Ollaanko ilmastopolitiikassa tosissaan?

31.3.2016 · Aihe energia, Ilmastopolitiikka · 51 Kommenttia 

Pariisissa sovittiin, että ilmaston lämpeneminen pyritään pysäyttämään 1,5 celsiusasteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan (Raja muuten ylittyi viimekuussa, toivottavasti tilapäisesti). Onko lupaus uskottava. Kysytään markkinoilta.

Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että tunnetuista fossiilisista varannoista jätetään maahan 80 %. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi öljyvarat muuttuvat tuon 80 %:n osalta arvottomiksi. Vain paran 20 % kannattaa hyödyttää. Senkin osan arvon laskee tasolle, joka vastaa tämän parhaan osan ja toiseksi parhaan osan pumppauskustannusten erotusta.

Valtavat arvonalennukset ovat siis odotettavissa. Keskuspankkipiireissä kuulemma puhutaan hiilikuplasta, joka tulee rahamarkkinoiden riesaksi kun asunto ja teknologiakuplasta on selvitty. Lue lisää

Osoitteen vaikutus lasten tulevaisuuteen

26.3.2016 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 49 Kommenttia 

New York Times kertoo uutta tutkimuksista, jotka käsittelevät osoitteen vaikutusta lasten tulevaisuuteen. Tämän mukaan vaikutus on suurempi kuin mihin aiemmista tutkimuksissa päädytty.

= = =

Yksi asuntopolitiikan kysymyksiä on, kuinka paljon asuinalueiden sosiaalisesta eriytymisestä on haittaa. Huonomaineisissa kaupunginosissa asuvat lapset menestyvät elämässään muita huonommin, mutta sitä ei tiedetä, johtuuko tämä perheestä vai osoitteesta.

Koska olen aiemmin tällä blogilla viitannut yhdysvaltalaiseen tutkimukseen Moving to Opportunity, haluan kertoa, että asiasta on tullut uutta tietoa huonolla asuinalueelle kasvamisen vaikutuksesta lasten tulevaisuuteen. Lue lisää

Mistä talouskasvu on tehty?

24.3.2016 · Aihe Talouspolitiikka · 113 Kommenttia 

Minua on häirinnyt keskustelussa talouskasvusta ja tuottavuuden noususta tuijottaminen abstrakteihin lukuihin katsomatta, mitä niiden takana piilee. Siksi tämä kirjoitus siitä, miten talouskasvun näen.

Kun teollistuminen ja talouskasvu käynnistyy köyhässä maatalousvaltaisessa maassa, kasvulle on kaksi pääasiallista lähdettä:

(1) Työvoiman siirtyminen matalatuottoisesta maataloudesta tuottavampiin elinkeinoihin ja (2) teknologisen kuilun kiinni ottaminen eli investoiminen olemassa olevaan teknologiaan.

Välivaiheena on matalatuottoisen ja vähän pääomia ja ammattitaitoa vaativa teollisuus – Suomessa tekstiili ja vaateteollisuus – josta myöhemmin siirrytään korkeamman jalostusasteen tuotantoon.

Kehittyneissä maissa maataloustuotantoon riittää alle viisi prosenttia työvoimasta. Ylimääräisen työvoiman siirtyminen maataloudesta muihin elinkeinoihin ei vähennä maataloustuotannon määrää, mutta lisää tuotantoa muissa elinkeinoissa. Teknologisen kuilun kiinniottaminen merkitsee investoimista tehtaisiin ja infrastruktuuriin. Kasvu merkitsee myös väestön muuttoa kaupunkeihin. Kaupunkien rakentaminen vaatii siirtymävaiheessa huomattavia investointeja. Lue lisää

Maantien muuttaminen kaduksi

Outi Mäkelä (Kok./Nurmijärvi) ihmetteli päivä Hesarissa Helsingin bulevardisointihankkeita ja arveli, ettei Helsingillä ole oikeutta tehdä niin valtion omistamille moottoriteille. Eduskunta on säätänyt asiasta maankäyttö- ja rakennuslaissa näin:

86 a § (23.6.2005/504)
Maantien muuttaminen kaduksi

Maantie, joka asemakaavassa on osoitettu kaduksi, muuttuu kunnan tekemällä kadunpitopäätöksellä kaduksi. Kadunpitopäätökset tulee tehdä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ottaen huomioon kunnossapidon vaatimukset ja maankäytön sekä tie- ja katuverkon toteutuminen.

Maantie lakkaa 1 momentissa tarkoitetun kadunpitopäätöksen tultua voimaan ja maantien tiealue siirtyy samalla kunnan omistukseen.

Sääriippuvainen tuotanto ja sähkömarkkinat

Missä kaksi voimayhtiöiden edustajaa tapaa toisensa, siellä marmatetaan siitä kaaoksesta, jonka tuulivoima on sähkömarkkinoille tuonut ja jota aurinkosähkö tulee vielä paljon pahentamaan.

Marmatus kannattaa lopettaa, koska tuuli ja ennen kaikkea aurinkoenergian käyttö on tulevaisuutta. Hyvin vaihtelevaan sähkön tuotantoon on vain varauduttava ja siihen, mitä se merkitsee sähkön hinnalle.

Sähkömarkkinoita on tasapainotettava

  1. Siirtokapasiteettia olennaisesti lisäämällä
  2. Kysynnän ohjauksella
  3. Luomalla täydentävää kapasiteettia vesivoimasta ja nopeasti säädettävistä polttoon perustuvista voimaloista.
  4. Mahdollisesti luomalla kapasiteettimarkkinat.

Sään mukaan vaihtelevan energiantuotannon ongelmat olisi lähes selätetty, jos siirtokapasiteettia olisi niin paljon, että koko EU pysyisi jatkuvasti samassa hinta-alueessa. Aina tuulee jossakin eikä kaikkialla voi olla pilvistä. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 22.3.2016

18.3.2016 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 79 Kommenttia 

(Esityslistaan tästä)

Raide-Jokerin hankesuunnitelma

Päätösesityksen mukaan lautakunta puoltaa suunnitelmaa. Mitäpä muutakaan se voisi tehdä.

Tämä on itse asiassa hyvin tärkeä asia. Jokeri-käytävään suunnitellaan lisärakentamista pelkästään Helsingin puolella 50 000 asukkaalle. Tämä nostaa Raide-Jokerin päivittäisin matkustajamäärän yli sataantuhanteen. Uutta kerrosalaa kohden kustannukset ovat noin 100 €/k-m2, eli ei oikein mitään. Kaupunki saanee omansa pois tontinluovutustuloina, mikä ei tarkoita, että kaupunki olisi tästä omillaan. Asukkaille pitää rakentaa myös päiväkodit, koulut, kirjastot ja muuta sellaista. Ja tietysti kadut, koska autojakin joku vielä käyttää. Lue lisää

Mihin kasvu katosi?

18.3.2016 · Aihe Talouspolitiikka · 118 Kommenttia 

Suomen talous ei ole kasvanut kahdeksaan vuoteen. Syytä on etsitty huonosta onnesta ja kilpailukyvyn menetyksestä. Entä jos Suomi on vain tullut valmiiksi – eikä vain Suomi vaan koko Eurooppa?

Japani tuli valmiiksi 25 vuotta sitten, jolloin maan aiempi rivakka kasvu pysähtyi.

Vuosikymmeniä Suomen talouskasvu oli sitä, että maa- ja metsätaloudesta siirryttiin tuottavampiin töihin kaupunkeihin. Tämä kasvun lähde on nyt ehtynyt.

Onko kasvu loppunut vai onko se vain muuttunut vaikeasti mitattavaksi laadulliseksi kasvuksi? Lue lisää

Huomioita soteuudistuksesta (4) Valinnanvapaus ja innovaatiot

17.3.2016 · Aihe sote · 17 Kommenttia 

Teknologinen kehitys on tuomassa terveydenhuoltoon jättiuudistuksia. Lääkärin nettivastaanotto säästää sekä lääkärin että potilaan aikaa. Tietokoneavusteinen diagnoosi tekee tuloaan. Fiksu organisaatio ohjaa sairaanhoitajan vastaanotolle potilaan, joka ei välttämättä lääkäriä tarvitse. Oman terveydentilan mittaaminen kotona helpottuu. Ja niin edelleen.

On olemassa innovatiivisia julkisia palveluja, mutta aivan varmasti yksityisten lääkäriasemien mukaantulo nopeuttaa innovaatioita ja niiden leviämistä. Tämän takia suhtaudun valinnanvapauteen myönteisemmin kuin monet ystäväni. Lue lisää

Huomioita soteuudistuksesta (3) Mistä lääkäriasemalla maksetaan?

17.3.2016 · Aihe sote · 9 Kommenttia 

Terveydenhuollon valinnanvapaus on tarkoitus toteuttaa niin, että potilas valitsee yleislääkärin palveluja ja joitain tähän rinnastettavaa varten joko nykyiseen tapaan terveyskeskuksen tai sitten yksityisen palveluntarjoajan, jota kutsun tässä lääkäriasemaksi. Valinta tehtäneen vuodeksi kerrallaan. Päivittäin sitä ei voi vaihtaa.

Asiakkaalle maksut ovat samat siitä riippumatta, mistä hän palvelunsa valitsee. Tässä ei ole ongelmaa – tai on tässäkin, mutta siitä myöhemmin. Ongelma on siinä, mistä tuolle lääkäriasemalle maksetaan. Lue lisää

Pormestareissa ei oikeastaan mitään uutta

16.3.2016 · Aihe _ · 7 Kommenttia 

Helsinki on siirtymässä pormestarimalliin. Tämä ei oikeastaan ole mitenkään uutta. Helsingissä on vuosikymmenet valittu kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat lähinnä valtuutettujen keskuudesta (demarit ovat valinneet kaksi viimeistä valtuuston ulkopuolelta). Se on siis ollut aika sama asia kuin pormesterimalli.

Kun kaupunginjohtajat olivat muodollisesti virkamiehiä (laki ei tuntenut pormestareita) valinta poliittisin perustein oli muodollisesti laitonta, vaikka niin jokseenkin kaikissa kunnissa tehdään. Lue lisää

Seuraava sivu »