Hernesaaren osayleiskaava
(Pöydältä)
Vaikka kyse on osayleiskaavasta, se valmistellaan asumakaavaosastolla. Tosiasiassa suunnittelu menee siis saman tien asemakaavatasolle tai lähelle sitä, vaikka yleiskaavassa tietysti päätetään vain siitä, mitä on merkitty kaavakarttaan.
Aivan kohtuutonta huomiota tässä on saanut Hernesaaren kärkeen suunniteltu erittäin suuri venesatama ja kilpailukeskus purjehtijoille. Helsinkiläisillä purjehdusseuroilla näyttää olevan paljon keskinäistä kateutta.
Minusta on jokseenkin selvää, ettei 70 miljoonaa euroa maksava venesatama ole realismia ainakaan nykyisen investointikaton aikana. Yksityisin varoin noin kallista hanketta tuskin tehdään. Isoille veneille laituripaikan hinnaksi tulisi noin 90 000 euroa, mitä tuskin saadaan perityksi käyttäjiltä. Laiturit eivät ole kalliita, mutta maantäytöin tehtävät aallonmurtajat ovat. Kuulemma selvitetään, voisivatko aallonmurtajat olla kelluvia. Lähinnä jäät ovat ongelma.
Yleiskaavaesitys ei ole investointipäätös eikä varautuminen isoon venesatamaan estä tekemästä pienempää.
Aiemmalla kierroksella lautakunta lisäsi Hernesaaren tyveen korkeata rakentamista mutta nyt se on siitä poistettu. Miksi? Pitäisikö se palauttaa sinne. Helsingin korkean rakentamisen ohjelmassa Hernesaarta on pidetty soveliaana paikkana korkealle rakentamiselle. Jos me sallimme sen nyt osayleiskaavassa, ei se sido asemaavoittajaa kaavoittamaan sinne korkeaa rakentamista, mutta jos me kiellämme se, se on kielto.
Meilahden huvila-alueen asemakaava
Pöydältä
Kokoomus pyysi tämän pöydälle lähinnä kai sen takia, että on tullut palautetta Johannesbergin tien katkaisemisesta niin, ettei siitä saa ajaa valottoman risteyksen kautta Paciuksenkadulle. Kolmio tietysti korvaisi valot, mutta aina tällainen kärrypolun risteys pääväylän kanssa on riski.
Konalan Vähätuvantielle täydennyskaavalla 80 asukasta
Ongelmattomalta vaikuttavassa kaavassa rakennetaan parkkipaikalle kaksi viisikerroksista pistetaloa. Aloite on ilmeisesti tullut taloyhtiöltä, koska siltä peritään kaavan laatimisesta ja kuulutuksista 5200 euoa. Lisäksi tarkoitus on nipistää kaavahyödystä vähän kaupungille. En ole varma, että tämä on tarkoituksenmukaista. Kaupungin kannalta nämä täydennyskaavat ovat hyvin kannattavia, koska kaupungin investointeja ei tarvita infraan eikä varmaan kouluihinkaan. Kaavoitushyödyn leikkaaminen vähentää näitä hankkeita.
Lausunto kunta-aloitteesta Hämeentien pyörätiestä.
Lakoninen vastaus. Lautakunta on oman osuutensa jo tehnyt.
Ode: “Aiemmalla kierroksella lautakunta lisäsi Hernesaaren tyveen korkeata rakentamista mutta nyt se on siitä poistettu. Miksi? Pitäisikö se palauttaa sinne.”
Pitäisi.
Tuo pari pistetaloa parkkipaikalle on juuri pahimman luokan puuhastelua. Ensinnäkin jos kaupunkia tarvitaan tuollaiseen, on koko kaava väärin tehty ja toiseksi epäilen suuresti niiden haittaavan aikanaan, kun herätään korjaamaan alueen kaava ruutukaavaksi.
Miksi Hernesaaren kärkeä ei jätetä vaan maan täyttöalueeksi? Ajamalla sinne aina vaan lisää rakennusprojekteista kaivettavaa maata, saataisiin joka vuosi hehtaaritolkulla lisää rakennusmaata loistopaikalta.
On ihan järjetöntä, että maata ajetaan kauas sisämaahan, missä sillä ei ole mitään käyttöä.
Toisaalta jos Suomeen ei rakenneta mitään kiinnostavaa ja palveluita joita myös rikkaat käyttävät, niin voidaanko olettaa että parempituloiset haluavat asua täällä. Suomessa ja pk-seudulla ei nykyisellään ole hirveästi mitään kiinnostavaa mikä edes houkuttelisi tänne ulkomaista korkeatuloista sekä korkeakoulutettua työvoimaa. Jo Tukholman ja Göteborgin vetävyys on verrattuna Helsinkiin jo aivan toista luokkaa.
Venesatama voi olla sinänsä aika ökymäistä rahantuhlausta, mutta voidaanko koko pk-seutu oikeasti kaavoittaa ja rakentaa vain pienituloisten tai keskituloisten tarpeisiin. Uskon että venesatamasta ja hernesaaren rakentamisesta voitaisiin saada jotain lisäarvoa keskiluokallekin jos satama-alue suunnitellaan hyvin.
Kipeimmin täyttöä tarvitaan Koivusaaressa. Nykyinen suunnitelma ei tee siitäkään Länsimetron asemasta kannattavaa ja alueella on runsaasti matalaa, helposti täytettävää merenpohjaa.
Minusta Hernesaari kannattaisi rakentaa tiiviisti sekä korkeasti, jotta uuteen kaupunginosaan saataisiin tarpeeksi käyttäjiä palveluille. Kyseessä on kuitenkin keskusta-alue, joten asunnoille olisi varmasti ostajia tai vuokraajia. Olisi hyvä jos alueesta tulisi elävä. En ole täysin varma miltä jätkäsaari näyttää vuonna 2016, mutta mielestäni kaupunginosana se on melko kuollut ja harmaa. Olisi kiva jos jätkäsaaren yksitoikkoisuus pystyttäisiin välttämään Hernesaaren rakentamisessa.
Niin että mieluummin talot matalaksi? Fiksuahan tuo nyt vain on ottaa joutokäytössä oleva maa rakentamiseen.
Olen antanut kertoa itselleni, että meritäyttöjä ei voi tehdä vain kippaamalla satunnaisia aineksia nykyisen pohjan päälle, ainakaan jos halutaan välttää aineksen painuminen ja valuminen ennakoimattomilla tavoilla eli jos ikinä halutaan myös rakentaa alueelle. Suunnittelu, ruoppaus ja tukirakenteet maksavatkin äkkiä ja ilman käyttösuunnitelmaa tulopuolella ei ole mitään.
Mitä korkeisiin tyvessä tulee, ensin kaavoitetut asunnot lienee helpompi myydä kovempaan hintaan jos kaavoittamattoman naapuritontin kohdalla on esim “max 8 kerrosta”, kuin paljon korkeamman salliva, josta jää suurempaa epävarmuutta varjostavuudesta tai muutoin näkemäolosuhteista.
<blockquote cite=“comment-498586”
Kalle: Kipeimmin täyttöä tarvitaan Koivusaaressa. Nykyinen suunnitelma ei tee siitäkään Länsimetron asemasta kannattavaa ja alueella on runsaasti matalaa, helposti täytettävää merenpohjaa.
… ja niillä alueilla, paksun savipohjan päällä mm. hyviä kalapaikkoja, ja avaria sekä pitkiä JULKISIA merinäkymiä, niin Länsiväylältä kuin pyöräteiltä sen molemmin puolin.
Käytännössä nuo lähiöt on loppuunajettuja ja puskutraktori on taloudellisesti paras vaihtoehto, mutta sen hyväksyminen vie vielä jonkin aikaa. Sitä odotellessa alueille pitää tehdä järjellinen, kaupunkimainen kaava, jotta uudisrakentaminen on pitkäjänteistä.
Tuosta samaa mieltä. Kuitenkin jos puskutraktoria ei nähdä vaihtoehdoksi, on vain hyvä, että pihojen joutomaa rakennetaan
Tämä ei vaikuta minusta järin uskottavalta selitykseltä. Helsingin niemestä suuri osa rakennettu täyttömaalle, joka on kipattu mereen ilman kauhean syvällisiä suunnitelmia, silti sille on rakennettu ja talot ovat pystyssä.
Nykyään vaan jostain syytä merentäytöt on unohdettu kaupungin kehittämisessä. Merta täyttämällä olisi kuitenkin mahdollista saada paljon rakennusmaata huippupaikoilta.
Hernesaaressa täytetään yhdeksän hehtaaria, Koivusaari rakennetaan melkein kokonaan täyttömaalle, Jätkäsaaressa on suuria täyttöjä, itseasiassa koko Jätkäsaari on melkein kokonaan täyttömaalla.
Korkea rakentaminen Hernesaaressa: Helsingin korkean rakentamisen periaatteet eivät kyllä ole mitenkään yleisesti hyväksyttyjä. Helsingin vanhan keskustan hierarkinen asema on syytä säilyttää eikä läheisille alaville merenrannoille rakentaa mitään torneja. Tornitalot ovat muutoinkin asumisen ja lähiympäristön kannalta harvinaisen ikäviä: “oleskelu“pihat joudutaan järjestään toteuttamaan kansitasoille ja alimmat kerrokset ovat täynnä pyörävarastoja ja muita aputiloja, koska ne ovat varjoisia, lähellä kansitasoja ja siten liian epäviihtyisiä asumiseen. Muutoinkin tornitalojen rakentaminen on tutkitusti suhteettoman kallista verrattuna normirakentamiseen, ja ainoa peruste niille on tosiaan näyttämisen halu ja maamerkkien luonti. Hernesaaressa merenranta upeine näkymineen on alueen tärkein identiteetiä luova tekijä, ei siihen enää mitään muuta tarvitse. (Toimistotorneille kukaan tuskin on tuota paikkaa uhraaamassa, toimistorakentamien on parasta sijoittaa mm. Pasilaan hyvien kulkuyhteyksien päähän. Tornikaupunki ei vaikuta kyllä lupaavalta sielläkään).
Ja perustelu on?
Hernesaaren venesataehdotuksesta, ottamatta sinänsä siihen kantaa:
Tunteeko Ode paremmin ketään enemmän tai vähemmän purjehdusta harrastavaa. Minulla on heitä tuttavapiirissä. Ja aina välillä ollut puhetta siitä, miten vaikea saada gasteja (miehistön jäseniä veneisiin). Yksi pitää on paattiaan Kroatian rannikolla. – Voi olla, että ajatus veneen yhteisomistuksesta alkaa hankaluuksistaan huolimatta innostaa, kun vähän laskee sekä kustannuksia että puhtaasti hoitoon käytettävää aikaa.
Löytyyköhän maksavia käyttäjiä tälle venesatamalle, joka on logistisesti vähän hankalassa paikassa, jos ei asu Hernesaaressa.
770 venettä vaativat säilytystilaa siinä 50 m² /paatti, ellei enemmänkin, vaatii tilaa 4 ha. Mistäköhän löytyisi paikka?
Koska Helsingin vanha keskusta on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti eritysien arvokas. Kaupungin kaunista siluettia ei tule pilata pelkän näyttämisen halun takia.
Puskutraktori ei ole taloudellisesti paras vaihtoehto koska lähiöiden vanhojen asuntojen markkinahinta on sen verran korkea, verrattuna lähiöiden uusiin asuntoihin. Tosin vanhojen asuntojen markkinahinta saattaa laskea lähiöissä jos asuntotuotannon määrää kasvatetaan hyvillä alueilla.
Mikäli lähiöitä halutaan nopeasti purkaa, pitää taloyhtiöille myöntää porkkanaksi lisärakennusoikeutta korvauksetta.
No sitähän se hyväksytty suunnitelma juuri tekee. Alue Senaatintorilta puolentoista kilometrin säteellä on rauhoitettu, ja tapauksessa Kämp Tower, nyk. Clarion, periaatteet tulivat jollain tasolla testatuiksikin. Hyväksyttiin kaavan sallima, Itämerentornin korkuinen rakennus, mutta ei rakennuttajan hakemaa 130-metristä. Hernesaari kyllä kestäisi 16-kerroksisen tornin tai pari, eivätkä ne sieltä nykyiseen keskustaan juuri näkyisi. Sen korkeampaa en laittaisi, ja eri asia sitten, olisiko 16-kerroksistenkaan rakentamisessa taloudellista tolkkua.
Tilaa löytyisi Hernesaaren itäreunasta koko pituudelta, olisi valmiiksi vallitsevilta tuulilta suojassa. Ainoa suojaton suunta olisi kaakko, josta puhaltaa harvoin.
Joku tekosaariviritys voisi olla hieno, ja sinne Koivusaaresta siirtyvän NJK:n vierasvenesatamaa, kesäravintolaa ja sensellaista joka toisi elämää kesäksi.
Tornien sijoittamisessa Hernesaaren juureen on se ongelma että joko ne länsirannalla varjostavat ilta-auringon (huono) tai sitten niiden pitäisi olla nykyisen puiston paikalla itärannalla joka luo turhan ison kontrastin Eiran kanssa.
Hernesaari on varsin pieni lämpäre kävelymittakaavamielessä irrallaan kantakaupungista. Kaavoituksessa kannattaisi tähdätä siihen että aikanaan telakan poistuessa rakennettaisiin Telakkarannasta Hernesaaren kärkeen yhtenäistä kaupunkijatkumoa sen verran tiiviisti että alue elättäisi vaivatta kaupunkimaiset normipalvelut tyyliin Töölö.
Tornien kanssa käy helposti niin että niiden ympärille jää ei-kenenkään maata (vrt. Keski-Pasilan Badlands), jossa kaupunkijatkumo de facto katkeaa.
Talvisin, ja tuulisella säällä muulloinkin Hernesaari on yksi Helsingin viheliäisimmistä paikoista, ainakin jalankulkijan ja miksei pyöräilijänkin kannaltan.
Tuulisuuden takia Hernesaareen tulee tiukka umpikortteliratkaisu.
No juuri siksi isojen aukioiden ja satama-altaiden jättäminen kaikkein tuulisimmille paikoille eli saaren kärkeen ei ole kovin järkevää, vaan sinne pitäisi saada (asuin)talomuuri niin ulos kuin suinkin risteilijälaiturit huomioiden on mahdollista. Yhden korttelirivin takana onkin sitten tavanomaisessa myöhäissyksysäässä jo paljon inhimillisempää.
(Kesä)ravintola Saari Sirpalesaaressa on hyvä esimerkki siitä kuinka kesällä Etelä-Helsingin kurjilla rannoilla kaikki on toisin.
Kokonaisuutena eteläkaakkoon kääntyvä umpikorttelimuuri on erinomainen ratkaisu, mutta juurikin tuulisimmassa paikassa korttelirakenne on avattu piirtämällä siihen ympyrätalot jotka luultavasti toimivat suppiloina ohjaten tuulen lounas-koillinen ‑suuntaisille kaduille.
Ei kai tässä ole nyt “tuulisuunniteltu” poistamalla jotain satunnaisia talonkulmien aiheuttamia pyörteitä tekemällä koko kadusta tasaisen tuulinen? Se mikä paperilla näyttää normit ylittävältä pyörteeltä talon juurella on todellisuudessa vain paikallinen ulommaisen korttelirivin nurkkiin rajoittuva ilmiö, paljon tärkeämpää on huolehtia siitä että korttelien välissä mutkitteleva jalankulku/pyöräilyreitti ja sisäpihat ovat sellaisia että niitä viitsii huonommallakin säällä päivittäin käyttää.
O.S. kirjoitti: “Kuulemma selvitetään, voisivatko aallonmurtajat olla kelluvia. Lähinnä jäät ovat ongelma.”
Tarkoittanet jäiden liikettä ja kuormitusta, joka mitoitusarvot ja varmuusrajat ylittäessään voisi saada sen kelluvan aallonmurtajan ankkuroinnin pettämään, liikuttaa rakennetta liikaa ja ehkä jopa sulkea satama-altaan tai väylän. Laivan törmätessä tuollaiseen voisi ehkä sattua jopa pahempikin haveri.
Luulisin kyllä, että Suomessa ainakin Otaniemessä ja ehkä Vuosaarenkin suunnalla osataan arvioida tuollaiset voimat oikein, riittävän pitkällä aikajänteellä, eli siten, että kyseisen kauhuskenaarion riski jää riittävän pieneksi. Joskus osattiin jopa Oulussa.
Mitoitus- ja rakennelaskelmat, sekä toimenpide-suunnitelmat pitää osata pyytää vähintään riittävän luotettavilta ja osaavilta tahoilta, ei siis pelkän hintakilpailun perusteella esim. joltain tanskalaiselta puutavaran välitysliikkeeltä, ellei sen henkilökuntaan (todellakin) kuulu joku kyseisen alan kunnolla tunteva suunnittelija, ja firma pysy pystyssä vielä maksun saatuaankin.
Lisäys: Tuosta edellisestä kappaleesta jäi näköjään puuttumaan loppu, eli sen piti olla: “Joskus osattiin jopa Oulussa. Nykytilannetta en tunne.”
Miksei Helsinki rakenna esimerkiksi Hernesaareen ja Jätkäsaareen aaltovoimaloita?
Aaltovoimaa tutkittiin Suomessa ilmeisesti ainakin jo 1970- luvulla. Vuodelta 1975 löytyy tietääkseni ainakin yksi Helsingissä painettu tutkimustyö, nimeltään: “Havsvågskraftverk och effektgenererande vågbrytare”. (Tarvitseeko kukaan tuota varten sanakirjaa?)
Ilmaista voimaa ja energiaa tuottavia tai edullisesti hyödyntäviä laitteita, ja niiden toiminnan perusteita lienee sen jälkeenkin tutkittu ja tehty, myös Otaniemessä.
Espoossa kuulemma joku leikkaa pahasti Aaltoa, mutta eikö edes Helsinki voisi käyttää aaltoja kaikkien hyödyksi.
Aaltovoimaan tarvitaan niitä aaltoja. Sellaisia monimetrisiä.
Onko nyt kyse pituudesta, leveydestä vai korkeudesta?
Lienee päivänselvää, että meren ollessa täysin tyyni, eli seisahtunut koko syvyydeltään, ei aaltovoimaa tai ‑energiaa ehkä riitä kaikille. Toisaalta, ei pidä unohtaa, että tyyni meri voi kantaa (siis kuljettaa) ainakin ääniaaltoja.
Tarkoittanet kuitenkin monimetrisillä aalloilla sitä, että isommasta aallosta on mahdollista saada enemmän voimaa ja energiaa, kuin pienemmästä aallosta?