Liberan analyysi (3) Sosiaalinen asuntotuotanto alas?

25 vastausta artikkeliin “Liberan analyysi (3) Sosiaalinen asuntotuotanto alas?”

1. Mitä tapah­tu­isi jos asum­is­tu­ki lopetet­taisi­in. Vuokralaiset eivät kykenisi mak­samaan vuokri­aan. Asun­not uhkaisi­vat jäädä tyhjilleen, kun markki­noil­ta katoaisi ker­ral­la suuri joukko asi­akkai­ta. Luulen, että suurim­mat häviäjät oli­si­vat asun­to­jen omis­ta­jat kun vuokrata­so lask­isi pysyvästi ‚sil­lä mis­tä ihmeestä asun­toi­hin tup­sah­taisi hyvä­tu­loiset uudet asukkaat?

   Vastaa

2. “kan­nan sisäi­nen seg­re­gaa­tio on Ara-kan­nan sisäl­lä voimakkaam­paa kuin vapail­la vuokramarkkinoilla.”

   Tämä on oleelli­nen huomio ja kom­men­toin nyt vain tätä. Kaupun­gin arakan­nas­sa vuokria tasa­taan joka on yleis­es­ti oikeu­den­mukaista, uusis­sa talois­sa esim. Jätkäsaa­res­sa vuokra on kuitenkin oleel­lis­es­ti suurem­pi kuin van­hoil­la alueil­la (tasaus +-2,5e/m2). On ajatel­tu että uusis­sa talois­sa on reilua mak­saa enem­män laadus­ta ja sijain­nista, ja asukkaiden tulota­so on korkeampi. Tässä näkyy myös urbaanin asumisen suo­sio ja asun­to­jen laatu­ta­so, uudet talot ovat toki laadukkaampia kuin vaikka­pa perusko­r­jaus­ta odot­ta­va 70-luvun lähiö­ta­lo. Asukkaiden valin­nan vapaut­ta on myös kun­nioitet­tu. Toisaal­ta jos vuokria tasat­taisi­in niin että van­hoil­la alueil­la vuokra olisi suurem­pi ja uusil­la alueil­la pienem­pi, ohjaisiko se val­in­to­ja jotenkin toisin, en usko.Joillekin uusien aluei­den vuokrat ovat liian kalli­ita ja toiset taas ovat valmi­ita mak­samaan laadus­ta ja sijain­nista enemmän.Nythän arakan­nan perusa­jat­telua on ohjan­nut se että ara-asun­not ovat yksi vai­h­toe­hto vuokra­markki­noil­la (tulo­rajo­ja ei ole, oamisu­us­ra­ja on), kuitenkin niin että asukas­valin­nas­sa nou­date­taan sosi­aal­ista vas­tu­u­ta ja että on kaupun­gin etu­jen mukaista ylläpitää täl­laista asun­tokan­taa. Yksi­ty­isiä toim­i­joi­ta tämä tietysti ärsyttää.

   Vastaa

3. Jätkäsaaren ARA-asun­not mak­sa­vat Helsingille 7 milj € vuodessa! Huh!

   Onko näitä las­ket­tu jos­sain? Voiko laskelmi­in tutustua?

   Vastaa

4. “Jätkäsaaren ARA-asun­not mak­sa­vat Helsingille 7 milj €”

   No eivät mak­sa. Kyseessä on oletet­tu ton­tin markki­nahin­nan ja arahin­nan ero. Suurin osa Helsin­gin asumiskäytössä olev­as­ta tont­ti­maas­ta mak­se­taan nyky­istä markki­nahin­taa alem­pia ton­tin­vuokria. Samal­la taval­la voisi laskea paljonko on esim parkkipaikan tai puis­ton hinta.

   Vastaa

   1. Vesa, Parkkipaikan hin­ta pitääkin laskea noin. Tuo 7 miljoon­aa on markki­navuokran ja Ara-vuokran ero. Se ei ole ain­oa asum­is­muo­to, jota kaupun­ki tukee alen­netul­la maan arvol­la Jätkäsaaressa. 

      Vastaa

5. Kaikenkaikki­aan hajautet­tu yhteiskun­ta olisi nyt ja tule­vaisu­udessa, suo­ras­taan kokon­ais­val­tais­es­ti parem­pi. Suurin syy maan­puo­lus­tuk­sel­lisen paar­a­dig­man muu­tos, venäjä viel­lä kehit­tymät­tömine hajaa­su­tusakuei­neen on län­tistä maail­maa edullisem­mas­sa mon­es­takin syys­tä . Ensik­sikin yhteiskun­nan heikom­malle ainek­selle on miel­lyt­tävää tekemistä, eivätkä ole muun yhteiskun­nan riesana, se lisää Putinin kaikupo­h­jaa sanoileen. Olemme liiak­si ener­gia ja viestin­täverkko­jen varas­sa, siis keskite­tyssä sys­tee­mis­sä. Lisäk­si kaupunkiemme markki­nalli­nen ilmi­a­su kär­sii kun me taval­liset laita­puolen kulki­at siel­lä hoipertelemme ja laskemme arvoki­in­teistö­jen houkut­tele­vu­ut­ta jakansal­is­ten var­al­lisu­usar­vo­ja. Taludelli­nen nousukausi ei lähde euroopas­sa ennen liikeelle, kun riit­tävän vau­raal­la alueel­la on riit­tävästi saatu aikaan jäleen­raken­nusko­htei­ta, lisäk­si melkoisel­la osal­la nuo­ri­amiehiä on tarve päästä toteut­ta­maan itseään , he ovat näet sotapsykoosissa.

   Vastaa

6. Tero:
   Jätkäsaaren ARA-asun­not mak­sa­vat Helsingille 7 milj € vuodessa! Huh!

   Onko näitä las­ket­tu jos­sain? Voiko laskelmi­in tutustua? 

   Tero: Jätkäsaaren ARA-asun­not mak­sa­vat Helsingille 7 milj € vuodessa! Huh!
   Onko näitä las­ket­tu jos­sain? Voiko laskelmi­in tutustua? 

   Tuo on var­maankin “menetet­tyä poten­ti­aal­ista tuloa” suh­teessa siihen, että ne vuokrat­taisi­in markkinahinnalla. 

   En nyt suo­raan löy­dä kaupun­gin jätkäsaaren vuokrata­soa, mut­ta sitä voinee haarukoi­da näistä myl­ly­puron uusista kämp­istä, joiden neliöhin­nat ovat karkeasti 12e/m2/kk. https://www.stadinasunnot.fi/tuleva-uustuotanto

   Nopeasti oikotie.fi:stä kat­so­ma­l­la 40–70 neliöis­ten kämp­pi­en markki­navuokrat jätkäsaa­res­sa ovat luokkaa 22e/m2/kk, joten tuo osmon viime vuon­na arvioma kymp­pi kuus­sa per neliö saat­taa hyvinkin pitää paikkansa.

   En tiedä paljonko asun­to­ja tai ker­rosneliöitä on, mut­ta äkkiäkös sen tuos­ta arvioi: 7 000 000e / (12 * 10e/m2) = 58 333 m².

   Eli jos asun­to­jen keskikoko olisi 58.3 neliötä, niin tuhan­nelle onnekkaalle asun­tokun­nalle jae­taan n. 580e/kk tukea veron­mak­sajien pus­sista ja kaik­ki muut kaupun­gin köy­hät jäävät nuole­maan näppejään.

   Vastaa

   1. Olin käyt­tänyt maltil­lisem­paa arvio­ta: 1500 as x 400 €/kk x 12 kk =7,2 M€. Luulisin, että asun­non keskikoko on 60 m², ehkä vähän yli.

      Vastaa

7. Uusi tutkimus Yhdys­val­loista joka tukee näkemystäsi: 

   Does urban sprawl hold down upward mobility?

   Tutkimuk­sen mukaan tiheät kaupun­git lisäävät sosi­aal­ista liikku­vu­ut­ta. Kun tiheys kaksinker­tais­tuu, sosi­aa­li­nen liikku­vu­us ylöspäin lisään­tyy 41%. Kaupunki­ti­hey­den epä­suorista vaiku­tuk­sista seg­re­gaa­tio köy­hyy­den mukaan on ain­oa merkit­tävä negati­ivi­nen vaikutus. 

   Lähiökaupun­git ovat haitallisia sosi­aaliselle liikku­vu­udelle, sosi­aa­li­nen eri­tyi­nen tiheis­sä kaupungeis­sa on myös haitallista. “Com­mut­ing zones with high lev­els of com­pact­ness are, in fact, more seg­re­gat­ed in terms of income, and that seg­re­ga­tion does, in fact, sup­press upward mobility.”

   Vastaa

8. Vesa Peipiselle.
   Ei ole tarkoi­tus morka­ta lau­takun­taa, kun siteer­aan tutkimus­ta Ara-kan­nan siä­sis­es­tä seg­re­gaa­tios­ta. Se johtuu osit­tain siitä, että parem­mista asun­noista aivan oikein vaa­di­tan korkeam­paa vuokraa. Vaik­ka näin ei olisi, nykysään­nöil­lä päädytään vääjäämät­tä siihen, että parem­min sijait­se­vat asun­not pain­ot­tuvat kan­nas­sa parem­pit­u­loisille. Kun Ara-asukas vauras­tuu, hän ei muu­ta pois Jätkäsaares­ta mut­ta muut­taa pois Vesalas­ta. Ilmiö heiken­tää mah­dol­lisuuk­sia käyt­tää Ara-kan­taa seg­re­gaa­tion tor­jun­taan. SE myös puoltaa sitä, että ei pitäisi olla ainakaan puh­fas­ta seinien tukemista. Jos lain­säädän­tö jous­taisi, kan­nat­taisi Ara-vuokrat sitoa joltakin osin tuloi­hin. Ei tarvit­sisi myöskään ryhtyä häätämään yli­t­u­loisia, niistä rois­to­ja, jot­ka ovat keskeyt­täneet työt­tölmyyten­sä men­emäl­lä töihin.

   Vastaa

9. En ole ihan var­ma tuos­ta 7 miljoonas­ta menete­tys­tä eurosta. Markki­noil­la on kuitenkin vain tiet­ty määrä ostovoimaa. Koko pla­nee­tan asu­jaimis­to ei ole muut­ta­mas­sa Helsinki­in. Jos Jätkäsaaren ARA-ton­tit olisikin huu­tokau­pat­tu ja kaupun­ki olisi saanut sen 7 milj., eikö kysyn­tä muual­la kaupungis­sa olisi heiken­tynyt vas­taavasti? Ottaen huomioon, että kaupun­ki on suurin maan­omis­ta­ja, raha olisi siis siir­tynyt yksistä taskuista toisi­in? Eli kus­tan­nus­ta ei ole syn­tynyt, tai ainakaan se ei voi olla suo­raan ARA-tont­tien hin­nan ja markki­nahin­nan ero­tus? Toki voi ajatel­la, että jos vas­taavia tont­te­ja ei ole saatavil­la muual­la, osa kysyn­nästä kohdis­tuu käytet­ty­i­hin asun­toi­hin eikä suo­raan kilah­da kaupun­gin kas­saan, mut­ta silti 7 miljoon­aa olisi liioittelua? 

   Se 7 miljoon­aa­han on ilmeis­es­tikin las­ket­tu nyky­markki­nan hin­toi­hin, jos­sa ARA-ton­tit eivät ole tar­jon­nas­sa mukana (markkina1). Markkina2, jos­sa ARA-ton­tit oli­si­vat mukana, olisi eri­lainen markki­na, kos­ka sil­lä olisi enem­män tar­jon­taa, ja kaikkien tont­tien hin­ta muo­dos­tu­isi sik­si eri­laisek­si. Eli todel­li­nen kus­tan­nus olisi Jätkäsaaren ARA-tont­tien hin­ta markkinalla2 vähen­net­tynä kaikkien kaupun­gin myymien tont­tien hin­taerol­la markkinan1 ja markkinan2 välillä.

   Toki voi vielä ajatel­la, että mikäli ARA-tont­te­ja ei olisi saatavil­la, myös kysyn­tä vapail­la markki­noil­la kas­vaisi, kos­ka sinne siir­ty­isi kysyn­tää ARA-markki­noil­ta. Mut­ta tämä kysyn­tä ei ilmeis­es­tikään olisi kovin ostovoimaista, sil­lä mik­si se muuten olisi ARA-markki­nal­la täl­lä het­kel­lä. ARA-markki­noil­ta siir­tyvä kysyn­tä voisi pado­ta tar­jon­nan lisään­tymisen aiheut­ta­maa hin­ta­laskua vain siltä osin kuin se olisikin ARA-ehto­ja ostovoimaisempaa?

   Vastaa

   1. Jas­ka, olet oike­as­sa, että asun­to­jen vuokrat ja hin­nat oli­si­vat laske­neet Jätkäsaaren ulkop­uolel­la. Eikö se olisi ollut hyvä asia, ainakin niille pien­i­t­u­loisille, joi­ta ei ole lykästänyt ARA-jonossa?

      Vastaa

10. kan­nan sisäi­nen seg­re­gaa­tio on Ara-kan­nan sisäl­lä voimakkaam­paa kuin vapail­la vuokramarkkinoilla

    Raha on vain yksi resurssi, jota hyväo­saisil­la on enem­män kuin huono-osaisil­la. Jos ARA-asun­non saamisen toden­näköisyyt­tä paran­taa oikein ja taitavasti täytet­ty hake­mus, niin hyväo­saisil­la on toden­näköisem­min parem­min osaamista pere­htyä siihen miten hake­mus tulee tehdä että tär­pin toden­näköisyys maksimoituu.

    Jos sys­teemin päätök­sen­teossa on yhtään kor­rup­tio­ta ja hyväveli-verkos­to­ja, niin hyväo­saisil­la on toden­näköisem­min sosi­aal­isia verkos­to­ja joiden avulle vedel­lä oikeista naruista.

    Vaik­ka raha postet­taisi­in yhtälöstä, se ei vielä riitä siihen etteikö hyväo­saisil­la olisi parem­min tieto­taitoa ja yhteyk­siä selvit­tää, miten parhait­en käyt­tää sys­teemiä hyväksi.

    Vastaa

11. Juu, niin­hän nuo Lib­er­an tyyp­it sään­te­lyn purkua perustel­e­vat, että se las­kee hin­to­ja. Mut­ta sitä minä vaan, että ei voi käy­dä niin, että hin­nat laske­vat ja kaupun­ki menet­tää rahaa. Se vaatisi epänor­maalia matem­ati­ikkaa. Se 7 miljoon­aa ei tai­da pitää paikkaansa.

    Vastaa

    1. Jos lasken­takaavaa ale­taan laa­jen­taa, pitää ottaa huomioon, että kaupun­ki mak­saa asumisen korkeas­ta hin­nas­ta paljon toimeen­tu­lotuen kautta.

       Vastaa
12. Paluuviite: Asuinalueiden sosiaalinen sekoittuminen | Mikko Särelä

13. Keskutelus­sa on ollut nyt mukana ekon­o­mistin näkökul­ma ja sosi­aalipoli­itikon näkökul­ma. Maankäytön suun­nit­teli­jan näkökul­ma on jäänyt uupumaan. Olemme rak­en­ta­neet nor­mit, jot­ka pakot­ta­vat tekemään kaik­ista asun­noista yhtä hyviä (val­oa, iso­ja piho­ja, pysäköin­tipaikko­ja, kapearunk­oisu­ut­ta, esteet­tömyyt­tä ja niin edelleen). 

    http://www.sarela.fi/asuinalueiden-sosiaalinen-sekoittuminen/

    Keskeinen kysymys on se vähen­tävätkö nämä nor­mit asun­torak­en­tamista hyville paikoille. Jos eivät vähen­nä, nor­mit ja asun­topoli­ti­ik­ka ovat lähin­nä tulon­si­ir­toa. Jos taas vähen­tävät, nor­mit sekä lisäävät seg­re­gaa­tio­ta että vähen­tävät hyvinvointia. 

    Ja kyl­lähän ne vähen­tävät. Tämä on help­poa tode­ta kan­takaupun­gin van­hoista alueista, joiden tiiviy­teen ei uusil­la alueil­la päästä. 

    Erit­täin suur­ta tiiviyt­tä joka näkyy osin huonomp­ina asun­toina kan­nat­taa tehdä vain hyvil­lä ja halu­tu­il­la paikoil­la. Huonoille ja ei-halu­tu­ille paikoille toteutet­tuna se johtaa huono-osaisen väestön entistä suurem­paan keskittymiseen.

    Voisiko normio­h­jaus siis jous­taa siel­lä, minne suuri joukko ihmisiä kaik­ista tulolu­ok­ista halu­aa asumaan? Helsin­gin tapauk­ses­sa siis eri­tyis­es­ti kan­takaupungis­sa ja sen laajenemisalueilla.

    Vastaa

14. Mikko Särelä: Keskeinen kysymys on se vähen­tävätkö nämä nor­mit asun­torak­en­tamista hyville paikoille. Jos eivät vähen­nä, nor­mit ja asun­topoli­ti­ik­ka ovat lähin­nä tulon­si­ir­toa. Jos taas vähen­tävät, nor­mit sekä lisäävät seg­re­gaa­tio­ta että vähen­tävät hyvinvointia. 

    Tässä pitäisi nyt todel­la tarkasti eritel­lä ne tapauk­set jois­sa nor­mit estävät lisärak­en­tamisen (eli tuot­ta­vat hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta) niistä tapauk­sista, jois­sa normeil­la estetään gryn­dere­itä tekemästä pikavoit­to­ja hyv­in­voin­nin kus­tan­nuk­sel­la. Kyseessä kun on ihan samat normit.

    Täysin ikku­na­ton kort­telin kokoinen hel­vetinkuu­tio var­masti olisi tehokkain ja gryn­der­illekin talodel­lis­es­ti kan­nat­tavin tuote — ikku­nat mak­saa ja kyl­lä pimeillekin sell­eille käyt­täjä löy­ty­isi vähin­tään asum­istuen hin­nal­la — mut­ta sel­l­aista tuskin halutaan.

    Paras ratkaisu olisi antaa virkamiehille riit­tävästi harkin­nan­varaa luon­nos- ja lupavai­heen aikana; hyvin perustel­lut poikkeamiset laatu­vaa­timuk­sista sal­lit­taisi­in, mut­ta ylilyön­nit voitaisi­in kar­sia pois. Ongel­ma olisi sit­ten siinä, että täl­lainen tulkin­nan­vara olisi väk­isinkin sub­jek­ti­ivi­nen, ja jou­tu­isi välit­tömästi perus­tus­lak­i­juristien hampaisiin.

    Vastaa

15. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun Ara-asukas vauras­tuu, hän ei muu­ta pois Jätkäsaares­ta mut­ta muut­taa pois Vesalas­ta. Ilmiö heiken­tää mah­dol­lisuuk­sia käyt­tää Ara-kan­taa seg­re­gaa­tion tor­jun­taan. SE myös puoltaa sitä, että ei pitäisi olla ainakaan puh­fas­ta seinien tukemista. Jos lain­säädän­tö jous­taisi, kan­nat­taisi Ara-vuokrat sitoa joltakin osin tuloi­hin. Ei tarvit­sisi myöskään ryhtyä häätämään yli­t­u­loisia, niistä rois­to­ja, jot­ka ovat keskeyt­täneet työt­tölmyyten­sä men­emäl­lä töihin.

    Voisiko tähän löy­tyä jonkin­lainen ratkaisu määräaikai­sista asuinoikeuk­sista? Opiske­li­joiden kohdal­la se on toimin­ut hyvin. Eli ARA- ym. tue­tut asun­non 10 vuo­den määräa­jalle. Sen jäl­keen saa toki hakea uut­ta jatkoa jos edelleen täyt­tää kri­teer­it, mut­ta ei saa pysyä samas­sa asun­nos­sa (tai kuten usein näkee, ei saa jatkaa kaupun­gin asun­non vuokraamista vaik­ka itse asuu toisaalla).

    Vastaa

16. Tarken­nuk­se­na vielä: nuo maankäytön tehokku­u­teen liit­tyvät nor­mit ovat sel­l­aisia, jot­ka yleen­sä kir­jataan kaavaan. Ei ole mitään tarvet­ta huonon­taa asun­to­ja tai talon laatua. 

    On sen sijaan tarve kaavoit­taa tiivistä ja vähän tin­kiä mm. siitä, että kaikil­la on iso piha ja suo­raa auringonva­l­oa koko asuntoon.

    Vastaa

17. Sosi­aalipoli­itikko minus­sa on täysin eri mieltä. Jos me emme har­joit­taisi melkois­es­ti rahaa uhratenkin sosi­aal­ista sekoit­tamista, pää­ty­isimme pian siihen, että rikkaat asu­vat omis­sa kaupungi­nosis­saan ja köy­hät omis­saan. Se tek­isi koko suo­ma­lais­es­ta yhteiskun­nas­ta kovin erilaisen.

    Tuo sosi­aa­li­nen “mik­saus” kuu­lostaa hie­man myytiltä, onko siitä oikeasti jotain tutkimustietoa?

    Kun olet puhunut näistä “kasautu­mise­duista” niin usein­han ne real­isoitu­vat kun on paljon saman­tyyp­pistä väkeä yhdessä paikassa. 

    Saman­tyyp­pisil­lä ihmisil­lä on taipumus muo­dostaa keskenään sosi­aal­isia yhteisöjä.

    Toisaal­ta, ympäristö jos­sa on paljon eri­ar­voisu­ut­ta aiheut­taa ihmisille stres­siä — esim. köy­hän per­heen lap­si voi kokea alem­muut­ta mui­hin ver­rat­tuna. Juuri YLE Teemal­ta tuli doku­ment­ti ihmisen aivoista, jois­sa ver­tailti­in maal­la asu­vien aivo­jen stres­si­ta­soa kaupunki­laisi­in — kaupunki­laiset oli­vat paljon stres­saan­tuneem­pia ja sitä selitet­ti­in ihmisu­uhtei­den merk­i­tyk­set­tömyy­del­lä sekä eri­ar­voisu­u­den koke­muk­sel­la, joka lisää ihmisen herkkyyt­tä altistua stressille.

    Olisi mie­lenki­in­toista tietää miten on tutkit­tu tätä “sosi­aalisen sekoit­tumisen” teo­ri­aa. Onko se vain anek­doot­tei­hin perus­tu­vaa tari­noin­tia tai toivea­jat­telua vain todel­la tutkit­tua tietoa, jos­sa voidaan osoit­taa muu­tos esimerkik­si tilas­tol­lisen ana­lyysin kautta?

    Vastaa

18. Tuos­ta “Stress and the City” aiheesta vielä:

    http://healthland.time.com/2011/06/22/stressed-in-the-city-how-urban-life-may-change-your-brain/

    Acti­va­tion of the amyg­dala increased in step with the pop­u­la­tion den­si­ty of par­tic­i­pants’ home towns: from rur­al areas to small cities to large urban settings.

    The researchers think it is the social aspects of urban liv­ing — the stress of liv­ing and deal­ing with lots of peo­ple, and feel­ing more anx­i­ety, fear and threat as a result

    Itse artikke­li taitaa olla täällä:
    http://www.nature.com/nature/journal/v474/n7352/abs/nature10190.html

    Vastaa

19. Min­ul­la ei ole eri­tyisen pahaa san­ot­tavaa sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta omako­htaisen koke­muk­sen perus­teel­la. Asukkaat oli­vat pääosin nuo­ria lap­siper­heitä ja vai­h­tu­vu­us talois­sa oli suur­ta. Kukaan ei siis tähdän­nyt siihen, että jää asumaan lop­puiäk­seen taloi­hin, vaik­ka hyvil­lä paikoil­la oli­vatkin. Tulota­so talo­jen asukkail­la oli var­maan keskimäärin parem­paa kuin muil­la “sosi­aalipum­meil­la” johtuen siitä, että ryypiske­li­jät sun muut yövirkut häädet­ti­in aika nopeasti pois inti­aanikyli­in, mikä var­maan nyt on sitä köy­hälistön sisäistä seg­re­gaa­tio­ta. Sosi­aaliseen asun­to­tuotan­toon liit­tyy ongelmia, joka vai­htelee alueit­tain. Pidän kuitenkin täysin lapsel­lise­na, että sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to esitetään lopetet­tavak­si nyt tehty­jen tutkimusten perus­teel­la. Kuten sanon­ta kuu­luu, asia vaatii vielä lisää tutkimus­ta (jon­ka ei vält­tämät­tä tarvitse olla englan­nin kielel­lä kir­joitet­tua ver­tais­arvioitua tilas­toti­eteel­listä tutkimusta).

    Vastaa

20. Omako­htainen koke­mus: Muu­timme putkire­mon­tin jaloista vuokralle 15 vuot­ta sit­ten, jol­loin olin opiskele­mas­sa, ja mah­duimme tulo­rajo­jen sisään. Asumme edelleenkin samas­sa ARA asun­nos­sa Helsin­gin ns. parem­mal­la alueel­la vaik­ka per­heemme vuosi­t­u­lot ovat 150t€ luokkaa emmekä var­maankaan enää saisi tuet­tua asun­toa (ainakaan ei pitäisi saada).
    Jos tämä kämp­pä olisi sat­tunut osumaan Län­simäestä, olen melko var­ma, että olisimme muut­ta­neet pois melko pian.

    Pian olemme muut­ta­mas­sa tästä käm­pästä pois, syynä on per­heen kasvu, seu­raa­va kämp­pä on omakoti­ta­lo Itä-Helsingissä.

    En todel­lakaan pidä sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa hyvänä ratkaisuna köy­hien asun­to-ongelmi­in. Hyvä ratkaisu olisi lisätä asun­to­tuotan­to kolminker­taisek­si nyky­ta­soon näh­den, ja teila­ta gryn­der­it pois yhteiseltä kirstulta.

    Vastaa

21. AV vahven­taa sen, että sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa ei kan­na­ta niput­taa yhteen. Sosi­aalisen asun­to­tuotan­non pelisään­töjä voi esimerkik­si muut­taa siten, että AV:n kaltaiset eivät kykene käyt­tämään jär­jestelmää väärin hyväkseen.

    Vastaa