Synergiaedut epäreilua kilpailua?

Kaup­pale­hti kauhis­teli sitä, että pelas­tus­laitok­set tekevät sairaan­hoitopi­irien kiireet­tömiä sairaankul­je­tuk­sia, joi­ta ei ole kil­pailutet­tu. Jos pelas­tus­laitok­set halu­a­vat tähän osal­lis­tua, niiden pitää yhtiöit­tää tämä toiminta.

Taloudel­lisen tehokku­u­den kannal­ta tun­tuu perustel­lul­ta, että pelas­tus­laitok­set voivat käyt­tää kalus­toaan kiireet­tömi­in kul­je­tuk­si­in sil­loin, kun mikään suurem­pi katas­trofi ei ole pääl­lä. Voi tämän tietysti yhtiöit­tää, kun­han hyväksytään se, että nämä yhtiöt voivat vuokra­ta pelas­tus­laitok­sen kalus­toa mar­gin­aa­likus­tan­nusten hintaan. 

Yrit­täjät var­maankin halu­aisi­vat, että tas­a­puolisu­u­den nimis­sä pelas­tus­laitok­sil­la pitäisi olla kaksinker­tainen kalusato eikä mitään epäreilu­ja syn­er­giae­tu­ja saa etsiä.

Eikö tämän kaiken tarkoituk­se­na ollut voimavaro­jen mah­dol­lisim­man tehokas käyt­tö ja rahan säästäminen?

37 vastausta artikkeliin “Synergiaedut epäreilua kilpailua?”

  1. Just joo. Seu­raavak­si var­maan vaa­di­taan, että avun­tarvit­si­ja ensik­si kil­pailut­taa vähin­tään kolme hätäkeskus­ta, jot­ka kukin puolestaan kil­pailut­ta­vat, kuka halvim­mal­la heit­tää ambu­lanssi- tai sammutuskeikan.

  2. Mik­si pelas­tus­laitok­sil­la pitäisi olla kap­a­siteet­tiä (kalus­toa ja henkilökun­taa) enem­män kuin varsi­nainen häly­tystyö edel­lyt­tää? Siir­toa­jos­sa ole­vaa ambu­lanssia ei kai saa­da nopeasti hälytysajoon?

  3. Turha­han sitä on enää itkeä, kun maito on maas­sa — eikös se “suuri sairaan­hoitokul­je­tusu­ud­is­tus” jo kerin­nyt tuplaa­maan kus­tan­nuk­set ja tap­pa­maan suurim­man osan alan yri­tyk­sistä — joten menköön vielä tuhkatkin pesästä samaan konkurssiin.

    Näin me ollaan taas askel lähempänä (kunnallis)sosialistista Suomea…

  4. Käsit­tääk­seni tuos­sa jotenkin huudet­ti­in EU:ta apu­un, kos­ka Suo­mi on paha ja vääristää kilpailua.

    Mitä ihmeen vapaa­ta talout­ta on sem­moinen, jos­sa osta­ja ei saa tehdä päätök­siä itsenäisesti? 

    Todel­liset ongel­mat tässäkin lienevät taas johtamises­sa ja inno­vaa­tioiden rakentamisessa:

    http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/40312/a102375632

    Nyky­isin yhteiskun­nan raho­ja menee hukkaan kun­nan ja Kelan kyy­tien ajel­lessa peräkanaa vain sik­si, että kyy­tien mak­sa­ja on eri, savo­lai­se­dus­taja ihmettelee.

    Suomes­sa on vaik­ka kuin­ka paljon fik­su­ja ihmisiä, jot­ka pysty­i­sivät kor­jaa­maan näitä ongelmia, paljon parem­pi olisi keskit­tyä ikäänkuin “asi­aan” eikä siihen että kuka hoitaa nyt tämänkin kilpailutuksen.

  5. Pelas­tus­laitok­sen kalus­to on han­kit­tu verovaroil­la. Tas­a­puolisu­u­den nimis­sä myös yksi­ty­is­ten sairaankul­je­tus­ta tar­joavien yri­tys­ten kalus­to pitäisi tul­la yhteiskun­nan tuella.

  6. Her­bert Havu:
    Mik­si pelas­tus­laitok­sil­la pitäisi olla kap­a­siteet­tiä (kalus­toa ja henkilökun­taa) enem­män kuin varsi­nainen häly­tystyö edellyttää? 

    Varsi­nainen häly­tystyöhän sat­tuu ennakoimat­tomasti — yksi jää auton alle, toinen kuolee hil­jaa sänkyyn­sä, tiisa­taina on rauhal­lista, käy nii­in että talo palaa, bus­si tör­mää tila-autoon ja tarvi­taankin usei­ta sairasauto­ja naa­puripi­ir­iä myöten.

    Ja sit­ten sanovat järkevän resurssoinin ole­van sitä, etteivät seiso­vat autot pääse sotke­maan markkinoita!

  7. Ymmärtääk­seni sairaankul­je­tuskalus­ton määrää ei voi mitoit­taa riit­tämään kaikki­in ajateltavi­in katas­ro­fei­hin siten, että kalus­to kyke­nee aina hyvään palvelu­un. Johonkin se raja pitää vetää.

    Ja jos joku todel­la iso katas­trofi sat­tuu, niin sit­ten liik­keelle läh­tee ymmärtääk­seni sekä julki­nen että yksi­tyi­nen kalusto.

    Jos julk­ista kalus­toa ei saisi käyt­tää kiireet­tömi­in tehtävi­in, niin yksi­tyi­nen puoli saisi peri­aat­teessa epäter­veen kil­pailue­dun julk­isi­in toim­i­joi­hin nähden.

    Mut­ta tätä asi­aa ei kuitenkaan pidä ratkaista kil­pailun näkökul­mas­ta vaan opti­moimal­la toim­inta järkevästi.

    Kun palve­lu­ta­so on määrät­ty, se taso pitää toteut­taa tehokkaasti kaikkein pien­im­mil­lä yhteiskun­nan kustannuksilla.

    Kus­tan­nusten min­i­moin­ti toteu­tuu sil­loin, kun ensin julkisen puolen yksiköt mitoite­taan järkevästi ja niiden käyt­tö jae­taan mielekkäästi kiireet­tömi­in töi­hin ja varallaoloon. 

    Yksi­tyisen puolen toim­intaa on kat­sot­ta­va lähin­nä täy­den­täväk­si toimin­naksi, ei kil­pail­e­vak­si toiminnaksi.

    Jos yksi­ty­isille annet­taisi­in enem­män töitä, niin sit­ten heille mak­set­ta­van hin­nankin pitäisi olla pienem­pi, kos­ka hei­dän kalus­ton käyt­töaste nousee.

    Joten yksi­ty­is­ten näkökul­mas­ta pitäisi olla jok­seenkin sama kuin­ka paljon heille töitä annetaan, kun­han hin­noit­telu on reilua.

    Mis­tä ne syn­er­giae­dut sit­ten syn­tyvät? Toden­näköis­es­ti siitä, kun palokun­ta ja osa pelas­tusyk­siköistä toimi­vat yhdessä. Samaan paikkaan ne usein lähtevät.

    Kaup­pale­hden kir­joit­telu on hyvä esimerk­ki siitä, miten asi­at sotke­taan, kun oikeis­toide­olo­gia voit­taa maalaisjärjen.

  8. Entä tilanne pienem­pi­en katas­trofien osalta? Eikö asioi­hin kan­nat­taisi puut­tua jo siinä vai­heessa, ennenkuin niistä kas­vaa niita ‘suuria katastrofeja’?

    Jos kaik­ki yksiköt (nyt lie­nee kyse ambu­lans­seista?) ovat hoita­mas­sa ns. kiireet­tömiä kul­je­tuk­sia, pitääkö niiden tarvit­si­joi­ta olla vähin­tään kuusi, jot­ta apu saadaan paikalle nopeasti? Esim. mon­en yksit­täisen, aivoin­fark­tista kär­sivän avun­tarvit­si­jan mat­ka liuo­tushoitoon voi kestää kohtu­ut­toman kauan. Esimerkik­si tuol­laises­sa tapauk­ses­sa lie­nee jokainen kulunut lisämin­u­ut­ti ikäviä seu­rauk­sia kasvattava.

    Voiko täl­löin jonkun aivosolu­ja kuol­la, tuho olla laa­jaa ja ihmisen toim­intakyky ja aivo­jen toim­inta heiketä pysyvästi, tai hen­ki olla vaaras­sa, vain sen täh­den että pelas­tus­laitok­sen kaik­ki yksiköt oli­vat hoita­mas­sa ns. kiireet­tömiä kul­je­tuk­sia? Moi­ses­sa tapauk­ses­sa on luul­lak­seni jälkikä­teen aika lai­ha lohtu kuul­la, että esim. oma tapauk­sesi (tai läheis­esi tapaus) ei nyt ole yhteiskun­nan kannal­ta mikään suurem­pi katas­trofi. Tätä kan­nat­taa jokaisen miet­tiä itse ja läheis­ten­sä kanssa ihan vakavasti.

    Tuskin­pa kai sel­l­aista kiireet­tömäm­pää tehtävää suorit­ta­va ambu­lanssikaan voi kesken kaiken, uuden häly­tyk­sen tul­lessa, jät­tää esim. kiireet­tömään ham­mashoitoon kul­jet­ta­maansa hal­vaan­tunut­ta van­hus­ta tuol­la het­kel­lä kadun­var­ren kinok­seen, siir­tyäk­seen nopeasti uuteen, toki kiireel­lisem­pään tehtävään.

    Kiireel­lis­ten ja kiireet­tömien tapausten hoita­misel­la erik­seen on mielestäni melkoisen vankat perus­teet. Esim. ambu­lanssien lukumäärän, käyt­töti­las­to­jen ja mon­en muun tarvit­ta­van tiedon perus­teel­la voidaan ehkä laskea minkälaisia muu­tok­sia niiden odotu­saikaan on odotet­tavis­sa vaikka­pa pahim­mal­la toden-näköisyy­del­lä 0.01, jos myös esim. toisek­si viimeinen vapaa ambu­lanssi päästetään suorit­ta­maan kiireetön­tä kuljetusta. 

    Itse en halu­aisi olla se sadas omaan tai läheisen­sä hätään apua tarvit­se­va, joka joutuukin “yllät­täen” odot­ta­maan apua Helsin­gin suun­nitelmis­sa “kan­takaupungik­si” julis­te­tul­la alueel­la liian kauan, samal­la kun aivoso­lut tai sydän läh­estyvät kirkkaankin elämänkaaren­sa ennenaikaista loppua! 

    - — — — -
    PS. Miten nopeasti kyet­täisi­in häly­tysajot hoita­maan “tule­vaisu­u­den bule­vardis­oidus­sa” kaupungis­sa, jos­sa risteyk­siä ja liiken­neval­o­ja on ilmeis­es­ti olta­va paljon nyky­istä enem­män? Seu­raako kukaan kehi­tys­tä ja suun­nitelmia koko pääkaupunkiseudun näkökulmasta?

  9. Her­bert Havu:
    Mik­si pelas­tus­laitok­sil­la pitäisi olla kap­a­siteet­tiä (kalus­toa ja henkilökun­taa) enem­män kuin varsi­nainen häly­tystyö edel­lyt­tää? Siir­toa­jos­sa ole­vaa ambu­lanssia ei kai saa­da nopeasti hälytysajoon? 

    Ne autot, joi­ta ei tarvi­ta päivystyk­sessä, voivat hyvin olla siir­toa­jos­sa. Toinen asia on, kuka niitä ajaa. Työaikasäädösten vuok­si vapaavuorossa ole­va henkilöstö ei voi tehdä sitä virkatyönä, joten pitää palkata lisää henkilöstöä tai ulkois­taa siir­toa­jot. Vähän samaan tapaan kuin leikkaus­saleis­sa tehtäisi­in vir­ka-ajan ulkop­uolel­la yksi­ty­isleikkauk­sia tai palomiehet tekivät vapaa-aikana muuttokeikkoja.

  10. Eräässä EU-maas­sa näin ambu­lanssin, joka toi­mi myös invataksi­na. Har­vaana­su­tu­il­la alueil­la toimi­va konsepti.

  11. Pelas­tus­laitok­sen kalus­to on ole­mas­sa sitä varten, että se saadaan nopeasti liik­keelle pelas­tuste­htävi­in. Mikäli se on mitoitet­tu oikein, ei pitäisi olla mah­dol­lista käyt­tää sitä mihinkään muuhun. Mikäli kalus­toa riit­tää siirtelemään mum­mo­ja pitkin maakun­tia ilman, että pelas­tuste­htävien hoit­a­mi­nen vaaran­tuu, on kyse ylikapasiteetista.

    Jos taas kyse on var­ta vas­ten mum­mo­jen siirte­lyyn han­ki­tus­ta kalus­tos­ta, jota ei pelas­tuste­htävis­sä tarvi­ta, ja sille on (ylimääräistä) henkilökun­taa istuskele­mas­sa jos­sain, niin antaa palaa. Sil­loin on vain huomioita­va, ettei kyseessä ole syn­er­giae­tu ja että tietyt kil­pailu­un liit­tyvät seikat tule­vat huomioiduksi.

  12. Eihän tämä ole kuin pieni pala­nen suurem­paa kuvaa, jos­sa julkea sek­tori yritää ahmia sisään­sä kaiken mah­dol­lisen toiminan:

    Verkkouutiset: Use­at säädök­set ja toim­intata­vat suo­si­vat julk­ista sek­to­ria ennen yksi­ty­isiä yrityksiä

    Toki asi­aa voi koit­taa ker­ta toisen­sa jäl­keen perustel­la “järkevyy­del­lä” ja tehokku­udel­la, mut­ta eipä julkea sek­tori yleen­sä ole mitenkään tun­net­tu inno­vati­ivi­su­ud­es­ta — ja mik­si olisikaan, kos­ka kaik­ki insen­ti­iv­it ohjaa­vat yleen­sä täysin päin­vas­taiseen suuntaan.

    Esim. jäte­huol­lon suh­teen jos­sain avi­i­sis­sa oli juuri jut­tu, jos­sa otsikko­ta­sol­la syyl­lis­tet­ti­in suo­ma­laiset huonos­ta kier­rä­tysas­teesta. Tarkem­min jut­tua lukies­sa pal­jas­tui kuitenkin, että syn­ty­paikkala­jit­telus­sa olemme kärkikas­tia ja että ongel­ma tulee vas­ta siinä, että muual­la Euroopas­sa jät­teet lajitel­laan mekaanis­es­ti kun taas Suomes­sa ne kär­rätään suo­raan polttolaitokselle.

    Niin­pä — ketkähän ne vähän aika sit­ten halu­si­vat sosial­isoi­da jät­teet ja pitää yksi­tyiset yri­tyk­set vis­usti pois­sa alalta?

  13. Jospa tehtään niin, että yksi­tyiset sairaankul­je­tusyri­tyk­set veloit­ta­vat asi­akkaal­ta kaik­ki kulut, eivätkä val­tio tai kun­nat osal­lis­tu mitenkään pis­nikseen. Voi olla, että ei olekaan hyvä pisnis.

    Sairaankul­je­tusala on juuri näitä loisia, jot­ka ovat kovin, kovin yksi­ty­isiä, mut­ta kun se hil­lo tulee kuitenkin läh­es aina julk­i­sista varoista.

  14. Julk­isil­la han­k­in­noil­la tarkoite­taan sel­l­aisia tavara‑, palvelu- ja raken­nusurakka­hank­in­to­ja, joi­ta han­k­in­ta­lain­säädän­nössä määritel­lyt han­k­in­tayk­siköt (joi­ta kun­nat sekä sairaan­hoitopi­ir­it ja pelas­tus­laitok­set ovat) tekevät oman organ­isaa­tion­sa ulkop­uolelta. Vaa­timus han­k­in­to­jen avoimuud­es­ta ja tehokas kil­pailut­ta­mi­nen sekä tar­joa­jien tas­a­puo­li­nen ja syr­jimätön kohtelu kos­kee vain ulkop­uolisia toimintoja. 

    In house ‑yksikkö eli sidosyk­sikkö on han­k­in­tayk­siköstä muodol­lis­es­ti erilli­nen ja päätök­sen­teon kannal­ta itsenäi­nen yksikkö, jota han­k­in­tayk­sikkö yksin tai yhdessä muiden han­k­in­tayk­siköi­den kanssa valvoo samal­la tavoin kuin se valvoo omia toimi­paikko­jaan ja joka har­joit­taa pääosaa toimin­nas­taan niiden han­k­in­tayk­siköi­den kanssa, joiden määräys­val­las­sa se on. Sidosyk­sikössä ei voi olla yksi­ty­istä omis­tus­ta. Han­k­in­ta­lakia ei sovel­leta han­k­in­toi­hin, jot­ka han­k­in­tayk­sikkö tekee sen sidosyksiköltä.

    Pelas­tus­laitok­set ja sairaan­hoitopi­ir­it ovat käsit­tääk­seni kun­tien sidosyk­siköitä. Niiden toim­inta ei ole luon­teeltaan kau­pal­lista ja ne tuot­ta­vat vain kun­nan palvelui­ta. Kysessä olisi siis palvelu, jon­ka kun­ta saa oma­l­ta sidosyk­silöltään, eikä kil­pailu­tus­ta tarvita. 

    Luet­tavaa:

    Lakimies Katari­ina Huikon verkkokolum­ni 12.3.2013
    Han­k­in­tadi­rek­ti­iveistä ja han­k­in­tayk­siköi­den välis­es­tä yhteistyöstä

    Oikeus tehdä omana työnä

  15. Tvaara: Ja sit­ten sanovat järkevän resurssoinin ole­van sitä, etteivät seiso­vat autot pääse sotke­maan markkinoita!

    Kuten Sakke jo toikin esille, niin kysymys on siitä onko kiireel­lis­ten ja ei-kiireel­lis­ten kyy­tien yhdis­te­ly mah­dol­lista. Isoil­la kaupunkialueil­la voi ollakin, kos­ka siir­toa­jot eivät ajal­lis­es­ti kestä kauaa. Mut­ta olisiko joku sitä mieltä, että Kit­tilän ain­oan päivys­tävän ambu­lanssin pitäisi hoitaa myös siir­toa­jot Rovaniemeltä terveyskeskukseen?

    Ja jos taas kyse on siitä, että pelas­tus­laitok­sil­la olisi ylimääräistä kap­a­siteet­tia näitä ei-kri­it­tisiä tilantei­ta varten, niin sit­ten tul­laan kysymyk­seen kil­pailus­ta yksi­tyisen palve­lu­tuotan­non kanssa.

    Vai mitkä ovat ne syn­er­giae­dut, joi­ta syn­ty­isi ei-kiireis­ten kul­je­tusten hoita­mis­es­ta pelas­tus­laitosten toimesta?

  16. Tämä jos mikä on hämärän rajamailla.Talous ja poli­it­tiset into­hi­mot on sotket­tu kun­nol­la kil­pailu­tuk­seen. Edelli­nen uud­is­tus ainakin sai nos­tet­tua kulu­ja roimasti.

    - Kela pitää tak­se­ja hengis­sä syr­jäseudul­la hoitokul­je­tuk­sil­la, kyy­tien yhdis­telem­i­nen peri­aat­teessa onnis­tuu, mut­ta kos­ka tilaus-suun­nitelu pros­es­si ei ulo­tu sairaalaan niin kaik­ki kärsivät. 

    - Paar­i­tak­si on kek­sit­ty. Vähem­män varustel­tu siir­toam­bu­lanssi on eri­lainen kuin täysin varustet­tu ambulanssi.

    - Kela kor­vaa enem­min tak­si­matkat kotiseudulle kuin yön poti­lashotel­lis­sa vaik­ka jälkim­mäi­nen olisi halvem­pi ja mukavampi vaik­ka syöpäpotilalle.

    - Palomies-pelas­ta­ja-sairaankul­jet­ta kom­bi­naa­tio oli toimi­va malli osaamisen ja työvuoro­jen puoles­ta. Jotenkin siitä ei pidet­ty. Henkilökun­ta on kalli­im­paa kuin kalusto!

    - Hätäkeskus­laitok­sen kanssa on sös­sit­ty ja sumplit­tu kul­loisenkin min­is­terin ään­imäärän mak­si­moimisek­si, ei ole paljoa kansakun­nan etu kiinnostanut.

    Paikallisle­hdis­sä kir­joit­tavil­ta aktivis­teil­ta uno­htuu, että hoito­pros­es­sit ovat muuttuneet.

    Varustel­tu ambu­lanssi ensi­hoita­ji­neen on osaavampi ja toimi­vampi yksikkö kuin yhden väsyneen lääkärin terkkarin päivystys. Lääkäri saadaan paikalle helikopter­il­la tai lääkäriambulanssilla.

    Ensik­si pitäisi saa­da sote-alueet kun­toon ja niiden hoitoketjut. Sit­ten pystytään mallinta­maan ambu­lanssien ja niiden henkilökun­nan tarvetta.

  17. Peter:
    Pelas­tus­laitok­sen kalus­to on ole­mas­sa sitä varten, että se saadaan nopeasti liik­keelle pelas­tuste­htävi­in. Mikäli se on mitoitet­tu oikein, ei pitäisi olla mah­dol­lista käyt­tää sitä mihinkään muuhun. Mikäli kalus­toa riit­tää siirtelemään mum­mo­ja pitkin maakun­tia ilman, että pelas­tuste­htävien hoit­a­mi­nen vaaran­tuu, on kyse ylikapasiteetista. 

    Jos vähänkin on ymmär­rystä siitä mitä sana toden­näköisyys­jakau­ma tarkoit­taa niin täl­löin pitäisi olla päivän­selvää se että oikein mitoite­tus­sa pelas­tus­laitok­sen kap­a­siteetis­sa on 90–95% ajas­ta ainakin jonk­in­ver­ran reservika­p­a­siteet­tia vapaana.

  18. Her­bert Havu: Kuten Sakke jo toikin esille, niin kysymys on siitä onko kiireel­lis­ten ja ei-kiireel­lis­ten kyy­tien yhdis­te­ly mah­dol­lista. Isoil­la kaupunkialueil­la voi ollakin, kos­ka siir­toa­jot eivät ajal­lis­es­ti kestä kauaa.

    Eivätkö? Helsin­ki on yllät­tävän laa­ja, ja välil­lä liikenne voi olla (ruuhkan, tietöi­den yms. syi­den takia) todel­la takkuista.

    Kauanko kestää Helsingis­sä keskimäärin van­has­sa, hissit­tömässä talos­sa asu­van, läh­es liikun­takyvyt­tömän, ehkä vas­ta­hakoisen, yli nor­maali­pain­oisen ihmisen (, jonkun kieliku­vis­sa “asi­akkaan”) viem­i­nen kiireet­tömään ham­mashoitoon? Riit­tääkö medi­aaniksi 15 min­u­ut­tia, puoli tun­tia vai enem­män? Entä pahim­mil­laan? Ole­tan että kaik­il­ta tämänkaltai­sis­sa tehtävis­sä aika ajoin toimivil­ta vaa­di­taan jopa “kevät­tä odot­ta­van lehmän” kaltaista kärsivällisyyttä.

    Sopii vain kuvitel­la tilanne, jos­sa olisit, kun olisit itse hälyt­tänyt apua esimerkik­si juuri aivov­eren­vuo­toko­htauk­sen saa­neen viereltä. Minkälaista pysyvää, eskaloitu­vaa tuhoa syn­tyy jokaikisen odot­telu­un käyte­tyn min­uutin aikana? Sitä kan­nat­taa miet­tiä, samoin tilan­net­ta, jos­sa makaisitkin maas­sa tai lat­tial­la räh­mäl­lään, ihan itse.

    Entä sairaankul­je­tusalan ammat­ti­laiset? Riit­tääkö heil­läkään kant­tia jät­tää esim. kiireetön van­hus saat­ta­ji­neen tien pos­keen, tai lähim­män huoltoase­man baari­in esim. talvipakkasil­la, jos hätä­ta­pauk­ses­ta puhe­limes­sa (tapauk­sen järkyt­tämältä) sin­ul­ta saatu­jen (ehkä osin sekavien) tieto­jen perus­teel­la tehty diag­noosi ja kiireel­lisyysarvio on osit­tain epä­var­ma? Miten itse toimisit?

    En suosit­telisi häly­tysajoneu­voille “kiireet­tömiä” lisäte­htäviä. Sen sijaan niitä kiiret­tömiä tehtäviä suorit­tavia ajoneu­vo­ja pitäisi var­maan olla otet­tavis­sa käyt­töön sovi­t­ul­la aikara­jal­la, jos jokin isom­pi tarve (esim. suuron­net­to­muus) joskus harvem­min iskee. Näin kai käytän­nössä nyky­isin toimitaankin.

  19. Her­bert Havu:
    Mik­si pelas­tus­laitok­sil­la pitäisi olla kap­a­siteet­tiä (kalus­toa ja henkilökun­taa) enem­män kuin varsi­nainen häly­tystyö edel­lyt­tää? Siir­toa­jos­sa ole­vaa ambu­lanssia ei kai saa­da nopeasti hälytysajoon?

    Sen takia, että niiden pitää kyetä vas­taa­maan kaikki­in kri­it­tisi­in tarpeisi­in yhteiskun­nan nor­maali- ja häir­iöti­lanteis­sa. Väitän, että kalus­tossa on päin vas­toin puut­tei­ta, vaik­ka ei men­täisi edes kovin kum­moisi­in häiriöihin.

  20. Olen jo pitkään näh­nyt äärikap­i­tal­is­tit ihan yhtä ide­al­is­tise­na ja todel­lisu­ud­es­ta irral­laan ole­vana porukkana kuin äärikom­mu­nis­tit. Molem­mil­la on suuri idea miten yhteiskun­ta pitäisi jär­jestää ja jos tämä idea ei yksit­täisessä tapauk­ses­sa oikeasti toimikaan, laite­taan silmät kiin­ni ja kor­vat tukkoon ja saar­nataan sen puoles­ta kuitenkin.

    Jotkut yri­tys­maail­man ihmiset myös otta­vat suure­na loukkauk­se­na jos heille sanoo että markki­na­t­alouden tarkoituk­se­na ei ole kasa­ta rahaa ja pääo­maa yksit­täisille ihmisille. Sen tarkoituk­se­na on tehostaa tuotan­toa. Ideaal­isil­la, täy­del­lis­es­ti toimivil­la markki­noil­la yri­tys­ten omis­ta­jat ja yrit­täjät eivät tee juurikaan voit­toa kos­ka tuot­tei­den hin­nat ovat lähel­lä niiden tuotan­non marginaalikustannuksia.

    Se, että markki­na­t­alouden toim­inta on his­to­ri­al­lis­es­ti aut­tanut sitä hyväk­si käyt­tävien ihmis­ten rikas­tua, käytetään nyt jonkin­laise­na (vääränä) heuris­ti­ikkana sanomaan että jos rahaa ei jatku­vasti valu yri­tyspo­moille ja osak­keen­o­mis­ta­jille, hom­ma on hoidet­tu väärin.

  21. Sakke: Eivätkö? Helsin­ki on yllät­tävän laa­ja, ja välil­lä liikenne voi olla (ruuhkan, tietöi­den yms. syi­den takia) todel­la takkuista. 

    Olen ymmärtänyt, että pelas­tus­laitosten häly­tyk­set on luokitel­tu eri tasoille, joista alim­mal­la häly­tyk­ses­tä saa kestää 2h poti­laan luokse.

    Tämän perus­teel­la oletin, että kap­a­siteet­ti on mitoitet­tu siten, että kaik­ista kiireel­lisimpiä keikko­ja varten pide­tään kap­a­siteet­tia aina vapaana ja sit­ten näitä vähem­män kiireel­lisiä hoide­taan kap­a­siteetin sal­lies­sa. Samal­la logi­ikalla voisi olla mah­dol­lista ujut­taa poti­las­si­ir­to­ja mukaan, kos­ka 2h vastea­jas­sa ehtii viemään kyy­dis­sä ole­van poti­laan per­ille kaupun­gin alueel­la ja ajois­sa seu­raavalle keikalle.

    Toisaal­ta ymmärtääk­seni Helsingis­sä käytetään jo yksi­ty­isiä yri­tyk­siä paikkaa­maan kap­a­siteet­tip­u­laa näi­den vähiten kiireel­lis­ten keikko­jen osalta, joten oletet­tavasti kap­a­siteet­tia ei olisi poti­laskul­je­tuk­si­in edes olemassa.

  22. Puo­let siir­toa­jos­sa ole­vista ambu­lans­seista on heti käytössä suuron­net­to­muu­den sattues­sa, jos olete­taan ettei niitä siir­to­ja ole niin paljoa, että kyy­dis­sä olisi kaiken aikaa joku.

    Ja lop­utkin on käytössä nopeasti, ver­rat­tuna tilanteeseen että niitä ensi­hoita­jia ale­taan soit­taa töi­hin paikalle onnet­to­muu­den sattuessa.

    Eiköhän ole paljon helpom­pi mitoit­taa kalus­toa järkevästi myös suuron­net­to­muuk­sia tms varten, jos on enem­män kiireetön­tä työtä, jon­ka voi hätäti­lanteessa jät­tää odottamaan.

  23. Jyri: Jos vähänkin on ymmär­rystä siitä mitä sana toden­näköisyys­jakau­ma tarkoit­taa niin täl­löin pitäisi olla päivän­selvää se että oikein mitoite­tus­sa pelas­tus­laitok­sen kap­a­siteetis­sa on 90–95% ajas­ta ainakin jonk­in­ver­ran reservika­p­a­siteet­tia vapaana.

    Toki, mut­ta se reservika­p­a­siteet­ti on mitoitet­tu ja tarkoitet­tu pelas­tuste­htävi­in. Mikäli se irroite­taan reservistä on tehtävä päätös joko kalus­ton lisäämis­es­tä, että saadaan raken­net­tua se puut­tu­va reservi uud­estaan tai vai­h­toe­htois­es­ti pelas­tus­valmi­u­den heiken­tämis­es­tä niin, että kaikissa tapauk­sis­sa ei voi­da taa­ta tai edes halu­ta pyrk­iä tiet­ty­i­hin vasteaikoi­hin. Toimin­nan luon­teesta johtuen suuri osa kalus­tos­ta ja miehistöstä on ihan tarkoituk­sel­la vain odot­ta­mas­sa seu­raavaa tehtävää.

  24. Jyri: Jos vähänkin on ymmär­rystä siitä mitä sana toden­näköisyys­jakau­ma tarkoit­taa niin täl­löin pitäisi olla päivän­selvää se että oikein mitoite­tus­sa pelas­tus­laitok­sen kap­a­siteetis­sa on 90–95% ajas­ta ainakin jonk­in­ver­ran reservika­p­a­siteet­tia vapaana.

    Voisi myös kuvitel­la, että kiireet­tömään kul­je­tuk­seen menos­sa ole­va tyhjä ambu­lanssi voidaan ohja­ta kiireel­liseen tehtävään, jos sel­l­ainen ilme­nee ambu­lanssin lähistöl­lä. Vaste voi siis myös nopeutua.

  25. Jos kiireet­tömän tehtävän keston odotusar­vo vaik­ka tun­nin, kiireetön ajoneu­vo vapau­tuu odotusar­vois­es­ti 60/n min­uutin välein, mis­sä n on kiireet­tömi­in osal­lis­tu­vien lukumäärä. Jos seudul­la on vaik­ka 100 ambu­lanssia ja max 20 tekee kiireet­tömiä ajo­ja, jos tarvi­taan poikkeuk­sel­lis­es­ti yli 80 ambu­lanssia, kol­men min­uutin päästä 81. ambu­lanssi on matkalla ambu­lanssi­jonoon tapah­tuma­paikalle. Nor­mali­olo­suhteis­sa häly­tys­te­htävis­sä on kuitenkin vain vaik­ka 5–15 ambu­lanssia ker­ral­laan ja toisaal­ta seudul­la pitää olla ne 100 varalla. 

    Kyse ei ole siitä, että ain­oa päivys­tävä lanssi ajelisi jos­sain tun­nin päässä.

  26. Tapio: Voisi myös kuvitel­la, että kiireet­tömään kul­je­tuk­seen menos­sa ole­va tyhjä ambu­lanssi voidaan ohja­ta kiireel­liseen tehtävään, jos sel­l­ainen ilme­nee ambu­lanssin lähistöl­lä. Vaste voi siis myös nopeutua. 

    Jos kiireet­tömiä henkilökul­je­tuk­sia ei ole koko ajan, tyhjänä ole­via ambu­lansse­ja kan­nat­taisi käyt­tää lisäk­si esim. tavarakul­je­tuk­si­in. Näin ne oli­si­vat koko ajan liik­keessä eri puo­lil­la toim­inta-aluet­ta, jol­loin kiireel­lisen tehtävän läheltä voisi toden­näköis­es­ti löy­tyä auto, joka pääsee nopeasti paikalle 😉

  27. > hyväksytään se, että nämä yhtiöt voivat
    > vuokra­ta pelas­tus­laitok­sen kalustoa
    > mar­gin­aa­likus­tan­nusten hintaan.

    Mielestäni näi­den yhtiöi­den on voita­va vuokra­ta kalus­toa siihen hin­taan ja samoil­la ehdoil­la, mil­lä KUKA TAHANSA ulkop­uo­li­nen voi sitä vuokrata.

    1. Kyl­lä tuo kil­pailu nyt ylit­tää kaiken jär­jenkäytön. Siinä autossa pitäisi kuitenkin koko ajan olla pelas­tus­laitok­sen henkilökun­taa mukana, jos kalus­toa äkisti tarvit­taisi­inkin häly­tysajoon. Kil­pailun tarkoituk­se­na on tuot­taa taloudel­lisem­pia ratkaisu­ja, ei kalliimpia.

  28. Yksi aikamme älyt­tömyyk­sistä on, että kil­pailus­ta ja kil­pailut­tamis­es­ta on tehty hyve. Usein jopa ain­oa ja kaiken muun ohit­ta­va hyve. Kil­pailun vapaus ja tas­a­puolisu­us ohit­taa kaik­ki muut arvot.

    Kan­nat­taisi muis­taa, että ei kil­pailul­la ole itseis­ar­voa. Se on vain väline muiden tavoit­tei­den saavut­tamisek­si. Eikö markki­na­t­alouteenkin voisi mah­dut­taa mukaan ripauk­sen ter­vet­tä järkeä?

    Itse asi­as­ta: yhteiskun­nan kannal­ta olisi var­masti järkevää, jos julk­ista omaisu­ut­ta voisi käyt­tää varsi­naisen käyt­tö­tarkoituk­sen­sa ulkop­uolel­la, jos siihen on järkevä mahdollisuus. 

    Tietysti pitäen huol­ta siitä, että esimerkik­si varsi­naiset häly­tysajot eivät tästä toimin­nas­ta kär­si. Ja siitä, ettei tämä oheis­toim­inta rupea kas­va­maan luon­nol­lista kokoaan suuremmaksi.

  29. Ville: Jos kiireet­tömiä henkilökul­je­tuk­sia ei ole koko ajan, tyhjänä ole­via ambu­lansse­ja kan­nat­taisi käyt­tää lisäk­si esim. tavarakul­je­tuk­si­in. Näin ne oli­si­vat koko ajan liik­keessä eri puo­lil­la toim­inta-aluet­ta, jol­loin kiireel­lisen tehtävän läheltä voisi toden­näköis­es­ti löy­tyä auto, joka pääsee nopeasti paikalle 

    Eri­no­mainen idea! Tätähän voisi laa­jen­taa vaik­ka miten.

    Paloau­tot voisi­vat kierel­lä pesemässä auto­ja ja julk­i­sivu­ja, palokun­nan säil­iöau­tot voisi­vat kastel­la puis­to­ja tai jäädyt­tää luis­telu­ra­to­ja. Lääkäri­ambu­lanssit ja helikopter­it voisi­vat oikean tikkauk­sen puut­teessa hajoit­taa korkean tason ja nopean palvelun vaat­tei­den kor­jaus­ta. Hälyy­tyskeskuk­sis­sa voitaisi­in pyörit­tää ruuhkien tasaamisek­si ennus­ta­ja- ja pornopuhelinlinjoja…

    Entäpä sit­ten puo­lus­tusvoimat! Kun ei ole sota, niin kalus­to­han olisi hyvinkin hyö­dyn­net­tävis­sä kaik­keen tarpeel­liseen. Esim. suuret arvokul­je­tuk­set voisi hoitaa Leo 2:lla (ryöstäpäs se!), kuor­ma-auto­ja riit­tää aivan vaik­ka mil­lä mital­la rahtikul­je­tusten hoitoon, kulke­je­tuskoneet voisi­vat hoitaa kan­nat­ta­mat­to­mia reit­te­jä pie­nille ken­tille, elämyspur­je­hduk­sia ohjusveneil­lä saaris­tossa jne. Tässäkin olisi hyö­tynä se, että jos hybridis­o­taa käyvät vihreät miehet alka­vat putkahdel­la sinne sun tänne, niin kaikel­la toden­näköisyy­del­lä lähistöltä löy­tyy vähin­tään pel­toa kyn­tävä Pasi!

    Ja sit­ten vielä kansane­dus­ta­jat, kun­nan­val­tu­ute­tut ja muut? Aikaa tuh­laan­tuu pitkien jaar­i­tusten kuun­telu­un vaik­ka samal­la voisi tehdä jotain hyödyl­listäkin siinä sivus­sa — kuten vaik­ka kir­jekuorien täyt­töä ja pata­lap­pu­jen virkkausta.

    Mah­dol­lisu­udet ovat tosi­aankin läh­es rajat­tomat! Jos täl­lä ei saa­da kestävyys­va­jet­ta kurot­tua puoleen­väli­in tai pidem­mällekin, niin johan on kumma.

  30. Vaik­ka häly­tys­te­htävät ovat peri­aat­teessa sat­un­naistapah­tu­mia niin niiden ajal­lisel­la jakau­mal­lan on sään­töjä esim vuorokaudessa, viikos­sa , kuukaudessa ja vuo­den aikana häly­tys­ten määrä vai­htelee suuresti ajan funktiona

    Häly­tys­te­htävät mitoite­taan ajal­lisen kiire­tun­nin-tun­tien mukaan eli läh­es huipun mukaan.

    Kun häly­tys­määril­lä on ennustet­tavu­ut­ta ja vai­htelu suur­ta niin noi­ta huip­pukuor­man-ennuste­tun kuor­man välistä kap­a­siteet­tieroa voidaan hyö­dyn­tää muuhun toimintaan

    Suuron­net­to­muu­teen ei varus­taudu­ta val­tavil­la resurssi­va­rauk­sil­la kuin poikkeustapauksissa.

    Varautu­mi­nen suuron­net­to­muuk­si­in tarkoit­taa suun­nitel­maa , jon­ka mukaan nor­maal­i­toim­inta keskeytetään vapaavuorol­la ole­vat kut­su­taan töi­hin, naa­puri­aluei­den resurssien kut­su­taan pelas­tuste­htävi­in, vapaae­htoiset liitetään ja ohikulk­i­jat pakote­taan pelastusorganisaatioon

  31. Pekka T.:
    Kan­nat­taisi muis­taa, että ei kil­pailul­la ole itseis­ar­voa. Se on vain väline muiden tavoit­tei­den saavut­tamisek­si. Eikö markki­na­t­alouteenkin voisi mah­dut­taa mukaan ripauk­sen ter­vet­tä järkeä?

    Toki. Vaan onpa täl­laisen “ter­veen jär­jen” etsin­tä osoit­tau­tunut jok­seenkin yhtä visaisek­si kuin viisas­ten kiv­en metsästys:

    The eco­nom­ic cal­cu­la­tion problem

  32. Poth1ue1: Toki. Vaan onpa täl­laisen “ter­veen jär­jen” etsin­tä osoit­tau­tunut jok­seenkin yhtä visaisek­si kuin viisas­ten kiv­en metsästys:

    The eco­nom­ic cal­cu­la­tion problem

    Kieltämät­tä ter­ve jär­ki on harmil­lisen rajalli­nen luonnonvara.

    Mitä tulee Hayeki­in ja ylipäätään keskustelu­un suun­nitel­mat­alouden, sään­nöstelemät­tömän markki­na­t­alouden ja niiden välimuo­to­jen mah­dol­lis­es­ta parem­muud­es­ta, on se aiheena loputon.

    Val­taosa meistä taitaa nyky­isin lähteä siitä, että antaa markki­noiden kaikessa tehokku­udessaan toimia siel­lä, minne ne sopi­vat. On kuitenkin vaikea nähdä täysin avoimen markki­na­t­alouden siu­nauk­sel­lisu­ut­ta. Se on hyvä ren­ki, mut­ta isän­näk­si har­va sitä päästäisi, joten jonk­in­ta­soista ohjaamista ja sään­te­lyä se tarvitsee.

  33. Tästä viestit­telystä käy hyvin ilmi, että hyvin har­val­la on mitään käsi­tys­tä nykytilasta.

    Veikkaan, että mis­tä tahansa päin suomea pääkaupunkiseudun tilan­net­ta tarkastel­lessa pääkaupunkiseudun tilanne aiheut­taa lähin­nä myötähäpeää. Se, että hussin alueel­la on asi­at rys­sit­ty ei tarkoi­ta sitä, että se olisi nor­mi koko suomes­sa. Asi­at voi tehdä järkeväm­minkin. Oikein hyvä mallikin löy­tyy, mut­ta en halua luo­da vas­takkainaset­telua. Voitte sieltä pks:lta kat­soa mihin suun­taan tahansa ja näette järkeväm­pää ja parem­paa toimintaa.

  34. Sairaan­hoidon mummokul­je­tuk­set siis ovat se markki­na, jon­ka hyö­dyn­tämisen estämi­nen yksi­ty­isiltä yri­tyk­siltä on huu­ta­va vääryyys?

    Kaup­pale­hden kir­joi­tus hei­jastelee sitä kier­outunut­ta maail­manku­vaa, että pyhin asia maail­mas­sa on yksi­tyisen yri­tyk­sen oikeus repiä voit­toa kaikesta mah­dol­lis­es­ta. On kuin nämä tyyp­it har­joit­taisi­vat uskon­toa, jon­ka mukaan parati­i­sis­sa oli aluk­si yhtiö, jota sit­ten tuli­vat häiriköimään kansalaiset, demokra­tia, luonto…

    Tämän kier­outuneen maail­manku­van mukaan kaik­ki on poten­ti­aal­ista markki­naa, joka vain odot­taa riistäjäkap­i­tal­is­tia vetämään voitot välistä. Vet­tä on yritet­ty kau­pal­lis­taa. Eliöi­den per­imä on jo osit­tain luovutet­tu yhtiöi­den omaisu­udek­si. Sähköverkot ja muut luon­nol­liset monop­o­lit on alis­tet­tu yksi­ty­is­ten yri­tys­ten riis­tet­täväk­si. Kat­sas­tus­toim­inta on yksi­ty­is­tet­ty liiken­netur­val­lisu­u­den kus­tan­nuk­sel­la. Kansal­lista metsä‑, maa-ja vesiomaisu­ut­ta ollaan kovaa vauh­tia yksi­ty­istämässä. Sote-palvelu­jen herkulli­nen markki­na ollaan luovut­ta­mas­sa haaskalin­tu­jen käyt­töön. Yle halu­taan tuho­ta, kos­ka Ylekin on “markki­nahäirikkö”. Kap­i­tal­istien hal­li­tus, tuo sivistyk­sen airut, määrit­telee Ylen tehtäväk­si kau­pal­lisen medi­an men­estymisen mah­dol­lis­tamisen. (Anu Koivusen hieno kir­joi­tus Ylestä: blogit.apu.fi/sananvoimalla/anu-koivunen-yle-olemme-me )

    Mitä yksi­ty­is­tet­täisi­in seu­raavak­si? Olisi tar­jol­la koulu­tus­markki­naa, poli­isi­toim­i­markki­naa, vankil­a­markki­naa, oikeuslaitos­markki­naa, armei­ja­markki­naa, palokun­ta­markki­naa jne. Hei, mei­dän hen­gi­tysil­maamme ei ole vielä kau­pal­lis­tet­tu! Julkiset tiet voitaisi­in myy­dä yksi­ty­isille rahastet­tavak­si. Kaup­pale­hti voisi seu­raavak­si närkästyä vaik­ka näistä kohteista. 

    Kaik­ki poli­itikot vasem­mis­toa myöten on aivopesty ajat­tele­maan ensin yksi­tyisen omis­tuk­sen etua. Nöyrästi pahoitel­laan kil­pailuneu­trali­teetin puutet­ta ja konkurssisuo­jaa julkises­ti omis­tet­tu­jen toim­i­joiden kohdal­la ja kiireesti luvataan kor­ja­ta asia. Aina ensin tulee yksi­tyis­es­ti omis­tet­tu­jen yhtiöi­den etu ja jos­sain kaukana perässä sit­ten sel­l­aiset asi­at, kuin ihmisoikeudet, kansalais­ten hyv­in­voin­ti, ympäristön­suo­jelu ja yhteiskun­nan kokonaisetu.

    Julkiset toimijat/laitokset/yhtiöt olemme me. Ne ovat kansalais­ten yhteistä omaisu­ut­ta. Myös niiden kansalais­ten, jot­ka ovat yksi­ty­is­ten yhtiöi­den omis­ta­jia ja työn­tek­i­jöitä. Län­si­mai­sis­sa demokra­tiois­sa julkiset toim­i­jat ovat yhteisessä kon­trol­lis­sa. Niil­lä kuu­luukin olla etuoikeuk­sia. Se ei ole mikään vääryys.

    Pitää lopet­taa puheet julk­i­sista toim­i­joista markki­nahäirikköinä. Puhutaan vai­h­teek­si yhteiskun­tahäiriköistä, joi­ta ovat kiilusilmäiset kap­i­tal­is­tit jot­ka hys­teeris­es­ti halu­a­vat yksi­ty­istää kaiken mah­dol­lisen maan päällä.

    Kaikkea ei pidä yksi­ty­istää. Kaikkea ei pidä myöskään sosial­isoi­da. Molem­mat ääripäät ovat huono­ja vai­h­toe­hto­ja. Meil­lä oli vielä vähän aikaa sit­ten voimas­sa se kaikkein paras vai­h­toe­hto eli sekatalous/puitetalous. Kap­i­tal­is­teille nikkaroidaan aitauk­sia, joiden sisäl­lä voivat mel­ska­ta kuten halu­a­vat, mut­ta viimeisen sanan sanoo val­tio eli me kansalaiset. Tietyt alat pitää ehdot­tomasti olla julkisen toim­i­jan hal­lus­sa. Joillekin aloille taas julkisen puolen ei tarvitse sekaan­tua, vaan yksi­ty­isiä yri­tyk­siä paimen­netaan laeil­la ja valvon­nal­la. Näin hom­ma toimii yhteiskun­nan kokon­aise­dun kannal­ta parhaal­la taval­la. Sekin on täysin legi­t­i­im­iä taloudel­lista toim­intaa, että jois­sakin tapauk­sis­sa raha ei koskaan kier­rä yksi­tyisen yri­tyk­sen tilin kautta!

Vastaa käyttäjälle Herbert Havu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.