Liberan analyysi (4) Läpinäkyvyyttä maan myyntiin ja vuokraukseen

20.2.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Kirjoituksessa vaaditaan avoimuutta maan myymisen ja vuokraamisen kautta tapahtuvalle erilaisten toimintojen subventiolle. Tästä olen sinänsä aivan samaa mieltä. On maan tapa piilottaa kaikenlainen tuki maan hinnan alennukseen. Olisi reilumpaa kirjata se menoksi budjettiin, jolloin tietysti tuloksi pitäisi kirjata käypä maan vuokra.

Erityisen suosittua tämä piilotettu tuki on ollut ja on jatkossakin urheiluhankkeissa. Nyt on vuorossa HIFK:n jäähalli, joka rahoitetaan yksityisellä rahalla täysin ilman julkista tukea – kunhan vain saa unelmatontin sopuhintaan. (HIFK väittää maksavansa tontista käyvän hinnan. Käypä hinta on huutokauppahinta)

Kirjoituksessa valitetaan, ettei todellisen subvention määrää voi edes laskea, koska maan hintaa ei tiedetä. Sitä järjestetään huutokauppoja niin harvoin. Miten taitavina tunnetut ekonomistit voivat moista väittää? Asuntomaan todellinen arvo on naurettavan helppo päätellä asuntojen hinnasta. Talo maksaa hyvällä ja huonolla paikalla yhtä paljon rakentaa. Asuntojen myyntihinnan ero johtuu vain sijainnista, siis tontin arvosta.

Esimerkkeinä käytetään Talin golfkenttää, Malmin lentokenttää ja Kivinokkaa. En näin lauantai-iltana voi antaa suoraa arviota, mutta suuruusluokka menee suunnilleen näin:

Talin gofkenttä vie rakentamismahdollisuuksia noin 100 000 k-m2. Kwenttä itsessään on huonoa maata rakentaa tulvavaaran vuoksi, mutta jos sitä ei rajattaisi pienen joukon käyttöön, olisi mahdollista rakentaa sen ympärille enemmän. Luulen, että jo seuraavan 20 000 asukkaan jälkeen epäsuhta pienen käyhttäjämäärän ja ympärillä asuvan suuren asukasmäärän välillä käy niin huutavaksi, ettei golfkenttä voi jatkaa. Mutta tuo 100 000 k-m2 tuolla sijainnilla toisi vuokratuloja noin 3 €/m2/kk on noin 3 miljoonaa euroa vuodessa. Mitään muuta urheilumuotoa ei Helsingissä tueta henkeä kohden noin paljon.

Malmin lentokenttä: Miljoona kerrosneliötä ja ehkä 2 €/m2/kk. Suunnilleen 24 miljoonaa euroa vuodessa.

Kivinokka, 300 000 k-m2. Ehkä kuusi miljoonaa vuodessa.

Jonkin verran tuota tuottoa heikentäisivät investoinnit, jotka tarvitaan tonttien saattamiseksi rakennuskelpoiseksi, mutta kaikki kolme ovat hyvin edullisia rakentaa.

Mutta. Miksi kysytään Kivinokasta, miksi ei paljon arvokkaammasta Seurasaaresta? Jos tarkastelisimme vain Seurasaarta, sen jättäminen rakentamatta merkitsee suurta taloudellista uhrausta. Jos tarkastelemme asuntojen arvoa Länsi-Helsingissä, Seurasaaren rakentaminen saattaisi tuottaa tappiota, koska muiden alueiden arvo laskisi. Joudutaan aivan umpikujaan, jos alueiden arvoa tutkitaan vain tontti tontilta ottamatta huomioon ulkoisvaikutuksia.

Ulkoisvaikutuksia ei ole vain Seurasaarella, niitä on myös Kivinokalla. Jatkossa Herttoniemeen on tarkoitus rakentaa olennaisesti enemmän asuntoja ja nämä kävelymatkan, ei bussimatkan päähän metroasemalta, kuten ne olisivat Kivinokassa. Itäväyläkin on tarkoitus bulevardisoida. Silloin virkistysalueen tarve korostuu. Paljon arvokkaammalla tontilla, kävelymatkan päässä metroasemasta on täysin ulkopuolisilta suljettu siirtolapuutarha-alue, joka on selvinnyt suojelustaan vähemmällä marmatuksella. Kokonaan toinen seikka on, onko Kivinokka optimaalisessa käytössä mökkikylänä, jota tosin on viime aikoina viisaasti avattu yleisölle.

Hyvä kaupunki on tiivis mutta harva. Mikä rakennetaan, rakennettakoon tiiviisti, mutta jätettäköön vastaavasti kunnollisia virkistysalueita alueiden väliin.

Pursiainen ja Saarimaa esittävät näppärää keinoa saada Talin golfkenttä asumiseen: lahjoitetaan maa golfseuralle. Ne olisivat oitis vaatimassa sitä asuntotuotantoon. Näppärä esimerkki. Vain lähdeviittaus puuttui.

Mutta sitten kirjoittajat iskevät kirveensä kiveen. He käyttävät keskustakirjaston tonttia esimerkkinä piilotetusta subventiosta, joka pitäisi saada avoimeksi. Nyt tullaan niin sotkuiseen ulkoisvaikutusten suohon, ettei siitä selviä Erkkikään. Helsinki on alueella suuri maanomistaja, joka saa ulkoiset hyödyt itselleen. Jos keskustakirjaston tontille olisi rakennettu vielä yksi ruma ja hengetön toimitalo edellisten viereen, kaupungin maaomaisuuden arvo olisi todennäköisesti alentunut. Kaupungin olisi kannattanut vaatia parempaa arkkitehtuuria nykyisiltäkin rakennuksilta, vaikka se olisi merkinnyt kyseisen tontin kaavatalouden heikkenemistä.

Elävä, kiinnostava keskusta on kaupungille monin tavoin hyvä ja arvokas asia ja arkkitehtonisesti kunnianhimoinen kirjasto, jossa on paljon kävijöitä, on osa tätä. Kaiken voi kyllä teoriassa laskea rahassa, mutta se on joskus ylivoimaisen vaikeata. Ukoisvaikutuksten vuoksi keskustakirjaston tontin oikeata arvoa ei voida määritellä edes sadan miljoonan euron tarkkuudella. Haarukka ulottuu nollan molemille puolille. Tämä olisi kannattanut jättää raportista pois.

= = = =

Tarjouskilpailu ei ole sama kuin huutokauppa. Tarjouskilpailussa ei voi kohottaa omaa tarjoustaan havaittuaan, että kilpailija tarjosi enemmän. Tarjouskilpailut johtavat periaatteessa vähän alempaan hintaan kuin huutokauppa (eivät aina, voivat johtaa myös korkeampaan) ja ne ovat erittäin herkkiä laittomille tarjouskartelleille. Huutokauppoja on kuitenkin vastustettu, koska ne kuulemma nostaisivat maan hintaa liikaa. Minä kannattaisin huutokauppaa. Siinä on tarkoajien kannalta vähemmän uhkapelin luonnetta.

 

Kommentit

19 Vastausta artikkeliin “Liberan analyysi (4) Läpinäkyvyyttä maan myyntiin ja vuokraukseen”

  1. Jalankulkija kirjoitti 20.2.2016 kello 23:41

    OS: “Paljon arvokkaammalla tontilla, kävelymatkan päässä metroasemasta on täysin ulkopuolisilta suljettu siirtolapuutarha-alue, joka on selvinnyt suojelustaan vähemmällä marmatuksella. Kokonaan toinen seikka on, onko Kivinokka optimaalisessa käytössä mökkikylänä, jota tosin on viime aikoina viisaasti avattu yleisölle.”

    Kuinkahan monta kertaa näitä samoja legendoja joutuu tälläkin palstalla oikein oikaisemaan? “Täysin ulkopuolisilta suljettu siirtolapuutarha-alue” on puistoaluetta, jonka palveluja kuka tahansa voi käyttää. Talvella siellä voi hiihtää, kesällä kaikkien käytössä on urheilukenttiä, lasten leikkipuisto, vapaasti kaikkien käytössä olevat juhlatilaisuudet jne.” Kivinokka on “viime aikoina viisaasti avattu yleisölle”. Kivinokka on ja on aina ollut kaikille avoin kansanpuisto urheilukenttineen, uimarantoineen, taidenäyttelyineen, luontopolkuineen ja kaikille avoimine yleisötilaisuuksineen. Molemmissa ramppaa ympäri vuoden varsinkin tuhansia lähialueiden ihmisiä, jotka haluavat nauttia luonnosta ja viehättävistä virkistysmahdollisuuksista.

    Miksi hitossa pitää aina uudestaan ja uudestaan tarkoitushakuisesti vääristellä faktoja ja lietsoa tällaisia keksittyjä tarinoita, jotka provosoivat ihmisiä uskomaan, että kyseessä on joku rajatun sisäpiirin juttu, jossa puuhastellaan jotain kummallista veronmaksajien kustannuksella? Siirtolapuutarhan ylläpito puistona on puhtaasti paikallisten puutarhureiden kustantamaa. Vuokraa maasta maksetaan moninkertaisesti esimerkiksi Talin golfkenttään verrattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.2.2016 kello 9:14

    Minun käsittääkseni se Herttoniemen siirtolapuutarha on suljettu pussinperä. Suorin reitti Kivinokkaan kulkisi siirtolapuutarha-alueen läpi, mutta tämä kävely-yhteys on katkaistu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. eemil kirjoitti 21.2.2016 kello 9:42

    O.S:”Kwenttä itsessään on huonoa maata rakentaa tulvavaaran vuoksi, mutta jos sitä ei rajattaisi pienen joukon käyttöön, olisi mahdollista rakentaa sen ympärille enemmän. Luulen, että jo seuraavan 20 000 asukkaan jälkeen epäsuhta pienen käyhttäjämäärän ja ympärillä asuvan suuren asukasmäärän välillä käy niin huutavaksi, ettei golfkenttä voi jatkaa”

    O.S. nostaa aika ajoin Talin golfkentän tuhoamisen esille. Tulee mieleen roomalainen valtiomies, kirjailija Marcus Cato, joka päätti aina puheensa valtiopäivillä :” Olen muuten sitä mieltä, että Karthago on tuhottava” . Rooma halusi Sisilian hallintaansa pohjois-afrikkalaisilta.

    Onko kyseessä jokin poliittinen valtataistelu, koska O.S. myöntää itsekin golfkentän olevan soveltumaton asuntorakentamiseen ?

    Onhan Helsingissä viheralueita asuntorakentamiseen vaikka kuinka paljon. Meilahden-, Humallahden-, Sibeliuksen-, Kaivo- ja Maunulanpuistot nyt ensi alkuun. Kun kerran näyttää siltä, että puistoja ei kaupungissa tarvita. Ko. puistoihin rakennetut asunnot olisivat ökyasuntoja, ja menisivät kaupaksi kuin kuumille kiville.

    Vakavammin , jos Talin golfkenttä on ainoa mahdollinen kerrostalojen rakentamispaikka, niin asiaa ei tulisi hoitaa Karthagomenetelmällä, pakolla. Golfkenttää olisi vara laajentaa / siirtää merenlahden ja Talin huipun rinteiden suuntaan. Frisbee-rataa vaarantamatta voitaisiin laajennus toteuttaa helposti.

    Kaupungin tulisi olla mukana rahoituksessa, koska kyseessä on maa-alueiden vaihto ja win-win- tilanne.

    O.S. väitteet Talin golf-kentän pienestä käyttäjäkunnasta ovat katteettomia. Alue toimii kesin talvin ympäröivän kaupunginosan ulkoilu- ja virkistysalueena. Kesäaikaankin ulkoilu alueella on sallittua tietyin varotoimenpitein ja talvisaikaan täysin vapaassa käytössä lenkkeily- ja hiihtoreiteillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.2.2016 kello 10:23

    Referoin Liberan analysia, jossa ihmeteltiin golfkenttää noin arvokkaalla maalla. Olisi ollut sensuuria jättää tämä kertomatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Petteri kirjoitti 21.2.2016 kello 13:00

    Kun katsoo Talin golf-kentän ympäristöä, on ihan selvää muuttamalla nykyinen Talin golf-kenttä merkittävältä osin puistoksi, voidaan sen ympärillä oleville nykyisille puistoalueille rakentaa todella paljon asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  6. Jalankulkija kirjoitti 21.2.2016 kello 14:15

    Osmo Soininvaara:
    Minun käsittääkseni se Herttoniemen siirtolapuutarha on suljettu pussinperä. Suorin reitti Kivinokkaan kulkisi siirtolapuutarha-alueen läpi, mutta tämä kävely-yhteys on katkaistu.

    Olemme jo käyneet n+1 kpl keskusteluja siirtolapuutarhan “katkaistusta” kävely-yhteydestä. Näköjään jommallakummalla meistä on etenevä dementia.

    Siirtolapuutarhan läpi Kivinokkaan kulkee jalan ja fillarilla kesällä päivittäin satoja ihmisiä. Ihan päivittäin. On kuulemma tarkistettu ihan laskemalla. Talvella vähemmän, kun Kivinokka kiinnostaa eniten kesällä.

    Kävisit kerran paikan päällä katsomassa, niin ei tarttis aina uudestaan aloittaa alusta tätä samaa puuta heinää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.2.2016 kello 15:10

    Tämä täysin väärä mielikuva tuli siitä, että siirtolapuutarha vast6usti voimakkaasti sitä, että kevyen liikenteen yhteys Kivinokasta metroasemalle olisi vedetty siirtolapuutarhan läpi. Jos niistä pääsee kulkemaan vapaasti joka suuntaan, miksi niiden ympärillä on aidat? Joku mustamaalaaja jopa väitti, että osa niistä on kokonaan suljettyu ulkopuolisilta talvisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. MikkoM kirjoitti 21.2.2016 kello 14:37

    Ihan uusi (korruptio?) ilmiö Helsingissä: ATTlla on ennakkomarkkinoinnissa as oy Helsingin Rio Jätkäsaaressa. Asuntojen hinnat HITAS talossa n. 6.500e/m2. Ja samaan aikaan muualla Hgissä HITAS asuntoja puoleen hintaan tuosta. Molemmat siis (samanhintaisella!) vuokratontilla. Mihin nyt menee asuntojen hintaero? Superovelien rakennusyhtiöiden kartelliin vai ATTlle paikkaamaan tappioita epäonnistuneista design kohteista Viikissä? Yhteiskunta tosiaan kaipaa läpinäkyvyyttä. Hitakseen Karthago kanta sopii. Pois ja heti!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.2.2016 kello 15:07

    Mikko M. Pysäköinti 400€/m2

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. JTS kirjoitti 21.2.2016 kello 16:04

    Malmin kenttä on muuttunut käytännössä lentokelvottomaksi niin melun kuin erityisesti kiristyneiden lentoturvallisuusmääräysten vuoksi. Talin golf-kentälle on jo vaihtoehtoja kilpatasolla eikä golf ja ulkoilu sovi yhteen, ehkä pari vuosikymmentä sitä katsellaan vielä.

    Liberan “hinta on hinta”-linjan oheen on muistettava, että kaupunki tarvitsee toimiakseen kaikenlaisia tiloja: puistoja, lumikasan paikkoja, kirjastoja, kouluja ja päiväkoteja. Jos ehtäisiin kaupunginosa josta nämä kaikki jätettäisiin pois, niin olisikohan suosittu?

    Keskustakirjasto on toki väärässä paikassa ja suunniteltu menneen maailman konseptilla. Yliopisto opiskelijakirjasto on modernimpi idea. Tuollakin kirjasto lisää ympäristönsä liiketiloja käyttäjiä ja ennen muuta käyttöaikaa illasta. Toimistokaupunginosassa on liikettä vain 07-18 välillä, monimuotoisemmassa paikassa 06 – 03. Sillä on arvonsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  11. Petteri kirjoitti 21.2.2016 kello 16:09

    Jalankulkija: Olemme jo käyneet n+1 kpl keskusteluja siirtolapuutarhan “katkaistusta” kävely-yhteydestä. Näköjään jommallakummalla meistä on etenevä dementia.

    Siirtolapuutarhan läpi Kivinokkaan kulkee jalan ja fillarilla kesällä päivittäin satoja ihmisiä. Ihan päivittäin. On kuulemma tarkistettu ihan laskemalla. Talvella vähemmän, kun Kivinokka kiinnostaa eniten kesällä.

    Kävisit kerran paikan päällä katsomassa, niin ei tarttis aina uudestaan aloittaa alusta tätä samaa puuta heinää.

    Jos siirtolapuutarhan läpi pääsee kulkemaan, se reitti on ainakin todella taidolla piilotettu, ettei kukaan sitä vaan käytä. Itse ei löytänyt viime kesänä tuollaista yhteyttä, vaikka nimenomaan etsin jos sellainen olisi olemassa kun olin tulossa takaisin pois Kivinokan päästä.

    Googlekaan ei tuosta yhteydestä muuten tiedä.

    https://www.google.fi/maps/place/Helsinki/@60.1931709,25.0124907,15.75z/data=!4m2!3m1!1s0x46920bc796210691:0xcd4ebd843be2f763

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  12. Jalankulkija kirjoitti 21.2.2016 kello 16:11

    Osmo Soininvaara:
    Tämä täysin väärä mielikuva tuli siitä, että siirtolapuutarha vast6usti voimakkaasti sitä, että kevyen liikenteen yhteys Kivinokasta metroasemalle olisi vedetty siirtolapuutarhan läpi. Jos niistä pääsee kulkemaan vapaasti joka suuntaan, miksi niiden ympärillä on aidat? Joku mustamaalaaja jopa väitti, että osa niistä on kokonaan suljettyu ulkopuolisilta talvisin.

    Dementia puree edelleen. Ei Herttoniemen siirtolapuutarhan ympärillä ole aitaa (paitsi pieniä pätkiä siellä täällä, missä kaupunki on nimenomaan halunnut rajata aluetta, kuten ojan reunalla). Eikä ole koskaan ollutkaan. Sisään pääsee kesät talvet viidestä eri reiästä eli joka kulmasta. Oliko se serkun kummin kaima, joka oli joltain kuullut, että alue on suljettu?

    Kehotan edelleen käymään aina paikan päällä, ennen kuin esität faktoina sellaista, josta ei ole omakohtaista havaintoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  13. Petteri kirjoitti 21.2.2016 kello 16:18

    Jalankulkija: Olemme jo käyneet n+1 kpl keskusteluja siirtolapuutarhan “katkaistusta” kävely-yhteydestä. Näköjään jommallakummalla meistä on etenevä dementia.

    Tässä vielä ilmakuva siirtolapuutarha-alueesta. Jos sen läpi menisi kevyen liikenteen väylä, kyllä sen kai tässä pitäisi näkyä.

    https://www.google.fi/maps/place/Helsinki/@60.1932493,25.0172283,454m/data=!3m1!1e3!4m2!3m1!1s0x46920bc796210691:0xcd4ebd843be2f763

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  14. Jalankulkija kirjoitti 21.2.2016 kello 17:25

    Petteri: Tässä vielä ilmakuva siirtolapuutarha-alueesta. Jos sen läpi menisi kevyen liikenteen väylä, kyllä sen kai tässä pitäisi näkyä.

    https://www.google.fi/maps/place/Helsinki/@60.1932493,25.0172283,454m/data=!3m1!1e3!4m2!3m1!1s0x46920bc796210691:0xcd4ebd843be2f763

    Kaikki siirtolapuutarhan läpi kulkevat tiet ovat kevyen liikenteen väyliä, joilla autolla voi ajaa vain huoltoajoa. Koska ne eivät kuulu viralliseen katuverkkoon (koska eivät ole katuja), nimiäkään ei välttämättä löydy mistään virallisesta lähteestä. Mutta ei niitä teitä kukaan ole keneltäkään piilottanut. Kivinokasta fillaroi Herttoniemen suuntaan ja toisin päin alueen läpi kesällä päivittäin jopa satoja ihmisiä. Seuraa muita fillaristeja tai kysy joltain neuvoa, niin löydät perille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  15. Petteri kirjoitti 21.2.2016 kello 18:38

    No jos nuo ovat kevyen liikenteen väyliä, kaupungin olisikin syytä sitten helpottaa niiden löytämistä.

    Kun Kivinokkaan ei nykyään mene kevyen liikenteen väylää Herttoniemen metroasemalta, K-Kauppa Hertan takaa olisi syytä rakentaa Siirtolapuutarhan Herttoniemen pään portille kunnon kevyen liikenteen väylä, samoin kuin siirtolapuutarhan Kivinokan pään portilta Kivinokan parkkipaikalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  16. Jalankulkija kirjoitti 21.2.2016 kello 22:45

    Petteri:
    No jos nuo ovat kevyen liikenteen väyliä, kaupungin olisikin syytä sitten helpottaa niiden löytämistä.

    Kun Kivinokkaan ei nykyään mene kevyen liikenteen väylää Herttoniemen metroasemalta, K-Kauppa Hertan takaa olisi syytä rakentaa Siirtolapuutarhan Herttoniemen pään portille kunnon kevyen liikenteen väylä, samoin kuin siirtolapuutarhan Kivinokan pään portilta Kivinokan parkkipaikalla.

    Ei kaupunki kustanna mitään siirtolapuutarha-alueelle. Kaiken maksavat puutarhurit itse. Alue on käytännössä tavallisten kaupunkilaisten omalla rahalla ylläpidetty puisto, jossa kuka tahansa voi kuljeskella kesät talvet.

    Kummasti sadat ihmiset löytävät joka päivä kävely- ja ajoreitin Herttoniemestä Hertan takaa siirtolapuutarhan läpi Kivinokkaan vievälle tielle, joka ei ole mikään kevyen liikenteen väylä vaan ihan oikea ajotie. Eikä siellä mitään portteja ole (ennen Kivinokan ajoporttia).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  17. IsoH kirjoitti 22.2.2016 kello 10:59

    Kivinokan kesämajat eivät kuulemma haittaa alueen julkista virkistyskäyttöä. Siksi vastaavia kesämajoja voi hyvin rakentaa muillekin Helsingin puistoalueille.

    Lammassaaren yhdeksäätoista uutta kesämajatonttia haki 6000 helsinkiläistä. Tasapuolisuuden mukaan heille tulisi antaa oikeus rakentaa kesämaja vaikkapa Keskuspuistoon. Samoin vuokraehdoin kuin kesämajalaiset Kivinokassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  18. AV kirjoitti 22.2.2016 kello 14:54

    Elävä, kiinnostava keskusta on kaupungille monin tavoin hyvä ja arvokas asia ja arkkitehtonisesti kunnianhimoinen kirjasto, jossa on paljon kävijöitä, on osa tätä.

    Voisitko hieman perustella tätä väitettäsi?

    Ensinnäkin keskustassa on jo arkkitehtonisesti kiinnostava kirjasto: Rikhardinkadun kirjasto. Ja toisekseen on aika kyseenalaista lähteä tekemään tällaista megakallista investointia, joka perustuu menneen maailman ajatusmalleihin. Kirjastojen musiikkiosastot ovat jo katoamassa kokonaan, eikä fyysisten kirjojen ja lehtien katoamista tarvitse kauaa enää odotella.

    Veikkaan että kymmenen vuoden kuluttua ko. kirjaston tiloja ollaan vuokraamassa ulos, kun käyttöaste jää niin alas. Sitä ennen tullaan toki kokeilemaan kaikenlaista väkinäistä oheistoimintoa kirjastoihin, kuten työkalujen ym. kaman lainausta, jolla ei ole kirjastotoimintaan mitään yhteyttä, ja joka haittaa samaa toimintaa tekevien liikeyritysten kasvua ja yleisemminkin palveluyhteiskunnan kehitystä kun veronmaksajien rahoilla tullaan markkinahäiriköimään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  19. Heikki kirjoitti 23.2.2016 kello 13:40

    Osmolla taitaa nyt mennä Valillan ja Herttoniemen siirtolapuutarhat sekaisin. Hertsigaa ei voi lukita, koska sitä ei ole aidattu. Ainoastaan pääsisäänkäynnin autoportti on lukittu talvisin.

    Vallilan siirtolapuutarha taas on lukittu eri puolilta, ja talvella käsittääkseni lukittu kokonaan. Ainakaan viime talvena en päässyt sisään vaikka yritin useampaa kautta. =)

    Hertsigan puutarha on tosiaan erittäin suosittu ulkoilualue, vähintään yhtä suosittu kuin Kivinokka, sanoisin noin näppituntumalta.

    Virkistysalueiden markkina-arvon laskeskelu on eräänlainen kaltevan pinnan argumentti, varsinkin jos aletaan vertailla pienen piirin suljettuja golfkenttiä ja kaupunkilaisten talkootyöllä ylläpitämiä avoimia puutarhoja ja puistoja keskenään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

Jätä vastaus