Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.2.2016

31.1.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

(Esityslistaan tästä)

Lausunto AM-ohjelman luonnoksesta

Asunto-ohjelmaa pitäisi uudistaa hyvinkin radikaalisti tavoitteena lisätä olennaisesti asuntotuotantoa Helsingissä. Tarjonnan joustamattomuus on yksi suomalaisen asuntopolitiikan huonoimpia piirteitä. En mene kuitenkaan tässä tähän sen syvällisemmin, jotta saisin tämän postauksen joskus valmiiksi. Pyrin tekemään tästä aiheesta vielä erillisen postauksen.

Sitä odotellessa kannattaa tutustua ohjelmaluonnokseen tästä. Otan mielelläni vastaan hyviä huomoita.

Lähiöprojektin projektisuunnitelma

Lähiöiden kunnostaminen ja elävöittäminen on erittäin tärkeätä. Tästä raportista ei kuitenkaan nopealla lukemisella pääse perille siitä, ollaanko kohdistamassa voimavaroja oikein tähdellisimpiin kohteisiin. Liikaa kauniita lauseita eikä mitään tietoa niistä hankkeista, joihin ei ole katsottu mahdolliseksi osoittaa voimavaroja.

(Mitenkähän lainvartijat suhtautuisivat siihen, jos kaupunki ottaisi tavakseen ostaa merkittävästi asuntoja joltain alueelta, investoida alueen kunnostamiseen ja rahoittaa tämän ostamiensa asuntojen arvonnousulla.)

Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma

Näissä asioissa luottamusmiehen on viisainta vain luottaa, ellei jostain tule merkittäviä huomioita, joiden mukaan kaupunki olisi laiminlyömässä jotain näkökohtaa.

Ilmastonmuutoksen tuoma merenpinnan nousu tuottaa kustannuksia jo nyt.

Lausunto lausunnoksi Uudenmaan neljännestä vaihemaakuntakaavasta

Lausuntoluonnos on jopa vähän aggressiivinen. Helsinki ei haluaisi, että maakuntakaavalla puututtaisiin kaavoituksen yksityiskohtiin Helsingissä – pyrkiihän maakuntakaava olemaan tarkempi kuin yleiskaava. Vähän tämä suunnitteluhierarkia ontuu, koska maakuntaliiton voimavarat ovat vähäisiä verrattuna kaupunkisuunnitteluviraston voimavaroihin, mutta kuitenkin maakuntaliitto haluaa määrätä yksityiskohtaisista ratkaisuista.

Olen helpottunut, että kaupunginhallitus antaa lausunnon eikä lautakunta. On vähän ristiriitainen tunne esimerkiksi Ramsinniemeä koskevasta osasta. Minä en haluaisi asuinaluetta Ramsinniemeen, mutta ei se kyllä mikään koko maakuntaa koskeva asia ole.

Tuulivoiman suunnitteluperiaatteet

Kaupunki suhtautuu myönteisesti teollisenmittakaavan merituulipuistoihin kaupungin edustalla. Tässä on suunta muuttunut. Vähän ehkä myöhään, kun syöttötariffin piiriin pääsevien katoksi on asetettu 2500 MW ja tämä on jo varattu enemmän kuin kokonaan. Ehkä joskus myöhemmin.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys Herttoniemen Puusepänkadun kortteleiden asemakaavan muutokseksi

Lautakunta palautti tämän aikanaan (muistaakseni esitys oli muodollisesti minun tekemäni.) ja kehotti tekemään asuntoja ja alentamaan pysäköinnin kustannuksia. Alueelle tulee nyt uutta asuinkerrosalaa 56 650 k-m2 mikä merkitsee noin 1 400 asukasta. Asukkaiden katsotaan tarvitsevan 430 pysäköintipaikkaa. Jostain syystä tässä ei näyttäisi olevan mitään tavanomaisia helpotuksia yhteiskäyttöautoista ja muusta sellaisesta. Alue on kävelymatkan päässä metroasemalta.

Minä haluaisin muuttaa paljon isomman osan Herttoniemen teollisuusalueesta asuinalueeksi, mutta se tappelu on hävitty tältä erää. Virasto ei olisi halunnut tätäkään.

Alueella toimiva Planmeca pelkää asukkaita, jotka ovat herkkiä urputtamaan vaikkapa aamuöisestä rekkaliikenteestä. Planmeca työllistää alueella 800 henkeä, mitä voi verrata vaikka paljon huomiota saaneeseen Äänekosken sellutehtaan alle kahteensataan työpaikkaan.

Tämä kaava vastaa yksinään kymmentä prosenttia vuoden kerrosalatavoitteesta.

Lausunto demarien asuntotuotantoa koskevasta valtuustoaloitteesta

Demarit esittävät asuntotuotannon nostamista 7 000 asuntoon vuodessa ja ARA-tuotannon osuuden nostamista 20 prosentista 30 prosenttiin. Tuo määrällinen tavoite taitaa toteutua jo raide-Jokeri -sopimuksen ansiosta. Pitäisi nostaa enemmän.

Pienituloisten – erityisesti pienipalkkaisten asemaa Helsingin raadollisilla asuntomarkkinoilla pitää parantaa, mutta en ole varma, että paras tapa tehdä tämä on rakentaa erillisiä kerrostaloja köyhille – erityisesti, kun nämä eivät saa valtiolta enää käytännössä mitään tukea. Seinien tukemisen sijasta pitäisi tukea asukkaita suoraan.
Jos valtio laittaa Ara-ehtoihin vaatimuksen, että kaikki töihin päässeet pitää määräajan kuluttua häätää pois, ei tätä rahaa kannata ottaa vastaan lainkaan. Saahan kaupunki halpaa rahaa suoraan markkinoilta.

Kommentit

17 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.2.2016”

  1. Simo Melenius kirjoitti 31.1.2016 kello 13:36

    Minä haluaisin muuttaa paljn isomman osan Herttoniemen teollisuusalueesta asuinalueeksi, mutta se tappelu on hävitty tältä erää. Virasto ei olisi halunnut tätäkään.

    En sillä tavalla tunne muodollisuuksia, joten kysynpä, että miten tuo viraston ja lautakunnan välinen keskustelu muodollisesti toimii?

    Jos kaupunkisuunnittelulautakunnan enemmistö olisi jostain asiasta eri mieltä viraston kanssa, niin eikö lautakunta sitten voi palauttaa sitä uudelleen valmisteluun tasan niin kauan, kunnes lopputulos tyydyttää eli saadaan, mitä tilataan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.1.2016 kello 15:47

    Lautakunta palautti tään kaavan, koska oli eri mieltä viraston kanssa. Lautakunnan enemmistö (kok, sd) kuitenkin on sitä mieltä, että loput Herttoniemen teollisuusalueesta pitää varata teollisuudelle sitä ajatellen, että joskus tällä vuosisadalla tai seuraavalla ilmaantuisi kysyntää teollisuustonteille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Vesa kirjoitti 31.1.2016 kello 14:36

    “Mitenkähän lainvartijat suhtautuisivat siihen, jos kaupunki ottaisi tavakseen ostaa merkittävästi asuntoja joltain alueelta, investoida alueen kunnostamiseen ja rahoittaa tämän ostamiensa asuntojen arvonnousulla.”

    Siitä vain toimeksi. Lainvartijoilla ei nokan koputtamista. Miksi arvonnousu pitäisi yksinomaan antaa yksityiselle pääomalle?

    Kaupungilla on valtavat resurssit tähän. Osan rahoituksesta Helsinki voi hyvin järjestää myymällä nykyisin Helsingin Asuntohankinta Oy:n omistamia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja (3500 kpl) erityisesti kantakaupungin alueelta. 500 miljoonaa on niistä irroitettavissa helposti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.1.2016 kello 15:45

    Vesa
    Asuntohankinta ei saa myydä omistamiaan asuntoja. Verovapauden ehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Sepi kirjoitti 31.1.2016 kello 15:01

    Taisitkin jo mainita aikaisemmin, mutta miksi kaupunki ei rakenna markkinaehtoisia vuokrataloja noiden köyhäintalojen sijaan? Niitä olisi varaa rakentaa melkein loputtomasti, kun vuokratuotot kattavat investointikustannukset niin helposti nykyisillä vuokratasoilla.

    Ja jos vahingossa rakennettaisiin niin paljon, että vuokrataso saataisiin laskuun, niin se vasta kansalaista hyödyttäisikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  6. Hautsi kirjoitti 31.1.2016 kello 17:16

    Olen helpottunut, että kaupunginhallitus antaa lausunnon eikä lautakunta. On vähän ristiriitainen tunne esimerkiksi Ramsinniemeä kopskevasta osasta. Minä en haluaisi asuinaluetta Ramsinniemeen, mutta ei se kyllä mikään koko maakuntaa koskeva asia ole.

    Toisaalta jos Ramsinniemi kuuluu Uudenmaan viheralueiden parhaimpaan kymmenykseen (kuten maakuntakaavan tausta-aineistosta voi ehkä päätellä), en näe miten liitto kaavassaan voisi jättää sen huomiotta.

    En tosin itsekään ole varma millä tasolla suojelupäätökset pitäisi tehdä: kunnan, maakunnan vai valtionhallinnon tasolla (vai maailman?).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  7. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 31.1.2016 kello 18:10

    Kyllä tuota maakuntakaavalausuntoehdotusta olisi kannattanut kritisoida voimakkaammilla sanoilla kuin että se on “jopa vähän aggressiivinen”.

    Sen lisäksi, että viraston ehdotuksessa käännetään kaavahierarkia päälaelleen ja vaaditaan useiden viheralueiden ja kulttuuriympäristöjen heikentämistä maakuntakaavassa ja viheryhteysmerkinnän typistämistä ekologisesta yhteydestä pelkäksi virkistysyhteydeksi, siinä myös vedotaan virheellisesti raideliikenteeseen.

    Tässä on lainaus lausuntoehdotuksesta:

    “Melkin, Ramsinniemen, Vartiosaaren, Hämeenlinnanväylän itäpuolen sekä Tuomarinkylän kartanon eteläpuolisten alueen osalta maakuntakaavamerkintöjen tulee turvata Helsingin yleiskaavoituksen tavoitteet. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen -merkintä ei saa estää alueiden kulttuuriarvot huomioivaa tiivistämistä, erityisesti raideliikenteen varrella.”

    Missään noista lausunnossa mainituista paikoista ei ole raideliikennettä muuta kuin yleiskaavaluonnoksessa. Miten on mahdollista, että virkamiehistä on täysin luontevaa perustella suunnitelmaa suunnitelmalla itsellään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.1.2016 kello 18:24

    On kuitenkin niin, että kun yleiskaava on hyvåäksytty, se menee maakuntakaavan ohi. Nyt puhutaan maakuntakaavaehdotuksesta, joka ei siis vielä ohjaa yleiskaavoitusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 31.1.2016 kello 18:37

    Osmo Soininvaara:
    On kuitenkin niin, että kun yleiskaava on hyvåäksytty, se menee maakuntakaavan ohi. Nyt puhutaan maakuntakaavaehdotuksesta, joka ei siis vielä ohjaa yleiskaavoitusta.

    Näin kyllä, mutta on aika erikoinen tilanne, että yleiskaavaehdotuksella pyritään ohjaamaan maakuntakaavaehdotusta.

    Toki nyt voimassa olevaa maakuntakaavaa olisi tullut käyttää pohjana yleiskaavasuunnittelussa eikä senkään perusteella olisi pitänyt esittää Ramsinniemen tai Vartiosaaren rakentamista (muiden mainittujen alueiden tilanteeseen en valitettavasti ole ehtinyt perehtyä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.1.2016 kello 19:12

    Vartiosaari on vallitsevassa maakuntakaavassa valkoinen alue. Maakuntahallituksen lausunnon mukaan ei ole esteitä sen rakentamiselle. Kyllä tästä päätetään Helsingissä ja vain Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Vesa kirjoitti 31.1.2016 kello 19:05

    Osmo Soininvaara:
    Vesa
    Asuntohankinta ei saa myydä omistamiaan asuntoja. Verovapauden ehto.

    Tämä ei ole este, vaan hidaste. Ratkeaa joko lobbauksella tai hyvän verojuristin avulla.

    Yksityisille sijoittajille tuntuu olevan hyvin mahdollista saada vaikkapa ara-asuntojen osalta poikkeuslupia säännöstelystä vapautumiseen, niin miksei sitten julkista sektoria edustava kaupunki saisi lobbaamalla tähän asiaan joko joustavan tulkinnan tai muutoksen säädöksiin. Tai sitten verojuristi rakentaa häkkyrän, jolla pääoma voidaan vapauttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  12. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 31.1.2016 kello 19:21

    Osmo Soininvaara:
    Vartiosaari on vallitsevassa maakuntakaavassa valkoinen alue. Maakuntahallituksen lausunnon mukaan ei ole esteitä sen rakentamiselle. Kyllä tästä päätetään Helsingissä ja vain Helsingissä.

    Tässä on lainaus Uudenmaan liiton 16.3.2015 Helsingin yleiskaavaluonnoksesta antamasta lausunnosta:

    “Voimassa olevassa maakuntakaavassa Vartiosaari on valkoista aluetta, eli sille ei ole osoitettu erityistä seudullista maankäyttöä. Vartiosaarella on valtakunnallista kulttuuriympäristöarvoa (höyrylaivareittien kesähuvila-asutus). Ramsinniemi puolestaan on virkistys- ja suojelualuetta. 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa Vartiosaareen ja Ramsinniemeen on osoitettu uutena maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön ominaisuusmerkintä.

    Maakuntakaavassa on ollut tapana osoittaa näin suurille väestömäärille asuntorakentamiseen tarkoitetut alueet taajamana, eikä valkoisena alueena. Saaristossa paljon vähäisemmätkin asutustihentymät, esim. pinta-alaltaan saman kokoinen (noin 80 ha) Suomenlinna (noin 800 asukasta) on merkitty taajamaksi. Kulttuuriympäristöarvot asettavat omat reunaehtonsa alueen suunnittelulle.

    Tilanteessa, jossa kasvava väestömäärä lisää yhtä lailla myös virkistyskäyttöpaineita, tulee erityisen tarkkaan harkita uusien vielä rakentamattomien alueiden käyttöön ottoa. Maakuntakaavan muuttamiseksi taajamatoimintoihin tarvitaan enemmän taustatietoa ja vahvempia perusteluja. Vartiosaari voisi vaihtoehtoisesti tarjota oivallisen, seudullisestikin merkittävän virkistysalueen.”

    Maakuntahallitus antoi kyllä Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta politikoinnin seurauksena hiukan löysemmän lausunnon, mutta silloinkin alkuperäinen lausuntoehdotus oli linjassa yleiskaavaluonnoksesta annetun lausunnon kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.1.2016 kello 20:04

    Maakuntaliiton lausunto on se, minkä maakuntaliitto antoi. Esittelijä ei ole maakuntaliitto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 1.2.2016 kello 7:50

    Osmo Soininvaara:
    Vartiosaari on vallitsevassa maakuntakaavassa valkoinen alue. Maakuntahallituksen lausunnon mukaan ei ole esteitä sen rakentamiselle. Kyllä tästä päätetään Helsingissä ja vain Helsingissä.

    Maakuntakaavan valkoisista alueista on kerrottu ympäristöministeriön maakuntakaavoitusta koskevassa oppaassa sivulta 32 alkaen. Opas on ladattavissa täältä:

    http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Maankaytto_ja_rakennuslaki_2000_sarja/Opas_6_Maakuntakaavan_sisalto_ja_esityst%284379%29

    Kaupunkisuunnitteluvirasto lobbaa Vartiosaaren merkinnän muuttamista juuri siksi, ettei valkoinen alue tue Vartiosaaren rakentamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  15. Sakke kirjoitti 2.2.2016 kello 6:57

    Miten hyvin tasapainossa ovat mielestänne Helsingin viheralueet idässä ja lännessä?

    Oikeastaan tarkoitan tällä kysymyksellä Helsingin kaakossa ja lounaassa sijaitsevia alueita. Kun kaupungin karttaa (tai pikselikarttaa) katsoo, tulee alkaa mieleen nousta vaikka kuinka monta pienempiin alueisiin liittyvää kysymystä. En vähättele idän suunnan ulkoilu- ja virkistysalueiden, paljolti siis myös lähiluonnon tarvetta.

    Kysymyksessäni huoli painottuu niiden lisäksi myös noin kolmen kilometrin levyiselle kaistaleelle Helsingin länsireunalla, jonka “betonipuolue” näyttää kaikesta päätellen yrittävän vallata lähiluonnolta mm. vyörytystaktiikalla!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  16. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 2.2.2016 kello 17:42

    Sakke:
    Miten hyvin tasapainossa ovat mielestänne Helsingin viheralueet idässä ja lännessä?

    Jos kysymyksesi oli tarkoitettu minulle, niin en asettaisi lännen ja idän viheralueita vastakkain. Luontoalueiden säilyttämisen tulisi olla kaupunkisuunnittelun lähtökohta ilmansuunnasta riippumatta.

    Monelta ongelmalta olisi vältytty, jos suunnittelu olisi aloitettu tarkastelemalla kaupungin itsensä ylläpitämää luontotietojärjestelmää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  17. Sakke kirjoitti 2.2.2016 kello 23:44

    Hanna-Leena Ylinen: Jos kysymyksesi oli tarkoitettu minulle, niin en asettaisi lännen ja idän viheralueita vastakkain. Luontoalueiden säilyttämisen tulisi olla kaupunkisuunnittelun lähtökohta ilmansuunnasta riippumatta.

    Monelta ongelmalta olisi vältytty, jos suunnittelu olisi aloitettu tarkastelemalla kaupungin itsensä ylläpitämää luontotietojärjestelmää.

    Ei haittaa, vaikka vastasit.

    Noin sen kyllä oikeastaan minäkin ajattelen. Jokainen alue tarvitsee oman lähiluontonsa, viheralueensa ja puistonsa. Sen lisäksi, että jotkin kokonaisuudet ovat tärkeitä, tuo tärkeys voi esiintyä joskus pienemmässäkin mittakaavassa.

    Hämmästyin itse valtavasti, kun löysin pari vuotta sitten aivan yllättäen, uuden yleiskaavan aiempaa laajemmaksi “kantakaupungiksi” luokittelemalta alueelta kasvavia mansikoita. Helsingin lähiluonto on suunnattoman arvokas, mutta sitä pitää yrittää kaikin keinoin suojella puskutraktoreilta ja kaivinkoneilta.

    Kauanko mahtaa muuten mennä, että saamme seuraavat liitosalueet, edellisten lisäksi? Nyt taitaisi olla jo Espoon vuoro luovuttaa …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

Jätä vastaus