Huomioita AM-ohjelmasta (2) Huoneistokokojakauma

31.1.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

(Linkki asunto-ohjelmaluonnokseen)

Huoneistokokojakauma

Helsinki määräsi aiemmin uusien asuntojen keskikooksi 75 neliötä. Se oli tarkoitettu koko kaupungin keskiarvoksi, mutta sitä alettiin toteuttaa kaupunginosa- ja jopa tonttikohtaisesti. Nyt tämä on väljennetty niin, että asuntojen pinta-alasta Hitas-kohteissa 60 – 70 prosenttia on perheasuntoja (vähintään kolmioita) ja kovanrahan tuotannossa 40 – 50 prosenttia.

Mikko Särelä on kritisoinut, että noiden pinta-alaprosenttien viereen on laitettu suluissa perheasuntojen osuudet (50 – 60 prosenttia ja 30 – 40 prosenttia). Olin ensin samaa mieltä, mutta sitten oivalsin, että niiden poistaminen voisi johtaa taas siihen, että perheasuntovelvoite toteutettaisiin yhdellä ylisuurella asunnolla.

Espoossa uusien asuntojen keskikoko on 90 neliötä, eikä kukaan urputa mitään.

Lapsiperheiden puolustaminen on aina ollut yksi asuntopolitiikan tavoitteita ja näin tulee olla jatkossakin, vaikka markkinamekanismi antaisi kaikki asunnot sinkuille. Sen sijaan tuossa normissa pitäisi olla aluekohtaista vaihtelua, sillä Östersundomiin tulee luonnostaan isompia asuntoja ja kantakaupunkiin pienempiä. Toisaalta pitäisi ottaa huomion myös vanhojen ausntojen kokojakauma. Niinpä on tähdellisempää vaatia perheasuntoja Munkkivuoreen kuin Munkkiniemeen, jossa niitä jo on. Vaikka Kalliossa on luonnollista olla enemmän pieniä asuntoja kuin lähiöissä, Kallioon rakennettavissa uudiskohteissa olisi hyvä olla perheasuntoja, koska vanhassa kannassa niitä ei juuri ole.

Asuntojen koko on Helsingissä erittäin pientä verrattuna muuhun maahan tai muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin. Olisi virhe rakentaa pelkkiä kanakoppeja edelleen. Hyvin pieniä asuntojakin voi rakentaa jonkin verran nuorten ensimmäisiksi asunnoiksi. Niissä ei olisi ihan pakko olla invavessaa, koska niissä asutaan tilapäisesti.

Kommentit

16 Vastausta artikkeliin “Huomioita AM-ohjelmasta (2) Huoneistokokojakauma”

  1. Ei pieniä asuntoja kirjoitti 31.1.2016 kello 20:59

    Tulisi tosiaan pyrkiä siihen että tulevaisuudessa asuttaisiin entistä suuremmissa asunnoissa, eikä pienemmissä. Joku 40 neliömetriä tai 50 on sopiva yksinasujalle. Tietenkin saa ostaa suuremmankin jos on varaa ostaa.

    Vähän pelkään että trendinä tulevaisuudessa ovat kanankopit sekä perheille että yksinasujille. Mm. Martinlaakson miniasunnot (olivatko ne nyt 7 tai 15 neliötä) ja sitten myös perheasuntojen lisäksi eräässä uudiskohteessa joka on alueellamme on 30 neliön asuntoja.

    Suomessa sää on aivan hirvittävä suurimman osan vuodesta. Sataa lunta tai räntää… tai sitten kesällä tulee vettä kaatamalla. Täällä ei oikeastaan ole mitään ravintola eikä katukulttuuria. Lisäksi monilla ei ole laittaa rahaa juurikaan kulutukseen, kulttuuriin, ulkona syömiseen ja muihin kivoihin aktiviteetteihin kaupungilla, joten elämä tulee olemaan surkeaa ja yksinäistä vähävaraisena minikopissa istuen kun pienessä asunnossa ei ole edes tilaa harrastustarvikkeille ja liika ahtaus ärsyttää.

    Pienet asunnot ovat OK opiskelijoille, mutta eivät hyväksyttäviä pysyviksi asunnoiksi.

    Rakennusfirmojen ahneuden vuoksi minikopit kyllä tulevat varmasti yleistymään ja ovat pian standardi jos niiden rakentaminen vain sallitaan. Niistä saa paremman hinnan per neliömetri. Sitten media selittää kilvan miten 2 neliömetrin boksissa asuminen on muotia.

    Hong Kongin neliöhintoja tutkailin ja siellä kaiketi keskimäärin 18 neliön asunto maksaa noin 400 tuhatta euroa. Vuokrien täytyy olla varmaankin halvempia kuin ostohinta. Luulen että muuten porukat asuisivat kadulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  2. Markku af Heurlin kirjoitti 31.1.2016 kello 21:54

    Näitä kuningasajtauksiani:

    Suuremaaa huoensiossa on mielekästä olla erillien huone omalal siäänkäynnillä ja kh:lla (ns. kotiapulaien huone ennen vanhaa).

    Tämän osakas voi halutessaan vuokrata erillisenä asuntona. Vöälisäs on äänenpitävä ovi. Ja jos hauaa, aukonkin voi panna umpeen.
    Ja toisaalta asuntoon saa lisää tilaa tarvittaessa. Tällasia huoneistoja on muuten kaksi tässä entisessä arava-talossa, jossa asun.

    tätä asia on syytä edistää, vaikka se vaikuttakain haitallisesti skeä vuokratasoon että rakennsuyhtiöidne katteisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  3. Liian vanha kirjoitti 31.1.2016 kello 22:02

    Kanikoppien rakentaminen johtaa kansan näivettymiseen, sillä kukapa haluaa tehdä lapsia kanikoppeihin ?

    Syntyvyys on lähtenyt laskuun , syynä ovat leikkaukset, palkkaeroosio, lomien ja vanhempain- vapaiden leikkausuhka, asumisen hinnan nousu ja asuntojen koon pieneneminen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  4. Entinen Vihreiden äänestäjä kirjoitti 31.1.2016 kello 22:25

    Eihän tästä niin kovin kauan aikaa ole, kun nimenomaan Vihreiden piirissä moni korosti sitä, että jopa Helsingissä muka asuttaisiin aivan liian suurissa asunnoissa. Niissä kanikopeissa ja/tai soluasunnoissa olisi pienemmät hiilidioksidipäästöt asukasta kohti. Onko suunta nyt sitten muuttumassa yleisemminkin Vihreiden sisällä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  5. anomuumi kirjoitti 1.2.2016 kello 2:02

    Osmo Soininvaara:
    Espoossa uusien asuntojen keskikoko on 90 neliötä, eikä kukaan urputa mitään.

    Itse asiassa Espoossa 2015 kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä aloitettujen asuntojen keskikoko on 65,4 m2.*

    Helsingissä samana ajanjaksona aloitettujen asuntojen keskikoko on 62,9 m2.**

    Espoon asuntotuotanto talotyypeittäin eriteltynä:
    – Erillispientaloissa 29% huoneistoalasta, keskikoko 137,4 m2
    – Rivi- ja ketjutaloissa 9% huoneistoalasta, keskikoko 79,8 m2
    – Kerrostaloissa 62% huoneistoalasta, keskikoko 51,6 m2

    En löytänyt äkkiseltään asiasta tilastoa, mutta arvelen Helsingissä kerrostalojen muodostavan suuremman osan uudistuotannon kokonaishuoneistoalasta kuin Espoossa. En pitäisi täten yllättävänä jos Helsingissä aloitettujen kerrostalojen keskihuoneistoala olisi parempiosaisia suosivasta suurasuntopolitiikasta johtuen itse asiassa suurempi kuin Espoossa.

    Suurten asuntojen subventointi pienten kustannuksella on nettomääräisesti hyvätuloisia suosiva toimenpide, koska suuremmissa asunnoissa asuu keskimäärin parempituloisia. Se on myös ympäristönäkökulmasta arveluttavaa, koska suuremmissa asunnoissa myös asumisväljyys on keskimäärin suurempi.

    Jos halutaan tukea lapsiperheitä, tehdään se lapsilisien tms. kautta, jolloin tuki oikeasti löytää kohteeseensa.

    *) Eetvartti 4/2015, s. 31-32 tiedoista laskettu.
    **) Rakentaminen Helsingissä vuoden 2015 kolmannella vuosineljänneksellä, s. 5 tiedoista laskettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.2.2016 kello 8:17

    Itse asiassa Espoossa 2015 kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä aloitettujen asuntojen keskikoko on 65,4 m2.*

    Katsos vain, onpasd iso muutos Espoossa. Tietoni oli muutaman vuoden vanhoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Syltty kirjoitti 1.2.2016 kello 9:57

    Ainoa tuttavapariskunta, joka asuu minkään kaupungin keskustassa reilunkokoisessa asunnossa, on lapseton lääkäri-toimitusjohtaja-pariskunta.

    Vaikea kuitenkin on ymmärtää, millä perusteella juuri heille pitää järjestää julkisen vallan avulla asutoja.

    Noh, ehkä Helsingissä kaikki asiat ovat toisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  8. Mikko Särelä kirjoitti 1.2.2016 kello 11:33

    Osmo: syynä tuohon käänteeseen lienee se, että Espoon pientaloalueet alkavat olemaan valmiita ja uusi kasvu tulee tiiviimmistä kerrostaloalueista erityisesti metron varteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  9. Tapio Peltonen kirjoitti 1.2.2016 kello 11:34

    Asumisväljyyden kasvattamisen tukeminen on johonkin rajaan saakka perusteltua sosiaalisista ja terveydellisistä syistä. Luulen, että asumisväljyyden kasvattamisen nettohyöty menee kuitenkin negatiivisen puolelle jo paljon nykyistä pienemmällä asumisväljyydellä.

    Toisin sanoen, on todennäköistä, että jos 5-henkinen perhe asuu 50 neliön asunnossa, neliömäärän tuplaaminen tuottaa enemmän hyvinvointia kuin mitä siitä aiheutuu kustannuksia. Sen sijaan olen varsin skeptinen sen suhteen, päteekö tämä enää 25 neliön asunnossa asuvan yksineläjän kohdalla. Olen melko varma, että nykyiset pinta-alanormit tuottavat kokonaisuudessaan yhteiskunnalle hyvinvointitappiota sen kautta, että asumisväljyyttä subventoidaan isommalla summalla kuin mitä subvention aikaansaama hyöty on.

    Onko tätä muuten tutkittu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  10. Lapsiperheellinen kirjoitti 1.2.2016 kello 11:41

    Moni köyhä perhe on valinnut asua keskustan yksiössä tai kaksiossa, koska sijainti on kokoa tärkeämpi. Helsingin sosialistinen sääntely siirtää rahaa heiltä rikkaille pariskunnille. Se nostaa pienten asuntojen hintoja ja vuokria. Pitäisi antaa markkinoiden rakentaa vapaasti sitä, mistä on eniten puutetta, ja paljon nykyistä enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  11. tuen maksaja kirjoitti 1.2.2016 kello 12:22

    Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun en asiaa tiedä: Kuinka paljon työn ja materiaalien ynnä pakollisten maksujen summa on 20 neliömetrin asunnossa ja kuinka paljon summa kasvaa kun asunnon koko kasvaa 35 neliömetriin? Tai 50 neliömetriin? En siis halua tietää asuntojen hinnoitelumekanismia vaan työn ja materiaalien hinnan suhteen neliömetrimäärään nähden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  12. Koti-isä kirjoitti 1.2.2016 kello 12:38

    Ei pieniä asuntoja:
    Tulisi tosiaan pyrkiä siihen että tulevaisuudessa asuttaisiin entistä suuremmissa asunnoissa, eikä pienemmissä. Joku 40 neliömetriä tai 50 on sopiva yksinasujalle. Tietenkin saa ostaa suuremmankin jos on varaa ostaa.

    Missä ovat perustelut nykyistä suuremmille asunnoille, kuka niitä haluaa. Esimerkiksi toimiva 30 m3 yksiö riittää hyvin yhdelle, 50 m2 kaksio kahdelle jne. Juuri tällaisia ovat myös kantakaupungin halutuimmat asunnot. Eivät totisesti mitään kurjia koppeja.

    Tavaran määrä vähenee kun kaikkea ei enää tarvitse omistaa itse. Yhteisöllisessä kaupunkiasumisessa olohuoneena on koko kaupunki. Kotona vietetään yhä vähemmän aikaa. Maaseudulla omakotitalossa ihannoitavat neliöt eivät ole tarpeen kaupungissa.

    On nurinkurista, että tähdätään prosentin parin energiansäästöön laskemalla huoneiston lämpötilaa mukavuusrajalle samalla kun aivan hyvin voitaisiin turhista neliöistä luopumalla säästää kymmeniä prosentteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  13. Peter kirjoitti 1.2.2016 kello 13:32

    Markku af Heurlin:
    Näitä kuningasajtauksiani:

    Suuremaaa huoensiossa on mielekästä olla erillien huone omalal siäänkäynnillä ja kh:lla (ns. kotiapulaien huone ennen vanhaa).

    Tämän osakas voi halutessaan vuokrata erillisenä asuntona. Vöälisäs on äänenpitävä ovi. Ja jos hauaa, aukonkin voi panna umpeen.
    Ja toisaalta asuntoon saa lisää tilaa tarvittaessa. Tällasia huoneistoja on muuten kaksi tässä entisessä arava-talossa, jossa asun.

    tätä asia on syytäedistää, vaikka se vaikuttakain haitallisesti skeä vuokratasoon että rakennsuyhtiöidne katteisiin.

    Tämä on varsin kannatettava idea. Rakentaa enemmän perheasuntoja, jotka olisi alusta lähtien suunniteltu ja rakennettu helppoa erotettavuutta/yhdistettävyyttä silmällä pitäen. Samalla pitäisi luultavasti uudistaa jotain lakeja ja asetuksia sillä nykyään asunnon jakaminen kahdeksi ei ole välttämättä mikään kevyt prosessi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  14. Pekka Vuori kirjoitti 1.2.2016 kello 16:38

    Helsingissä vuonna 2015 valmistuneiden asuntojen keskipinta-ala oli 65,5 m2. (Mukana tässä luvussa ei ole niiden vajaan 350 asunnon tiedot, jotka syntyivät käyttötarkoituksen muutosten vuoksi)
    Tällä vuosituhannella valmistuneissa keskikoko on 71,3 m2, eli alaspäin on tultu.
    tietokeskuksen julkaisu rakentamisesta ilmestynee ensi viikolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  15. Jari S. kirjoitti 1.2.2016 kello 17:46

    Eikö tästä ole mitään tutkimustietoa, minkä kokoiseen asuntoon ihmiset haluvat, kun otetaan huomioon suuremman koon aikaansaama hinnannousu?

    Nettikeskusteluissa on näköjään helppo huudella oman mieltymyksen mukaan, että tarvitaan sen ja sen kokoisia asuntoja. Pitäisi kuitenkin varmaan selvittää, mikä on kansalaisten preferenssien kirjo.

    Itse haluaisin 20m2 asunnon jostain Kehä I:n tuntumasta (7-12 km keskustaan), kun en tarvitse tilaa ja jokainen neliömetri näyttää lisäävän asunnon vuokraa tuntuvasti (pienennän myös mielelläni hiilijalanjälkeäni), mutta näin pieniä asuntoja ei juuri näy kantakaupungin ikivanhojen kortteleiden ulkopuolella. Takuulla on aina paljon niitäkin, jotka eivät ahdistu asuntojen pienuudesta vaan vuokrista. Näille ihmisille voisi olla vaihtoehtoja kantakaupungin ulkopuolellakin. Itse en uskalla noihin kantakaupungin ikivanhoihin pikkuyksiöihin edes muuttaa huonon äänieristyksen pelossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  16. lisää pieniä yksiöitä kirjoitti 1.2.2016 kello 20:31

    Jari S.: Eikö tästä ole mitään tutkimustietoa, minkä kokoiseen asuntoon ihmiset haluvat, kun otetaan huomioon suuremman koon aikaansaama hinnannousu?

    En tiedä tutkimuksista mutta tällä hetkellä esimerkiksi kaupungin vuokra-asuntojen hakijoista 60% (~8300 hakijaa) on yhden ihmisen ruokakuntia.

    En pysty puhumaan muiden puolesta mutta sen voin sanoa että olen yksi noista 8300 hakijasta, ja mielessäni ei edes kävisi maksaa 40m2 kokoisesta yksiöstä tai kaksiosta 600e/kk jos olisi mahdollisuus asua 25m2 kokoisessa yksiössä 375e/kk (nämä numerot 15e/m2 oletuksella).

    Kyllähän tuo about 200e/kk ja 2400e/vuosi on monelle yksinasujalle niin iso asia että on todella vaikea kuvitella että 15 ekstraneliöstä saatava hyöty voittaisi tuon rahallisen säästön.

    Kahdella ja puolella donalla lentää helposti pari kertaa vuodessa tropiikkiin ahdistusta helpottamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

Jätä vastaus