energia, Ilmastopolitiikka

Ollaanko ilmastopolitiikassa tosissaan?

Pariisissa sovittiin, että ilmaston lämpeneminen pyritään pysäyttämään 1,5 celsiusasteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan (Raja muuten ylittyi viimekuussa, toivottavasti tilapäisesti). Onko lupaus uskottava. Kysytään markkinoilta. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että tunnetuista fossiilisista varannoista jätetään maahan 80 %. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi öljyvarat muuttuvat tuon 80 %:n osalta arvottomiksi. Vain paran 20 % kannattaa hyödyttää. Senkin osan arvon laskee tasolle, joka vastaa tämän…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Osoitteen vaikutus lasten tulevaisuuteen

New York Times kertoo uutta tutkimuksista, jotka käsittelevät osoitteen vaikutusta lasten tulevaisuuteen. Tämän mukaan vaikutus on suurempi kuin mihin aiemmista tutkimuksissa päädytty. = = = Yksi asuntopolitiikan kysymyksiä on, kuinka paljon asuinalueiden sosiaalisesta eriytymisestä on haittaa. Huonomaineisissa kaupunginosissa asuvat lapset menestyvät elämässään muita huonommin, mutta sitä ei tiedetä, johtuuko tämä perheestä vai osoitteesta. Koska olen aiemmin tällä blogilla viitannut yhdysvaltalaiseen…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka

Mistä talouskasvu on tehty?

Minua on häirinnyt keskustelussa talouskasvusta ja tuottavuuden noususta tuijottaminen abstrakteihin lukuihin katsomatta, mitä niiden takana piilee. Siksi tämä kirjoitus siitä, miten talouskasvun näen. Kun teollistuminen ja talouskasvu käynnistyy köyhässä maatalousvaltaisessa maassa, kasvulle on kaksi pääasiallista lähdettä: (1) Työvoiman siirtyminen matalatuottoisesta maataloudesta tuottavampiin elinkeinoihin ja (2) teknologisen kuilun kiinni ottaminen eli investoiminen olemassa olevaan teknologiaan. Välivaiheena on matalatuottoisen ja vähän pääomia…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Yleiskaava 2016, _

Maantien muuttaminen kaduksi

Outi Mäkelä (Kok./Nurmijärvi) ihmetteli päivä Hesarissa Helsingin bulevardisointihankkeita ja arveli, ettei Helsingillä ole oikeutta tehdä niin valtion omistamille moottoriteille. Eduskunta on säätänyt asiasta maankäyttö- ja rakennuslaissa näin: 86 a § (23.6.2005/504) Maantien muuttaminen kaduksi Maantie, joka asemakaavassa on osoitettu kaduksi, muuttuu kunnan tekemällä kadunpitopäätöksellä kaduksi. Kadunpitopäätökset tulee tehdä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ottaen huomioon kunnossapidon vaatimukset ja maankäytön sekä tie- ja katuverkon…

Jatka lukemista

Ilmastopolitiikka, Talouspolitiikka

Sääriippuvainen tuotanto ja sähkömarkkinat

Missä kaksi voimayhtiöiden edustajaa tapaa toisensa, siellä marmatetaan siitä kaaoksesta, jonka tuulivoima on sähkömarkkinoille tuonut ja jota aurinkosähkö tulee vielä paljon pahentamaan. Marmatus kannattaa lopettaa, koska tuuli ja ennen kaikkea aurinkoenergian käyttö on tulevaisuutta. Hyvin vaihtelevaan sähkön tuotantoon on vain varauduttava ja siihen, mitä se merkitsee sähkön hinnalle. Sähkömarkkinoita on tasapainotettava Siirtokapasiteettia olennaisesti lisäämällä Kysynnän ohjauksella Luomalla täydentävää kapasiteettia vesivoimasta…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 22.3.2016

(Esityslistaan tästä) Raide-Jokerin hankesuunnitelma Päätösesityksen mukaan lautakunta puoltaa suunnitelmaa. Mitäpä muutakaan se voisi tehdä. Tämä on itse asiassa hyvin tärkeä asia. Jokeri-käytävään suunnitellaan lisärakentamista pelkästään Helsingin puolella 50 000 asukkaalle. Tämä nostaa Raide-Jokerin päivittäisin matkustajamäärän yli sataantuhanteen. Uutta kerrosalaa kohden kustannukset ovat noin 100 €/k-m2, eli ei oikein mitään. Kaupunki saanee omansa pois tontinluovutustuloina, mikä ei tarkoita, että kaupunki olisi tästä…

Jatka lukemista

Talouspolitiikka

Mihin kasvu katosi?

Suomen talous ei ole kasvanut kahdeksaan vuoteen. Syytä on etsitty huonosta onnesta ja kilpailukyvyn menetyksestä. Entä jos Suomi on vain tullut valmiiksi – eikä vain Suomi vaan koko Eurooppa? Japani tuli valmiiksi 25 vuotta sitten, jolloin maan aiempi rivakka kasvu pysähtyi. Vuosikymmeniä Suomen talouskasvu oli sitä, että maa- ja metsätaloudesta siirryttiin tuottavampiin töihin kaupunkeihin. Tämä kasvun lähde on nyt ehtynyt.…

Jatka lukemista

sote

Huomioita soteuudistuksesta (4) Valinnanvapaus ja innovaatiot

Teknologinen kehitys on tuomassa terveydenhuoltoon jättiuudistuksia. Lääkärin nettivastaanotto säästää sekä lääkärin että potilaan aikaa. Tietokoneavusteinen diagnoosi tekee tuloaan. Fiksu organisaatio ohjaa sairaanhoitajan vastaanotolle potilaan, joka ei välttämättä lääkäriä tarvitse. Oman terveydentilan mittaaminen kotona helpottuu. Ja niin edelleen. On olemassa innovatiivisia julkisia palveluja, mutta aivan varmasti yksityisten lääkäriasemien mukaantulo nopeuttaa innovaatioita ja niiden leviämistä. Tämän takia suhtaudun valinnanvapauteen myönteisemmin kuin monet…

Jatka lukemista

sote

Huomioita soteuudistuksesta (3) Mistä lääkäriasemalla maksetaan?

Terveydenhuollon valinnanvapaus on tarkoitus toteuttaa niin, että potilas valitsee yleislääkärin palveluja ja joitain tähän rinnastettavaa varten joko nykyiseen tapaan terveyskeskuksen tai sitten yksityisen palveluntarjoajan, jota kutsun tässä lääkäriasemaksi. Valinta tehtäneen vuodeksi kerrallaan. Päivittäin sitä ei voi vaihtaa. Asiakkaalle maksut ovat samat siitä riippumatta, mistä hän palvelunsa valitsee. Tässä ei ole ongelmaa – tai on tässäkin, mutta siitä myöhemmin. Ongelma on…

Jatka lukemista

_

Pormestareissa ei oikeastaan mitään uutta

Helsinki on siirtymässä pormestarimalliin. Tämä ei oikeastaan ole mitenkään uutta. Helsingissä on vuosikymmenet valittu kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat lähinnä valtuutettujen keskuudesta (demarit ovat valinneet kaksi viimeistä valtuuston ulkopuolelta). Se on siis ollut aika sama asia kuin pormesterimalli. Kun kaupunginjohtajat olivat muodollisesti virkamiehiä (laki ei tuntenut pormestareita) valinta poliittisin perustein oli muodollisesti laitonta, vaikka niin jokseenkin kaikissa kunnissa tehdään.