Kaupunkisuunnittelu

MA-ohjelman ruodintaa (4) Asuntojen ja asuntokuntien koko

 

Helsingissä asuntokunnan koko on keskimäärin 1,9 henkeä. Asuntokunnista kokojakauma on seuraavanlainen:

Yksi henki 49 %
kaksi henkeä 31 %
Kolme henkeä 10 %
Neljä tai useampi 10 %

Tästä ei sitten voi päätellä niin kuin usein tehdään, että puolet helsinkiläisistä olisi yksineläviä. Noissa neljän hengen tai sitä isommissa asuntokunnissa asuvia esimerkiksi on lähes yhtä paljon on kuin yksin asuvia. Jos oletetaan, että noiden 4+ ruokakuntien keskikoko on 4,4 (hihasta), yksinasuvia olisi noin 26 %.

Asuntopolitiikkaa ajatellen pitäisi tietää, kuinka moni yhden tai kahden hengen talouksista on nuoria sinkkuja ja kuinka moni entisten lapsiperheiden yksin tai kahden jääneitä aikuisia. Jälkimmäiset nimittäin jäävät yleensä asumaan ison perheasuntoonsa. Pienasuntoja tarvitsevat ne, joilla ei ole vielä lapsia, mutta eivät ne, joilla ei ole enää lapsia.

Asuntojen kokojakauma taas on

Yksiöitä    23 %
Kaksioita    36 %
3 h + k    22 %
4+ h + k    19 %

Isoissa perheasunnoissa asuvista ruokakunnista lähes puolet on yhden tai kahden hengen talouksia. Veikkaisin keski-iän olevan aika korkea. Asuntokuntia, joissa ei asu enää lapsia.

Asuntopoliittisesti on ongelma, etteivät ikääntyneet muuta pienempiin asuntoihin lasten lähdettyä pois kotoaan. Jos näin haluttaisiin tehtävän, siihen kannattaisi kannustaa. Verotuksellisesti on järjetöntä muuttaa asuntovarallisuutta eläkevarallisuudeksi, koska se vastaisi pankkitiliä, josta nostetusta rahasta on maksettava tuloveroa. Vaikka tämä korjattaisiin, Europarlamentti keksi tehdä yksityisistä eläkevakuutuksista taloudellisesti mahdottomia vaatimalla, ettei niiden hinnoittelussa saa ottaa huomioon naisten pidempää elinikää. Miesten ei kannata tällaista vakuutusta enää ottaa eikä naisille niitä kannata myydä, joten tuote tuli tosiasiassa kielletyksi.

Mutta voihan sitä asuntovarallisuuden panna pankkitilillekin

Siispä toive: tilastoikaan pienistä asuntokunnista erikseen nuoret sinkut ja erikseen ne, joista lapset ovat muuttaneet pois. Jos ei ruokakunnan historiaa saa selville, tilastoikaa vaikka iän mukaan yli 55-vuotiaat

8 thoughts on “MA-ohjelman ruodintaa (4) Asuntojen ja asuntokuntien koko

  1. Isoista asunnoista ei luovuta esimerkiksi siksi, että perheen usealla lapsella on omat perheet, joissa on lapsia. Isovanhemmat tarvitsevat tilaa hoidettaville lapsenlapsilleen ja vierailulle tuleville lasten perheille. Siksi tilava asunto pidetään, jos siihen suinkin on varaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Voisi kuvitella, että kun lapset ovat lentäneet pesästä, vanhemmat mahtuisivat kaksioon, mutta eihän se niin ole.
    Meidänkin täytyi hankkia uusi, entistä suurempi ruokapöytä. Meitä on nykyään pöydän ääressä 11 henkeä, kun lapset perheineen tulevat sunnuntailounaalle ja määrä on lisääntymään päin.
    Yhden lapsen perhe muuttaa pois Suomesta ja vierashuoneilla on tulevaisuudessa nykyistä vielä enemmän käyttöä heidän kotimaan vierailuillaan. Lastenlapset ovat usein yökylässä ja iäkkäät sukulaisetkin tarvitsevat välillä lähihuolenpitoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. ” Miesten ei kannata tällaista vakuutusta enää ottaa eikä naisille niitä kannata myydä, joten tuote tuli tosiasiassa kielletyksi.”

    En ymmärrä. Jos hinta on “naisen hinta” , mutta sama kummmallekin sukupuolelle (=hinnoittelu ei ota huomioon sukupuolta), niin silloinhan niitä kannattaa myydä naisille.

    Voisi kuvitella että jos naisen elinikää ei voi ottaa huomioon suoraan laskelmissa, niin ainahan sinne voi heittää jonkun hihavakion korjaaman hinnan oikeaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Europarlamentti keksi tehdä yksityisistä eläkevakuutuksista taloudellisesti mahdottomia

    Europarlamenttihan teki näistä vakuutuksista nimenomaan mahdollisia, mutta unionin tuomioistuin kumosi parlamentin päätöksen.

    Parlamenttiinhan voisi, teoriassa ainakin, äänestää fiksummat edustajat korjaamaan edellisten töppäilyt, mutta tuomioistuimen päätökselle ei oikein voi mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Saksassa tuetaan ikääntyneiden muuttoa pienempiin asuntoihin (ja lähemmäs palveluita), jotta isot asunnot saadaan paremmin kiertoon. Vahva vuokra-asumiskulttuuri selittänee osittain tällaista järjestelyä. Suomessa sitä vastoin erinäisillä hankkeilla (mm. Sitra, kotitalousvähennys) yritetään pitkittää ikääntyneiden pysymistä nykyisissä (usein isoissa) asunnoissaan. Hyvä, että itsenäistä asumista tuetaan, mutta itsenäinen voi olla myös uudessa – paremmin tarpeita vastaavassa – asunnossa.
    http://www.faz.net/aktuell/feuilleton/familie/ig-bau-senioren-sollen-wohnungen-fuer-familien-raeumen-13410950.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Jos jotain pitäisi tukea rahallisesti, niin se on suurten ikäluokkien poismuuttoa syrjäseudun Suomesta sivistyksen pariin.

    Se olisi taloudellisesti viisas ratkaisu, koska tällöin se pienentäisi suurten kaupunkien (heh) kuppausta valtionosuuksien pienenemisen muodossa ja kasvattaisi niiden taloutta eläkeläisten eläkkeiden muodossa.

    Samalla isovanhemmat tulisivat lähemmäksi lapsia ja lastenlapsia, joka taas edesauttaisi lasten selviämistä ruuhkavuosista, kun isovanhemmat voisivat auttaa lapsiaan lastenhoidossa.

    Ajatelkaa, Suomi maksaa 8,5 miljardia euroa vuodessa, estääkseen tätä tapahtumasta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.