Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.3.2016

Pasi­lan kaava

Kaa­va pan­ti­in eteen­päin yksimielis­es­ti. Pysäköin­nin osalta olin lukenut lis­taa huonos­ti. Rak­en­tamisen yhtey­dessä velvoite­taan rak­en­ta­maan pysäköin­tipaikoista vain 70 % ja lop­u­ta sit­ten, jos tarvet­ta ilmenee.

HSL siir­tynee bus­seis­sakin avoimeen rahas­tuk­seen enne tämän kaa­van toteutumista.

Kru­unusil­to­jen linjaus

Tämä piti pan­na pikaises­ti eteen­päin, jot­ta ehdit­täisi­in käsitel­lä lausun­not vielä tänä keväänä. Vai­h­toe­htoinen lin­jaus Hanasaaren pohjois­puolelta on tutkit­tu. kallis, hidas ja viivästyt­täisi hanketta.

Kom­ment­te­ja herät­ti blogikir­joituk­seni siitä, että arvon­nousus­ta onnis­tu­taan rahas­ta­maan vain neljännes. Tämä tiet6o ei ilmeis­es­ti pidä paikkaansa ainakaan tuos­sa laa­ju­udessa. Suur­in­ta osaa kovan­ra­han ton­teista ei ole vielä luovutet­tu, joten mas­si­ivista tulo­jen mene­tys­tä ei ole tapah­tunut. Nyt pitää enää selvit­tää, miten tuo 40 miljoon­aa saatavia tulo­ja on oikein las­ket­tu. Yksi­tyisessä yri­tyk­sessä täl­laiset laskel­mat oli­si­vat yksiselit­teisem­min tehtyjä.

Tätä täy­tynee selvit­tää vähän perus­teel­lisem­min, kun olen tämän kohus aloittanut.

Viherkat­tolin­jaus hyväksyt­ti­in yksimielisesti

Helsin­ki omavaraisek­si tomaatin suhteen? 🙂

Var­tiosaaren suo­jelu raken­nus­per­in­tölain perusteella

Lau­takun­ta ei yhtynyt Museovi­ras­ton kan­taan äänin 6–2

19 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.3.2016”

  1. Ton­tin­lu­ovu­tuk­set: Hyvä, jos voimme riisua folio­hat­tumme nolostuneina. Silti 40M€ kuu­lostaa todel­la vaa­ti­mat­toma­l­ta summalta.

    Heräsikö lau­takun­nas­sa keskustelua virkamiehistön tekemästä Hakaniemen lin­jaus­valin­nas­ta? Hakaniemeen pää­tymi­nen osoit­taa aikamoi­sen huonoa ammat­ti­taitoa, valitettavasti.

    Vastaa

  2. “HSL siir­tynee bus­seis­sakin avoimeen rahas­tuk­seen enne tämän kaa­van toteutumista.”

    Ahaa. Koska­han täl­lainen on tapahtumassa?

    Vastaa

  3. Daniel Fed­er­ley:
    Heräsikö lau­takun­nas­sa keskustelua virkamiehistön tekemästä Hakaniemen lin­jaus­valin­nas­ta? Hakaniemeen pää­tymi­nen osoit­taa aikamoi­sen huonoa ammat­ti­taitoa, valitettavasti. 

    300 metriä tulee kier­toa ver­rat­tuna Liisankatu­un, eli ei hirveästi. Käyt­täjiä Hakaniemen vai­h­toe­hto kerän­nee enem­män, samat­en se on koko liiken­nejär­jestelmän kannal­ta parem­pi vai­h­toe­hto. Jos mietitään vain raitio­vaunuy­hteyt­tä keskus­tas­ta Laa­jasa­loon, Liisankatu olisi parempi.

    Tar­jol­la ei oikein ole kuin kom­pro­mis­se­ja. Sekä Liisankadun että Hakaniemen reit­eis­sä on ongel­mana raitio­vaunuru­uh­ka. Pohjois­ran­taa Alek­sille, niin on huonot vaihtoyhteydet.

    Vastaa

  4. “Rak­en­tamisen yhtey­dessä velvoite­taan rak­en­ta­maan pysäköin­tipaikoista vain 70 % ja lop­u­ta sit­ten, jos tarvet­ta ilmenee.”

    Miten “tarve” määritel­lään tässä tapauk­ses­sa? Markki­nahin­tainen kysyn­tä? Määrätäänkö “tarpeen” mukaan tehtävien paikko­jen tyyp­istä jotain, eli onko kyseessä uusi/laajennettava luo­la vai jätetäänkö jon­nekin tyhjä paik­ka uudelle/korotettavalle pysäköin­ti­talolle? Markki­nahin­ta kun voi olla ratkais­us­ta riip­puen kovin eri suuruinen.

    Sinän­sä olisi mie­lenki­in­toista nähdä kaa­va, jos­sa pysäköin­ti ratkaistaisi­in osoit­ta­mal­la alueelta paik­ka johon saa kaivaa niin syvälle kuin maa­ta riit­tää, ja san­ot­taisi­in että paikko­ja tulee tehdä tarpeen mukaan…

    Vai onko kyseinen kir­jaus vain autop­uoleen tapa vetäy­tyä nau­ret­tavista normeis­taan ilman että nor­mit itsessään tode­taan kyseenalaisiksi?

    Vastaa

    1. Tässä tapauk­ses­sa ne ovat pysäköintitaloja.Minulla on käsi­tys, että jos pysäkön­tipaikan hin­ta on oikea, vuokrana varaankin 250 €/kk, nuo 70 % tule­vat kyl­lä riitämään.

      Vastaa

  5. julle: 300 metriä tulee kier­toa ver­rat­tuna Liisankatu­un, eli ei hirveästi. Käyt­täjiä Hakaniemen vai­h­toe­hto kerän­nee enem­män, samat­en se on koko liiken­nejär­jestelmän kannal­ta parem­pi vai­h­toe­hto. Jos mietitään vain raitio­vaunuy­hteyt­tä keskus­tas­ta Laa­jasa­loon, Liisankatu olisi parempi.

    Tar­jol­la ei oikein ole kuin kom­pro­mis­se­ja. Sekä Liisankadun että Hakaniemen reit­eis­sä on ongel­mana raitio­vaunuru­uh­ka. Pohjois­ran­taa Alek­sille, niin on huonot vaihtoyhteydet.

    Minus­ta Hakaniemen kaut­ta kulke­va lin­jaus ei ole mitenkään automaat­tis­es­ti liiken­nejär­jestelmän kannal­ta paras vai­h­toe­hto. Tärkeim­mäk­si syyk­si näen Helsin­gin raiti­olin­jas­ton häir­iöherkkyy­den lisään­tymisen Hakaniemen lin­jauk­sen myötä, kun sekä Laa­jasa­lon saaren keskus­taan menevä ratikkalin­jas­to että Kalasa­ta­man kaut­ta kulke­va ratikkalin­jas­to johde­taan tukkoisen Pitkän­sil­lan kaut­ta sekakaistoilla.

    Liisankadun vai­h­toe­hdos­sa näen osit­tain saman ongel­man -> Nyt Pitkäsil­ta kyl­lä kier­retään, mut­ta ongel­mak­si jäävät Kaisaniemenkatu ja Kai­vokatu. Oma suosikki­vai­h­toe­htoni on siis Pohjois­ran­taa Alek­sille, mah­dol­lis­es­ti täy­den­net­tynä Hakaniemen vaihtoehdolla.

    Ja vielä täs­men­nyk­senä: Laa­jasa­lon keskus­tay­htey­den voisi minus­ta peri­aat­teessa lin­ja­ta Hakaniemenkin kaut­ta, MUTTA tämän lisäk­si olisi ehdot­tomasti toteutet­ta­va Pohjois­ran­nan raidey­hteys. Tuo Pohjois­ran­nan yhteys on minus­ta oleelli­nen vähen­tämään Helsin­gin ratikkaverkon häir­iöherkkyyt­tä viimeistään siinä vai­heessa, jos (ja toiv­ot­tavasti kun) Viikin suun­nan raiti­otie toteutuu.

    Vai­h­toy­htey­det ovat toki vähän huonot Laa­jasa­losta Pohjois­ran­nan kaut­ta kulkevas­sa vai­h­toe­hdos­sa, mut­ta tämän hoitaisin eril­lisel­lä Yliskylä-Kalasa­ta­ma-Kumpu­la-Pasi­la-… raitiolinjalla.

    Vastaa

  6. teekkari: Miten “tarve” määritel­lään tässä tapauk­ses­sa? Markki­nahin­tainen kysyn­tä? Määrätäänkö “tarpeen” mukaan tehtävien paikko­jen tyyp­istä jotain, eli onko kyseessä uusi/laajennettava luo­la vai jätetäänkö jon­nekin tyhjä paik­ka uudelle/korotettavalle pysäköin­ti­talolle? Markki­nahin­ta kun voi olla ratkais­us­ta riip­puen kovin eri suuruinen.

    Sinän­sä olisi mie­lenki­in­toista nähdä kaa­va, jos­sa pysäköin­ti ratkaistaisi­in osoit­ta­mal­la alueelta paik­ka johon saa kaivaa niin syvälle kuin maa­ta riit­tää, ja san­ot­taisi­in että paikko­ja tulee tehdä tarpeen mukaan…

    Minä toteut­taisin tuon niin, että kaavas­sa osoitet­taisi­in tont­ti, johon saa rak­en­taa pysäköin­ti­talon ja/tai pysäköin­tilu­olan sisäänkäyn­nin. Toki niin, että luo­la voisi ulot­tua muidenkin kiin­teistö­jen alle, kun­han ei häir­itse niiden käyt­töä. Pysäköin­nin toteu­tus­muo­to jäisi sit­ten täysin ton­ti­nos­ta­jas­ta ja viime kädessä kysyn­nästä riip­pu­vaisek­si -> Jos vaik­ka Q‑Park ostaa ton­tin ja saa myy­tyä sieltä mielestään riit­tävästi osakkei­ta tai asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen tyyp­pisiä parkkiru­u­tu­un sit­o­mat­to­mia varauk­sia parkkilu­o­laa varten, niin sit­ten rak­en­ta­vat parkkiluolan.

    Jos kysyn­tää on erit­täin vähän, niin tuo jäisi parkkiken­täk­si. Jos kysyn­tää on kohtu­ullis­es­ti, niin parkki­ta­lo lie­nee kus­tan­nuste­hokkain vai­h­toe­hto. Jos taas kysyn­tää on enem­män, kuin mitä 4–6 ker­roksi­nen parkki­ta­lo vetää niin hark­it­sisin jo parkkilu­o­laa. Kos­ka tuos­sa vai­heessa ylim­mät ker­rokset eivät ole vält­tämät­tä enää houkuttelevia.

    Robot­ti­parkki­ratkaisut tietysti lask­i­si­vat sekä parkki­talon että parkkilu­olan hintoja.

    Vastaa

  7. En tajua mik­si tehdään pysäköin­ti­talo­ja? Eikö kaa­va anna mah­dol­lisu­ut­ta tehdä pysäköin­tiä talon kel­lari­in maan alle? Pysäköin­ti­talot ovat todel­la rumia jo uute­na imo.

    Vastaa

    1. Pysäköin­tiä on koko alueel­la kan­nen alla, mut­ta maaperä(savi) ei anna mah­dol­lisu­ut­ta tehdä sitä kah­teen kerrokseen.

      Vastaa

  8. Itse en ymmär­rä, miten teknis­es­ti voidaan tehdä 70% paikoista ja lop­ut myöhem­min? Joko se paik­ka on siel­lä kel­laris­sa tai sitä ei ole. Jätetäänkö osa talleista viimeistelemättä?

    Keu­unuvuoren­sil­lan kan­nat­tavu­us on min­ulle yhä mys­teeri. Itse olisin tehnyt rahal­la pohjois — etelä suun­taisen spåran, joka syöt­tää metroa. Tosin näkemil­läni kaavoil­la sekään ei ole tarpeen.

    Vastaa

  9. E39&e61: Pysäköin­ti­talot ovat todel­la rumia jo uute­na imo.

    Ovat rumia jos ne tehdään rumik­si. Maail­mal­la on esimerkke­jä parkki­taloista, joiden arkkite­htu­uri­in on panos­tet­tu. Toki Pasi­lan kaltaises­sa paikas­sa katu­ta­soon pitäisi parkki­talos­sakin saa­da mui­ta toim­into­ja kuin park­keer­aamista pitkine ump­inai­sine seini­neen. Toisaal­ta Pasi­las­sa tulee ostoskeskuk­seenkin 80 metri­nen seinä, jos­sa on yksi sisäänkäynti.

    Vastaa

  10. Kalle:

    Itse en ymmär­rä, miten teknis­es­ti voidaan tehdä 70% paikoista ja lop­ut myöhem­min? Joko se paik­ka on siel­lä kel­laris­sa tai sitä ei ole. Jätetäänkö osa talleista viimeistelemättä? 

    Yksi tapa on sel­l­ainen, että kaavoite­taan osa alueesta puis­tok­si ja kun lisä­parkkipaikko­jen tarve vääjäämät­tä tulee, puis­to hakataan mata­lak­si parkkipaikko­jen tieltä.

    Vastaa

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Tässä tapauk­ses­sa ne ovat pysäköintitaloja.Minulla on käsi­tys, että jos pysäkön­tipaikan hin­ta on oikea, vuokrana varaankin 250 €/kk, nuo 70 % tule­vat kyl­lä riitämään. 

    En yhtään epäile, etteikö markki­na­t­alous toimisi pysäköin­tipaikko­jenkin kohdalla.

    Kysymys onkin lähin­nä siitä, mitä eroa on niil­lä 30% velvoitepaikoista jot­ka jätetään rak­en­ta­mat­ta, ja kaikil­la niil­lä rak­en­ta­mat­ta jäte­ty­il­lä paikoil­la jot­ka ylit­tävät velvoit­teen minim­i­ta­son? Kyl­lähän molem­mat raken­netaan “tarpeen vaatiessa”.

    Kos­ka jos molem­pia kos­kee samat ehdot, määräys on täysin nau­ret­ta­va. Täl­löin pysäköinti­nor­mi oltaisi­in voitu yksinker­tais­es­ti laskea siihen 70% tasoon, ja jät­tää main­in­nat “tarpeesta” kokon­aan pois.

    Vai onko kaavas­sa täl­lä ker­taa määritel­ty pysäköin­tipaikko­jen maksimimäärä?

    Vastaa

  12. On toki hyvä, että kaupun­ki ottaa liiken­nein­vestoin­nista tule­van hyö­dyn itselleen. Kuitenkin vaivaa tuo kehi­tys, kansalais­ten menot kas­va­vat asumiskus­tan­nusten myötä. Tämä kir­paisee varsinkin vähä­tu­loisia. Jotenkin kehi­tys menee pieleen.

    Vastaa

  13. En tajua mik­si tehdään pysäköin­ti­talo­ja? Eikö kaa­va anna mah­dol­lisu­ut­ta tehdä pysäköin­tiä talon kel­lari­in maan alle? Pysäköin­ti­talot ovat todel­la rumia jo uute­na imo. 

    Jos pysäköin­ti­talos­sa on pari ekaa ker­rosta liiketi­laa ja julk­ista tilaa katu­un kiin­ni raken­net­tuna, on kyl­lä aika sama mitä siel­lä ylhääl­lä on. Ei sitä kävel­lessä ero­ta. Pysäköin­ti­taloa­han ei ole pakko, eikä ainakaan tuol­laises­sa kan­takaupunki­maises­sa ympäristössä tulisikaan, rak­en­taa siten, että raken­nuk­sen alim­mas­sa ker­rokses­sa on 200 x 200 metriä betoni­seinää, jos­sa on pari huolto-ovea ja yhdessä kohtaa ajorampit.

    Eikä tyyp­illi­nen lasi­seinäi­nen toimis­toraken­nus tai lop­ut­toman laa­ja asuin­talon seinäkään mitenkään “kau­nis” ole sinän­sä. Tärkein­tä olisi se, että vierekkäiset raken­nuk­set ovat hiukan eri näköisiä, ettei kort­telitolkul­la jatku samas­ta muo­tista veis­tet­ty julkisivu.

    Vastaa

  14. Toisaal­ta Pasi­las­sa tulee ostoskeskuk­seenkin 80 metri­nen seinä, jos­sa on yksi sisäänkäynti. 

    Lyön lat­tes­ta vetoa, että siinä yhdessä sisäänkäyn­nis­säkin on mon­ta eril­listä ovea, joista vain osa on käytössä ja lop­ut ovet ovat täyn­nä teipat­tu­ja lap­pu­ja, jois­sa on nuoli niille oikeille oville.

    Tää on ihan peruskir­sik­ka kakun päälle, kun kat­so­taan, miten uudet raken­nuk­set on suun­nitel­tu ja miten niitä käytetään. Haus­ka esimerk­ki on Kan­nelmäen Pris­ma: jos ere­hdyt park­keer­aa­maan piha­parkki­in, saat kävel­lä var­maan tusi­nan sul­je­tun oven vier­estä sinne sisäänkäyn­tipöm­peli­in, jota sitäkin pitää kiertää parin kul­man kaut­ta, ennen kuin on “keskim­mäisil­lä” ovil­la, jot­ka ovat oikeasti auki. Ongel­ma vaan on, että ne “keskim­mäiset” ovet eivät ole keskel­lä pait­si ilmaku­vas­ta. Ihmiset kävelevät Pris­malle keskimäärin diag­o­naalis­es­ti, joten “keskim­mäi­nen” ovi onkin oikeasti kauimmaisin.

    Vastaa

  15. Simo Mele­nius: Eikä tyyp­illi­nen lasi­seinäi­nen toimis­toraken­nus tai lop­ut­toman laa­ja asuin­talon seinäkään mitenkään “kau­nis” ole sinänsä. 

    Kyl­lä talosta kuin talosta voi tehdä kau­ni­in näköisen. Tarvi­taan vain sivistynyt raken­nut­ta­ja, joka antaa osaa­van suun­nit­teli­jan tehdä työn­sä. Kaavoituk­sel­la kau­ni­ita talo­ja ei saa­da aikaan. Keskeinen kysymys onkin, mis­tä löy­tyvät sivistyneet rakennuttajat?

    Vastaa

  16. Simo Mele­nius: Lyön lat­tes­ta vetoa, että siinä yhdessä sisäänkäyn­nis­säkin on mon­ta eril­listä ovea, joista vain osa on käytössä ja lop­ut ovet ovat täyn­nä teipat­tu­ja lap­pu­ja, jois­sa on nuoli niille oikeille oville.

    Tää on ihan peruskir­sik­ka kakun päälle, kun kat­so­taan, miten uudet raken­nuk­set on suun­nitel­tu ja miten niitä käytetään. 

    Osa­taan sitä van­hois­sakin, min­ua ainakin jak­saa joka ker­ta ihme­tyt­tää, mik­si Steissin kadun puolen kak­soiso­vista (mihin tahansa suun­taan) aukeaa vain toinen puo­likas. Tosin tuokin on var­maan men­ty tekemään vas­ta jos­sain myöhem­mässä remontissa.

    (Lapuista ja ulko-ovista puheen ollen: jos­sain päin Puo­laa­pa tuli vas­taan ”design”-hotelli, jos­sa se avau­tu­va koh­ta seinästä oli merkit­ty lapul­la, kun sitä ei oikein muuten ovek­si tun­nistanut. Joku ilmeis­es­ti ymmärtänyt designin idean oikein kun­nol­la väärin…)

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.