Lisää markkinoita asuntomarkkinoille (1)

VATT:n tutk­i­jat Heik­ki Pur­si­ainen ja Tuuk­ka Saari­maa ovat julkaisseet aja­tus­pa­ja Lib­er­an analyysiin”Lisää markki­noi­ta asun­tomarkki­noille”. Kir­ja kan­nat­taa ehdot­tomasti lukea ajatuk­sel­la, vaik­ka ihan kaikkea ei kan­na­ta uskoa.

Tapani mukaan pilkon arvioi­ni pieniksi osik­si, jot­ta jutut pysy­i­sivät lukukelpoisi­na (puo­let lue­taan kän­nykäl­lä) ja jot­ta keskustelu pysy­isi koherenttina.

On eri­laisia tapo­ja tarkastel­la maail­maa ja ne pää­tyvät hyvin eri tulok­seen. Huonoa jälkeä syn­tyy, jos yksi näköko­h­ta jyrää alleen kaik­ki muut näköko­h­dat. On kak­si ajat­te­lu­ta­paa, joil­la on halua julis­taa oma näköko­htansa ain­oak­si var­teenotet­tavak­si. Toinen niistä on peru­soikeusjuridi­ik­ka ja toinen ekon­o­mistin ajat­te­lu­ta­pa. Molem­mat ovat kuin tuli: hyvä ren­ki, mut­ta huono isäntä.

Lib­er­an pam­flet­ti on help­po teila­ta joidenkin ylilyön­tien vuok­si. (Olisiko ne voin­ut jät­tää pois pilaa­mas­ta hyvää ana­lyysia?) Kan­nat­taa kuitenkin ottaa toinen ote: mitä tästä voisi omak­sua. Aika paljon voisi.

Perus väit­tämä pam­fletis­sa on, että Helsingis­sä raken­netaan liian vähän ja sen takia asun­to­jen hin­nat ovat törkeän kalli­ita, mis­tä aiheutuu sosi­aal­ista vääryyt­tä (min­un tulk­in­tani) ja merkit­täviä hyvinvointitappioita.

Loibara asuminenOngel­maa kuvataan oheisel­la kuval­la. Sil­loin kun on oike­as­sa, ei tarvit­sisi enää vääristää tilas­to­ja. Vuo­den 1995 val­in­ta perusvuodek­si on lähel­lä hui­jaus­ta. Paljon parem­man tilas­ton olisi saanut, jos olisi kat­sonut hin­to­ja vielä vähän eritel­lym­min. Hin­nat ovat nousseet lähin­nä Helsin­gin kan­takaupungis­sa. Muual­ta pääkaupunkiseudul­la ja eri­tyis­es­ti kehyskun­nis­sa mitään koko maas­ta poikkeavaa hin­take­hi­tys­tä ei ole. Tämä vain vahvis­taa sitä, mitä ana­ly­y­sis­sa sanotaan.asuntojen hinnat Helsingin seudulla

Min­ul­la on tästä täl­lainen van­ha kuva. Siinä asun­to­jen hin­nat on defla­toitu koko maan asu­to­jen hin­noil­la, jol­loin kuvaa­ja kuvaa asuh­n­to­jen hin­to­jen suh­teel­lista korkeut­ta. Kuvan päivit­tämi­nen ei ole ihan yksinker­taista, kos­ka tilas­toin­nis­sa on jotain peri­aatet­ta muutet­tu ja ihan vähäl­lä työl­lä ei saa aikaan aikasar­jaa vuodes­ta 2005 alka­en. Ketjut­ta­mal­la se tietysti onnis­tu­isi. Kehi­tys on kuitenkin jatkunut saman­laise­na lähin­nä niin, että hin­to­jen nousu on jatkunut lähin­nä vain alueil­la Helsin­ki 1 ja 2.

Määräl­listä niukku­ut­ta tärkem­pi tek­i­jä asun­tomarkki­noil­la pääkaupunkiseudul­la on sijain­ti. Asum­is­pref­er­enssit ovat muut­tuneet huo­mat­ta­van nopeasti aiem­paa urbaan­im­mik­si. Kehyskun­nis­sa on nyt halpaa.

 

11 vastausta artikkeliin “Lisää markkinoita asuntomarkkinoille (1)”

  1. Helsingis­sä ei ole raken­net­tu sodan jäl­keen tiivistä kan­takaupunkia, mikä selit­tää keskus­tan hin­to­jen muu­ta maa­ta nopeam­man kasvun. Helsin­gin tulee keskit­tyä ennen kaikkea umpiko­rt­telialueen kas­vat­tamiseen rivakasti. 

    Luin Lib­er­an pam­fletin refer­aat­te­ja eilen illal­la net­tile­hdis­tä. Noiden mukaan­han paperi olisi ihan kelpo sosialidemokra­ti­aa, eli ihan hyödytön. Asumiseen kohden­netut tulon­si­ir­rot val­u­vat tutk­i­tusti suo­raan hin­toi­hin, eli ovat kyl­lä suurim­man luokan typeryyttä.

  2. Kalle:
    Helsingis­sä ei ole raken­net­tu sodan jäl­keen tiivistä kan­takaupunkia, mikä selit­tää keskus­tan hin­to­jen muu­ta maa­ta nopeam­man kasvun. Helsin­gin tulee keskit­tyä ennen kaikkea umpiko­rt­telialueen kas­vat­tamiseen rivakasti. 

    Mikä johtuu yksi­ty­isautoilun räjähdys­mäis­es­tä kasvus­ta ja siihen tänäkin päivänä poh­jaavas­ta parkkipaikkanormista. Se estää uuden Töölön rakentamisen. 

    Tämä konkreti­soituu siinä val­tavas­sa määrässä autopaikko­ja, joka satamil­ta vapau­tuville alueille ollaan juuri nyt rak­en­ta­mas­sa. Ja edelleen esimerkik­si Kes­ki-Pasi­las­sa, jon­ka alla tulee vir­taa­maan uusi monikaistainen Veturitie.

    Kaikkea ei voi saa­da kaupunki­ti­laan mah­tu­maan. 2000-luvul­lakin val­in­ta on tois­taisek­si ollut lait­taa yksi­ty­isautoilu kaupungis­sa etusi­jalle. Kaupunkibule­vardit ovat jonk­i­nasteinen yri­tys toiseen suun­taan. Mut­ta kun autopaikat niemen nokkaan on ker­ran raken­net­tu, ne toden­näköis­es­ti täyt­tyvät autoista, jot­ka pitää jotenkin saa­da niemeltä uloskin.

  3. Sen toisen hesarin kom­men­toi­jan mielip­i­teet oli huolestut­tavia, edus­ti­vat ilmeis­es­ti myös kaupun­gin viral­lisem­paa lin­jaa? Elikkä, ei toivoa tont­ti­tar­jon­nan lisäämis­es­tä kun pitää jakaa tont­te­ja sosi­aaliseen asun­to­tuotan­toon ja hitas tuotan­toon ja ties mihin jos­sain suh­teessa. Ja jos joku tuotan­to jostain syys­tä jumit­taa ei voi­da antaa tont­te­ja muillekaan ettei mene hienot suhdelu­vut sekaisin.

    1. Van­han Kata­janokan rak­en­tamis­es­ta Jätkäsaaren rak­en­tamiseen auto­jen määrä on yli kym­men­tuhat­tak­er­tais­tunut. Se näkyy Jätkäsaaren säälit­tävän mata­las­sa tehokku­udessa Luot­sikadun var­teen verrattuna.

  4. Kalle: Luin Lib­er­an pam­fletin refer­aat­te­ja eilen illal­la net­tile­hdis­tä. Noiden mukaan­han paperi olisi ihan kelpo sosialidemokra­ti­aa, eli ihan hyödytön. 

    En ole lukenut itse pam­flet­tia enkä net­tile­htien refer­aat­te­ja siitä. Olen kuitenkin seu­ran­nut use­am­man vuo­den Pur­si­aisen ja Saaren­maan kir­joit­telua, myös tästä aihep­i­iristä, ja voin vaku­ut­taa, että niis­sä ei ole kyl­lä ollut havait­tavis­sa minkään­laista sosiaalidemokratiaa.

    Min­un on mah­do­ton­ta uskoa, että nämä kak­si markki­na­t­alouden kan­nat­ta­jaa oli­si­vat saa­neet minkään­laista vasem­mis­to­laista herätystä. 

    Yhtä uskot­tavaa olisi väit­tää että Nalle Wahlroos kan­nat­taa yleis­si­tovu­u­den laa­jen­tamista ja kaiken­laisen sään­te­lyn lisäämistä.

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Van­han Kata­janokan rak­en­tamis­es­ta Jätkäsaaren rak­en­tamiseen auto­jen määrä on yli kym­men­tuhat­tak­er­tais­tunut. Se näkyy Jätkäsaaren säälit­tävän mata­las­sa tehokku­udessa Luot­sikadun var­teen verrattuna.

    Tässähän se Soin­in­vaar­alainen poli­ti­ik­ka tuleekin esille, sekä ilmas­to että liikku­mi­nen tulee museoi­da jon­nekin yli 100-vuo­den takaiseen ideaali­in elin­ta­son ohessa.

  6. hup­sis: Tässähän se Soin­in­vaar­alainen poli­ti­ik­ka tuleekin esille, sekä ilmas­to että liikku­mi­nen tulee museoi­da jon­nekin yli 100-vuo­den takaiseen ideaali­in elin­ta­son ohessa.

    Tai sit­ten kyse on ihan vain siitä, että kan­takaupun­gin uusille alueille ei kan­nat­taisi änkeä nyky­istä määrää sub­ven­toitu­ja pysäköin­tipaikko­ja. Luulisi autoilu­un ide­ol­o­gis­es­ti suh­tau­tu­vienkin ymmärtävän, että kan­takaupun­gin autoli­ikenne menee aivan tukkoon, jos sinne raken­netaan aluei­ta, jois­sa kaikil­la on auto.

  7. Markki­na­t­aloudessa kuvan 1 asun­to­hin­nat oli­si­vat lähel­lä raken­nuskus­tan­nuk­sia. Kaavoitus­mo­nop­o­li on tuonut niihin puo­let ilmaa, mil­jarde­ja euro­ja. Kun ero nousee, kan­nat­taa rak­en­taa lisää, kunnes ero on pieni.

    Maisema­hai­tat voivat laskea lähi­raken­nusten arvoa, mut­ta kun siitä vähen­netään tiiviyshyödyt, kuten lyhyet matkat palvelui­hin, ollaan yleen­sä miinuk­sel­la tai niin lähel­lä nol­laa, että kovin suuri ero raken­nuskus­tan­nuk­si­in ei ole perusteltua.

  8. hup­sis: Tässähän se Soin­in­vaar­alainen poli­ti­ik­ka tuleekin esille, sekä ilmas­to että liikku­mi­nen tulee museoi­da jon­nekin yli 100-vuo­den takaiseen ideaali­in elin­ta­son ohessa. 

    Jos ilmas­to läm­pe­nee sen parisen astet­ta, niin ne miljoonat asuin­seu­tu­jen­sa heikken­e­misen takia liik­keelle läht­e­neet ihmiset lienevät yhtä lail­la sitä mieltä, että rajo­jen tai kan­so­jen eli­naluei­den museoimi­nen jon­nekin yli 100-vuo­den takaiseen ideaali­in on ihan typerää.

  9. Asun­to­hin­nois­sa on puo­let kaavoitushukkaa:
    Markki­na­t­aloudessa kuvan 1 asun­to­hin­nat oli­si­vat lähel­lä raken­nuskus­tan­nuk­sia. Kaavoitus­mo­nop­o­li on tuonut niihin puo­let ilmaa, mil­jarde­ja euro­ja. Kun ero nousee, kan­nat­taa rak­en­taa lisää, kunnes ero on pieni.

    Maisema­hai­tat voivat laskea lähi­raken­nusten arvoa, mut­ta kun siitä vähen­netään tiiviyshyödyt, kuten lyhyet matkat palvelui­hin, ollaan yleen­sä miinuk­sel­la tai niin lähel­lä nol­laa, että kovin suuri ero raken­nuskus­tan­nuk­si­in ei ole perusteltua.

    Voisitko ker­toa esimerkin sel­l­ais­es­ta vapaas­ta markki­na­t­aloud­es­ta, jos­sa sijain­ti ei vaiku­ta asun­to­jen hin­taan kas­vaval­la kaupunkiseudul­la, vaan kaik­ki myy­dään raken­nuskus­tan­nusten hinnalla?

Vastaa käyttäjälle ze Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.