Maapallon lämpötila rikkoo ennätyksiä kiihtyvällä vauhdilla

14.2.2016 · Aihe: _ 

lämpötila

Vaikkei Suomessa siltä tuntunut, maapallon lämpötila rikkoi taas tammikuussa kaikki aiemmat ennätykset – ja jopa isolla marginaalilla. Edellinen ennätys rikkoutui 0,18 asteella.

Tammikuu oli 1,13 astetta korkeampi kuin oli vuosien 1950 – 80 keskiarvo. Nasan tilastojen mukaan ero on ollut yli yhden asteen vain neljä kertaa.: viimevuoden loka-, marras- ja joulukuu ja tämän vuoden tammikuu.

Vertailukohtana ilmastosopimuksessa pidettyyn esiteollisen ajan lämpötilaan eroa on jo yli 1,3 astetta.

El Nino nostaa lämpötiloja poikkeuksellisesti, mutta silti Pariisin sopimuksessa tavoitteeksi asetettu lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen alkaa vaikuttaa aika vaikealta.

Kommentit

42 Vastausta artikkeliin “Maapallon lämpötila rikkoo ennätyksiä kiihtyvällä vauhdilla”

  1. Tommi Rautio kirjoitti 14.2.2016 kello 20:44

    Tuskin Sinäkään tiedät – kuten ei Satu Hassikaan tiennyt mistä ylimääräinen energia tulee.

    Ja tuskin tiedät sitäkään, että vesi viilentää, jäähdyttää ja kylmentää niin biosfääriä kuin ilma- ja kaasukehää.

    Ja tiedätkö paljonko vettä tuotetaan sekunnissa keskimäärin koko maapallolla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  2. Paloheimon kampanja kirjoitti 14.2.2016 kello 21:26

    Eero Paloheimo on kansainvälisen nimenkeruukampanjan, joka leviää . Kampanjassa pyritään nostamaan tietoisuutta ympäristökriisimme syvyydestä ja toisaalta esitetään mahdollinen ratkaisu ongelmaan: Maapallon armeijat ja niiden budjetit. Paloheimo sanoo, että maapallon armeijoiden budjettien yhteenlaskettu summa on 1.500.000.000.000 euroa vuodessa. Tässä olisi Paloheimon mukaan resepti ympäristökriisiin: rahoja pitäisi sijoittaa kaikkiin prosesseihin, mitkä vähentäisivät ihmisten kuormaa maalle: syntyvyys laskuun ja eräiden laskujen mukaan 20% armeijoiden budjetista riittäisi Saharan aavikon muuttamiseksi metsäksi. PAloheimon on tarkoitus esittää vetoomus YK:lle kampanjasta nimenkeruun jälkeen.

    Paloheimo ei pidä realistisena, että armeijoiden budjetteja saataisiin lyhyellä tähtäimellä ympäristöprojekteihin, vaan hänen tavoitteenaan on saada kampanjalleen näkyvyyttä, joka johtaisi keskusteluihin päättäjien välillä. USA, Venäjä tai Kiina eivät ala yksin tinkimään armeijoistaan, vaan kaikkien olisi tehtävä se samanaikaisesti yhteisillä sopimuksilla neuvottelujen jälkeen.

    tässä tietoa kampanjasta:http://www.eeropaloheimo.fi/asiallinen-tiedote-2/
    http://www.eeropaloheimo.fi/oljenkorsi/
    http://unite-the-armies.org/en/votes/new#sign

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  3. Paloheimon kampanja kirjoitti 14.2.2016 kello 21:27

    tämän asian hulluutta kuvaa asevarustelumme. Armeijoihin käytetään 1,5-kertaisesti rahaa verrattuna USAn bdjettiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  4. Pekka Pessi kirjoitti 14.2.2016 kello 21:35

    Tommi Rautio:
    Tuskin Sinäkään tiedät – kuten ei Satu Hassikaan tiennyt mistä ylimääräinen energia tulee.

    Hassi taitaa kyllä tietää mistä päin päivä paistaa.

    Ja tuskin tiedät sitäkään, että vesi viilentää, jäähdyttää ja kylmentää niin biosfääriä kuin ilma- ja kaasukehää.

    Tästä olisi kyllä mielenkiintoista kuulla lisää. Vai yritätkö sanoa, että lumi ja jää heijastaa auringon säteilyä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  5. Kalle kirjoitti 14.2.2016 kello 22:13

    Paloheimon kampanja:
    tämän asian hulluutta kuvaa asevarustelumme. Armeijoihin käytetään 1,5-kertaisesti rahaa verrattuna USAn bdjettiin.

    Huuhaa. Pääosa uusita teknologisista innovaatioista muuten tulee tuosta varustelubudjetista. 😉 Ja siitä pääosa tulee taas USA:n varustelubudjetista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  6. Tompelo kirjoitti 14.2.2016 kello 22:23

    Maapallon ilmasto lämpeni asteen, kun vuonna 1783 useampi tulivuoren laki … joo, huono sanaleikki. Mutta seurasikohan tuosta tai vastaavista jotain ongelmia elävälle luonnolle? Jos ei …

    http://volcano.oregonstate.edu/laki-iceland-1783

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  7. diodi kirjoitti 14.2.2016 kello 22:34

    Pariisin sopimuksessa tavoitteeksi asetettu lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen alkaa vaikuttaa aika vaikealta.

    Jos joku pitää Pariisin sopimuksen tavoitetta edes etäisesti mahdollisena toteuttaa poliittisesti, kyseessä on älyllinen epärehellisyys.

    Kuvassa hiilibudjetti, jota kulkien ilmastonmuutos pysyy kahdessa celsiuksessa vuodelta 2014. Kahden asteen tavoite on pitkään ollut minimi joka on käytännössä karannut käsistä. Holding warming under two degrees Celsius is the goal. But is it still attainable? Pariisin sopimus vain poliittista “pöhinää”. Valittiin numero ilman mitään konkretiaa.

    Globaalit hiilidioksidipäästöt ovat pysyneet samalla ennätystasolla kaksi peräkkäistä vuotta, mutta ei se ole tarpeeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  8. markku kirjoitti 15.2.2016 kello 8:12

    “Vertailukohtana ilmastosopimuksessa pidettyyn esiteollisen ajan lämpötilaan..”

    Tarkemmin sanottuna pienen jääkauden lopun lämpötiloihin. Sitä ennenhän meillä on ollut paljon lämpöisempääkin. On muuten ihme juttu, että kun jääkaudeksi nimetty ajan jakso loppuu, niin ilmasto lämpenee!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  9. teekkari kirjoitti 15.2.2016 kello 9:11

    Kalle: Huuhaa. Pääosa uusita teknologisista innovaatioista muuten tulee tuosta varustelubudjetista. Ja siitä pääosa tulee taas USA:n varustelubudjetista.

    Toi nyt on huonoin argumentti ikinä.

    Anna mulle tuhat miljardia vuodessa, ja mä voin luvata toimittavani enemmän uutta teknologiaa kuin asevarustelu koskaan. Lisäbonarina mun teknologia keskittyisi ensisijaisesti muuhun kuin tappamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  10. JTS kirjoitti 15.2.2016 kello 11:37

    Sisäaisainministeriön 21 Suomea uhkaavasta riskista noin kolmannes liittyy ilmastonmuutokseen. Täällä pohjoisessa muutos on vielä nopeampaa ja näkyy näinä outoina sääilmiöinä.

    Syyrian sisällissodan syihin kuuluu ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja siitä seurannut muuttoliike kaupunkeihin.

    20 vuotta onnistuttiin hukkaamaan hiili- ja öljyteollisuuden lobbaamisen ansiota. Vieläkin samaa levyä jaksetaan toistaa ja samoja moneen kertaan kumottuja höpinöitä pitäisi jaksaa korjailla. Paljon olisi voitu tehdä tasaisella vauhdilla, no, ei haluttu. Joku sai bonukset.

    2100 ei ole enää kaukana. Tänä vuonna syntynyt vauva on silloin 84 vuotias ikäihminen.

    Muutoksen ja sen luoman liiketoiminnan vientitulojen sijaan saamme kustantaa varautumista ilmastonmuutoksen haittoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  11. Seppo Lohtaja kirjoitti 15.2.2016 kello 11:47

    Ainakin kolmannes (ehkä jopa puolet) ilmakehän liiasta hiilidioksidista on peräisin tehomaatalouden rappeuttamista pelloista.Pariisin ilmastosopimus sivuuttaa tämän tosiseikan sivulauseella.Suunta voidaan kääntää takaisin maaperään luomuviljelyn avulla.
    Afrikassa kulotetaan joka vuosi noin miljardi hehtaaria peltoja ja laidunmaita.Yhden hehtaarin kulotus vastaa 6000 henkilöauton hiilipäästöjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  12. Tapio kirjoitti 15.2.2016 kello 12:26

    Tompelo:
    Maapallon ilmasto lämpeni asteen, kun vuonna 1783 useampi tulivuoren laki … joo, huono sanaleikki. Mutta seurasikohan tuosta tai vastaavista jotain ongelmia elävälle luonnolle? Jos ei …

    http://volcano.oregonstate.edu/laki-iceland-1783

    Hm, mihin perustat tiedon ilmaston lämpenemisestä. Yleinen tieto on, että Lakin purkauksen seurauksena pohjoisen pallonpuoliskon ilmasto jäähtyi asteen verran ja säät menivät sekaisin myös muualla. Useiden miljoonien ihmisten arvioidaan kuolleen purkausta seuranneissa nälänhädissä. Tuskin eläimilläkään oli kovin helppoa.

    Tulivurenpurkauksien laajat vaikutukset häviävät yleensä vajaassa 10 vuodessa, kasvihuonekaasujen vaikutus on pidempi, CO2:n puoliintumisaika ilmakehässä lienee satakunta vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  13. aleksis salusjärvi kirjoitti 15.2.2016 kello 18:12

    Seppo Lohtaja:
    Suunta voidaan kääntää takaisin maaperään luomuviljelyn avulla.

    En yhtään usko, että luomuviljely voisi olla vastaus mihinkään muuhun kuin “hyvän fiiliksen maatalouteen”. Päinvastoin mun mielestä on yhä selvempää, että GMO-viljely on ainoa uskottava ratkaisu ravinnontuotantoon tulevaisuudessa. Kuivuutta ja tuholaisia sietävät viljelykasvit voivat auttaa meitä selviytymään edessä häämöttävältä ilmastonmuutosnälänhädältä. Kun sen yhdistää lihansyönnin vähentämiseen maailmassa, tulevaisuuden ei välttämättä edes tarvitse näyttää synkältä.

    Tuntuu typerältä, että geenimuuntelua (eli jalostamista) jarrutetaan vain siksi, että länsimailla on varaa siihen. Jos uskoo, että tiede on totta – ja että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa, on epäloogista kyseenalaistaa tiedeyhteisön gmo-myönteinen konsensus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  14. Sepi kirjoitti 15.2.2016 kello 18:51

    Seppo Lohtaja:
    Ainakin kolmannes (ehkä jopa puolet) ilmakehän liiasta hiilidioksidista on peräisin tehomaatalouden rappeuttamista pelloista.Pariisin ilmastosopimus sivuuttaa tämän tosiseikan sivulauseella.Suunta voidaan kääntää takaisin maaperään luomuviljelyn avulla.
    Afrikassa kulotetaan joka vuosi noin miljardi hehtaaria peltoja ja laidunmaita.Yhden hehtaarin kulotus vastaa 6000 henkilöauton hiilipäästöjä.

    Ilman tehomaataloutta peltoja pitäisi raivata moninkertaisesti nykyiseen verrattuna jos lopputuotteiden määrä haluttaisiin pitää nykyisellään. Minkähän verran siitä seuraisi hiilijalanjälkeä jos maatalouden käyttämä maapinta-ala esim. kolminkertaistuisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  15. Pekka T. kirjoitti 15.2.2016 kello 19:06

    diodi: Jos joku pitää Pariisin sopimuksen tavoitettaedes etäisesti mahdollisena toteuttaa poliittisesti, kyseessä on älyllinen epärehellisyys.

    Pariisin sopimus vain poliittista “pöhinää”. Valittiin numero ilman mitään konkretiaa.

    On totta, että Pariisin sopimus on vain poliittista pöhinää. Se siinä on kuitenkin hyvää, että maailman johtajat sentään myönsivät ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen tosiasiaksi.

    Siihenhän eivät monet tavalliset kansalaiset vielä kykene, eivät edes täällä koulutetussa Suomessa. Moni keskittyy, tässäkin keskustelussa, todistelemaan päinvastaista. Vastoin tervettä järkeä, vastoin tiedemiesten selvän enemmistön käsitystä, vastoin tosiasioita.

    Uskon voima on väkevä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  16. Tompelo kirjoitti 15.2.2016 kello 19:15

    Tapio: Hm, mihin perustat tiedon ilmaston lämpenemisestä.

    En mihinkään, se oli virhe, jonka huomasin pari sekuntia liian myöhään Tarkoitin tietysti kylmenemistä.

    Linkatulla sivustolla on juttua eri tulivuorenpurkausten vaikutuksesta ilmaston kylmenemiseen. Tarkoitin siis viitata siihen, että ilmaston viilentäminen on ilmeisesti mahdollista myös keinotekoisesti. En vaan tiedä, mikä vaikutus rikillä on elävään luontoon.

    Laki tietysti oli katastrofi, kun vaikutus oli seuraavana vuonna muistaakseni neljä astetta paikoitellen pohjoisessa. Esiteollisessa yhteiskunnassa sellainen tarkoittaa nälänhätää.

    Mutta ilmastotutkijat varmaankin osaavat datan perusteella arvioida paljonko rikkiä pitäisi ilmakehään syöttää, jotta ilmaston kasvihuonelämpeneminen kumoutuisi.

    Esimerkiksi Pinatubon purkaus synnytti 20 miljoonaa tonnia rikkidioksidia, mikä alensi lämpötilaa 0,5 astetta seuraavan kahden-neljän vuoden ajan. Näkyy myös käyrässä yllä. http://volcano.oregonstate.edu/mt-pinatubo-philippines-1991

    Mutta aiheuttiko moinen määrä rikkidioksidia jotain merkittävää haittaa elävälle luonnolle? tuleehan se sieltä alas lopulta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.2.2016 kello 19:33

    Näitä ajatuksia ilmaston keinotekoisesta viilentämisestä tutkitaan ihan oikeasti. Niissä on ongelmana se, että ne saattavat tuottaa pysyvää kuivuutta paikoin, esimerkiksi Afrikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Tapio kirjoitti 15.2.2016 kello 20:23

    Tompelo: Mutta aiheuttiko moinen määrä rikkidioksidia jotain merkittävää haittaa elävälle luonnolle? tuleehan se sieltä alas lopulta.

    Siinäpä se, se tulee alas muutamassa vuodessa. CO2 pysyy ilmakehässä oleellisesti pitempään.

    Osmo Soininvaara:
    Näitä ajatuksia ilmaston keinotekoisesta viilentämisestä tutkitaan ihan oikeasti. Niissä on ongelmana se, että ne saattavat tuottaa pysyvää kuivuutta paikoin, esimerkiksi Afrikkaan.

    Ovat mielenkiintoisia, mutta huolta aiheuttavia tulevaisuudennäkymiä, ennenkuin meillä on kaikkivoipa “maailmanhallitus”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  19. anonyymi kirjoitti 16.2.2016 kello 13:24

    Vaikkei Suomessa siltä tuntunut

    Miten niin ei tuntunut? Talvi on tuntunut lämpimältä. Pari pakkaspäivää ei sitä muuta.

    Käyttämättä mitään instrumentaatiota tai mittausarvoja näyttäisi että sään inertia on kasvanut. Talvi ja kesä tuntuisivat tulevan myöhempään kuin ennen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.2.2016 kello 14:03

    kevät on tullut aikaisemmin ja kesäkuu on ollut kylmä. Jotkut ilmatieteilijät väittävät, että viileän kesäkuun todennäköisyys on kasvanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Harri Haanpää kirjoitti 16.2.2016 kello 15:02

    Pekka T.: On totta, että Pariisin sopimus on vain poliittista pöhinää. Se siinä on kuitenkin hyvää, että maailman johtajat sentään myönsivät ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen tosiasiaksi.

    Siihenhän eivät monet tavalliset kansalaiset vielä kykene, eivät edes täällä koulutetussa Suomessa. Moni keskittyy, tässäkin keskustelussa, todistelemaan päinvastaista. Vastoin tervettä järkeä, vastoin tiedemiesten selvän enemmistön käsitystä, vastoin tosiasioita.

    No, kyllähän Pariisissa sovittiin mm. tavoitteista ja käytännöistä, ja päästöleikkausten riittävyyttä arvioidaan yhdessä viiden vuoden välein.

    Tavallisetkin kansalaiset meillä Suomessa ymmärtävät tosiasiat varsin hyvin. Viimekeväisessä kyselytutkimuksessa “yli 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kansainvälisissä neuvotteluissa on solmittava pikaisesti uusi ilmastosopimus, jolla päästöjä vähennetään maailmanlaajuisesti.”

    Tällaisissa keskusteluissa toki äänekäs vähemmistö ylikorostuu.

    http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Ilmasto_ja_ilma/Ilmastonmuutoksen_hillitseminen/Kansainvaliset_ilmastoneuvottelut/Kohti_nollapaastoja__blogi_ilmastoneuvotteluista/Suomalaiset_haluavat_ilmastosopimuksen_P(33218)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  22. edit kirjoitti 16.2.2016 kello 17:04

    Väestönkasvu on se ongelma, joka aiheuttaa lämpenemisen. Naisten koulutusta on pidetty parhaana ratkaisuna, mutta juuri koulutetut naiset ylläpitävät Suomessakin väestönkasvua (maahanmuuttoa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  23. eemil kirjoitti 16.2.2016 kello 18:10

    aleksis salusjärvi: GMO-viljely on ainoa uskottava ratkaisu ravinnontuotantoon tulevaisuudessa.

    EU:n yleinen maatalouspolitiikka pyrkii kuitenkin ilmastonmuutoksen hillintään muilla keinoilla. Ruoka pyritään tuottamaan ekologisesti, kestävän kehityksen periaattein.

    Monenlaisin ympäristöä säästävien toimien avulla taataan ravinto ja hiilen karkaamista suitsitaan tehokkaasti. Tämän vuoksi ruuan tuotantoa tuetaan yhteisistä verovaroista läpi Unionin.

    Tämä on vastakkaista politiikkaa verrattuna markkinavoimien ohjaukseen. Siinä halvin tuotanto tunnnustetaan ainoaksi oikeaksi ruuan tuotantomalliksi. Kukin voi itse tykönään miettiä kumpi tapa on parempi ilmastonmuutoksen näkökulmasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  24. Pekka T. kirjoitti 16.2.2016 kello 19:35

    Harri Haanpää:
    Tavallisetkin kansalaiset meillä Suomessa ymmärtävät tosiasiat varsin hyvin.

    Tällaisissa keskusteluissa toki äänekäs vähemmistö ylikorostuu.

    On todellakin sekä ilahduttavaa että tärkeää, että tietoisuus tosiasioista lisääntyy. Se ei kuitenkaan ole vielä sillä tasolla, että ihmiskunta ryhtyisi riittäviin toimiin. Toiminnan edellytys meillä demokratioissa kun on, että ongelma ymmärretään niin laajasti, että jarrumiehet eivät enää pysty lykkäämään väistämätöntä.

    Osasyyllinen on media. Vaikka 98 prosenttia tiedemiehistä olisi tosiasioista samaa mieltä, antaa media asiaa käsitellessään puheenvuoron “tasapuolisuuden nimissä” myös sille 2 prosentin vähemmistölle. Erityisesti tällaisessa tunteita kuohuttavassa asiassa.

    Näin suurelle yleisölle syntyy käsitys, että asia on tieteen piirissäkin riidanalainen. Tätä vahvistavat blogikeskustelujen kovaääniset kiistäjät. Äänekäs vähemmistö totisesti saa ylikorostetun roolin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  25. Sakke kirjoitti 16.2.2016 kello 22:12

    Pekka T.: On todellakin sekä ilahduttavaa että tärkeää, että tietoisuus tosiasioista lisääntyy. Se ei kuitenkaan ole vielä sillä tasolla, että ihmiskunta ryhtyisi riittäviin toimiin. Toiminnan edellytys meillä demokratioissa kun on, että ongelma ymmärretään niin laajasti, että jarrumiehet eivät enää pysty lykkäämään väistämätöntä.

    Osasyyllinen on media. Vaikka 98 prosenttia tiedemiehistä olisi tosiasioista samaa mieltä, antaa media asiaa käsitellessään puheenvuoron “tasapuolisuuden nimissä” myös sille 2 prosentin vähemmistölle. Erityisesti tällaisessa tunteita kuohuttavassa asiassa.

    Näin suurelle yleisölle syntyy käsitys, että asia on tieteen piirissäkin riidanalainen. Tätä vahvistavat blogikeskustelujen kovaääniset kiistäjät. Äänekäs vähemmistö totisesti saa ylikorostetun roolin.

    Eihän nyt tieteellistä totuutta voida useinkaan hakea millään huutoäänestyksillä. Aikasarja-analyysin taitajia kannattaisi ennemmin kuunnella, toki epävarmuudet ja kaikki tunnetut virhemahdollisuudet huomioiden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.2.2016 kello 8:01

    Jos jostainm ilmestyy joukko “tiedemiehiä” joiden mielestä suhteellisuusteoria on ihan palturia ja Newtonin mekaniikka on totuus, minä uskon kyhllä tiedemiesten enemmistöä, vaikka en pysty itse suhteellisuusteoriaa todistamaan. Aikasarja-analyysista tiedän kuitenkin itsekin jotain. Niiden perusteella illmasto näyttää olevan lämpiämässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Pekka T. kirjoitti 17.2.2016 kello 16:41

    Sakke: Eihän nyt tieteellistä totuutta voida useinkaan hakea millään huutoäänestyksillä. Aikasarja-analyysin taitajia kannattaisi ennemmin kuunnella, toki epävarmuudet ja kaikki tunnetut virhemahdollisuudet huomioiden.

    Tietenkään tieteellinen totuus ei ole huutoäänestyksen tulos. Yleensä se muodostunee tiedemiesten tutkimusten tuloksena, vertaisarviointien varmistamana. Tiedeyhteisö osannee huomioida epävarmuudet, tunnetut virhemahdollisuudet ja jopa aikasarja-analyysit, varsinkin oman alansa osalta.

    Kun tiedeyhteisö on hyvin pitkälle yksimielinen, kuten esimerkiksi ilmastonmuutoksen peruslinjojen osalta, voinee tuloksia pitää jokseenkin luotettavina. Yksityiskohdat ovat epäilemättä monin osin yhä epävarmoja, mutta nekin täsmentyvät vähitellen.

    Ihmettelen suuresti niitä keskustelijoita, jotka tuosta vain kyseenalaistavat tiedeyhteisössä vallitsevan käsityksen. Minusta sellainen kuulostaa ylimieliseltä ja tiedettä väheksyvältä. Luulisi edes perustelujen olevan tällöin viimeisen päälle asiantuntevia, mutta ei – kunhan nyt huitaistaan väitteitä ilmaan.

    Ilmastonmuutos on tietysti huolestuttava ongelma, mutta jokainen voisi tykönään miettiä voiko oma vaistomainen asenne silti olla enemmän oikeassa kuin tiedemiesten enemmistön näkemys? Ilmastonmuutos ei ole mielipideasia. Ehkä vaikea totuus kannattaisi kiistämisen sijaan kohdata rohkeasti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  28. anonyymi kirjoitti 18.2.2016 kello 10:30

    Osmo Soininvaara: kevät on tullut aikaisemmin ja kesäkuu on ollut kylmä. Jotkut ilmatieteilijät väittävät, että viileän kesäkuun todennäköisyys on kasvanut.

    Ja heinäkuu on mielestäni myöskin kylmennyt. Elokuusta on (ainakin suhteessa) tullut lämpimämpi.

    Onko kevät aikaistunut enemmän kuin talvi myöhäistynyt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  29. Syltty kirjoitti 18.2.2016 kello 11:29

    eemil:Monenlaisin ympäristöä säästävien toimien avulla taataan ravinto ja hiilen karkaamista suitsitaan tehokkaasti. Tämän vuoksi ruuan tuotantoa tuetaan yhteisistä verovaroista läpi Unionin.

    Uskotko itsekin satuihisi?

    Väität että maataloustukien perustelu on siis ilmastonmuutoksen torjunta. Mutta minkähän ihmeen takia Suomessa maksetaan siitä, että voidaan kasvattaa tammikuussa kurkkuja lämmitetyissä kasvihuoneissa keinovaloilla?

    Sitäpaitsi Valtion tarkastusviraston mukaan ympäristötuilla ei ole mitään merkitystä mihinkään.

    https://www.vtv.fi/files/139/1752008_Maatalouden_ravinnepaastojen_vahentaminen_NETTI.pdf

    s. 48. “Maatalouden päästöt eivät ole vähentyneet”

    s. 60 “Tarkastuksen perusteella ympäristötukijärjestelmä on nähtävä osaksi maatalouden tulotukea. Ympäristötuki kehiteltiin nopealla aikataululla paikkaamaan sitä, että luonnonhaittakorvausta ei EU-jäsenyysneuvotteluissa saatu koko maata kattavaksi.

    Eli ympäristötuki on olemassa vain, jotta maanviljelijöille voidaan maksaa veronmaksajien tukea ja “ympäristö” esiintyy sanassa ainoastaan koska pelkkä “tuki” yksinään näyttää huonolta ja “ympäristö” on kiva sana.

    Toistan: ympäristötuki on tuki, jonka velvoitteet ovat niin kevyet että se on käytännössä ilmaista rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  30. eemil kirjoitti 18.2.2016 kello 20:57

    Syltty: Mutta minkähän ihmeen takia Suomessa maksetaan siitä, että voidaan kasvattaa tammikuussa kurkkuja lämmitetyissä kasvihuoneissa keinovaloilla?

    Tämä on niin -70 lukua, ettei enää jaksaisi. Onko sinun kaunaisen maailmankatsomuksen mukaan ekologista tuottaa tomaatit Espanjassa keinokastelulla ja mitä suurimmilla kasvi- ja hyönteismyrkkymäärillä sekä lennättää ne logistiikkakeskuksiin ? Ja näistä keskuksista sitten jatkolennot eri puolille maailmaa, unohtamatta katkeamatonta kylmäketjua ?

    Syltty: Sitäpaitsi Valtion tarkastusviraston mukaan ympäristötuilla ei ole mitään merkitystä mihinkään.

    Tuo paperi ei kestä kriittistä tarkastelua monelta kohdalta. Eipä tuo laatija, metsäinsinööri, ole näköjään laikaan käsittänyt mistä ympäristökorvauksissa on kyse.

    Syltty: Tarkastuksen perusteella ympäristötukijärjestelmä on nähtävä osaksi maatalouden tulotukea.

    Tietysti näin on. Ympäristöä suojelevat määräykset vähentävät tuottavuutta , ja se vaje on korvattava kun kerran halutaan suojella ympäristöä. Olisi aivan eri tilanne, jos ympäristöä säästävin viljelytavoin tuotetusta ruuasta kuluttaja maksaisi enemmän, mutta kun ei halua maksaa.

    Esimerkki vääristä johtopäätöksistä: lannoituksen vähentäminen ei ole muka aiheuttanut tulonmenetyksiä, no, eipä tietenkään kun viljakilosta maksetaan Euroopan alimpia hintoja (vaikka laatu on muita parempaa), niin tulonmenetys laskettuna viljahintojen avulla näyttää pieneltä.

    Lisäksi ympäristömääräysten vuoksi tehtävät investoinnit on jätetty tarkastelusta kokonaan pois. Samoin suojakaistojen aiheuttamat ruiskutusrajoitukset ja niiden vaatima työmenekki. Mutta tuo paperi on jo historiaa, koska uusi ohjelmakausi alkoi 2015.

    Seuraavassa linkissä on tiivistettynä nykyiset ympäristömääräykset :

    https://www.google.fi/search?q=ymp%C3%A4rist%C3%B6korvaus&ie=utf-8&oe=utf-8&gws_rd=cr&ei=iBHGVsPZBMX-swGyg524Cg

    (toivottavasti toimii, muuten googleta)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.2.2016 kello 22:07

    Onko sinun kaunaisen maailmankatsomuksen mukaan ekologista tuottaa tomaatit Espanjassa keinokastelulla ja mitä suurimmilla kasvi- ja hyönteismyrkkymäärillä sekä lennättää ne logistiikkakeskuksiin ? Ja näistä keskuksista sitten jatkolennot eri puolille maailmaa, unohtamatta katkeamatonta kylmäketjua ?

    Tomaattien lennättäminen Kanariansaarilta Suomeen vie energiaa 10 % siitä, mitä niiden kasvattaminen kaamoksen aikaan kasvihuoneissa Suomessa, jolloin fossiilienergialla pitää tuotta sekä valo että lämpö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Lauri Kumpulainen kirjoitti 18.2.2016 kello 22:50

    Tämä on maatalouden viimeinen vuosisata. Se mitä juuri nyt tapahtuu kansainvälisellä avaruusasemalla ja lukemattomissa pienemmissä projekteissa maailmalla johtaa siihen, että avomaaviljely lakkaa olemasta vuosisadan lopulla.

    Kasvihuoneviljelyssä ei olla riippuvaisia tuhohyönteisistä tai sääoloista.

    Lihantuotanto niin ikään lakkaa olemasta. Kokonaisen eläimen tuottaminen on resurssien tuhlaamista.

    Ilmastonmuutoksen uhka, energian hinnan lasku ja 3D-tulostusteknologioiden valtava kehitys ovat avainasemassa tässä kehityksessä.

    Aivan äskettäin uutisoitiin, että on kyetty tulostamaan korva, johon kasvoi lopulta verisuonisto, kun se istutettiin hiireen.

    Itseasiassa esimerkiksi joulukinkkuja voisi todennäköisesti tuottaa siten, että olisi eräänlaisia teollisuusrobotteja, jotka simuloivat sian takajalkaa ja siihen sitten kiinnitetään tulostamalla lihasmassa, jota ruokitaan ja jota treenataan teollisuusrobottia liikuttamalla käyttämällä liikkeitä, jotka simuloivat sian liikkumista. Sähkömoottori on energiatehokkaampi kuin sika ja lihas tarvitsee saman energian kasvaakseen, oli se kiinni koneessa tai oikeassa eläimessä. Jos nyt pitäisi roikkua menneessä ja ylipäätään tuottaa joulukinkkuja.

    Nimittäin on viisaampaa kehittää uusia ravintokasveja, jotka optimoidaan kasvamaan kasvihuoneissa ja sisältävät tarvittavat hivenaineet ja niin edelleen.

    Riippuvuus tähän planeettaan kyetään katkaisemaan ja siirtymällä avaruuteen, ihminen kykenee rakentamaan megastruktuureja, jotka ovat parempia kuin maapallo. Rakentaminen avaruudessa on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin maassa, mikä voi tuntua hullunkuriselta.

    Tästä planeetasta kannattaa pitää huolta, koska se on toistaiseksi se ainoa mahdollisuus elää. Toistaiseksi tämä on se paras megastruktuuri, joka meillä on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  33. eemil kirjoitti 18.2.2016 kello 23:09

    Tässä on hyvä esitys uuden ohjelmakauden 2014 – 2020 Unionin yhteisestä maatalouspolitiikasta ja sen vaikutuksista Suomessa.

    http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti130.pdf

    Lukemalla vakuuttuu siitä, että ympäristön tilaa pyritään ylläpitämään ja parantamaan entisestään. Pitää vain sisäistää , että tehoviljely tuottaa halvimman ruuan, mutta ympäristön tila ja eläinten kohtelu vastaavasti heikkenee .

    Täytyy myös ymmärtää, että luonnossa muutokset tapahtuvat hitaasti, ei enterin painalluksella. Fosforin käyttö oli jo vuoteen 2009 mennessä vähentynyt liki 70 %, mutta vesistöjen tilassa ei vielä havaittu suurtakaan muutosta.

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Luonnonvarapuntari/Ymparisto1/Vesist%C3%B6kuormitus/Fosfori

    Tämä muutoksen puuttuminen voi kieliä siitä, että fosforia valuu muualtakin , joista suurimmat lähteet tulevat kaupunkien puhdistamoilta. Samoin Itämeren suurimmat valuttajat tulevat meren itä – ja etelärannoilta.

    Viherryttämisen tavoitteena on hiilen sidonnan ylläpitäminen. Mitä enemmän ja laajemmin maanpinta pidetään vihreänä, sitä enemmän hiiltä saadaan sidottua kasvustoon. Ruuan tuotannon ohessa maajussin tulee siis huolehtia ilmastosta.

    Kuluttaja osoittaa mitä suurinta itsekkyyttä vaatiessaan markkinaehdoin tuotettua halpaa ruokaa . Samalla hän kääntää selkänsä kestävän kehityksen ravinnontuotannolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  34. eemil kirjoitti 18.2.2016 kello 23:20

    Osmo Soininvaara: Tomaattien lennättäminen Kanariansaarilta Suomeen vie energiaa 10 % siitä, mitä niiden kasvattaminen kaamoksen aikaan kasvihuoneissa Suomessa, jolloin fossiilienergialla pitää tuotta sekä valo että lämpö.

    Kasvihuoneiden energia tehdään nykyisin uusiutuvilla lähteillä.

    https://www.facebook.com/puutarhasanomat/posts/963416083678002

    Ja uusiutuvien määrä kasvaa nykyhallituksen toimin entisestään. Eikä tomaatit lennä suinkaan suoralla lennolla Suomeen ja ympäri maailmaa. Ne viedään välivarastoihin logistiikkakeskuksiin. Samoin Norjan kassilohet ynnämuut. Ne esikäsitellään Kiinassa ja lennätetään sitten Suomeen.

    O.S. on ilmeisesti halvimman ruuan kannalla, maksaako kotimainen todella liian paljon ? Ja miten ympäristö ja elintarvikemääräykset / valvonta pelaavat ulkomaisten toimittajien kohdalla, jos kotimainen tuotanto ajetaan alas. Äläkä sano, että toimittajat auditoidaan ja tullissa tehdään pistokokeita.

    Mitä parametrejä olet ottanut tuohon 10 prosentin laskelmaan ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.2.2016 kello 8:20

    Tomaattikilon tuott6aminen sydäntalvella vie polttoöljyä kilon. Kilo matkustajakoneen ruumassa lisää lentokoneen polttoaineenkulutusta 0,1 kg. Talvella ei oikeastaan pitäisi syödä tomaattia lainkaan.
    Jos maassa on kiinteä määrä uusiuituvaa energiaa ja loput kulutuksesta on fossiilista tarkoittaa, että kaikki energian kulutus lisää fossiilisen käyttöä, vaikka itse onnistuisi rohjmuamaan käyttöönsä uusiutuvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. jokeri kirjoitti 19.2.2016 kello 5:48

    Kalle: Huuhaa. Pääosa uusita teknologisista innovaatioista muuten tulee tuosta varustelubudjetista. Ja siitä pääosa tulee taas USA:n varustelubudjetista.

    Ajatus asevarustelun teknologiaa kiihdyttävästä vaikutuksesta perustuu harhaan. vuonna 1950 plusmiinus 20 vuotta tilanne oli se, että maailmassa oli paljon helppoja innovaatioita, joita ei oltu vielä tehty. Toisessa maailmansodassa ja kylmässä sodassa teknologinen kehitys perustui tähän. Siihen aikaan oli helppo olla keksijä. Näin on sanonut K.Enqvist.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  37. eemil kirjoitti 19.2.2016 kello 9:07

    Tässäpä uutta tietoa O.S:lle vuodelta 2013. Sen jälkeen on tapahtunut lisää edistystä.

    http://yle.fi/uutiset/kotimainen_talvitomaatti_on_kohta_ekologisempi_kuin_espanjan_ja_hollannin_tuontitomaatit/6554931

    Soininvaaaran parametrit eivät kyllä nyt seisauta veriä. Missä ovat kylmäkuljetuksen ja välivarastoinnin Euroopassa ja Suomessa tarvitsemat energiasuureet ? Entäs lentokoneen nousujen /laskujen energialisäykset, lähtö- ja määränpään maantiekuljetukset ?

    Osmo Soininvaara: Jos maassa on kiinteä määrä uusiuituvaa energiaa ja loput kulutuksesta on fossiilista tarkoittaa, että kaikki energian kulutus lisää fossiilisen käyttöä, vaikka itse onnistuisi rohjmuamaan käyttöönsä uusiutuvaa.

    Tuo argumentti sakkaa jo siinä, että suomalainen uusiutuva kasvaa koko ajan enemmän kuin sitä kulutetaan. Ja kasvaa vielä entisestäänkin kunhan uudet innovaatiot otetaan käyttöön (vihermassa , turve, aurinko, tuuli). Onneksi nyt on hallitus, jolla ei ole näden kehittämiselle ideologisia esteitä.

    Tomaatin terveellisyydestä:

    http://www.tohtori.fi/?page=8121124&id=6569878

    Tomaatti puoltaa hyvin paikkansa ruokapyramidin alalohkossa. Varsinkin talvella suomalainen ruokavalio tahtoo yksipuolistua . Onko vihreiden ekologisessa ruokakolmiossa tomaatin paikalla ketsuppi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  38. Syltty kirjoitti 19.2.2016 kello 10:40

    eemil:
    http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti130.pdf

    Lukemalla vakuuttuu siitä, että ympäristön tilaa pyritään ylläpitämään ja parantamaan entisestään.

    Kylläpäs on tiukkaa, sivulla 18 kerrotaan:

    “Uuteen ympäristökorvausohjelmaan sitoutuvan viljelijän on noudatettava ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimuksia, jotka ovat likimain samoja edellisen ohjelman perustukitoimenpiteiden kanssa. Lisäksi viljelijän on noudatettava uuteen ohjelmaan määritettyjä tilakohtaisia toimenpiteitä.”

    Ja edellinen ohjelma oli valtiontalouden tarkastusviraston mukaan aika lailla yhtä tyhjän kanssa. Ja tilakohtaisista toimenpiteistä tulee varmaan tosi rankkoja…

    Jos siitä että 95% viljelijöistä osallistuu ohjelmaan, voi päätellä että kyseessä on enemmän rahanjako kuin todellinen toiminta. Jos ympäristöä laitetaan urakalla kuntoon, eivät osallistumisprosentit olisi luonnollisestikaan noin korkeita.

    Sitäpaitsi koko ympäristötuki on ajatuksena tyhmä. Miltä kuulostaisi valtion ympäristötuki voimalaitoksille? Valtio maksaisi kaikkien uusien ydinvoimalaitosten betonikuvut ja STUKin vaatimat turvalaitteet sekä polttolaitosten suodattimet ja puhdistusjärjestelmät. Tai ympäristötuki uuden auton ostajalle, semmoisella maksaisi pakollisen katalysaattorin kustannukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  39. Kalasääksi kirjoitti 19.2.2016 kello 11:21

    Ei ole Eemilin kaltaisille hallituksessa ideologista vastustusta.

    Otetaanpa esimerkki tästä ideologiasta metsien tuhkalannoituksen muodossa:

    http://yle.fi/uutiset/tuhkasta_kasvudynamiittia_metsalle_edullinen_ja_tehokas_tapa_tuottaa_lisaa_puuta/8680669

    “Ilman muuta taloudellisesti kannattavaa”

    “Kemera-tukea kaikista kustannuksista saa 40 prosenttia.”

    Yritykset ja tavalliset kansalaiset kupataan hengiltä, että edellä mainitun ideologian levittäminen jatkuu tukiaislandiassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  40. JY kirjoitti 19.2.2016 kello 14:59

    Kalasääksi:

    Yritykset ja tavalliset kansalaiset kupataan hengiltä, että edellä mainitun ideologian levittäminen jatkuu tukiaislandiassa.

    Metsänomistajista suurin osa on tavallisia kansalaisia. Ja enemmistö kaupunkilaisia. Tuki kelpaa heillekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  41. eemil kirjoitti 19.2.2016 kello 16:00

    Syltty: Jos siitä että 95% viljelijöistä osallistuu ohjelmaan, voi päätellä että kyseessä on enemmän rahanjako kuin todellinen toiminta. Jos ympäristöä laitetaan urakalla kuntoon, eivät osallistumisprosentit olisi luonnollisestikaan noin korkeita.

    Et vaan pysty sisäistämään markkinaehtoisen ja ympäristöä säästävän viljelyn eroa. Päättelyketju ympäristösitoumuksen kattavuuden syystä hakee vertaistaan.
    Onkohan vielä niin, että Syltty ei kertakaikkiaan ymmärrä mitä ympäristöä säästävä viljely on ja mitä toimenpiteitä siihen sisältyy.

    Et mitenkään pystynyt haastamaan linkkaamastasi aineistosta löytämiäni virheitä.

    Syltty näyttää myös edellyttävän, että maajussit tekisivät vieläkin enemmän talkoita kuluttajien hyväksi.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maatalousyritt%C3%A4j%C3%A4n-palkka-alenee-entisest%C3%A4%C3%A4n-1.75016

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  42. eemil kirjoitti 20.2.2016 kello 9:00

    Kalasääksi: Yritykset ja tavalliset kansalaiset kupataan hengiltä, että edellä mainitun ideologian levittäminen jatkuu tukiaislandiassa.

    Tämän vuoksi Suomen kannattaa ivestoida metsien kasvuun:

    http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/finnish-growing-stock.htm

    Maa- ja metsätalous on tärkeä lenkki ilmastonmuutoksen hidastamisessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus