasti suuryritysten kautta paljon enemmästä.

    Lisäksi tuo riskinsiirto- ja rahoitus-aspekti on aivan totta.

    En ole mikään suuryritysten vastustaja, päinvastoin ne ovat erittäin tärkeä osa Suomen taloutta. Olen itsekin saanut sieltä hyvän koulutuksen…

    Olen kuitenkin sitä mieltä, että tässäkin asiassa Suomen talous on muutoksessa.

    Enenevässä määrin pk-yritykset ja varsinkin start-upit ovat interreilaaja-sukupolven ja nuorten ja ketterien älypäiden johtamia.

    Tämä joukko on pätevää ja kansainvälistä porukkaa, joita suuryritykset tai kolmikanta eivät pysty pompottamaan mielin määrin.

    Suomen suurin riski onkin nyt se, että maamme menettää lopullisesti tämän porukan luottamuksen ja he siirtävät “yhden napin painalluksella” toimintansa ulkomaille.

    Arvioisin, että tämä joukko ei ole kovin suuri, ehkä vain parintuhannen kokoinen, mutta se kasvaa kovaa vauhtia. Lähdöstään tämä porukka ei pidä erikoisen isoa meteliä Ilta-Sanomien etusivulla, se vain häviää horisonttiin.

    Mielestäni on niinkin, että nykyinen dosenttien mollaaminen on oikeastaan kritiikkiä Suomen telligentsiaa kohtaan.

    Sen toiminta on ollut niin ala-arvoista, että panee epäilemään, että ovat edelleen Kremlin palkkalistoilla.

    Seppo Korppoo
    Joka lähettää terveiset täältä Pietarista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  59. Risto kirjoitti 21.3.2016 kello 10:18

    teekkari: Ei Suomen ongelma ole vientiteollisuudessa; viennin ainoa funktio on rahoittaa tuonti, ja tällä hetkellä vaihtotase on tasapainossa. Vientiteollisuus siis täyttää tehtävänsä. Vaihtotaseen tasapaino tarkoittaa myös sitä, että valuutta on juuri oikean arvoinen, eli myöskään euro ei ole ongelma.

    Vaihtotase (12 kk liukuvana keskiarvona) on ollut miinuksella useamman vuoden:
    http://tilastokeskus.fi/til/mata/2015/05/mata_2015_05_2015-07-10_tie_001_fi.html

    Tämä siittä huolimatta, että euroalueella kokonaisuudessaan sen ollut pulssalla, euroalueen toimiessa maailmantalouden jarruna.

    Vaihtotase olisi toki nykyistäkin alijäämäisempi, jos myös tuonti olisi hiipunut. Täme ei tarkoita sitä, ettei vientiteollisuuden kurjuuden tuomaa ongelmaa olisi olemassa. Se vain tarkoittaa, että olemme alkaneet elämään köyhemmin.

    Jos Suomen valuutta olisi oikean arvoin suhteessa muuhun euroalueseen, vaihtotase olisi yhtäpaljon positiivinen kuin euroalueella keskimäärin. Sekä vienti että tuonti olisivat nykyistä suuremmat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  60. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.3.2016 kello 11:59

    Vähän paremman kuvan vaihtotaseesta saa tästä. Vaihtotase on ollut pitkäaikaisesti ylijäämäinen ja aika lyhyen ajan alöijäämäinen lähinnä, koska eläkejärjestelmä on ylijäämäinen. Ylijäämäisessä aihtotaseessa ei sinänsä ole mitään tavoiteltavaa. Tarkoittaahan se, ettei Suomesta löydy investointikohteita niille säästöille, joita kansantaloudessa syntyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Anonymous kirjoitti 21.3.2016 kello 10:53

    Tompelo:

    Mutta kyllä pienetkin firmat suuntaavat maailmalle yhä enemmän. Etenkin digitaalisessa kaupassa homma toimi, mutta kyllä Suomesta voi yhden naisen tai miehen käsityöfirmakin lähetellä tavaroita maailmalle vaikka syrjässä olemmekin. Näistä on lukuisia esimerkkejä.

    Nettikauppa Suomesta ulkomaille tyssää usein postituskuluihin. Jos postitus maksaa esimerkiksi 16 euroa, niin tumppujen hinnaksi tulee tilaajalle aikas paljon. Syrjäisyys sinänsä ei ole mikään ongelma, koska Ebay tms. toimii joka puolella maailmaa.

    Kysymyksessä on ns. pienten lukujen ongelma eli jengi ymmärtää 16 euroa suureksi, mutta samalla 50000 euron hankinta ei kohauta.

    Itse olen parhaaksi taktiikaksi todennut, että tuote kannattaa myydä 20 dollarilla ja laittaa “free shipping”. Sillä tavoin myy enemmän kuin tuotteen hinta 4 dollaria ja postitus 16. En mainitse mitä myyn, koska vielä tällä tuoteryhmällä ei ole suomalaisia kilpailijoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  62. Tero Tolonen kirjoitti 21.3.2016 kello 11:58

    Liian vanha: Ei ole olemassa mitään irtisanomissuojaa , yritys voi irtisanoa vaikka kaikki työntekijänsä, ei laki sitä kiellä

    Irtisanomissuoja suojelee juuri näitä tekoja vastaan

    Yhdysvalloissa pärjätään vallan hyvin ilmankin – toki voidaan kuvitella kaikenlaisia kauhuesimerkkejä, mutta siinä ei ajatella sitä, että yleinen mielipide kääntyisi nopeasti tämmöistä yritystä vastaan ja luultavasti pelkästään yrityksen imagolle tuleva kolhu kaataisi firman.

    Mielestäni tämän päivän yksi ongelmista on työpaikkakiusaaminen. Miten työpaikkakiusaajasta voidaan päästä eroon? Muuten kuin että kiusattu vaihtaa työpaikkaa.

    Miten työnantaja, joka haluaisi pitää työpaikan toimivana seuraavat 100 vuotta voi irtisanoa ihmisiä jotka eivät kerta kaikkiaan jostain syystä sovellu siihen työhön mikä heille on määrätty, vaikka objektiivisesti ylittävät sen riman mitä irtisanomiseen vaadittaisiin?

    Yhdysvalloissa irtisanomissuojaa ei käsittääkseni ole enkä ole havainnut mitään isoa keskustelua siitä pitäisikö irtisanomissuojaa siellä parantaa.

    Mutta nämäkään eivät vielä kosketa sitä tämänpäivän keskeistä ongelmaa – kun puhutaan yrityksestä joka pyrkii palkkaamaan todella kovan luokan osaajia. Entä jos on palkattu kovalla rahalla tyyppi, joka ei oikeasti osaa hommaansa riittävän hyvin sittenkään? On paljon isompi katastrofi jos koko firma kaatuu, kuin jos yksi ihminen joutuu työttömäksi.

    Voi olla, että kyse on siis jostain markkinointijohtajasta tai ohjelmoijasta, projektipäälliköstä tai muusta ihmisestä joka on yrityksen menestymisen kannalta täysin avaintyöntekijä.

    Evoluution perussääntöjen mukaan, niillä alueilla, joissa ei pystytä rakentamaan parasta mahdollista tiimiä, ei myöskään tule menestyvimpiä joukkueita ja tässä keskustelussa ainakin omalta osaltani on nyt kyse siitä että miten Suomesta voitaisiin tehdä menestyvämpi maa.

    Irtisanomissuoja on vain yksi tekijä – henkilöverotus ja yritysverotus tekevät tästä maasta myös vähemmän houkuttelevan, eikä meillä ole tarjota Kalifornian ilmastoakaan.

    Kyse ei ole vain siitä että miten huokuttelemme tänne huippuja vaan myös siitä miten täällä jo olevat yritykset saataisiin onnistumaan paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  63. Tompelo kirjoitti 21.3.2016 kello 12:24

    Tero Tolonen: Yhdysvalloissa irtisanomissuojaa ei käsittääkseni ole enkä ole havainnut mitään isoa keskustelua siitä pitäisikö irtisanomissuojaa siellä parantaa.

    Vakka alkaa mennä asian vierestä: USA:ssa on vahva irtisanomissuoja, ehkä Suomea vahvempi. Ja koska väärin perustein irtisanottu voi saada firman kaatavia korvauksia, käytännössä porukan erottamisessa ollaan varovaisempia kuin Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  64. Tero Tolonen kirjoitti 21.3.2016 kello 13:29

    Offtopic joo, mutta tässä tuosta USA:n tilanteesta https://www.sba.gov/blogs/how-fire-employee-and-stay-within-law

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  65. Anonymous kirjoitti 21.3.2016 kello 14:56

    Olin joskus nuorena poikana töissä Ruotsissa. Firmassa, josta oikeastaan kukaan ei saanut koskaan potkuja. Syy oli yksinkertainen, työntekijät vaihtoivat helposti työpaikkaa, koska töitä oli silloin jos vain haki. Hakemattakin sai, koska minultakin kysyttiin monta kertaa haluanko siirtyä toiseen työpaikkaan.

    Tämä vaihtuvuus oli yritykselle todellinen ongelma, koska jatkuva uusien työntekijöiden kouluttaminen vei hurjasti resursseja. Aika nopeasti sitä pääsi ns. vanhemmaksi työntekijäksi eli sellaiseksi, joka Ruotsin systeemin mukaan irtisanotaan viimeisenä.

    Ja tämä on sitten tosijuttu. Ennen 90-lukua oli todella mahdollista astella johonkin työpaikkaan ja sellaisen usein myös sai. Jos ei saanut, niin sitten seuraavaan. Moni, jolle olen asian kertonut, ei suostu uskomaan koska itse on kasvanut Suomessa 90-luvun laman jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  66. Syltty kirjoitti 21.3.2016 kello 15:33

    Tompelo:Olinko lapsena onnettomampi kun minulla ei ollut videopelejä, joita opiskelijana ostin?

    Ainakin ennen oli paljon enemmän tylsää. Nykyään jos on tylsää, esimerkiksi sadepäivä, voi aina surffata netissä tai pelata jotain.

    Ennen piti lukea kirjaa eikä hyllystä kumminkaan löydy hyvää kirjaa juuri silloin, kun sitä tarvitsee (sillä semmoiset kirjat luetaan melkein siltä seisomalta). Tai pelata lautapeliä. Niitä on kuitenkin aina saatavilla ihan murto-osa siitä, mitä pelejä nykyään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  67. Virkahenkilö kirjoitti 21.3.2016 kello 16:25

    Liian vanha:
    Julksen sektorin alijäämän tasapainottaminen on juttu

    leikataan julkisen sektorin palkkoja ja etuuksia.Noin 20 % leikkaus riittää ja pelivaraa saadaan kun verotus nostetaan vuoden 2000 tasolle.

    Julkisen sektorin palkat ovat jo nyt selvästi alemmat kuin yksityisellä sektorilla. Tällaisten 20 % leikkausten jälkeen voisi olla mahdotonta saada osaavaa porukkaa valtionhallintoon. Ei sekään liene kenenkään etu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  68. Juuso kirjoitti 21.3.2016 kello 17:02

    Maailma olisi ollut jo aiemmin melko valmis, mutta joku keksi luoda mainonnan ja pr -toiminnan avulla ihmisille lisää tarpeita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  69. Liian vanha kirjoitti 21.3.2016 kello 17:07

    Tero Tolonen: Mutta nämäkään eivät vielä kosketa sitä tämänpäivän keskeistä ongelmaa – kun puhutaan yrityksestä joka pyrkii palkkaamaan todella kovan luokan osaajia. Entä jos on palkattu kovalla rahalla tyyppi, joka ei oikeasti osaa hommaansa riittävän hyvin sittenkään? On paljon isompi katastrofi jos koko firma kaatuu, kuin jos yksi ihminen joutuu työttömäksi.
    Voi olla, että kyse on siis jostain markkinointijohtajasta tai ohjelmoijasta, projektipäälliköstä tai muusta ihmisestä joka on yrityksen menestymisen kannalta täysin avaintyöntekijä.

    USA ei olekaan ratifioinut ILOn sopimuksia.Mutta ei USAkaan voi irtisanoa miten tahansa.

    Pääosa irtisanomissuojasta tulee syrjinnän kieltävästä lainsäädännöstä eli rodun, uskonnon, sukupuolisen suuntautumisen, sukupuolen, poliittisen toiminnan , ay-järjestäytymisen etec perusteella irtisanominen on laitonta ja johtaa korvauksiin

    Niinpä syiksi jäävät henkilöstä johtuvat syyt ja työn loppuminen .

    Henkilöstä johtuva irtisanominen onkin mielenkiintoinen , sillä se ei ole suoraviivainen.Se riippuu henkilön asemasta organisaatiossa.Jos olet avainhenkilö niin lennät pihalle hyvin nopsaan eikä perusteita tarvitse todistaa yhtä tarkkaan ja dokumenttien valossa kuin duunarin kohdalla.

    Sama käytäntö on voimassa Suomessakin, ylemmän toimihenkilön voi irtisanoa perusteella, joka johtisi duunarin kohdalla korvauksiin.

    Ylemmät toimihenkilöt ovat useimmiten varmistaneet asemansa sopparilla.Ja harva asiantuntija haluaa lähteä potkujen kautta, se syö mainetta ja uudelleentyöllistymismahdollisuuksia ja niinpä lähtö tapahtuu muodollisesti vapaaehtoisesti sovitulla korvauksella.

    Eipä noita avainhenkilöiden juttuja ole näkynyt oikeudessa enkä löytänyt yhtään KKOn päätöstä.

    Kyllä USAkin joutuu leivättlmän pöydän ääreen ja viranomaisten hampaisiin, jos kohtelee työntekijöitään huonosti

    http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2012/05/02/wal-mart-ei-maksanut-ylityokorvauksia-sai-miljoonien-matkyt/201228570/12

    Yleisempi kysymys on , mikä on rekrytoijan vastuu ?? Onko niin, ettei yrittäjän/yrityksen tarvitse kantaa mitään vastuuta virheistään ??

    Useimmitenhan rekrytoinnin epäonnistuminen johtuu siitä, että ei ole osattu kuvata tehtävää, johon ihmistä haetaan ja tehtävä osoittautuu aivan erilaiseksi kuin rekrytoija on antanut ymmärtää.

    Kun ei osata kuvata edes avainhenkilön tehtävää niin voiko firmalla olla muutenkaan tulevaisuutta ? Ensimmäisenä pitäisi vaihtaa johto ?

    Mutta yrittäjyys on niin pyhä asia nykyään, että kelvoton yrittäjäkin pyritään pitämään pystyssä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  70. Jysky (Jones'in tilalta) kirjoitti 21.3.2016 kello 21:13

    Virkahenkilö: Julkisen sektorin palkat ovat jo nyt selvästi alemmat kuin yksityisellä sektorilla. Tällaisten 20 % leikkausten jälkeen voisi olla mahdotonta saada osaavaa porukkaa valtionhallintoon. Ei sekään liene kenenkään etu.

    Ei ole, ei. Tyhmästä päästä kärsii koko keho. Ehkä muutama harva poikkeus löytyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  71. mikko kalevi siitonen kirjoitti 22.3.2016 kello 3:05

    Tota noin.

    Musta tuntuu, etta nyt on hyva. Mina olen elanyt tuolla tavalla kuin ylla arvostellaan jo n. 20 vuotta. Ihan mukavaa, ei huolta ja mita Suomessa tai peräti EU:ssa tapahtuu niin ei paljon paina.

    Mutta ottakaa te huolta!

    t. Mikko (laiska paskiainen)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  72. ft maailmalla (nyt malesiassa) kirjoitti 22.3.2016 kello 5:21

    AV:
    Miksi Yhdysvallat ei ole tullut valmiiksi, vaikka he ovat reippaasti meitä rikkaampia?

    Voimakas työn verotus, vapaa kuluttajien välinen kauppa ja pienet verot kulutukselle. Aikalailla päinvastaiset teesit, mitä täällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  73. Pertti kirjoitti 22.3.2016 kello 7:06

    Mietiskelin tätä hyvään tovin. Tykkään siitä mikä on keskiöön muutoksessa, muutostarve tulee hyvin esiin.

    Saan muuten ajateltua tämän mahdolliseksi toteuttaa, mutta yksi osa jää palapelistä yli. En keksi miten tähän kokonaisuuteen toimivasti yhdistetään se että (käsittääkseni tarpeellinen) siirretään verotuksen painopistettä enemmän työn verottamisesta kulutuksen verottamisen suuntaan?

    Tuo on muutenkin aika tarkka optimointitehtävä. Sovittaa perustulo yhteen tulonsiirtojen ja palkkaerojen kasvun kanssa. Tämä kaikki pitää tehdä niin että poistetaan kannustinloukkuja ja että työnteko jättää jokaiselle ainakin vähän enemmän käytettävissä olevia tuloja kuin tukien varassa oleminen, ihan jokaisessa tuloluokassa. Mutta nämä voisin kuvitella mahdolliseksi yhdistää jos verotusta ja tulonsiirtoja tehdään edelleen läpinäkyvimmiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  74. Jorma Nordlin kirjoitti 22.3.2016 kello 7:53

    Ylen velkadokumentissa eräs ranskalainen taloustieteilijä vertaili milloin on suurimmat talouskasvun ajat olleet. Ne ovat olleet pahojen kriisien jälkeen. Joten toivokaamme niukkaa talouskasvua niin elämme rauhan aikoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  75. Jorma Nordlin kirjoitti 22.3.2016 kello 7:57

    Osmo Soininvaara:
    Robottien työ tulee verotetukwsi sekä yritysten yhteisöveroita että arvonlisäverona.

    Nyt suurin osa kirjoittavien toimittajien työstä voidaan korvata robotilla. On vain ajan kysymys mikä mediatalo avaa pelin ja hommaa softat.

    Uber on kiinnostunut hankkimaan taksitoimintaan robottiautoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  76. Tero Tolonen kirjoitti 22.3.2016 kello 10:08

    Olisi mukava kun olisi aikaa rakentaa simulaattori, jossa voisi testata talouden kulkua eri parametreilla, vähän kuin jonkun pelin ratkaisemista. Ongelmana vain on tietää mitkä säännöt vaikuttavat ja kuinka suuri vaikutus on. Esim tuosta työsopimusten vapauttamisesta tutkimustieto on ristiriitaista ja epälen että se on myös sidottu toimialaan. Esimerkiksi voi olla että tehtaassa irtisanomissuojaa tarvitaan enemmän kuin vaikka asiantuntijatyössä. Simulaattorin ongelma tietenkin on sama kuin muunkin teorian, miten osoittaa lopputulos oikeaksi. Mutta ainakin se voisi konkretisoida ideoita

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  77. K-Veikko kirjoitti 22.3.2016 kello 15:17

    > jos halutaan mitata elintasoa, pitäisi
    > laadullinen kasvu ottaa huomioon.

    Laatua ei voi mitata. Se on kuluttajan päässä oleva arvo, vaihtoarvo. Tuotetasollan se tarkoittaa esim sitä kuinka monta ruisleipää hän on valmis antamaan yhdestä hiivaleivästä tai mistä tahansa, mitä hän vain pystyy omistukseensa haalimaan. Yleensä tekemällä tuotantoa (työtä) tai suorittamalla virkaa (ottamaan toisilta).

    Kuluttajan kokema arvo on täysin mielivaltainen ja hetkellisesti muuttuva. Hän menee kauppaan ostamaan punaisia ruusuja ja palaa sieltä keltaisten tulppaanien kanssa. Mikään keskussuunnittelukomitea ei voi tietää tuota yksilöä paremmin mitä hän tarvitsee. Mikä on hyväksi hänelle.

    Laadullisen kasvun ottaminen huomioon loppui joskus 1930-luvulla, kun valtiot ottivat haltuunsa taloustieteen korkeakouluopetuksen. Siihen asti oli kehittymässä useita kilpailevia oppisuuntia talouden kuvaamiseksi nja mittaamiseksi. Sen jälkeen virkoja ja resursseja jaettin vain niille, jotka tuottivat valtiolle mieluisia, poliittisesti oikeita, tuloksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  78. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.3.2016 kello 15:23

    Kyllä laatua voi mitata, jos markkinoilla on samanaikaisesti kännykästä vanha ja uusi versio. Niiden hintaero kertoo kuluttajan mielipiteestä laatuerosta. Yleensä vanha versio on halvempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Tero Tolonen kirjoitti 22.3.2016 kello 17:30

    Laadulla tarkoitetaan yleensä sitä kuinka suuri osa tuotteista täyttää tuotteelle asetetut vaatimukset. Huonokin laatu voi siis olla laatua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  80. Anna R kirjoitti 22.3.2016 kello 18:03

    Jorma Nordlin: Nyt suurin osa kirjoittavien toimittajien työstä voidaan korvata robotilla. On vain ajan kysymys mikä mediatalo avaa pelin ja hommaa softat.

    Ei ole enää, Alma ehti jo noin kuukausi sitten: http://www.almamedia.fi/media/tiedotepankki/tiedote/29-02-2016-alma-media-tutkii-automatisointia-paikallislehdissä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  81. Risto kirjoitti 22.3.2016 kello 22:25

    Osmo Soininvaara:
    Vähän paremman kuvan vaihtotaseesta saa tästä.

    Vaihtotase parani viime vuonna. Valitettavasti se ei parantunut sen vuoksi, että vienti olisi kasvanut, vaan koska tuonti tipahti vientiäkin enemmän.

    Kuvittelevatko ne, joiden mielestä se, että vaihtotaseen summa ei ole nykyistä alempi, osoittaa, että vientiteollisuudella ei ole ongelmia, että tuonnin lasku on aiheuttanut viennin laskun, eikä päin vastoin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  82. pjt kirjoitti 23.3.2016 kello 0:11

    Tompelo: Vakka alkaa mennä asian vierestä: USA:ssa on vahva irtisanomissuoja, ehkä Suomea vahvempi.

    Tai vähän tarkemmin: Yhdysvalloissa on Suomea helpompaa irtisanoa yksittäinen työntekijä, jos töitä ei riitä tai jos työpanos ei tyydytä, kunhan perustelut ovat kunnossa eli lakimiehenkestävät. Jos taas tehdään uudelleenjärjestelyjä ja irtisanotaan kokonainen porukka, se on Yhdysvalloissa monimutkainen prosessi, kun Suomessa käydään vain 6 viikon yt:t ja homma oli siinä.

    Jos Suomen systeemiä halutaan kansainväliseen suuntaan, niin joukkoirtisanomisia voisi hankaloittaa ja yksittäisiä helpottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  83. teekkari kirjoitti 23.3.2016 kello 13:39

    Risto: Kuvittelevatko ne, joiden mielestä se, että vaihtotaseen summa ei ole nykyistä alempi, osoittaa, että vientiteollisuudella ei ole ongelmia, että tuonnin lasku on aiheuttanut viennin laskun, eikä päin vastoin?

    Ei tietenkään. Vaihtotaseen tasapaino vain tarkoittaa sitä, että me ollaan jo tehty se devalvaatio mitä “yhteiskuntasopimuksen” yhteydessä vaadittiin; vyötä on kiristetty ja kulutusta vähennetty.

    Palkkoja alentamalla luotu “kilpailukyky” ei nykyisessä tilanteessa tarkoita mitään muuta kuin tulonsiirtoa työntekijöiltä työnantajille, ja kotimaisen kysynnän laskun kautta kokonaistuotannon alenemista ja työttömyyden kasvua.

    Kansantalouden kannalta ainoastaan aidolla, korkeamman tuottavuuden kautta luodulla kilpailukyvyllä on merkitystä. Viennillä ei ole tässä suhteessa minkäänlaista itseisarvoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  84. JS kirjoitti 23.3.2016 kello 15:24

    ” eikä Suomi elä velaksi ” ??? Eikö…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  85. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.3.2016 kello 15:29

    Vaihtotase ylijäämäinen. Tuotamme enemmän kuin kulutamme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Liian vanha kirjoitti 23.3.2016 kello 16:49

    pjt: Tai vähän tarkemmin: Yhdysvalloissa on Suomea helpompaa irtisanoa yksittäinen työntekijä, jos töitä ei riitä tai jos työpanos ei tyydytä, kunhan perustelut ovat kunnossa eli lakimiehenkestävät.

    Tuhan on juuri se, millä irtisanomissuojan poistamista perustellaan eli enää ei tarvitsisi perusteiden kestää vaan irtisanomisen voisi tehdä mielivaltaisesti.

    Esim jos pärstä ei aamulla miellytä tai kun työntekijä alkaa vaatia maksmatta jääneitä palkkoja niin hän muuttuu oitis kelvottomaksi

    USAkin oikeus toteutuu todella vaihtelevasti, Mäkkäriduunarilla ei ole varaa oikeustaisteluihin, mutta maailman vahvimman liiton AMAn kyky riidellä lääkreiden puolesta voittaa vahvimmankin vastustajan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  87. Tapio kirjoitti 23.3.2016 kello 19:42

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä laatua voi mitata, jos markkinoilla on samanaikaisesti kännykästä vanha ja uusi versio. Niiden hintaero kertoo kuluttajan mielipiteestä laatuerosta. Yleensä vanha versio on halvempi.

    Tero Tolonen:
    Laadulla tarkoitetaan yleensä sitä kuinka suuri osa tuotteista täyttää tuotteelle asetetut vaatimukset. Huonokin laatu voi siis olla laatua.

    Hyvä kun tämä paljon yleiskeskustelussa sekaannusta aihettanut epätäsmällisyys tuli esille.

    Teknillinen laatu on todellakin se, että tuote täyttää sille asetetut (kvantitatiiviset) vaatimukset. Viime aikojen yleiskeskustelussa tuotteen laatua on kuitenkin pidetty sitä parempana, mitä enemmän ostaja on siitä valmis maksamaan. Varsinkin ekonomistit suosivat tätä näkökulmaa.

    Maksuhalukkuuden edellytyksenä on, että teknillinen laatu on hyvä, mutta se ei takaa, että tuote on kiinnostava. Tuoteprojektien tavoitteet ja vaatimukset määrittelee ylempi, parhaissa yrityksissä ylin johto.

    Juranin yli 50 vuotta sitten antama laadun määritelmä “Fit to use/purpose” on aika hyvin sopusoinnussa tämän maksuhalukkuusnäkökulman kanssa. Hän ylipäätänsä korosti laatuasioissa top-down periaatetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  88. R.Silfverberg kirjoitti 24.3.2016 kello 0:13

    Kasvu katosi Nokian kännykkätuotannon mahalaskun ja Venäjän pakotteiden takia. Lisäksi julkisen sektorin palkat ja loma-edut ovat liian suuret. Yksityisellä sektorilla pitää itse tienata palkankorotuksensa, “ikälisiä” ei tunneta. Toisaalta on yksi ase millä julkisen alan työntekijät saadaan samalle viivalle: ulkoistaminen. Se ei valitettavasti pure OAJ:ta ja Lääkäriliittoa vastaan.

    Mutta mitään pikaista parantumista ei ole odotettavissa. Pitäisi yksinkertaisesti keksiä uusia vientituotteita jonka valmistaminen on halpaa ja helppoa että sen voi tehdä Kiinassa, mutta jotka suunnnitellaan Suomessa ja rahat saadaan Suomeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  89. Risto kirjoitti 24.3.2016 kello 9:51

    teekkari: vyötä on kiristetty ja kulutusta vähennetty.

    Kulutusta on erityisesti vähennetty kasvaneen työttömyyden myötä. Ensin menivät työpaikat vientiteollisuudesta. Sitten leikkausten myötä muualta.

    Palkkoja alentamalla luotu “kilpailukyky” ei nykyisessä tilanteessa tarkoita mitään muuta kuin tulonsiirtoa työntekijöiltä työnantajille, ja kotimaisen kysynnän laskun kautta kokonaistuotannon alenemista ja työttömyyden kasvua.

    Tämän vuoksi se ulkoneinen devalvaatio oli ja olisi paljon parempi. Leikkaus jakaantuisi paljon tasaisemmin ja kotimarkkinakysyntä ei romahtaisi samalla tavalla.

    Kansantalouden kannalta ainoastaan aidolla, korkeamman tuottavuuden kautta luodulla kilpailukyvyllä on merkitystä.

    Tämä on toisaalta asia johon lyhyellä tähtäimellä poliittisela päätöksenteolla ei voida juuri vaikuttaa. Pitemmällä tähtäimellä en oikein usko, että leikkaukset tutkimukseen ja koulutukseen asiaa edesauttavat (ja ei, vihreillä ei ollut omalla hallitustaipaleellaan myöskään joko ymmärrystä tai halua mitään toimivaa lääkettä osoittaa)

    Viennillä ei ole tässä suhteessa minkäänlaista itseisarvoa.

    Vienti, tuonti ja tuotanto ovat pitkälti seuranneet toinen toisiaan. Se että kasvu on kaikkien osalta taittunut on merkinnut taloudellisen hyvinvoinnin leikkautumista Suomessa. Jos viennin saisi nousuun, ne kaksi muutakin toipuisivat.

    Euroalue Suomea paljon suurempana markkinana (ja markkinana jolla on oma kelluva valuuttansa) olisi paljon parempi osite teesillesi, että meidän pitäisi keskittyä “kotimarkkinoihin” “kilpailukyvyn” sijaan. Tästä ei ole kuitenkaan mitään merkkiä. Niin kauan eurossa eletään palkansaajan etujen oja ikeuksien leikkaus palkansaajalle tulee olemaan päivän sana vuodesta toiseen, välittämttä siitä auttaako se edes. Jos sitten noin kymmenen vuoden päästä talous lopulta saavuttaa lopulta entiset huippunsa, tätä pidetään suurena saavutuksena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  90. Tero Tolonen kirjoitti 24.3.2016 kello 10:24

    Tapio: Viime aikojen yleiskeskustelussa tuotteen laatua on kuitenkin pidetty sitä parempana, mitä enemmän ostaja on siitä valmis maksamaan.

    Tuotteesta maksettava hintahan puolestaan ainakin markkinoinnissa liitetään usein tuotteen tunnettuvuuteen.

    Alin taso on, että tuotetta ei edes tunnisteta, seuraava taso on jos tuote nähdään ja se tunnistetaan ja paras taso on, jos tuote on sellainen että ihminen muistaa tuotteen nimen jo matkalla “kauppaan”.

    Eli täysin tuntematon tuotemerkki ei herätä ostoaikeita ja sen hinta on usein matala, tuote joka tunnistetaan kaupassa tyyliin “hei olen kuullut tästä jossain”, voidaan myydä kalliimmalla ja korkein taso on, että mennään kauppaan ja halutaan ostaa nimenomaan se tietty tuotemerkki.

    Esimerkkinä kun tätä opiskelin käytettiin Buranaa, jota pystyttiin apteekissa myymään huomattavasti kalliimmalla kuin jotain toista valmistetta, koska kuluttaja saattoi mennä apteekkiin vain etsimään “Buranaa” vaikka halvemmissa tuotteissa oli sama vaikuttava osa, eli 400mg ibubrofeenia .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  91. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.3.2016 kello 11:40

    Ymmärtääkseni Orionin tehtaalta tuleva pilleri ei koneesta ulos tullessaan vielä tiedä, onko se tuotemerkiltään Ibusal vai Burana. Pakataan halpaan tai kalliiseen pakkaukseen kysynnän mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Syltty kirjoitti 24.3.2016 kello 11:26

    No ainakaan julkinen kulutus ei ole vähentynyt leikkausten myötä vaan ne ovat kokoajan olleet reippaassa kasvussa.

    https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkiset-menot/Julkisten-menojen-kehitys/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  93. nos kirjoitti 24.3.2016 kello 13:19

    Vaihtotase on eri asia kuin kauppatase. Kauppatase on ollut vuosia alijäämäinen, eli kulutamme tavaroita ja palveluita enemmän kuin tuotamme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  94. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.3.2016 kello 15:36

    Kauppatase on vaihtotaseen osa, jossa tutkitaan pelkää fyysistä kauppaa. Sen osuus vaihdannasta pienenee koko ajan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. teekkari kirjoitti 24.3.2016 kello 13:30

    Risto: Vienti, tuonti ja tuotanto ovat pitkälti seuranneet toinen toisiaan. Se että kasvu on kaikkien osalta taittunut on merkinnut taloudellisen hyvinvoinnin leikkautumista Suomessa. Jos viennin saisi nousuun, ne kaksi muutakin toipuisivat.

    Kyllä sen talouskasvun voi laittaa käyntiin kotimarkkinoidenkin kautta, viennillä ei edelleenkään ole itseisarvoa.

    Sanotaan nyt vaikka että tehtäisiin poliittinen päätös kiirehtiä Helsingin rakentamista, ja painotettaisiin vielä vaikkapa puutaloja. Kotimainen rakennusteollisuus tuottaisi työtä, kotimainen metsäteollisuus tuottaisi työtä, asuntopulan laimeneminen vähentäisi asumiskuluja mikä kannustaisi palvelujen suurempaan kuluttamiseen mikä toisi töitä. Valtio saisi enemmän verotuloja ja työttömyyden hoitokustannukset alenisivat. Lopulta verotuksen tasoa voitaisiin laskea, ja sitä kautta vientiteollisuudenkin kilpailukyky paranisi.

    Talous on sitä, että raha kiertää ympyrää ja ihmiset tekevät toisilleen asioita joista on hyötyä. Lama on sitä, että ihmiset pelkäävät kuluttaa ja raha ei kierrä, jolloin ihmiset eivät myöskään tee järkeviä asioita vaan ovat työttömiä. Talouskasvu on sitä, että raha kiertää ympyrää aikaisempaa nopeammin.

    Sillä ei ole mitään väliä, minkälaista reittiä raha ympyräänsä kiertää, kunhan se vain ei jää mihinkään jumittamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  96. Tapio kirjoitti 24.3.2016 kello 17:59

    Tero Tolonen: Tuotteesta maksettava hintahan puolestaan ainakin markkinoinnissa liitetään usein tuotteen tunnettuvuuteen.

    Alin taso on, että tuotetta ei edes tunnisteta, seuraava taso on jos tuote nähdään ja se tunnistetaan ja paras taso on, jos tuote on sellainen että ihminen muistaa tuotteen nimen jo matkalla “kauppaan”.

    Ei tämä ole ristiriidassa laadun määritelmän “Fit to use/purpose” kanssa. Ostaja uskoo, että tuote täyttää hänen tarpeensa. Sillä ei ole välttämättä mitään tekemistä tuotteen teknillisen laadun kanssa, mutta jos se on todella surkea, asiakas tuskin ostaa saman nimistä tuotetta toistamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  97. Syltty kirjoitti 24.3.2016 kello 18:34

    teekkari: Kyllä sen talouskasvun voi laittaa käyntiin kotimarkkinoidenkin kautta, viennillä ei edelleenkään ole itseisarvoa.

    Ja kun se valtiollinen panostaminen lopetettaisiin, maa humpsahtaisi jälleen lamaan entistä korkeammalla velkalastilla ja heikommalla kilpailukyvyllä. Vai kuvitteleeko joku että kilpailukyky paranee silloin, jos valtio varmistaa kaikille töitä?

    http://juhanavartiainen.fi/2015/finanssipolitiikka-vaalikaudella-2015-2019/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  98. teekkari kirjoitti 24.3.2016 kello 21:57

    Syltty: Vai kuvitteleeko joku että kilpailukyky paranee silloin, jos valtio varmistaa kaikille töitä?

    Ei kai tässä kukaan ole juuri valtiota vaatinut työllistämään?

    Fakta on se, että suurin kilpailukykyhaaste Suomessa on työttömyys (ja eläköityminen, mikä on työttömyyttä toisella nimellä), ja toinen fakta on se, että vain kotimarkkinoilla voidaan työllisyyttä merkittävästi lisätä. Valtion rooli on järjestää rakenteet kotimarkkinoiden työllisyyttä tukevaksi sen sijaan että kotimarkkinat tuhottaisiin viennin edistämiseksi.

    Mitään halpatyövoiman varaan perustuvia paljon työllistäviä kulutustavaran hikipajoja ei Suomeen tule vaikka kuinka poljettaisiin palkkoja, eikä sillä tuottavuutta juurikaan parannettaisi. Valmistavan työn tuottavuus kun määräytyy markkinoilla halvimman vietnamilaisen mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  99. mikko v kirjoitti 25.3.2016 kello 7:38

    “Pieniä palkkoja tulee tukea täydentävillä tulonsiirroilla.”

    Eli työntekijä ja -antaja sopivat pienestä palkasta, koska täydennystä tulee tulonsiirrosta. Paikkakunnalla olevan kilpailija, joka on maksanut tähän mennessä normaalia palkkaa joutuu vaikeuksiin. Hän voi jatkaa toimintaansa vain jos voi alentaa palkkoja ja työntekijät saavat tulonsiirtoja. Ja niin edes päin.

    Työntekijöiden tulot (ehkä suppeaa eliittiä lukuunottamatta) muodostuvat jatkossa pienestä palkasta ja valtion kassasta tulevasta huomattavasta tulonsiirrosta. Eli palkat valtion varoista. Niinkö O. Soininvaara?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  100. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.3.2016 kello 9:52

    mikko v

    Eli työntekijä ja -antaja sopivat pienestä palkasta, koska täydennystä tulee tulonsiirrosta.

    Vastustako myös progressiivista verotusta. Siinähän on sama insentiivi sopia pienemmistä palkoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. nos kirjoitti 25.3.2016 kello 7:42

    Tavaroiden ja palveluiden nettovienti (kauppatase) osoittaa sen, missä määrin käytämme kotimaassa tehtyjä hyödykkeitä (työllisyys). Tavaroiden ja palveluiden nettovienti osoittaa sen, missä määrin Suomessa tehdyille hyödykkeille tulee kysyntää ulkomailta (työllisyys). Suomalaisten omistusten nettotulovirrat ulkomailta Suomeen ja Suomeen maksettava nettokehitysapu eivät määritä meidän työllisyyttä eivätkä pitkän päälle velkaantumista. 5 miljoonan ihmisen yhteisö on riippuvainen viennistä ja tuonnista, koska emme kykene itse tekemään kaikkea. Tuontia tuskin taas pystyy loputtomiin maksamaan vanhoilla omistuksilla ulkomailla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  102. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.3.2016 kello 10:00

    nos
    Onhan sitä nyt muitakin tuotteita kuin fyysiset tavarat. Mitä vikaa on palveluviennissä tai osaamisen viennissä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. nos kirjoitti 25.3.2016 kello 13:28

    Kirjoitin tavarat ja palvelut. Palveluiden osuus kv-kaupasta on kuitenkin huomattavan paljon vähäisempi kuin tavaroiden ja taitaa olla haihattelua kuvitella, että voisimme maksaa tuonnin pääosin palveluiden viennillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  104. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.3.2016 kello 13:50

    Nokian vienti oli aikanaan lähes pelkkää palvelujen vientiä, koska tuoteet valmistettiin pääasiassa muualla. Näin on myös Kone Oy:n vienti. Kirjoitit kuitenkin kauppatase ja se on pelkkää tavarakauppaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. nos kirjoitti 25.3.2016 kello 20:32

    Ok, käsitteet ei ole hallussa. Joka tapauksessa:

    1) tavaroiden ja palveluiden nettovienti tärkeä mittari Suomen taloudessa.
    2) Palvelut eivät tule korvaamaan tavaroiden merkitystä kv-kaupassa.
    3) Euron käyttöönotto vaikeuttanut kustannusten sopeuttamista kv-kaupassa.
    4)Euron ongelmat eivät poistu keksimällä uusia todellisuuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  106. mikko v kirjoitti 26.3.2016 kello 6:37

    Osmo Soininvaara:
    mikko v

    Vastustako myös progressiivista verotusta. Siinähän on sama insentiivi sopia pienemmistä palkoista.

    En vastusta. Progressiivisesta verotuksesta huolimatta moni tienaa mieluummin 3000 €/kk kuin 1500 €/kk.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  107. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.3.2016 kello 10:47

    En vastusta. Progressiivisesta verotuksesta huolimatta moni tienaa mieluummin 3000 €/kk kuin 1500 €/kk.

    Negatiivisesta tuloverosta huolimatta moni tienaa mieluummin 1500 euroa kuin 1000 euroa. Missä ero?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. Vinha Perä kirjoitti 28.3.2016 kello 10:14

    nos:
    Kirjoitin tavarat ja palvelut. Palveluiden osuus kv-kaupasta on kuitenkin huomattavan paljon vähäisempi kuin tavaroiden ja taitaa olla haihattelua kuvitella, että voisimme maksaa tuonnin pääosin palveluiden viennillä.

    Ei ole haihattelua. Viennin tuomasta arvonlisästä (BKT) palvelut olivat yli 50% ETLAn muistion mukaan vuodelta 2013:

    Pajarinen, Mika ja Rouvinen, Petri (30.5.2013). ”Yli puolet Suomen viennistä palveluita”.
    ETLA Muistio No 14. http://pub.etla.fi/ETLA-Muistio-Brief-14.pdf

    (Tavara)vientiä tilastoidaan tyypillisesti tavaroiden arvon mukaan, mutta vain arvonlisä (jalostusarvo) kasvattaa BKT:tä, joten tilastoista saa helposti väärän kuvan viennin merkityksestä. Täällä lisää tietoa aiheesta:

    http://www.suomenpankki.fi/pdf/172643.pdf

    Kauppatase oli muuten viimevuonna 2.5 mrd ylijäämäinen. Palvelutase taas 1.3 mrd alijäämäinen. Ja vaihtotase hieman ylijäämäinen eli 0.3 mrd (Tilastokeskus).

    Ruotsissa palveluiden vienti kasvoi n. 28% vuodesta 2008 vuoten 2014. Palveluiden arvonlisäys kasvoi yli 15%. Samaan aikaan tavaraviennin arvo kasvoi vain niukasti ja tavaroiden valmistuksen tuoma arvonlisä väheni n. 4%.

    Suomessa palvelut muodostavat n. 70% BKT:stä, mutta olemme vielä kaukana esim. Englannista jossa tehdasteollisuus tuottaa enää 10% BKT:stä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  109. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.3.2016 kello 20:05

    Voi olla että olen väärässä, mutta ymmärtääkseni Kone Oy:n vienti on pelkästään on palveluvientiä jopa niin, että jos tutkimme fyysistä kauppaa Koneen hisseillä ja liukuportailla, niitä tuodaan Suomeen eikä viedä, koska fyysinen tuotanto on suurelta osin Aasiassa. Lentyokentän kuuluisat liukuportaat esimerkiksi on valmistettu Kiinassa. Silti Koneen merkitys valuutan tuojana on merkittävä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Vinha Perä kirjoitti 28.3.2016 kello 12:35

    Kasvu Euroalueella on osaltaan hävinnyt saksalaisen talouspolitiikan haaksirikkoon.

    Saksan vaihtotase on ollut jo 7 vuotta erittäin ylijäämäinen, monena vuonna yli 6% BKT:stä. Absoluuttiarvona luokkaa 200 mrd eli Suomen BKT:n suuruinen ylijäämä. Kumulatiivisesti se ylittää jo 60% suhteessa Saksan BKT:hen. Tämä ei ole eurosääntöjen mukaan hyväksyttävää, ja komissio aloittikin jo Rehnin aikaan asian tutkimisen. Saksalaisia kohdellaan kuitenkin “silkkihansikkain”, ovathan he ylivoimaisesti merkittävin talous Euroopassa.

    Saksalaisten säästöt ohjataan sitten EKP:n avustuksella alijäämämaihin lainoina (näin on pakko tehdä, muuten talous ajautuisi syöksykierteeseen). Seuraavaksi saksalaiset sitten vaativat että alijäämämaiden pitää poistaa alijäämänsä. Tämä on looginen mahdottomuus.

    Ainut tapa jola saksalaiset voivat saada rahansa takaisin on alkaa kuluttaaa säästämisen sijaan, ks.

    http://rogerwessman.com/2016/03/14/miksi-saksalaiset-saastavat-britit-eivat/comment-page-1/#comment-2609

    Mm. IMF on vaatinut Euroalueelle elvytystä, pelkkä rahapolitiikan löysentäminen ei näytä saavan aikaan kasvua. Rahat näyttävät menevän kasinotalouteen reaalitalouden sijasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  111. -e- kirjoitti 28.3.2016 kello 21:44

    Osmo Soininvaara:
    Voi olla että olen väärässä, mutta ymmärtääkseni Kone Oy:n vienti on pelkästään on palveluvientiä jopa niin, että jos tutkimme fyysistä kauppaa Koneen hisseillä ja liukuportailla, niitä tuodaan Suomeen eikä viedä, koska fyysinen tuotanto on suurelta osin Aasiassa. Lentyokentän kuuluisat liukuportaat esimerkiksi on valmistettu Kiinassa.Silti Koneen merkitys valuutan tuojana on merkittävä.

    En ole oikea henkilö tätä kommentoimaan, mutta kyllä Koneella on Hyvinkäällä merkittävä hissitehdas, joka varmaankin vie suurimman osan tuotannostaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  112. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.3.2016 kello 9:09

    En ole oikea henkilö tätä kommentoimaan, mutta kyllä Koneella on Hyvinkäällä merkittävä hissitehdas, joka varmaankin vie suurimman osan tuotannostaan.

    Kiitos, varmaankin Kone Oyj:n kauppatase on positiivinen. Se varmaankin vie laitteita enemmän kuin tuo. Koneen luvut ovat tällaiset: Henkilöstöä maailmassa 50 000, näistä tuotteiden valmistuksessa 5 000 (10%). Koko henkilöstöstä Suomessa 2 000 (4%). Koneen Suomeen tuomista merkittävistä valuuttatuloista on peräisin muusta kuin laitevalmistuksesta Suomessa. Ne kirjattaneen palvelujen vientiin. Hissien ja liukuportaiden huolto (palvelua) on taloudellisesti merkittävämpää kuin niiden valmistus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. mikko v kirjoitti 29.3.2016 kello 4:14

    Osmo Soininvaara: Negatiivisesta tuloverosta huolimatta moni tienaa mieluummin 1500 euroa kuin 1000 euroa. Missä ero?

    Olisi aivan mielenkiintoista tietää millainen tuo ehdottamasi pienipalkkaisen tukimalli olisi ellei se ole jo jossain dokumentoitu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  114. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.3.2016 kello 7:09

    Tuskin on salista, että kannatan perustuloa tai negatiivista tuloveroa – siis progressiivisen veroasteikon jatkamista negatiiviselle puolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. JTS kirjoitti 29.3.2016 kello 11:35

    100 euron (ex works, siis valmiin kaiteen ilman veroja ha jälleenmyyjien katteita) kännykän valmistamisen arvo oli luokkaa 2 euroa.

    Suomessa aliarvioidaan suunnittelun ja siihen liittyvien palveluiden osuutta ja merkitystä. Hitsaaminen ja raudan vääntö nähdään kunnon duuninsa, softaa ei.

    Toki suunnittelun osaaminen vaatii käsitystä valmistamisesta ja kehitystyö siirtyy sekä lähelle pääkonttoria että lähelle tuotantoa. Jos kumpaakaan ei ole, suunnittelutyö muuttuu uhanalaiseksi. Eteenkin jos ollaan kaukana asiakkaista, suunnittelu on haastavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  116. Anonymous kirjoitti 29.3.2016 kello 11:36

    Osmo Soininvaara: Kiitos, varmaankin Kone Oyj:n kauppatase on positiivinen. Se varmaankin vie laitteita enemmän kuin tuo. Koneen luvut ovat tällaiset: Henkilöstöä maailmassa 50 000, näistä tuotteiden valmistuksessa 5 000 (10%). Koko henkilöstöstä Suomessa 2 000 (4%). Koneen Suomeen tuomista merkittävistä valuuttatuloista on peräisin muusta kuin laitevalmistuksesta Suomessa. Ne kirjattaneen palvelujen vientiin. Hissien ja liukuportaiden huolto (palvelua) on taloudellisesti merkittävämpää kuin niiden valmistus.

    Olen saanut sen käsityksen, että State of the Art -hissien sekä suunnittelu että valmistus on ihan teollisuusvakoilun välttämiseksi haluttu pitää Suomessa. Mm. tämä uusi superkorkealle menevän hissin liikuttamisratkaisu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  117. JY kirjoitti 29.3.2016 kello 16:25

    Anonymous: Olen saanut sen käsityksen, että State of the Art -hissien sekä suunnittelu että valmistus on ihan teollisuusvakoilun välttämiseksi haluttu pitää Suomessa. Mm. tämä uusi superkorkealle menevän hissin liikuttamisratkaisu.

    Koneella on testauskuilu Lohjalla Tytyrin kaivoksessa, jossa mm. näitä pilvenpiirtäjiin tulevia hissejä testataan.
    http://tinyurl.com/zz8dpde

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  118. Vinha Perä kirjoitti 1.4.2016 kello 22:18

    Lyhyesti, kasvu katosi Euroalueella siihen että kaikki tai liian useat maat “alkoivat kiristää vyötään” samaan aikaan, komission (eli Saksan) vaatimuksesta.

    Kannattaa lukea Haaparannan viimeisintä blogia suosittelee Roger Wessman (vaikkei Haaparannan jutuista muuten perustaisikaan).

    https://twitter.com/WessmanRoger/status/715766839247249408

    Alla ote: siis täältä
    http://blog.hse-econ.fi/?p=7215

    EU:n Komission Suomi raportissa vuodelta 2014 esiteltiin tulokset Komission tekemistä vientiyhtälön estimoinneista. Niiden mukaan hintakilpailukyvyn muutoksilla ei ole mitään vaikutusta vientiin lyhyellä ajalla, sen sijaan ulkomaisen kysynnän (vientialueiden BKT:n) muutoksilla on hyvin suuri lyhyen ajan vaikutus, yhden prosenttiyksikön kasvu vientimarkkinoiden talouksissa lisäisi Suomen vientiä enemmän kuin yhden prosentin. Hintakilpailukykymittarina raportissa käytettiin suhteellisia yksikkötyökustannuksia. Tämä on teoreettisesti oikein, jos kilpailu markkinoilla on epätäydellistä, jollaista se onkin.

    Hintakilpailukyvyn muutosten pitkän ajankin vaikutukset olisivat pienet, vientimarkkinoiden kasvun vaikutukset olisivat huomattavan paljon suuremmat. Nämä ovat merkittäviä tuloksia, kun ne yhdistetään KK:n kerrointuloksiin: kerroin kertoo myös sen, kuinka suuri vaikutus viennin kasvulla on BKT:hen. Jos vaikutus vientiin syntyy hyvin hitaasti, niin Suomen talous voi olla jo irtaantunut syvimmästä lamasta. Tällöin viennin kasvun kasvuvaikutukset jäävät pieniksi, kertoimen koko kun riippuu suhdannetilanteesta. Siksi Suomen asenne koordinoituun elvytykseen on omituinen, annetaan Saksan estää se yksin, miksi Suomen täytyy seisoa sen rinnalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus