Lapsiperheiden tulotaso Helsingissä

11.2.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Seuraavissa taulukoissa on lapsiperheiden tulotasot vuonna 2013 Helsingin suurpiireissä. Tässä on taas kotitalouden tulot laskettuina yhteen. Yhden tuloiksi tämän voi saada jakamalla kahdella.  – Kuukausipalkkaan opääsee jakamalla yhteenlasketut tulot 25:llä, tosin kaikissa perheissä molemmat vanhemmat eivät kuitenkaan ole töissä. Jotkut voivat olla esimerkiksi perhevapailla. Toisaalta luvuissa on myös lasten mahdolliset tulot. Tuloiksi lasketaan vain verotettavat tulot. Niistä puuttuvat siis asumistuki ja toimeentulotuki. Huomattakoon, että tulot ovat nominaalisia, eli inflaatio vaikuttaa niihin.

lapsiperheiden tulokehitys suurpiirit

Tuloerot suurpiirien välillä olivat varsin suuria. Eteläisen suurpiiriin 150 000 €/vuosi edellyttää molemmista vanhemmista noin 6 000 euron kuukausiansiota – jos molemmat ovat töissä. Koko kaupungin tasolla puhutaan noin 4 000 euron keskiansioista ja itäisessä suurpiirissä noin 3 000 eurosta.

Kun Helsingin Sanomat kertoi keskituloisten muuttavan pois keskustan tuntumasta, syynä ei näytä olevan suurituloisten kaikkoaminen vaan pikemminkin päinvastoin. Keskituloisilla lapsiperheillä ei ole eteläiseen suurpiiriin asiaa.

Lapsiperheiden nimellistulot nousivat kahdeksassa vuodessa noin 30 %. Kun inflaatio oli vuosien 2015 ja 2013 välillä 19 prosenttia, reaaliansioiden nousuksi jäi 10 %.

Eteläisessä suurpiirissä ansiotaso nousi voimakkaimmin, noin 44 %. Toisena oli keskinen suurpiiri 33 prosentin kasvulla.

Koska mielenkiintoa on kohdistunut kallion ja Vallilan alueeseen, tulostin sen tiedot kaupunginosittain. Ne ovat edelleen koko Helsinkiä pienituloisempia alueita, mutta tulotaso on nopeassa nousussa. Gentrifikaatio marssii jyrmyin askelin. Harjuun ja Alppilaan se ei ole tarttunut – vielä.

Kahden huoltajan lapsiperheiden tulot Kalliossa ja Vallialassa vuonna 2013

Kallion lapsiperheiden tulotaso

Siitä, että asunnot ovat kantakaupungissa niin kalliita, että vain suurituloisilla lapsiperheillä on niihin varaa, voidaan vetää kaksi johtopäätöstä.
1. Niitä ei pidä rakentaa lisää, koska ne tulavat vain rikkaille.
2. Niitä tarvitaan enemmän, jotta mullakin kuin rikkailla olisi varaa asua kantakaupungissa.

Toinen ajatuksista on epälooginen.

Kommentit

24 Vastausta artikkeliin “Lapsiperheiden tulotaso Helsingissä”

  1. JY kirjoitti 11.2.2016 kello 21:56

    Lapsiperheiden lukumäärä ja tulojen mediaani alueittain?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  2. max kirjoitti 11.2.2016 kello 22:21

    Vuonna 2005 Kallio oli Suomen 725. tulorikkain postinumeroalue. Vuonna 2013 771. Kallio uppoaa verrattuna Suomen muihin postinumeroalueisiin. Kalliossa asuu samaan aikaan Osmon taulukoiden mukaisesti vauraita kahden huoltajan lapsiperheitä.

    lähde: Yle tulokone 2005-2013.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.2.2016 kello 22:45

    max.
    Nuo tulot pitää vakioida iän ja perhetyypin mukaan, ennen kuin niitä voi ryhtyä vertaamaan. Kalliossa on paljon nuoria sinkkuja. Suomen kähimpiä påostinumer5oalueita on Espoon Otaniemi. Ainakin pääkaupunkiseudulla se on ylivoimaisesti köyhin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Harri Myllyniemi kirjoitti 11.2.2016 kello 22:42

    Mediaanitulot Helsinki 80725, eteläinen suurpiiri 101589. Etelässä lapsiperheitä 7273 kaupungin 47493 lapsiperheestä. Järjestys säilyy vaikka mediaanitulot tietysti ovat pienempiä kuin keskiarvotulot.

    Aluesarjat.fi – sieltä löytyy lisää mielenkiintoista tilastoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  5. Pamauttaja kirjoitti 11.2.2016 kello 22:47

    Onpa isoja summia. Joku mediaanikorjaus tähän tosiaan varmaan tarvitaan tai sitten Helsingissä on todella kova palkkataso.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.2.2016 kello 8:10

    Pitänee ryhtyä käyttämään molempia. Jos haluaa tutkia gentrifigaatiota Kalliossa, kannattaa käyttää keskituloa, koska mediaani voi pysyä pitkään paikallaan vaikka keskitulo kasvaa. Eteläiseen Helsinkiin taas keskitulo ei oikein sovi, koska joidenkin satunnaiset jättitulot horjuttavat keskiarvoa aika paljon.Jokin lapsiperhe näyttää saaneen usean miljoonan ellei kymmenen miljoonan satunnaisen tulon vuonna 2013 Jätkäsaaressa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ville kirjoitti 11.2.2016 kello 23:15

    “Eteläisen suurpiiriin 150 000 €/vuosi edellyttää molemmista vanhemmista noin 6 000 euron kuukausiansiota – jos molemmat ovat töissä.”
    Tämä menee aika hyvin yksiin perheasuntojen hinnan ja pankkien vaatimusten kanssa (käytettävissä olevien tulojen suhde lainan kokoon.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  8. ze kirjoitti 12.2.2016 kello 0:58

    Osmo Soininvaara:
    max.
    Nuo tulot pitää vakioida iän ja perhetyypin mukaan, ennen kuin niitä voi ryhtyä vertaamaan. Kalliossa on paljon nuoria sinkkuja. Suomen kähimpiä påostinumer5oalueita on Espoon Otaniemi. Ainakin pääkaupunkiseudulla se on ylivoimaisesti köyhin.

    Otaniemi on mediaanituloltaan koko maan köyhin postinumeroalue (2013). Lisäksi mediaanitulo Otaniemessä on vuosien 2005-2013 välillä kasvanut vain 11 %, eli huomattavasti maan keskiarvoa (30 %) hitaammin. Otaniemi vajoaa. Hälyyttävää!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  9. max kirjoitti 12.2.2016 kello 8:15

    Osmo Soininvaara:
    max.
    Nuo tulot pitää vakioida iän ja perhetyypin mukaan, ennen kuin niitä voi ryhtyä vertaamaan. Kalliossa on paljon nuoria sinkkuja. Suomen kähimpiä påostinumer5oalueita on Espoon Otaniemi. Ainakin pääkaupunkiseudulla se on ylivoimaisesti köyhin.

    Varmasti. Ilmiö korostaa (osan) Helsingissä asumisen väliaikaista elämäntilanteeseen liittyvää luonnetta. Aivan kuten kaikkialla muuallakin. Ikääntyneetkin asuvat vielä vain hetken äetsöissä. Paras yhteiskunnallinen toimi lienee ylläpitää valinnanvapautta. Esimerkiksi liikenteen verotusta tulee ratkaisevasti laskea? Sitten katsotaan tarvitaanko joitakin muita toimia esimerkiksi vielä yksi kerrostalo paikkaan x,y,z.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  10. ohom kirjoitti 12.2.2016 kello 9:02

    Kahden huoltajan lapsiperheet näyttäisivät olevan sangen suurituloista väkeä koko Helsingissä.

    Köyhät eivät hanki lapsia lainkaan tai jos hankkivat niin “preferoivat” yksinhuoltajuutta ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  11. N kirjoitti 12.2.2016 kello 9:21

    Se mediaanitieto taitaisi tosiaan olla hyvä kertoa, sillä noiden lukujen perusteella oma perheeni jää selvästi alle Helsingin keskiarvon, vaikka ylittääkin itäisen suurpiirin keskiarvon. Meidän molempien palkka on kuitenkin keskimääräistä suurempi, joten luulisi koko taloudenkin tulojen olevan keskiarvon yläpuolella. Muutama todella suurituloinen taitaa nostaa keskiarvoja aika reippaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  12. Risto kirjoitti 12.2.2016 kello 9:23

    Osmo Soininvaara:
    .Jokin lapsiperhe näyttää saaneen usean miljoonan ellei kymmenen miljoonan satunnaisen tulon vuonna 2013 Jätkäsaaressa.

    Minulla oli sellainen hämärä muistikuva, että joku Supercellin keskushenkilöistä olisi asunut tuolla, mutta tuon olisi kai pitänyt näkyä vieläkin selvemmin.

    Aika korkeita nuo mediaanitulotkin, ottaen huomioon myös mm. kaikki perhevapaalaiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  13. Peter kirjoitti 13.2.2016 kello 8:27

    Kyllä on hyvätuloista porukkaa. Kun todistetusti Helsingissäkin asuu vielä ihan tavallisia duunareita, joilla tuntiansiot ovat välillä 10-18 euroa, täytyy niillä muilla olla ministeritason palkka kun keskiarvo kuitenkin liikkuu 4000 eurossa. Jotenkin olen aina ajatellut, että jokaista lääkäriä kohden olisi vaikka viisi bussinkuljettajaa ja jokaista kansanedustajaa kohden sata siivoojaa, mutta ehkä se meneekin toisin päin. Asuuko koko Helsingissä vain kaksi siivoojaa?

    Vakavasti puhuen, asia alkaa todella olla ongelma. Joko siivoojille aletaan maksaa 25 euroa tunnissa, palkanmaksu ulkoistetaan julkiselle sektorille palkkatukien muodossa, tai sitten tässä kaupungissa ei enää siivoojia asu. Tulevat töihin parakkikylistä Mäntsälästä, jos tulevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  14. Austrian kirjoitti 13.2.2016 kello 15:50

    Pienempituloiset duunarit voisivat asua keskiluokan taloissa palvelijoiden huoneissa. Eikä palvelusväki ennen perustanut perhettä kuin vasta myöhemmin elämässään… Silloin ei tarvitse isoa asuntoa.

    Jotenkin menneisyys vaikuttaa nykyisyyttä tai tulevaisuutta järkevämmältä. Jokaisella oli oma paikkansa eikä korkeamman voiman asettamaa maailmanjärjestystä niin vain kyseenalaistettu… 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  15. Sepi kirjoitti 13.2.2016 kello 17:17

    Peter:
    Kyllä on hyvätuloista porukkaa. Kun todistetusti Helsingissäkin asuu vielä ihan tavallisia duunareita, joilla tuntiansiot ovat välillä 10-18 euroa, täytyy niillä muilla olla ministeritason palkka kun keskiarvo kuitenkin liikkuu 4000 eurossa. Jotenkin olen aina ajatellut, että jokaista lääkäriä kohden olisi vaikka viisi bussinkuljettajaa ja jokaista kansanedustajaa kohden sata siivoojaa, mutta ehkä se meneekin toisin päin. Asuuko koko Helsingissä vain kaksi siivoojaa?

    Vakavasti puhuen, asia alkaa todella olla ongelma. Joko siivoojille aletaan maksaa 25 euroa tunnissa, palkanmaksu ulkoistetaan julkiselle sektorille palkkatukien muodossa, tai sitten tässä kaupungissa ei enää siivoojia asu. Tulevat töihin parakkikylistä Mäntsälästä, jos tulevat.

    Työpanosten markkina-arvot erkanevat, mutta ihmisarvot eivät muutu. On käytännössä pakollista, että tulevaisuudessa matala-arvotyön tekijöiden elinkustannukset ulkoistetaan osin julkiselle sektorille tai yhteiskunta repeää entistä pahemmin.

    Markkinat huolehtivat kyllä siitä, että korkea-arvoinen työ tulee tehtyä jos se suinkin on mahdollista. Sen takia julkisen lainsäädännön tulisikin keskittyä sen matala-arvoisen työn kannattavuuden parantamiseen kaikkien markkinaosapuolten kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  16. ML kirjoitti 14.2.2016 kello 2:17

    Mikä näissä on niin mielenkiintoista, että pitää sivutolkulla jauhaa monen otsikon alla? Käytetäänkö näitä jossain kaupunkisuunnittelussa vai mitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.2.2016 kello 11:46

    Mikä näissä on niin mielenkiintoista, että pitää sivutolkulla jauhaa monen otsikon alla? Käytetäänkö näitä jossain kaupunkisuunnittelussa vai mitä?

    Ei ole pakko lukea. Kaupunginosien sosiaalinen erilaistuminen on ainakin minun mielestäni asia jota kannattaa seurata. Mielenkiintoinen on myös sosiaalisen vastuun jakautuminen pääkaupunkiseudun kuntien kesken.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. ceterum censeo kirjoitti 14.2.2016 kello 12:29

    “Siitä, että asunnot ovat kantakaupungissa niin kalliita, että vain suurituloisilla lapsiperheillä on niihin varaa, voidaan vetää kaksi johtopäätöstä.
    1. Niitä ei pidä rakentaa lisää, koska ne tulavat vain rikkaille.
    2. Niitä tarvitaan enemmän, jotta mullakin kuin rikkailla olisi varaa asua kantakaupungissa.”

    Ensimmäinen johtopäätös on, jos ei epälooginen, niin ainakin hölmö. Ensinnäkin, se rakentaminen ei maksa kaupungille mitään. Sen maksavat asuntojen ostajat. Kaupunki saa rakentamisesta enemmän tuloja kuin sille aiheutuu menoja.

    Toiseksi. Jos niitä asuntoja ei rakenneta, ne hyvätuloiset hankkivat asuntonsaa muualta, vaikkapa Espoosta tai Kauniaisista. Helsinki menettää hyviä veronmaksajia.

    Mitä opimme tästä. Kateus vie kalat vesistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  19. grönstrand kirjoitti 14.2.2016 kello 15:51

    Mielenkiintoinen kysymys on, että missä määrin Helsinki itse aiheuttaa eriarvoistumista hyväksymällä tai tukemalla kyseenalaisia alakulttuureita jotka perustuvat elämiseen toisten rahoilla toisten asunnoissa tavallisten itsensä elättävien ihmisten elämää halveksien.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  20. JY kirjoitti 14.2.2016 kello 19:11

    Minne ne kantakaupungin asunnot rakennetaan? Niitä tarvitaan kuitenkin kymmeniätuhansia, jos hintoja halutaan alas. Jotenkn se vaikuttaisi olevan Jätkäsaaren, Hernesaaren, Kalasataman ja Verkkosaaren jälkeen ihan täyteen rakennettu.

    . . . . . . . . . . . . . . . . .1995 . . . . 2014 . . . . lisäys
    Asuntokuntien lkm . . .96 662 . . 110 663 . . 14 001
    Asuntok. henkil.lkm . 161 125 . . 185 411 . . 24286

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.2.2016 kello 19:29

    Moottoriteiden muuttaminen kaduiksi Kehä I:n sisäpuolella vapauttaa rakennusmaata 80 000 ihmiselle, Malmin kenttä 25 000 ihmiselle ja Östersundomiin mahtuu 50 000. Sitten on eräitä pienempiä kohteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Jalankulkija kirjoitti 14.2.2016 kello 23:44

    Osmo Soininvaara:
    Moottoriteiden muuttaminen kaduiksi Kehä I:n sisäpuolella vapauttaa rakennusmaata 80 000 ihmiselle, Malmin kenttä 25 000 ihmiselle ja Östersundomiin mahtuu 50 000. Sitten on eräitä pienempiä kohteita.

    Eivät taida olla ihan kantakaupungissa. Niitä JY tässä kyseli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  23. Anna kirjoitti 15.2.2016 kello 12:06

    Jalankulkija: Eivät taida olla ihan kantakaupungissa. Niitä JY tässä kyseli.

    Olen samaa mieltä, Malmi ja Östersundom eivät ainakaan ole kantakaupunkia. Jos Malmille vedetään raiteet (pikaratikka, metro) ja itämetroa jatketaan Östersundomiin, nämä voivat ehkä just ja just lukeutua kaupunkiin.

    Joku huonosti suunniteltujen keskenään identtisten moduulitalojen kerrostalokeskittymä keskellä peltoa moottoritietasoisten väylien puristuksissa tuskin on kovin houkutteleva vaihtoehto ihmislle, jotka mieluiten asuisivat Kalliossa, tai edes raitiovaunulinjojen varrella. Varsinkin kun voi aavistaa että hintataso tulee olemaan suolainen sijainnista huolimatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  24. Kalle kirjoitti 15.2.2016 kello 17:42

    Jalankulkija: Eivät taida olla ihan kantakaupungissa. Niitä JY tässä kyseli.

    Niimpä, päättäjillä ja arkkitehdeilla on hieno agenda rakentaa asuntoja “muille”, tuskin kaupunkibulevardivisioijista kukaan suostuisi itse asumaan liikenteen melussa ja savussa. Ei se liikeenne hidastamalla katoa. Katsomalla minne munkkiniemen myytävät asunnot on keskittyneet saa käsityksen kuinka hyvin kaupunkibulevardien varrella viihdytään.

    Malmi nyt on oma lukunsa, korvessa ilman liikenneyhteyksiä. Varmaan Nurmijärveltäkin pääsisi nopeammin jos sinne vetäisi raiteet.

    Ilmalan varikon ja logistiikkakeskuksen siirtämällä saisi asuntoja varmaan 50000 ihmiselle radan varteen mutta eipä olisi sekään kantakaupunkia, mutta lähempänä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

Jätä vastaus