Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.3.2016

Koskelan sairaala-alueelle 3000 asukasta

Fiksunoloinen tiivistyskaava Koskelassa. Tämä on yksin neljännes vuodenkaavoitustavoitteesta

Lohiapajanlahden kaava Lauttasaaressa

Venesataman äärelle tulee kuusi kerrostaloa rannan tuntumaan. Noin 500 asukasta. Kaava on kovin kiistanalainen. Pyrin kahlaamaan esitetyt mielipiteet läpi viikonlopun aikana

Lausunto HIFK:n hallihankkeesta

HIFK haluaa rakentaa uuden jäähallin ”kokonaan omalla rahalla” ja rahoittaa sen kohtalaisen massiivisella kiinteistönjalotuksella (mm. hotelli, luksusasuntoja, suurmyymälä) kaupungilta sopuhintaan saamallaan maalla. Virasto esittää lausuntoluonnoksessa, että olisi parempi valita pohjoisempi paikka (nykyisen jäähallin alue) kuin Mäntymäki. Jos joku keksii suojella vanhan jäähallin, voi uuden rakentaa Mäntämäen tienoolle, mutta silloinkin tämä rahoitukseen käytettävä kiinteistönjalostushanke olisi parempi toteuttaa Nordenskjöldinkadun varressa.

Ylen vanha kesäkadun toimitalo asunnoiksi Töölössä

Ylen jälkeen talossa on majaillut Suomen ympäristökeskus. Ne se on tarkoitus muuttaa asunnoiksi. Olennaiset osat talosta kuitenkin suojellaan. Taitaa tulla aika hulppeat aulatilat kerrostaloon.

Noin 400 uutta asukasta.

Pikku-Huopalahteen ensimmäinen bulevardin pätkä

Helsingin yliopisto luopuu hammaslääketieteellisen ja oikeuslääketieteellisen tiloista pikkuhuopalahdessa. Tilalle asuntoja, jotka muovaavat Mannerheimintiestä bulevardimaisen . Ratikka ei tosin kulje tässä Mannerheimintietä vaan menee lännempää. Uusia asukkaita tulee noin 2 000.

 

= = = =

Kokouksessa esillä olevissa kaavoissa on asuntoja noin 5 900 ihmiselle. Ensi viikolla sitten lisää.

 

 

59 thoughts on “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.3.2016

  1. Paras vaihtoehto olisi kunnostaa nykyinen jo legandaariseksi käynyt Nordenskiöldinkadun halli, ja unohtaa nämä hotellit, asunnot ja liiketilat, jotka on onnistuttu sotkemaan asiaan.

    Hallin nykyinen katsomokapasiteetti riittää IFK:lle vallan mainiosti, sillä eihän areenaa kannata mitoittaa muutaman yksittäisen ottelun tarpeisiin. Ja kaljakuppiloitahan kai voi rakentaa lisää maan alle tai nykyisen harjoitushallin tiloihin.

    Samalla säilyisivät myös avarat maisemat Stadionin ympärillä, kun arvokasta aluetta ei rakenneta umpeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Vanha halli kunnostettava:
    Paras vaihtoehto olisi kunnostaa nykyinen jo legandaariseksi käynytNordenskiöldinkadun halli, ja unohtaa nämä hotellit, asunnot ja liiketilat, jotka on onnistuttu sotkemaan asiaan.

    Sotkeminen on toki tehty päinvastoin: hotellit, asunnot ja liiketilat ovat se varsinainen asia, ja jäähalli on tähtikuvioinen viehe, jolla poliitikot yritetään houkutella koukkuun antamaan kaupungin arvokkain vapaa tontti alehintaan gryndereille. Vai uskooko joku, että neljänsadan miljoonan projekti toteutetaan yhden jääkiekkoseuran finanssimuskeleilla?

    http://www.gardenhelsinki.fi/tiedote-taaleritehdas-mukaan-rahoittamaan-helsinki-garden-hanketta/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Ode: “kaupungilta sopuhintaan saamallaan maalla”

    Eli onko HIFK jo saanut maat? Vai saisiko maat (lähi?)tulevaisuudessa tätä hanketta varten?

    “Sopuhinnan” muodostamisessa lienee huomioitu tämä määräys: “Jos kunta päättää elinkeinopoliittisista syistä tukea nimettyä yritystä käypää hintaa alemmalla tontinluovutushinnalla, kunnan tulee soveltaa valtiontukisäädösten deminimis – menettelyä tai hakea tukemiselle lupa erikseen.”

    Lähde: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/mal/verkko-oppaat/maapolitiikan_opas/Sivut/tontin-luovutus-valtiontuki.aspx

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara:
    Maan tapa on, ettei urheiluseuroja tueta avoimesti vaan puliveivaamalla.

    “Maan tapa” on kai jäänne siitä, että menneinä vuosikymmeninä urheiluseurat olivat aatteellisia yhdistyksiä ja edistivät kansanterveyttä. Nyttemmin niistä on tullut liikeyrityksiä, jotka tuottavat voittoa joillekin tahoille.

    Suuressa maailmassa herää myöskin epäilyjä sijoitetun rahan laillisuudesta ja itse ottelutapahtumien rehellisyydestä. Meilläkin tulee ko. asioissa olla entistäkin tarkempia tulevaisuudessa, sinisilmäisyyteen ei ole varaa.

    Suomessa on vielä jäljellä aitoja kansanterveyttä edistäviä liikuntaseuroja ja yhdistyksiä. Ne tarjoavat omalla talkootyöllään työpaikkoja valmennuksessa, infrastruktuurin hoidossa, rakennusurakoinnissa jne. oman pelaamisen ohella.

    Tällainen toiminta tulee käsitteenä erottaa urheilubusineksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Mikko H:
    Voiko tässä yhteydessä esittää, että kaupunki päättää maksaa mahdolliset tukiaiset HIFKille rahana eikä tonttimaana ja rakennusoikeuksina? Olisi läpinäkyvyyden kannalta selkeämpää.

    HIFK voisi pelata kotiottelunsa Helsinki-Areenalla Pasilassa. Se on liikenteellisesti paremmin savutettavissa ja täyttää kaikki vaatimukset muutenkin. Jokereilla on rahapula KHL-seikkailun takia joten voi olla hyvinkin halukas neuvottelemaan hallin osaomistuksesta. Tampereella kaksi liigajoukkuetta käyttää samaa hallia, miksei Helsingissäkin voisi? Vanha halli voidaan kunnostaa juniori- ja farmijoukkueiden ja taitoluistelijoiden käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. eemil: “Maan tapa” on kai jäänne siitä, että menneinä vuosikymmeninä urheiluseurat olivat aatteellisia yhdistyksiä ja edistivät kansanterveyttä.

    Pikemminkin jäänne siitä, että urheiluseurat olivat aatteellisia yhdistyksiä, jotka olivat lähellä poliittisia puolueita.

    Helsinki Garden -hanke lähenee suuren maailman nykyistä mallia, jossa kaupunki houkutellaan tapahtumien, niiden tuomien verotulojen, ja kotijoukkueen maineen/vetovoiman nimissä kaatamaan rahaa halliin. Amerikan Yhdysvalloissa tämä laji on viety aivan tolkuttomalle tasolle. Ison rahan joukkueet kilpailuttavat kaupunkeja kotipaikan statuksesta uhkaillen muutolla, alle 20-vuotiaita areenoita puretaan suurempien ja kiiltävämpien tieltä, ja veronmaksaja on saanut niellä melkoisia laskuja. Suomessa ei tietysti koko hommassa pyöri niin isoja rahoja että ihan tuommoiseen voitaisiin joutua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Onko SYKE on muuttamassa Töölöstä? Miksi? Minne?

    Onko tuollaisessa muutoksessa toimistotalosta asuintaloksi yhtikäs mitään järkeä? Ne alakerran tilat ovat muistaakseni aika korkeat, ja onhan siellä myös vähintään yksi iso auditorio ja muita isoja kokoustiloja ja henkilöstöravintola. (Olen käynyt talossa muutamia kertoja.)

    Entä sitten hammaslääketieteen ja oikeuslääketieteen laitokset? Mistä ne saavat korvaavat tilat? Vai lopetetaanko ko. aloilla opetus?

    Onko tuollaisten erityistilojen rakentaminen jonnekin jotenkin muka edullisempaa kuin vanhojen korjaaminen, jos ovat vuosien mittaan päässeet vähän rapistumaan?

    Kielitoimiston uusien (ilmeisesti suomenkielen osaamattomuuden lisääntymisen takia äskettäin päivitettyjen) ohjeiden perusteella voinemme kai kohta syyttää tästä kaikesta myös kaupunkisuunnitteluarkkitehtiä(!) ellei pöhköjen suunnitelmien tilalle tehdä edes jotakin järkevää kompromissiä! (Ks. HS/4.3.2016, s. B4)

    O tempora, o mores. En totea tällä kertaa muuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Sakke:
    Onko SYKE on muuttamassa Töölöstä? Miksi? Minne?

    Onko tuollaisessa muutoksessa toimistotalosta asuintaloksi yhtikäs mitään järkeä? Ne alakerran tilat ovat muistaakseni aika korkeat, ja onhan siellä myös vähintään yksi iso auditorio ja muita isoja kokoustiloja ja henkilöstöravintola. (Olen käynyt talossa muutamia kertoja.)

    Entä sitten hammaslääketieteen ja oikeuslääketieteen laitokset? Mistä ne saavat korvaavat tilat? Vai lopetetaanko ko. aloilla opetus?

    Onko tuollaisten erityistilojen rakentaminen jonnekin jotenkin muka edullisempaa kuin vanhojen korjaaminen, jos ovat vuosien mittaan päässeet vähän rapistumaan?

    Kielitoimiston uusien (ilmeisesti suomenkielen osaamattomuuden lisääntymisen takia äskettäin päivitettyjen) ohjeiden perusteella voinemme kai kohta syyttää tästä kaikesta myös kaupunkisuunnitteluarkkitehtiä(!) ellei pöhköjen suunnitelmien tilalle tehdä edes jotakin järkevää kompromissiä! (Ks. HS/4.3.2016, s. B4)

    O tempora, o mores. En totea tällä kertaa muuta.

    Nyt on kyllä syytä jatkaa melkein saman tien. Tuli nimittäin juuri mieleen, että harvemmin se kai arkkitehti niitä päätöksiä tekee. Hänhän kai vain toteuttaa toisten tekemiä päätöksiä. Kysymys kuuluukin, kuka niitä kummallisia ehdotuksia sitten tekee, siis ennen kuin ne tulevat arkkitehtien tai lautakunnan käsittelyyn?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Espoossa on myös metron varrella aika moderni ja kohtuu kokoinen halli jonka joukkue on vähän finanssiongelmissa…

    Espoon areenan saavutettavuus metrolla paranee aivan kosmisesti kun metro joskus loppuvuodesta lähtee rullaamaan Matinkylään saakka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. eemil: “Maan tapa” on kai jäänne siitä, että menneinä vuosikymmeninä urheiluseurat olivat aatteellisia yhdistyksiä ja edistivät kansanterveyttä. Nyttemmin niistä on tullut liikeyrityksiä, jotka tuottavat voittoa joillekin tahoille.

    Suuressa maailmassa herää myöskin epäilyjä sijoitetun rahan laillisuudesta ja itse ottelutapahtumien rehellisyydestä. Meilläkin tulee ko. asioissa olla entistäkin tarkempia tulevaisuudessa, sinisilmäisyyteen ei ole varaa.

    Suomessa on vielä jäljellä aitoja kansanterveyttä edistäviä liikuntaseuroja ja yhdistyksiä. Ne tarjoavat omalla talkootyöllään työpaikkoja valmennuksessa, infrastruktuurin hoidossa, rakennusurakoinnissa jne. oman pelaamisen ohella.

    Tällainen toiminta tulee käsitteenä erottaa urheilubusineksesta.

    Joku kauppaoppia lukenut tai reipas poika voisi yrittää selvittää lukijoille, onko yleensä mahdollista pyörittää ammattilaisurheiluliigoja Suomen kokoisessa kansantaloudessa edes nollatuloksella. Lätkäseurat ovat lähes kaikki talousvaikeuksissa, potkupallossa on per ottelu kourallinen katsojia. Mainoskanava nosti maksukanavan hintaa moninkertaiseksi ja muutti formulafanien kanavapaketin toisten lajien pakkosyötöksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Mäntymäen kentältä voidaan tarjota merinäköalaa lukemattomiin uusiin asuntoihin ja joku vakavissaan vielä miettii, että lahjoitetaan puoli-ilmaiseksi yksi maan parhaita tontteja taantuvan marginaalilajin hallia varten vaikka kaupungista löytyy jo kaksi hyväkuntoista kiekkoareenaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Nordensköldinkatu kyllä kaipaa taloja varrelleen, sinänsä hyvä ehdotus. Katutason viihtyisyyteen tulee panostaa enemmän.
    Ja Mäntymäen parkkis vaikka nurmikoksi jos ei parempaa keksi, onhan toi nyt tosi noloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. eemil: “Maan tapa” on kai jäänne siitä, että menneinä vuosikymmeninä urheiluseurat olivat aatteellisia yhdistyksiä ja edistivät kansanterveyttä. Nyttemmin niistä on tullut liikeyrityksiä, jotka tuottavat voittoa joillekin tahoille.

    Suuressa maailmassa herää myöskin epäilyjä sijoitetun rahan laillisuudesta ja itse ottelutapahtumien rehellisyydestä. Meilläkin tulee ko. asioissa olla entistäkin tarkempia tulevaisuudessa, sinisilmäisyyteen ei ole varaa.

    Suomessa on vielä jäljellä aitoja kansanterveyttä edistäviä liikuntaseuroja ja yhdistyksiä. Ne tarjoavat omalla talkootyöllään työpaikkoja valmennuksessa, infrastruktuurin hoidossa, rakennusurakoinnissa jne. oman pelaamisen ohella.

    Tällainen toiminta tulee käsitteenä erottaa urheilubusineksesta.

    Eikö pikemminkin business pitäisi sulkea pois urheilusta. On kai parempi säilyttää urheilu urheiluna, ja pitää bisnekset bisneksinä. Bisnes eroon urheilusta, niin eivät pääse rehti peli ja bisneksen temput menemään keskenään ikävästi sekaisin.

    Bisneksen puolella, sen sääntöjen sallima laaja temppuvalikoima ei sovi urheilun puolelle, missä pitää kilpailla vain urheilun ehdoilla ja reilun pelin hengessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. R.Silfverberg: HIFK voisi pelata kotiottelunsa Helsinki-Areenalla Pasilassa. Se on liikenteellisesti paremmin savutettavissa ja täyttää kaikki vaatimukset muutenkin.

    Miten sen nyt ottaa. Areena on ihan hevon persiissä joukkoliikenteen kannalta. Pasilan asemalta kävelee kilometrin. Joku bussi saattaa mennä Hakamäentietä, mutta ei juuri yksikään lähiölinja. Nordikselle pääsee useasta suunnasta ratikalla, kaikilla 200-400 -linjojen busseilla ja monilla kaukoliikenteen busseilla ja tietysti kävellen. Jälkimmäinen on aika merkittävä liikennemuoto: 8000 ihmistä poistuu Nordikselta 10-15 minuutissa.

    Autokyydillä menisi tunteja tuon suman purkamiseen jumiuttaen lisäksi käytännösssä kaikki lähiväylät siksi aikaa, mistä tulee vaan mieleen, että jos tuo on se liikenteellisesti parempi saavutettavuus, niin enpä haluaisi nähdä sitä huonosti saavutettavaa hallia…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Simo Melenius: Miten sen nyt ottaa. Areena on ihan hevon persiissä joukkoliikenteen kannalta. Pasilan asemalta kävelee kilometrin. Joku bussi saattaa mennä Hakamäentietä, mutta ei juuri yksikään lähiölinja. Nordikselle pääsee useasta suunnasta ratikalla, kaikilla 200-400 -linjojen busseilla ja monilla kaukoliikenteen busseilla ja tietysti kävellen. Jälkimmäinen on aika merkittävä liikennemuoto: 8000 ihmistä poistuu Nordikselta 10-15 minuutissa.

    Autokyydillä menisi tunteja tuon suman purkamiseen jumiuttaen lisäksi käytännösssä kaikki lähiväylät siksi aikaa, mistä tulee vaan mieleen, että jos tuo on se liikenteellisesti parempi saavutettavuus, niin enpä haluaisi nähdä sitä huonosti saavutettavaa hallia…

    Ei tämä ihna näinkään ole. Olen ollut Helsinki-Areenassa, vai mikä se onkanakonserteissa ja näytöksissä. Sekä autolla että junalla. Hyvin pääsee liikkumaan. Arenalla on hyvät parkkipaikat, jotk taas Nordensiöldinkadulta puuttuvat.

    Vanha jäähalli on mukavan kokoinren paikallistason otteluihin.

    En oikein osaa sanaa,pitösikö se noin museaalisista syistä säilyttää, Vaiheoehto on aprempi kuin Mäntymäen alue, joka pitää säilyttää vapaana maisemana.

    Näkäalal Töölönlahdelle eijuur ole merinäköala, vaikka muuten mukava onkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. HIFK:n hallihanketta ajavat taustavoimat korostavat, että uusi halli on tarkoitus rakentaa täysin yksityisellä rahalla. Parempi vaihtoehto olisi käyttää tätä yksityistä rahaa nykyisen hallin kunnostamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Yksityistä rahaa: HIFK:n hallihanketta ajavat taustavoimat korostavat, että uusi halli on tarkoitus rakentaa täysin yksityisellä rahalla. Parempi vaihtoehto olisi käyttää tätä yksityistä rahaa nykyisen hallin kunnostamiseen.

    Selvennykseksi, jos joku ei näe mistä tuo laskelma vuotaa: uusi halli saadaan kokonaan yksityisellä rahalla, jos kaupunki lahjoittaa rahanarvoista rakennusoikeutta ja tonttimaata hankkeeseen (eli ei saada yksityisellä rahalla). Vanhan hallin korjaushanke en voi tämmöistä lahjoitusta hyödyntää, kun halliremontissa ei tehdä myytäviä asuntoja, mistä syystä HIFK ei tämmöistä remppaa esitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Mäntymäen kenttä olisi sopiva paikka rakentaa muutama yksittäinen tornitalo, säilyttäen parkkipaikka ja avarat näkymät ja tarjoten tornitaloista hyvät näkymät sekä Töölönlahdelle että Olympiastadionin ym. suuntaan. Normaalisti en kannattaisi tornitalojen rakentamista mutta tässä tapauksessa heti vieressä alkaa oikea kantakaupunki eikä tuolle alueelle muutenkaan syntyisi mitään erityistä liiketoimintaa verrattuna lähikatujen palveluihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Kuukkeli: Tiedätkö Osmo Soininvaara mitään laillisia esteitä monikerroskasvihuoneen sijoittamiseksi Helsinkiin?

    Mitä etuja tällaisella hankkeella sitten tavoiteltaisiin? Elintarviketuotannon kannalta merkityksellisen mittakaavan viljely kannattaa ilman muuta hoitaa maaseudulla kuten nykyäänkin. Tällaiset rakennelmat ovat myös kantakaupungin alueelle rakennettuna pois asunto- ja työpaikkakapasiteetista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soininvaara:
    Aloite kaavoihin on tullut omistajien puolelta.

    Se kovaa vuokraa ja muistaakseni (ainakin joskus) 7 %:n tuottoa, voittoa tuottamattomien alojen organisaatioiden ja laitosten tiloista, kiskova Senaatti-kiinteistötkö on siellä, entisessä YLE:n toimitalossa omistajana?

    Muistelen hämärästi jonkun ehkä maininneen, että SYKE tai osa siitä saattoi olla siirtymässä kauas Töölöstä, olikohan se (pahus, kun en muista tuota enää kunnolla!) peräti jonkun Skywalkerin naapuriksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Kenen idea on ollut nimetä rantapromenadi ja laituri jonkun salakuljettajan mukaan?

    Eikö olisi ollut parempi ajatus antaa kunnia esimerkiksi Merivartiolaitokselle, tai maan hiljaiseen enemmistöön kuuluvalle, lakeja valvovalle ja noudattavalle merivartijalle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Kivikaupungin kasvatti:
    Kenen idea on ollut nimetä rantapromenadi ja laituri jonkun salakuljettajan mukaan?

    Eikö olisi ollut parempi ajatus antaa kunnia esimerkiksi Merivartiolaitokselle, tai maan hiljaiseen enemmistöön kuuluvalle, lakeja valvovalle ja noudattavalle merivartijalle?

    Mahtaisiko kenellekään Kreikassa tai edes Turkissa tulla mieleen nimetä katuja tai rantapromenadeja, jonkun ihmissalakujettajan mukaan? Miten ao. henkilön nimen käyttö on kaavoittajan suunnitelmissa perusteltu?

    Oliko Algot Niska viinantrokausbisnestensä (ja kieltolain) jälkeen erikoistunut myymään väärennettyjä passeja “hyvästä hinnasta” vain varakkaammalle väelle, eli kaiketi “kuorimaan kermat” pinnalta, jos tuota ilmaisua voi tässä yhteydessä käyttää?

    Joidenkin lähteiden mukaan (mm. J. S. Laitisen gradu vuodelta 2009 Joensuun yliopistossa, joka keskittyi Niskan toimintaan v. 1938) vaikuttaisi vahvasti siltä, että Niska ei nyt mikään sankarin tai pyhimyksen perikuva ollut (Pikemminkin ehkä päinvastoin?). Onko joku tehnyt tarkempaa tutkimusta ja saanut varmaa tietoa Niskan toimien laadusta muina vuosina?

    Jos ihmisen tekoja arvioidaan jälkikäteen, pitäisi varmaankin katsoa asioita pidemmältä ajalta ja ehkä ainakin yhtä gradua useammalta eri kantilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Usko menee:
    Mäntymäen kentältä voidaan tarjota merinäköalaa lukemattomiin uusiin asuntoihin ja joku vakavissaan vielä miettii, että lahjoitetaan puoli-ilmaiseksi yksi maan parhaita tontteja taantuvan marginaalilajin hallia varten vaikka kaupungista löytyy jo kaksi hyväkuntoista kiekkoareenaa…

    Ja tosiaan metron varrelta kolmas, kohta ilman joukkuetta! Näinköhän sitä Töölöön tarvitaan lopulta yhtäkään jäähallia…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Sakke:

    Miten ao. henkilön nimen käyttö on kaavoittajan suunnitelmissa perusteltu?

    Onko joku tehnyt tarkempaa tutkimusta ja saanut varmaa tietoa Niskan toimien laadusta muina vuosina?

    Jos ihmisen tekoja arvioidaan jälkikäteen, pitäisi varmaankin katsoa asioita pidemmältä ajalta ja ehkä ainakin yhtä gradua useammalta eri kantilta.

    No, joo. Aika ristiriitaisia kirjoituksia netti pitää sisällään kyseisestä henkilöstä. Ilmeisesti Niska oli henkilö, jota moni saattoi hyvällä syyllä pitää konnana ja moni muu taasen jopa jonkinlaisena sankarina.

    Onko tuossa Lohiapajanlahden kaavassa muuten jotakin sellaista, josta näillä tämmöisillä nimivalinnoilla halutaan kääntää huomio sopivasti muualle? Yllättävän moni kaavaan kantaa ottanut oli nähdäkseni näitä esitettyjä kaavoitus-suunnitelmia vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Mikko H: Pikemminkin jäänne siitä, että urheiluseurat olivat aatteellisia yhdistyksiä, jotka olivat lähellä poliittisia puolueita.

    Isommilla tehdaspaikkakunnilla seuroilla on ollut poliittinen tausta, mutta se ei selitä sitä, miksi urheiluseuroja yleensäkään tuetaan. Itse toimin aktiivisesti urheilukisojen toimitsijatehtävissä. Olen kehittänyt kilpailuissa käytettävää tekniikkaa, joten olen käynyt auttamassa myös muita seuroja ulkomaita myöden. Tämä taustaksi.

    Oletteko huomanneet, että pienellä paikkakunnalla saattaa olla hulppea liikuntapalatsi, mutta suuremmalla paikkakunnalla ei ole kunnon tiloja kilpailujen järjestämiseksi? Nähdäkseni tärkein syy urheilun tukemiseen löytyy päättäjien lasten liikuntaharrastuksesta. Jos päättäjät ovat vielä itse nuorena harrastaneet kilpaurheilua niin hallin rakentamista kunnan maalle ei estä mikään. Vaikka peruskoulussa ei olisi kirjoja kaikille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Kivikaupungin kasvatti: Kenen idea on ollut nimetä rantapromenadi ja laituri jonkun salakuljettajan mukaan?

    En tiedä kenen, mutta idea on hyvä. On hyvä muistaa miten turhia ja toimimattomia eri huumeiden kieltolait ovat ja kuinka paljon inhimillistä kärsimystä kieltolaeista seuraa. Jos Niskan mukaan nimetty promenadi pitää tämän viisauden mielessä, nimen valinta on poikkeuksellisen hyvä.

    Toivottasti samalle alueelle saadaan myös Kieltolainkuja samasta viisaudesta muistuttamaan. Voisi olla pieni ja pimeä kuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Tarvitaanko Helsinkiin kaksi reilut 10K katsojaa vetävää tapahtuma-areenaa noin kahden kilometrin etäisyydelle toisistaan? Ei tarvita. Onko Nordis vanhanaikainen lato ilman mahdollisuuksia kunnollisiin ja nykyaikaisiin aitio- ja ravintolapalveluihin? Onhan se.

    Tämä on näitä, että tavan kansalainen joutuu ihmettelemään seuraihmisten ja urheilupaikkarakentamisen järkeä, mutta jos nyt jotain mieltä pitäisi olla, niin hankkeen ehdoksi voisi tosiaan laittaa Nordenskiöldinkadun – kahdestakin syystä. Ensinnäkin Mäntymäki tarkottaisi, että vanha halli jää pystyyn, vajaakäytölle, lopulta suojeltaisiin ja Töölön urheilupuisto muuttuisi hiljalleen ulkoilmamuseoksi. Stadikan kanssa tehtiin jo virhe. Ei mene kuin vuosikymmen tai kaksi, niin taas itketään uuden stadionin perään, koska tuosta 30-lukulaisesta nyt ei vaan saa hyvää ja nykyaikaista. Toisekseen Mäntymäen tontti on ihan liian arvokas “myydä käypään hintaan” IFK:lle ja varsinkin ennen kuin Pisarasta on päätös. Kannattaa odottaa, tontille löytyy ostaja ihan oikeallakin hinnalla ja se hinta voi olla lähitulevaisuudessa paljon kovempi kuin nyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Mikko Nummelin: Mitä etuja tällaisella hankkeella sitten tavoiteltaisiin? Elintarviketuotannon kannalta merkityksellisen mittakaavan viljely kannattaa ilman muuta hoitaa maaseudulla kuten nykyäänkin. Tällaiset rakennelmat ovat myös kantakaupungin alueelle rakennettuna pois asunto- ja työpaikkakapasiteetista.

    Voi kuule, tämä on maatalouden viimeinen vuosisata.

    Jo ensi vuosikymmenen alussa, todennäköisesti vuonna 2023, tulevat ensimmäiset keinojauhelihatuotteet kauppoihin Hollannissa. Kun se rasia maksaa sen 2 euroa, niin perinteinen lihantuotanto katoaa. Ensimmäinen keinolihapurilainen maksoi 200 000 euroa ja jo nyt hinnan arvellaan olevan prosentin luokkaa tuosta. Hinta painuu järjestelmän kehittyessä. Ennen kaikkea keinolihan tuotanto kuluttaa vähemmän resursseja kuin perinteinen tuotanto, koska esimerkiksi naudan hyötysuhde on surkea.

    Samoin vertikaaliviljely ja kerrosviljely leviävät esimerkiksi Yhdysvalloissa hyvin nopeasti. Kyse on teollisen mittakaavan tuotannosta, joka toistaiseksi keskittyy eniten mm. salaatin tuotantoon. Seuraavan sukupolven laitteistoilla kyetään tuottamaan mm. riisiä ja perunaa.

    Eivät nämä tule eroamaan torneista tai suurista marketeista mitenkään ulkoiselta olemukseltaan.

    Käytännössä vuosisadan puolivälissä kyetään tuottamaan hedelmistä ja marjoista lähtien kaikki mitä halutaan ja missä tahansa. Geenimanipulointi tarjoaa vielä sitten työkalut aivan uudenlaisten ravintokasvien tuottamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Kuukkeli: Voi kuule, tämä on maatalouden viimeinen vuosisata.

    Kuule ite. Mistäs nuo tekolihaburgerit on tarkoitus valmistaa? Maaöljystä? Kaasusta? Selluloosasta?

    Mitä tapahtuu maatalouden tärkeimmälle osalle eli viljelykasvien viljelylle, jos tämä kerran on “maatalouden viimeinen vuosisata”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Koskelasta ja Manskun bulevardipätkästä ei voi sanoa muuta kuin että mahdollisuutta tiivistämiseen ei tule tämän palstan lukijoiden elinaikana. Jos nyt rakennetaan lähiötä, niin se on taas kerran lähiötä kivenheiton päässä keskustassa, sillä vyöhykkeellä, johon pitäisi rakentaa kaupunkia.

    Suunnitelmat rimaa hipoen tyydyttäviä, enemmän mahtuisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. julle: Tämä on näitä, että tavan kansalainen joutuu ihmettelemään seuraihmisten ja urheilupaikkarakentamisen järkeä, mutta jos nyt jotain mieltä pitäisi olla, niin hankkeen ehdoksi voisi tosiaan laittaa Nordenskiöldinkadun – kahdestakin syystä. Ensinnäkin Mäntymäki tarkottaisi, että vanha halli jää pystyyn, vajaakäytölle, lopulta suojeltaisiin ja Töölön urheilupuisto muuttuisi hiljalleen ulkoilmamuseoksi.

    Helsinki-Garden on aivan mielettömän hieno kehitysaskel. Täytyy vain sovitella paras konsepti, mikä synkkaa Hartwall-Areenan kanssa.

    Tuolla alueella on näköalat vapaa-ajan paratiisisiksi. Stadion, Eläintarhan kenttä, useita palloilukenttiä, Linnanmäki, Kaupungin- ja Talvipuutarha, Uimastadion, Ratsastusstadion, Laakson ulkoilu-ja ratsastusreitit, ynnämuuta… Nämä tulisi vain tuotteistaa entistä tehokkaammin. (kaupungin tehtävä)

    Kaupungin tulisi lähteä täysillä mukaan, sillä em. kokonaisuudella olisi kehitettynä aivan tajuton turistipotentiaali. Helsinki-Garden voisi palveluineen olla keskeinen toimija ulkomaalaisten ja suomalaisten houkuttelijana.

    Liikunta ja urheilu olisi vain yksi osa vapaa- ja loma-ajan aktiviteeteista. Keskus voisi tarjota tilat ja palvelut kaikissa kulttuurin muodoissa. Hotelli, erilaiset ravintolat, yökerhot, hyvinvointipalvelut, elokuvateatterit, kongressitilat … talousgurut vaan toimeen.

    Liikenne ei olisi ongelma, bussikuljetukset rautatieasemilta, lentokentältä ja parkkiluolista julkisilla. Eikä koko setin tarvitsisi olla valmiina ensivaiheessa, konsepti voisi täydentyä vuosien mittaan ennakoidun suunnitelman mukaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. hupsis: Heh, mielestäni se on ääretön, se muuttaa hyödytöntä heinää meheväksi ja maukkaaksi ravinnoksi.

    Heinän lisäksi naudoille syötetään esim. soijaa, merilevää ja rypsiä. Niitä voisi ihminen syödä ilman, että ne kierrätetään naudan kautta huonolla hyötysuhteella lihaksi. Heinäpelloilla voitaisiin useimmiten kasvattaa heinän sijasta sellaisia kasveja, joita ihmiset voisivat syödä. Näitä kasveja ei tarvitsisi kierrättää huonolla hyötysuhteella lihaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soininvaara: Nyt ei ole puhe urheilusta vaan jääkiekosta.

    Olen jo pitkään ihmetellyt, miksi urheiluun on kaiken aikaa solutettu ei-urheilullisia piirteitä. Kaupallisuus ja ammattilaisuus on tuonut urheiluun myös monia ei-toivottuja piirteitä. Tuota menoa on kansa katsonut vain tumput suorina, tai välillä hurraten, kuin rahvas antiikin Roomassa sirkushuveja ja gladiaattoreita Colosseumilla seuratessaan. Penkkiurheilu kotikatsomossakin voi kyllä joskus olla aika mukaansatempaavaa, pakko myöntää.

    Jos toiminta on kaupallista, onko sitä syytä tukea (kovinakin aikoina) verovaroin? Ehkä raja pitäisi vetää sille kohtaa, minkä jälkeen peli ei ole enää rehtiä. Kuka puhaltaisi silloin pilliin ja komentaisi asianomaiset, sääntöjä venyttelevät “pelimiehet” (ja ehkä “-naisetkin”) jäähylle? Tämmöinen peli ei vetele, ellei sääntöjä muuteta ja kaikki pelaa jälleen ainakin samoin säännöin!

    Jääkiekko saattaa olla nykyään (tai on kyllä ollut kai pisimpään) tässä ammattilaisuus-suhteessa yksi pahimmista lajeista, mutta samaa on tapahtunut nähdäkseni aika monella muullakin alalla.

    Kaupallisuuden leviäminen urheiluun on ollut monessa mielessä pahimmillaan kuin jonkinlainen syöpäkasvain, etäpesäkkeineen. Sen myötä on monen eri lajiin kulmille tullut myös vedonlyöntiä ja lahjontaa (esim. FIFA!) ja jopa sovittuja otteluita. Mitä urheilua tuo tuollainen enää on?

    Toki ammattilaisuus on saattanut tuoda työn ja toimeentulon mm. osalle hyvistä urheilijoista, ainakin joksikin aikaa. Tätä en kiistä. Tämä onkin se ongelmallinen piirre, joka tekee asian vaikeaksi.

    Poliitikkojen osa ei liene helppo silloin, kun on tehtävä päätöksiä sellaisista hankalammista asioista, joissa vastakkain eivät ole vain täysin hyvä ja täysin paha vaihtoehto, vaan molempiin liittyy sekä hyviä puolia, että erilaisia ongelmia. Teet niin tai näin, on päätös kuitenkin kyettävä aina osoittamaan jälkikäteen hyvin perustelluksi, tiettyjä eettisiä perusteita unohtamatta.

    – – – – –
    Sanan ‘urheilu’ käyttö pitäisi mielestäni ehkä sallia vain silloin, kun on kyse amatöörien urheilusta. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen nettisivuilta löysin taustatietoa aiheesta (ks. “Huippu-urheilun faktapankki” ja “Taustatietoa ammattilaisuudesta”, mistä löytyy www-sivu, jota on päivitetty ilmeisesti viimeksi 2007-11-01 klo 15:38:15.)

    Valvooko enää nykyisin kukaan amatöörien ja (kaupallisten) ammattilaisten rajaa? Jos joku urheilun tukea kaipaa, eikö se ole nimenomaan amatöörien ja nuorten, toistaiseksi vielä puhtaiden urheilijoiden joukko? Liikunta ja urheilu ovat hyviä harrastuksia, joita liika kaupallisuus ei saisi pilata!

    Pelisääntöjen on oltava kuitenkin kunnossa ja kaikkien pitää noudattaa niitä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. MikkoM: Niin on, veden suhteen. naudanlihakilon tuottamiseen tarvitaan 15.000 litraa vettä.

    Lihakilon tuottamisesta on seuraava esimerkki:

    Kolmivuotias eläin

    200 kg luutonta lihaa

    1300 kg väkirehua (vehnää, kauraa, ohraa, maissia, hernettä, soijajauhoa)

    7200 kg karkearehua (laidunruohoa, kuivaa heinää, säilörehua)

    24 kuutiota vettä juomiseen,7 kuutiota vettä muuhun huoltoon

    Julkisessa keskustelussa vedotaan aina lihansyönnin haitallisuuteen, ihmiselle ja luonnolle, korostetaan massiivista vesijalanjälkeä. Suuri osa vedestä käytetään eläimen rehun (ruoho, kuivaheinä, väkirehu) kasvattamiseen.

    On kuitenkin huomattava, että vesi kyseiseen ruokintaan tulee normaalina sateena luonnossa. Se ei siis ole Suomessa mitään keinokasteluvettä. Jos sadevedellä ei kasvatettaisi eläinten ruokaa, niin osa vedestä menisi maakerrosten läpi pohjavedeksi ja osa huuhtoutuisi ravinteiden kera vesistöön. Osa tietysti sitoutuisi villinä kasvavaan biomassaan. Pohjavedestä ei Suomessa ole pulaa, mutta viljelijät ovat sitoutuneet suojelemaan pohjavettä tuotannon ohella.

    Joten paljas tieto lihantuotannon vesijalanjäljestä ei kerro koko totuutta. Tosin en tiedä miten tämä rönsy liittyy hifkin jäähallihankkeeseen 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. eemil:


    Joten paljas tieto lihantuotannon vesijalanjäljestä ei kerro koko totuutta. Tosin en tiedä miten tämä rönsy liittyy hifkin jäähallihankkeeseen

    Kasvissyönti on joidenkin ihmisten osalta mennyt pelkäksi ideologiaksi. Silloin ei enää esim. faktanäyttö paljoa auta. Liha on käsittääkseni varsinkin lapsille tärkeä ravinnon, valkuaisaineen ja tiettyjen vitamiinienkin lähde. Lihanpuutteen vaikutuksista aivoihin voi päätellä jotakin jokainen, joka on lukenut esim. Saksan ylimmän johdon ravintomieltymyksistä vuosina 1936-1944, ehkä jo paljon aiemminkin. Monipuolinen ja kohtuullinen ravinto lienee paras vaihtoehto useimmille.
    – – – – –

    Eikö jäähalleissa muka käytetä vettä jääntekoon? Onko keinojää muka jotain keinotekoista ihmeainetta?

    Jos peli menee likaiseksi tai joku tuottaa (ennen jäähyään) verta kaukaloon, lienee vedenpuhdistusjärjestelmän syytä olla kunnossa. Osa pelaajista syljeskelee aika usein ja ihmisen syljeneritystä lisäävä mälli ei liene kiekkopiireissä mikään tuntematon käsite. Jos jäähalleissa ryystetään kaljaa ja muita nesteitä enemmän kuin muualla, syntyy siellä kai myös normaalia enemmän virtausta pisuaareissa.

    Mitenköhän jäähallien likavedet käsitellään, ja paljonko niitä mahtaa syntyä vuodessa? Uutta tarvitaan kai vähintään saman verran tilalle, vai haihtuuko osa vedestä ilmaan, jolloin kulutus lienee vielä tuotakin suurempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Risto Koivunen: Markku af Heurlin:
    Mietin tässä, onko Ruskeasuo lähiötä vai kaupunkia? Vai esikaupunkia?

    Risto Koivunen:

    Ainakin 1950-luvulla rakennettujen kerrostalojen sijoittelun osalta Ruskeasuo näyttää edustavan aikansa lähiö-suunnittelua.

    Näin minöäkin vähäön ajattelin. Samoin Mannerheimintien loppupään pohjoinen puoli Tukholmankadusta eteenpäin.

    Voi tätä epäurbaaniuden saastaa!!!

    Tosin serkkuni todella tykkää tädeiltään perimästä asunnosta pienkerostalossa Rusekasuolla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. eemil:

    Tuolla alueella on näköalat vapaa-ajan paratiisisiksi. Stadion, Eläintarhan kenttä, useita palloilukenttiä, Linnanmäki, Kaupungin- ja Talvipuutarha, Uimastadion, Ratsastusstadion, Laakson ulkoilu-ja ratsastusreitit.

    Eläintarhan urheilupuiston alue on jo vapaa-ajan paratiisi ilman hotelleja, erilaisia ravintoloita, yökerhoja, hyvinvointipalveluita, elokuvateattereita, kongressitiloja ja talousgurujakin. Tai itse asiassa juuri sen takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.