Mikä bulevardeissa pelottaa?

29.2.2016 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 110 Kommenttia 

Ristiriitaisia tunteita ovat herättäneet Helsingin suunnitelmat muuttaa moottoritiet Kehä I:n sisäpuolella talojen reunustamiksi bulevardeiksi niin, että asuntoja syntyy noin 80 000 asukkaalle.

Pariin yleiseen argumenttiin on vastattava.

Siirtyvätkö ruuhkat naapurikuntiin. Helsingin sisääntuloteiden kapasiteetti ei laske verrattuna vaihtoehtoon, että nuo 80 000 asukasta asutettaisiin muualle kantakaupunkiin. Kehä I:n sisäpuolelle on tulossa 150 000 asukasta. Nykyisellä liikennemuotojakaumalla tämä ihmismäärä tukkisi kantakaupungin katuverkon täysin. Siksi panostetaan joukkoliikenteeseen. Bulevardeja pitkin kulkisi pikaratikoita, jotka ainakin välttävät ruuhkat. Sisääntuloteiden kapasiteetin rajoittaja on vastaanottavan katuverkon kapasiteetti, eikä se tässä muutu miksikään. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.3.2016

28.2.2016 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 69 Kommenttia 

Keski-Pasilan kaava

Tämä oli meillä käsittelyssä vuoden 2014 lopulla. Silloin tehtiin varsinaiset linjaukset. Nyt on hiottu yksityiskohtia. Lautakunta on eri vaiheessa vaatinut kaavoitettavaksi enemmän ja rakennusoikeuden määrä onkin noussut yli 50 prosentilla ensimmäisistä suunnitelmista. Alueelle tulee 3500 asukasta ja 1000 työpaikkaa. Veturitie vähän häiritsee aluetta tuoden sinne paljon läpiajoliikennettä.

Minusta täällä pitäisi noudattaa pysäköinnissä periaatetta, että paikkoja rakennetaan kysynnän mukaan. koska se olisi ilmeisesti fyysisesti mahdollista.

Fillariyhteydet pääasiassa pyöräkaistoina.

Museoviraston esitys Vartiosaaren suojelemisesta rakennusperintölain perusteella.

Rakennusperintölakiin vedoten Museovirasto vaatii myös Vartiosaaren metsän suojelua. Vaikka olisi mitä mieltä hyvänsä Vartiosaaren kaavoituksesta, tätä ei voi hyväksyä. Museovirasto pyrkii ulottamaan totiasiallisen veto-oikeutensa luonnonsuojeluun, jota varten on aivan eri asiantuntijatahot. Rakennusperintölain perusteluissa sanotaan eksplisiittisesti, ettei näin voi tehdä.

Minä olen aikanaan sitoutunut Vartiosaaren kaavoitukseen kokouksessa, jossa sain esittelijän ehdotuksen vastaisesti läpi päätöksen, että saaren rakentamisen edellytyksenä on ratikkayhteys. Tämä sitoo minua jatkossakin.

Lausunto Viherkattolinjauksista.

Lausuntoesitys on lakoninen: ei ole huomautettavaa.

Viherkatot ovat mainio asia. ne pidättävät hulevesiä, viilentävät rakennusta kesällä ja lämmittävät talvella, eristävät ääntä ja tarjoavat tilaa kaupunkiviljelylle. Kattoja on Helsingissä noin tuhat hehtaaria, mutta läheskään kaikkiin niistä ei voi viherkattoa tehdä.

Ainoa mikä tässä valtiotieteilijää huolestuttaa on kasvin juurien kyky mennä läpi vaikka harmaan kiven. Kohta ylimpien kerrosten katon läopi tunkeutuu juuria? Koska vastaväite on niin ilmeinen, siihen on aivan varmasti jokin vastaus.

Kruunusiltojen linjaus

Kruunuvuorenrannasta rakennettavan siltayhteyden linjaus on nyt valmis päätettäväksi. Jäljelle jäi vaihtoehto Hakaniemen torin eteläreunan kautta. Merihaassa tämä menisi eteläistä rantaa pitkin.

Kaavailussa on kaksi ratikkalinjaa: Laajasalosta (myöhemmin myös Vartiosaaresta) Rautatientorille 45 metrisillä ratikoilla ja Kruunuvuorenrannasta Diana-puistoon tavallisilla 30 metrisillä ratikoilla.

On esitetty myös ajatus kiertää Merihaka pohjoispuolelta, jolloin yhteys palvelisi paremmin kalliota ja vaihtoyhteyksiä Hakaniemessä, koska linja kulkisi Hakaniemen nykyisten ratikkapysäkkien kautta. Tätä ei kuitenkaan esitetä. Täytynee kysyä, miksi. Varmaankin hinta ja nopeus.

Hanketta esiteltiin jokin aika sitten lautakunnalle. Tuolloin mainittiin, että yhteys nostaa maan arvoa 200 miljoonalla eurolla. Nyt listatekstissä sanotaan, että kaupungin omistaman maan arvoa 159 eurolla. Siitä saadaan kaupungin kassaan takaisin vaatimattomat 40 miljoonaa euroa. Kysyi miksi ja vastaus oli, että Kruunuvuorenrannan tontit on ehditty pitkälti luovuttaa ennen siltapäästöstä. TÄSTÄ OLEMME YRITTÄNEET VAROITTAA!

[LISÄYS 2.3. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa kävi ilmi, että listateksti antaa aivan liian pessimistisen kuvan siitä, kuinka suuri osa sillan tuottamasta arvonnoususta saadaan perityksi kaupungille. Ongelma on kuitenkin olemassa, mutta ei aivan näin suurena. Se koskee myös Sompasaaren tontteja.]

Synergiaedut epäreilua kilpailua?

22.2.2016 · Aihe _ · 37 Kommenttia 

Kauppalehti kauhisteli sitä, että pelastuslaitokset tekevät sairaanhoitopiirien kiireettömiä sairaankuljetuksia, joita ei ole kilpailutettu. Jos pelastuslaitokset haluavat tähän osallistua, niiden pitää yhtiöittää tämä toiminta.

Taloudellisen tehokkuuden kannalta tuntuu perustellulta, että pelastuslaitokset voivat käyttää kalustoaan kiireettömiin kuljetuksiin silloin, kun mikään suurempi katastrofi ei ole päällä. Voi tämän tietysti yhtiöittää, kunhan hyväksytään se, että nämä yhtiöt voivat vuokrata pelastuslaitoksen kalustoa marginaalikustannusten hintaan. Lue lisää

Liberan analyysi (7) Kriittisiä huomioita

21.2.2016 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 113 Kommenttia 

Vaikka pidän Pursiaisen ja Saarimaan analyysia hyödyllisenä lukea, kaikkea siitä ei pidä uskoa; paljon on substanssin huonoa tuntemista ja paljon on ylilyöntejä.

Inkrementalismi. Kirjoituksessa kyllä sanotaan aluksi, että kaavoitusta tarvitaan ulkoisten hyötyjen ja haittojen vuoksi, mutta sitten se vähän unohtuu. Jos jokaisesta tontista erikseen päätetään käyttötarkoituksesta, joka maksimoi sen tontin arvon, päädytään lopulta täysin epäonnistuneeseen kaupunkiin. Siksi tarvitaan jopa vähän intuitioon perustuvaa näkemystä siitä, paljonko kaupungissa on esimerkiksi puistoja. Sen voi yrittää laskea rahassa, mutta toivotonta se on. Laskelmat ovat niin monimutkaisia, ettei niissä päästä minkäänlaiseen tarkkuuteen.

Minä kyllä usein lasken itselleni suuruusluokkia oman ajatteluni pohjaksi. On itysestään selviä tapauksia. Kymmenen miljoonan piilotuki 1200 golfinpelaajalle ei ole perusteltu eikä 20 miljoonan euron tuki pienkonekentälle. (Noin 400 €/nousu). Lue lisää

Liberan analyysi (6): Rahat kaupungille

21.2.2016 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, _ · 8 Kommenttia 

Asuntoja kannattaa rakentaa sinne, missä niistä ollaan valmiita maksamaan enite – siis sinne, missä ihmiset haluavat asua. Jos ollaan tarkkoja, sinne, missä asunnoista on ylöikysyntää. Jos pääkaupunkiseudun asukkaista vain joka kolmas esimerkiksi haluaa asua kantakaupungissa, kantakaupunkia on rakennettava lisää, koska sitä on vähemmän kuin yksi kolmannes. Jos tämä olisi tietokonepeli, jossa resursseja voi siirtää miten tahansa, kaikki rakentaminen kannattaisi kohdistaa kantakaupunkiin niin kauan kunnes markkinat ovat tasapainossa. Näin ei kuitenkaan voida eikä kannata tehdä, joten rakennettakoon niitä toiseksi parhaitakin.

Tämä koski siis sijaintia. Se ei tarkoita, että kannattaa rakentaa vain luksusasuntoja poreammeineen, koska niille ei ole juurikaan kysyntää.

Toiseksi raportissa sanotaan se itsestään selvä asia, että kaupungin kannattaa ottaa maaomaisuudestaan rahaa niin paljon kuin vain saa siitä. Väkiluvun kasvu on joka tapauksessa kaupungille erittäin kallista.

Tämä ei ole kaikille itsestään selvää. Rakennusliikkeet ovat saaneet monet uskomaan, että ne myisivät hyvää hyvyyttään asuntoja halvemmalla, jos vain saisivat tontit halvemmalla. Jotkut uskovat jopa joulupukkiin, mutta tämä väite ei pidä paikkaansa. Rakennusliike ottaa asunnosta niin paljon kuin saa, eikä siihen, paljonko siitä saa, vaikuta mitään se, paljonko rakennusliike on maksanut tontista.

Mutta merkittävä huomio, jota en ole tullut ajatelleeksi. Anni Sinnemäki sanoo toisaalla netissä, ettei tämä 400 euroa kuussa alennus ARA-asunnoista ole totta, koska kaupungin pitää verrata sitä, paljonko se saa maanvuokratuloja eikä paljonko asukkaat maksavat vuokraa asunoistaan. Maan vuokrassa ero on vain vasjaat sata euroa/asunto. Lue lisää

Liberan analyysi (6) Markkinoita myös autoilijoille

21.2.2016 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 94 Kommenttia 

Pursiainen ja Saarimaa esittävät, että myös liikenteessä pitäisi ottaa järkevä hinnoittelu käyttöön. He kannattavat ruuhkamaksuja ja sitä, että pysäköintipaikoista perittäisiin niiden todellisia kustannuksia vastaava maksu eikä paikkoja pakotettaisi rakentamaan kaavoituksessa enemmän kuin niille on maksuhalukasta kysyntää. Ammattiekonomisteja!

Toivottavasti rakkaat kokoomuslaiset lukevat huolella myös tämän.

Aloitetaan ruuhkamaksuista. Sanoin Hesarille, että ruuhkamaksujen tarpeen ymmärtää jokainen, joka on läpäissyt taloustieteen peruskurssin. Yliopistolta otettiin yhteyttä ja sanottiin, että opetuksen taso on laskenut niistä päivistä, jolloin siellä olin ja tenteistä joudutaan päästämään läpi puutteellisin tiedoin. Lue lisää

Liberan analyyssi (5) Matalan rakentamisen kustannus esiin

21.2.2016 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 23 Kommenttia 

Pursiainen ja Saarimaa vaativat tiiviimpää kaavoitusta. He syyttävät tehottomista kaavoista poliitikkoja ja sitä vääristymää, että kaavoista päättävät nykyiset asukkaat eikä tulevilta kysytä mitään.

Tämä nykyisten asukkaiden tuottama vääristämä on suosittu nykykirjallisuudessa erityisesti Yhdysvalloissa, jossa siitä syytetään kaupunkien kalliita asumiskustannuksia ja ympäristörikokseen verrattavaa kaupunkirakenteen hajaantumista.

Hyvä esimerkki tästä on, että valmisteilla olevan Uuden yleiskaavan ollessa ensimmäisen kerran kansalaisten arvioitavissa, sen lähes jokaisesta rakentamiseen osoitetusta pikselistä joku urputti. Lue lisää

Liberan analyysi (4) Läpinäkyvyyttä maan myyntiin ja vuokraukseen

20.2.2016 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 19 Kommenttia 

Kirjoituksessa vaaditaan avoimuutta maan myymisen ja vuokraamisen kautta tapahtuvalle erilaisten toimintojen subventiolle. Tästä olen sinänsä aivan samaa mieltä. On maan tapa piilottaa kaikenlainen tuki maan hinnan alennukseen. Olisi reilumpaa kirjata se menoksi budjettiin, jolloin tietysti tuloksi pitäisi kirjata käypä maan vuokra.

Erityisen suosittua tämä piilotettu tuki on ollut ja on jatkossakin urheiluhankkeissa. Nyt on vuorossa HIFK:n jäähalli, joka rahoitetaan yksityisellä rahalla täysin ilman julkista tukea – kunhan vain saa unelmatontin sopuhintaan. (HIFK väittää maksavansa tontista käyvän hinnan. Käypä hinta on huutokauppahinta) Lue lisää

Liberan analyysi (3) Sosiaalinen asuntotuotanto alas?

20.2.2016 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 25 Kommenttia 

Analyysissa arvostellaan voimakkaasti sosiaalista asuntotuotantoa tapana tukea pienituloisten asumista ja erityisesti sitä, että ARA-asuntoja rakennetaan myös kalliisiin kaupunginosiin. Erillisiä kaupungin vuokra-asuntoja pitäisi olla vain niitä varten, jotka luottotietojen menettämisen takia eivät pysty sijoittumaan vapaille markkinoille. Muutoin pienituloisten asumista tulisi tukea tulonsiirroin eikä seiniä tukemalla.

Minä olen taipuvainen ajattelemaan samalla tavalla tästä erillisten talojen rakentamisesta köyhille. Sitä on vaikea perustella. Olisi parempi, että ihmiset asuisivat rikkaat ja köyhät sekaisin kerrostaloissa, kuten vielä 1930-luvulla. Pienituloisia tuettaisiin asumistuella. Tämä olisi parempi, koska Lue lisää

Liberan analyysi (2) Mitä vikaa asuntojen korkeissa hinnoissa

19.2.2016 · Aihe _ · 20 Kommenttia 

Asuntojen korkea hinta on hyvä merkki

Kirjoittajat sanovat, että asuntojen korkea hinta on sinsänsä hyvä merkki. Osoittaahan se, että alue on haluttua. Kyllä tästä olen samaa mieltä. Erityisesti asuntojen hyvin halpa hinta on todella huono signaali.

Asuntojen korkeaa hintaa pääkaupunkiseudulla voi yrittää selittää sillä epäreiluudella, että työn perässä on muutettava, vaikka ei haluaisi. Mutta asuntojen hinnat pääkaupunkiseudulla eivät ole erityisen korkeita, jos ei ole nirso asunalueen suhteen. Kehyskunnista saa todella halvalla.

Asuntojen korkea hinta Helsingin kantakaupungissa on osoitus kaupunkisuunnittelun onnistumisesta. Kantakaupunkiin halutaan asumaan. Työn perässä muuttava voi asua vaikka Espoossa. Lue lisää

Seuraava sivu »