VATT:n tutkijat Heikki Pursiainen ja Tuukka Saarimaa ovat julkaisseet ajatuspaja Liberan analyysiin”Lisää markkinoita asuntomarkkinoille”. Kirja kannattaa ehdottomasti lukea ajatuksella, vaikka ihan kaikkea ei kannata uskoa.
Tapani mukaan pilkon arvioini pieniksi osiksi, jotta jutut pysyisivät lukukelpoisina (puolet luetaan kännykällä) ja jotta keskustelu pysyisi koherenttina.
On erilaisia tapoja tarkastella maailmaa ja ne päätyvät hyvin eri tulokseen. Huonoa jälkeä syntyy, jos yksi näkökohta jyrää alleen kaikki muut näkökohdat. On kaksi ajattelutapaa, joilla on halua julistaa oma näkökohtansa ainoaksi varteenotettavaksi. Toinen niistä on perusoikeusjuridiikka ja toinen ekonomistin ajattelutapa. Molemmat ovat kuin tuli: hyvä renki, mutta huono isäntä.
Liberan pamfletti on helppo teilata joidenkin ylilyöntien vuoksi. (Olisiko ne voinut jättää pois pilaamasta hyvää analyysia?) Kannattaa kuitenkin ottaa toinen ote: mitä tästä voisi omaksua. Aika paljon voisi.
Perus väittämä pamfletissa on, että Helsingissä rakennetaan liian vähän ja sen takia asuntojen hinnat ovat törkeän kalliita, mistä aiheutuu sosiaalista vääryyttä (minun tulkintani) ja merkittäviä hyvinvointitappioita.
Ongelmaa kuvataan oheisella kuvalla. Silloin kun on oikeassa, ei tarvitsisi enää vääristää tilastoja. Vuoden 1995 valinta perusvuodeksi on lähellä huijausta. Paljon paremman tilaston olisi saanut, jos olisi katsonut hintoja vielä vähän eritellymmin. Hinnat ovat nousseet lähinnä Helsingin kantakaupungissa. Muualta pääkaupunkiseudulla ja erityisesti kehyskunnissa mitään koko maasta poikkeavaa hintakehitystä ei ole. Tämä vain vahvistaa sitä, mitä analyysissa sanotaan.
Minulla on tästä tällainen vanha kuva. Siinä asuntojen hinnat on deflatoitu koko maan asutojen hinnoilla, jolloin kuvaaja kuvaa asuhntojen hintojen suhteellista korkeutta. Kuvan päivittäminen ei ole ihan yksinkertaista, koska tilastoinnissa on jotain periaatetta muutettu ja ihan vähällä työllä ei saa aikaan aikasarjaa vuodesta 2005 alkaen. Ketjuttamalla se tietysti onnistuisi. Kehitys on kuitenkin jatkunut samanlaisena lähinnä niin, että hintojen nousu on jatkunut lähinnä vain alueilla Helsinki 1 ja 2.
Määrällistä niukkuutta tärkempi tekijä asuntomarkkinoilla pääkaupunkiseudulla on sijainti. Asumispreferenssit ovat muuttuneet huomattavan nopeasti aiempaa urbaanimmiksi. Kehyskunnissa on nyt halpaa.
Helsingissä ei ole rakennettu sodan jälkeen tiivistä kantakaupunkia, mikä selittää keskustan hintojen muuta maata nopeamman kasvun. Helsingin tulee keskittyä ennen kaikkea umpikorttelialueen kasvattamiseen rivakasti.
Luin Liberan pamfletin referaatteja eilen illalla nettilehdistä. Noiden mukaanhan paperi olisi ihan kelpo sosialidemokratiaa, eli ihan hyödytön. Asumiseen kohdennetut tulonsiirrot valuvat tutkitusti suoraan hintoihin, eli ovat kyllä suurimman luokan typeryyttä.
Mikä johtuu yksityisautoilun räjähdysmäisestä kasvusta ja siihen tänäkin päivänä pohjaavasta parkkipaikkanormista. Se estää uuden Töölön rakentamisen.
Tämä konkretisoituu siinä valtavassa määrässä autopaikkoja, joka satamilta vapautuville alueille ollaan juuri nyt rakentamassa. Ja edelleen esimerkiksi Keski-Pasilassa, jonka alla tulee virtaamaan uusi monikaistainen Veturitie.
Kaikkea ei voi saada kaupunkitilaan mahtumaan. 2000-luvullakin valinta on toistaiseksi ollut laittaa yksityisautoilu kaupungissa etusijalle. Kaupunkibulevardit ovat jonkinasteinen yritys toiseen suuntaan. Mutta kun autopaikat niemen nokkaan on kerran rakennettu, ne todennäköisesti täyttyvät autoista, jotka pitää jotenkin saada niemeltä uloskin.
Sen toisen hesarin kommentoijan mielipiteet oli huolestuttavia, edustivat ilmeisesti myös kaupungin virallisempaa linjaa? Elikkä, ei toivoa tonttitarjonnan lisäämisestä kun pitää jakaa tontteja sosiaaliseen asuntotuotantoon ja hitas tuotantoon ja ties mihin jossain suhteessa. Ja jos joku tuotanto jostain syystä jumittaa ei voida antaa tontteja muillekaan ettei mene hienot suhdeluvut sekaisin.
Mistä ihmeen räjähdysmäisestä kasvusta?
Ks. vaikka http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/los_2011‑2.pdf
ja kuva 4. Helsingin niemen rajan ylittävä henkilöautoliikenne on pysynyt suunnilleen samalla tasolla vuodesta 1971 alkaen.
Vanhan Katajanokan rakentamisesta Jätkäsaaren rakentamiseen autojen määrä on yli kymmentuhattakertaistunut. Se näkyy Jätkäsaaren säälittävän matalassa tehokkuudessa Luotsikadun varteen verrattuna.
En ole lukenut itse pamflettia enkä nettilehtien referaatteja siitä. Olen kuitenkin seurannut useamman vuoden Pursiaisen ja Saarenmaan kirjoittelua, myös tästä aihepiiristä, ja voin vakuuttaa, että niissä ei ole kyllä ollut havaittavissa minkäänlaista sosiaalidemokratiaa.
Minun on mahdotonta uskoa, että nämä kaksi markkinatalouden kannattajaa olisivat saaneet minkäänlaista vasemmistolaista herätystä.
Yhtä uskottavaa olisi väittää että Nalle Wahlroos kannattaa yleissitovuuden laajentamista ja kaikenlaisen sääntelyn lisäämistä.
Tässähän se Soininvaaralainen politiikka tuleekin esille, sekä ilmasto että liikkuminen tulee museoida jonnekin yli 100-vuoden takaiseen ideaaliin elintason ohessa.
Tai sitten kyse on ihan vain siitä, että kantakaupungin uusille alueille ei kannattaisi änkeä nykyistä määrää subventoituja pysäköintipaikkoja. Luulisi autoiluun ideologisesti suhtautuvienkin ymmärtävän, että kantakaupungin autoliikenne menee aivan tukkoon, jos sinne rakennetaan alueita, joissa kaikilla on auto.
Markkinataloudessa kuvan 1 asuntohinnat olisivat lähellä rakennuskustannuksia. Kaavoitusmonopoli on tuonut niihin puolet ilmaa, miljardeja euroja. Kun ero nousee, kannattaa rakentaa lisää, kunnes ero on pieni.
Maisemahaitat voivat laskea lähirakennusten arvoa, mutta kun siitä vähennetään tiiviyshyödyt, kuten lyhyet matkat palveluihin, ollaan yleensä miinuksella tai niin lähellä nollaa, että kovin suuri ero rakennuskustannuksiin ei ole perusteltua.
Jos ilmasto lämpenee sen parisen astetta, niin ne miljoonat asuinseutujensa heikkenemisen takia liikkeelle lähteneet ihmiset lienevät yhtä lailla sitä mieltä, että rajojen tai kansojen elinalueiden museoiminen jonnekin yli 100-vuoden takaiseen ideaaliin on ihan typerää.
Voisitko kertoa esimerkin sellaisesta vapaasta markkinataloudesta, jossa sijainti ei vaikuta asuntojen hintaan kasvavalla kaupunkiseudulla, vaan kaikki myydään rakennuskustannusten hinnalla?