Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.3.2015

13.3.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Lausunto HIFK:n kiinteistönjalostushankkeesta

Lausunnossa esitetään, että HIFK:n rahasampo sijoitettaisiin Nordenskiöldinkadun varrelle. Se ei varmaankaan HIFK:iä ilahduta, koska Töölönlahden vieressä se tietysti tuottaisi enemmän rahaa. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle ei kuulu kiinteistökaupan ehdoista päättäminen. Suunnitelmat eivät ole aivan pieniä. Niissä on rakennusoikeutta suunnilleen Kampin keskuksen verran.

Lauttasaaren Lohiapajanlahden kaava

Vihreillä olisi haluja lisätä rakennusoikeutta roimasti. Jos alue uhrataan rakentamiselle, pitäisi asuntoja tulle selvästi enemmän. Tähän on varmaankin tyytyminen, koska hanke on ollut muutenkin aika vaikea. Pysäköinti estää isomman rakennusoikeuden.

Pukinmäen Isopellontien kaava

Tämä on ollut nähtävillä. Kaava on asiallisesti käsitelty lautakunnassa aiemmin. Nyt siihen on tehty palautteen johdosta pieniä muutoksia. Asuntoja Kehä I:n ja Vantaanjoen väliin.

Pitäjänmäen sulkapolun alueen kaava

Tämäkin on ollut nähtävillä’. Kiistan aiheena on lähinnä rasitusoikeus, jossa yhden kiinteistön pysäköintipaikkoja on toisen kiinteistön alueella. Rasitussopimus on rasitussopimus.

Huopalahden aseman ympäristön kaava

Pääasiassa suojelukaava, joka mahdollistaa yhden asuintalon rakentamisen. Raidejokeria varten tunnelia vähän levennetään.

Kommentit

15 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.3.2015”

  1. Pekka Pietilä kirjoitti 13.3.2016 kello 18:32

    Ja jälleen Huopalahtea rakennetaan. Muistuu mieleeni vuosi 1954 kun oli kuivaa ja Helsingin kaupunki ei antanut vettä Huopalahdelle kuin yhdellä ehdolla, itsenäisen kunnan piti liittyä Helsingin kainaloiseksi kanaksi ja antaa maita HELSINGILLE.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  2. Simo Melenius kirjoitti 13.3.2016 kello 19:06

    Pysäköinti estää isomman rakennusoikeuden.

    Taas kerran, wanha tuttu.

    Onko tuo nyt kiinni muusta, kuin että Kokoomus ilmeisesti hankaa vastaan vuosi vuoden jälkeen? Montako vuotta menee, että tuollainen kaikkeen kaavoitukseen vaikuttava perusasia saadaan muutettua? Minkälaisia pyrkimyksiä kaupunginvaltuutetuilla tai virkamiehillä on meneillään parkkinormin purkamiseksi, jos mitään?

    On jossain määrin kyseenalaista rakentaa valmiiksi uusia alueita kerta toisensa jälkeen vanhojen käyttökelvottomien normien mukaisina, kun ei niitä rakennettuja parkkipaikkoja sitten saa helpolla muutettua asunnoiksi jälkikäteen.

    Mikä estää tekemästä edes niitä parkkitorneja, joita voisi rakentaa kysynnän mukaan ylöspäin? Siten ne parkkipaikat saisi edes siivottua yhteen pisteeseen, jolloin alueen voisi muilta osin rakentaa fiksummin siten, että sitä voisi tiivistää luontevasti tulevaisuudessa.

    Just curious.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 39

  3. Kalle kirjoitti 13.3.2016 kello 19:10

    Kyllä tämäkin taas osoittaa, miten pirstaleista rakentaminen on Helsingissä. Paikkaillaan sieltä täältä ilman visiota.

    Tuota autopaikkojen rajoittavuutta en usko vieläkään. Jos tontit on tehty fiksusti ja rakennetaan kuusikerroksissta kaupunkimaisesti, niin paikoitus on mahdollista tehdä kohtuukustannuksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  4. Pelimiehet asialla kirjoitti 13.3.2016 kello 20:21

    Kaupunki on maalannut itsensä nurkkaan tässä IFK:n jättihallihankkeessa. Ensin kiinteistösijoittajat valitsevat itselleen keneltäkään kysymättä rakennuspaikan Töölönlahdelta Stadionin ja Kansallisoopperan nurkalta.

    Sen jälkeen kaupunki ryhtyy auliisti selvittämään hanketta, ja tuo mukaaan tutkittavaksi myös mahdollisen korvaavan rakennuspaikan Nordenskiöldinkadun varrelta. Miksi näille kiinteistösijoittajille pitää olla korvaamassa jotain?

    Tämä vaihtoehtoinen hanke on sittemmin muuttunut vanhan hallin purkamiseksi ja valtavaksi rakennushankkeeksi Nordenskiöldinkadun varteen.

    Nyt siis ollaan valitsemassa, kumpi sijoituspaikoista toteutetaan. Missä vaiheessa prosessia tuli päätettyä, että tällainen jättimäinen hallihanke asuntoineen, hotelleineen ja liikekeskuksineen ylipäänsä pitää toteuttaa Töölönlahden ja Eläintarhan urheilupuiston alueelle Stadionin lähiympäristöön? Eikö vanhan hallin korjaaminen riittäisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  5. Naapuri kirjoitti 13.3.2016 kello 22:38

    Tulkitsin Lohiapajanlahden liitemateriaalista, että kaavoitus käynnistettiin jo 1990-luvun lopulla. Onko tämä jotenkin erityisen hankala kohde, kun aikaa on kulunut näinkin paljon?
    Toinen, mielenkiintoinen kysymys koskee sitten tulevaisuutta, joka tosin ei ole kaavoitusasia, eli mikä on tälle kaupungin maalle tulevien asuntojen hallintaperustejakauma. Tiedossahan on, että nyt Lauttasaaren 13500 asunnosta vain 200 on ARA-vuokra-asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  6. JTS kirjoitti 14.3.2016 kello 10:19

    HIFK:n jäähallihanke on kummallinen – joko siinä huijataan kaupungilta ilmainen arvokas tontti tai petetään itseään.

    Mikä on uuden monitoimiareenan todellinen tarve ja käyttö?
    Hallibisnes ei ole kovin menestyksekästä, miljonäärejäkään ei ole paljoa liikkellä. Pitäisi olla nimittäin paljon rahaa ja todella vähän ajatuksia niiden käyttämisestä kuten espoolaisella sijoittajalla oli.

    Jääkiekko taas lajina on talousvaikeuksissa. Mainoksia ei saada enempää liimattua ja lippujen hinta karkottaa katsojia. Kulut taas ovat pikemminkin lisääntymässä ja tv-tulot vähentymässä.

    Jos Suomessa olisi toinen yhtä suosittu laji kuin jääkiekko, halli olisi paikallaan. USA:ssa hallien idea on olla jääkiekkoa ja koripalloa varten, lisäksi sitten konsertteja ja muuta. Sijainti keskustassa, jolloin kaupat ja ravintolat toimisivat päivin ja illoin. Täällä ei ole toista lajia ja hallit ovat jossain kaukana ison parkkipaikan keskellä.

    Onko Nordenskjödinkatu paikka, jonne halutaan ostoskeskus ha hotelli?

    Yhteenveto: HIFK:n johdon mainosmiehet ovat vedättämässä kaupunkia. Loppupeleissä menee tontti ja halli joudutaan pelastamaan verorahoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  7. EKK kirjoitti 14.3.2016 kello 10:38

    Naapuri:
    Tulkitsin Lohiapajanlahden liitemateriaalista, että kaavoitus käynnistettiin jo 1990-luvun lopulla. Onko tämä jotenkin erityisen hankala kohde, kun aikaa on kulunut näinkin paljon?
    Toinen, mielenkiintoinen kysymys koskee sitten tulevaisuutta, joka tosin ei ole kaavoitusasia, eli mikä on tälle kaupungin maalle tulevien asuntojen hallintaperustejakauma. Tiedossahan on, että nyt Lauttasaaren 13500 asunnosta vain 200 on ARA-vuokra-asuntoja.

    Kaupunki ja venekerhot ovat investoineet satamatoimintaan vielä 1980- ja 1990-luvuilla (esim. http://www.pursiseurasindbad.fi/pursiseuramme/historiaa/kerhotalo/). Lienee ihan järkevää, että näitä investointeja on nyt hyödynnetty teknisen käyttöikänsä loppuun, eikä uusia investointeja ole enää tehty, kun on ollut tiedossa että kaavamuutos on tulossa.

    Olen kyllä sitä mieltä, että suunnittelu olisi kannattanut nyt aloittaa puhtaalta pöydältä, eikä 15-20 vuoden takaisista lähtökohdista.

    Kaupungin maita ei Lauttasaaressa ole paljon asumiseen kaavoitettu, viimeisin taitaa olla jätevedenpuhdistamon alue 1990-luvulla. Sinne taisi tulla yksi kaupungin vuokratalo, muut tontin myytiin. Olisi tosiaan mielenkiintoista tietää, aiotaanko nämäkin tontit myydä vai mahdollisesti vuokrata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  8. Johkos kirjoitti 14.3.2016 kello 13:19

    Huopalahden aseman kaavassa kyseessä taitaa olla myös kevyen liikenteen kulkuyhteyksien järjestäminen aseman omistuksen muututtua pari vuotta sitten. Nyt kulkeminen on estetty puomein mutta kaava vaikutti ihan järkevältä. Eli kaava mahdollistaa kulkemisen Kylätien, aseman eteläiseen sisäänkäynin ja Kauppalantien alueella.

    Varsinaisesti kaavasta ei oikein käynyt ilmi pyöräilyn järjestämistä Eliel Saarisentietä pitkin, tulleekohan tuohon vielä jokin erillinen Raide-Jokeriin liittyvä kaava. Nyt Eliel Saarisentiellä menee kohtuullisen käytetty klv joka on ahdettu kapeaan, mutkittelevaan ja mäkiseen kuiluun. Eli jos tunnelia aletaan muuttamaan Raide-Jokeria varten niin toivattavaa olisi että myös tuo kevyen liikenteen väylää suunniteltaisiin samalla turvallisemmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  9. Markku af Heurlin kirjoitti 14.3.2016 kello 18:33

    Pekka Pietilä:
    Ja jälleen Huopalahtea rakennetaan. Muistuu mieleeni vuosi 1954 kun oli kuivaa ja Helsingin kaupunki ei antanut vettä Huopalahdelle kuin yhdellä ehdolla, itsenäisen kunnan piti liittyä Helsingin kainaloiseksi kanaksi ja antaa maita HELSINGILLE.

    Wikipedian mukaan:

    “Suuressa alueliitoksessa 1. tammikuuta 1946 Huopalahti lakkautettiin itsenäisenä kuntana yhdessä muiden pienten naapurikuntien kanssa ja liitettiin Helsingin kaupunkiin.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  10. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 14.3.2016 kello 19:27

    Kalle:
    Kyllä tämäkin taas osoittaa, miten pirstaleista rakentaminen on Helsingissä. Paikkaillaan sieltä täältä ilman visiota.

    Minusta tällainen pirstaleinen paikkailu tuottaa ihan kivannäköistä kaupunkia. Esimerkiksi mainitun Huopalahden aseman vieressä on itsenäisen kunnan aikaisia puutaloja ja puinen kirkkokin, sitten 1950–60-luvuilla rakennettuja kerrostaloja ja sitten suunnilleen samaan aikaan rakennettuja taloja kun bussi 550 alkoi kulkea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  11. Markku af Heurlin kirjoitti 15.3.2016 kello 6:08

    Huopalahden (Haagan) aseman ympäristössä on paljon 60-luvulla rakennettuja 2-4-kerroksisia pienkerrostaloja. Olen joskus osaksi asunut siellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  12. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 15.3.2016 kello 7:28

    Markku af Heurlin: Wikipedian mukaan:

    “Suuressa alueliitoksessa 1. tammikuuta 1946 Huopalahti lakkautettiin itsenäisenä kuntana yhdessä muiden pienten naapurikuntien kanssa ja liitettiin Helsingin kaupunkiin.”

    Perustuiko liitos mietintöön (erityisselvityksineen), jonka Valtioneuvoston jo vuonna 1928 määräämä selvitysmies, Yrjö Harvia, oli saanut valmiiksi vuonna 1936?

    Tuohon aikaan asioita valmisteltiin huolella. Se mietintö löytyy muuten nykyisin myös digitaalisena internetistä, mutta on niin monisivuinen, etten löydettyäni ehtinyt sitä kokonaan vielä kerralla mitenkään lukea. Mielenkiintoinen dokumentti se on varmasti kyllä. Kiintoisinta olisi ehkä verrata mietinnön tekstiä siihen, mitä kaikkea mietinnön julkaisun jälkeen on tapahtunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  13. Mikko H kirjoitti 15.3.2016 kello 17:08

    Pelimiehet asialla: Eikö vanhan hallin korjaaminen riittäisi?

    Osmo kutsuu asiaa sen oikealla nimellä, kiinteistöjalostus. Vanhan hallin korjaaminen ei sitä olisi, siinä kun ei syntyisi myytäviä kerrosneliöitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  14. Markku af Heurlin kirjoitti 15.3.2016 kello 21:57

    Kivikaupungin kasvatti: Perustuiko liitos mietintöön (erityisselvityksineen), jonka Valtioneuvoston jo vuonna 1928 määräämä selvitysmies, Yrjö Harvia, oli saanut valmiiksi vuonna 1936?

    Tuohon aikaan asioita valmisteltiin huolella. Se mietintö löytyy muuten nykyisin myös digitaalisena internetistä, mutta on niin monisivuinen, etten löydettyäni ehtinyt sitä kokonaan vielä kerralla mitenkään lukea. Mielenkiintoinen dokumentti se on varmasti kyllä. Kiintoisinta olisi ehkä verrata mietinnön tekstiä siihen, mitä kaikkea mietinnön julkaisun jälkeen on tapahtunut.

    En tosiaankaan tiedä. Komiteat olivat silloin ikuisuusprojekteja, ainakin pakinoitsijoiden mielestä.
    HS:n toimittaja Kyösti Reunanen (jos oikein muistan nimen) kirjoitti 1973 pamfletin Kokoa Helsinki ja hallitse. Nykyään sellaista valistumatonta suhtautumista ei HS:n toimittajilta voi enää odottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  15. Sakke kirjoitti 16.4.2016 kello 12:04

    Lohiapajalahden alueella on sekä kaupungin, että Meritaidon venevarikon alueet. Onko tämänkaltaisten alueiden tilantarve kaupungissa hävinnyt jonnekin, muka olemattomiin?

    Mistä löytyvät jatkossa tilat traktoreille, lumiauroille ja hiekoitushiekkavarastoille? Entä laiturit ja huoltovarikot kaupungin ja Meritaidon työveneille tai luotsiveneille?

    Näitä päätöksiä seuratessa vaikuttaa välillä siltä kuin kaupungin suunnittelujohto sekä valtuutetut toimisivat tässäkin asiassa kuin sokeat, ilman valkeaa keppiä tai opaskoiraa.

    .
    Kun Helsingissä veneiden määrä jatkuvasti kasvaa, pitäisi kasvattaa, ei vain laitureiden, vaan myös venevarikoiden ja telakoiden määrää sekä tiloja. Tässä pitäisi huomioida niin valtion, kaupungin, yksityisten toimijoiden (eri yritykset) sekä yksityisten veneilyharrastajien tarpeet kaupungin, sen niemien ja saarten eri puolilla.

    Onko kukaan kaupungin turistioppaista keksinyt vielä viedä opastettaviaan katsomaan, miten veneet ja purret täällä Helsingissä laitetaan keväisin jälleen purjehduskuntoon? Moniko kaupunkilainenkaan mahtaa tietää edes miltä venettä pystyssä ja suuntavakaana pitävä köli eri veneiden osalta (vedessä) pinnan alla mahtaa näyttää?

    On täysin käsittämätöntä, miten Helsinkiin on päässyt viime aikoina vaikuttamaan ajatusmalli, jonka mukaan pelkät laituripaikat riittäisivät merikaupungille. Toivottavasti sellaisia päissänsä luonnostelevat maajussit eivät johda Helsinkiä, tai kykene vaikuttamaan sen päätöksiin, enää pitkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

Jätä vastaus