Sote-rakennukset jääkööt kuntien omaisuudeksi

Sote-ratkaisul­la alkaa olla aikamoinen kiire, jos kuvitel­laan, että meil­lä on sote-vaalit puo­len­toista vuo­den kulut­tua. Kokon­aisu­us ei suo­raan sanoak­seni näytä hyvältä, kos­ka sotkus­sa ole­via asioi­ta on liikaa.

Yksi niistä on kun­tien sote-omaisu­u­den siir­to maakun­nille. Kyse on todel­la suures­ta omaisu­us­mas­sas­ta, jota vas­taan kun­nat ovat otta­neet lainaa. Tämän omaisu­u­den kir­jan­pitoar­vot ovat ihan mitä sattuu.

On esitet­ty, että omaisu­us siir­tyy maakun­nille ilmaisek­si. Yksi ratkaisumalli taas on, että mukana siir­tyy se pros­ent­tio­su­us kun­nan kaik­ista veloista, jon­ka siir­tyvä omaisu­us on kun­nan omaisu­ud­es­ta. Kaupunkikun­nat toisin sanoen eivät saa kor­vaus­ta lainkaan, jos niil­lä on maao­maisu­ut­ta tai ARA-asun­to­ja ja velkaiset maalaiskun­nat saa­vat täy­den kor­vauk­sen. Karvia ei saa mitään, kos­ka sil­lä ei ole lainkaan velkaa.

Yksinker­tais­in­ta on, että omaisu­us jää kun­nille ja maakun­nat vuokraa­vat ne. Tämä EI lisää julk­isia meno­ja, kos­ka maakun­nan meno on kun­nan tulo. On vain hyvä, että maakun­ta joutuu mak­samaan vuokraa käyt­tämistään kiin­teistöistä. Se säästää kum­masti tilantarvetta.

Tätä vas­taan on san­ot­tu, että osa sote-kiin­teistöistä on epäku­rant­te­ja. Jos maakun­ta ei tarvit­sekaan niitä, mustapekka jää kunnalle.

Niin makaa kuin petaa. Viime vuosi­na kun­nat ovat investoi­neet val­tavasti sote-kiin­teistöi­hin taatak­seen, että palvelu­ja tulisi oman kun­nan alueelle mah­dol­lisim­man paljon. Jos täl­lainen tak­ti­nen investoin­ti osoit­tau­tuu hukkain­vestoin­niksi, mik­si minkään muun tahon kuin kun­nan itsen­sä pitää siitä mitään maksaa?

Joitakin kohtu­ut­to­mia tapauk­sia – ja sil­loin ajat­te­len vähän van­hempia kiin­teistöjä – voidaan tarvi­ta kohtu­ullis­tamista val­tion rahoista, mut­ta näitä ei ole paljon.

14 vastausta artikkeliin “Sote-rakennukset jääkööt kuntien omaisuudeksi”

  1. Perus­pointsi on se, että tuo kun­tien ja kun­tay­htymien omaisu­us on veron­mak­sajien rahoil­la (siis ei kun­tien tai kun­tay­htymien rahoil­la!) han­kit­tu veron­mak­sajien käyttöön.
    Mik­si veron­mak­sajien pitäisi mak­saa tuo omaisu­us vielä toiseen kertaan?

    Tuo velko­jen siirtämi­nen on täysin älytön aja­tus, kos­ka velkaa on kukakin ottanut mikä mihinkin tarkoitukseen.

    1. Perus­pointsi on se, että tuo kun­tien ja kun­tay­htymien omaisu­us on veron­mak­sajien rahoil­la (siis ei kun­tien tai kun­tay­htymien rahoil­la!) han­kit­tu veron­mak­sajien käyttöön.
      Mik­si veron­mak­sajien pitäisi mak­saa tuo omaisu­us vielä toiseen kertaan?

      Olen kuul­lut tämän perustelun ennenkin. Retoris­es­ti hyvä point­ti, mut­ta siinä ei ole päätä eikä hän­tää. Jos maakun­nan veron­mak­sa­jat mak­sa­vat investoin­nista kun­nan veron mak­sajille, jälkim­mäiset saa­vat rahansa takaisin tai ainakin osan siitä. Yhteen­sä veron­mak­sa­jat ovat omil­laan. Mak­se­taan siis vain ker­ran. Veron mak­sajien kesken tämä menee kuitenkin paremmin.

  2. Tuo olisi aivan oikein niille soten vuok­si äsken sairaaloi­ta omaan kun­taan rak­en­taneille. Ongel­ma: kukin yrit­täisi sote-päätök­sen­teossa suosia omia raken­nuk­sia saadak­seen vuokrat­u­loa. Olisi tuo silti pienin paha.

  3. “Niin makaa kuin petaa. Viime vuosi­na kun­nat ovat investoi­neet val­tavasti sote-kiin­teistöi­hin taatak­seen, että palvelu­ja tulisi oman kun­nan alueelle mah­dol­lisim­man paljon”

    Niin­pä. Viime vuosi­na val­tio­val­lan suun­nitel­mat sote-palvelu­jen jär­jestämisek­si ovat olleet ris­tiri­itaisia, sekavia ja lop­ul­ta perus­tus­lain vas­taisia. Koko tämän ajan kun­nat ovat jär­jestäneet sote-asi­at parhaan taiton­sa mukaan, kun­ta­lais­ten parhaak­si. Nor­maali­in toim­intaan kuu­luu myös raken­nuskan­nan päivit­tämi­nen. Anteek­si kauheasti jos ei olla kysyt­ty lupaa, hallinto­por­taal­ta joka ei vielä ole olemassa.

  4. Kun­tien yksi mah­dolli­nen tapa valmis­tau­tua tähän on yhtiöit­tää sote-raken­nuk­sen­sa. Näin on tehnyt ainakin Turku. Tiedän use­an muunkin kun­nan suun­nit­tel­e­van samaa. Onko tuos­sa muu­ta perustet­ta kuin kunnan/kaupungin taseen kor­jaami­nen eli mitä hyö­tyä ja hait­taa yhtiöit­tämis­es­tä voi seurata?

  5. Vuokraami­nen tässä tilanteessa on järkevä ratkaisu. Toinen on markki­nahin­nan mak­sami­nen niistä kiin­teistöistä mitä palvelun­tuot­ta­ja kokee tarvit­se­vansa. Tarpeet­tomat kiin­teistöt jäävät molem­mis­sa tapauk­sis­sa kun­nalle, mikä on ok. Markki­nahin­tainen vuokra tai osto on tärkeätä sen vuok­si, että tule­va valin­nan­va­paus merk­it­see moni­tuot­ta­ja­mallia, mikä puolestaan ei voi sal­lia epäter­vet­tä kil­pailue­t­ua maakun­nal­liselle palvelun­tuot­ta­jalle edullis­ten tilakus­tan­nusten avul­la. Vas­tas­sa on EU:n poti­las­di­rek­ti­ivi sekä val­tion­tu­ki lainsäädäntö.

  6. Osmo Soin­in­vaara: Olen kuul­lut tämän perustelun ennenkin. Retoris­es­ti hyvä point­ti, mut­ta siinä ei ole päätä eikä hän­tää. Jos maakun­nan veron­mak­sa­jat mak­sa­vat investoin­nista kun­nan veron mak­sajille, jälkim­mäiset saa­vat rahansa takaisin tai ainakin osan siitä. Yhteen­sä veron­mak­sa­jat ovat omil­laan. Mak­se­taan siis vain ker­ran. Veron mak­sajien kesken tämä menee kuitenkin paremmin. 

    Pää & hän­tä on — ja se on, että ker­ran mak­set­tua omaisu­ut­ta ei mak­set­taisi toiseen ker­taan — ja tuskin­pa kun­ta tai kun­tay­htymä mitään palau­tuk­sia maksaa.

  7. Marko Lind­berg:
    Kun­tien yksi mah­dolli­nen tapa valmis­tau­tua tähän on yhtiöit­tää sote-raken­nuk­sen­sa. Näin on tehnyt ainakin Turku. Tiedän use­an muunkin kun­nan suun­nit­tel­e­van samaa. Onko tuos­sa muu­ta perustet­ta kuin kunnan/kaupungin taseen kor­jaami­nen eli mitä hyö­tyä ja hait­taa yhtiöit­tämis­es­tä voi seurata?

    Yhtiöit­tämi­nen siirtää kiin­teistö­jen ja varo­jen hallinnan demokraat­tisen päätök­sen­teon ulkopuolelle .

    Samoin tiedon­saan­ti lop­puu ja pieni joukko yhtiön johta­jia ja hallinnos­sa ole­via poli­itikko­ja voi kupa­ta fir­maa rajatta.Yhtiön hallinto ei ole läpinäkyvää.

    Myöskin kon­sernin sisäi­nen vuokraami­nen on han­kala yhtälö, siinä sor­ru­taan hel­posti yli­hin­noit­telu­un ja sisäisen businek­sen tekoon.

    Sairaalat ja terkkar­it ovat siitä han­kalia hin­noiteltavia, ettei markki­noil­la ole niin paljoa ver­tailuko­htei­ta , että niistä voisi päätel­lä markki­nahin­taa. Esim Ival­os­sa on vain yksi terkkari .Miten sen vuokra hinnoitellaan ?

    Tuskin­pa Palo­heinän terkkari on hyvä ver­tailuko­h­ta. Eikä edes Savukosken, kos­ka toimin­not ovat erilaiset.

    Liian korkea hin­ta tai edes epäi­ly yli­hin­nas­ta johtaa siihen, että tilas­ta luovu­taan, usein turhaan.

    Kaik­ki vuo­ra­vai­h­toe­hdot ovat kelvot­to­mia taloudel­lisen ohjauk­sen kannalta

    Sil­loin vai­h­toe­hdok­si jää, että kiin­teistöt siir­retään käyt­täjän vastuulle.

  8. Odotet­tavis­sa on, että kiin­teistöjä jää tyhjilleen. Sik­si ei olekaan järkevää siirtää niitä maakuntahallinnolle.

  9. Kun­nat ovat investoi­neet sote-seini­in, jot­ta sote-palve­lut tulisi omaan kun­taan eikä naa­purikun­ti­in tai pelkästään keskuskun­ti­in. Eikös sil­loin käy niin, että jos kun­nat vuokraisi­vat tilo­jaan, ne vuokraisi­vat raken­nuk­si­aan maakun­nalle hal­val­la. Jollei maakun­ta sit­tenkään huoli, kun­nat vielä sen päälle mak­sa­vat maakun­nalle, jot­ta kun­nan raken­nuk­set huolit­taisi­in. Näin palve­lut voitaisi­in ostaa omaan kun­taan, mikä näyt­tää jo ole­van enem­män peri­aate kuin asukkaiden palvelukysymys.

  10. Liian van­ha: Sairaalat ja terkkar­it ovat siitä han­kalia hin­noiteltavia, ettei markki­noil­la ole niin paljoa ver­tailuko­htei­ta , että niistä voisi päätel­lä markki­nahin­taa. Esim Ival­os­sa on vain yksi terkkari .Miten sen vuokra hinnoitellaan ?

    Kyl­lä kaikille tarpeel­lis­ten tilo­jen neliöivuokrille löy­tyy hin­ta. Sen ei tarvitse olla “markki­nahin­ta”, vaan vai­h­toe­hdon hinta.

    Mar­janiemen luot­si­ase­man uud­is­raken­nushanke muu­ta­man vuo­den takaa on hyvä esimerk­ki. Luot­sien van­hat päivystys­ti­lat eivät täyt­täneet nyky­isiä norme­ja ja Val­tio päät­ti rak­en­taa uuden luot­si­ase­man. Se raken­net­ti­in viimeisen päälle luot­sien toivei­den ja raken­nut­ta­jan ymmär­ryk­sen mukaan.

    Kun uusi luot­sikeskus valmis­tui, sen neliövuokra määritet­ti­in niin korkeak­si, että Merenkulku­laitos vuokrasi luot­seille muu­ta­man kilo­metrin päässä olleen tyhjän omakotitalon.

    Uut­ta puoli­ty­hjää luot­sikeskus­ta voi ihail­la Mar­janiemen majakan juurel­la. Joku siinä pitää pien­tä hotel­lia. Keskikesäl­lä on asiakkaitakin…

  11. Olen otsikkoasi­as­sa täysin samaa mieltä blo­gistin kanssa. Se on selkeä ja hal­lit­tavis­sa ole­va menet­te­ly. Muut toim­inta­pe­ri­aat­teet johta­vat sääte­lyyn, jos­ta kukaan ei ota selvää.

  12. Liian van­ha: Yhtiöit­tämi­nen siirtää kiin­teistö­jen ja varo­jen hallinnan demokraat­tisen päätök­sen­teon ulkopuolelle .

    Samoin tiedon­saan­ti lop­puu ja pieni joukko yhtiön johta­jia ja hallinnos­sa ole­via poli­itikko­ja voi kupa­ta fir­maa rajatta.Yhtiön hallinto ei ole läpinäkyvää.

    Myöskin kon­sernin sisäi­nen vuokraami­nen on han­kala yhtälö, siinä sor­ru­taan hel­posti yli­hin­noit­telu­un ja sisäisen businek­sen tekoon.

    Sairaalat ja terkkar­it ovat siitä han­kalia hin­noiteltavia, ettei markki­noil­la ole niin paljoa ver­tailuko­htei­ta , että niistä voisi päätel­lä markki­nahin­taa. Esim Ival­os­sa on vain yksi terkkari .Miten sen vuokra hinnoitellaan ?

    Tuskin­pa Palo­heinän terkkari on hyvä ver­tailuko­h­ta. Eikä edes Savukosken, kos­ka toimin­not ovat erilaiset.

    Liian korkea hin­ta tai edes epäi­ly yli­hin­nas­ta johtaa siihen, että tilas­ta luovu­taan, usein turhaan.

    Kaik­ki vuo­ra­vai­h­toe­hdot ovat kelvot­to­mia taloudel­lisen ohjauk­sen kannalta

    Sil­loin vai­h­toe­hdok­si jää, että kiin­teistöt siir­retään käyt­täjän vastuulle.

    Senaat­tiki­in­teistöt on ollut oikein hyvä pis­nis sen johdolle ja myötäjuok­sioille. Sil­lä taitaa olla vieläkin 7 %:n tuot­to­vaa­timus ja mak­sa­jat ovat val­tioin viras­tot ja laitok­set. Täl­läkin pal­stal­la joskus valitet­ti­in korkei­ta kus­tan­nuk­sia, niin joku pavun­lask­i­ja vas­tasi, että alem­pi vuokra johtaa “tehot­to­muu­teen”, mitä se sit­ten kul­loisenkin tulkin­nan mukaan tarkoit­taakin. Val­ti­ol­la, joka on siis julki­nen toim­i­ja, liikekir­jan­pito aiheut­taa paljon ongelmia, kun suuri osa val­tion toimista on lail­la säädel­ty eikä toim­intaa voi “tehostaa” loputtomiin.

    Tuo sit­ten johtaa eri­laisi­in pelleily­i­hin, mm. avokont­tor­ei­hin ja moni­toim­i­tiloi­hin siir­tymistä, vaik­ka kaupun­gin laidal­ta tai Van­taal­ta saisi per­in­teistä toimis­toti­laa omine huonei­neen, jos­sa työrauha on taat­tu. On aika surkeaa kun työpis­teitä on 80 ja käyt­täjiä 100. Tuo­lileik­ki any­one? Työpis­teen voi saa­da päivän mit­taan use­asta paikas­ta, jos on kär­siväl­lisyyt­tä odot­taa kol­le­gan palaverin alka­mista, jol­loin kol­le­ga siir­tyy ja saat pis­teen. Kun kol­le­ga saa­puu palaverista, niin siinä kol­le­ga sit­ten odot­telee taas, kunnes joku toinen piste vapau­tuu. Hie­man kär­jis­tet­tyä, mut­ta täl­laista älyt­tömyyt­tä esi­in­tyy ja on suun­nit­teil­la koko ajan. Kaiken kru­u­naa henkilöko­htais­ten tavaroiden säi­ly­tyk­seen annet­tu lokero, jonne saa kan­net­ta­van mah­tu­maan juuri ja juuri. Samaan tilaan sit­ten työkengät, kos­ka vaatekaappe­ja ei ole. 

    Kun tuo­ta sit­ten kri­ti­soi, saa kuul­la ole­vansa muutosvastarintainen. 

    PS. Vieläkö se Sip­ilän avokont­tori-idea on käytössä Val­tioneu­vos­ton istunnoissa?

  13. Raimo K: Pää & hän­tä on – ja se on, että ker­ran mak­set­tua omaisu­ut­ta ei mak­set­taisi toiseen ker­taan – ja tuskin­pa kun­ta tai kun­tay­htymä mitään palau­tuk­sia maksaa.

    Tuos­sa ei edelleenkään ole päätä eikä hän­tää. Kun­ta voi joko verot­taa tule­vaisu­udessa vähem­män, kuin se muuten olisi verot­tanut, tai käyt­tää nuo rahat johonkin muuhun, kun sen ei tarvin­nutkaan mak­saakaan omaisuudesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.