Kaikissa yhteiskunnissa jotkin asiat ovat tabuja – asioita joita ei tule sanoa eikä oikein ajatellakaan. Nämä käyttäytymisen pidikkeet tekevät kaikkien elämästä helpompaa.
Sivistynyt mieli on osittain tabujen kahlitsemaa ulkokuorta. Erilaisilla alaryhmillä on omat tabunsa – vihreillä erilaiset kuin vaikkapa demareilla tai kokoomuslaisilla. Niiden kunnioitus pitää joukon koossa – hyvässä ja pahassa mielessä.
Tabut ovat eräänlaista joukkojen viisautta. Pohdituimmat ajatukset ja tavat leviävät kaikkien ulottuville ilman, että jokaisen tulee kehittää niitä itse.
Kyse on myös luottamuksesta. Uskotaan, mitä viisaammat ovat asiasta ajatelleet — siis vähän samaa kuin luottamus tieteeseen. Harvat pystyvät ymmärtämään suhteellisuusteorian perusteita, mutta pitävät viisaana luottaa niihin, jotka ovat sen ymmärtäneet.
Edustuksellisessa demokratiassa kansan ajatukset ovat suodattuneet sivistyneemmiksi ja viisaammiksi kuin kansa on yksilöinä.. Maailma olisi kovin toisenlainen, jos vaikkapa kuolemantuomioista ja vähemmistöjen oikeuksista päätettäisiin kansanäänestyksissä.
Tabujen on joskus syytä rikkoa, mutta olisi parempi, että se tehtäisiin häpeillen ja huonolla omalla tunnolla. Minulle sielultani tutkijana tabujen kunnioittaminen on aina ollut vähän vierasta –ei pitäisi olla asioita, joita tutkija ei saisi tutkia.
Kirjassa Kirjeitä Linkolan ohjelmasta kirjoitin 30 vuotta sitten, että meissä kaikissa asuu pieni fasisti, mutta tabujen kunnioittaminen pitää sen kurissa. Sanoin silloin, että tabujen rikkomisen tien päässä ovat kaasukammiot.
= == =
Vuoden 2011 Jytky mursi suuren joukon tabuja. Käyttäytyminen ja puhetavat, joita ennen pidettiin sivistymättöminä ja hävettävinä, tulivat yhtäkkiä suuren joukon silmissä aivan hyväksyttäviksi.
Kyse ei ollut vain siitä, että perussuomalaisia äänestäneet olisivat tulleet voimantuntoihin. Eräs vasemmistoliittolainen valitti minulle, että heidän paikallisosastoissaan käytetään huono-osaisista ja maahanmuuttajista kieltä, jota ei aiemmin olisi voinut kuvitellakaan.
Sivistymättömyydestä on tullut hyväksyttyä tai jopa tavoiteltua. Ilmapiiri on muuttunut Suomessa todella kielteiseksi. Samalla kansalaiset ajautuvat arvoiltaan yhä etäämmäksi toisistaan.
Padon murtuessa tulva vie mennessään paljon sellaista, jota padon särkijät eivät tarkoittaneet. Herravihaa on ollut aina, mutta ennen ei ollut tapana lähettää kansanedustajille tai toimittajille viestejä, jossa toivotaan, että nämä tai heidän tyttärensä raiskattaisiin. Sellaista ei vain kehdattu tehdä.
Sosiaalisen median tuottama tiedonvälityksen heimoutuminen edistää maailmankuvien loittonemista. Kukin seuraa oman heimonsa viestintää ja sen arvomaailmaa.
Ei nyt vielä kaasukammioita, mutta polttopulloja majoitustiloihin nyt kumminkin.
Myös luottamus tieteeseen on heikentynyt. Ilmastonmuutoksesta tai rokotuksista moni tuntuu tietävän tiedemaailmaa parempia asiantuntijoita.
= = =
Jos tämä olisi Timo Soinin vika, ilmiö rajoittuisi Suomeen. Jopa poliittisen korrektiuden suurvallassa Ruotsissa on hyväksyttävää tölväistä ilmoille melkein mitä hyvänsä. Unkarin esimerkkiä seuraten puolalaiset äänestivät valtaan peruspuolalaisen puolueen.
Pakolaiskriisin pahin vaikutus ei ole sen hinta euroissa vaan miten se raakalaistaa syntyperäisiä eurooppalaisia.
Surullisimmat uutiset kuuluvat kuitenkin Yhdysvalloista, jonne Syyrian pakolaisia ei ole tulvinut kumiveneillä. Republikaanien presidenttiehdokkuutta tavoittelevista yksikään ei ole saanut selkeästi sanotuksi, että hän uskoo evoluutioteoriaan tai ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Luottamus tieteelliseen tietoon on Yhdysvalloissa pohjalukemissa.
Donald Trumpin rinnalla kotoiset perussuomalaisemme tuntuvat herrasmiehiltä. Hänellä on kymmeniä miljoonia innokkaita kannattajat.
Yhdysvalloissa tiedon välityksen heimoutuminen vetää kansalaisia kauemmas toisistaan. Katsovathan demokraatit ja republikaanit aivan eri televisiokanavia. Yleisradion alas ajajien kannattaisi ajatella tätäkin.
= = =
Kun ilmiö on maailmanlaajuinen, siihen kannattaa etsiä yleisempiä syitä. Olennaista ei ole, mikä lopulta mursi padon vaan mikä tuotti niin suuren paineen patoa vastaan.
Yhteistä Eurooppaa ja Yhdysvaltoja ravistelevassa populismin nousussa on kannattajien painottuminen kutistuvaan ja asemaansa menettävään keskiluokkaan, sen vähemmän koulutettuun osaan. Poikkeuksia tietysti on.
Republikaanien trumpilaiset vihaavat litkuisieluisten liberaalien ohella melkein vielä enemmän oman puolueensa elitistisenä pitämäänsä johtoa. Heitä katkeroittaa amerikkalaisen unelman sortuminen keskiluokan köyhtyessä. Epäloogiselta tosin tuntuu suuria tuloeroja kannattavien republikaanien äänestäminen.
Kirjassaan Meritokratian nousu Michael Young kuvaa meritokraattisen yhteiskunnan varjopuolta; kuinka se synnyttää älykkäiden, terveiden ja kauniiden muodostaman rikkaan yläluokan ja katkeroituneen ja yhä huonommalla itsetunnolla varustetun ja kaikesta ulkopuoliseksi jäävän alaluokan.
Tällaisia piirteitä ajassamme ei voi olla havaitsematta.
Youngin kirjassa meritokratia kaatuu populistisen vallankumoukseen vuonna 2033. Siihen on enää 17 vuotta.
===
Kirjoitus on julkaistu Näkökulma-artikkelina Suomen Kuvalehdessä
Eli onkohan niin että takapajuisina pitämämme uskontovetoiset valtiot, kuten Iran ja Saudi-Arabia, ovatkin jo tuolla kehittyneemmäällä tasolla, ‘populistien vallankumous’ on jo tapahtunut. Husseinin Irak, Ataturkin Turkki ja USA yrittivät rimpuilla mutta tuntuu että hyppy uudelle tasolle näissä maissa on lähellä. Puola on hyvä ehdokas Euroopassa, Venäjällä suunta lienee selvä, katsokaa vaikka ‘Leviathan’ elokuva.
Suomen kielessä loukkaamiselle ja loukkantamiselle on vain yksi sana. Englanninkielessä offend ja insult-sanojen erottelu tavoittaa minusta jotain sivistyneistä käytöstavoista. Ei yleensä ole mahdollista puhua niin, etteikö loukkaisi(offend) joitain ihmisiä, mutta pitäisi pyrkiä vähintään siihen, ettei tarkoitushakuisesti (insult) loukkaa muita. Tarkoitushakuinen toisten ihmisten loukkaaminen(insult) ei ole mitään sankarillista sananvapauden puolustamista.
Jokainen voi itse testata, kuinka suuri tai pieni se sisäinen fascistimme on, esim
http://www.anesi.com/fscale.htm
Testin taustalla olevaa käsitemaailmaa on kuvattu seuraavassa:
https://en.wikipedia.org/wiki/F‑scale_%28personality_test%29
Nuo Adornon et al. tutkimukset ja päätelmät tuskin täyttävät kovin korkeita tieteellisiä kriteereitä, mutta antavat kyllä miettimisen aihetta.
Jos Francis Galton olisi antanut markkinaväen avoimesti keskustellen päästä käsitykseen sonnin painosta, sen sijaan että järjesti suljetun kyselyn, minkäänlaista “joukkojen viisautta” hän olisi tuskin löytänyt. Ensimmäiset arvaukset ja sosiaalinen dynamiikka vaikuttavat lopputulokseen paljon enemmän kuin itse sonni.
(Kärjistän) Yhteiskunnallisissa tabuissa niin kuin fasisteissakin on kyse joukkojen hulluudesta. Voisi luulla, että suuri joukko idiootteja olisi jotenkin harmittomia, koska nehän satunnaisesti vetävät eri suuntiin ja kumoavat toistensa pöhköydet. Valitettavasti heidän välillään on kytkentä, joka saa heidät kääntymään samaan suuntaan. Vähän niin kuin ferromagnetismissa. Kukaan ei ajattele itse, he vain seuraavat yleistä ilmapiiriä.
Tällä voi olla jotain tekemistä sen kanssa, että “sivistys” on assosioitunut heikkouden, itsetuhon ja barbarialle luovuttamisen kanssa. Sisäministeri seisoo kädet poskilla ja kertoo kansalle, että mitään ei voi eikä saa tehdä.
Poliitikkojen uhkailu on kyllä ehdottoman väärin ja aivan banaanivaltiomeininkiä.
Hyvästä kirjoituksesta jää vielä puuttumaan, mikä muodosti sen padon. Nousukauden aikana poliittisesti epäkorrektit näkemykset, esim. maahanmuutosta, olivat faktisesti kiellettyjä. Jos jotain sanoi, oli rasisti, fasisti ja muutenkin sivistymätön ihminen.
Keskusteluyhteys suljettiin tuolloin. Ja nyt on kun pato on murtunut, ei osa noista mielipiteistä enää mahdu siihen vanhaan keskustelevaan uomaan, vaan tulvii valtoimenaan yli äyräiden. Osa mielipidevaikuttajista on jo ymmärtänyt aloittaa ohijuoksutukset, mutta toiset kantavat edelleen hiekkasäkkiä padolle, ymmärtämättä ilmiötä, ja samalla pahentavat tulvan tuhoja.
Jos kansalaisten, erityisesti keski- ja alaluokan, etujen valvonta ei-kansalaisiin ja pääomaan nähden on poliitikkojen keskuudessa tabu, voidaan odottaakin tiettyjä ongelmia. Miten tabut sattuivatkin asettumaan juuri tällä tavalla? Kansalaisten on vain nieltävä huono tuurinsa mukisematta?
Mitä jos lääkkeeksi otettaisiin luottamus kansalaisiin ja viattomuuteen? Keskusteltaisiin aivan kaikesta, ilman tabuja.
jossa toivotaan, että nämä tai heidän tyttärensä raiskattaisiin
Kun tarpeeksi kismittää tulee päästettyä suustaan kaikenlaista. Olet itsekin kirjoittanut:
“Tuli spontaani vihanpuuska, jonka aikana ajattelin, että jos jonkun on pakko kuolla, niin toivottavasti tämä on joku kirjoittajan omaisista.”
http://www.soininvaara.fi/2007/10/14/liikaa-rummunparistysta/
Luottamus tieteelliseen tietoon on Yhdysvalloissa pohjalukemissa.
Amerikan oikeistolla on syntinä ilmastonmuutosskeptisyys, Euroopan vasemmistolla (ja myös kansallismielisellä osalla oikeistoa) on syntinä GMO-vastaisuus. Molemmat ovat räikeän tiedevastaisia ideologioita, ja jos yritetään haarukoida mikä on se nälänhätien ja inhimillisen kurjuuden määrä mihin nämä ideologiat johtavat tulevaisuudessa, niin suunnillen yhtä pahoja ovat.
Jos tuntuu vaikealta ymmärtää ilmastonmuutosskeptikon ajatusmaailma, millaisilla ajatuskukkasilla onnistutaan kokonaan sivuuttamaan alan asiantuntijoiden mielipiteet, niin varsinkaan Vihreissä ei tarvitsi kuin etsiä lähin GMO-vastustaja, ja tutustua hänen ajatusmaailmaansa.
Tuo oli siis vastaus kirjoitukseen, jossa kirjoittaja toivoi potilaiden kuolevan hoitajalakon aikana, jotta työnantaja joutuisi peräytymään. Sama asia kirjoitettuna niin, että Sampo Smolanderin kaltaista tulkintaa voisi syntyä olisi ollut kysyä, ottaako kirjoittaja huomioon ja hyväksyykö hän sen, että kuoleva on joku hänen omaisistaan. Minusta tuomittavampi oli kyllä se alkuoperäinen kirjoitus, johon vastasin.
Epäloogiselta tosin tuntuu suuria tuloeroja kannattavien republikaanien äänestäminen.
Paul Krugmanin mukaan Trump eroaa perinteisistä republikaaneista esim. siinä, että Trump on valmis korottamaan verotusta:
http://www.nytimes.com/2015/09/07/opinion/paul-krugman-trump-is-right-on-economics.html
Joskus 90-luvulla makailin kylpyammeessa ja lueskelin Vihreää lankaa. Lehdessä oli juttu sarjamurhaajasta. Toimittajatyttö kuvaili murhaajan luonteenpiirteitä ja lopetti: siis aivan kuin tavallinen suomalainen mies. Vaikka kulttuurini kasvatti olin, ajattelin että ei kai noin pistäisi sanoa vaikka saakin.
Ehkä pitäisi olla kiitollinen toimittajalle. Siitä alkoi se tien, jonka päässä opin epäilemään kaikkia ideologisia ja poliittisia diskursseja. En siis vain republikaanien vaan myös demokraattien, en vain oikeistolaisten vaan myös vasemmistolaisten, en vain konservatiivinen vaan myös edistyksellisten jne.
Kaikilla on omat tabunsa, joista vaietaan, mutta myös omat viholliskuvansa, joita maailmalle julistetaan.
Joidenkin ykkösvihollisiin kuuluu suomalainen mies. Nyt kismittää, kun miesten demonisointi väistyy muslimien demonisoinnin tieltä. Lopulta kaikki tolkuttomiin yleistyksiin sortuvat demonisoijat ja vaikenijat ovat kuitenkin samaa porukkaa. Järjettömyyden kohde vain vaihtelee, mikä meemipleksi nyt vain tullut omaksuttua kohtalon oikusta. Myöhemmin ei ole viitsitty ajatella hitaasti ehkä mistään yhteiskunnallisesta asiasta, ei ainakaan omaa ajattelua kyseenalaistaen.
Turkinpa se tästä mihinkään muuttuu niin kauan kuin ajattelu on ihmiselle raskasta ja ikävää puuhaa.
“Yhdysvalloissa tiedon välityksen heimoutuminen vetää kansalaisia kauemmas toisistaan. Katsovathan demokraatit ja republikaanit aivan eri televisiokanavia. Yleisradion alas ajajien kannattaisi ajatella tätäkin”
Yle lähettää kyllä aivan liikaa valtakunnan itäisten osien propaganda. Ehkä se toisaalta pitää kansan yhtenäisempänä.
Tässä on kyllä lusikkansa sopassa myös padon alkuperäisillä ylläpitäjillä. Jos patoamista vaativien tabujen ohella ei olisi pyritty patoamaan myös suurta osaa asiallisesta erimielisyydestä, brutaalimpi kansanosa ei ehkä olisi samalla tavalla päässyt dominoimaan keskustelua patoajien vastapuolella kuin nyt ovat päässeet.
Mitä enemmän keskusteluun liittyy leiriytymistä ja leimojen heittelyä, sitä huonommat kannustimet osallistumiseen on niillä, joilla on älyä ja jotain sosiaalista pääomaa menetettävänä. Jos leimoja isketään herkästi kaikkiin erimielisiin, keskustelu polarisoituu ja sitä jäävät käymään voittopuolisesti ne jotka tykkäävät huutaa ja joilla ei hävittävää juuri ole.
Keskustelussa on olemassa pahamaineiset “kaksi ääripäätä”. Toinen ääripää on aggressiiviset rasistit ja toinen on se porukka, joka alusta lähtien on aggressiivisesti leimannut kaiken erimielisyyden rasismiksi hyvin tietäen, kuinka voimakas leima on kyseessä ja kuinka tehokkaasti se ehkäisee älykkäämpien sosiaalista pääomaa keränneiden henkilöiden osallistumista keskusteluun. Leimaajat ovat osittain itse rajanneet oman vastapuolensa.
Toki voi olla että näin massiivisen, lyhyessä ajassa ja kulttuurisesti etäältä tulevan maahanmuuton tapahtuessa keskustelun tulehtumiselta ei olisi oikein mitenkään voitu täysin välttyä. Sama ilmiöhän tuntuu toistuvan kaikkialla euroopassa. Tilannetta tuskin kannattaa kuitenkaan pahentaa kaatamalla bensaa liekkeihin.
Vaihda Yle Femmaan niin tulee läntisten osien propagandaa 😉
“Kirjassaan Meritokratian nousu Michael Young kuvaa meritokraattisen yhteiskunnan varjopuolta; kuinka se synnyttää älykkäiden, terveiden ja kauniiden muodostaman rikkaan yläluokan ja katkeroituneen ja yhä huonommalla itsetunnolla varustetun ja kaikesta ulkopuoliseksi jäävän alaluokan.”
Tämä huomio on keskeinen ja kiinnostava. Tuntuu, että liberaali ajattelu syventää alati tätä kuilua. Progressiivinen verotus ja peruskoulu ovat keinojamme yrittää silloittaa sitä. Samalla työn vaativuuden ja kuormittavuuden väliset erot tekevät sitä: jokainen, jolla on ollut pätevä pomo, osaa arvostaa itseään kyvykkäämpää ihmistä.
Musta tuntuu, että elämänhallintansa kadottamaan taipuville pitää antaa lisää helpotuksia. Polarisaatiokehitys osoittaa, että Suomeenkin on kovaa vauhtia syntymässä white trash ‑joukko. Pitäisi keksiä keinoja saada näitä ihmisiä aktivoitua. Meritokratia epäonnistuu, jos ihmisarvo mitataan vain yksilön yhteiskunnallisella asemalla.
Käytännössä ollaan jo nyt pisteessä, jossa huono-osaisuus periytyy. Ei voida puhua meritokratiasta, jos vanhempien tyhmyys kostautuu ainakin kolmanteen polveen.
Taidat Osmo puhua kuulopuheitten perusteella. Todellisuudessahan Trump on todella miellyttävä henkilö. Sen voi vaikkapa tarkistaa katsomalla hänen eilisen haastattelunsa CNN:llä: https://www.youtube.com/watch?v=Mj0HfKU1xuA
Noin muuten, jos aihe kiinnostaa, tein pienen analyysin Trumpin poliittisista linjauksista: http://demokratiaamerikassa.blogspot.fi/2016/02/analyysi-donald-trump-vaalitapahtumasta.html
O.S:“Sivistymättömyydestä on tullut hyväksyttyä tai jopa tavoiteltua. Ilmapiiri on muuttunut Suomessa todella kielteiseksi. Samalla kansalaiset ajautuvat arvoiltaan yhä etäämmäksi toisistaan.”
Ei tuo ole mitään uutta. Arvo Salo sanoi aikanaan:” Tapa talonpoika päivässä”. Anneli Jäätteenmäelle toivottiin kuolemaa hänen syöpäsairautensa aikana, ns. Lipposgate ‑tapahtumien vaikutuksesta. Samaan sarjaa kuuluvat SAK:n vihakampanjat ‑80 ja ‑90 luvuilla. Ilkka Taipale ilakoi äänestyspäivän jääkeleistä, etteivät kaikki mökin mummot päässeet äänestämään Ahoa.
Nyt nettiaikana kynnys laukoa tyhmyyksiä nimettömänä on laskenut entisestään.
YLE:n viihdeohjelmat pilkkaavat yksipuolisesti maalaisia ja heidän edustajiaan todella ala-arvoisesti. Presidentin instituution käsittelyyn kuuluva korrektius on poljettu lokaan. Viihteen varjolla voi muka sanoa mitä tahansa. Älyllinen ja oivaltava huumori on vaihtunut koulukiusaaja lajityyppi-ilkeilyyn.
“Kirjassaan Meritokratian nousu Michael Young kuvaa meritokraattisen yhteiskunnan varjopuolta; kuinka se synnyttää älykkäiden, terveiden ja kauniiden muodostaman rikkaan yläluokan ja katkeroituneen ja yhä huonommalla itsetunnolla varustetun ja kaikesta ulkopuoliseksi jäävän alaluokan.”
Hyvä pointti. Erään tutkimuksen mukaan jokainen tuuma keskiarvopituuden yli nostaa USAssa palkkatasoa noin tonnilla vuodessa. Olisi helppo kuvitella, että luovissa töissä tämä ero on suurempi, koska näissä korostuu sosiaaliset taidot ja muiden ihmisten arvio enemmän kuin duunaritöissä.
Samanlainen suunta on kauneudessa: kaunis tienaa paljon, etenee uralla jne. Miksi kaikki poliittiset johtajatkin ovat kauniita? Miksi eduskuntavaalien alla toitotettiin, että juuri kauniiden maahanmuuttajanaisten(Nasmima,Fatbardhe) paikka on eduskunnassa? EIkö taviksista löydy poliittista kykyä?
Jos verrataan asiantuntijatyöhön hakevia henkilöitä, niin kauniin, pitkän, kauniin ja terveen elinkaaritulot voivat olla helposti satoja tuhansia suurempi kuin ruman ja lyhyen. Tähän vielä eläkkeet päälle.
On tietysti arvokysymys onko tämä ongelma. Lahjakkuuden kysyntä kasvaa myös parisuhdemarkkinoilla. Jos naiset haluavat lastensa isäksi lahjakkaan miehen, niin se on tuleville sukupolville hyväksi:saavat paremmat geenit. Jos heikkolahjaisten peruselintasosta pidetään kiinni, onko eriarvoistuminen haitta?
Perintövero muuten nostaa eriarvoisuutta. Vielä vähän aikaa sitten heikkolahjainenkin sai keskipalkkaisen työn esim. paperitehtaalta. Meillä on Suomessakin henkilöitä, jota ovat heikkolahjaisia mutta joilla on varallisuutta, koska palkkaerot olivat niin solidaarisia. Heikomman perimän perivät tulevat Suomessakin perimään varallisuutta.
Olipahan taas aivan erinomainen kirjoitus, kiitos siitä. Aihetta voisi kommentoida monestakin näkökulmasta, mutta aloitetaan nyt tällä:
Olen monesti surrut sitä, että sähköinen media on joissain suhteissa kääntynyt siihen asetettujen toiveiden irvikuvaksi. Ajatuksena oli kovin elähdyttävä, että tavalliset ihmiset pääsevät helposti tuomaan keskusteluun mielipiteensä. Vaan miksi ihmeessä tavallisen ihmisen mielipiteet ovat niin usein osoittautuneet niin alhaisiksi?
Se liittynee tuohon padon murtumiseen. Kaipa ihmiset sitten aina ovat ajatelleet myös alhaisesti, mutta monet sosiaaliset pidikkeet ovat rajoittaneet näiden ajatusten leviämistä. Miksi sähköinen media mursi noita pidikkeitä?
Saman voi ajatella myös näin: ihmisyhteisö, ainakin meillä länsimaissa, on kehittynyt yksilöä viisaammaksi ja sivistyneemmäksi (kuten Osmo Soininvaara osuvasti huomioi). Nyt tämäkin kehitys on katkeamassa, kun ne yksilöt määräävät agendan.
Fasisti sanan käyttäminen Neuvostoliiton propagandakoneiston tarkoittamassa merkityksessä on sivistymätöntä!
Se, että heikkolahjaisillakin on Suomessa varallisuutta johtuu enemmän omistusasumisjärjestelmästä ja käytännön lainanlyhennyspakosta kuin mistään muusta.
Saksassa on Euroopan rikkaista maista suurin osuus kansasta on käytännössä varattomia. Syynä on vuokra-asuminen.
Mitä sitten perintöihin ja perintöveroihin tulee, siihen voi vaan kommentoida: “A fool and his money are soon parted”. Perintöveron jälkeen on toki vähän vähemmän tuhlattavaa, mutta ei isossa kuvassa merkitse mitään.
“Republikaanien trumpilaiset vihaavat litkuisieluisten liberaalien ohella melkein vielä enemmän oman puolueensa elitistisenä pitämäänsä johtoa. Heitä katkeroittaa amerikkalaisen unelman sortuminen keskiluokan köyhtyessä. Epäloogiselta tosin tuntuu suuria tuloeroja kannattavien republikaanien äänestäminen.
”
Epäloogista on myös se, miksi republikaanit ovat kannattaneet sitä, että maahan tuodaan vuodessa miljoona maahanmuuttajaa, joista suuri osa demokraattien kannattajia pienituloisina. Tämä on eutanasia republikaaneille eivätkä ne tule enää ikinä voittamaan yhtään vaaalia. Vuosina 1980–2008 republikaaneilla oli presidentti 20 vuotta 28 mahdollisesta, mutta muuttajavirta jatkui. Tämä käynnistää salaliittoteorioita.
Itse pidän selvänä, että Pohjois-Amerikkaa ja Eurooppaa johtaa pieni porukka. Alle 1000 ihmistä päättää miljardin ihmisen kohtalosta. Tämän joukon tavoite on rikkoa valtioidentiteetit ja valtioiden homogeenisyys, jolloin maista tulee helposti ohjattavaa massaa. Medioille kerrotaan, mitä saa ja mitä ei saa sanoa. Bush 1. taisi olla mies, joka lanseerasi NWO-termin.
Republikaanithan jaetaan paleokonservatiiveihin ja neokonservatiihein. Neokonservatiivit kannattavat USAta isojen tulorojen lisäksi massamaahanmuuttoa, monikulttuurisuutta ja USAn roolia maailmanpoliisina. Jos joku asia ei mene USAn halun mukaan, asiaan pitää tarttua vaikka asein. Paleokonservatiivit vastustavat näistä muita paitse tuloeroja.
On kumma, miten republikaanit ovat luulleet, että neokonservatismilla voisi olla maassaan ennemistökannatus. Neokonservatismi tuhosi republikaanit ja ehkä hyvä niin. Jos pitää valita demokraattien ja neokonservatiivien välillä, en ymmärrä miksi juuri kukaan valitsisi neokonservatiivit. Neokonservatiivit tuntuvat yhdistelevän molemmista puolueita huonot puolet.
Nykyäänhän ei tyydytä pelkkään sanalliseen leimaamiseen vaan asia on viety aivan uudelle tasolle — jos et osta “virallista näkemystä” karvoineen päivineen, niin eteesi kasataan vuori tutkimuksia, joiden mukaan kärsit dunningkrugerista, huonoista geeneistä, uskot kaikkiin salaliittoihin ja/tai olet Big (täytä tähän sopiva inhokki) maksama epäilysten kauppias. Vastustajan kanssa ei siis enää edes tarvitse vaivautua olemaan erimieltä, koska hänet voi suoraan luokitella mielenvikaiseksi tai huijariksi.
Suomessa ei sentään vielä paria tapausta lukuunottamatta jahdata väärinajattelijoita oikeustoimilla, mutta suuressa maailmassa näyttää väärää mieltä oleminen johtavan helposti kunnianloukkaussyytteisiin — ja jatkossa ehkä kerettiläisiä päästään jahtaamaan järjestäytyneen rikollisuuden nujertamiseksi säädettyjen lakien avustuksella.
Kun tähän kaikkeen vielä laittaa päälle työnantajien ylenpalttisen herkkyyden kaikelle mahdolliselle negatiiviselle, joka edes etäisesti voitaisiin liittää yritykseen tai laitokseen, niin kyllä suuri osa kansasta tajuaa pitää julkisesti turpansa tukossa, puurtaa ympäripyöreitä päiviä kiitoksetta ja maksaa kiltisti veronsa.
Eli eipä tässä jää paljoa muuta kanavia purkautumiseen kuin anomuumi huutelu — mutta sitä saa mitä tilaa? Ehkä joskus eläkeiässä sitä sitten voisi oikeasti osallistua keskusteluun…
Sosiaalisen median syyttäminen p.o. henkisestä taantumasta on turhan helppo selitys. Itse koen, että kysymys on jostain merkillisestä, ainaisesti konflikteihin vievästä “maailmanhengestä”, joka unohtaa laajasti koetut kauheudet kahdessa, kolmessa sukupolvessa.
Naapuri on mitä parhain esimerkki. Sen hallinnollinen ilmapiiri täyttää nuo autoritaarisen yhteisön tunnusmerkit, joten se ei ole mikään vapaan sosiaalisen median kultamaaa. Jostain syystä se on kuitenkin murtanut yhden lähes 60 vuotiaan suurvaltojen välisen tabun: Ydinaseilla ei julkisesti uhkailla. Nyt naapuri vihjaa ydinaseiden käytön olevan aivan arkipäiväinen asia. Kylmän sodan aikana ydinaseiden käytöllä uhkailu oli Kuuban kriisin jälkeen täydellinen tabu. Rauhanohjuksilla toki voitiin uhkailla.
…
Ardono oli kai lähinnä esteetikko. Vähän arkipäiväisempi fascismin kriteeristö on mm seuraava:
http://www.rense.com/general37/char.htm
“Yleisradion alasajajien” kannalta se alasajo on tietenkin järkevää, koska Ne toiset ovat väärässä ja Meidän faktat tulevat jyräämään markkinoilla.
Sain syntymäpäivälahjaksi professori Timo Vihavaisen, tiedetoimittaja Marko Hamilon ja kirjailija Joonas Konstingin toimittaman kirjan “Mitä mieltä Suomessa saa olla, suvaitsevaisto vs. arvokonservatiivit”. Muut kirjoittajat ovat kirjailija Timo Hännikäinen, vaikuttamisviestinnän asiantuntija Heidi Marttila, matemaatikko Jukka Aakula ja sosiologi Erkki Lampen. Olen vasta kirjan puoleessa välissä, mutta jo siinä on aihetta ruodittu hyvin monipuolisesti ja mielenkiintoisesti. Jo tähän mennessä lukemani perusteella suosittelisin tätä kirjaa niin suvakeille kuin arvokonservatiiveillekin.
Tämä tulee esiin, mm. muuten sivistyneiden poliitikkojen puheissa, joissa perusoikeuksia pidetään saivarteluna. Ei uskota siihen, että erittäin pitkän yhteiskuntakehityksen kautta kehittynyt järjestelmä voisi olla olemassa hyvästä syystä eikä sitä pitäisi voida helposti ohittaa.
Jos vakavasta verorikoksesta selviää sillä, että on saanut veronkorotuksta, minusta se on saivartelua
Hyvä keskustelun avaus tämä.
Ehkä ongelmien perussyynä on kasvanut turvattomuuden ja näköalattomuuden tunne sekä huoli taikka pelko, joista kukin on kasvanut väestön joukossa. Nämä lienevät vaikuttamassa taustalla. Siitä voi seurata paha olo, joka purkautuu välillä väärällä tavalla.
Suomen valtio on selvinnyt törkeistä verorikoksista palauttamalla varastetun summan ja välillä senkin vain jos ryöstetty on ymmärtänyt pyytää sitä takaisin! Tasan ei mene onnenlahjat.
En jaksa lukea juttuasi, kun et sinäkään minun ajatuksiani pidä päivänvaloa kestävinä, mutta sanonpa sen verran, että sellaista poliittisesti korrektia sivistystä, jota paremmat ihmiset nykyään vaativat kaikelta julkilausutulta, ei minulle ole opetettu akateemisessa lapsuudenkodissa, lukiossa tai yliopistossa.
En siis ole oppinut ajattelemaan ja puhumaan nykyisen parempien ihmisten muodostaman eliitin hyväksymällä tavalla ja minut onkin siksi demonisoitu vihapuhuvaksi rikolliseksi. Tästä tilanteesta on todennäköisempää siirtyä katkeroituneena sinne aitojen rikollisten jengiin kuin alkaa nöyrästi opettelemaan minua halveksuvan liberaalin eliitin hyväksymää ajattelua.
Syyllisiä lienevät huonosti minut kasvattaneet vanhempani ja edellisen suuren laman aikana tehdyt opettajien lomautukset kehitykselleni kriittisessä iässä. Olisin itsekin mieluummin hyveellinen, sivistynyt ja oikeamielinen kuin tyhmä ja paha.
10–20 vuotta sitten Vihreät olivat muuten suosikkipuolueeni. Viimeistään jytkyn myötä kuitenkin huomasin kuinka syvästi vihreät halveksuvat useita minun normaaleina pitämiäni ajatuksia ja arvoja.
Sisällissota-viittauksen vielä huomasin tekstistä: vuosi 2015 sai minutkin kokemaan sisällissodan mahdollisena Suomessa. Aiemmin aivan käsittämätön ajatus. Ei se vieläkään lähellä ole, mutta kehitys siihen suuntaan on alkanut, viha suomalaisten välillä on oman aikani ennätysluvuissa ja pahenee koko ajan. Itse en usko sotaan osallistuvani tai sitä kannattavani, mutta nykyään en myöskään lähtisi riviin vastustamaan “natseja” tai populisteja, vaikka se vielä 10 vuotta sitten tuntui pyhimmältä velvollisuudelta.
Huomattavasti ongelmallisempaa on, ettet ymmärrä periaatetta, jonka mukaan että rikokseen syyllistynyttä ei voi tuomita, jos todistusaineisto on hankittu lainvastaisesti.
Todistusaineiston hankkimisesta laittomasdti ei ollut kyse vaan siitä, että veronkorotus tulkittiin saaduksi rangaistukseksi ja vedottiin kansoisrangaistuksen kieltoon.
Trump ‑ilmiö yhteen lauseeseen kiteytettynä: Äänestetään kovaa kundia ja hirveä omaisuus takaa sen, että kundi on todella kova.
Tämä oli hyvä, nauratti, kun mieleen tuli joitakuita poliitikkoja. Mutta totta toinen puoli: jos on ihan susiruma, ei kannata tavoitella uraa ammatissa, jossa täytyy yleisön edessä pärstäänsä näytellä.
Mitä tuohon biologiseen eriytymiseen tulee, sitähän on kai pelätty — tai toivottu — niin kauan, kun ihmisiä on ollut. Monet “paremmat” ihmisryhmät ovat varoneet sekoittumasta alempiarvoisten kanssa, jotta “sininen veri” ei laimentuisi. Vaikkapa Raamatusta tai Koraanista voi lukea lisää. Tai Mein Kampfista.
Mitään kovin rankaa eriytymistä ei ainakaan vielä ole kuitenkaan tapahtunut. Syitä tulee mieleen kolme:
-Jokaisen ihminen on miljoonien lisääntymään onnistuneiden “superyksilöiden” perimän tulosta. Siksi jokaisen ihmisen täytyy kantaa lukuisia menestytä edesauttavia geenejä mukanaan. vaikka ei aina uskoisi. Saksa menetti maailmansodassa joko kuoleman tai vammautumisen takiaa valtavan määrän, noin puolet miehistään. Erityisesti menetettiin nuoria miehiä ja upseereita. Silti Saksan talousihme lähti käyntiin hyvin pian sodan päättymisen jälkeen ja teki maasta pian yhden maailman vauraimmista.
-Vielä joku aika sitten lisääntymistä hallitsi sosiaalidarvinistiset lait — tai hallitsee vieläkin jossain päin maailmaa. Köyhimmistä ryhmistä lisääntymään pääsi lähinnä vain ansioituneemmat miehet. Miehistähän huomattavasti vähäisempi osuus on kautta aikain päässyt lisääntymään verrattuna naisiin. Tämä mekanismi syötti menestysgeenejä alemmista yhteiskuntaluokista ylempiin, kun taas heikommat geenit katosivat. Perusevoluutiota.
-Miehet tuppaavat arvostamaan naisessa kauneutta (terveyttä ja nuoruutta) ja naiset miehessä lahjakkuutta (hankittua statusta). Mieltymykset sekoittavat yhteiskuntaluokkia niin, että “ylemmät” miehet” lisääntyvät usein “alempien” naisten kanssa. Lapsissa ei korostu kumpikaan: mahtavimman keisarin lapset saattavat periä ulkonäkönsä isältä ja lahjakkuutensa äidiltä.
Eriytymiseen johtavassa yhteiskunnassa sen sijaan kauniit ja lahjakkaat lisääntyisivät vain toisten kauniiden ja lahjakkaiden kanssa. Ehkä nykysysteemi, jossa naiset toimivat portinvartijoina omien mielihalujensa ohjaamina, on hiukan aiempaa enemmän kallellaan tuohon suuntaan.
Kansa käyttäytyy nyt todella huonosti. Rasistinen törkykirjoittelu jyllää nyt valtoimenaan, eikä mikään järkipuhe tai faktojen perään huutelu tunnu siihen vaikuttavan. Ilmeisesti poliitikkojen saamat uhkaukset ovat lisääntyneet ja muuttuneet vakavimmiksi. Stubbiin kohdistunut mehuhyökkäys tuntui huvittavalta ja vaarattomalta (ja oikeutetulta), mutta siinä ylitettiin fyysisen koskemattomuuden raja. Ja jonain päivänä fyysinen hyökkäys voi kohdistua myös johonkin rehelliseen poliitikkoon, joka tosissaan yrittää toimia tämän kansakunnan parhaaksi.
Kun kansa saa nyt erittäin ansaittuja nuhteita huonosta käytöksestä, samaan hengenvetoon olisi myös muistutettava, että poliittinen eliitti se vasta huonosti onkin käyttäytynyt kansaa ja demokratiaa kohtaan jo pidemmän aikaa. Poliittisen eliitin ylimielinen käytös ja demokratian alennustila on osa sitä kasvualustaa, josta kansan raivo syntyy.
Päätösvaltaa on luovututettu ylikansalliselle tasolle kyseenalaisin keinoin. Päätös EMU-jäsenyydestä oli todella törkeä farssi. Siinä meni rahapolitiikka ja osa talouspolitiikkaa, josta loput ollaan menettämässä, jos eurossa vielä jatketaan. Euroryhmässä tosiasiallista valtaa käyttää Saksa, muut tottelevat. Mitä ehdotuksia sieltä ikinä tuleekaan, Suomen eduskunta toimii vain kumileimasimena. EU:n direktiivipäätökset ovat olleet myös demokraattisia farsseja. Ei halaistua sanaa julkista keskustelua meillä, sitten tulee direktiivipäätös ja se pitää muuttaa laieiksi. Syyttävä sormi osoittaa poliitikkohin ja mediaan.
Demokratian alennustilan lisäksi rasistisen raivon kasvualustaa luo tietysti taloudellinen epätasa-arvo. Nykyisessä räjähdysherkässä tilanteessa on äärimmäisen typerää leikata köyhimpien toimeentulosta ja kasvattaa tuloeroja. Juuri näin kuitenkin oikeistohallitus toimii. Sisäistä devalvaatiota puuhataan (EMU:n pakottamana). Natsi-Saksan yksi rakennuspalikka oli juuri vahvan markan politiikka ja sisäinen devalvaatio. Näin rakennetaan rasistista ruutitynnyriä.
Kansan turhautunut raivo kohdistuu viattomiin eli maahanmuuttajiin. Raivon pitäisi kohdistua ylimielisesti toimineisiin päättäjiin, jotka ovat luovuttaneet lähes kaiken päätösvallan EU:lle ja ylikansallisille yrityksille. Raivo pitäisi tietenkin kanavoida laillisiin keinoihin. Miksi näin ei tapahdu?
Perussuomalaisten kautta protesti tavallaan kohdistui parlamentaarista tietä, mutta tietenkin populistinen puolue petti äänestäjänsä. Irvokasta on, että muut vaalilupaukset on petetty, mutta maahanmuuttovastaisuudesta puolue tuntuu pitävän tiukimmin kiinni. Se ei ole ratkaisu mihinkään oikeaan ongelmaan.
Media sumentaa näköalan oikeisiin syyllisiin. Media systemaattisesti pitää meidät pimennossa aina kun todella tärkeitä päätöksiä tehdään, EU:n talouspolitiikkaa, direktiivejä tai vapaakauppasopimuksia koskien.
Päätösvallan perusteettoman muille luovuttamisen lisäksi uusliberalismi on yksi keskeinen yhteiskuntaa rapauttava tekijä. Sekin oikeastaan on vallan luovuttamista, julkisilta toimijoilta yksityisille, kun ideologisesti yksityistetään kaikki mahdollinen. Uusliberalistit ovat rosvojoukko, joka saa toimia sumuverhon suojissa. Mediassa ei saa edes mainita uusliberalismi-termiä, mediassa ei mainita ketkä ovat uusliberalisteja. Uusliberalismin edessä olevan sumuverhon luomiseen osallistuvat myös ne, jotka eivät itse ole uusliberalisteja. He tekevät myyräntyötä uusliberalismin hyväksi pitämällä käsitteen epämääräisenä höpöttämällä milloin oikeistoliberalismista, markkinaliberalismista tai libertasmista tms. Te, jotka ette ole uusliberalisteja, sanokaa vain reippaasti u‑sana niin kuin se on. Valitaan yksi termi, uusliberalismi, käytetään sitä johdonmukaisesti ja tehdään kansalle selväksi termin sisältö ja se, ketkä poliitikot ja virkamiehet ovat tämän rosvojoukon jäseniä.
Kansa käyttäytyy huonosti, mutta media käyttäytyy luokattomasti ja poliittinen eliitti käyttäytyy todella törkeästi kansaa kohtaan. Meille sanotaan, että no joka neljän vuoden välein voit äänestää ja silloin tällöin käydä mielenosoituksissa, mutta sama meno jatkuu kuitenkin. En hyväksy laittomia keinoja, mutta alan ymmärtää jos jatkossa raivo purkautuu jollain muilla kuin em. tavoilla.
Itseäni kovasti häiritsee tämmöinen käsitys jotenkin älykkäämmästä yläluokasta, ikäänkuin ihminen jotenkin valikoituisi tehokkaasti tuohon ryhmään riippumatta syntypaikastaan.
Käytännössähän me olemme vain apinoita, joiden älykkyys on hyvinkin tietyissä geneettisissä rajoissa annettua, häviämme esimerkiksi Simpansseille työmuistia ja nopeutta vaativissa tehtävissä.
Yläluokkaan hakeutuu usein ihmisiä, joille status, valta ja raha ovat tärkeitä itsessään. Nämä ihmiset eivät itse ole keksineet suhteellisuusteoriaa tai muodostaisivat jotenkin rauhaa rakastavan, tiedettä syleilevän yksikön.
Lakimiehet, investointipankkiirit, valuuttakeinottelijat ja lääkärit ovat järjestäen rikkaita — paavikin on rikas, poliitikot ja ministerit ovat rikkaita, mutta tarkoittaako se että nämä ihmiset ovat jotenkin moraalisesti ylemmällä tasolla kuin vaikkapa sairaanhoitajat, palomiehet, poliisit, autonkuljettajat, fysioterapeutit tai leipurit?
Olisin todella iloinen, jos eläisimme maailmassa, jossa tiedemiehelle maksetaan kovempaa palkkaa kuin investointipankkiirille.
Perussuomalaisten ja Trumpin noususta voi ehkä olla huolissaan, mutta ei siitä pitäisi mielestäni vetää nuolia kaasukammioihin, se on kaltevan pinnan logiikkaa joka osoittaa vain, että keskustelussa ollaan valmiita menemään älyllisesti epärehelliselle tasolle.
Se on kieltämättä pelottavaa.
Onko Suomessa käytössä tuo periaate?
Hylätäänkö täällä muka todistusaineistoa, jos se on saatu lainvastaisesti? Ymmätääkseni ei ainakaan aina. Voisiko joku selventää, mikä on tilanne Suomessa?
Jos joku kiikaroi luvattomasti naapurin asuntoa ja näkee siellä murhan, murhaaja ei vapauteta sillä perusteella, että asuntoa ei olisi saanut kiikaroida.
Ei voi olla niinkään, että yksi rikos kumoaa toisen, eli mikäli todistusaineisto on olemassa ja joku ehtii hankkia sen laittomasti vaikka laillinenkin tapa olisi ollut olemassa, todistusaineisto mitätöityy.
Voihan olla, että on olemassa vain yksi kappale todistusaineistoja — esimerkiksi pankkitiliote, joka on ainoa mahdollinen todiste jostain tapahtumasta.
Tällöinhän rikollinen pääsisi rikoksesta eroon vain varastamalla itse todistusaineiston ja esittämällä sen oikeudessa, jolloin aineisto mitätöityisi.
Mielestäni todistusaineistoa ja rikosta pitäisi tarkastella toisistaan riippumattomina tapahtumina:
Mikäli aineisto on hankittu lain vastaisesti, tästä pitäisi antaa erillinen tuomio: eli kahdesta rikoksesta kaksi erillistä tuomiota.
Periaate on mielestäni ongelmallinen esimerkiksi ihmiskaupan suhteen: jos henkilö on tuotu maahan laittomaksi voiko hän toimia tällöin todistajana omassa tapauksessaan?
Pitkästä aikaa vaivauduin tutkimaan Oden blogia.
Kyhyen silmäyksen perusteella näyttää, että punavihreässä kuplassa vallitsee pöyristyneisyys.
Tuulipukukansa seisoo kuplan ovella ja sillä onkin karvalakit päässään, eikä nöyrästi kaksissa käsissä. Näyttävät vihaisilta. Jotkut heittelevät kuplaa kivillä, ja se rasahtelee ikävästi.
Tiedostavaisto, suvaitsevaisto, hälymystö vastaa sillä ainoalla tavalla, jonka se osaa. Se tuo äänekkäästi julki valistuneisuuttaan, sivistyneisyyttään, ylivertaista moraalisuuttaanja hyveellisyyttään. Tämä ei ole koskaan pettänyt. Aina on aiemmin junttirahvas perääntynyt karvalakkejaan pyöritellen häpeissään vallasväkeä häiritsemästä, mutta nyt eivät enää teekään niin. Punavihreään kuplaan hiipii kohta pelko.
https://en.wikipedia.org/wiki/File:Ex%C3%A9cution_de_Marie_Antoinette_le_16_octobre_1793.jpg
Mahtaisikohan vaikkapa Kari Enqvist tai Syksy Räsänen välittää tuon taivaallista siitä, että he saisivat kovempaa palkkaa kuin investointipankkiirit?
Arvelen, että eivät.
Tutkijan ura on kutsumusammatti, johon valikoituvat ne henkilöt, jotka nimenomaan eivät juurikaan välitä varallisuudesta. Jos he välittäisivät rikastumisesta, niin he opiskelisivat kauppatieteitä. Tai Suomessa alkiolaisuutta ja insinööritieteitä.
Suomen ongelmat johtuvat pitkälti siitä, että nyt vallassa olevien yrittäjien, johtajien, omistajien ja poliitikkojen markkinataloudellinen osaaminen on heikkoa. On totuttu suunnitelmatalouteen kekkosslovakiassa. Mutta pikkuhiljaa uusi sukupolvi alkaa olla siinä iässä, että he saavat valtaa yrityksissä ja politiikassa. Sekös vanhaan tottuneita hirvittää.
Suomessa on todistelun vapaus ja on aina ollutkin. Mitä tahansa saa tarjota todisteeksi, ja oikeus arvioi tapauskohtaisesti, kelpaako se vai ei.
Päinvastaisen uskomuksen taustalla on melko selvästi Yhdysvaltain perustuslain neljännestä lisäyksestä sikäläisessä perustuslakijuridiikassa johdettu ns. exclusionary rule, joka on Suomessakin tuttu muun muassa TV:n poliisisarjojen vaikutuksesta. Niin paljon kuin perustuslain tulkintoja onkin arvosteltu viime aikoina Suomessa, täällä ei sentään kuitenkaan ole voimassa Yhdysvaltain perustuslaki vaan ainoastaan Suomen.
Fasisti-sanasta tuli mieleen historioitsija Gilbert Allardycen toteamus, että kukaan ei ole tosin kieltänyt käyttämästä käsitettä fasismi, mutta sen sijaan tuntuu usein siltä kuin joku olisi kieltänyt tarkoittamasta sillä mitään. Muuten kyllä erinomainen kirjoitus Osmolta.
Arvioi tapauskohtaisesti, kuten Yhdysvalloissakin, ja laittomasti hankittua todistusaineistoa kyllä hylätään Suomessakin, vaikkakaan hylkääminen ei ole niin automaattista kuin Yhdysvalloissa, jossa tätä pidetään tarpeellisena ihmisoikeutena jolla suojellaan kansalaisia valtion mielivallalta.
Esimerkki: http://www.finlex.fi/fi/oikeus/ho/2010/i‑sho20100012
Todistelun vapaus Suomessa on käsittääkseni ollut vähenemään päin, eli on yhä rajoitetumpaa, mitä voidaan hyväksyä todisteeksi.
Paitsi, että Ranskan vallankumous oli porvareiden ja kauppiaiden kapina.
Suomen laeissa on todistelun vapaus, mutta oikeus voi silti hylätä laitonta todistusaineistoa ja oikeuskäytäntö kallistuu tähän suuntaan. Nykyään myös EU:n lait ovat Suomen lakeja ja erityisesti Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätökset.
Ihmisoikeustuomioistuimen kanta on, että laittomasti hankittu todistusaineistoa ei automaattisesti johda epäoikeudenmukaiseen oikeuskäytäntöön, mutta kyllä tämä periaate on silti voimassa. Oikeuskäytännöt EU maissa menevät siihen suuntaan että laittomasti hankittua todistusaineistoa ei helposti hyväksytä.
Suomikin on menossa kohti monikulttuurista ja arvoista yhteiskuntaa. Tällaisessa yhteiskunnassa perusperiaatteiden, lakien ja oikeuskäytäntöjen asema korostuu entiseen verrattuna. On mahdotonta jatkaa samalla tavalla kuin ennen tehtiin.
Kalasääksi: uskon että jokainen tutkija olisi kiinnostunut lisärahasta„ jos ei palkasta niin ainakin tutkimuksen määrärahoista. Raha ei itsessään ole tärkeää, vaan se mitä sillä voi tehdä.
“Vuoden 2011 Jytky mursi suuren joukon tabuja. Käyttäytyminen ja puhetavat, joita ennen pidettiin sivistymättöminä ja hävettävinä, tulivat yhtäkkiä suuren joukon silmissä aivan hyväksyttäviksi.”
Ja toisaalta:
“Kun ilmiö on maailmanlaajuinen, siihen kannattaa etsiä yleisempiä syitä. Olennaista ei ole, mikä lopulta mursi padon vaan mikä tuotti niin suuren paineen patoa vastaan.”
En ole vielä kovin vanha mies, mutta sen verran vanha kuitenkin, että muistan kaukaisen historian ennen 2000 lukua. Sen takia korvaan särähtää kun joku yrittää myydä poliittisen korrektiuden sosiaalisena normaalina. Faktahan nimittäin on se, että läpi historian aina 1990-luvulle asti normaalia oli olla nykymielessä poliittisesti epäkorrekti. Ei ennen vanhaan pidetty sivistymättöminä ja hävettävänä käyttää n‑sanaa (sensuroin tässä itseäni koska pelkään, että viestiä ei muuten julkaistaisi) tai ihan oikeasti rasististakaan kieltä paitsi ehkä Helsingin yliopiston kaikkein humaaneimmissa tiedekunnissa.
Vuoden 2011 jytky ei siis muuttanut mitään, vaan palautti tilannetta piirun verran takaisinpäin kohti sitä oikeaa normaalia. Ja syy siihen paineeseen patoa vastaan on juurikin se, että poliittinen korrektius ideologiana on hyvistä puolistaan huolimatta aika luonnoton. Sehän perustuu itsesensuuriin ja mielipiteenmuokkaukseen. Propagandaan.
Ylhäältä pakotettu muutos siinä mikä on hyväksyttävää on ollut todella nopea. Yhden sukupolven mittainen. Näin nopea uusien tabujen luominen aiheuttaa vastareaktion väistämättä. Ja nykyisen reaaliaikaisen tiedonvälityksen ja sosiaalisen median aikakaudella se sitten näyttäytyy aggressiivisena, vaikka puheen ja tekojen määrä ei ole lisääntynyt juurikaan 1980-lukuun verrattuna. Ero on vain siinä, että jokainen viesti tulee läpi.
Maahanmuuttokriittinen puolue olisi jo aiheuttanut hallituskriisin ja kaatanut koko shown. Pahiten Perussuomalaiset pettivät äänestäjänsä juuri maahanmuuttopolitiikan suhteen ja sen takia kannatus on sulanut. Seuraavissa vaaleissa nukkuvien puolue on taas vähän isompi ellei joku uusi puolue onnistu kalastelemaan maahanmuuttokriittisiä ääniä. Vanhoista änkyrä-natsi-pienpuolueista ei siihen ole.
Rikastuuko Suomessa mukamas joku jollain alkiolaisuudella tai insinööritieteillä? Aika vaikea tuota on uskoa. Tuskinpa kauppatieteilläkään.
Sen sijaan osa juristeista oikeustieteellä, … sanoisin kyllä.
PS. Mitä se alkiolaisuus oikein tarkoittaa? Onko se jokin embryologian haara …?
Arvelet väärin. Kyllä Enqvist on kritisoinut blogissaan kovan luokan tieteentekijöiden palkkausta Suomessa.
Problematisoin kuitenkin sen, että suvaitsevaiston vastakohdaksi asetetaan arvokonservatiivius. Suvaitsemattomuus voi johtua monesta eri syystä eikä ole kytköksissä mihinkään tiettyyn arvomaailmaan. Esimerkiksi itse vastustan pakolaisten vastaanottamista, koska he saattavat pakottaa heikentämään sosiaaliturvaa ja tehdä tietyistä alueista ja kouluista sellaisia etteivät ne mahdollista säätykiertoa (sosiaalipol. vasemmistolaisia syitä) ja koska heidän arvomaailmansa HBTQ-ihmisten ja naisten suhteen on liian ongelmallinen (liberaaleja syitä). Toisaalta esimerkiksi oikeistokonservatiivi voisi ajatella, että pakolaisista saa halpaa työvoimaa ja kristinusko velvoittaa auttamaan lähimmäistä.
Itse kirja sitä vastoin vaikuttaa mielenkiintoiselta, kiitos vinkistä!
Tuolla on kiteytysyritys oikealta poliittisesti korrektin puheen vaaroista:
http://thefederalist.com/2015/08/27/10-key-ways-to-break-the-mass-delusion-machine/
Vain vapaat mielet voivat ylläpitää demokratiaa.
Jollekulle suomalaisen median varassa elävälle voi tulla yllätyksenä, kuinka hyvän asian puolesta se huuhaauskovaisten puolue jenkeissä taistelee. Ja minkälaisia uhkia hyvien ihmisten puolue edustaa.
USA:ssa tai ainakin yliopistojen kaltaisissa instituutioissa ongelma on suurempi kuin Suomessa. Silti pitäisi täälläkin korostaa enemmän vapaata ajattelua ja ilmaisua ja vähemmän “tabujen” tarpeellisuutta.
Äänekkään junttivähemmistön viimeiset kuolin korahtelut. Ei muuta.
Minut, suvaitsevan (kuka siitäkin teki kirosanan?) ja sitoutumattoman kansalaisen perussuomalaiset ovat yllättäneet vastuuntuntoisella hallituspolitiikallaan. Toki he tekevät sitä lähtien omasta arvomaailmastaan, jota en juuri kannata.
Toki heidän painoarvonsa hallituksessa on vain kolmasosa, joten sen enempää heidän ei kuulukaan saada ääntään kuuluviin. Kuvittelivatko heidän äänestäjänsä jotain muuta?
Useiden kyselyjen mukaan enemmistö kansasta on maahanmuuttokriittisiä. Vain vihreiden äänestäjissä selvä maahanmuuttomyönteinen enemmistö. Asetelman ei siis Eduskunnassakaan pitäisi olla maahanmuuttokriittiset persut vs. muut. Vaan näin se on, koska valtaosa äänestäjistä ei anna ääntään ensisijaisesti maahanmuuttokysymyksen perusteella.
Kuolin_korahtelevat juntit olivat taas hyvin valaiseva lausunto Kalasääkseltä.
Kuolinkorahtelu voi vielä kuulua sieltä punavihreästä kuplasta, ihan kirjaimellisesti.
Kun yhteiskuntajärjestys romahtaa ja Euroopan sisällissota alkaa, elinikäodote kuplassa voi olla varsin lyhyt.
Kannattaa aina tarkentaa mitä ryhmää arvioi: tähän asti viestisi on ehditty tulkita tarkoittavan mm. kaikkia maahanmuuttokriitikoita tai kaikkia jotka eivät kuulu punavihreään kuplaan, ja toisaalta viestisi voi viitata esimerkiksi fasisteihin, joka on blogikirjoituksen otsikko.
Osmon sukupolven näkökulmasta asia on toisin. Tavoitteet on saavutettu, mitään uutta ei tarvitse oppia. Sananvapaus ym. demokratian välineet olivat aikansa käytännöllisiä, mutta nyt ne on jätettävä taakse kuten tikapuut kiipeämisen jälkeen.
Tabujen kunnioitus on paras keino navigointiin 21. vuosisadan haasteissa. Eiväthän sivistyneet ihmiset nyt puhu ihan mistä tahansa. Vaikutuksille altista nuorisoa on suojeltava rappiolta. He kun eivät tajua omaa parastaan, joka keksittiin 60- ja 70-luvuilla.
Ignorance is strength!
“Pitaisi olla”?
Et ole tainnut niitä aikaisempia viihdeohjelmia nähdä? Niissä säännönmukaisesti luotiin stereotyyppisiä hahmoja, joille sitten naurettiin. (Hahmojen toilailuillehan on ihan ok nauraa, hahmoille ei. Rajanveto on hankala, mutta huumori ei olekaan helppo laji. Ihmetyttää vain, miten paljon tätä roskaa tehneitä nykyään kunnioitetaan.)
Kyllähän republikaanit ovat ainakin viimeiset 30 vuotta olleet täysin valmiita korottamaan veroja muilta kuin rikkailta. Trump, toisin kuin muut, tosin taitaa jopa uskaltaa asiasta puhua, mutta toisaalta hän nyt puhuu mitä sattuu vähän joka asiasta.
Alasajajat ovat oikeassa. Markkinoilla jylläävät ne faktat, joita omistajat eniten haluavat työntää ulos. Yllättäen suuryrityksillä ja omistavilla luokilla on tietynsuuntaisia yhteneväisiä intressejä, joita ei-kaupallisilla tahoilla ei aina ole.
Kova on. Puhumaan. Käsittääkseni Trump olisi esimerkiksi bisneksessä pärjännyt paljon paremmin, jos olisi jättänyt yrittämisensä tekemättä ja sijoittanut perimänsä rahat indeksirahastoon.
Oikeutettuahan se tosiaan oli. Miksi ministeri saa puhua puutaheinää ja pitää työpaikkansa?
Eikös meillä ollut joku perustavantuntuinen lakikin asiasta?
Ei hylätä. Tai siis se on käsittääkseni tuomioistuimen oman harkinnan mukaista.
Sinällään ihan hyvä olisi säilyttää tuo piirre, mutta muokata sitä sen verran, että pakkokeinoin, joiden käyttöön käsittääkseni pitää olla epäily rikoksesta, josta voi saada 2 vuotta vankeutta, hankittuja todisteita saisi käyttää vain tuollaisiin rikoksiin. (Ja vastaavia rajoituksia yksityiselle puolelle.)
Nythän esim. voidaan ihan lainmukaisesti “epäillä” ihmisiä tekijänoikeusrikoksesta (nettijakaminen), suorittaa kotietsintä, havaita, ettei ole jaettu mitään mutta on ladattu, ja syyttää (ja etenkin vaatia kovia korvauksia) TO-rikkomuksesta, jolla perusteella kotietsintälupaa ei voisi saada. Eli lain rajoitus voidaan helposti kiertää. Lisäksi tuon viimeisen kohdan voikin tehdä yksityinen asianomistaja ilman syyttäjää, niin kaikki menee vieläkin vähän varmemmin lain kirjaimen mukaan…
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/01/04/nama-luvut-kertovat-keskiluokan-kuolemasta/201220343/12
http://theeconomiccollapseblog.com/archives/30-statistics-that-show-that-the-middle-class-is-dying-right-in-front-of-our-eyes-as-we-enter-2012
Keskiluokka kuolemassa USAssa. Mielenkiinoista, että 88 ja 92 vaaleissa oli NAFTA-sopimus USASSA republikaaneilla iso kysymys. Paleokonservatiivit vasustivat, neokonservatiivit puolsivat. Jos tuo NAFTA on tuhonnut paljon USAn keskiluokkaa, niin eipä voi muuta sanoa kuin että republikaanien kuolema on ansaittu.
Republikaanit hallitsevat kongressin molempia kamareita ja suurinta osaa osavaltioista.
Presidentinvaalien tulos jää nähtäväksi, mutta viimeisimmän lukemani Quinnipiacin kyselyn mukaan Clinton voittaisi Trumpin yhdellä prosentilla eli tiukaksi menee. (Kaikille muille republikaaneille Clinton häviäisi.)
älä katso tätä vuotta, vaan demografiaa. Lapsissa on tulevaisuus. Nykyään eurooppalaiset ovat syntyneissä lapsissa vähemmistö. Se tietää loppua republikaaneille. Mutta toisaalta jos puolue on niin tyhmä, että haluaa lakkauttaa itsensä niin paha sitä on murehtia liikaa. Tyhmyyshän republikaaneilla näkyy myös ilmastopolitiikassa ja asevarusteluun törsäämisessä. Ehkä republikaanit vain ovat niin tyhmiä, että heidän täytyy hävitä.
Ja edustajainhuone on vaalipiirijakokikkailulla (gerrymandering) lukittu niin, että vain luokkaa 10 % paikoista oikeasti ratkeaa vasta vaalipäivänä, demokraattien pitäisi voittaa nuo kaikki ja kai vielä ylikin saadakseen enemmistön myös paikkaluvulla mitattuna. (Asiaan tietenkin myös kuuluu, että noihin kilpailtuihin vaalipiireihin ja presidentinvaalin osalta vaa’ankieliosavaltioihin kipataan enemmän rahaa mainoksiin kuin oikeasti on mainosaikaa edes tarjolla.)
Kuten jo muinaiset kreikkalaiset sanoivat, hyvät kuolevat nuorina. Republikaanien ikääntyvä äänestäjäkunta on kanssamme vielä pitkään.
Tämän lisäksi republikaanit voivat luottaa siihen, että demokraattien eliitti ei ensisijaisesti pyri teurastamaan republikaaneja vaaleissa, vaan haluaa ennen kaikkea säilyttää oman asemansa, oli sen hinta mikä tahansa. Vasemmisto (Bernie Sanders kannattajineen näissä vaaleissa) on heille paljon pahempi uhka kuin republikaanit. Joten ‘No We Can’t’, ‘No Hope, No Change’ on demokraattisen puolueen linja jatkossakin, eikä puolue tarjoa amerikkalaiselle tavikselle jatkossakaan muuta kuin sen, että ei ole yhtä paha (rasistinen, misogyyninen, homofobinen jne.) kuin republikaanit.
Niin on melko kummallista, ettei Suomen mediassa ja Ylessä puhuta tästä mitään. Itse asiassa suurimmat sodan ja USAn maailman herruuden vastustajat löytyvät tästä porukasta. Itse seuraan mm. tätä Justin Raymondon http://www.antiwar.com blogia, joka yllätyksekseni on lähinnä näiden perinteisten republikaanien kanava. Näiden perinteisten republikaanien tunnetuimpia nimiä lienevät Pat Buchanan, Ron Paul, Rand Paul jne. Ron Paul on esimerkiksi sitä mieltä, että USA:n tulisi vetää tukikohtansa (noin 700 kpl) pois maailmalta ja lopettaa niiden kallis ylläpito. Myös Ukrainasta hän on sitä mieltä, ettei se kuuluu tippaakaan amerikkalaisille.
Hyvin perusteltu. Ainakin kiristykseen ei kannata lähteä vaan suoraan ilmoitus poliisille. Muuten käy samoin mitä tapahtui Tähdet kertovat Komisario Palmu elokuvassa Fredrik Nordbergille kun hän katsoi kaukoputkella Tähtitorninmäeltä Katajanokalle Majuri Carl Gustaf Vadenblickin asunnolle.
Näin on. Tosiaan on sitä ollut ennenkin. Eräs tuttavani kertoi että hänen nuoruudessaan paikallinen sosdem lehti oli kirjoittanut parjaavan kirjoituksen eräästä maalaisliittolaisesta kansanedustajasta ja laittanut lehteen kuvan hänen “komeasta kotitalostaan”. Kuva oli vain sattunut olemaan väärästä talosta, koska ko. kansanedustajan talo oli melko vaatimaton.
” Näiden perinteisten republikaanien tunnetuimpia nimiä lienevät Pat Buchanan, Ron Paul, Rand Paul jne. Ron Paul on esimerkiksi sitä mieltä, että USA:n tulisi vetää tukikohtansa (noin 700 kpl) pois maailmalta ja lopettaa niiden kallis ylläpito”
USAN armeijan budjetti on muistaakseni noin 700miljardia vuodessa. Jo USA ottaisi armeijansa pois maailmalta ja rahat laitettaisiin ympäristöprojekteihin, siinä taitaisi olla maailman suurin ympäristöteko.
REpublikaanit voivat olla rahananeita, mutta demokraatit ovat vallan ahneita.
Ei pidä paikkaansa. Donald Trump on hoitanut perintönä saamaansa varallisuutta ihan asiallisesti. Hän on kasvattanut sitä suunnilleen SP500 indeksin tahdissa eli aivan ok suoritus kiinteistöihin keskittyvältä sijoittajalta.