Ei asuinalueiden eriytymistä voi muuttajien tulotason perusteella tutkia

7.2.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Helsingin Sanomat uutisoi, että hyvätuloiset muuttavat pois kantakaupungista. Olen tämän tutkimuksen osalta pelkästään Hesarin uutisen varassa, koska en löytänyt Googlesta itse Hannu Kydön tutkimusta, joten kritiikkini voi olla väärä.

Olen käytettävästä metodista vahvasti eri mieltä. Asuisalueiden eriytymistä ei voi tutkia tarkastelemalla lähtö- ja tulomuuton eroja, koska opiskelijat sotkevat tämän tarkastelun täysin.

Jos tilastojen valossa köyhä opiskelija muuttaa vaikkapa Kallioon, valmistuu, menee töihin, saa hyvää palkkaa ja muuttaa pois, tuo tarkastelu osoittaa, että Kallio köyhtyy. Sisään muuttaa köyhiä ja ulos rikkaita.

Ainoa tapa selvittä asiaa on tutkia tulotason tai tulojakauman kehitystä asuinalueilla. Se antaa asiasta usein aivan päinvastaisen tuloksen. Näin ainakin Kallion osalta, jossa tulotaso nousee rikkaiden ulosmuutosta ja köyhien sisäänmuutosta huolimatta kohisten.

LISÄYS 8.2: HS listasi muuttoliikkeen kymmenen suuriunta häviäjää, kertoakseen, kuinka hyvätuloiset kaikkoavat keskustasta. Vuodesta 2001 vuoteen 2012 keskimääräinen tulotaso Helsingissä nousi 29,8 prosenttia. Noista kymmenestä kaupunginosasta yhdeksässä tulotason nousu oli tätä suurempaa. Se yksi oli Kallahti, joka ei ole kantakaupungissa ja jossa tulotason lasku liittyi laman tuottamaan pääomatulojen laskuun. Hyvätuloiset eivät todellakaan kaikkoa kantakaupungista.

Kommentit

30 Vastausta artikkeliin “Ei asuinalueiden eriytymistä voi muuttajien tulotason perusteella tutkia”

  1. peksu kirjoitti 7.2.2016 kello 20:04

    Saman lehden materiaalista, tulot 2005 – 2013

    Taka-Töölö +30% (suurin häviäjäkö?)

    Aurinkolahti +17% (suurin voittajako?)

    esim.

    Katajanokka +33%

    http://yle.fi/uutiset/tulokone__katso_kuinka_asuinalueesi_tulotaso_on_kehittynyt/8416491

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  2. peksu kirjoitti 7.2.2016 kello 20:23
  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.2.2016 kello 20:47

    Kiitos.
    Nopea selailu ei muuttanut käsitystäni Hesarin uutisesta. Olihan tässä Helsingin osalta sellainenkin hauska havainto, että köyhiä opiskelijoita muutti tulotasoltaan korkeille alueille ja opiskelijoiden muutto korreloi lievästi postiivisesti alueen tulotason nousun kanssa. Väärä tulkinta näyttää olevan hesarin uutisessa. Tutkimuksessa on aivan ansiokkaiota havaintoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Mikko Nummelin kirjoitti 7.2.2016 kello 21:31

    Ilman asiaa vahvistavia tutkimuksiakin pystyy hyvin järkeilemään tyypillistä opiskelijoiden ja perheellisten työssäkäyvien käyttäytymistä asunnonvalinnassa.

    Helsingin yliopiston opiskelija tulee kantakaupunkiin ja sen liepeille mielellään, jos tuettua opiskelija-asumista löytyy, koska omaa autoa ei todennäköisesti ole ja helppo pääsy sekä opiskelupaikkaan että viihde-elämään kiinnostaa.

    Perheellistyneellä keskituloisella työssäkäyvällä taas on enemmän kuin hyviä syitä häipyä pääkaupunkiseudun ulommille vyöhykkeille, koska perhekokoiset asunnot kantakaupungissa ovat liian kalliita. Lisäksi lähiövyöhykkeellä saa edullisemmin autopaikkoja ja uskaltaa helpommin antaa pienten koululaisten tehdä koulumatkansa itse ja olla ulkona ominpäin tai kavereiden kanssa, kantakaupunki sen sijaan on alle kouluikäisille ja 1-2. luokkalaisille yksin liikuttavaksi liian vaarallinen paikka.

    Kantakaupungin asuntojen kalleus johtuu monista syistä. Asunnot houkuttelevat, paitsi varakkaita eläkeläisiä, myös asuntosijoittajia, jotka tietävät, että voivat periä niistä korkeita vuokria, jopa niin, että osa vuokrasta kuitataan asumistuista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  5. Tällä kertaa anonyymi kirjoitti 7.2.2016 kello 23:33

    Itse kiinnitin huomiota hesarin artikkelissa että tulojen noustessa halutaan pois sekä kantakaupungista että ratojen varsilta. Miksi?

    Entä jos perheellinen keski-hyvätuloinen haluaa viettää kaksoiselämää? Sekä ylläpitää siistiä kulissia että pörrätä keskustassa mutta ilman auton mukanaan tuomaa rasitetta. Suositelkaa kohdetta sellaiselle!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.2.2016 kello 6:05

    Nettojmääräisesti tuossa vaurastuneiden muutosta kantakaupungissa on kyse opiskelijoista, jotka ovat valmistuneet ja joutuvat muuttamaan pois opiskelija-asunnosta. Kantakaupungin asujaimisto kyllä vaurastuu koko ajan suhteessa muuhun pääkaupunkiseutuun. Nopeinta tämä vaurastuminen on ollut Kalliossa, joka tuossa Hesarin graafissa näytettiin pahimpana tappion kärfsijänä rikkaiden poismuutossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Hannu Kytö kirjoitti 8.2.2016 kello 8:17

    Hei;

    Kiitos kiinostuksesta tutkimukseemme, joka käsitteli siis “muuttovirtojen vaikutusta alueelliseen eriytymiseen” pääkaupunkiseudulla. Se ei siis ollut varsinainen segregaatiotutkimus, jollaisen olemme tehneet aiemmin.Tässä linkki siihen:

    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152330/Asuinalueiden_elinkaarikestavyys_paakaupunkiseudulla.pdf?sequence=1

    Nettomuuttajien tulotaso on aivan eri asia kuin alueen tulotaso, mutta muuttjien tulotaso voi kertoa kumulatiivisina sarjoina kylläkin mihin suuntaan alue on menossa, varsinkin, jos väki vaihtuu voimakkaasti. Vertasimmekin aiemmin tekemäämme alueellisen eriytymisen tilannetta muuttovirtoihin ja siitä löytyy pätkä raportista. Yritämme jatkossa selvittää miten PKS:n asuntotuotanto on ohjannut erilaisia muuttovirtoja. Toivottavasti sen tulosten viestintä onnistuu paremmin.

    Ystävällisin terveisin

    Hannu Kytö

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.2.2016 kello 9:33

    Nettomuuttajien tulotaso on aivan eri asia kuin alueen tulotaso, mutta muuttjien tulotaso voi kertoa kumulatiivisina sarjoina kylläkin mihin suuntaan alue on menossa, varsinkin, jos väki vaihtuu voimakkaasti.

    Ei voi laskea noin. Jos tekisitte tämän laskelman Otaniemestä, saisitte tulokseksi, että alueen tulotaso suorastaan syöksyy alas, koska sisään muuttaa tulottomia ylioppilaita ja ulos hyväpalkkaisia diplomi-insinöörejä. Jotta tuosta saisi käsityksen muuttoliikkeen vaikutuksesta tulotasoon, pitäiksi opiskelijat, joiden tulot nousevat sisään- ja ulosmuuton välissä käsitellä fiksummin. Se, että ihmisiä muuttaa Domuiksen opiskelija-asuntolasta pitkin pääkaupunkiseutua ei todista Töölön heikosta vetovoimasta.

    Opiskelijoista puhdistettuna menetelmä kyllä toimii, siis kaupunginosissa, jotka eivät ole opsikelijoiden tai muiden nuorten väliaikaisina asuinsijoina. HS:n lista kymmenestä suurimmasta menettäjästä ei sisälsi lähinnä vain kaupunginosia, jossa tuloltaso oli noussut kaupungin keskiarvoa nopeammin.Kallahti oli ainoa poikkeus ja siihenkin on selittys ihan muualla. Sen sijan voittava pää toimi paremmin. Jos kaupunginosa on vakiintuneesti asutettu ja sinne tulee hyväosasiten muuttovoittoa, tulotaso todella nousee.

    Teidän tutkimuksenne oli ihan asiallisesti kirjoitettu ja sisälsi mielenkiintoista tietoa. Kritiikkini kohdfistui mutta HS:n uutisedenn ja erityisesti sen otsikointiin. Rikkaat valtaavat Töölöä eivätkä kaikkoa Töölöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 8.2.2016 kello 8:33

    Tällä kertaa anonyymi:
    Itse kiinnitin huomiota hesarin artikkelissa että tulojen noustessa halutaan pois sekä kantakaupungista että ratojen varsilta. Miksi?

    Entä jos perheellinen keski-hyvätuloinen haluaa viettää kaksoiselämää? Sekä ylläpitää siistiä kulissia että pörrätä keskustassa mutta ilman auton mukanaan tuomaa rasitetta. Suositelkaa kohdetta sellaiselle!

    “Aseman seutu” lienee yleismaailmallisesti rauhattomampi asuinpaikka kuin sellainen, josta asemalle on pidempi matka. Perheellisten lienee parempi asettua mielummin rauhalliselle kuin levottomalle asuinalueelle.

    Aikoinaan kehotettiin “pörrääjiä” (tai “herrasmiehiä”, millä nimellä heitä sitten silloin kutsuttiinkaan) hankkimaan asunto esim. 3B:n tai 3T:n ratikkalinjan varrelta, jolloin puolenyön jälkeen löysi kotinsa helpommin, ellei muuta paikkaa ollut tarjolla. Silloin riitti, kun asetti kävelykeppinsä (siihen aikaan kaikilla herrasmiehillä oli kävelykepit) ratikkakiskojen uraan ja lähti kulkemaan jompaan kumpaan suuntaan, niin jossain vaiheessa matkaa se oma asunto aina löytyi.

    PS. Esimerkiksi joiltakin vanhemmilta Norssin kasvateilta voi tietääkseni löytyä edelleen tuohonkin käyttöön sopiva ns. “Norssin keppi”. Alkoiko sellaisen käyttö jo abiturus- vaiheessa? Onko niiden keppien käytöstä luovuttu ja jos on, niin koska ja miksi? Onko syynä ollut ratikkakaupungin jääminen liian pieneksi tai toistuvasti toimeenpannut raitiovaunulinjojen muutokset?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  10. Tompelo kirjoitti 8.2.2016 kello 10:29

    Asuinalueet eriytyvät myös sukupuolen mukaan. Helsingin keskustassa asuvista vain 40% on naisia/tyttöjä Syy on aika selkeästi naisten syrjinnässä:
    -naiset opiskelevat vähemmän, koska koululaitos on suunniteltu miehiä suosivaksi,
    -naiset elävät seitsemisen vuotta lyhyemmän elämän,
    -nuoret miehet tienaavat naisia enemmän ja he saavat helpommin työtä
    -syrjäytyminen joka tekee keskusta-asumisen vaikeaksi, on paljon yleisempää nuorten naisten keskuudessa ja
    -vapailla markkinoilla naisen on paljo vaikeampi saada vuokra-asuntoa, joka johtaa naiset asumaan huonommille alueille (joidenkin tietojen mukaan tämä saattaa koskea myös yleishyödyllistä ja kunnallista vuokraamista).

    Koska eriytyminen niin selvästi johtuu naisten sorrosta, ongelma onkin noussut kansallisen politiikan ykköskysymysten joukkoon. Meneillään on lukuisia hankkeita, joiden tarkoitus on lopettaa huono-osaisemman sukupuolen syrjiminen tälläkin osa-alueella.

    (Viesti oli kirjoitettu nurinpäinmaailmasta, jossa yhteiskunta on keikahtanut täsmälleen toisinpäin verrattuna meidän maailmaamme.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  11. antti kirjoitti 8.2.2016 kello 10:41

    “Ainoa tapa selvittä asiaa on tutkia tulotason tai tulojakauman kehitystä asuinalueilla. Se antaa asiasta usein aivan päinvastaisen tuloksen.”

    Jos Vuosaareen tai Arabianrantaan rakennetaan uusia opiskelija-asuntoja niin alueen keskimääräinen tulotaso putoaa ko alueella ko ajanjaksona. Tätä ei voi tapahtua Töölössä tai Skattalla minne ei uusia opiskelija-asuntoja rakenneta eikä tarvitsekkaan, mutta ei ihan ongelmatonta katsoa vain jotain tulojakojakaumiakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.2.2016 kello 10:49

    Noin ylipäänsäkin olisi hyväö, jos tilastojen laatija ja tulkitsija tietää, mitä on tekemässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kalevi kirjoitti 8.2.2016 kello 11:45

    Mikko Nummelin:
    Perheellistyneellä keskituloisella työssäkäyvällä taas on enemmän kuin hyviä syitä häipyä pääkaupunkiseudun ulommille vyöhykkeille, koska perhekokoiset asunnot kantakaupungissa ovat liian kalliita. Lisäksi lähiövyöhykkeellä saa edullisemmin autopaikkoja ja uskaltaa helpommin antaa pienten koululaisten tehdä koulumatkansa itse ja olla ulkona ominpäin tai kavereiden kanssa, kantakaupunki sen sijaan on alle kouluikäisille ja 1-2. luokkalaisille yksin liikuttavaksi liian vaarallinen paikka.

    Kantakaupungin asuntojen kalleus johtuu monista syistä. Asunnot houkuttelevat, paitsi varakkaita eläkeläisiä, myös asuntosijoittajia, jotka tietävät, että voivat periä niistä korkeita vuokria, jopa niin, että osa vuokrasta kuitataan asumistuista.

    Jos empiria tukisi väitettäsi niin sittenhän kantakaupungissa ei tarvittaisi päiväkoteja ja kouluja lainkaan.

    Sijoittajan ahneuteen viittaaminen sikäli mielenkiintoista, että jos lasketaan pelkästään saatavan vuokran ja asunnon hankintahinnan välistä suhdetta, niin laitakaupungilla ja kehyskunnissa saa paremman tuoton. Joten syy siihen, että keskikaupunki kiinnostaa myös sijoittajia, on jossain muualla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  14. Tällä kertaa anonyymi kirjoitti 8.2.2016 kello 13:35

    Tompelo:
    (Viesti oli kirjoitettu nurinpäinmaailmasta, jossa yhteiskunta on keikahtanut täsmälleen toisinpäin verrattuna meidän maailmaamme.)

    Tuo oli ihan hyvä vertaus, kun tiedetään miten toselllisuudessa on.

    Suurin aste kaupunkisuunnittelijoille esim uutta yleiskaavaa toteuttaessa tulee olemaan että miten saadaan miesten ja naisten työpaikat tasaisemmin sekoitettua maantieteellisesti.

    Ettei aina ole niin että miesten työpaikat työnnetään periferiaan ja kehäteiden varsille jossa vain pääsee liikkumaan autolla ja että vain naiset pääsevät nauttimaan autottomuudesta ja “lattevyöhykkeen” antimista?

    Niin kauan kuin nykytilanne jatkuu, tulee kantakaupunki jatkumaan pääasiassa nuorten ja perheettömien, ja toisaalta eronneiden ja eläkeläisten, mutta joka tapauksessa etupäässä naisten kansoittamana, koska perheelliset pakotetaan isien työpaikkojen perässä muuttamaan lähiöihin tai omakotialueille, ja vaimot jäämään pois työelämästä koska työmatkat keskustaan tulevat perheenäideille lastenhoitorumban ohessa liian hankaliksi? Moniko perheenisä on polttanut päreensä kun yhteiskunta on pakottanut vetämään taakkaa jossa on monen sadan tonnin talo ja viidenkymmennen tonnin auto jotka on ollut pakko hankkia että pystyy käymään töissä, että pystyy yksen elättämään 3-6 henkistä perhettä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  15. Mikko Nummelin kirjoitti 8.2.2016 kello 15:53

    Moniko perheenisä on polttanut päreensä kun yhteiskunta on pakottanut vetämään taakkaa jossa on monen sadan tonnin talo ja viidenkymmennen tonnin auto jotka on ollut pakko hankkia että pystyy käymään töissä, että pystyy yksen elättämään 3-6 henkistä perhettä?

    Viidenkymmenen tonnin auto hankitaan kyllä vain leasing-autoksi tai jos on oikeasti ylimääräistä lompakon sisältöä. Tyypilliset liikenteessä olevat autot ovat käytettyjä autoja 5000-10000€ hintaluokasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  16. Johannes Hirvaskoski kirjoitti 8.2.2016 kello 19:35

    Tarkoitatko Osmo että “rikkaat valtaavat Töölöä” mutta et usko muuttoliikkeen vaikutuksen arviointiin? Tarkoitatko että Töölössä asuvien tulotaso nousee?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.2.2016 kello 20:10

    Johannnes, lukisit mitä kirjoitin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Pekka Vuori kirjoitti 8.2.2016 kello 21:33

    Helsingin, Espoon ja Vantaan tilasto- ja tutkimusyksiköt sekä Uudenmaan liitto ovat yhdessä hankkineet laajan alueittaisen tulotaso- ja tulonjakoaineiston. Se löytyy Aluesarjat.fi -tietokannasta, jonne on juuri luotu kolme taulukkoa Pääkaupunkiseutu alueittain-osaan sekä Uudenmaan kunnat osaan. Tulotaso>Asuntokuntien tulot.
    Tulotasoa on mahdollisuus tutkia sekä ikäryhmittäin että asuntokuntatyypeittäin. Kannatta lukea tarkasti kunkin tilaston alaviite.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  19. LKk kirjoitti 9.2.2016 kello 9:35

    Pekka Vuori:
    Helsingin, Espoon ja Vantaan tilasto- ja tutkimusyksiköt sekä Uudenmaan liitto ovat yhdessä hankkineet laajan alueittaisen tulotaso- jatulonjakoaineiston. Se löytyy Aluesarjat.fi -tietokannasta, jonne on juuri luotu kolme taulukkoa Pääkaupunkiseutu alueittain-osaan sekä Uudenmaan kunnat osaan. Tulotaso>Asuntokuntien tulot.
    Tulotasoa on mahdollisuus tutkia sekä ikäryhmittäin että asuntokuntatyypeittäin. Kannatta lukea tarkasti kunkin tilaston alaviite.

    Erittäin hyvä palvelu.

    15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaisten keskitulojen kehitys 2001-2013:

    Helsinki +34,5 %
    – kantakaupunki +38,0 %
    – esikaupungit +33,3 %

    Espoo +33,6 %

    Vantaa +37,5 %

    Eli pääkaupunkiseudun kaupungeista Vantaa on pärjännyt tällä ajanjaksolla parhaiten. Helsingin kantakaupunki menee kuitenkin sen edelle, mikä ei ole ihme sinänsä, koska kantakaupunkia on niin vähän, vaikka kysyntää kantakaupunkiasumiselle on paljon.

    Hesarin uutisesta ja varsinkin sen kommenteista sai kuvan, että Helsingin kantakaupunki olisi täysin slummiutumassa tai jotain vastaavaa, mutta tilastot eivät tue tätä. Valitettava tosiasia on kuitenkin, että asunnot kantakaupungissa ovat hinnoiltaan karanneet keskiluokan ulottumattomiin. Pitäisi rakentaa lisää kantakaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  20. Tuomas L. kirjoitti 9.2.2016 kello 15:41

    Myös tuon Hesarin uutisoiman tutkimuksen kartta 7 osoittaa aika selvästi, että kantakaupungin ja erityisesti itäisen kantakaupungin sosioekonominen asema on noussut selvästi vuosina 1980-2011, kun taas perinteiset pientaloalueet ovat häviäjiä 60-70-lukujen lähiöiden ohella. Ja tarkasteltu ajanjakso loppuu vuoteen 2011; Kallion arvostuksen suurin nousu taitaa sijoittua aikaan jälkeen 2010.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  21. max kirjoitti 9.2.2016 kello 23:39

    Osmo Soininvaara:
    pääkaupunkiseutuun. Nopeinta tämä vaurastuminen on ollut Kalliossa, joka tuossa Hesarin graafissa

    Heivautin tuon Ylen (2005-2013) tarkastelun taulukkoon haulikonlaukaukseksi ja kaikenlaista anomaliaa sieltä kyllä löytyy. Kallio ei kyllä kuulu joukkoon vaan on enempi perussuomalaista kehitystä muiden äetsöjen joukossa. Lähtötaso 2005 on hiukan keskivertopulliaista korkeampi mutta muutosprosentti keskivertoa pikkasen alhaisempi. Pikemmin alisuorittaja kuin menestystarina?

    disclaimer: on voinut tapahtua ns. Kallion ihme vuoden 2013 jälkeen. Sanot “vaurastuminen”, on mahdollista, että kalliolaiset ovat suhteellisen kalliiden asuntojen lisäksi innostuneet pörssisäästämisestä vai tarkoititko oman kodin markkina-arvoa. Siitähän ei ole juurikaan iloa ellei tavoite ole olla ex-kalliolainen ja uusäetsäläinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.2.2016 kello 8:51

    Heivautin tuon Ylen (2005-2013) tarkastelun taulukkoon haulikonlaukaukseksi ja kaikenlaista anomaliaa sieltä kyllä löytyy. Kallio ei kyllä kuulu joukkoon vaan on enempi perussuomalaista kehitystä muiden äetsöjen joukossa. Lähtötaso 2005 on hiukan keskivertopulliaista korkeampi mutta muutosprosentti keskivertoa pikkasen alhaisempi. Pikemmin alisuorittaja kuin menestystarina?

    En tiedä mitä Ylen tarkastelua tarkoitat, mutta vuodesta 2001 vuoteen 2013 kotitalouksien keskitulot nousivat Helsingissä 34,5 % (sisältää inflaation)
    Kalliossa nousu oli 41,1 %, Alppiharjussa 54,6 % ja Vallilassa 54,8 %.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 10.2.2016 kello 7:34

    LKk:

    Hesarin uutisesta ja varsinkin sen kommenteista sai kuvan, että Helsingin kantakaupunki olisi täysin slummiutumassa tai jotain vastaavaa, mutta tilastot eivät tue tätä. Valitettava tosiasia on kuitenkin, että asunnot kantakaupungissa ovat hinnoiltaan karanneet keskiluokan ulottumattomiin. Pitäisi rakentaa lisää kantakaupunkia.

    Pidä silmäsi auki, kun liikut kantakaupungissa. (Käyttämäsi sana “täysin” kertoo tosin jo ehkä jotain sinunkin havainnoista.) Mille ajanjaksolle ajoittuu vertailukohtasi?

    Kaikki viisaus ei asu kantakaupungissa, eikä varsinkaan tilastoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  24. Tuomas L. kirjoitti 10.2.2016 kello 10:20

    Kivikaupungin kasvatti: Pidä silmäsi auki, kun liikut kantakaupungissa. (Käyttämäsi sana “täysin” kertoo tosin jo ehkä jotain sinunkin havainnoista.) Mille ajanjaksolle ajoittuu vertailukohtasi?

    Kaikki viisaus ei asu kantakaupungissa, eikä varsinkaan tilastoissa.

    En oikein tiedä mitä varsinaisesti tarkoitat, mutta katukuvassa näkyvä vaurastuminen on ollut huimaa itäisessä kantakaupungissa ja erityisesti Kurvin tienoon sivukaduilla. Asuin alueella vuosikymmen sitten ja viime syksynä alueella käydessäni en ollut uskoa silmiäni kun vanha kaljakuppilameininki oli vaihtunut hienostuneen mutta rennon oloisiksi ruokaravintoloiksi (joissa olisi vielä pitänyt olla pöytävaraus). Muutos oli tiedossa ja pyöräilen joka päivä kallion läpi, mutta se tuntui siitä huolimatta mullistavalta.

    Toisaalta jossain Punavuoressa trendi on ollut päinvastainen, lieneekö sitten alue tullut liian kalliiksi luovalle luokalle, jonka aktiivinen elämäntapa tuota katukuvaa muokkaa. Samaten Hakaniemen puoli Kalliosta tuntuu jääneen suurimmasta gentrifikaatiosta paitsi, johtuen varmaan siitä, että hinnat ovat olleet alueella korkeat jo ennestään.

    Pointti oli se, että järkevän hintaiseen asumiseen pyrkivä asuntopolitiikka parantaa kaupunkiympäristöä. Asuntojen korkea hintataso pahimmillaan puristaa rahat elävää kapunkikuvaa luovilta kaupunkilaisilta omistavalle luokalle, mikä sitten näkyy ankeampana kaupunkiympäristönä. Luova luokka muuttaa pois ja tilalle tulee maakunnista opiskelijoita asumaan asuntoihin, jotka on ostettu metsänmyynnistä saaduilla rahoilla, kun se Punavuori on kuulemma arvostettu alue.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  25. max kirjoitti 10.2.2016 kello 11:55

    Osmo Soininvaara: En tiedä mitä Ylen tarkastelua tarkoitat, mutta vuodesta 2001 vuoteen 2013 kotitalouksien keskitulot nousivat Helsingissä 34,5 % (sisältää inflaation)
    Kalliossa nousu oli 41,1 %, Alppiharjussa 54,6 % ja Vallilassa 54,8 %.

    Se oli siis tämä viime vuoden lopulta:

    http://yle.fi/uutiset/tulokone__katso_kuinka_asuinalueesi_tulotaso_on_kehittynyt/8416491

    Mutta ei tästä enempää. Meidän on helppo todeta, että valitsemalla eri ajankohta ja eri tapoja tarkastella “vaurastumista” saadaan erilaisia tuloksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  26. ze kirjoitti 10.2.2016 kello 20:42

    max: Se oli siis tämä viime vuoden lopulta:

    http://yle.fi/uutiset/tulokone__katso_kuinka_asuinalueesi_tulotaso_on_kehittynyt/8416491

    Mutta ei tästä enempää. Meidän on helppo todeta, että valitsemalla eri ajankohta ja eri tapoja tarkastella “vaurastumista” saadaan erilaisia tuloksia.

    Mediaanitulo on tässä mielessä aika harhaanjohtava, koska mediaanitulo pysyy helposti alhaisena, jos alueella on paljon opiskelijoita (kuten Kalliossa on). Olet ihan oikeassa, että erilaisilla tarkastelumenetelmillä saadaan erilaisia tuloksia. Jos haluaa tehdä “kokonaisvaltaista” tutkimusta, pitää ottaa kaikki eri kulmat huomioon.

    Minusta muuten työttömyysprosentti ja sen kehitys on ehkä paras yksittäinen alueen kehityksen kuvaaja. Se on ikävä kyllä kasvanut oikeastaan kaikkialla Suomessa viime vuosina…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  27. Pekka Vuori kirjoitti 10.2.2016 kello 23:48

    ze: Mediaanitulo on tässä mielessä aika harhaanjohtava, koska mediaanitulo pysyy helposti alhaisena, jos alueella on paljon opiskelijoita (kuten Kalliossa on).

    Asia on täsmälleen päinvastoin. Mediaani antaa oikeamman kuvan alueen väestöstä kuin keskiarvo. Sitäpaitsi Kalliossa keskiarvo on huomattavasti lähempänä mediaania kuin Etelä-Helsingissä, joissa tulojen keskiarvo saattaa olla kaksinkertainen mediaaniin nähden. Lisäksi keskiarvon vuosittaiset vaihtelut voivat olla huikeita suhteellisen suurillakin alueilla kuten Jätkäsaaressa ja Iivisniemessä on tapahtunut.

    Kyllähän keskiarvon suuri poikkeama mediaanista kertoo epätasaisesta tulonjaosta alueella, mutta paremmin tätä kuvaa tuloluokkatarkastelu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  28. JY kirjoitti 11.2.2016 kello 8:06

    ze: Mediaanitulo on tässä mielessä aika harhaanjohtava, koska mediaanitulo pysyy helposti alhaisena, jos alueella on paljon opiskelijoita (kuten Kalliossa on).

    Tuollainen tietohan sieltä Yleltä löytyy. Tulotaso kvintiileittäin 2005 ja 2013, sekä tulonsaajien lukumäärä. Pientä siirtymää ylemmäs on, jos nuo kaikki alimman tason tulonsaajat oletetaan opiskelijoiksi.

    . . . . . 2005 . . . . . . . . . . .2013
    alin . . 3163 . . 19,20 % . . 3762 . . 21,50 %
    . . . . . 3192 . . 19,40 % . . 3012 . . 17,20 %
    . . . . . 3082 . . 18,70 % . . 3106 . . 17,70 %
    . . . . . 3142 . . 19,00 % . . 3470 . . 19,80 %
    ylin . . 3916 . . 23,70 % . . 4180 . . 23,80 %

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  29. ze kirjoitti 11.2.2016 kello 22:34

    Pekka Vuori: Asia on täsmälleen päinvastoin. Mediaani antaa oikeamman kuvan alueen väestöstä kuin keskiarvo. Sitäpaitsi Kalliossa keskiarvo on huomattavasti lähempänä mediaania kuin Etelä-Helsingissä, joissa tulojen keskiarvo saattaa olla kaksinkertainen mediaaniin nähden. Lisäksi keskiarvon vuosittaiset vaihtelut voivat olla huikeita suhteellisen suurillakin alueilla kuten Jätkäsaaressa ja Iivisniemessä on tapahtunut.

    Kyllähän keskiarvon suuri poikkeama mediaanista kertoo epätasaisesta tulonjaosta alueella, mutta paremmin tätä kuvaa tuloluokkatarkastelu.

    Päinvastoin mitä? En verrannut viestissäni keskituloa ja mediaanituloa. Keskitulossa outlierit aiheuttavat tietenkin eriskummallisuuksia: Jätkäsaaren keskitulojen kolminkertaistuminen yhdessä vuodessa on hyvä esimerkki. Noista mittareista mediaanitulo lienee parempi, mutta pointtini oli se, että mikään tilasto ei yksinään kerro kaikkea alueiden kehityksestä. Jos halutaan tehdä “kokonaisvaltaista” analyysiä alueiden kehityksestä, kannattaa ymmärtääkseni yhdistellä useiden eri tilastojen kertomaa. Tilastoasiantuntijana voit korjata, jos käsitykseni on virheellinen.

    Esimerkkinä. Jos vertaillaan ainoastaan alueelle muuttavien ja sieltä pois muuttavien tulotasoja, saatetaan päätyä johtopäätökseen, että yksi alue köyhtyy ja toinen rikastuu, vaikka todellisuudessa asia saattaa olla ihan päinvastoin. (Hannu Kydön tutkimuksessa sellaista johtopäätöstä ei ymmärtääkseni tehty, mutta hesarin uutisessa sellaista tulkintaa tarjottiin.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  30. Pekka Vuori kirjoitti 12.2.2016 kello 0:29

    ze: Päinvastoin mitä? En verrannut viestissäni keskituloa ja mediaanituloa.

    Anteeksi, ymmärsin väärin. Tarkoitukseni oli tähdentää, että alueiden välisten tuloerojen mittaamisessa erilaiset mittarit voivat tuottaa erilaisia tuloksia.

    Helsingin seudun tilastotietokantaan – aluesarjat.fi – nyt tuoduissa aineistoissa on pääpaino saattaa eri tyyppiset ja elinvaiheiset asuntokunnat vertailukelpoisiksi käyttämällä kulutusyksiköihin suhtetutettua käytettävissä olevaa tuloa, koska se viime kädessä määrittää millaiset edellytykset asukkailla on toimeentuloon ja kulutukseen. Pienituloisten määrät ja osuudet sekä tulodesiilijakaumat antavat lisäksi varsin tarkan kuvan alueiden eroista ja kehityksestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus