Käsittämättömän korkea helmikuun lämpötila

15.3.2016 · Aihe: _ 

LämpeneminenMaapallon Helmikuun lämpötila oli aivan käsittämättömän korkea. Se ylitti 1,35 asteella vuosien 1951-80 keskiarvon ja tähän astisen korkeaimman helmikuun arvon lähes puolella asteella. 

El Ninosta se tiwetysti johtuu. E#dellinen korkein helmikuun lämpötila oli niinkin kaukaa kuin vuodelta 1998 – voimakas El Nino vuosi sekin. Mutta nyt oli siis peräti 0,47 astetta lämpimämpää.

Toivottavasti kyse on tilapäisestä ja poikkeuksellisesta asiasta eikä osoitus lämpenemisen kiihtymisestä.

Pariisissa sovittu 1,5 astetta esiteolliseen aikaan nähden taisi jo mennä rikki.

Kommentit

20 Vastausta artikkeliin “Käsittämättömän korkea helmikuun lämpötila”

  1. Tero Tolonen kirjoitti 15.3.2016 kello 12:42

    Pahimmillaan se voi olla osoitus siitä, että lämpeneminen on vasta alkamassa, esimerkiksi Venuksen lämpötila on kai luokkaa 460 °C ja sen etäisyys 108 200 000km kun maan etäisyys on 149 600 000 km – planeettojen mittakaavassa joku 1.5 astetta ei ole mitään.

    Käsittääkseni Auringon aktiivisuus on ollut viimeaikoina matala, joten lämpötilan nousu voisi kai olla paljon jyrkempikin?

    http://phys.org/news/2015-08-solar-decliningwhat.html

    Looking at the decreasing number of sunspots, it may seem that we are entering a nearly spotless solar cycle which could result in lower temperatures for decades.

    Eli nykyisiin lämpötiloihin tuijottaminen voi olla harhaanjohtavaa, koska on ihan mahdollista että normaalitilanteessa olisimme matkalla kohti jonkinlaista jääkautta.

    http://astronomynow.com/2015/07/17/diminishing-solar-activity-may-bring-new-ice-age-by-2030/

    Hyvä kysymys lienee, mikäli auringon aktiivisuus nousee “normaaliksi” paljonko lämpötilan nousee ja paljonko se voi nousta, jos aktiivisuus muuttuu normaalia korkeammaksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  2. aleksis salusjärvi kirjoitti 15.3.2016 kello 13:45

    Tällainen harppaus saa miettimään, kuinka hyvin ollaan jo valmistauduttu nopean aikavälin ilmastonviilennykseen keinotekoisesti. Rikki ilmakehässä taitaa olla tehokkain tapa.

    “Jos ruiskutukset aloitettaisiin vuonna 2020, rikkihappoa tarvittaisiin 25 000 tonnia lämpenemisen puolittamiseen vuodessa. Jos levitys aloitettaisiin vasta vuonna 2040, tarvittaisiin jo 250 000 tonnin levittämistä ilmakehään. Levitys onnistuisi noin 11 hävittäjällä, jotka lentäisivät yötä päivää. Operaatio maksaisi 700 miljoonaa dollaria (540 miljoonaa euroa) vuodessa.”

    http://www.tekniikkatalous.fi/arkisto/2013-03-08/Villi-idea-j%C3%A4%C3%A4hdytet%C3%A4%C3%A4n-ilmasto-lentokoneista-suihkutetulla-rikkihapolla-3313110.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  3. JTS kirjoitti 15.3.2016 kello 14:59

    Kaupunkisuunnitteluun tule uusia haasteita.
    Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomessa tiivistetysti juuri näin, _säät tuntuvat oudoilta_. Välillä on ennätyslämmintä ja välissä on ennätyskylmä kuukausi, sadetta tulee enemmän, joskus talvella rajusti lunta, kesällä vettä. Myrskyjä onkin jo ollut.

    Tiivistäminen muuttaa myös infraa.

    Sade/hulevesiien imeyttäminen on asvaltissa vaikeaa, nykyiset sadeviemärit ja purot eivät vedä. Tuloksena kaupunkitulvia. Sadeviemärien lisääminen ei ole ihan halpaa infraa.

    Lumikasoja pitäisi saada varastoitua tarvittaessa jonnekin.
    Nurmikkoakin tarvitaan sateen imeyttämiseen. Puistoja olisi suunniteltava aiempaa huolellisemmin.

    Myrksyt ja Itämeren aallot ja veden pinnan nousu ovat jo nyt ongelma, jolloin rantarakentaminen tulee kalliimmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  4. Esko Pettay kirjoitti 15.3.2016 kello 15:30

    Keinotekoinen viilennys on mahdollista monin tavoin, mutta kaikilla tuntemillani tavoilla on omia haittojaan. Esim. maapallolle tulevan auringon säteilyn rajoittaminen laskisi kyllä pintalämpötiloja, mutta todennäköisesti myös yläilmakehän lämpötilaa ja aiheuttaisi siten otsonikatoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  5. Esko Pettay kirjoitti 15.3.2016 kello 15:38

    Keinotekoinen viilennys ei myöskään auttaisi merten happamoitumiseen tai muihin hiilidioksidipitoisuuden nousun aiheuttamiin mahdollisiin haittoihin, kuten siihen, että raikkaan sisäilman ylläpito käy vaikeammaksi, jos jo ulkoilmassakin on paljon hiilidioksidia. ks. https://ilmastotieto.wordpress.com/2013/10/29/tunkkainen-tulevaisuus-2/
    Mutta on silti hyvä tiedostaa, että pystymme kyllä hädän tullen estämään ylikuumenemisen – tosin aiheuttaen samalla muita murheita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  6. Antsa kirjoitti 15.3.2016 kello 16:10

    Veiksel jääkauden maksiimissa (LGM) 25 000 vuotta sitten merenpinta oli 116 metriä nykyistä alempana. https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1d/Post-Glacial_Sea_Level.png

    Bölling-kauden lämpenemisen väitetään olleen 14670 vuotta sitten muutamassa kymmenessä vuodessa 15-25 astetta https://fi.wikipedia.org/wiki/B%C3%B6lling-interstadiaali

    Merenpinnan nousu Antarktiksen sulamisen takia lienee noin 60 metriä. Lineaariseen logiikkaan pitäydyttäessä Oden esittämillä helmikuun 2016 lämpenemisluvuilla tämä tapahtunee noin 200 vuodessa. Helsingin kunnallispoliitikkojen tärkein tehtävä lienee nyt Tanskan salmien patoaminen ja pumppuasemien rahoittaminen. Muuten lienee viisaampaa tehdä rakennusinvestoinnit Salpausselälle.

    Vastikään Brian Coxin kiinnostava sarja Ihmisen Universumi ehdotti, että ihmiskunnan evoluution aiheutti ilmastonmuutos Etiopian ylämailla. Voisimmeko ajatella nykyistä ilmastonmuutosta positiivisena askeleena evoluutiossa kohti ihmistä kyvykkäämpää tantereentallaajaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  7. Krtek kirjoitti 15.3.2016 kello 17:19

    Tähän saakka on pommitettu öljyn takia tai jos joku ei ole kaveri. Voiskohan jo harkita pommittamista kovien co2-päästöjen takia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  8. tcrown kirjoitti 15.3.2016 kello 17:48

    Mahtaisikohan olla aika kaivaa muutaman vuoden takaisia aikasarja-anayytikkoja esiin kommentoimaan nykyistä sarjaa? Tällä palstalla kiinnostaisi esimerkiksi nimimerkin Poth1ue1 viimeisin aikasarja-analyysi.

    http://www.soininvaara.fi/2013/08/02/a-satudion-uutisankka-ei-valitettavasti-ole-totta/#comment-294789

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  9. Markku af Heurlin kirjoitti 15.3.2016 kello 22:01

    aleksis salusjärvi:
    Tällainen harppaus saa miettimään, kuinka hyvin ollaan jo valmistauduttu nopean aikavälin ilmastonviilennykseen keinotekoisesti. Rikki ilmakehässä taitaa olla tehokkain tapa.

    “Jos ruiskutukset aloitettaisiin vuonna 2020, rikkihappoa tarvittaisiin 25 000 tonnia lämpenemisen puolittamiseen vuodessa. Jos levitys aloitettaisiin vasta vuonna 2040, tarvittaisiin jo 250 000 tonnin levittämistä ilmakehään. Levitys onnistuisi noin 11 hävittäjällä, jotka lentäisivät yötä päivää. Operaatio maksaisi 700 miljoonaa dollaria (540 miljoonaa euroa) vuodessa.”

    http://www.tekniikkatalous.fi/arkisto/2013-03-08/Villi-idea-j%C3%A4%C3%A4hdytet%C3%A4%C3%A4n-ilmasto-lentokoneista-suihkutetulla-rikkihapolla-3313110.html

    Venäläisessä kansansadussa mies lähti sutta pakoon ja karhu tuki vastaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  10. diodi kirjoitti 15.3.2016 kello 22:25

    Krtek:
    Tähän saakka on pommitettu öljyn takia tai jos joku ei ole kaveri. Voiskohan jo harkita pommittamista kovien co2-päästöjen takia?

    Tämä on erittäin hyvä kysymys. Ennen pommittamista voisi harkita esim. vapaakauppasopimusten vastaisia rankaisevia CO2 tulleja, eli kauppasotaa ilmaston lämpenemistä vastaan.

    Vastauksen miettiminen paljastaa totuuden josta ei ole poliittisesti korrektia puhua.

    Talouskasvu keskipitkällä aikavälillä on länsimaissa paljon tärkeämpää kuin ilmaston lämpenemisen aiheuttama uhka. Lämpenemisen pysäyttäminen leikkaisi ehkä prosentin maailman bruttokansantuotteesta eikä se ole hyväksyttävää. Poliitikkojen pitää puhua vihreän talouden luomasta talouskasvusta ja työpaikoista. Muuta ei hyväksytä.

    Poliittinen liikkumavara kasvihuonepäästöjen hillitsemiseksi on siis vähintään kertaluokkaa pienempi kuin tarve. Vaikka monet Vihreat poliitikot ymmärtävät kuinka epätoivoinen tilanne on, täytyy pysyä niissä raameissa jotka poliittiset realiteetit asettavat tai joutuu marginaaliin. Linkolat ja Paloheimot eivät saa ääniä eivätkä vaikuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  11. Harri Haanpää kirjoitti 16.3.2016 kello 6:46

    Hyvä kysymys lienee, mikäli auringon aktiivisuus nousee “normaaliksi” paljonko lämpötilan nousee ja paljonko se voi nousta, jos aktiivisuus muuttuu normaalia korkeammaksi?

    Auringon aktiivisuuden vaihtelut vaikuttavat lämpötiloihin lopulta aika vähän. Meehl, Arblaster ja Marsh (2013) laskeskelivat, paljonko lämpötiloihin vaikuttaisi, jos vuosina 2025–2065 olisi Maunderin minimin kaltainen suuri aurinkominimi. Aurinkominimin ajan lämpötila olisi pari asteen kymmenystä matalampi, ja vaikutus lakkaisi pian minimin päätyttyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  12. Tero Tolonen kirjoitti 16.3.2016 kello 11:37

    Harri Haanpää: Auringon aktiivisuuden vaihtelut vaikuttavat lämpötiloihin lopulta aika vähän

    Niin, en tiedä sitten miten tuo “vähän” pystytään määrittämään esim. tässä on Nasan artikkeli aiheesta:

    http://science.nasa.gov/science-news/science-at-nasa/2013/08jan_sunclimate/

    There is, however, a dawning realization among researchers that even these apparently tiny variations can have a significant effect on terrestrial climate.

    Toisen mielestä se on vähän, toisten mielestä “signifigant”, kaikki on tietenkin suhteellista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  13. hupsis kirjoitti 16.3.2016 kello 15:15

    Miksi muuten tätäkään lämpötilan muutosta eivät ilmastomallit johon tämä CO2 hössötys perustuu ennustaneet, kuten eivät sitä nyt päättynyttä satellittisarjojen lämpenemispaussiakaan.

    Jos nyt sitten olemme menettäneet pelin 1.5 asteen ilmastotavoitteen suhteen niin herää kysymys mitä sitten? Mikä asia olisi paremmin jos globaali keskilämpötila olisi 1.5 astetta alempi?

    Silkkaa politiikkaa, kontrolliyhteiskuntaan ihastuneet saaneet uuden historiallisen vääjäämättömyyden jolla perustella omia intohimojaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  14. Poth1ue1 kirjoitti 16.3.2016 kello 20:38

    tcrown:
    Mahtaisikohan olla aika kaivaa muutaman vuoden takaisia aikasarja-anayytikkoja esiin kommentoimaan nykyistä sarjaa? Tällä palstalla kiinnostaisi esimerkiksi nimimerkin Poth1ue1 viimeisin aikasarja-analyysi.

    No, tähän voisi ehkä vastata samalla argumentilla, jolla 10-15 vuoden “hiatus” tyrmättiin merkityksettömäksi – eli pitää katsoa vähintään 30 vuoden tilastoja…

    Jotenkin on hassua, että samat tyypit jotka ilkkuvat “denialisteille” jostain ennätyspakkasten, -lumipeitteen tai -jäätilaneteen huomioinnista tyyliin “se on vain säätä eikä ilmastoa” tuntuvat nyt itse olevan aivan pähkinöinä jostain muutaman kuukauden ennätyksistä – vaikka moni heistä ilmeisesti tajuaakin, että kyse on ENSOsta.

    No, jos tämä tästä heilahtaa heti perään ennätykselliseksi La Ninaksi (kuka on syönyt tilden näppikseltäni?), niin mitenhän mahdollisia ennätysviilentymisiä silloin selitellään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.3.2016 kello 23:09

    Poth1ue1:

    Jotenkin on hassua, että samat tyypit jotka ilkkuvat “denialisteille” jostain ennätyspakkasten, -lumipeitteen tai -jäätilaneteen huomioinnista tyyliin “se on vain säätä eikä ilmastoa” tuntuvat nyt itse olevan aivan pähkinöinä jostain muutaman kuukauden ennätyksistä – vaikka moni heistä ilmeisesti tajuaakin, että kyse on ENSOsta.

    En yleensä kommentoi yksittäistä kuukautta, mutta näkeehän kuvasta selvästi että pari viimeistä havaintoa ovat niin poikkeuksellisia, että ne menevät kaikkien keskihajontarajojen ulkopuolelle ja ovat siksi yksittäisinä havaintoja merkittäviä. Mitä ne ennustavat tulevaisuudesta, sitähän me emme tiedä vielä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Poth1ue1 kirjoitti 16.3.2016 kello 23:45

    Näkee ja näkee.

    Ensinnäkin asiaa olisi hieman helpompi kommentoida, jos olisi edes joku haju siitä mistä lähteestä kirjoituksessa esitetty kuvaaja on peräisin. Tilanteesta kun löytyy hivenen vähemmän raflaaviakin kuvia esim. satelliittimittausten perusteella. Toki baseline on eri, mutta ero viime kuun arvon ja 1998 tilanteen välillä on silminnähden vähemmän dramaattinen.

    Kannattaa myös muistaa se, että “Tiede Sanoo” satelliittimittausten reagoivan voimakkaammin ENSOon…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  17. diodi kirjoitti 17.3.2016 kello 5:32

    Osmo Soininvaara: En yleensä kommentoi yksittäistä kuukautta, mutta näkeehän kuvasta selvästi että pari viimeistä havaintoa ovat niin poikkeuksellisia, että ne menevät kaikkien keskihajontarajojen ulkopuolelle ja ovat siksi yksittäisinä havaintoja merkittäviä. Mitä ne ennustavat tulevaisuudesta, sitähän me emme tiedä vielä.

    Ilmastoa ei ennusteta näistä käyristä vaan ilmastomalleista jotka perustuvat fysiikkaan ja kemiaan.

    Lyhyen aikavälin ilmastoennnusteiden teko ovat vasta alkutekijöissään. Säätä ei voi ennustaa hyvin viikkoa pidemmälle, ja ilmastoennusteet ovat hyvin epätarkkoja lyhyellä (muutaman vuoden) aikavälillä. Vasta 10 vuotta pidemmillä ajanjaksoilla ilmastomallit alkavat olla tarkkoja.

    http://www.nature.com/news/climate-change-the-forecast-for-2018-is-cloudy-with-record-heat-1.13344

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  18. Sakke kirjoitti 17.3.2016 kello 7:31

    Osmo Soininvaara: En yleensä kommentoi yksittäistä kuukautta, mutta näkeehän kuvasta selvästi että pari viimeistä havaintoa ovat niin poikkeuksellisia, että ne menevät kaikkien keskihajontarajojen ulkopuolelle ja ovat siksi yksittäisinä havaintoja merkittäviä. Mitä ne ennustavat tulevaisuudesta, sitähän me emme tiedä vielä.

    Useimmat isot poikkeamat ovat ainakin oman kokemukseni perusteella usein seurausta mittauksen yhteydessä, tai sen jälkeen tapahtuneesta virheestä. Kun nuo (triviaalit) tapaukset, joiden tulisi vaikuttaa tutkimustyön prosessin laadunvarmistukseen, on suljettu joukon ulkopuolelle, jäljelle jäävät “pisteet” ovatkin sitten jo mielenkiintoisempi kysymys.

    Mittaustuloksiin perustuvien, ehkä yllättävienkin poikkeavuuksien (anomalioiden) perusteella on usein löydetty uusia ilmiöitä. Niiden avulla on ainakin aiemmin ollut monasti mahdollista laajentaa tietopohjaamme ja, mikä tärkeintä, ymmärrystämme meitä ympäröivästä maailmasta.

    Miten hyvin on nykyisin esimerkiksi tiedossa, mistä johtuivat aikoinaan “suuret eurooppalaiset jäätalvet” (muistinkohan termin nimen oikein?), jolloin esimerkiksi viiniä myytiin briteille Lontoossa ja kaiketi myös Ranskassa kilohintaan, paloina, ja jopa Thames-joki jäätyi umpeen? Miten Suomessa pärjättiin silloin?

    Pakkasten vaikutuksiin sopeutumisessa olisi varmaankin suomalaisilla ollut annettavaa eri puolilla Eurooppaa jo tuolloin, kun esimerkiksi meri Hollannin edustalla oli kovimpina talvina ilmeisesti jäässä aina horisonttiin saakka.

    Jos merkittävä piikki lämpötilakäyrässä ylöspäin on mahdollinen, voiko vastaava piikki alaspäin olla myös mahdollinen?

    Kun yliopistoista säästetään, voi vastausten saaminen (mm. ministereille) kestää paljon aiempaa kauemmin, mikä tuo mieleeni (jälleen kerran) tarinan suohon kiinni jäätyneestä kurjesta, joka odotteli nälissään kevättä ja lämpimämpiä säitä. Miten kurjen mahtoi käydä?

    Helsingin Koivusaaren yllä näin niitä vielä toistaiseksi viime keväänä kohtalaisen ison parven matkallaan kohti seuraavaa välietappia, luullakseni Laajalahtea …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  19. Kukkakaali kirjoitti 17.3.2016 kello 8:44

    Poth1ue1:
    Näkee ja näkee.

    Ensinnäkin asiaa olisi hieman helpompi kommentoida, jos olisi edes joku haju siitä mistä lähteestä kirjoituksessa esitetty kuvaaja on peräisin. Tilanteesta kun löytyy hivenen vähemmän raflaaviakin kuvia esim. satelliittimittausten perusteella. Toki baseline on eri, mutta ero viime kuun arvon ja 1998 tilanteen välillä on silminnähden vähemmän dramaattinen.

    Kannattaa myös muistaa se, että “Tiede Sanoo” satelliittimittausten reagoivan voimakkaammin ENSOon…

    Joko pelottaa, että bemarit kielletään? Menee koko itsetunto samalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  20. tcrown kirjoitti 18.3.2016 kello 7:27

    Poth1ue1: Jotenkin on hassua, että samat tyypit jotka ilkkuvat “denialisteille” jostain ennätyspakkasten, -lumipeitteen tai -jäätilaneteen huomioinnista tyyliin “se on vain säätä eikä ilmastoa” tuntuvat nyt itse olevan aivan pähkinöinä jostain muutaman kuukauden ennätyksistä – vaikka moni heistä ilmeisesti tajuaakin, että kyse on ENSOsta.

    Pata, kattila, malka omassa silmässä ja mitä niitä nyt oli. Linkkaamassani ketjussa vedät hyvin vahvoja johtopäätöksiä normaaliin satunnaisvaihteluun kuuluvasta ilmiöstä (mitä Osmo ko. artikkelissa yritti jo selittää, joten tämä ei ole jälkiviisautta.) “Mutku kaikki muut ja sitäpaitsi ne aloitti” ei ole hyväksyttävä syy edes päiväkodissa.

    Linkkaamassani kommentissa esitit mallin “X °C/vuosisata + sinikäyrä”.

    Tukeeko nykyinen aikasarja ko. mallia?

    Jos ei, miten olet muuttanut ajatteluasi ja mitä olet oppinut?

    Jos kyllä, voitko kvantifioida kuinka paljon ja missä ajassa lämpötilan pitää nousta, jotta voisimme todeta ko. mallin olevan puutaheinää?

    Poth1ue1: No, jos tämä tästä heilahtaa heti perään ennätykselliseksi La Ninaksi (kuka on syönyt tilden näppikseltäni?), niin mitenhän mahdollisia ennätysviilentymisiä silloin selitellään?

    Miten sinä selittäisit ko. massiivisen volaitiliteetin yhtäkkisen kasvun? En minä keksi kovin montaa muuta potentiaalista syntipukkia kuin kasvihuonekaasut. Ilmasto on kompleksi systeemi monin erilaisin (todennäköisesti epälineaarisin) takaisinkytkennöin, ja harva muu systeemin muuttuja on millään tavalla merkittävästi muuttunut viimeisen sadan vuoden aikana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

Jätä vastaus