Seinäjoen ihme

(Kirjoitus on julkaistu MDI:n sivuilla osana Seinäjokea koskevaa blogisarjaa sekä Ilkka-lehden nettisivuilla. Seinäjoen ihmeellä tarkoitetaan kaupungin voimakasta kasvua saman aikaisesti kuin muut samanlaiset kaupungit menettävät väestöään yliopistokaupungeille)

Seinäjoen ihmettä ei olisi ilman hyvää rautatieyhteyttä. Ovathan kaikki väkilukuaan viime aikoina kasvattaneet seutukunnat ovat rautatiepaikkakuntia lukuun ottamatta Helsingin kupeessa kasvavaa Porvoota ja piskuista Tunturi-Lapin seutukuntaa. Ilman rataa Seinäjoki olisi todennäköisesti pienehkö kylä Lapuan kunnassa.

Mikä rautateistä tekee niin merkittävän? Selvä enemmistöhän liikkuu autolla ja bussiakin käyttää useampi kuin junaa.

Tietotyöläiset ja opiskelijat matkustavat työnsä takia paljon muita enemmän. Toisin kuin vaikkapa tehdastyöläiset tai kaupan myyjät, he voivat tehdä työtään junassa. Ennen opiskelijat istuivat junassa nenä kiinni kirjassa, nyt edessä on läppäri. Junan ensimmäisessä luokassa jokseenkin kaikki tekevät työtä.

Itse luennoin ammatiksekseni. Minulle ei ole mikään vaiva käydä puhumassa Tampereella. Matkoihin menee kyllä lähes neljä tuntia eli yksi keikka vie käytännössä koko päivän, mutta junassa aika menee kirjoittaessa tai sähköpostia lukiessa. Aika ratin takana olisi täysin hukkaan mennyttä niin kuin menee lentokentän turvatarkastukseen jonotettaessakin.

Tämän takia luova luokka käyttää paljon junaa. Luovalla luokalla taas on ratkaiseva vaikutus paikkakuntien menestykseen.

Todennäköisesti rautateiden merkitys tulee kasvamaan entisestään, kun VR joutuu Onnibusin takia muuttamaan strategiaansa ja alentamaan lipunhintoja parhailla yhteysväleillään samalla, kun se karsii kannattamatonta liikennettä. Eteläisen Suomen rautatiepaikkakunnat verkostoituvat keskenään, eikä tämän verkoston ulkopuolella ole oikein tietä menestykseen.

 

= = = =

Ei junayhteys tietenkään selitä kokonaan Seinäjoen ihmettä. Rautatie on ollut menestykselle välttämätön, mutta yksin se ei olisi riittänyt. Myös monella rautatiepaikkakunnalla menee huonosti. Kouvolassa junayhteys ei ole sentään pystynyt pitämään paperitehtaita pystyssä.

Ihmeellistä Seinäjoessa on se, että muut menestyneet kasvukeskukset ovat yliopistopaikkakuntia. On siis aivan kummallista, että Seinäjoki on menestynyt Vaasaa paremmin.

Yksi selitys Seinäjoen vahvuudelle saattaakin olla Vaasan heikkoudessa. Vaasassa yhteistyö naapurikuntien kanssa ei ole mennyt mitenkään jouhevasti. Jostain syystä Vaasan yliopisto ei ole samanlainen vetovoimatekijä kuin vaikkapa Jyväskylän yliopisto.

Vaasa on rautatiepaikkakunta, mutta huono sellainen. Aika erilainen olisi koko Pohjanmaan aluerakenne, jos rautatie Ouluun olisi vedetty Vaasan kautta niin, että Vaasa olisi risteysasema, jossa päärata yhtyisi Turku–Oulu -rautatiehen.

 

Seinäjoen muuttovoitto on pääosin peräisin muualta Etelä-Pohjanmaalta – joko suoraan tai opiskelupaikkakunnan kautta. Erityistä tässä on se, että kaupunkiin muuttavat eteläpohjalaiset valitsevat juuri Seinäjoen eivätkä suurempia yliopistokaupunkeja eivätkä Vaasaa. Se osoittaa kotimaakunnan arvostusta. Ei ole minultakaan helsinkiläisenä jäänyt huomaamatta, että eteläpohjalaiset ovat maakunnastaan ylpeitä.

Jotain erityistä on eteläpohjalaisessa kansanluonteessa. Kotiseudun arvostuksen ohella se näkyy yrittäjyytenä ja koko maakunnan suhteellisen hyvänä menestyksenä talouden vaikean murroskauden aikana.

Entisestä heikkoudesta on tullut vahvuus. Seinäjoella ei ole merkittävää raskasta teollisuutta. Jos olisi, se supistaisi nyt työvoimaansa niin kuin kaikki suuret tehtaat tekevät. Kun ei ole ollut suuria työnantajia, ollaan myös henkisesti lähempänä yrittäjyyttä kuin siellä, missä melkein kaikki ovat palkansaajia ja tuntevat vain toisia palkansaajia.

= = = =

Maaseutu tyhjenee nopeasti nuorista. Se ei voi pitkään toimia ehtymättömänä työvoimareservinä eikä Seinäjokikan voi kuvitella saavansa loputtomasti merkittävää muuttovoittoa naapureiltaan.

Maalta muutossa eletään viimeistä vaihetta. Nyt jaetaan kaupunkien kortit alkavaan tai oikeastaan jo alkaneeseen pudotuspeliin, jossa menestyvät kaupungit imevät väestöä muista kaupungeista. Kaupungit kilpailevat elinvoimasta ja asukkaista toisiaan vastaan eivätkä enää maaseutua vastaan.

Kaupunkimaiset elinkeinot viihtyvät paremmin isoissa kaupungeissa, koska niissä on asiakaskuntaa monipuolisiin palveluihin. Kaikkialla maailmassa suuret kaupungit imevät väestöä pienistä.

Seinäjoki on ehtinyt kasvaa niin suureksi, että kokonsa puolesta se pystyy toimimaan monipuolisena kaupunkina ja sillä on takanaan riittävästi kasautumisetua. Kaikki on kiinni siitä, että kaupunki pystyy houkuttelemaan nuoria palaamaan opintojensa jälkeen Seinäjoelle. Nuorten houkuttelu on keskeistä, koska vanhempana pääsääntöisesti asutaan siellä, mihin on nuorena päädytty.

Nuoret ovat asuinpaikkansa suhteen hyvin valikoivia. Elämä kaupungissa on muutakin kuin työssä käyntiä ja opiskelua. Se on tapahtumia, kulttuuria, yhdessäoloa.

Kaunis kaupunki vetää ihmisiä puoleensa ja virkeä ilmapiiri. Provinssirock on hyvä, mutta ei riitä yksin, koska vuodessa on 365 päivää.

Seinäjoki voi olla turvallisin mielen, jos sosiaalisessa mediassa on paljon kutsuja erilaisiin tapahtumiin ja jos ravintolapäivän kaltaiset kansanjuhlat saavat aikaa vipinää.

Mukavat kaupungit menestyvät. Siihen kannattaa panostaa.

 

 

Kommentit

83 Vastausta artikkeliin “Seinäjoen ihme”

  1. Jouko Tuomisto kirjoitti 26.1.2016 kello 23:09

    Seinäjoki oli kyllä Ilmajoen eikä Lapuan kylä ennenkuin siitä tuli Östermyyran kappeli Wasatjernan perustettua ruukin ja ruutitehtaan. Seinäjoen ja Vaasan kisa on kaksipiippuinen juttu koko maakunnan kannalta, maakunnan monipuolisen pienteollisuuden olisi ehkä kuitenkin kannattanut hyödyntää Vaasan mahdollisuudet toimia siltana vientiin ja erityisesti Ruotsiin. Vaan pohjalaiset ovat itsepäisiä kielestä riippumatta, ja Pohjanmaan ruotsalaiset vielä itsellisempiä kuin muut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.1.2016 kello 9:00

    Ilman rautatietä Eteläpohjanmaalla olisi niin vähänväkeä, että Ilmajoki ja Lapua olisivat varmaan samaa muuttotappiokuntaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. ij kirjoitti 27.1.2016 kello 8:57

    Jos Etelä-Pohjanmaa on niin suuri menestyjä kuin mitä kehutaan, miksi se on toiseksi korkeimmalla valtionosuuksien tasausmaksuissa asukasta kohden – korkeammalla kuin Kainuu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  4. eemil kirjoitti 27.1.2016 kello 9:13

    O.S:”Seinäjoella ei ole merkittävää raskasta teollisuutta. ” Näin on ja sama koskee Helsinkiä.

    O.S:”Se ei voi pitkään toimia ehtymättömänä työvoimareservinä eikä Seinäjokikan voi kuvitella saavansa loputtomasti merkittävää muuttovoittoa naapureiltaan. Näin on ja sama koskee Helsinkiä, mutta siten, että kaupungilta on loppunut tila.

    Eläminen on tullut niin kalliiksi, että pieni- ja kohta keskituloisillakaan ei ole varaa asua Helsingissä.

    O.S:”Kaupunkimaiset elinkeinot viihtyvät paremmin isoissa kaupungeissa, koska niissä on asiakaskuntaa monipuolisiin palveluihin”

    Tähän haluaisin saada O.S:n vastauksen. Mistä tulevat rahat monipuolisiin palveluihin, joita isot kaupungit tuottavat? Palveluiden tuottaminen ei lisää rahaa, se vain siirtää sitä taskusta toiseen. Mistä alunperin tulee se raha , jota kasvatetaan pörssisijoituksilla ja rahastoilla ?

    Mitä tapahtuu sitten kun keskittämispolitiikka on päässyt lopulliseen tavoitteeseensa, maakuntien Suomen elinvoiman hävittämiseen ? Elämmekö tulevaisuudessa globaalilla finanssielinkeinolla ?

    Onko sellainen eettisesti kestävää ja vihreiden filosofiaan kuuluvaa ? Viittaan globaalien konsernien eettisesti, ekologisesti ja moraalisesti kestämättömään tuloksentekomalliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.1.2016 kello 11:27

    Eemil. Mistä tulee raha maailmantalouteen, kun ihmiset vain tekevät tavaroita ja palveluita toisilleen eli siirtävät rahaa taskusta toiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. JY kirjoitti 27.1.2016 kello 9:48

    Mihin tuo Vaasan dissaaminen perustuu? Vaasan seutukunta päihittää Seinäjoen seutukunnan asukasmäärän kasvussa, työvoiman ja työllisten määrän lisääntymisessä, työttömyysprosentissa ja bkt/asukas -mittarilla.

    Seinäjoesta unohtui mainita Tangomarkkinat!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  7. Juanito kirjoitti 27.1.2016 kello 11:10

    Viime viikolla olin Suonenjoella työasialla ja kävin junalla. Suonenjoen vr asema on kiinni, ei odotustilaa missään, ei mahdollisuutta sisätiloihin. Juna oli 40 min myöhässä ja ulkolämpötila oli -28 C. Taitaa sitten Suonenjoki olla tuhoon tuomittu jos se vr:stä riippuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  8. Petteri Kosonen kirjoitti 27.1.2016 kello 12:13

    Kerran olen Seinäjoella käynyt, mutta Suomen suurehkoista/keskikokoisista kaupungeista tuo on jäänyt mielikuvissa ehkä kaikkein vahvimmin autokaupungiksi, jolla ei kauheasti mitään kaupunkimaisuuden ansioita ole. Tekisi mieli melkein tehdä jonkinlainen ontuva vertaus Yhdysvaltojen etelän voimakkaasti kasvaneisiin kaupunkeihin. “Seinäjoki Suomen Atlanta”. Mielenkiintoista kyllä nähdä miten Seinäjoki pärjää tulevaisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  9. Peter kirjoitti 27.1.2016 kello 15:15

    Vaasa ei ole aina halunnut kehittyä parhaalla mahdollisella tavalla koska vääjäämättä se olisi nopeuttanut suomenkielisen väestön muuttamista kaupunkiin. Mielenkiintoista olisi saada historiallista perspektiiviä sille onko tällä nurkkakuntaisuudella ollut vaikutusta valtakunnanpolitiikkaan ja esim. ratayhteyksien kehittymiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  10. erkki niini kirjoitti 27.1.2016 kello 15:43

    Helsingissä on kovin paljon julkisilla (veronmaksajan) varoilla elävää väkeä. Taitaa teollisuus olla lähinnä pääkonttoreita.
    Vaasa on vahvaa teollisuusseutua (Wärtsilä, ABB, Vacon…). Toki vientiteollisuus kärsii lamasta, ei voi elää valtavalla velanotolla, niinkuin julkinen sektori ja sen elätit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.1.2016 kello 16:27

    Helsingin seudulla taitaa olla valtion palkkalistoilla olevia suhteessa vähemmän kuin vaikkapa Pohjois-Savossa puhumattakaan julkisten organisaatioiden palveluksessa olevia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. eemil kirjoitti 27.1.2016 kello 15:50

    Osmo Soininvaara:
    Eemil. Mistä tulee raha maailmantalouteen, kun ihmiset vain tekevät tavaroita ja palveluita toisilleen eli siirtävät rahaa taskusta toiseen.

    Se tulee luonnonvarojen hyödyntämisestä ja peruselinkeinoista. Kaikki muu elinkeinotoiminta on tämän varannon siirtelyä taskusta toiseen.

    Kaupungit kuplassa eivät pysy hengissä.

    Richard Murphy :”On hämmästyttävää, että suurin osa ihmisistä luulee rahan tulevan valtion painokoneista. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä vain kolme prosenttia esimerkiksi Ison-Britannian rahasta on valtion luomaa. Loppuosasta vastaavat pankit.

    Kuinka pankki sitten luo rahaa? Suoraan sanottuna: tyhjästä. Rahaa syntyy aina, kun pankki myöntää lainaa.

    Ihmiset kuvittelevat, että ottaessaan lainaa he saavat pankista rahaa, jonka joku muu on sinne tallettanut. Näin asia ei ole. Pankki tekee lainaa myöntäessään eräänlaisen taikatempun: Laina luodaan avaamalla kaksi tiliä, käyttötili ja lainatili. Lainatessaan 10 000 euroa asiakas saa käyttötililleen 10 000 euroa, jolla hän voi tehdä mitä tahtoo. Lainatilille merkitään myös kymppitonni. Tämän asiakas on nyt velkaa pankille.

    Kun nämä kaksi tiliä lasketaan yhteen, tulokseksi saadaan nolla. Asiakas näennäisesti omistaa toisen tilin saldon ja on toisen velkaa pankille. Jos hän sattuisi peruuttamaan sopimuksen ja maksamaan lainan takaisin, jäljelle ei jäisi yhtään rahaa. Tulos on siis todellakin pyöreä nolla.

    Yllä kuvatussa tapahtumassa käteinen ei vaihda omistajaa missään vaiheessa. Kyseessä on pelkkä tilinpidollinen temppu.”

    Asiakas tekee tietenkin työtä maksaakseen kymppitonnin lainansa takaisin. Jos kaikki ihmiset ottaisivat lainan ja maksaisivat sen takaisin myymällä palveluita keskenään, niin päädyttäisiin mahdottomaan tilanteeseen. Olisi painettava lisää seteleitä, joiden arvo ei perustuisi mihinkään.

    Maailman talousjärjestelmän vakaus perustuu viime kädessä siihen, että yhdellä dollarilla saa aina tietyn määrän kultaa. Jotta Suomen setelipaino voisi painaa seteleitä täytyy niiden vastapainoksi olla tuotettuna vastaava määrä materiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  13. R.Silfverberg kirjoitti 27.1.2016 kello 16:37

    erkki niini:
    Helsingissä on kovin paljon julkisilla (veronmaksajan) varoilla elävää väkeä. Taitaa teollisuus olla lähinnä pääkonttoreita.
    Vaasa on vahvaa teollisuusseutua (Wärtsilä, ABB, Vacon…). Toki vientiteollisuus kärsii lamasta, ei voi elää valtavalla velanotolla, niinkuin julkinen sektori ja sen elätit.

    Noissa pääkonttoreissa istuu johdon ja hallinnon lisäksi paljon myynnistä ja markkinoinista vastaavia ja toisaalta myös suunnittelu- ja designporukkaa. Ilman heitä ei tuoteitta saa syntymään eikä myytyä. ABBn Suomen päätehtaat ovat lisäksi Pitäjänmäellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.1.2016 kello 18:21

    Planmeca, Supercell, Nokia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. JY kirjoitti 27.1.2016 kello 17:57

    Osmo Soininvaara:
    Helsingin seudulla taitaa olla valtion palkkalistoilla olevia suhteessa vähemmän kuin vaikkapa Pohjois-Savossa puhumattakaan julkisten organisaatioiden palveluksessa olevia.

    Tuossa tilasto vuodelta 2014. Helsinki+Espoo+Vantaa = 37,5% valtion henkilöstömäärästä. Kuinka paljon yksityisen sektorin toimijoita on, jotka saavat tulonsa näiden virastojen budjeteista? Tuo Helsingin osuus on 7,4% kunnan työvoimasta.

    http://tinyurl.com/zj6ytxc

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.1.2016 kello 18:45

    JY:n tilastoista.
    Jos lasketaan Helsinki Espoo ja Vantaa yhteen, valtion työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on 4,86 % Koko maassa se on 3,35 %. Pääkaupunkiseutu ylittää siis koko maan keskiarvon, mutta kaupunkien joukossa ei erotu erityisesti, koska valtionhallinnon työpaikat sijaitsevat kaupungeissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. anonilli kirjoitti 27.1.2016 kello 19:30

    eemil: Maailman talousjärjestelmän vakaus perustuu viime kädessä siihen, että yhdellä dollarilla saa aina tietyn määrän kultaa.

    Nixon lopetti tuon jo 1971: https://en.wikipedia.org/wiki/Nixon_Shock
    Kulta on kivanvärinen metalli, jolle on joitain teollisia käyttöjä ja josta voi lisäksi tehdä nättejä koruja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  18. Kepa kirjoitti 27.1.2016 kello 19:58

    O.S.: “Jostain syystä Vaasan yliopisto ei ole samanlainen vetovoimatekijä kuin vaikkapa Jyväskylän yliopisto.”

    Olisikohan yksi selitys Seinäjoen hyvät junayhteydet? Seinäjoelta kestää junamatka Tampereelle alle puoli tuntia enemmän kuin Vaasaan. Helsinkiinkin mennessä tarvitsee käyttää aikaa vain reilut kaksi tuntia enemmän. Kun nyt Seinäjoen lähellä asuva yliopistoon aikova lukiolainen miettii yliopistoon hakeutumista, niin miksi hän pyrkisi Vaasan yliopistoon, kun Tampereelle on vain vähän pitempi matka, ja siellä mahdollisuudet ovat kuitenkin paljon monipuolisemmat. Helsinkiin / Otaniemeenkin pääsee nopeasti junalla, ja kuten Osmo totesi, junamatkan voi hyödyntää opiskeluun.

    Vaasan yliopisto on selvästi paremmassa paikassa vain niille, jotka asuvat Vaasassa tai ihan sen lähiympäristössä. Jos yliopisto ei onnistu houkuttelemaan tarpeeksi paljon hyviä opiskelijoita, jää sen merkitys ympäristölleen pienemmäksi kuin mitä se parhaimmillaan voisi olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  19. Syltty kirjoitti 27.1.2016 kello 20:14

    Eemil vois kertoa, miksi harva asutus on Mauri Pekkarisenkin mielestä hyvä perustelu saada aluetukia EUlta maakuntien kurjuutta tasaamaan? Kuvittelisi että oks kaikki hyvä syntyy alkutuotannossa ja kaupungeissa cain neppaillaan, nii mahdollisimman harva asutus onkin suuri rikkauden lähde.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  20. max kirjoitti 27.1.2016 kello 21:33

    Osmo Soininvaara:
    JY:n tilastoista.
    Jos lasketaan Helsinki Espoo ja Vantaa yhteen, valtion työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on 4,86 %Koko maassa se on 3,35 %. Pääkaupunkiseutu ylittää siis koko maan keskiarvon, mutta kaupunkien joukossa ei erotu erityisesti, koska valtionhallinnon työpaikat sijaitsevat kaupungeissa.

    Vuonna 2012 olen laskenut yksinkertaisesti, että Helsinki on väestöstä 10 %, valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikoista 20 % ja valtion työpaikoista 30 %. Ei tarvitse tarkastella väestön rakennetta eri alueilla. Pikkuriikkinen maantieteellinen rahavirta myös ulospäin pääkaupungista on perusteltu. Onko Helsinki itseasiassa alisuorittaja Kauniaisten ja Espoiden rinnalla. Hallinnolliset pääkaupungit voisivat sitä luontevasti olla. Olisikin parempi että hallinnollinen pääkaupunki olisi vaikkapa Seinäjoki niin vahinko olisi pienempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  21. Liian vanha kirjoitti 27.1.2016 kello 22:16

    Tuossa on tilastoa valtion henkilökunnan jakaantumisesta maakunnittain .

    Tilasto ilmoittaa valtion henkilöstöä suhteessa kaikkiin työllisiin.

    Uudellamaalla oli valtion työntekijöitä työllisistä 4,6 % , Lapissa 5 % ,Kanta-Hämeessä 5,6 %, Kainuussa, 5,8 %

    Eli kyllä nuo valtion työpaikatkin on jaettu aika tasaisesti ympäri maan ja sijoittelun vaihtelussa näkyy Kepun kädenjälki.

    http://vm.fi/documents/10623/307723/1.2.5.2+Budjettitalouden+henkil%C3%B6st%C3%B6+maakunnittain+2014.pdf/da1bbed3-2c0c-4a16-b63b-746a14f54f79

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  22. Liian vanha kirjoitti 27.1.2016 kello 22:30

    eemil: Maailman talousjärjestelmän vakaus perustuu viime kädessä siihen, että yhdellä dollarilla saa aina tietyn määrän kultaa.

    Kultakannasta luovuttiin jo 1976 Jamaikan sopimuksella ja sen jölkeen valuutan arvo on perustunut kysyntään ja tarjontaan eli markkinat määräävät dollarinkin arvon ja valuutat kelluvat tosiisna nähden markkinoiden ohjaamina

    Eivätkä yksityishenkilöt saaneet vaihtaa dollaria kultaan ennen 70-lukuakaan , vain valtiot .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  23. Anonymous kirjoitti 27.1.2016 kello 23:00

    anonilli: Nixon lopetti tuon jo 1971: https://en.wikipedia.org/wiki/Nixon_Shock
    Kulta on kivanvärinen metalli, jolle on joitain teollisia käyttöjä ja josta voi lisäksi tehdä nättejä koruja.

    Näin tietysti voi ajatella, mutta kautta historian kultaa on arvostettu ja sitä on yritetty hankkia kaikin keinoin. Ei se tietysti järkevää ole, koska kultaa ei voi syödä (tai voi lääkkeenä), mutta koskapa ihminen rationaalisesti olisi toiminut. Kysymys on siitä, että kullan arvon säilymiseen luotetaan enemmän kuin paperirahan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  24. Willehad kirjoitti 27.1.2016 kello 23:37

    Liian vanha:
    Tuossa on tilastoa valtion henkilökunnan jakaantumisesta maakunnittain .

    Tilasto ilmoittaa valtion henkilöstöä suhteessa kaikkiin työllisiin.

    Uudellamaalla oli valtion työntekijöitä työllisistä 4,6 % , Lapissa 5 % ,Kanta-Hämeessä 5,6 %, Kainuussa, 5,8 %

    Eli kyllä nuo valtion työpaikatkin on jaettu aika tasaisesti ympäri maan ja sijoittelun vaihtelussa näkyy Kepun kädenjälki.

    http://vm.fi/documents/10623/307723/1.2.5.2+Budjettitalouden+henkil%C3%B6st%C3%B6+maakunnittain+2014.pdf/da1bbed3-2c0c-4a16-b63b-746a14f54f79

    Valtion työpaikoissa ilmiselviä “häviäjä-maakuntia” ovat Keski-Pohjanmaa ja Päijät-Häme. Näissä maakunnissa on selvästi vähemmän valtiotyöpaikkoja kuin muissa maakunnissa. Valtion työpaikat eivät jakaudu tasaisesti tai oikeudenmukaisesti eri maakuntain välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  25. JY kirjoitti 28.1.2016 kello 7:53

    Liian vanha:
    Tuossa on tilastoa valtion henkilökunnan jakaantumisesta maakunnittain .

    Tilasto ilmoittaa valtion henkilöstöä suhteessa kaikkiin työllisiin.

    Uudellamaalla on 32510 valtion työpaikkaa. Näistä 24020 Helsingissä ja 8490 muualla. Helsingin osuus on 7,4% työvoimasta ja 8,2% työllisistä. Uudenmaan väestö on Kainuuta ja Lappia nuorempaa, joka näkyy listauksen viimeisessä sarakkeessa.

    Lisäksi tiedämme, että Helsinki pitää joka ainoasta työpaikasta kiinni kynsin hampain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.1.2016 kello 9:54

    Helsingille saattaisi olla parempi, jos yhteisöveroa tuottamattomat valtion työpaiklat siirtyisivät muualle ja asunnot vapautuisivat muualta Helsinkiin siirtyville yksityisille työpaikoilla. Muun maan kannalta vaihtokauppa olisi perin huono.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. JY kirjoitti 28.1.2016 kello 7:59

    JY: Uudellamaalla on 32510 valtion työpaikkaa. Näistä 24020 Helsingissä ja 8490 muualla. Helsingin osuuson 7,4% työvoimasta ja 8,2% työllisistä. Uudenmaan väestö on Kainuuta ja Lappia nuorempaa, joka näkyy listauksen viimeisessä sarakkeessa.

    Lisäksi tiedämme, että Helsinki pitää joka ainoasta työpaikasta kiinni kynsin hampain.

    Jos jokaisesa kunnassa olisi suhteessa yhtä paljon valtion työntekijöitä, pitäisi valtion palkata 120000 uutta työntekijää. Helsinki on pääkaupunki ja tietysti siellä pitääkin olla suhteessa enemmän valtion työntekijöitä, mutta on turha esittää, että sillä ei olisi suurta merkitystä Helsingin taloudelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  28. Liian vanha kirjoitti 28.1.2016 kello 11:08

    JY: Uudellamaalla on 32510 valtion työpaikkaa. Näistä 24020 Helsingissä ja 8490 muualla. Helsingin osuus on 7,4% työvoimasta ja 8,2% työllisistä. Uudenmaan väestö on Kainuuta ja Lappia nuorempaa, joka näkyy listauksen viimeisessä sarakkeessa.
    Lisäksi tiedämme, että Helsinki pitää joka ainoasta työpaikasta kiinni kynsin hampain.

    Tuo tilasto ei kerro, kuinka moni asuu Helsingissä ja maksaa veronsa sinne.

    Jotain vinkkiä saa siitä, että Helsingin eteläisessä piirissä, missä valtion työpaikat pääosin ovat, muualta tulee töihin kymmeniä tuhansia ihmisiä.

    Helsinki on myös menettänyt julkisen sektorin työpaikkoja yli 8000 viimeisen viiden vuoden aikana

    Ja suurin työttömien ryhmä ovat erityis-ja asiantuntijat , n 12000

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  29. Peter kirjoitti 28.1.2016 kello 11:29

    Jos tähän leikkiin lähdetään, pitää muistaa, että korkeakoulujen henkilöstö ei taida olla mukana noissa listoissa, vaikka niiden toiminta aika pitkälle valtion rahalla pyöriikin. Helsingissä lienee enemmän tätäkin väkeä kuin maaseudulla. Ei sillä että sillä mitään väliä olisi, (en ole mikään hajasijoitusfanaatikko), mutta kuten JY tuossa yllä kirjoitti, on turha esittää ettei sillä olisi merkitystä Helsingin taloudelle ja muutenkin. Jos vaikka Kansallisooppera olisi Kuopiossa, se ei olisi Helsingissä.

    Ja toisaalta, jos pörssi olisi aikanaan perustettu Kuopioon, suurin osa yritysten pääkonttoreista olisi Kuopiossa. Pääkaupunkistatus tietenkin on oikeutetusti muokannut kaupungin kehitystä, mutta loppujen lopuksi senkin taustalla on poliittinen keskushallinnon päätös.

    Ja vielä asiasta ihan toiseen. Vaasan yliopiston yhtenä ongelmana on sen varsin pieni koko. Sehän on alunperin Vaasan kauppakorkeakoulu ja kauppatieteellinen on edelleen selvästi suurin ja dominoivin tiedekunta. Monialaisuus vaatisi resursseja ja massaa, jota ei yksinkertaisesti ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  30. Tiedemies kirjoitti 28.1.2016 kello 11:44

    Vauraus on enemmän tai vähemmän sama asia kuin aika. En tarkoita tässä nyt sitä, että aikaa olisi enemmän jos on vauraampi, vaan että mitä vauraampi yhteiskunta on, sitä enemmän talouden kannalta relevantit päätökset ovat nimenomaan ajankäyttöpäätöksiä.

    Maatalousyhteiskunnassa pääsääntöisesti palveluelinkeinot ovat sitä, että pidetään huoli maaseudun tuottavuudesta, so., tehdään työkaluja ja vaatteita kaupungeissa, joissa sitten maaseudun ihmiset myyvät ylimääräisen ruokansa. Siinä aikaa käytetään työn tekemiseen ja kukaan ei oikeastaan ole kiinnostunut muiden vapaa-ajan käytön “kapitalisoimisesta”.

    Teollisuusyhteiskunnassa tehdään jo kaikenlaista muuta, mutta vasta kun se muuttuu enemmän tavarankulutusyhteiskunnaksi, aletaan oikeasti kilpailla siitä, mitä ihmiset tekevät ihan vaan huvikseen. Tästä syntyy käsitys että “hyvinvointi” tai “vauraus” on sitä teollisuusyhteiskunnan krääsän ja romun valmistamista.

    Jälkiteollisessa palveluyhteiskunnassa oikeastaan ei enää kilpailla samalla tavalla siitä, kuka tekee tehokkaimmin jotain, kun suurin osa romun tekemisestä massoittain on automatisoitu. Sensijaan kilpaillaan siitä ihmisten vapaa-ajasta. Vauraus on silloin sitä, että saa ihmisten huomion ja saa ihmiset käyttämään vapaa-aikaansa. Tästä maksetaan, mainostajat sun muut maksavat kun yrittävät myydä halvalla tuotetun romunsa mahdollisimman monelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  31. erkki niini kirjoitti 28.1.2016 kello 11:52

    Kirjoitin, että Helsingissä on paljon julkisin varoin kustannettuja työpaikkoja. Jos noita laskee, pitää huomioida kaikki. Teatteriväki saa 75% ja orkesterit 85% prosenttia tuloistaan julkisista. Kelalla oon suuri rakennus Helsingissä, kai työntekijät on huomioitu laskelmissa. Helsingin yliopistolla on 8000 tyontekijää, kuka maksaa. entä HUSsin väki. Luulen, että löytyy aika paljon väkeä, joka on helppo unohtaa laskelmista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.1.2016 kello 14:51

    Hohhoijaa. Yksinkertaisinta on laskea yhteen kaikki menot ja vähentää niistä alueelta saatavat verotulot. Tällöin menoina ovat siis mukana myös valtion maksamat palkat ja jopa teattereiden valtiontuki. Valitettavasti tilastokeskus lopetti tämän tiedon tuottamisen vuoteen 2006, joten sitä tuoreempaa tietoa ei ole saatavissa. SEn jkälkeen pääkaupunkiseudulle on tullut yli satatuhatta ihmistä lisää mutta ei valtion työpaikkoja, joten Pääkaupunkiseudun nettomaksoosuus on vain kasvanut. Miksi tätä tietoa ei enää tuoteta, on kyllä mielenkiintoinen asia, kun nämä valtion alueelliset rahavirrat kuitenkin tälläkin. Näin ne olivat maakunnittain vuonna 2006. Negatiivinen luku merkitysee, että saa enemmn kuin maksaa Luvut ovat euroa/asukas
    Ahvenanmaa -3934
    Kainuu -2937
    P-Karjala -2438
    Lappi -1928
    P-Savo -1479
    Etelä-Savo -1344
    Keski-Suomi -1233
    E-Pohjanmaa -1156
    Kantahäme -784
    K-Pohjanmaa -699
    P-Pohjanmaa -522
    Pohjanmaa -394
    E-Karjala -346
    Satakunta -251
    Pirkanmaa 75
    Kymenlaakso 513
    V-Suomi 578
    Päijät-Häme 998
    Pääkaupunkiseutu 2157
    Muu Uusimaa 2636
    Itä-Uusimaa 2824

    Koska tiedän, miten tämä päättymätön keskustelu jatkuu tästä eteenpäin, sanon jo nyt, että on aivan eri väite sanoa, että on ihan oikein, että valtio siirtää rahaa Pääkaupunkiseudulta muualle maahan kuin väittää, että valtio siirtää rahaa muualta maasta Pääkaupunkiseudulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. grönstrand kirjoitti 28.1.2016 kello 12:44

    Valtion työpaikkojen lisäksi on Helsingissä valtionapujärjestöt, joihinka mm kaikki pudonneet kansanedustajat saavat kätevästi suojatyöpaikan.Väki on valtion rintaruokinnassa, joten muuallekaan ei voi siirtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  34. Syltty kirjoitti 28.1.2016 kello 12:46

    Anonymous:Kysymys on siitä, että kullan arvon säilymiseen luotetaan enemmän kuin paperirahan.

    Vain kriisien hetkellä. Kullan arvoon luottaminen ei keskimäärin kyllä kanna kovinkaan pitkälle:

    http://www.tavex.fi/?main=133

    Kullan arvosta on tipahtanut 30% pois muutamassa vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  35. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 28.1.2016 kello 14:38

    Vaasa – Seinäjoki -akselia voisikin käyttää henkilöjunaliikenteen kokeilukenttänä (“bonuksena” vielä yhteydet Helsinkiin).
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202537-vrn-tilalle-vj

    Terveisin Kalevi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  36. eemil kirjoitti 28.1.2016 kello 15:49

    Osmo Soininvaara: valtio siirtää rahaa Pääkaupunkiseudulta muualle maahan kuin väittää, että valtio siirtää rahaa muualta maasta Pääkaupunkiseudulle.

    Itse olen puhunut keskittämisestä kokonaisuutena. Miksi pörssiyritysten pääkonttori on Helsingissä ?
    Miksi se ei voi sijaita maakunnissa ? Keskittäjät väittävät , että se tuo kasaantumishyötyjä, mutta eivät pysty esittämään yhtään konkreettista hyötyketjua.

    Rahan arvo ei tosiaankaan enää perustu kultaan vaan kysyntään ja tarjontaan. Tähänkö perustuu kuviteltu keskittämishyöty? Eihän paikallinen puute esim. asunnoista ole tervettä rahan arvon kasvattamista, eikä se , että painetaan lisää seteleitä.

    Ludwig von Mises pystyi myös osoittamaan, että Ricardo ym:n oivallus oli huomattavan oikea: että, lukuun ottamatta kullan teollista tai kulutuskäyttöä rahan tarjonnan lisäyksestä ei koidu mitään yhteiskunnallista hyötyä. Verrattuna tuotannontekijöihin, kuten maahan, työhön ja pääomaan, joiden lisäys saa aikaan suuremman tuotannon ja korkeamman elintason, rahan tarjonnan lisäys voi ainoastaan vähentää sen ostovoimaa – se ei lisää tuotantoa. lainaus päättyy

    Tämän vuoksi keskittämisellä saatu rahan arvon nousu ei ole kansalaisten yhdenvertaista kohtelua. Se vain jakaa ihmisiä rikkaisiin ja köyhiin yhteiskuntaluokkiin.

    Jakamalla yrityksiä ja niiden hallintoa tasaisesti ympäri maata saadaan luotua oikeudenmukaista tulonjakoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.1.2016 kello 16:00

    emmil
    Olen iktse yhden keskisuuren yrityksen korkeaan osaamiseen perustuvan hallituksessa. Yritys toimii maakuntakaupngissa. Suurena haittana on, että yritykseen on vaikea löytää pätevää henkilökuntaa pieneltä paikkakunnalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Syltty kirjoitti 28.1.2016 kello 15:50

    Osmo Soininvaara:Koska tiedän, miten tämä päättymätön keskustelu jatkuu tästä eteenpäin, sanon jo nyt, että on aivan eri väite sanoa, että on ihan oikein, että valtio siirtää rahaa Pääkaupunkiseudulta muualle maahan kuin väittää, että valtio siirtää rahaa muualta maasta Pääkaupunkiseudulle.

    Tämäkin keskustelu on käyty ties kuinka monta kertaa tässä blogissa. Voisitko Ode sivuston ylläpitäjänä saksia olennaisimmat asiat yhteen kirjoitukseen ja vaikka laittaa linkin suoraan etusivulle.

    Näin olisi helppo vain viitata vastaukseen. Se voisi olla nimeltään vaikkapa “Useimmin kysytyt kepulaiskysymykset”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  39. JTS kirjoitti 28.1.2016 kello 16:31

    Maakuntamalli / sote-alueet tulevat olemaan järkyttävän erilaisia.
    Uusimaa 1,6 miljoonaa asukasta ja Kainuu 0,078 miljoonaa asukasta.

    Määrä 18 voidaan niellä, sijainti vain jää vääräksi.
    Pääkaupunkiseudn maakunta olisi oikeus ja kohtuus, voidaan sitä kutsua vaikka metropolihallinnoksikin.

    Jos alueet olisivat järkevää kokouluokkaa, taluden tasaamista tarvittaisiin vähemmän. Kansalaisenkin ääni olisi tasapuolisempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  40. Liian vanha kirjoitti 28.1.2016 kello 16:41

    eemil: Keskittäjät väittävät , että se tuo kasaantumishyötyjä, mutta eivät pysty esittämään yhtään konkreettista hyötyketjua.

    Sijoittajille sisäpiirin tieto on tärkeää ja sitä on vaikea saada kaukan periferiassa olevasta yhtiöstä.

    Ihminen on lörppö eikä mikään yrityssalaisuus kestä salaisena pitkään

    Niinpä nopeus päätöksestä suosritukseen on oltava nopeaa tai jos halutaan sisäpiiritiedon leviävän niin toimeenpanoa voi viivyttää muutaman viikon

    Tämä on tapa jolla sijoitukista saadaan tuottavia pienelle joukolle.Kun tieto saavuttaa massat niin silloin tiedosta ei ole suurta hyötyä.

    Tämä on tärkein hyöty keskittämisestä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  41. Markku af Heurlin kirjoitti 28.1.2016 kello 18:01

    Todellinen ylistys rautateille.

    Tosin kerronnan uskottavuutta parantaisi, jos kirjoittaja jotenkin osoittaisi tuntevansa maamme rautateiden rakennushistoriaa: rautatiet nimenomaan rakennettiin yhdistämään sisämaa rannikkoon. Vaasan rata rakennettiin joskus 1883, tehtailija G.A. Serlachiuksen – “Mäntän keinottelijan ” – kiivaan kirjoittelun ja lobbailun ansiosta alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen Näsijärven itäpuolitse.

    Tampereen ja Seinäjoen suorana yhdistävä Parkanon rata valmistui vasta kai 1971. Muistan uutisen televisiosta.

    Rantakaupungit toisiinsa yhdistävällä radalla ei olisi ollut silloin eikä ole nytkään sanottavampaa taloldellista merkitystä. Tämä on pinta-alaltaan suuri maa, ennen Saksojen yhdistymistä suurempi kuin Saksan Liittotasavallan ja väkiluvultaan pienimpiä, pienempi kuin lähes useimmat Saksan osavaltiot.

    Serlachiuksen ansioihin kuului myös talvimerenkulun aloittaminen ja maamme ensimmäisen jäänmurtajan hankkiminen. (Kerrankin häntä yksimielisesti kiitettiin härkäpäisyydestään.) Asioita, joiden merkitystä on nyt vaikea todella ymmärtää. Kannattaa lukea Norrmenin ansiokas Mäntän tehtaiden historia.

    Ennen rautatietä Seinäjoki oli pieni kylä Ilmajoen pitäjässä. Samoin olivat Hyvinkää tai Kerava. Rautatie auttaa, mutta ei tuo kaikkea. Naapurikaupunki Lapualle kulkee City-Juna mutta ei Pendolino. Sen väkiluku on pysynyt samana eli vajaassa 15 tuhannessa.

    Juna on mukavampi kuin linja-auto. Mutta ei bussikaan mikään mahdoton kulkuneuvo ole.

    Semminkin, kun kaikkialle juna ei kulje. Tuttuni oli vuoden vai kaksi englannin ja draaman opettajana kansanopistossa Sääksämäellä. Viikonloppumatkat Helsinkiin hän kulki läheltä kulkevalla bussilla koko matkan eikä vaihtanut välillä junaan. Semminkin kun pikavuori kulki aivan hänen asuntonsa editse Töölössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  42. eemil kirjoitti 28.1.2016 kello 18:17

    Osmo Soininvaara:
    emmil
    Olen iktse yhden keskisuuren yrityksen korkeaan osaamiseen perustuvan hallituksessa. Yritys toimii maakuntakaupngissa. Suurena haittana on, että yritykseen on vaikea löytää pätevää henkilökuntaa pieneltä paikkakunnalta.

    Kyse on head huntereiden kädettömyydestä. Pääsyynä on kuitenkin tämä vuosia harjoitettu keskittämispolitiikka. Tuoko on ainoa syy, miksi keskittämispolitiikkaa harrastetaan ? Pane nyt ne muut shakkilaudat jäihin ja vastaa tyhjentävästi tähän: mistä ne keskittymisen hyödyt rakentuvat?

    Voisit selittää mitä synergiaetuja saavat Wärtsilä ja UPM siitä, että niiden hallinto sijaitsee Helsingissä?

    En nyt hyväksy sitä, että kulttuuripalvelut ovat tasokkaampia ylimmille toimihenkilöille . Enkä sitä, että pörssiyhtiöiden hallintoneuvostoille on kovapalkkaisempia johtajia tarjolla pääkaupunkiseudulla, kyllä Chicago jazz-festivaaleille voidaan lähteä vaikkapa Vaasasta. En kehtaa näitä porsasteluja listata tähän enempää…

    Syltty: Useimmin kysytyt kepulaiskysymykset”.

    Saman kysymyksen voisin esittää syltylle, ja esitänkin: listaa ne synergiaedut konkreettisesti. Mikään kattohaikara kehäpäätelmä ei kelpaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  43. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.1.2016 kello 20:02

    Miksi MTKn hallinto on Helsingissä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. JY kirjoitti 28.1.2016 kello 19:57

    Liian vanha: Tuo tilasto ei kerro, kuinka moni asuu Helsingissä ja maksaa veronsa sinne.

    Jotain vinkkiä saa siitä, että Helsingin eteläisessä piirissä, missä valtion työpaikat pääosin ovat,muualta tulee töihin kymmeniä tuhansia ihmisiä.

    Helsinki on myös menettänyt julkisen sektorin työpaikkoja yli 8000 viimeisenviiden vuoden aikana

    Ja suurin työttömien ryhmä ovat erityis-ja asiantuntijat , n 12000

    Keskustelu lähti väitteestä “Helsingin seudulla taitaa olla valtion palkkalistoilla olevia suhteessa vähemmän kuin vaikkapa Pohjois-Savossa”. No ei taida olla.

    Maakuntien valtion työpaikat on pääosin puolustuvoimien, poliisin, palo- ja pelastustoimen, avin, oikeuslaitoksen, kelan, verohallinnon, metsähallituksen yms. työpaikkoja. Toimistoja on suljettu, varuskuntia ja joukko-osastoja lakkautettu, ja kaikkia viilattu ja höylätty jo pitkään ja meno jatkuu edelleen. Helsingin seutu ei siis ole ainoa menettäjä. Toisaalta työpaikkoja on “kadonnut” valtiolta yksityistämisten kautta, jolloin työpaikat eivät välttämättä vähene.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  45. NukkuMatti kirjoitti 28.1.2016 kello 20:06

    Onko tuossa Oden verotulot – menot laskelmassa huomioitu yhteisöverot tai pääomaverot (yritysten ja yksityisten). Jos on niin ne voivat vääristää tulosta, kun eivät todennäköisesti kohdennu oikein noissa tilastoissa. Tuloverojen ja kiinteistöverojen avulla saisi varmaan paremmin todellisuutta vastaavan kuvan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  46. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.1.2016 kello 21:47

    Kiinteistöveroa ei makseta valtioille. Yhteisövvero on aika pieni vero verrattuna srvonlisäveroon ja tuloveroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. NukkuMatti kirjoitti 28.1.2016 kello 20:07

    Kokonaiskuva tuskin kääntyy,mutta erot voivat tasoittua paljonkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  48. NukkuMatti kirjoitti 28.1.2016 kello 20:18

    Tilastoja on monenlaisia. Seuraavasta artikkelista saa hyvin erilaisen kuvan maakuntien järjestyksestä kuin Oden listauksesta. Mutta tämäkään tuskin on koko totuus. Todellisuus on monimutkaisempi kuin voisi luulla ja tilastoilla voi myös johtaa harhaan.

    http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/25/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  49. NukkuMatti kirjoitti 28.1.2016 kello 20:40

    Tilastoidut bkt-per-asukas ja työllisyysaste maakunnittain ja kunnittain kyllä antavat kokonaisuudesta paljon monimuotoisemman kuvan kuin tuo Oden listaus. Erityisesti Ahvenanmaan osalta ero sijoittumisessa on aika hämmentävä. Ahvenanmaan sijoitus Oden listassa saa kyllä epäilemään koko listan luotettavuutta. Vaikea kuvitella noilla bkt- ja työllisyysluvuilla, että kyseinen maakunta olisi muun Suomen elätti. Muidenkin maakuntien osalta Oden listaus herättää epäilyksiä (esim. Pohjanmaa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  50. NukkuMatti kirjoitti 28.1.2016 kello 20:41
  51. Anonymous kirjoitti 28.1.2016 kello 21:27

    Syltty: Vain kriisien hetkellä. Kullan arvoon luottaminen ei keskimäärin kyllä kanna kovinkaan pitkälle:

    http://www.tavex.fi/?main=133

    Kullan arvosta on tipahtanut 30% pois muutamassa vuodessa.

    Niin, kirjoitin että kullan arvoon luotetaan, vaikka siinä ei olisi järkeä. Länsi-Euroopan ulkopuolella kullalla on edelleen suuri kannattajakuntansa. En tarkoita sitä finanssi-intsrumenttina vaan tavallisen tallaajan sijoituksena. Monen naisen kultakorut ovat ainoa omaisuus ja myötäjäisna kultaa annetaan edelleen. En usko, että Saddam Husseinin kuvalla varustetuilla seteleillä on enää merkittävää arvoa. Lähi-idässä on kriisi tällä hetkellä, mutta esimerkiksi Etelä-Amerikassa tai Intiassa ei. Silti kulta on niissä kova sana. Unssi kultaa on edelleen unssi kultaa vaikka sen arvo heittelee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  52. Vesa kirjoitti 28.1.2016 kello 21:56

    Osmo Soininvaara:
    Miksi MTKn hallinto on Helsingissä?

    Keskustapuolueen. Pellervon Taloustutkimuksen. Nuorisosäätiön. Kuntaliiton. Ossuuspankin. Metsäliiton. Keskustanuoret ja -naiset. Eivät kai sattumalta ole Kehä 3:n sisälle asettuneet?

    Vaikkapa MTK ja Kuntaliitto ovat Helsingissä siksi että rahat ovat täällä, pörräävät siis hunajapurkilla. Ja tavoitteena niillä on siirtää mahdollisimman paljon veroeuroja maaseudulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  53. teekkari kirjoitti 28.1.2016 kello 22:25

    eemil: Voisit selittää mitä synergiaetuja saavat Wärtsilä ja UPM siitä, että niiden hallinto sijaitsee Helsingissä?

    Merkittävin synergiaetu syntyy siitä, että ne tosiaan ovat samassa kaupunginssa. Hallinnon, markkinoinnin, tutkimuksen ja tuotekehityksen aloilla kummankin työvoimatarpeet ovat käytännössä samat, ja kun yhdessä paikassa on riittävästi kysyntää osaavalle työvoimalle, syntyy sinne myös riittävästi tarjontaa.

    Synergia on molemminpuolinen: korkeakoulutetut työntekijät voivat kilpailuttaa yrityksia toisiaan vastaan, ja yritykset voivat valita rekrytöitävät avainhenkilöt suuresta määrästä päteviä ehdokkaita. Monipuolinen ravintola- ja kulttuuritarjonta on vain seurausta tästä synergiasta, ja toki myös vahvistaa kierrettä.

    Se, että kaikki keskittyy juuri Helsinkiin on taas seurausta surkeasta hajauttamispolitiikan epäonnistumisesta: kun jokaista pikkukylää suurempaa taajamaa on yritetty tekohengittää tasaisesti, Helsingin potentiaaliset kilpailijakaupungit ovat jääneet aivan lapsipuolen asemaan. Näissä oloissa Helsingin kasvun moottoriksi riittää se, että on vain yksi Helsinki. Suomeen mahtuisi kyllä ehkä noin viisi kilpailukykyistä korkean osaamisen kaupunkia, mutta niin kauan kun kaupungit ylipäätään nähdään vihollisina, markkinavoimat valitsevat pienimmän riskin vaihtoehdon, eli Helsingin.

    Kansainvälisiä korkean palvelutason lentokenttiä (=useita päivittäisiä reittilentoja joka puolelle maailmaa) sen sijaan ei Suomen kokoiseen maahan mahdu kuin yksi, eli sen puolesta Helsingillä kyllä on jatkossakin ylivoimainen etu muihin suomalaisiin kaupunkeihin verrattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  54. max kirjoitti 28.1.2016 kello 23:20

    JY: Maakuntien valtion työpaikat on pääosin puolustuvoimien, poliisin, palo- ja pelastustoimen, avin, oikeuslaitoksen, kelan, verohallinnon, metsähallituksen yms. työpaikkoja.

    Suomi on olennaisesti moninpaikoin yövartijavaltio. Siten keskittynyttä on muu valtiollinen tai valtioenemmistöinen tai yleishyödyllinen valtion suojeluksessa oleva toiminta. Peruskoulua ja sotea hoidetaan talkoohengellä joka käytännön syistä perustuu kunnallisverotukseen eikä keräyskippoihin. Joillekin erityisen iäkkäille seuduille saadaan keskushallinnosta ruokarahoja. Väestön alueellisen ikärakenteen ja verotulojen tasauksen rahavirtojen korrelaatio on n. 1.5. Malli on toistaiseksi toiminut suorastaan kiitettävästi. Osa koko maan parhaista kyvyistä ottaa junan alleen ja ryhtyy yhteisen hyvän työhön keskushallinnossa ja lähettää vastaavasti rahaa vilkuttamaan jääneille isoäideilleen ja -isilleen. Käytännön syistä tämä hoidetaan verotuksen kautta. Ehkä tätä voitaisiin hiukan romantisoida. Ihmiset hyväksyvät sellaisen jouhevammin. Joissakin kulttuureissa asia jääkin yksilön kontolle erilaisin rahalähetyksin ainakin uutisten mukaan. Niitäkin joku kyllä moittii. Tutkimattomat ovat lähimmäisten tiet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  55. Syltty kirjoitti 29.1.2016 kello 6:57

    Osmo Soininvaara:
    Miksi MTKn hallinto on Helsingissä?

    Miksi Kepun puoluetoimisto on Helsingissä? Voisihan kuvitella, että sen olisi parempi olla sydänseuduilla kuin alueella, jossa kannatus pienimmillään.

    Eemil ei ole tainnut koskaan rekrytoida työntekijöitä. Kyllä se vaan on niin, että jos haluaa palkata asiantuntijoita, on parasta sijoittaa toimipiste yliopistokaupunkiin. Jos haluaa teknistä henkilökuntaa, alueella olisi syytä olla teknillinen yliopisto ja niin edelleen.

    Ja jos haluaa palkata väkeä ison firman johtohommiin, on parempi sijoittaa toimipiste pääkaupunkisseudulle koska sieltä niitä löytyy.

    Erityisesti jos myyntimiesten tai pomoportaan pitää suhata pitkin maailmaa, pks on ylivoimainen paikka. Ei Savukoskelta pääse mihinkää matkustamatta ensin tuntitolkulla, että pääsee lähimmälle lentoasemalle. Oulussakin antaa helsnikiläiselle heti kättelyssä pari tuntia etumatkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  56. peksu kirjoitti 29.1.2016 kello 7:28

    NukkuMatti:
    Ahvenanmaan sijoitus Oden listassa saa kyllä epäilemään koko listan luotettavuutta. Vaikea kuvitella noilla bkt- ja työllisyysluvuilla, että kyseinen maakunta olisi muun Suomen elätti. Muidenkin maakuntien osalta Oden listaus herättää epäilyksiä (esim. Pohjanmaa).

    Jos joku epäilee lukuja niin epäilys kannattaa kohdistaa tilastokeskukselle. Lukemat löytyvät edelleen täältä

    http://www.stat.fi/til/vtmma/tau.html

    Sieltä löytyy myös kuvaukset ja laatuselosteet.

    Tilaston ylläpidon lakkauttaminen onkin sitten toinen asia, liittyisikö jollain tavalla aluepolitiikkaan ja puoluepolitiikkaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  57. eemil kirjoitti 29.1.2016 kello 8:54

    teekkari: korkeakoulutetut työntekijät voivat kilpailuttaa yrityksia toisiaan vastaan, ja yritykset voivat valita rekrytöitävät avainhenkilöt suuresta määrästä päteviä ehdokkaita.

    Vastauksissa löytyy ainoastaan yksi todellinen syy, miksi keskitttymistä pidetään tarpeellisena. Hämmästyttävää on , että Soininvaara ei esitä yhtään tarvetta keskittämiseen.

    Toisaalla jo myönnetään, että elinkeinorakenteen eheyttäminen (ent. hajauttaminen) on täydellisesti epäonnistunut. Suomessa on korkeasti koulutettuja työttömänä tuhansin. Seuraavassa linkissä puhutaan työttömistä tohtoreista vaikkakin yliopistojen kannalta.

    http://www.hs.fi/mielipide/a1451618574662

    Hukkaan heitettyä koulutusta, mikä jää hyödyntämättä. Syynä on osin se, että korkeaa koulutusta vaativat työpaikat pakataan etelään. Viisas elinkeinorakenteen eheyttäminen maakuntakeskuksissa ja niiden korkeakoulujen vaikutuspiirissä estäisi tällaisen hukan.

    Tiedän tasan tarkkaan , miten työttömät tohtorit yrittävät työllistää itseään yrityksiä perustamalla. Todella vaikeaa , raskasta ja hukkaan heitettyä energiaa, kun sen sijaan voisi työllistyä jo olemassa oleviin työtehtäviin.

    Kyse on ennen kaikkea tehottomasta rekrytoinnista ja vinoutuneesta rakenteesta.

    Työntekijät kilpailuttavat työnantajia ruuhka-alueilla. Mitähän järkeä tuossa on yrityksen kannalta ? Työvoimakustannukset ovat Suomessa jo huippuluokkaa niin, että olemme jääneet jälkeen kilpailijamaistamme. Kun kaikki keskitetään yhteen paikkaan ,niin kustannukset, eläminen, työn teettäminen ym, kallistuvat tolkuttomasti. Aivan kuten nyt on tapahtunut.

    Syltty: Erityisesti jos myyntimiesten tai pomoportaan pitää suhata pitkin maailmaa, pks on ylivoimainen paikka.

    Kepukaunaatikko ei havaitse, että keskeltä Suomea on lyhyempi joka paikkaan, myös globaalisti. Suomen maantiede ei taida olla niitä vahvimpia osa-alueita. Näytät kuitenkin olevan kanssani samaa mieltä vahvan maakuntakorkeakouluverkoston asiassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  58. Tapio kirjoitti 29.1.2016 kello 9:24

    Syltty: Miksi Kepun puoluetoimisto on Helsingissä? Voisihan kuvitella, että sen olisi parempi olla sydänseuduilla kuin alueella, jossa kannatus pienimmillään.

    Eemil ei ole tainnut koskaan rekrytoida työntekijöitä. Kyllä se vaan on niin, että jos haluaa palkata asiantuntijoita, on parasta sijoittaa toimipiste yliopistokaupunkiin. Jos haluaa teknistä henkilökuntaa, alueella olisi syytä olla teknillinen yliopisto ja niin edelleen.

    Ja jos haluaa palkata väkeä ison firman johtohommiin, on parempi sijoittaa toimipiste pääkaupunkisseudulle koska sieltä niitä löytyy.

    Erityisesti jos myyntimiesten tai pomoportaan pitää suhata pitkin maailmaa, pks on ylivoimainen paikka. Ei Savukoskelta pääse mihinkää matkustamatta ensin tuntitolkulla, että pääsee lähimmälle lentoasemalle. Oulussakin antaa helsnikiläiselle heti kättelyssä pari tuntia etumatkaa.

    Lisäisin listaan korkeatasoiset, erityisesti kansainväliset laki-, sopimus-, vero-, patentointi-, markkinointi-, jne. palvelut. Helsingin seutu on niiden tarjonnassa aivan ylivoimainen. Vientiyritysten pääkonttorit tarvitsevat juuri näitä palveluja.

    Annetaan asioiden mennä normaalissa järjestyksessä. Helsingin kantakaupunki on liian kallis esim. tavaratuotantoon ja suurin osa sellaisista yrityksistä on sieltä tuotannon pois siirtänyt, osa lähelle, osa satojen kilometrien päähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  59. aku alanen kirjoitti 29.1.2016 kello 9:40

    heippa
    Edellisessä keskustelussa viittasit TK:n telemään valtion budjettirahojen aluejakoon ja totesit viimeisen vuoden 2006. Voin kertoa että olen virkatyönä tehnyt vastaavia laskelmia TEM:lle myöhemminkin. TEM on tilannut ne Tilastokeskukselta mm. 2012. Laitan tekemäni yhteenvedot v. 2012 sekä menoista että tuloista jos niillä on sinulle käyttöä.
    aku alanen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  60. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.1.2016 kello 10:20

    Edellisessä keskustelussa viittasit TK:n telemään valtion budjettirahojen aluejakoon ja totesit viimeisen vuoden 2006. Voin kertoa että olen virkatyönä tehnyt vastaavia laskelmia TEM:lle myöhemminkin. TEM on tilannut ne Tilastokeskukselta mm. 2012. Laitan tekemäni yhteenvedot v. 2012 sekä menoista että tuloista jos niillä on sinulle käyttöä.
    aku alanen

    Oikein hyvä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. R.Silfverberg kirjoitti 29.1.2016 kello 10:37

    Osmo Soininvaara:
    Miksi MTKn hallinto on Helsingissä?

    Siksi että isäntien mielestä on kiva käydä välillä Helsingissä humputtelemassa.

    Loppujen lopuksi asuminen ja työn tekeminen pk-seudulla on tylsää koska me itse pääsemme hyvin harvoin millekään matkalle maakuntiin tai ulkomaille edes. Maakuuntien sivukonttoreiden ihmiset ravaavat täällä Helsingissä yhtenään ja käyvät siinä ohessa kapakoissa ja shoppailemassa päivärahoillaan. Väite että kaikki olisi “keskitetty” tänne ei pidä paikkansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  62. Jokkis kirjoitti 29.1.2016 kello 11:03

    Kertoisiko joku Kepulainen, miksi ihmeessä pääkaupunkiseudulla on jopa ylitarjontaa lääkäreistä, vaikka maalla saa paljon suurempaa palkkaa ja asumiskustannukset murto-osan? Maalle ei meinata millään saada lääkäreitä. Miksi näin? Onko tämäkin jonkin keskittämispolitiikan seuraus?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  63. R.Silfverberg kirjoitti 29.1.2016 kello 12:07

    Jokkis:
    Kertoisiko joku Kepulainen, miksi ihmeessä pääkaupunkiseudulla on jopa ylitarjontaa lääkäreistä, vaikka maalla saa paljon suurempaa palkkaa ja asumiskustannukset murto-osan? Maalle ei meinata millään saada lääkäreitä. Miksi näin? Onko tämäkin jonkin keskittämispolitiikan seuraus?

    En ole kepulainen mutta kuvittelisin että
    maalla viihtyvät pääasiassa sellaiset lääkärit ja korkeasti koulutetut joilla on puoliso joka työllistyy kanssa paikkakunalla tai lähiseudulla, ja pystyy sopeutumaan paikkakunnan normeihin ja luomaan kontakteja, ts verkostoitumaan paikkakunnan “kerman” kanssa, lähtemään mukaan hirvenmetsästysporukkoihin, Lionseihin tai rotareihin ja kunnallispolitiikkaan tai vähintään luottamuselimiin, omistamaan metsää, hankkimalla ison arvonsa vastaavan talon, jne. Jos on synnynnäinen kaupunkilaishipsteri niin voi tumtua vähän vastanimieliseltä luopua omista ihanteistaan ja toisaalta jos vain rahan takia ottaa sellaisen viran vastaan niin voi tulla tylsää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  64. JY kirjoitti 29.1.2016 kello 13:00

    Jokkis:
    Kertoisiko joku Kepulainen, miksi ihmeessä pääkaupunkiseudulla on jopa ylitarjontaa lääkäreistä, vaikka maalla saa paljon suurempaa palkkaa ja asumiskustannukset murto-osan? Maalle ei meinata millään saada lääkäreitä. Miksi näin? Onko tämäkin jonkin keskittämispolitiikan seuraus?

    Mitenköhän tuo nyt on?
    https://www.ammattibarometri.fi/kartta2.asp?vuosi=15i&ammattikoodi=2211&kieli=fi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  65. Kalle kirjoitti 29.1.2016 kello 13:09

    Osmo Soininvaara:
    JY:n tilastoista.
    Jos lasketaan Helsinki Espoo ja Vantaa yhteen, valtion työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on 4,86 %Koko maassa se on 3,35 %. Pääkaupunkiseutu ylittää siis koko maan keskiarvon, mutta kaupunkien joukossa ei erotu erityisesti, koska valtionhallinnon työpaikat sijaitsevat kaupungeissa.

    Tuo on ihan loogista, koska keskushallinto nyt vain on järkevää pitää pääkaupungissa. Tsekeillähän on vähän toisenlainen ratkaisu, jossa oikeuslaitoksen keskeisimmät osat on siirretty pois Prahasta Brno’on. Joissakin maissa hallinnollinen ja taloudellinen keskus taas on eriytetty. Yleensä keskushallinnon hajauttaminen vaikuttaa negatiivisesti sen tehokkuuteen ja aiheuttaa runsaasti lisää kustannuksia.

    Ainoa kotimainen hajasijoitus hanke, joka kylläkin tyrittiin täysin, mutta joka olisi voinut toimia, oli koko meriklusterin siirto Turkuun. Hankkeessa kaikki merenkulkuun liittyvät keskeiset virastot olisivat siirtyneet samalle paikkakunnalle. Hankkeesta tosin puuttui alan tutkimuksen siirtäminen Turkuun, mikä olisi ollut käsittääkseni pidemmän päälle välttämätöntä. Lopulta Turkuun siirtyi vain Merivoimien esikunta, kunta LVM:n virkamiehet pelasivat alaiset virastot kikka-kolmosella Helsinkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  66. Syltty kirjoitti 29.1.2016 kello 13:25

    eemil:Kepukaunaatikko ei havaitse, että keskeltä Suomea on lyhyempi joka paikkaan, myös globaalisti.

    Jopa linnuntietä keskeltä Suomea on pidempi matka tärkeimpiin kauppakumppanimaihin kuin pks, puhumattakaan sitten todellisesta matka-ajasta.

    Noh, ehkä Kanadaan on lyhyempi matka jos puskee mannertenvälisten ohjusten reittiä suoraan Pohjoisnavan ylitse Amerikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  67. eemil kirjoitti 29.1.2016 kello 14:08

    Tapio: Lisäisin listaan korkeatasoiset, erityisesti kansainväliset laki-, sopimus-, vero-, patentointi-, markkinointi-, jne. palvelut. Helsingin seutu on niiden tarjonnassa aivan ylivoimainen. Vientiyritysten pääkonttorit tarvitsevat juuri näitä palveluja.

    Yhtä mitätön lista kuin edellinenkin. Olen itse käyttänyt näitä palveluita enkä kertaakaan ole matkustanut H:kiin sen vuoksi. Verkko on keksitty ja sitä ennen puhelin. Katso näitä näköaloja ja mieti pitääkö kaiken olla yhdessä paikassa.

    teknologiateollisuus.fi/sites/default/…/digitalisaation_mahdollisuudet.pdf

    Jokkis: Onko tämäkin jonkin keskittämispolitiikan seuraus?

    On. Olet 100 %:sesti oikeassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  68. anonilli kirjoitti 29.1.2016 kello 14:15

    eemil: Ludwig von Mises pystyi myös osoittamaan, että Ricardo ym:n oivallus oli huomattavan oikea: että, lukuun ottamatta kullan teollista tai kulutuskäyttöä rahan tarjonnan lisäyksestä ei koidu mitään yhteiskunnallista hyötyä. Verrattuna tuotannontekijöihin, kuten maahan, työhön ja pääomaan, joiden lisäys saa aikaan suuremman tuotannon ja korkeamman elintason, rahan tarjonnan lisäys voi ainoastaan vähentää sen ostovoimaa – se ei lisää tuotantoa. lainaus päättyy

    Tämän vuoksi keskittämisellä saatu rahan arvon nousu ei ole kansalaisten yhdenvertaista kohtelua. Se vain jakaa ihmisiä rikkaisiin ja köyhiin yhteiskuntaluokkiin.

    Jakamalla yrityksiä ja niiden hallintoa tasaisesti ympäri maata saadaan luotua oikeudenmukaista tulonjakoa.

    Nyt toveri lukee kyllä ihan vääriä keskieurooppalaisia teoreettikkoja, jos tarkoitus on suunnitella luokatonta yhteiskuntaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  69. teekkari kirjoitti 29.1.2016 kello 14:26

    eemil: Työntekijät kilpailuttavat työnantajia ruuhka-alueilla. Mitähän järkeä tuossa on yrityksen kannalta ?

    Yrityksen kannalta järki on siinä, että myös yritykset voivat kilpailuttaa työnhakijoita toisiaan vastaan. Kuten sanoin, synergia on molemminpuolinen.

    Jossain korvessa on pakko palkata se kenet saa (ja päinvastoin ottaa vastaan se työ, mitä löytyy), ja jos se korpiyrityksen avainasiantuntija päättääkin lähteä etsimään onnea muualta, niin uuden palkkaaminen voi olla vaikeaa ellei peräti mahdotonta.

    Keskittyminen kaupunkiin on ennen kaikkea riskienhallintaa. Siitä joutuu maksamaan ekstraa kovemman kilpailun muodossa, mutta niin vain markkinat ovat päättäneet, että se hinta kannattaa maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  70. teekkari kirjoitti 29.1.2016 kello 14:35

    eemil: Työvoimakustannukset ovat Suomessa jo huippuluokkaa niin, että olemme jääneet jälkeen kilpailijamaistamme.

    Ja tosiaan Suomessa korkeakoulutettujen asiantuntijoiden palkkataso ei tosiaankaan ole korkea kilpailijamaihin nähden, kilpailukyvyn puute on lähinnä duunariammateissa ja esimerkiksi maajussien huippusuurissa tuissa.

    Suomen onni tässä suhteessa on surkea kielitaito, joka tehokkaasti ehkäisee aivoviennin ulkomaille. Jos suomi olisi osa germaanista kieliryhmää, meillä ei olisi mitään mahdollisuutta pärjätä kilpailussa kun osaajat ja asiantuntijat karkaisivat välittömästi ulkomaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  71. Vesa kirjoitti 29.1.2016 kello 16:31

    erkki niini:
    Kirjoitin, että Helsingissä on paljon julkisin varoin kustannettuja työpaikkoja. Jos noita laskee, pitää huomioida kaikki. Teatteriväki saa 75% ja orkesterit 85% prosenttia tuloistaan julkisista. Kelalla oon suuri rakennus Helsingissä, kai työntekijät on huomioitu laskelmissa. Helsingin yliopistolla on 8000 tyontekijää, kuka maksaa. entä HUSsin väki. Luulen, että löytyy aika paljon väkeä, joka on helppo unohtaa laskelmista.

    Avarasti ajateltuna seuraavat ryhmät voidaan laskea valtion virkamiehiksi, nääs kun eläminen on kustannettu julkisin varoin:
    – maatalousyrittäjät 62.000 kpl
    – työttömät 400.000 kpl
    – eläkeläiset 1.300.000 kpl

    Kaksi viime mainittua ilman työvelvoitetta.

    Maataloustuissa (3-4 mrd per vuosi laskutavasta riippuen) itseäni nyppii se, että tuet ovat valuneet pellon hintaan synnyttäen ison kuplan, myös Seinäjoella. Erityisen hyötyjäjoukon muodostavat ne, jotka perillisinä rahastavat oman osuutensa pelloista ja ostavat asunnon kaupungista. Tilaa jatkava ottaa hirmuvelat, mutta tähänkin kuvioon on tukiautomaatit olemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  72. Vesa kirjoitti 29.1.2016 kello 17:26

    Osmo Soininvaara:
    Hohhoijaa. Yksinkertaisinta on laskea yhteen kaikki menot ja vähentää niistä alueelta saatavat verotulot. Tällöin menoina ovat siis mukana myös valtion maksamat palkat ja jopa teattereiden valtiontuki. Valitettavasti tilastokeskus lopetti tämän tiedon tuottamisen vuoteen 2006, joten sitä tuoreempaa tietoa ei ole saatavissa. SEn jkälkeen pääkaupunkiseudulle on tullut yli satatuhatta ihmistä lisää mutta ei valtion työpaikkoja, joten Pääkaupunkiseudun nettomaksoosuus on vain kasvanut. Miksi tätä tietoa ei enää tuoteta, on kyllä mielenkiintoinen asia, kun nämä valtion alueelliset rahavirrat kuitenkin tälläkin. Näin ne olivat maakunnittain vuonna 2006. Negatiivinen luku merkitysee, että saa enemmn kuin maksaa Luvut ovat euroa/asukas
    Ahvenanmaa -3934
    Kainuu -2937
    P-Karjala-2438
    Lappi-1928
    P-Savo -1479
    Etelä-Savo -1344
    Keski-Suomi -1233
    E-Pohjanmaa -1156
    Kantahäme -784
    K-Pohjanmaa -699
    P-Pohjanmaa -522
    Pohjanmaa -394
    E-Karjala -346
    Satakunta -251
    Pirkanmaa 75
    Kymenlaakso513
    V-Suomi578
    Päijät-Häme998
    Pääkaupunkiseutu 2157
    Muu Uusimaa2636
    Itä-Uusimaa2824

    Työttömyyskorvaukset taitavat sisältyä Osmon esittämiin lukuihin, mutta ei eläkkeet ja eläkemaksut. Jos ne otettaisiin mukaan, niin plussat ja miinukset kaiketi vielä pitenisivät selvästi.

    Taloudellinen huoltosuhde* korreloi aika hyvin em. lukujen kanssa. Eli kun maakunnassa on paljon työttömiä (ja eläkeläisiä) niin valtion nettomenot per hlö ovat myös korkeat.

    Ahvenanmaa on kyllä silmiin pistävä poikkeus. Siellä huoltosuhde on maan paras ja pienempi kuin Uudellamaalla. Ja silti valtion nettomenot per hlö ovat suurimmat. Onko selityksenä ruotsinkielisten erityisen onnistunut poliittinen lobbaus? Ahvenanmaa on Suomen kyljessä vähän kuin Bitannia EU:ssa, keräämässä rusinat pullasta.

    * Taloudellinen huoltosuhde lasketaan jakamalla työttömien, eläkeläisten ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla.

    *http://www.stat.fi/til/tyokay/2013/04/tyokay_2013_04_2015-03-12_tau_002_fi.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  73. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.1.2016 kello 17:43

    En ole perehtynyt tilaston laatimistapaan, mutta koska on kyse valtion toiminnasta, siinä on varmaankin mukana kansaneläkkeet, ja vuonna 2006 todennäköisesti myös valtion eläkeet, jotka sen jälkeen ovat siirtyneet Kevan piikkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. grönstrand kirjoitti 29.1.2016 kello 18:34

    Kuinkahan tilastossa jaetaan esim arvonlisäverot, tai valmisteverot, tilitetäänkö ne pääkonttorin mukaan vai asiakkaan maakunnan mukaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  75. peksu kirjoitti 29.1.2016 kello 18:54

    Vesa: Työttömyyskorvaukset taitavat sisältyä Osmon esittämiin lukuihin, mutta ei eläkkeet ja eläkemaksut. Jos ne otettaisiin mukaan, niin plussat ja miinukset kaiketi vielä pitenisivät selvästi.

    Taloudellinen huoltosuhde* korreloi aika hyvin em. lukujen kanssa. Eli kun maakunnassa on paljon työttömiä (ja eläkeläisiä) niin valtion nettomenot per hlö ovat myös korkeat.

    Ahvenanmaa on kyllä silmiin pistävä poikkeus. Siellä huoltosuhde on maan paras ja pienempi kuin Uudellamaalla. Ja silti valtion nettomenot per hlö ovat suurimmat. Onko selityksenä ruotsinkielisten erityisen onnistunut poliittinen lobbaus? Ahvenanmaa on Suomen kyljessä vähän kuin Bitannia EU:ssa, keräämässä rusinat pullasta.

    * Taloudellinen huoltosuhde lasketaan jakamalla työttömien, eläkeläisten ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla.

    *http://www.stat.fi/til/tyokay/2013/04/tyokay_2013_04_2015-03-12_tau_002_fi.html

    Luvut tulevat valtion budjettitaloudesta joten siinä on työttömyyskorvaukset, valtion työntekijöiden eläkkeet sekä kansaneläkkeet, mutta ei muita työeläkkeitä tai työeläkemaksuja.

    Suurin ero syntyy valtion tulojen puolella, siis verotuloissa. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla maksetaan huomattavasti enemmän veroja koska bkt on merkittävästi korkeampi kuin muualla. Toiseksi merkittävin erojen tekijä näyttää olevan kuntien valtionosuudet ja etenkin verotulojen tasaukset, tosin Ahvenanmaalla tämä on se suurin ero muihin alueisiin kun saavat kaikki mahdolliset syrjäseutu, saaristolaisuus sekä erämaa yms. lisät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  76. Tapio kirjoitti 29.1.2016 kello 19:57

    eemil: Yhtä mitätön lista kuin edellinenkin. Olen itse käyttänyt näitä palveluita enkä kertaakaan ole matkustanut H:kiin sen vuoksi. Verkko on keksitty ja sitä ennen puhelin.

    Et siis ole vielä ollut tositoimissa.

    Itse kannatan ajatusta, että Suomessa olisi muutamia laadullisia kasvukeskuksia Helsingin lisäksi. Ei Helsinki näissä asioissa kilpaile Tampereen tai Oulun kanssa, vaan Tukholman ja Lontoon kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  77. Vesa kirjoitti 29.1.2016 kello 20:04

    peksu: Toiseksi merkittävin erojen tekijä näyttää olevan kuntien valtionosuudet ja etenkin verotulojen tasaukset, tosin Ahvenanmaalla tämä on se suurin ero muihin alueisiin kun saavat kaikki mahdolliset syrjäseutu, saaristolaisuus sekä erämaa yms. lisät.

    Tämä antaa uskoa kaikkien lobbareiden uralle. Kehoitan kuitenkin eduskuntaa kohtelemaan kansalaisiaan tasapuolisesti ja poistamaan Ahvenanmaalaisilta kaikki poikkeavat etuoikeudet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  78. Peter kirjoitti 29.1.2016 kello 20:41

    Ahvenanmaa on poikkeustapaus eikä sitä sen takia pitäisi ottaa näihin vertailuihin ollenkaan. Ensinnäkin Ahvenanmaan valtiolle maksamien verojen määrä on itsehallintolaissa asetettu vastaamaan suunnilleen väestön osuutta. Mikäli Ahvenanmaalla maksuun pantu tulo- ja varallisuusvero ylittää 0,5 % koko valtakunnassa kerätystä verosta, ylimenevä osuus jää maakunnalle. Vaikka siis olisivat miten rikkaita, ahvenanmaalaiset eivät maksa sen enempää veroja valtiolle kuin suomalaiset keskimäärin.

    Toiseksi Suomen valtio käytännössä palauttaa vuotuisen tasausmaksun avulla Ahvenanmaalta valtiolle kerätyt rahat. Joka vuosi 0,45 % valtion budjetista kuuluu Ahvenanmaalle ja se hoitaa tuolla rahalla itse omat asiansa.

    Kolmanneksi Ahvenanmaa ei kuulu EU:n veroliittoon ja on sen takia eräänlainen veroparatiisi.

    Näiden seikkojen takia Ahvenanmaa on aina ja automaattisesti saamapuolella eikä se siinä mielessä ole normaali maakunta muiden joukossa. Sinne esim. maksetaan maataloustuet ihan normaalisti, vaikka ahvenanmaalaiset ovat jo tasausmaksuna saaneet “oman osuutensa” kaikista valtion rahoista ml. maataloustuki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  79. R. Silfverberg kirjoitti 29.1.2016 kello 20:49

    Vesa:
    Ahvenanmaa on kyllä silmiin pistävä poikkeus. Siellä huoltosuhde on maan paras ja pienempi kuin Uudellamaalla. Ja silti valtion nettomenot per hlö ovat suurimmat. Onko selityksenä ruotsinkielisten erityisen onnistunut poliittinen lobbaus? Ahvenanmaa on Suomen kyljessä vähän kuin Bitannia EU:ssa, keräämässä rusinat pullasta.

    Ahvenanmaan luku johtuu siitä että rahaa kierrätetään edestakaisin. Kaikki ahvenanmaalaisten verot tilitetään Suomelle joka jakaa sen takaisin Ahvenanmaan Maakuntahallitukselle.
    Toisaalta en ole ihan varma kustantaako Suomen valtio sen lisäksi esim Ahvenamnaan laivaväylät, poliisilaitoksen ja jotkut muut valtakunnalliset toiminnot vai kustantaako Maakuntahallitus nekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  80. peksu kirjoitti 29.1.2016 kello 22:17

    R. Silfverberg: Ahvenanmaan luku johtuu siitä että rahaa kierrätetään edestakaisin. Kaikki ahvenanmaalaisten verot tilitetään Suomelle joka jakaa sen takaisin Ahvenanmaan Maakuntahallitukselle.
    Toisaalta en ole ihan varma kustantaako Suomen valtio sen lisäksi esim Ahvenamnaan laivaväylät, poliisilaitoksen ja jotkut muut valtakunnalliset toiminnot vai kustantaako Maakuntahallitus nekin.

    Ei johdu tuosta, vaan laskelmassa on otettu huomioon rahan siirrot molempiin suuntiin. Ahvenamaan maakunta (ja kunnat) vain yksikertaisesti saa paljon enemmän rahaa valtiolta kuin sieltä tilitetään valtiolle. Kaiken lisäksi Ahvenanmaan varustamotkin on vapautettu arvonlisäveroista, varustamotuet kyllä nille kelpaavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  81. Vesa kirjoitti 30.1.2016 kello 0:33

    Peter:
    Ahvenanmaa on poikkeustapaus eikä sitä sen takia pitäisi ottaa näihin vertailuihin ollenkaan.

    Näiden seikkojen takia Ahvenanmaa on aina ja automaattisesti saamapuolella eikä se siinä mielessä ole normaali maakunta muiden joukossa. Sinne esim. maksetaan maataloustuet ihan normaalisti, vaikka ahvenanmaalaiset ovat jo tasausmaksuna saaneet “oman osuutensa” kaikista valtion rahoista ml. maataloustuki.

    Eikös näitä vertailuja tehdä juuri siksi, että saadaan esiin poikkeamat, suuntaan tai toiseen?

    Itseäni toistaen Ahvenanmaa on Suomen kyljessä vähän kuin Britannia EU:ssa, keräämässä rusinat pullasta. Mutta mikään ei ole ikuista. Ei Britannian EU jäsenyys eikä Ahvenanmaan itsehallinto.

    Olisikohan Ruotsi halukas ostamaan Ahvenanmaan? Jos tehtäisiin hävittäjähankinta vastaostokauppana. Win-win-win kun Suomi saa Jassit, Ruotsi saa Ahvenanmaan ja ahvenanmaalaiset pääsevät ruotsalaisiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  82. IsoH kirjoitti 30.1.2016 kello 10:44

    JTS:
    Maakuntamalli / sote-alueet tulevat olemaan järkyttävän erilaisia.
    Uusimaa 1,6 miljoonaa asukasta ja Kainuu 0,078 miljoonaa asukasta.

    Haasteensa tässä kyllä on. Esimerkiksi Espoon Leppävaaran alue on väestöltään yhtä iso kuin Kainuun sote-alue.

    Jos kaikista sote-alueista haluttaisiin Kainuun väkimäärän suuruisia, tulisi Uudellemaalle perustaa yli 20 sote-aluetta.

    Tästä seuraa, että julkista hallintoa on Suomessa enemmän syrjäisemmissä maakunnissa – eikä pääkaupunkiseudulla. http://www.stat.fi/til/tyokay/2006/tyokay_2006_2008-11-12_tie_003_001.gif

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  83. Elias Poutanen kirjoitti 2.2.2016 kello 11:20

    Vaasaa pesee Seinäjoen koska se on viihtyisämpi kaupunki kuin Seinäjoki. Vahvuudet ovat:
    – Meri ja saaristo, UNESCO alue.
    – Kaupungin tiheys (Vaasa on fantastinen pyöräkaupunki)
    – Kansainvälisyys (muistaakseni paljon erilaisia ryhmiä)
    – Lentokenttä
    – Junayhteys
    – Laiva Uumajaan
    – Yliopisto
    – Kaksikielinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus