Mikä bulevardeissa pelottaa?

29.2.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Ristiriitaisia tunteita ovat herättäneet Helsingin suunnitelmat muuttaa moottoritiet Kehä I:n sisäpuolella talojen reunustamiksi bulevardeiksi niin, että asuntoja syntyy noin 80 000 asukkaalle.

Pariin yleiseen argumenttiin on vastattava.

Siirtyvätkö ruuhkat naapurikuntiin. Helsingin sisääntuloteiden kapasiteetti ei laske verrattuna vaihtoehtoon, että nuo 80 000 asukasta asutettaisiin muualle kantakaupunkiin. Kehä I:n sisäpuolelle on tulossa 150 000 asukasta. Nykyisellä liikennemuotojakaumalla tämä ihmismäärä tukkisi kantakaupungin katuverkon täysin. Siksi panostetaan joukkoliikenteeseen. Bulevardeja pitkin kulkisi pikaratikoita, jotka ainakin välttävät ruuhkat. Sisääntuloteiden kapasiteetin rajoittaja on vastaanottavan katuverkon kapasiteetti, eikä se tässä muutu miksikään.

Vaikka Helsinki ei muuttaisi sisääntuloteitä bulevardeiksi, se joutuisi joka tapauksessa säännöstelemään niistä katuverkkoon tulevaa liikennemäärää liikennevaloilla – kuten säännöstelee nytkin.

Sijoitetaan Helsingin seudulle kaavaillut 600 000 lisäasukasta miten tahansa, auton käyttö vaikeutuu, koska katuverkko ei vedä. Bulevardivaihtoehto vaikeuttaa sitä vähemmän kuin sama määrä asukkaita siroteltuna kehyskuntiin.

Yhteen laskettuja matka-aikoja bulevardit lyhentävät, koska bulevardien asukkaiden matka-ajat ovat paljon lyhyempiä kuin jos heidät sijoitettaisiin kehyskuntiin. Koska bulevardit ovat joukkoliikennevyöhykettä, asuntojen rakentaminen sinne vähentää ruuhkia verrattuna, että sama asukasmäärä rakennettaisiin autovyöhykkeelle.

Siirtyvätkö työpaikat ulos Helsingistä?

Olisi hyvä jos siirtyisi, koska työmatkaliikenne Helingin sisällä vähenisi. Voi käydä niin, että pääkaupunkiseudun henkinen eriytyminen kantgakaupunkiin ja kehäteiden kaupunkiin syvenee. Kuitenkin 150 000 lisäasukasta Kehä I:n sisäpuolella takaavat sen, että Helsingin kantakaupunki säilyy houkuttelevana paikkana myös työpaikoille, vaikka pendelöinti vähenisi. Suurin osa kantakaupunkiin töihin tulevista tulee joukkoliikenteellä ja tästä enemmistö raideliikenteellä, joten Helsingissä töissä käyminen ei vaikeudu kuin vähemmistön osalta.

Miten käy helsinkiläisten yritysten, kun Nurmijärveltä ei kannata tulla keskustaan kauppaan? Ne bulevardien 80 000 asukasta kompensoivat nurmijärveläisten asiointimatkojen vähentymisen moninkertaisesti.

Haluaako kukaan asua bulevardien varrella? Aika hyvin ovat Mannerheimintien ja Mäkelänkadun asunnot menneet kaupaksi. Jos ei halua, niitä ei tietenkään toteuteta, koska asuntoja ei silloin saada myydyksi.

Alentaako kantakaupunkiin rakentaminen asuntojen hintoja kantakaupungissa? Periaatteessa kyllä, mutta ei se ihan varmaa ole. Mitä enemmän ihmisiä asuu kantakaupungissa, sitä enemmän kaikki mielenkiintoinen keskittyy sinne ja sitä suositummaksi voi asuminen kantakaupungissa muuttua. Se kuitenkin on varmaa, että kantakaupunkiin rakentaminen tekee asumisesta halvempaa kantakaupungin ulkopuolella. Naapurikunnista ja myös Helsingin lähiöistä saa tämän jälkeen asuntoja halvemmalla, koska tulee kilpailevaa ja monen mielestä parempaa tarjontaa. Asumisen hinnan alentumistahan tässä yritetään tavoitella, mutta voi silti olla, että juuri tätä naapurikunnat bulevardeissa pelkäävät.

 

Kommentit

110 Vastausta artikkeliin “Mikä bulevardeissa pelottaa?”

  1. Hannu Forssell kirjoitti 29.2.2016 kello 12:38

    Mainitsemiisi perusteihin ei minulla ole huomautettavaa, paitsi että Länsiväylän muuttaminen kaupunkibulerdiksi merkitsee Lauttasaaren pohjoisrannan merialueen täyttöä ja on suuruusluokaltaan niin suuri operaatio, että sitä tulisi kutsua Lauttasaaren uudelleenrakentamiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  2. Börje Uimonen kirjoitti 29.2.2016 kello 13:02

    Pendelöijien joukkoliikenteeseen panostaminen näyttäytyy sitten Siuntion ja Karjaan Y-junien lopettamisena sekä Purolan ja Nuppulinnan seisakkeiden lopettamisena tuusulalaisilta. Tuo skenaariosi Kehä ykkösen sisä- ja ulkopuolisen talousalueen selvä eriytymisestä lienee bulevardisoinnin ainoa todellinen vaikutus. Ainakin minun nykyistä elämääni hanke tulee vaikeuttamaan merkittävästi, Ainahan kehä ykkösen sisäpuolelle pyrkimisen voi minimoida, jolloin vihreät liikennetulpat vituttavat tätä helsinkiläistä veronmaksajaa ehkä vain kerran viikossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.2.2016 kello 13:05

    Ymmärtääkseni Siuntion liikenne jatkuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. tpyyluoma kirjoitti 29.2.2016 kello 13:14

    Hannu Forssell:
    Mainitsemiisi perusteihin ei minulla ole huomautettavaa, paitsi että Länsiväylän muuttaminen kaupunkibulerdiksi merkitsee Lauttasaaren pohjoisrannan merialueen täyttöä ja on suuruusluokaltaan niin suuri operaatio, että sitä tulisi kutsua Lauttasaaren uudelleenrakentamiseksi.

    Jos minulta kysytään, niin laajamittainen merentäyttö Lauttasaaren pohjoisosassa on kannatettava ajatus, mutta valitettavasti tuota ei kyllä tietääkseni ole ehdotettu missään suunnitelmassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  5. Börje Uimonen kirjoitti 29.2.2016 kello 13:30

    Osmo Soininvaara:
    Ymmärtääkseni Sikuntion liikenne jatkuu.

    Puolet Y-vuoroista katoaa ja ajetaan vai Siuntioon. Siuntion Vihreät vaikuttajat olivat aiheesta varsin kyrsiintyneitä. Työpäivään toista tuntia lisää. Tietysti Karjaalla ollaan vielä tyytymättömämpiä ja näytti tuo vaikuttavan kielteisesti myös Lohjan Vihreiden hallituksen jäsenien arkeen. Ei tuota sisääntuloväylien tukkimista digata edes puolueen sisällä kun joutuu vaihtamaan väkisin kumipyörille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  6. Jukka Kallioniemi kirjoitti 29.2.2016 kello 14:02

    Tulevan läntisekantankaupungin asukkaana osuit mielestäni oikeaan mistä tässä ei helsinkiläisten bulevardisoinnin vastustamisessa on kyse. Oman edun heikkenemisestä.
    Hienoa että helsinkiläiset poliitikot uskaltavat laittaa helsinkiläisten edun ulkokuntalaisten yksityisautoilun edelle. On raivostuttavaa joskus tulla työajojen pakottamana omalla autolla töihin normaalityöaikaan. Ulkokuntalaiset “yhdenhengen työmatka-autoilijat” tulevat mahdollisimman aikaisin työpaikalle kahvittelemaan, jotta saavat varattua itselleen työpaikan vähät parkkiruudut. Iltapäivällä sitten ajoissa “ruuhkan alta” ostoksille omaan peltomarkettiin. Lisärakentamisella saamme toivottavasti palvelumme, -jotka nyt on ripoteltu kehille, takaisin. Helsingissä asiointimatka omaan asiamiespostiin, -5 km, on käsittämätöntä, varsinkin kun lähiasiamiesposti sijaitsee naapurissa, -700m. Kaupunginosarajoihin pitäisi saada jotain joustoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  7. Hannu Forssell kirjoitti 29.2.2016 kello 14:47

    tpyyluoma: Jos minulta kysytään, niin laajamittainen merentäyttö Lauttasaaren pohjoisosassa on kannatettava ajatus, mutta valitettavasti tuota ei kyllä tietääkseni ole ehdotettu missään suunnitelmassa.

    Yleiskaavaehdotuksesta löytyy, joten ole tyytyväinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  8. R.Silfverberg kirjoitti 29.2.2016 kello 16:22

    Mä kritisoin bulevardeja ainoastaan jos ainoa joukkoliikennemuoto niiden varsilta keskustaan tulee olemaan bussi ja raitiovaunu muun liikenteen seassa. Ne tulevat juuttumaan ruuhkiin ja bulevardien kaukaisimmsta osista kehäykköseltä asti jkeskustan tulee matka silloin kestämään 45-60 minuuttia, ja mitä kauammas kehäykköseltä mennään tulee kestämään vielä kauemmin, ja siitä eivät tule kärsimään vain nurmijärveläiset vaan myös helsinkiläiset itse.

    Siksi bulevardien rakentamisen yhteydessä on pakko rakentaa myös etelä-pohjois-suuntaiset metrolinjat, yksi koillisesta ja toinen luoteesta. Toteutustapa voi olla joko lähijunaan pohjautuva ns laajennettu Pisara tai erillinen ns U-metro tai raitiotie tunneleisssa Meilahdesta keskustan kautta Vallilaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  9. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 29.2.2016 kello 17:03

    ” Bulevardeja pitkin kulkisi pikaratikoita, jotka ainakin välttävät ruuhkat. Sisääntuloteiden kapasiteetin rajoittaja on vastaanottavan katuverkon kapasiteetti, eikä se tässä muutu miksikään.”

    Jankutan joutessani bulevardisointiin liittyvän pikaratikkavision toimivuuden tutkimattomuudesta.

    Kun kantakaupungin tiivistämisen ja laajentamisen perusidea lepää vankasti toimivan ja laadukkaan joukkoliikenteen harteilla, odottaisi tämän kriittisen osajärjestelmän olevan riittävän perusteellisesti analysoinnin kohteena.

    Luulisi hälytyskellojen jo kilkattavan, kun Laajasalon raideyhteydelle ei löydy riittävän toimivaa ratkaisua. Joku saattaisi pitää tällaista huolettomuutta jo kevytmielisenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  10. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 29.2.2016 kello 18:18

    Jukka Kallioniemi: Lisärakentamisella saamme toivottavasti palvelumme, -jotka nyt on ripoteltu kehille, takaisin. Helsingissä asiointimatka omaan asiamiespostiin, -5 km, on käsittämätöntä, varsinkin kun lähiasiamiesposti sijaitsee naapurissa, -700m. Kaupunginosarajoihin pitäisi saada jotain joustoa.

    Postilähetykset, joihin on merkitty vastaanottajan puhelinnumero, voi ohjata mihin tahansa konttoriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  11. Jari Pekeli kirjoitti 29.2.2016 kello 18:19

    Ja Hämeenlinnanväylän kupeesta keskuspuistoa lanaan asuntojen tieltä? Ajetaan ilmeisesti ulkoilemaan sinne ulkopaikkakunnille sitten. Ja sanotaan pikkuhiljaa hyvästit kaupunkimme tärkeimmälle viheralueelle harrastusmahdollisuuksiineen. Selväähän nimittäin lienee että ensin otetaan pikkupala, sitten iso pala ja lopulta koko herkku. Hiirillä hiiren nälkä, sioilla rahan nälkä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  12. Ville Turunen kirjoitti 29.2.2016 kello 21:01

    Näin isolla muutoksella on väistämättä myös häviäjänsä ja tässä tapauksessa häviäjiä ovat kehyskunnat.

    On vanhastaan hyvin tunnettu tosiasia, että kaupungin koko on noin 45 minuuttia keskustasta. Jos ajomatka (nopein kulkumuoto ja siksi merkitsevin kaupungin reuna-alueella) keskustasta kehälle kasvaa viidellä minuutilla, niin kaupunki kutistuu samalla viiden minuutin ajomatkalla kauempana. Moottoritienopeuksilla se tarkoittaa noin kymmentä kilometriä. Seudun reunimmaisen kehän kunnat putoavat pois kaupunkiseudusta, mikä on niille aikamoinen katastrofi ja moni muukin kuin pienen teollisuuspaikkakunnan duunari huomaa asuvansa rakennemuutosalueella arvottomaksi muuttuneen omakotitalon kanssa. Moottoritiet loivat kehyskunnat ja niiden poistuminen tuhoaa ne. Kehyskunnilla ja niiden asukkailla on rationaalinen syy vastustaa tätä hanketta, vaikka se onkin kokonaisedun mukainen, sen mukaan mitä minä ymmärrän.

    Sitten jos joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn merkitys kasvaa siinä määrin, että esimerkiksi työpaikat eivät ole enää kiinnostuneita saavutettavuudesta autolla, loppu kohtaa koko kehyskuntien vyöhykettä asemaseutuja lukuunottamatta. Joukkoliikenteen keskinopeus on noin 20 km/h ja vähemmänkin, kun kävelymatkat asemille/pysäkeille lasketaan. Tällä lukemalla kaupungin kooksi jää enää 15 km, eli päästäisiin hätäisesti kehä kolmoselle. Ken ei tätä usko, mittailkoon joskus eurooppalaisten miljoonakaupunkien kokoja. Pariisin, Berliinin, Wienin, Budabestin, Kööpenhaminan ja vastaavien. ydinkaupunki yltää harvoin yli viiden kilometrin matkan keskustasta ja metro sekä lähijunaverkko pääsääntöisesti noin 15 – 20 km päähän keskustasta. Vaikka tietenkin uuden kantakaupungin ympärille jäisi luultavimmin jonkilainen taantuva autokaupunki.

    Ja pitää nyt vielä marmattaa, että ei matka-ajat lyhene eivätkä pitene, tehtiin mitä vain, sillä matkamäärä ja matkustamiseen käytetty aika ovat niitä harvoja vakioita, jotka pysyvät kaikissa tutkimuksissa samoina, eikä Helsingin seudullakaan näissä ole mitään olennaista eroa kantakaupungin ja kehyskuntien välillä. Jos etäisyydet lyhenevät, ihmiset liikkuvat vain kauempana taikka todennäköisemmin siirtyvät autosta kävelemään, pyöräilemään ja käyttämään joukkoliikennettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  13. ze kirjoitti 29.2.2016 kello 22:32

    R.Silfverberg:
    Mä kritisoin bulevardeja ainoastaan jos ainoa joukkoliikennemuoto niiden varsilta keskustaan tulee olemaan bussi ja raitiovaunu muun liikenteen seassa. Ne tulevat juuttumaan ruuhkiin ja bulevardien kaukaisimmsta osista kehäykköseltä asti jkeskustan tulee matka silloin kestämään 45-60 minuuttia, ja mitä kauammas kehäykköseltä mennään tulee kestämään vielä kauemmin, ja siitä eivät tule kärsimään vain nurmijärveläiset vaan myös helsinkiläiset itse.

    Siksi bulevardien rakentamisen yhteydessä on pakko rakentaa myös etelä-pohjois-suuntaiset metrolinjat, yksi koillisesta ja toinen luoteesta. Toteutustapa voi olla joko lähijunaan pohjautuva ns laajennettu Pisara tai erillinen ns U-metro tai raitiotie tunneleisssa Meilahdesta keskustan kautta Vallilaan.

    Hämeenlinnanbulevardin kohdalle tulee mahdollisesti myös juna-asema.

    Vihdintien varteen rakentaminen saattaisi perustella Valimon juna-aseman siirtämisen hieman idemmäs.

    Itäväylän vieressä kulkee metro, ja Länsiväylälläkin se on suhteellisen lähellä.

    Tuusulanväylällä on juna-asema Käpylässä, mutta se on toki aivan bulevardin alkupäässä.

    Lahdenväylän bulevardisointiin en usko, mutta jos se bulevardisoidaan, pikaraitiotie voi mennä tunneliin Kumpulan paikkeilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  14. Kalle kirjoitti 29.2.2016 kello 23:38

    Ei bulevardeissa pelota mikään, mutta ne ovat kaupunkimaisen asutuksen ratkaisu. Kaupunkimaista asutusta on vain muutama kortteli Helsingin eteläkärjessä.

    Elävää bulevardia ei voi tehdä hallinnollisella päätöksellä, vaan ensin on rakennettava se kaupunki. Helsingistä puuttuu miljoona (ei siis 80 000) asukasta suunnitelman toteuttamiseksi. Pitää ymmärtää suuruusluokat! 🙂

    Suosittelen yhä ihmisille, jotka eivät ymmärrä kaupunkisuunnittelun perusteita, matkaa Pariisiin. Kannattaa istua kahvilaan jonkun suositun bulevardin varrella, katsella maailman menoa, niin lopulta ymmärtää, mistä on kyse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  15. R.Silfverberg kirjoitti 29.2.2016 kello 23:52

    ze: Hämeenlinnanbulevardin kohdalle tulee mahdollisesti myös juna-asema.

    Vihdintien varteen rakentaminen saattaisi perustella Valimon juna-aseman siirtämisen hieman idemmäs.

    Itäväylän vieressä kulkee metro, ja Länsiväylälläkin se on suhteellisen lähellä.

    Tuusulanväylällä on juna-asema Käpylässä, mutta se on toki aivan bulevardin alkupäässä.

    Lahdenväylän bulevardisointiin en usko, mutta jos se bulevardisoidaan, pikaraitiotie voi mennä tunneliin Kumpulan paikkeilla.

    Sen tiedän että bulevardit risteävät rautatien kanssa, mutta em juna-asemista ei ole erityisen paljon iloa ellei lähijunien jakelua kantakaupungissa saada parannettua niin että junasta pääsee ulos muuallakin kuin Hesingin aseman Töölönlahden ja Kaisaniemen puiston sivuraiteilla, eli Pisara-rata jossain muodossa on välttämätön, tai jos valtiolle on ylivoimaista osallistua sen kustannuksiin, siinä tapauksessa metro tai maanalainen pikaraitiotielenkki keskustan ali. Yhdyn Seppo Vepsäläisen väitteeseen: “Jankutan joutessani bulevardisointiin liittyvän pikaratikkavision toimivuuden tutkimattomuudesta”

    Länsiväylän ja Itäväylän kohdalla pääjoukkoliikennemuotona nykyinen metro on itsestäänselvä, mutta niihin suuntiin liittyy sitten muita ongelmia eli kovin paljon uutta rakennettavaa ei niiden varsille saada ellei rakenneta veden päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  16. Kalle kirjoitti 1.3.2016 kello 0:19

    Jari Pekeli:
    Ja Hämeenlinnanväylän kupeesta keskuspuistoa lanaan asuntojen tieltä? Ajetaan ilmeisesti ulkoilemaan sinne ulkopaikkakunnille sitten…

    Keskuspuisto on kaukana puistosta. Helsinki tarvitsee keskuspuiston, mutta ei nykyisen kaltaista pöheikköä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  17. tpyyluoma kirjoitti 1.3.2016 kello 0:39

    Hannu Forssell: Yleiskaavaehdotuksesta löytyy, joten ole tyytyväinen.

    Jaa, tarkoitat siis niitä kahta rantaviivan muokkausta. Yhteensä hehtaari tai pari täyttömaata. Massiivista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  18. Jukka Kallioniemi kirjoitti 1.3.2016 kello 9:12

    Makkaratalon Hautuumaa: Postilähetykset, joihin on merkitty vastaanottajan puhelinnumero, voi ohjata mihin tahansa konttoriin.

    Vain kotimaan paketit voi ohjata kaupan postilokeroihin. Viime vuonna hain 2 kpl, mutta jouduin hakemaan, -henkilöllisyyden todistaen n. 80 kpl ulkomailta lähetettyjä paketteja Kannelmäestä 4km. Nyt asiamiesposti perustettiin vielä kauemmaksi Kannelmäen aseman viereen 5km.
    Vieressämme on Munkkivuoren posti mutta asumme 20m kaupunginosarajan väärällä puolella,- Kutomotiellä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  19. TimoT kirjoitti 1.3.2016 kello 11:21

    Siirretään Helsingin keskusta Tikkurilaan, niin saadaan mahtumaan pääkaupunkiseudulle enemmän väkeä. Muuten käy niin kuin Ville Turunen edellä ansiokkaasti kirjoittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.3.2016 kello 14:50

    Siirretään Helsingin keskusta Tikkurilaan.

    Tätä aihetta sivuten Maamiehen tietolaarissa käsiteltiin (toimituksen itsensä kirjoittamaa) kysymystä, “Saako naapurin maalle rakentaa. Nim. Paalutinko turhaan?”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Heikki Kolehmainen kirjoitti 1.3.2016 kello 11:49

    Olen ehdottomasti tiiviimmän kaupungin puolella. “Helsingin maa-alueiden väestöntiheys on 2900 asukasta/km2, vertailun vuoksi se on Tukholmassa 4600 as/km2, ja Kööpenhaminassa 7300 as/km2. – See more at: http://blog.hse-econ.fi/?p=5673#sthash.zr0lkV0R.dpuf” eli Helsinkiin pitäisi saada vähintään tulpasti asukkaita, jotta oltaisi edes pohjoismaisella tiiviyden tasolla. Tähän kaupunkibulevardit ovat kankea, joustamaton ja varsinkin riittämätön ratkaisu. Ainoa käypä vaihtoehto liikkumiseen on metro. Oikealla elinkeinopolitiikan ja asuntopolitiikan (paljon vuokraasuntoja) yhdistämisellä saadaan varsinkin palvelualan työpaikat eli myös palvelut asuntojen läheisyyteen, jolloin moottorikulkuneuvoilla liikkumisen tarve vähenee huomattavasti. Voi siinä olla kaupunkibulevardeillekin olla paikkansa, mutta nyt pelkona on, että saadaan kaupunkibulevardit ja niiden rakenteeseen sementoitu julkinen liikenne, muttei tarvittavaa tiivistymistä, jota palveluelinkeino tarvitsisi kehittyäkseen, koska Vihreät (ja lähiasukkaat) pitävät kiinni jokaisesta rakentamattomasta viheralueesta kokonaisedun kustannuksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  22. Rippo kirjoitti 1.3.2016 kello 14:30

    tpyyluoma: Jos minulta kysytään, niin laajamittainen merentäyttö Lauttasaaren pohjoisosassa on kannatettava ajatus, mutta valitettavasti tuota ei kyllä tietääkseni ole ehdotettu missään suunnitelmassa.

    Kyllähän merentäyttöjä on ehdotettu. Yleiskaavan pikselit Lauttasaaren pohjoisosissa on vedetty reippaasti meren päälle, ja KSV:n edustaja on ilmoittanut, että se käytännössä merkitsee merentäyttöjä. Myös aluetta koskevassa havainnekuvassa on laajoja merentäyttöjä. Isoja merentäyttöjä on pohjoisessa Lauttasaaressa tulossa myös Koivusaaren alueelle, eli pohjoisen Lauttasaaren alueelta luonnolliset merenrannat ovat katoamassa suurelta osin. Onko tämä mielestäsi toivottava kehitys, että luonnonmukaiset merenrannat tuhotaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  23. Rippo kirjoitti 1.3.2016 kello 14:32

    tpyyluoma: Jaa, tarkoitat siis niitä kahta rantaviivan muokkausta. Yhteensä hehtaari tai pari täyttömaata. Massiivista?

    Lemislahden kohdalla noin 10 hehtaaria täyttöjä, Koivusaaressa 11 hehtaaria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  24. Zarkof kirjoitti 1.3.2016 kello 15:14

    Rippo: Isoja merentäyttöjä on pohjoisessa Lauttasaaressa tulossa myös Koivusaaren alueelle, eli pohjoisen Lauttasaaren alueelta luonnolliset merenrannat ovat katoamassa suurelta osin. Onko tämä mielestäsi toivottava kehitys, että luonnonmukaiset merenrannat tuhotaan?

    Vähän niinkuin Kasinonranta joka on täyttömaata? Tai sitten Pajalahden alue? Myös täyttömaalle rakennettu?

    Minusta on taasen uskomatonta että rakentaminen Länsiväylän pauhun vieressä olevalle alueelle Lemissaaren ympärillä olisi jotenkin “Apua, maailma romahtaa” tasoa. Tuohan on ehdottomasti sitä aluetta jota pitäisi rakentaa. Länsiväylä on se pääasiallinen ankeuttaja tuolla pätkällä.
    Mieluummin taloja, ihmisiä, parempaa rantareittiä, kuin Espoolaisten automelukonserttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  25. TL kirjoitti 1.3.2016 kello 17:18

    Heikki Kolehmainen: vertailun vuoksi se on Tukholmassa 4600 as/km2, ja Kööpenhaminassa 7300 as/km2. Tähän kaupunkibulevardit ovat kankea, joustamaton ja varsinkin riittämätön ratkaisu. Ainoa käypä vaihtoehto liikkumiseen on metro.

    Köpiksessä taitaa olla 10x enemmän metroverkostoa kuin Helsingissä. Lisäksi suunnilleen kaikki ajavat Kööpenhaminassa polkupyörillä ympäri vuoden. Keskustassa on enemmän polkupyöriä kuin autoja, jopa vesisateella. Ja kaikki ajavat ilman kypärää.

    Tukholmassa on tietullit keskustaan. Ja hyvät pyöräreitit, tosin Tukholmassa on 50x vähemmän pyöräilijöitä kuin Köpiksessä, mutta kuitenkin 10x enemmän kuin Helsingissä.

    Köpiksessä kaupunkialueella on muuten tuo Helsinkiin kaavailtu 600000 asukasta. Mistä nuo ihmiset ja infra tulevat? Eli rakennetaanko Helsinkiin Turun ja Tampereen verran lisää kaupunkia? Millä aikajänteellä, sadassa vuodessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  26. Pekka T. kirjoitti 1.3.2016 kello 18:36

    Osmo Soininvaaran perustelut käyvät järkeen. Kun siis johonkin pitää rakentaa, mutta kaikkialla sitä vastustetaan, välillä suorastaan kiihkomielisesti, tuntuu bulevardisointi monine hyvine seurausvaikutuksineen yhdeltä parhaista keinoista.

    Ei mikään ratkaisu ole tietysti pelkästään hyvä, mutta mikä olisi parempi ratkaisu? Huonoin olisi varmaan se, että mitään ei tehtäisi ja tilanne liukuisi vähitellen hallitsemattomaksi kaaokseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  27. Ei uutta rakennusmaata kirjoitti 1.3.2016 kello 19:04

    Nykyisten liikenneväylien reunojen rakentaminen ‘bulevardeiksi’ ei toisi juurikaan uutta rakennusmaata Helsinkiin. Uudet asuinalueet on tarkoitus rakentaa valtaamalla rakennusmaata näiden väylien ulkopuolelta, kuten Keskuspuistosta ja muilta viheralueilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  28. Sakke kirjoitti 1.3.2016 kello 19:18

    tpyyluoma: Jaa, tarkoitat siis niitä kahta rantaviivan muokkausta. Yhteensä hehtaari tai pari täyttömaata. Massiivista?

    Pyrkän urheilukentän kääntö 90 astetta. Järkevää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  29. Sakke kirjoitti 1.3.2016 kello 19:43

    Zarkof: Vähän niinkuin Kasinonranta joka on täyttömaata? Tai sitten Pajalahden alue? Myös täyttömaalle rakennettu?

    Minusta on taasen uskomatonta että rakentaminen Länsiväylän pauhun vieressä olevalle alueelle Lemissaaren ympärillä olisi jotenkin “Apua, maailma romahtaa” tasoa. Tuohan on ehdottomasti sitä aluetta jota pitäisi rakentaa. Länsiväylä on se pääasiallinen ankeuttaja tuolla pätkällä.
    Mieluummin taloja, ihmisiä, parempaa rantareittiä, kuin Espoolaisten automelukonserttia.

    Miten suurta ääntä pitää tulevaisuuden, tai jo nykypäivän sähköauto? Meluun vaikuttaa aika paljon auton moottori, nopeus ja renkaat, sekä myöskin tien pinnoite.

    Joku voisi ehkä selvittää jo nyt, miten tarpeetonta melua voisi vähentää, alkuun helpoimmin ja edullisimmin konstein. Luulisin kyllä, että asiaa on jo tutkittu aika paljon. Miksei tiedossa olevia keinoja käytetä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  30. Ville kirjoitti 1.3.2016 kello 19:46

    Ville Turunen: On vanhastaan hyvin tunnettu tosiasia, että kaupungin koko on noin 45 minuuttia keskustasta. Jos ajomatka (nopein kulkumuoto ja siksi merkitsevin kaupungin reuna-alueella) keskustasta kehälle kasvaa viidellä minuutilla, niin kaupunki kutistuu samalla viiden minuutin ajomatkalla kauempana.

    Tiedetään myös, että liikennemuotojen jakauma korreloi kaupunkialueen kokoon ja asukastiheyteen: mitä enemmän henkilöautoliikennettä, sitä laajempi kaupunkialue on – mitä enemmän autoja, sitä enemmän pysäköintialueita ja tiealueita. Raideliikenne on tilankäytöllisesti paljon tehokkaampaa.
    Nykyajasta tiedetään, että mitä isompi kaupunki on, sitä pidempiä matka-ajat ovat. Kiinan jättikaupungeissä 90 minuuttia on ihan normaali työmatka (yhteen suuntaan).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  31. Hannu kirjoitti 1.3.2016 kello 21:03

    Kuriositeettina sellainen huomio, että usein tässäkin blogissa on moitittu kuntien tekevän päätöksiä vain omasta näkökulmastaan ja laiminlyövän muun seutukunnan mielipiteen ja yleisen edun. On puhuttu rusinoiden poimimisesta pullista.

    Näistä kaupunkibulevardeista ovat käsittääkseni jokainen naapurikunta ja osin valtion virastotkin lausuneet näitä vastaan, joten metropoliajattelua kannattavien tulisi loogisesti luopua näiden kaupunkibulevardien ajamisesta.

    Vai onko tämä niitä tapauksia jossa yksi taho tietää kaikkia muita paremmin mikä niille itselleenkin on eduksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.3.2016 kello 22:22

    Jokainen naapurikunta ei ole vastustanut. Espoo halusi mukaan suunnittelemaan niitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Jyri kirjoitti 1.3.2016 kello 23:10

    Seppo Vepsäläinen:

    Luulisi hälytyskellojen jo kilkattavan, kun Laajasalon raideyhteydelle ei löydy riittävän toimivaa ratkaisua. Joku saattaisi pitää tällaista huolettomuutta jo kevytmielisenä.

    Ja viimeistään nykyään jokainen pääkaupunkiseudulla asuva tietää kokemuksen kautta sen että luvattu ja suunniteltu raideliikenneratkaisu toteutunee siinä 20-30v päästä siitä kun jotain aiotaan tehdä eli nyt suunnittelupöydällä olevien bulevardien pikaraitiotiet ovat asiakkaiden käytettävissä ehkä siinä 2040 luvulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  34. Mikko Nummelin kirjoitti 2.3.2016 kello 0:08

    Osmo Soininvaara:
    Jokainen naapurikunta ei ole vastustanut. Espoo halusi mukaan suunnittelemaan niitä.

    Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Espoolle on tärkeää, ettei bulevardisointi koske Länsiväylää ja muut seikat jätetään muiden kuntien huoleksi. Turunväyläkin toki tulee Espoon puolelta Helsinkiin, mutta sen Helsingin puolinen moottoritiemäinen osuus on lyhyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  35. §§ kirjoitti 2.3.2016 kello 6:23

    TL: Köpiksessä taitaa olla 10x enemmän metroverkostoa kuin Helsingissä. Lisäksi suunnilleen kaikki ajavat Kööpenhaminassa polkupyörillä ympäri vuoden. Keskustassa on enemmän polkupyöriä kuin autoja, jopa vesisateella. Ja kaikki ajavat ilman kypärää.

    Tukholmassa on tietullit keskustaan. Ja hyvät pyöräreitit, tosin Tukholmassa on 50x vähemmän pyöräilijöitä kuin Köpiksessä, mutta kuitenkin 10x enemmän kuin Helsingissä.

    Köpiksessä kaupunkialueella on muuten tuo Helsinkiin kaavailtu 600000 asukasta. Mistä nuo ihmiset ja infra tulevat? Eli rakennetaanko Helsinkiin Turun ja Tampereen verran lisää kaupunkia? Millä aikajänteellä, sadassa vuodessa?

    Kööpenhaminassa o nkaksi metrolijaa, jotka avattiin siinä 10 vuotta sitten. Tosin myäs hyvin tiheä paikallisjunaverkosto, mikä on sama asia.

    Oln Köpiksessä Vapun aikana muutama vuosi sitten. Pyörät olivta lähinnä asemilla. keskustassa, “Vallan linnakkeen” ympärillä oli lähinnä aikamoinen autoliikenne.

    Suosittelen pieniä klimatologisia vertailuja Helsingin,Oslon, Tukholman ja ja Köpiksen välilä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  36. R.Silfverberg kirjoitti 2.3.2016 kello 8:55

    Jyri: Ja viimeistään nykyään jokainen pääkaupunkiseudulla asuva tietää kokemuksen kautta sen että luvattu ja suunniteltu raideliikenneratkaisu toteutunee siinä 20-30v päästä siitä kun jotain aiotaan tehdä eli nyt suunnittelupöydällä olevien bulevardien pikaraitiotiet ovat asiakkaiden käytettävissä ehkä siinä 2040 luvulla.

    Ongelma on lähinä siitä että jokaikisen bulevardin asemakaava pitää vahvistaa erikseen ja jokaikisen kohdalla valituskierros kestää 10 vuotta ja lopulta se taho joka sinetöi bulevardin rakentamisen tai rakentamatta jättämisen on aivan eri porukka kuin se joka niistä nyt kohkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  37. Tuomas L. kirjoitti 2.3.2016 kello 9:35

    TL: Köpiksessä taitaa olla 10x enemmän metroverkostoa kuin Helsingissä. Lisäksi suunnilleen kaikki ajavat Kööpenhaminassa polkupyörillä ympäri vuoden. Keskustassa on enemmän polkupyöriä kuin autoja, jopa vesisateella. Ja kaikki ajavat ilman kypärää.

    Tukholmassa on tietullit keskustaan. Ja hyvät pyöräreitit, tosin Tukholmassa on 50x vähemmän pyöräilijöitä kuin Köpiksessä, mutta kuitenkin 10x enemmän kuin Helsingissä.

    Köpiksessä kaupunkialueella on muuten tuo Helsinkiin kaavailtu 600000 asukasta. Mistä nuo ihmiset ja infra tulevat? Eli rakennetaanko Helsinkiin Turun ja Tampereen verran lisää kaupunkia? Millä aikajänteellä, sadassa vuodessa?

    Kööpenhaminan metro on 21 km pitkä. Lisäksi on Helsinkiä kattavampi lähijunaverkosto. Käyttäjiä lahijunilla ja metrolla on yhteensä kolmanneksen enemmän kuin Helsingissä, mikä on osapuilleen kaupunkiseutujen kokoero. Pyöräilyn kulkutapaosuus puolestaan on Tukholmassa pienempi kuin Helsingissä, minkä näkee kaupungilla silmämääräisestikin. Helsingillä on lisäksi vanha raitiovaunuverkosto, jota kehittämällä saadaan edullisesti hyvä julkisen liikenteen palvelutaso kattamaan Kehä ykkösen sisäpuolelle kaavailut tehokkaasti rakennetut alueet.

    Tuo 600 000 asukasta on koko Helsingin seudun ennustettu väkuluvun kasvu v. 2050 mennessä. Helsingin osuus tuosta on todennäköisesti 200 000 – 250 000, eli reilu 5000 asukasta/vuosi. Kasvu toisin sanoen tapahtuu entisen kaltaisena eikä luvassa ole sen suhteen mitään mullistavaa.

    Se on tosiaan sanottava aikaisempien kommentoijien tapaan, ettei Helsingin pitäisi pyllistää urbanismin puuskassaan Kehä I:n toiselta puolelta tuleville joukkoliikenteen käyttäjille. Edelleenkään kaikki Helsingin keskustaan töihin tulevat eivät halua/voi asua tiiviisti kantakaupungissa, vaan he tulevat jostain kauempaa. Maan pinnalla kulkevat pikaraitiotiet toimivat tehokkaasti alle 10 km päässä keskustasta. Tuota pidemmillä matkoilla matka-ajat alkavat kasvaa nopeasti verrattuna nykyisiin bussilinjoihin. Välttääkseen bulevardien ruuhkat, pitäisi vaihtaa bussista pikaratikkaan. Lisääntyvät vaihdot tuskin lisäävät julkisen liikenteen suosiota.

    Laaja bulevardisoiminen vaatii jotain joukkoliikenteen nopeita runkoratkaisuja, joilla keskinopeus on yli 35 km tunnissa. Pisara on yksinkertaisin ratkaisu, mutta jos sitä ei ole tulossa, pistäisin nuo pikaraitiovaunut tunneliin kaikkein hitaimmilla ja vilkkaimmilla osuuksilla. Silloin pikaraitiolinjoja voisi jatkaa pidemmälle lähiöihin ja liityntäyhteydet busseilla tulisivat mielekkäiksi. Samoin, jos bulevardit voidaan liikenteellisesti miettiä puhtaalta pöydältä, olisiko mahdollista saada raitiovaunut kulkemaan nopeamminkin kuin keskimäärin 25 km/h? Mitä vaatisi esim. 30 tavoitetuntinopeus. Tai 35 km/h keskinopeus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  38. TL kirjoitti 2.3.2016 kello 9:38

    §§: Kööpenhaminassa o nkaksi metrolijaa, jotka avattiin siinä 10 vuotta sitten. Tosin myäs hyvin tiheä paikallisjunaverkosto, mikä on sama asia.

    Kööpenhaminan paikallisjunat toimivat käytännössä samoin kuin Helsingin metro. Paitsi että niissä on polkupyörävaunut.

    Oln Köpiksessä Vapun aikana muutama vuosi sitten. Pyörät olivta lähinnä asemilla. keskustassa, “Vallan linnakkeen” ympärillä oli lähinnä aikamoinen autoliikenne.

    Olen pyöräillyt Köpiksessä, samoin Tukholmassa. Kööpenhaminan tasainen jatkuva polkupyöräliikenne on suomalaiseen silmään aika hämmentävää: https://en.wikipedia.org/wiki/Cycling_in_Copenhagen

    Suosittelen pieniä klimatologisia vertailuja Helsingin,Oslon, Tukholman ja ja Köpiksen välilä.

    Toki eroja on, mutta suurin ero on lopulta ihmisten ajattelussa asenteissa. Kööpenhaminassa sateisena päivänä +2 lämpötilassa kadut olivat täynnä ilman kypärää autojen rinnalla pyöräkaistalla polkupyöräileviä naisia, lapsia ja miehiä. Suomessa täsmälleen samanlaisessa säässä pyöräteillä menee pari kertaa vartissa joku “hullu”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  39. Ville Turunen kirjoitti 2.3.2016 kello 10:09

    Ville: Nykyajasta tiedetään, että mitä isompi kaupunki on, sitä pidempiä matka-ajat ovat. Kiinan jättikaupungeissä 90 minuuttia on ihan normaali työmatka (yhteen suuntaan).

    Ei me oikeastaan tiedetä. Paremminkin työmatkan pituus pysyy yllättävän hyvinkin kurissa ja keskimääräisen työmatkan pituus harvemmin kasvaa kovin paljon yli puolen tunnin. Muutamat Kiinan ja muidenkin kolmannen maailman maiden jättikaupungit ovat poikkeuksia, mutta niiden kohdalla voi jo hyvällä syyllä pohtia, ovatko ne jo muuttuneet dysfunktionaalisiksi. Ohessa paremmaksi vakuudeksi linkki kaavioon, jossa on noin kolmenkymmenen miljoonakaupungin keskimääräiset työmatkat: http://humantransit.org/2014/09/reflections-on-world-commuting-times.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  40. R.Silfverberg kirjoitti 2.3.2016 kello 10:27

    Tukholmassa on ympäri kaupunkia mäkiä jotka ovat kauttaaltaan korkeammat kuin kuin Helsingissä ja Köpenhaminassa, ja toisaalta metroverkko on tiheämpi, siksi pyöräillään vähemmän.
    Tukholmasta 60 km päässä oleva yliopistokaupunki Uppsala on oikea pyöräilyn mekka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  41. TimoT kirjoitti 2.3.2016 kello 11:50

    Osmo Soininvaara: Tätä aihetta sivuten Maamiehen tietolaarissa käsiteltiin (toimituksen itsensä kirjoittamaa) kysymystä, “Saako naapurin maalle rakentaa. Nim. Paalutinko turhaan?”

    Joskus naapurille voi tehdä eniten kiusaa rakentamalla sopivasti omalla maalla. Itse asiaan liittyen, kyllä hallintoa pitäisi saada järkeistettyä siinäkin laidalla Suomea. Siitä hyötyisivät kaikki osapuolet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  42. Ville kirjoitti 2.3.2016 kello 12:24

    Ville Turunen: Ei me oikeastaan tiedetä. Paremminkin työmatkan pituus pysyy yllättävän hyvinkin kurissa ja keskimääräisen työmatkan pituus harvemmin kasvaa kovin paljon yli puolen tunnin. Muutamat Kiinan ja muidenkin kolmannen maailman maiden jättikaupungit ovat poikkeuksia, mutta niiden kohdalla voi jo hyvällä syyllä pohtia, ovatko ne jo muuttuneet dysfunktionaalisiksi.

    Länsimaissa sitten onkin käynyt niin, että muut kuin työmatkat vievät yhä enemmän aikaa. Työmatkoihin käytetyn ajan vertailu ei silloin anna oikeaa kuvaa liikkumiseen käytetystä ajasta.
    Intiassa on paljon ihmisiä, jotka eivät arkisin pysty matkustamaan kotiin, koska kestää liian kauan / maksaa liikaa / ei ole liikenneyhteyttä. Tällöin keskimääräinen työmatkan kesto jää aika pieneksi 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  43. R.Silfverberg kirjoitti 2.3.2016 kello 16:23

    Ville: Länsimaissa sitten onkin käynyt niin, että muut kuin työmatkat vievät yhä enemmän aikaa. Työmatkoihin käytetyn ajan vertailu ei silloin anna oikeaa kuvaa liikkumiseen käytetystä ajasta.
    Intiassa on paljon ihmisiä, jotka eivät arkisin pysty matkustamaan kotiin, koska kestää liian kauan / maksaa liikaa / ei ole liikenneyhteyttä. Tällöin keskimääräinen työmatkan kesto jää aika pieneksi

    Joo, ja keskiarvo ei kerro kaikkea. Mediaani voisi olla oikea tapa mitata, mutta joka tapauksessa, jos on iso kaupunki niin osa todella yöpyy joko työpaikalla (parakki) tai jossain kapselihotellissa. Sitten on niitä jotka ovat vain kotona “töissä”, lasketaanko nekin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  44. Ville kirjoitti 2.3.2016 kello 23:14

    R.Silfverberg: Joo, ja keskiarvo ei kerro kaikkea. Mediaani voisi olla oikea tapa mitata, mutta joka tapauksessa, jos on iso kaupunki niin osa todella yöpyy joko työpaikalla (parakki) tai jossain kapselihotellissa. Sitten on niitä jotka ovat vain kotona “töissä”, lasketaanko nekin?

    Ja sitten on vielä edistyksellisiä työnantajia, kuten esim. Maailmanpankki Washingtonissa, jossa omasta työpöydästä pitää maksaa päivävuokraa, minkä takia ihmiset tekevät etätöitä kotona. Onko silloin oikein mitata mediaania vai keskiarvoa työmatkasta vai mitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  45. §§ kirjoitti 4.3.2016 kello 13:18

    Täällä on suunaton innostus pikaraitioteihin. Minua tosin ihmetyttää, mitesn se pikaraitie kulkee esim- Mannerheiminteillä.

    Mutta mikä on raitie tai raitovaunu?

    Tutkinpa SBoshaja Sovjeskaja Wukipediaa. Suora lainaus suomenkileiseltä sivulta:

    “Raitiovaunutyyppejä ovat raitiovaunu, johdinauto ja gyrobussi. Nykyisin yleisemmässä käytössä ovat raitiovaunut sekä johdinautot; gyrobusseja ei ole enää käytössä.”

    Sikäli kun mnä teidän,. johdinauto ei kulkenut kiskoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  46. tuen maksaja kirjoitti 4.3.2016 kello 13:41

    Ville: Ja sitten on vielä edistyksellisiä työnantajia, kuten esim. Maailmanpankki Washingtonissa, jossa omasta työpöydästä pitää maksaa päivävuokraa, minkä takia ihmiset tekevät etätöitä kotona. Onko silloin oikein mitata mediaania vai keskiarvoa työmatkasta vai mitä?

    Kaikkihan me toki tiedämme, että IMF:n ja Maailmanpankin talousneuvoilla on saatu ihan jokainen neuvoja noudattanut maa maksukyvyttömyyden partaalle tai partaan yli ja talous kuralle. Myös kotimainen Kansallinen kokoomus oli lähellä selvitystilaa kun ne noudattavat yhdistystoiminnassa liikekirjanpidon käytäntöä. Samaan sarjaan kuuluu Kyltereiden konkka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  47. tuen maksaja kirjoitti 4.3.2016 kello 16:56

    Osmo Soininvaara: Tätä aihetta sivuten Maamiehen tietolaarissa käsiteltiin (toimituksen itsensä kirjoittamaa) kysymystä, “Saako naapurin maalle rakentaa. Nim. Paalutinko turhaan?”

    Kyllä saa. Siitä on oikein pykälät ja toimenpidettä kutsutaan rasitteeksi. Nämä Oden sarkasmiyritykset epäonnistuvat yhtä usein kuin kepu pettää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  48. TimoT kirjoitti 4.3.2016 kello 21:50

    tuen maksaja: Kyllä saa. Siitä on oikein pykälät ja toimenpidettä kutsutaan rasitteeksi. Nämä Oden sarkasmiyritykset epäonnistuvat yhtä usein kuin kepu pettää.

    Minä annoin naapurille rasiteoikeuden rakentaa maalleni jäteveden imeytyskentän. Ilmakuvan perusteella naapuri näyttäisi rakentaneen autotallinsa osittain tälle alueelle minun puolelle. Rakennusvalvonta ei ole kysynyt minun mielipidettäni tähän rakentamiseen. Ilmeisesti sekin on tarpeen auton päästöjen vähentämiseen. En ole kysellyt asian perään ollenkaan naapurisovun säilyttämiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  49. ze kirjoitti 6.3.2016 kello 23:54

    tuen maksaja: Kyllä saa. Siitä on oikein pykälät ja toimenpidettä kutsutaan rasitteeksi. Nämä Oden sarkasmiyritykset epäonnistuvat yhtä usein kuin kepu pettää.

    Heh heh?

    Rasitteet ovat kiinteistö-kiinteistö-oikeuksia, joten Helsingin keskustan siirtäminen Tikkurilaan ei taida niiden avulla kuitenkaan onnistua. En tosin tiedä, mitä “keskustan siirtäminen” käytännössä edes tarkoittaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  50. Kalle kirjoitti 7.3.2016 kello 18:39

    Osmo Soininvaara:
    Jokainen naapurikunta ei ole vastustanut. Espoo halusi mukaan suunnittelemaan niitä.

    Espoo on kuntana tehnyt muutakin kuntalaisten edun vastaista, kuten ostanut Länsimetron. 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  51. tuen maksaja kirjoitti 7.3.2016 kello 19:50

    ze: Heh heh?

    Rasitteet ovat kiinteistö-kiinteistö-oikeuksia, joten Helsingin keskustan siirtäminen Tikkurilaan ei taida niiden avulla kuitenkaan onnistua. En tosin tiedä, mitä “keskustan siirtäminen” käytännössä edes tarkoittaisi.

    Olisi ihan hitsin siistii, että ihmiset lukisivat mihihin kommenttiin on vastattu ja vastaisivat niihin. Minä en ole kirjoittanut Helsingistä enkä Tikkurilasta. Kommenttini oli vastaus Oden sarkasmiyritykseen.

    Heh-Heh vain itsellesi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  52. Stadin Paroni kirjoitti 8.3.2016 kello 6:58

    Eikö tuota voitaisi kutsua rehellisesti sisääntuloteiden kaventamiseksi? “Bulevardi” on kovin tarkoitushakuinen termi joka johtaa ajatukset katukahviloihin, viipyileväån kiireettömyyteen ja espressoon lehtipuun varjossa.

    Toinen rehellisyyden nimissä korjattava asia on nuo havainnekuvat. Kuvien perusteella bulevardisuomessa on aina heinäkuun kolmas viikko koska aurinko paistaa niin että ulkona pystyy oleilemaan ilman päällysvaatteita ja liikenne on olematonta. Miksei suunnitelmista vaadita havainnekuvia siitä miltä katutila tulee oikeasti näyttämään 9kk vuodesta? Marraskuussa neljän ruuhkassa kaamoksen ja räntäsateen keskellä rekkojen lennättäessä rapaa matkallaan länsisatamaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  53. antti kirjoitti 8.3.2016 kello 10:28

    Stadin Paroni: Eikö tuota voitaisi kutsua rehellisesti sisääntuloteiden kaventamiseksi?

    Ennemmin moottoriteiden purkamiseksi? Miksei nyky moottoriteiden sata metriä leveistä käytävistä voida antaa muutamaa metriä raitiovaunujen ja pyöräilijöiden käyttöön? Tietty jos meillä olisi vähän fiksumpi liikennevirasto nuo moottoritiet olisi alun perin rakennettu myös muut kuin pelkkä autoliikenne huomioiden, mutta kun ei niin ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  54. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.3.2016 kello 10:37

    Voi sen moottoritien pohjan tietysti jättää siihen, mutta kun molemmilla puolilla on taloja, tarvitaan tietysti myös suojatiet yli. Mitkään liittymärusetit eivät myöskään mahdu tiiviiseen kaupunkiin: kuvitelkaa sellainen nyt vaikka Mannerheimintien ja Runeberginkadun risteykseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. anonilli kirjoitti 8.3.2016 kello 12:48

    antti: Tietty jos meillä olisi vähän fiksumpi liikennevirasto nuo moottoritiet olisi alun perin rakennettu myös muut kuin pelkkä autoliikenne huomioiden, mutta kun ei niin ei.

    Tuskin kyseessä oli tyhmyys, pikemminkin visio, jossa muuta liikennettä ei ollut, tai se oli maan alla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  56. samae kirjoitti 8.3.2016 kello 16:25

    Stadin Paroni:
    Miksei suunnitelmista vaadita havainnekuvia siitä miltä katutila tulee oikeasti näyttämään 9kk vuodesta?

    Näyttääkö moottoritie liittymäalueineen sitten komeammalta kuin asuntojen reunustama katu? Vastaus: Ei ainakaan autottoman kulkijan mielestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  57. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.3.2016 kello 16:36

    Nyt tehdään yleiskaavaa. Vasta asemakaava vaiheessa on jotain edellytyksiä tehdä havainnekuvia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. hupsis kirjoitti 8.3.2016 kello 17:20

    Stadin Paroni: Toinen rehellisyyden nimissä korjattava asia on nuo havainnekuvat. Kuvien perusteella bulevardisuomessa on aina heinäkuun kolmas viikko koska aurinko paistaa niin että ulkona pystyy oleilemaan ilman päällysvaatteita ja liikenne on olematonta. Miksei suunnitelmista vaadita havainnekuvia siitä miltä katutila tulee oikeasti näyttämään 9kk vuodesta? Marraskuussa neljän ruuhkassa kaamoksen ja räntäsateen keskellä rekkojen lennättäessä rapaa matkallaan länsisatamaan?

    Eikös Hämeenlinnan vai oliko se tuusulantien keskelle ollut taiottu oikein joki. Tämä vaati melkoista järjestelyä ja sulutusta, mutta mitäpä sitä ei “bulevardien” eteen tehtäisi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  59. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 8.3.2016 kello 19:16

    samae: Näyttääkö moottoritie liittymäalueineen sitten komeammalta kuin asuntojen reunustama katu? Vastaus: Ei ainakaan autottoman kulkijan mielestä.

    Esimerkiksi Kirkkonummen suunnasta Helsinkiin bussilla Länsiväylää pitkin tullessa ovat näkymät mm. Espoon ja Helsingin rajan hujakoilla, juuri ennen Koivusaarta, kaakkoon, meren yli horisonttiin totisesti upeat. Tuokin maisema/näkymä pitäisi oikeastaan suojella, ellei sitä ole jo joskus aiemmin tehty!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  60. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.3.2016 kello 19:50

    Eikö ne houkuttelevat näkymät pitäisi moottoritieltä peittää jo ihan liikenneturvallisuutta ajatellen? Autoa ajettaessa pitää katse pitää pitää tiukasti tiessä. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. ze kirjoitti 8.3.2016 kello 20:52

    tuen maksaja: Olisi ihan hitsin siistii, että ihmiset lukisivat mihihin kommenttiin on vastattu ja vastaisivat niihin. Minä en ole kirjoittanut Helsingistä enkä Tikkurilasta. Kommenttini oli vastaus Oden sarkasmiyritykseen.

    Heh-Heh vain itsellesi.

    Ja Oden vastaus oli viestiin, jossa ehdotettiin Helsingin keskustan siirtämistä Tikkurilaan. Sinä aloit sitten saivarrella rasitteista, jotka eivät liity aiheeseen mitenkään, ja loppuhuipennuksesi totesit, että olipa Odelta huono saivarteluyritys. Taisi pilkka osua omaan nilkkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  62. ze kirjoitti 8.3.2016 kello 21:02

    ze: Ja Oden vastaus oli viestiin, jossa ehdotettiin Helsingin keskustan siirtämistä Tikkurilaan. Sinä aloit sitten saivarrella rasitteista, jotka eivät liity aiheeseen mitenkään, ja loppuhuipennuksesi totesit, että olipa Odelta huono saivarteluyritys. Taisi pilkka osua omaan nilkkaan.

    Anteeksi, se olikin Oden sarkasmiyritys eikä saivartelu. Mutta joo, ei rasitteilla ole aiheen kanssa mitään tekemistä muuta kuin näsäviisastelumielessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  63. Markku af Heurlin kirjoitti 8.3.2016 kello 21:56

    Osmo Soininvaara:
    Voi sen moottoritien pohjan tietysti jättää siihen, mutta kun molemmilla puolilla on taloja, tarvitaan tietysti myös suojatiet yli. Mitkään liittymärusetit eivät myöskään mahdu tiiviiseen kaupunkiin: kuvitelkaa sellainen nyt vaikka Mannerheimintien ja Runeberginkadun risteykseen.

    Kuivtelkaapa Sturenkadun ja Teollisuuskadun risteystä ilman eritasoratkaisua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  64. Sakke kirjoitti 8.3.2016 kello 23:38

    Osmo Soininvaara:
    Eikö ne houkuttelevat näkymät pitäisi moottoritieltä peittää jo ihan liikenneturvallisuutta ajatellen? Autoa ajettaessa pitää katse pitää pitää tiukasti tiessä.

    Bussin tai auton matkustajat osallistuvat tietääkseni aika harvoin sen ajamiseen.

    Olen nähnyt monen ihmisen tulevan tuonne varta vasten maisemaa ihailemaan, pyöräilijöistä nyt puhumattakaan. Osa fillaristeista tosin polkee tuolla melkein nenä kiinni ohjaustangossa. Silloin voi sattua vahinko. Oliko se Osmon entinen fillari, joka oli päätynyt ilmeisesti penkereeltä mereen, Hanasaaren bussipysäkin lähellä?

    Kannattaa pysähtyä ensin, jos se on mahdollista ja haluaa pitempään merta katsella. Pyöräilijöillekin se maiseman katselu on silloin helpompaa ja turvallisempaa, eikä tule ajettua esim. päin kaidetta tai vastaantulijaa. Yhä useampi tuntuu siellä nykyisin myös hölkkäävän (nähtävästi työmatkansa), jotkut reppu selässä. Silloinkin ehtii katselemaan merimaisemia pitempään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  65. Sakke kirjoitti 8.3.2016 kello 23:53

    Sakke: Bussin tai auton matkustajat osallistuvat tietääkseni aika harvoin sen ajamiseen.

    Olen nähnyt monen ihmisen tulevan tuonne varta vasten maisemaa ihailemaan, pyöräilijöistä nyt puhumattakaan. Osa fillaristeista tosin polkee tuolla melkein nenä kiinni ohjaustangossa. Silloin voi sattua vahinko. Oliko se Osmon entinen fillari, joka oli päätynyt ilmeisesti penkereeltä mereen, Hanasaaren bussipysäkin lähellä?

    Kannattaa pysähtyä ensin, jos se on mahdollista ja haluaa pitempään merta katsella. Pyöräilijöillekin se maiseman katselu on silloin helpompaa ja turvallisempaa, eikä tule ajettua esim. päin kaidetta tai vastaantulijaa. Yhä useampi tuntuu siellä nykyisin myös hölkkäävän (nähtävästi työmatkansa), jotkut reppu selässä. Silloinkin ehtii katselemaan merimaisemia pitempään.

    Näin kohta päättyvän naistenpäivän kunniaksi voinen myös todeta, että kyllä tuolla päin Helsinkiä saattaa joskus nähdä myös todellisia kaunottaria, jotka kääntävät päätä.

    Enpäs kuitenkaan kerro kenen tai keiden kaikkien päät siellä kääntyvät, mutta siitä olen varma, että heitä on todella monia, olivat nuo monenlaista eri sorttia olevat ‘kaunottaret’ sitten jalkakäytävällä, pyörätiellä, venelaiturin lähellä, ankkurissa tai merellä! (Joskus jopa taivaalla, puun oksalla tai vieläpä parkkipaikalla!)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  66. Sakke kirjoitti 8.3.2016 kello 23:55

    Sakke: Näin kohta päättyvän naistenpäivän kunniaksi voinen myös todeta, että kyllä tuolla päin Helsinkiä saattaa joskus nähdä myös todellisia kaunottaria, jotka kääntävät päätä.

    Enpäs kuitenkaan kerro kenen tai keiden kaikkien päät siellä kääntyvät, mutta siitä olen varma, että heitä on todella monia, olivat nuo monenlaista eri sorttia olevat ‘kaunottaret’ sitten jalkakäytävällä, pyörätiellä, venelaiturin lähellä, ankkurissa tai merellä! (Joskus jopa taivaalla, puun oksalla tai vieläpä parkkipaikalla!)

    Unohdin listalta ‘kaunotarten’ talvisäilytysalueet, joten lisään sen vielä tähän, joukon jatkoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  67. Sakke kirjoitti 9.3.2016 kello 0:11

    Sakke: Unohdin listalta ‘kaunotarten’ talvisäilytysalueet, joten lisään sen vielä tähän, joukon jatkoksi.

    Ai niin, jotkin isoimmista ‘kaunottarista’ näyttäytyy melkein aina ainoastaan horisontissa. Pienempiä pääsee usein näkemään kyllä lähempää.

    Taivaalla kiitävistä ‘kaunottarista’ on monilla ‘sinivalkoiset siivet’. Ne eivät niitä pahemmin heiluttele.

    Joskus jotkut ‘kaunottaret’ saattavat sukeltaa myös merenpinnan alle, mutta kyllä ne sieltä ilmestyvät näkyviin uudelleen, kun jaksaa vain hetken odotella. Toisinaan saattaa niistä taitavimmilla tai onnekkaimmilla olla silloin jopa kala suussa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  68. PRNDL kirjoitti 9.3.2016 kello 13:23

    Stadin Paroni:
    Miksei suunnitelmista vaadita havainnekuvia siitä miltä katutila tulee oikeasti näyttämään

    Sama juttu autojen pysäköinnin ja ns. huoltoajon suhteen.

    Arkkitehtien suosimat “piazza-aiheet” ovat kuvituksissa täynnä oleilevia ihmisiä sen sijaan että niitä oikeasti käytetään huolto- ja jakeluliikenteeseen ja kaupungin vuokratalojen asukkaiden pitkäaikaispysäköintiin?

    Keskustassa kävellessä minua ei haittaa ajoradan reunassa olevat asukaspysäköidyt henkilöautot. Minua haittaa puolittain jalkakäytävällä seisovat paketti- ja kevytkuorma-autot.

    Älkää suunnitelko yhtään lisää keskustaa ennen kuin olette oikeasti keksineet mitä noille käytännössä tehdään!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  69. spottu kirjoitti 9.3.2016 kello 18:30

    PRNDL: Minua haittaa puolittain jalkakäytävällä seisovat paketti- ja kevytkuorma-autot.
    Älkää suunnitelko yhtään lisää keskustaa ennen kuin olette oikeasti keksineet mitä noille käytännössä tehdään!

    Jospa ei tehtäisi niille mitään. Vilkas jakelu- ja huoltoliikenne kuuluu palveluyhteiskuntaan. Yrittäjät osaavat kyllä valita tarkoituksenmukaisimman kuljetusvälineen kussakin kaupunkirakenteessa, ja suomalaisella katumitoituksella tuo tarkoittaa jättipakua.

    Jos kaupungit suunnitellaan jalankulkijamittakaavaan, autotkin pienenevät kuin itsestään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  70. PRNDL kirjoitti 10.3.2016 kello 12:00

    Vilkas jakelu- ja huoltoliikenne jalkakäytävillä ei ole palvelua. Se on huolto- ja jakeluyrittäjien oman edun tavoittelua muiden kustannuksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  71. Kalle kirjoitti 11.3.2016 kello 8:09

    PRNDL:
    Vilkas jakelu- ja huoltoliikenne jalkakäytävillä ei ole palvelua. Se on huolto- ja jakeluyrittäjien oman edun tavoittelua muiden kustannuksella.

    Jakeluliikenne pitää kaupungin elossa. Kuplassa elävä PRNDL:kään ei saa soijalatteaan kulmakuppilasta ilman sitä jakeluautoa. 😀 Ilman sitä huoltoautoa taas putkimies ei tule korjaamaan rikkoutunutta vesihanaa tms.

    Harvoin olen julkisesti sitä mieltä, että nettikirjoittajalla ei ole ihan kaikki muumit laaksossa, mutta jos tuo PRNDL:n heitto on tehty selvin päin, niin nyt on pakko ajatella siten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  72. PRNDL kirjoitti 11.3.2016 kello 10:10

    Täysin selvin päin on tehty. Asiat voi hoitaa ammattimaisesti myös niin että ei tahallaan tai välinpitämättömästi haitata muiden elämää.

    Jakeluliikenne ei kuulu jalkakäytäville. Autot kuuluvat ajoradan puolelle johon jakeluliikenteelle on järjestetty erityisiä lastausalueita sitä varten. Siitä huolimatta autot pysäköidään niin että ne vievät koko kapean jalkakäytävän ja jalankulkijat joutuvat väistelemään koska alle metrin kaistalla ei mahdu kohtaamaan tai kulkemaan lastenvaunujen tai rollaattorin kanssa.

    Tällaista kaupunkia ei tarvita lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  73. PRNDL kirjoitti 11.3.2016 kello 10:18
  74. PRNDL kirjoitti 11.3.2016 kello 10:26

    Keskustelemme käsittääkseni pysäköinnistä ja kaupunkisuunnittelusta.

    Emme keskustele toisten keskustelijoiden kahvitottumuksista, alkoholinkäyttötavoista tai mielenterveydestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  75. MikkoM kirjoitti 11.3.2016 kello 11:26

    Jakelu- ja huoltoliikenne jalkakäytävillä voi kiusata vain työaikaan joutilasta väestönosaa. Luulisi silloin olevan aikaa odotella tai kiertää…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  76. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.3.2016 kello 12:07

    Monella työtätekevällä on työpäivän sisäisiä matkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. PRNDL kirjoitti 11.3.2016 kello 12:42

    Osmo Soininvaara:
    Monella työtätekevällä on työpäivän sisäisiä matkoja.

    Mainitsin lastenvaunut ja rollaattorit. Ilmeisesti niillä ei sitten ole väliä kun eivät kerran ole töissä….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  78. Jalankulkija kirjoitti 11.3.2016 kello 13:23

    PRNDL:

    Jakeluliikenne ei kuulu jalkakäytäville. Autot kuuluvat ajoradan puolelle johon jakeluliikenteelle on järjestetty erityisiä lastausalueita sitä varten.

    Joo, paitsi siellä, missä niitä ei ole. Tai siellä, missä on pysähtyminenkin kielletty. Usein tämä menee niin, että mitä enemmän kivijalkakauppoja ja vilkkaampi katu, sitä enemmän pysäköinti- ja pysähtymiskieltoja. Mihin ne jakeluautot silloin pannaan? Yhteen Siwaan voi päivän aikana tulla lukemattomia jakeluautoja, eikä lähimaillakaan ole mitään paikkaa pysähtyä.

    Vähän realismia näihin kommentteihin. Ja enemmän paikallistuntemusta, joka näyttää aika usein puuttuvan sekä blogin avauksista että kommentoijilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  79. antti kirjoitti 11.3.2016 kello 14:25

    MikkoM: Jakelu- ja huoltoliikenne jalkakäytävillä voi kiusata vain työaikaan joutilasta väestönosaa. Luulisi silloin olevan aikaa odotella tai kiertää…

    Varmasti. Ei muuta kuin jättää jakeluauto parkkiin keskellä kaistaa lastin siirtämisen ajaksi, ei muilla autoilijoilla koskaan mitään kiirettä keskellä päivää pitäisi olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  80. Veikko Kekkonen kirjoitti 11.3.2016 kello 14:52

    On ennemminkin sääntö kuin poikkeus, että jakeluliikenteen tarpeet tyystin unohdetaan nykyisin kaupunkisuunnittelussa. Ensisijainen tavoite kai on blokata yksityisautot, mutta siinä sivussa vaikeutetaan kaikkea elämää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  81. Outsider kirjoitti 12.3.2016 kello 17:00

    Ainahan on vaihtoehtoja liikkumisen rationalisoimiseksi. Joskus esitettiin päärautatieaseman siirtämistä Pasilaan. Hesaan jäisi ainakin osa paikallisjunista.

    Joukkoliikenteen suosiota lisäisi maksuttomuus kantakaupungin linjoilla. Tietysti tulisi lisää työttömiä lipuntarkastajia, lippuatomaattien huoltajia,liikennelaitoksen talouspuolen väkeä jne.

    Maksumiehinä olisi tietysti kaikki veronmaksajat, myös ne jotka eivät joukkoliikennettä käytä.

    Epäkohtia nykyisin löytyy runsaasti. Yksityisautolla ei ole mitään asiaa Hesan bussiasemalle tai rautatieasemalle, jos yrittää saattaa matkaan huonosti liikkuvan isoäitinsä. Tietysti on taksit.

    Rakentaminen myös haittaa ilmeisesti ikuisesti liikkumista Hesassa. Aikoinaan todettiin Hgin metrotyömaan olevan eniten liikennettä haittaava työ.

    Kyllä Suomessa löytyy asiantuntemusta laskemaan, simuloimaan ja suunnittelemaan väyliä ja liikennevirtoja. Käytettäisiin kerrankin heidän taitojaan ja annettaisiin väljät reunaehdot.

    Aivan mutu-tuntumalla jo olemassaolevien väylien kuristaminen ei tunnu hyvältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  82. spottu kirjoitti 13.3.2016 kello 10:44

    Veikko Kekkonen: On ennemminkin sääntö kuin poikkeus, että jakeluliikenteen tarpeet tyystin unohdetaan nykyisin kaupunkisuunnittelussa.

    Modernia jakeluliikennettä ei ole (aikoinaan) huomioitu mitenkään siinä eurooppalaisessa kaupunkityypissä jossa ihmiset mielellään asuvat ja viihtyvät, ja silti nämä kaupungit toimivat. Jakeluliikenteeseen pätee sama kuin liikenteeseen yleensä eli se sopeutuu kaupunkiin, ei päinvastoin.

    Ylipäätään, kun Helsingissä(kin) halutuimmat talot ovat pääsääntöisesti vailla autopaikkoja, ja halutuimmat alueet sellaisia joiden asemakaava on ajalta ennen autoliikennettä, ja viihtyisimpinä pidetyt kaupunginosat sellaisia joiden suunnittelussa ei autoliikennettä ole aikoinaan huomioitu millään tavoin, voisi tehdä johtopäätöksen että autoliikenteen sujuvuus kannattaisi kaupunkisuunnittelukriteerinä sivuuttaa kokonaan tai ainakin pyrkiä vain minimitasoon siellä missä sivuuttaminen ei ole mahdollista.

    Anekdoottina: takavuosina joku suunnittelija valitteli ettei Helsinkiin saada kierrätyspisteitä kun soveltuvia paikkoja joihin pääsee isolla kuorma-autolla viereen on niin vähän. Logiikka on täysin absurdi kenelle tahansa joka on kävellyt pitkinpoikin eurooppalaisten kaupunkien pikkukatuja. Tämä on varoittava esimerkki siitä minkälaiseen ajattelun jäykkyyteen kuvitellut premissit johtavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  83. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.3.2016 kello 18:20

    Kaupungin tarkoituksena on muuttaa puysäköintipaikkoja jakeluliikenteeen käyttämiksi pysähtymispaikoiksi, mutta tässä on jatkuvaa riitää asukaspysäköinnin kanssa. Jos joku perustaa ruokakaupan paikkaan, jossa on pysähtymiskielto (Runeberginkatu) jakeluliikennettä on vaikea järjestää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Ville kirjoitti 13.3.2016 kello 22:12

    spottu:
    Anekdoottina: takavuosina joku suunnittelija valitteli ettei Helsinkiin saada kierrätyspisteitä kun soveltuvia paikkoja joihin pääsee isolla kuorma-autolla viereen on niin vähän. Logiikka on täysin absurdi kenelle tahansa joka on kävellyt pitkinpoikin eurooppalaisten kaupunkien pikkukatuja. Tämä on varoittava esimerkki siitä minkälaiseen ajattelun jäykkyyteen kuvitellut premissit johtavat.

    Helsingissä on kuitenkin yksi pienikokoinen tikasauto, jolla pääsee Siltasaaren korttelien sisäpihoille ahtaista porttikongeista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kaikissa muissa tapauksissa pitäisi olla täysikokoisen ajoneuvon mentävä reitti. Ajoneuvot määrittävät kaupunkisuunnittelua, kaupunkisuunnitelu ei määritä ajoneuvoja. Näin on tahallaan tai tahattomasti valittu tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  85. Jalankulkija kirjoitti 14.3.2016 kello 0:11

    Osmo Soininvaara:
    Kaupungin tarkoituksena on muuttaa puysäköintipaikkoja jakeluliikenteeen käyttämiksi pysähtymispaikoiksi, mutta tässä on jatkuvaa riitää asukaspysäköinnin kanssa. Jos joku perustaa ruokakaupan paikkaan, jossa on pysähtymiskielto (Runeberginkatu) jakeluliikennettä on vaikea järjestää.

    Tällä logiikalla sitten varmaan kielletään kivijalkakauppojen perustaminen ja ylläpitäminen vilkkailla asuntokaduilla (siis siellä missä asukkaat ovat), kun ne eivät sovi yhteen virallisen autoilunestoliturgian kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  86. Touko Mettinen kirjoitti 14.3.2016 kello 10:10

    Tukholmassa (ainakin Söderissä) näkyi olevan yksi lastauspaikka joka korttelissa – vei pari pysäköintipaikkaa ja vaikutti järkevältä – eli varmasti aínakin Kokoomus vastustaa.

    Touko Mettinen (nimimerkki)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  87. Kolmipiikki kirjoitti 14.3.2016 kello 15:52

    Olen ollut kesätöissä tuollaisessa pienessä ruokaravintolassa, jossa oli noin 150 asiakaspaikkaa.

    Yksi kuorma viikossa kolleina ja kolleja oli kolme. Maidot erikseen, kerran viikossa. Oluet erikseen, kerran viikossa.

    Huomatkaa, että yksi kolli on sellainen pari metriä korkea lava, jossa on pyörät. Massaa sillä oli alle 100 kg. Osa näistä 3 kollista meni myymälään, joten varsinainen ravintolan kuljetustarve oli pienempi.

    Kyseessä oli siis normaali seisovalla pöydällä ja tilauskeittiöllä varustettu lounaspaikka.

    Tuollainen 2*1*1 metrin ja alle 100 kg painoinen kolli kulkee lennokilla vielä helposti. Todennäköisesti sen massa oli alle 50 kg, mutta arvioin nyt reilusti yläkanttiin.

    Oluet ovat painavia, koska ne ovat pelkkää nestettä, mutta nekin voidaan kuljettaa ilmateitse.

    Huomionarvoista on se, että lennokissa pitäisi olla jonkinlainen turvatyyny tms. jos tulee jokin ongelma. Nimittäin jo 10 kg massan tippuminen niskaan olisi hengenvaarallista. Tämä tuskin on mikään ongelma, kun ottaa huomioon, että alle 10 vuotta sitten tälle olisi naurettu ja nyt miehittämättömät kulkuneuvot ovat arkipäivää hyvin monella alalla.

    Jakeluautot ovat menneisyyttä. Toisaalta, miksei jakeluautoa voi suunnitella miehittämättömäksi ja pienemmäksi? Yhden kuskin palkalla kulkisi todennäköisesti useampi autonominen ja pienempi jakeluauto.

    Samoin lennokkien kohdalla se ei ole ongelma, mikäli autonominen lennokki heittää pari kolme keikkaa samaan osoitteeseen, vaikka jakeluauto tekisi sen kerralla.

    Mielenkiintoista nähdä, että mikä robottityyppi vie kaupunkijakelun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  88. JY kirjoitti 14.3.2016 kello 16:56

    spottu: Modernia jakeluliikennettä ei ole (aikoinaan) huomioitu mitenkään siinä eurooppalaisessa kaupunkityypissä jossa ihmiset mielellään asuvat ja viihtyvät, ja silti nämä kaupungit toimivat. Jakeluliikenteeseen pätee sama kuin liikenteeseen yleensä eli se sopeutuu kaupunkiin, ei päinvastoin.

    Etelä-Euroopassa kuski pysähtyy vaikka keskelle katua, jos muualle ei mahdu. Vie tavarat, juttelee omistajan kanssa ja lähtee. Samalla tietty on syntynyt ruuhka ja torvet soi, mutta viis siitä. Tämä on oikeasti urbaania.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  89. JY kirjoitti 14.3.2016 kello 16:59

    Kolmipiikki:
    Yksi kuorma viikossa kolleina ja kolleja oli kolme. Maidot erikseen, kerran viikossa. Oluet erikseen, kerran viikossa.

    Eipä ole tuoretta tavaraa siitä paikassa tarjottu. Viikon vanha leipä on jo aika kovaa, vaikka sen huuhtelisi alas vanhalla maidolla. Tai sitten muisti pettää pahasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  90. Markku af Heurlin kirjoitti 14.3.2016 kello 18:37

    Osmo Soininvaara:
    Kaupungin tarkoituksena on muuttaa puysäköintipaikkoja jakeluliikenteeen käyttämiksi pysähtymispaikoiksi, mutta tässä on jatkuvaa riitää asukaspysäköinnin kanssa. Jos joku perustaa ruokakaupan paikkaan, jossa on pysähtymiskielto (Runeberginkatu) jakeluliikennettä on vaikea järjestää.

    Runeberginkatuhan on esimerkki ns. kaupunkibulevardista. Ruokakauappa on mm. Töölöntorilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  91. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 15.3.2016 kello 6:20

    Markku af Heurlin: Runeberginkatuhan on esimerkki ns. kaupunkibulevardista. Ruokakauappa on mm. Töölöntorilla.

    Runeberginkatu ei ole mikään kaupunkibulevardi. Bulevardeilla on oltava enemmän puita. Runeberginkadulla ei niitä juuri ole, kuin ainoastaan paikka paikoin. Mm. keväisin on esimerkiksi Töölöntorin ja Hesperianpuiston välillä mahdollista tarkastella talojen eri kerrosten seinä- ja ikkunapintojen perusteella, miten korkealle kaupungin katupöly siellä nousee.

    Kauppahalli oli aiemmin myös Tunturikadulla, melkein entisen elokuvateatteri Astran vieressä. Sen lopetettua saattoi käydä vielä ratikalla Stockan Herkussa, mutta ratikkalinjan ja pysäkkien muutokset nykyiseen, Kampin kauppakeskuksen ja Mikonkadun kautta kiertämiseen hankaloitti ruokaostosten tekoa edellisessä ja varmaan vähensi asiakaskuntaa myös.

    Kaupunki- ja liikennesuunnittelijat varmaankin (päätöksensä perusteissa) vetosivat vain Kampin bussiterminaalin saavutettavuuteen …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  92. spottu kirjoitti 15.3.2016 kello 11:45

    JY: Etelä-Euroopassa kuski pysähtyy vaikka keskelle katua, jos muualle ei mahdu. Vie tavarat, juttelee omistajan kanssa ja lähtee. Samalla tietty on syntynyt ruuhka ja torvet soi, mutta viis siitä. Tämä on oikeasti urbaania.

    Näinhän se menee. Palveluyritykset keskittyvät sinne missä ihmiset liikkuvat. Ihmiset liikkuvat siellä missä henkilölogistiikan suunnittelukriteeri ei ole henkilöautoliikenteen sujuvuus, vaan joukkoliikenteen. Kävely on erinomaisen tehokas joukkoliikennemuoto, ja de facto jaettu tila jota eteläeurooppalainen pikkukatu yleensä edustaa, soveltuu tähän erinomaisesti.

    Varsinaista ruuhkaahan näillä pikkukaduilla ei synny, koska tarvittavaa ajoneuvomäärää ei yksinkertaisesti mahdu. Autoliikenteen volyymi on kävelijöihin verrattuna marginaalinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  93. Markku af Heurlin kirjoitti 15.3.2016 kello 14:01

    Kivikaupungin kasvatti: Runeberginkatu ei ole mikään kaupunkibulevardi. Bulevardeilla on oltava enemmän puita. Runeberginkadulla ei niitä juuri ole, kuin ainoastaan paikka paikoin. Mm. keväisin on esimerkiksi Töölöntorin ja Hesperianpuiston välillä mahdollista tarkastella talojen eri kerrosten seinä- ja ikkunapintojen perusteella, miten korkealle kaupungin katupöly siellä nousee.

    ……

    Käsittääknei tässä yhteydessä kaupunkibulevardi on ensisisijaisesti liikenteellinen eikä botanistinen entiteeetti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  94. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.3.2016 kello 14:17

    Runeberginkatu ei vastaa mitoitukseltaa kaupunkibulevardia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Markku af Heurlin kirjoitti 15.3.2016 kello 14:51

    Jo suoraan sanoo, niin bulevardeissa pelottaa se iänikuinen raideliikndogmatiikka ja suoraan snaoen tuubaa olevat havainnekuvat, joissa aurinko aina paistaa kuin Pjongjangissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  96. Markku af Heurlin kirjoitti 15.3.2016 kello 15:09

    Osmo Soininvaara:
    Runeberginkatu ei vastaa mitoitukseltaa kaupunkibulevardia.

    Ei ehkä aivan, mutta melkein.

    Puhumme kuitenkin eri asioista, kun puhutaan sisääntuloväylistä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  97. Kolmipiikki kirjoitti 15.3.2016 kello 17:23

    JY: Eipä ole tuoretta tavaraa siitä paikassa tarjottu. Viikon vanha leipä on jo aika kovaa, vaikka sen huuhtelisi alas vanhalla maidolla. Tai sitten muisti pettää pahasti.

    Pakastin. Leipä pysyy tuoreena. Ihme laite.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  98. Markku af Heurlin kirjoitti 15.3.2016 kello 23:06

    Kolmipiikki:
    Olen ollut kesätöissä tuollaisessa pienessä ruokaravintolassa, jossa oli noin 150 asiakaspaikkaa.

    Yksi kuorma viikossa kolleina ja kolleja oli kolme. Maidot erikseen, kerran viikossa. Oluet erikseen, kerran viikossa.

    Huomatkaa, että yksi kolli on sellainen pari metriä korkea lava, jossa on pyörät. Massaa sillä oli alle 100 kg. Osa näistä 3 kollista meni myymälään, joten varsinainen ravintolan kuljetustarve oli pienempi.

    Kyseessä oli siis normaali seisovalla pöydällä ja tilauskeittiöllä varustettu lounaspaikka.

    Tuollainen 2*1*1 metrin ja alle 100 kg painoinen kolli kulkee lennokilla vielä helposti. Todennäköisesti sen massa oli alle 50 kg, mutta arvioin nyt reilusti yläkanttiin.

    Oluet ovat painavia, koska ne ovat pelkkää nestettä, mutta nekin voidaan kuljettaa ilmateitse.

    Huomionarvoista on se, että lennokissa pitäisi olla jonkinlainen turvatyyny tms. jos tulee jokin ongelma. Nimittäin jo 10 kg massan tippuminen niskaan olisi hengenvaarallista. Tämä tuskin on mikään ongelma, kun ottaa huomioon, että alle 10 vuotta sitten tälle olisi naurettu ja nyt miehittämättömät kulkuneuvot ovat arkipäivää hyvin monella alalla.

    Jakeluautot ovat menneisyyttä. Toisaalta, miksei jakeluautoa voi suunnitella miehittämättömäksi ja pienemmäksi? Yhden kuskin palkalla kulkisi todennäköisesti useampi autonominen ja pienempi jakeluauto.

    Samoin lennokkien kohdalla se ei ole ongelma, mikäli autonominen lennokki heittää pari kolme keikkaa samaan osoitteeseen, vaikka jakeluauto tekisi sen kerralla.

    Mielenkiintoista nähdä, että mikä robottityyppi vie kaupunkijakelun.

    Ihan mielenkiintoisia ajatuksia. Tosin hatarien aerodynamiikan tietojeni mukaan tuollainen kolli vaatisi jo aika tuhtia lennokkia. No. Sosialistinen ihminen on optimistinen, kun J.V. Dzugasvili on aivan oikein todennut.

    Jakeluauton kuljettajan tehtävä on myös tyhjentää ja siirtää kuorma.

    Voimme keskustella ideasta enemmän sen jälkeen kun on kehitetty Korkeavuorenkadulla jäiseen aikaan itsenäisesti kulkeva robottiauto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  99. Jalankulkija kirjoitti 16.3.2016 kello 0:21

    spottu: Näinhän se menee. Palveluyritykset keskittyvät sinne missä ihmiset liikkuvat. Ihmiset liikkuvat siellä missä henkilölogistiikan suunnittelukriteeri ei ole henkilöautoliikenteen sujuvuus, vaan joukkoliikenteen. Kävely on erinomaisen tehokas joukkoliikennemuoto, ja de facto jaettu tila jota eteläeurooppalainen pikkukatu yleensä edustaa, soveltuu tähän erinomaisesti.

    Varsinaista ruuhkaahan näillä pikkukaduilla ei synny, koska tarvittavaa ajoneuvomäärää ei yksinkertaisesti mahdu. Autoliikenteen volyymi on kävelijöihin verrattuna marginaalinen.

    Mistähän tällainen Etelä-Eurooppa mahtaa löytyä? Sitä ei ainakaan ollut siinä eteläitalialaisessa pikkukaupungissa, josa tuli äskettäin kyläiltyä. Perheellä kaksi autoa, joilla mennään joka paikkaan, siis töihin, kauppaan ja harrastuksiin. Bussilla pääsee keskustaan kerran tai kaksi tunnissa. Ainoa kävelykatu on varattu turisteille, tosin se on koko ajan täynnä jakeluautoja ja moottoripyöriä. Moottoripyörällä mennään myös illalla ravintolaan. Silloin ei syyllistytä rattijuoppouteen, ja autot pitävät parkkipaikat varattuina yön yli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  100. Nipa kirjoitti 16.3.2016 kello 7:40

    Jalankulkija:
    … , ja autot pitävät parkkipaikat varattuina yön yli.

    Eikö ne parkkipaikat ole silloin hyvinkin tehokkaassa käytössä? Maankäytön tehokkuus kärsii jo heti silloin, jos auto tuollaisella parkkipaikalla yhdenkin kerran vaihtuu. Silloinhan se paikka on jo jonkin tovin käyttämättä. m.o.t.

    PS. Parantavatko autoillaan kaupunkiin tulevat espoolaiset Helsingin maankäytön tehokkuutta? Jos valitsevat kukin autoaan varten tyhjän parkkipaikan, mielestäni voidaan näin perustellusti väittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  101. R.Silfverberg kirjoitti 16.3.2016 kello 11:49

    Jalankulkija: Moottoripyörällä mennään myös illalla ravintolaan. Silloin ei syyllistytä rattijuoppouteen, ja autot pitävät parkkipaikat varattuina yön yli.

    Mielenkiintoisa tulkinta. Mahtaako olla niin? Suomessa syllistyy rattijuoppouteen ihan kaikilla moottoroiduilla vehkeillä, jopa sähkökäyttöisellä invamopollakin ajamisesta.
    Toisaalta meillä polkupyörällä meneminen illanviettoihin on hyvin suosittua yliopistokaupungeissamme, joissa etäisyydet ovat lyhyempiä kuin pk-seudulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  102. spottu kirjoitti 16.3.2016 kello 12:09

    Jalankulkija: Mistähän tällainen Etelä-Eurooppa mahtaa löytyä? Sitä ei ainakaan ollut siinä eteläitalialaisessa pikkukaupungissa, josa tuli äskettäin kyläiltyä.

    Vähänkin vanhemmista ja suuremmista kaupungeista. Yksisuuntainen katu, yksi rivi pysäköityjä autoja ja ehkä muodollinen ahdas jalkakäytävä jota yleensä ei käytetä vaan kävellään kadulla. Eteläeurooppalainen normikatutyyppi, vaikea olla huomaamatta.

    Pikkupaikkakunnat hiipuvat Etelä-Euroopassa siinä missä täälläkin, ja auto on ainut toimiva tapa liikkua jos siihen on tarvetta.

    Perheellä kaksi autoa, joilla mennään joka paikkaan, siis töihin, kauppaan ja harrastuksiin.

    Sellaista asumismuotoa johon ylipäätään mahtuu tyypillisesti kaksi autoa perhettä kohti ja kaikki on niin kaukana että logistiikkaan tarvitaan auto on aika vaikea pitää kaupunkimaisena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  103. Jalankulkija kirjoitti 17.3.2016 kello 0:45

    spottu:

    Pikkupaikkakunnat hiipuvat Etelä-Euroopassa siinä missä täälläkin, ja auto on ainut toimiva tapa liikkua jos siihen on tarvetta.

    Sellaista asumismuotoa johon ylipäätään mahtuu tyypillisesti kaksi autoa perhettä kohti ja kaikki on niin kaukana että logistiikkaan tarvitaan auto on aika vaikea pitää kaupunkimaisena.

    Vai hiipuvat? Aina kannattaa näköjään antaa arvioita erityisesti siitä, mitä ei itse ole ollut näkemässä.

    Ei tässä esimerkkikaupungissa mikään hiipunut eikä ollut kaukana. Kyse on erittäin tiiviisti asutusta ja suositusta turistialueesta, jossa ikivanhat pikkukaupungit ovat tiiviisti toisissaan kiinni kuin helminauhassa ja joka sentti on rakennettu täyteen.

    Ei Italia ole mikään takahikiä, jossa kaikki olisi kaukana ja autiota kuin Suomen maaseudulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  104. spottu kirjoitti 17.3.2016 kello 8:54

    Jalankulkija: Vai hiipuvat? Aina kannattaa näköjään antaa arvioita erityisesti siitä, mitä ei itse ole ollut näkemässä.

    Eteläeurooppalaiset pikkupaikkakunnat hiipuvat riippumatta siitä olenko sitä näkemässä. Aika luonnollinen pienenevän syntyvyyden ja urbanisaation seuraus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  105. Jalankulkija kirjoitti 17.3.2016 kello 12:52

    spottu: Eteläeurooppalaiset pikkupaikkakunnat hiipuvat riippumatta siitä olenko sitä näkemässä. Aika luonnollinen pienenevän syntyvyyden ja urbanisaation seuraus.

    Kannattaisiko kuitenkin oikeasti käydä katsomassa paikan päällä? Silloin oletukset voisivat perustua faktaan eikä pelkkään ideologian autuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  106. spottu kirjoitti 17.3.2016 kello 14:23

    Jalankulkija: Kannattaisiko kuitenkin oikeasti käydä katsomassa paikan päällä? Silloin oletukset voisivat perustua faktaan eikä pelkkään ideologian autuuteen.

    Olen kierrellyt pitkinpoikin Etelä-Eurooppaa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana vaihtelevalla frekvenssillä mutta käytännössä vähintään reissu-pari vuodessa junalla, autolla, julkisilla ja veneellä yleensä (suomalaisten) lomien aikaan sellainen kuukausi kerrallaan, milloin missäkin maassa tuppukylistä pääkaupunkeihin. Päämäärätöntä kävelyä tulee matkoilla harrastettua paljon.

    Silti, mitä demografiseen kehitykseen tulee, kannattaa katsoa mielummin tilastoja kuin luottaa silmämääräiseen arvioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  107. Kujankulkija kirjoitti 17.3.2016 kello 16:54

    Jalankulkija: Kannattaisiko kuitenkin oikeasti käydä katsomassa paikan päällä? Silloin oletukset voisivat perustua faktaan eikä pelkkään ideologian autuuteen.

    Paikan päällä käyminen ei kyllä anna kovin tarkkaa kokonaiskuvaa noin suuren mittakaavan ilmiöstä. Faktat löytyvät tässä tapauksessa tilastoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  108. Sakke kirjoitti 17.3.2016 kello 19:27

    Kujankulkija: Paikan päällä käyminen ei kyllä anna kovin tarkkaa kokonaiskuvaa noin suuren mittakaavan ilmiöstä. Faktat löytyvät tässä tapauksessa tilastoista.

    Laittaisin tuohon tietyn varauksen. Lienee myös merkitystä sillä, minkälaisia tilastoja ylipäätään laaditaan ja miten niitä tulkitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  109. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.3.2016 kello 19:43

    Google Earth joka tapauksessa tulee halvemmaksi kuin paikan päälle matkustaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Jalankulkija kirjoitti 18.3.2016 kello 13:15

    Osmo Soininvaara:
    Google Earth joka tapauksessa tulee halvemmaksi kuin paikan päälle matkustaminen.

    Joo, siitähän voi kätevästi päätellä italialaisenkin elämänmuodon tyypilliset piirteet. Kuten sen, montako autoa perheillä keskimäärin on tai ei, ja kuinka pitkiä tai lyhyitä matkoja niillä tehdään. Tai sen, kuinka usein julkinen liikenne kulkee tai sitten ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

Jätä vastaus