Maapallon lämpötila rikkoo ennätyksiä

Vuosilämpötila
Läm­pöti­lan vuosikeskiarvot

Joulukuu oli ennä­tyk­sel­lisen läm­min koko maa­pal­lol­la. Läm­pöti­la ylit­ti 0,34 asteel­la edel­lisen ennä­tyk­sen, joka sekin oli viime vuo­den jouluku­ul­ta. Samal­la joulukuu sinetöi myös vuo­den keskilämpötilaennätyksen.

Voimakas läm­pen­e­m­i­nen viime vuo­teen näh­den johtuu tietysti El Ninos­ta, mut­ta mit­taushis­to­ri­as­sa on paljon El Nino ‑vuosia.

Läm­pöti­lan nousun pysäyt­tämi­nen 1,5 asteeseen on haasteellista.

 

Lähde: Nasa

31 vastausta artikkeliin “Maapallon lämpötila rikkoo ennätyksiä”

  1. Ei tai­da olla ihmis­ten säädeltävis­sä maa­pal­lon läm­pöti­lat siinä määrin, että voitaisi­in päät­tää läm­pen­e­misen ole­van jonkun tietyn rajan ala­puolel­la. Niin paljon eri­laisia ihmis­es­tä riip­pu­via ja riip­pumat­to­mia ilmiöitä vaikut­taa ilmake­hän läm­pöti­laan. Käytet­tävis­sä ole­va mit­taushis­to­ria on myös todel­la lyhyt geol­o­gisi­in aikakausi­in tai edes koko ihmiskun­nan ikään verrattuna.

    Kun eri­laisia ympäristöuhkia on luetel­tu vaar­al­lisu­u­den mukaan, ilmas­ton­muu­tos, siitä huoli­mat­ta, että se on todel­li­nen ilmiö, on jos­sakin vai­heessa kor­van­nut puheis­sa ja tavoiteo­hjelmis­sa poli­it­tis­es­ti kor­rek­tim­pana ter­minä liian väestönkasvun. Syynä on toden­näköis­es­ti se, että väestönkasvun rajoit­tamisen pakko­toimet ovat huonos­sa huu­dos­sa län­si­mai­sis­sa demokra­tiois­sa sik­si, että niis­sä mais­sa, mis­sä niitä on toteutet­tu, niihin on aina liit­tynyt karkei­ta ihmisoikeusrikoksia.

    1. Voisiko väestön kasvus­ta varoit­tavien puhei­den vaimen­e­m­i­nen johtua siitä, ettöä keskimääräi­nen lap­siluku naista kohden on laskenut 1969-luvun alun viidestä tämän­hetkiseen 2,5:een, mikä on aika lähel­lä tap­sapåaim­noon pää­tyvää 2,1:tä

  2. Mikko Num­melin: “väestönkasvun rajoit­tamisen pakko­toimet ovat huonos­sa huu­dos­sa län­si­mai­sis­sa demokratioissa”

    Län­si­mai­sis­sa demokra­tiois­sa taitaa syn­tyvyys olla tarpeek­si alhaista jo muutenkin.

  3. Pitäisi kiihdyt­tää paikallisia hiilineu­traale­ja ener­gia­ratkaisu­ja kehi­tys­mais­sa. USA:ssa on usei­ta tähän asi­aan keskit­tyneitä avus­tusjär­jestöjä. Onko­han Euroopas­sa yhtään?

    Olisi­han se hienoa, jos vaik­ka Euroopan vihreät puolueet pistäi­sivät pystyyn aloit­teen, jos­sa yhdis­ty­isi tais­telu sekä ilmas­ton­muu­tos­ta että köy­hyyt­tä ja väestönkasvua vas­taan. Toimitet­taisi­in vaik­ka aurinkopa­neelei­ta tai tuulimyl­lyjä kyllin ja slum­mei­hin. Sil­lä olisi lukuisia myön­teisiä vaiku­tuk­sia opiskelu­un, tuloi­hin ja aavikoi­tu­miseen. Luulisi löy­tyvän tarvit­tavia yhteyk­siä vira­nomaisi­in ja kansalaisjärjestöihin. 

    Toisaal­ta ymmär­rän kyl­lä, että vihreil­lä on tärkeämpiä pri­or­i­teet­te­ja kuten viihty­isä kaupunkiym­päristö ja tais­telu valkoista miestä vastaan.

  4. Osmo Soin­in­vaara:
    Voisiko väestön kasvus­ta varoit­tavien puhei­den vaimen­e­m­i­nen johtua siitä, ettöä keskimääräi­nen lap­siluku naista kohden on laskenut 1969-luvun alun viidestä tämän­hetkiseen 2,5:een, mikä on aika lähel­lä tap­sapåaim­noon pää­tyvää 2,1:tä

    Pelkän väestön kasvun lisäk­si, kun mietitään maa­pal­lon kestokykyä, pitää ottaa huomioon myös ympäristöä rasit­ta­va kulu­tus per henkilö. Kokon­ais­r­a­situs on näi­den tulo, ja se kas­vaa edelleen huolestut­tavasti, vaik­ka ympäristö natisee jo nyt siel­lä ja täällä. 

    Pelkkää väestönkasvua tarkastel­lessa voi toki tode­ta, että pahin mah­dolli­nen kasvu on hidas­tunut, mut­ta kyl­lä se silti kas­vaa edelleen. 

    On tietysti mah­dol­lista miet­tiä sitä kuin­ka suuren ihmis­määrän maa­pal­lo enim­mil­lään kestää. Minus­ta olem­naisem­pi kysymys on se, kuin­ka paljon ihmisiä nykyi­nen mon­imuo­toinen bios­fääri kestää? Vas­taus taitaa olla, että vaikeuk­sia on jo nykyisel­lä ihmismäärällä.

    En myöskään ymmär­rä mitä hyvää jatku­vasti kas­vavas­sa ihmis­määrässä on, niin paljon kuin sinän­sä ihmisen kauneimpia saavu­tuk­sia arvostankin?

  5. Pekka T.: En myöskään ymmär­rä mitä hyvää jatku­vasti kas­vavas­sa ihmis­määrässä on, niin paljon kuin sinän­sä ihmisen kauneimpia saavu­tuk­sia arvostankin?

    Tuskin­pa se on kenekään järkevän ihmisen mielestä hyvä jut­tu sinän­sä. Lyön vetoa että esimerkik­si pak­istani­lais­ten mielestä olisi hienoa jos väk­iluku lask­isi — Intiassa. 

    Syn­tyvyys on läht­enyt lasku­un lähin­nä vauras­tu­misen ja kaupungis­tu­misen myötä. Jonkin ver­ran on myös vaikut­tanut län­si­mainen lääketie­da sekä kon­domien jakami­nen ja muu ehkäisy.

    Väestön ja kulu­tuk­sen kohtalony­hteyt­tä taas on heiken­tänyt talouden tehos­tu­mi­nen, teknolo­gian kehi­tys ja etenkin se myötä tul­lut “sisältö­talous” (net­tiä selataan, pele­jä pelataan ja lef­fo­ja kat­so­taan jopa slum­meis­sa kän­nyköil­lä yms.), joka “ilmaisen” kopi­oitavuuten­sa ja vähäisen ener­giaku­lu­tuk­sen takia ei ainakaan suo­raan rasita luon­toa niin paljon kuin per­in­teisem­pi kulu­tus. Esimerkik­si saunomi­nen, etenkin mökil­lä saunomi­nen, on selvästi menet­tämässä viehä­tys­tään. Sen sijaan kän­nykkää on mon­en vaikea laske kädestään. Saunas­sa kulute­taan moninker­tais­es­ti kalli­im­mal­la ener­giaa kuin kän­nykäl­lä samas­sa asi­as­sa. Saunan tekem­i­nenkin mak­saa mal­tai­ta ver­rat­tuna alle satasen älypuhelimeen. 

    Minkälaiseen matrixi­in ihmiskun­ta tässä vielä ajautuukaan?

    Ehkä tilanne ei ole niin synkkä kuin pes­simistit tykkäävät ajatel­la. Mut­ta, joo, ei se val­oisa minus­takaan ole nimeno­maan luon­non diver­si­teetin kannal­ta. Kasvi­huoneilmiöstäkään ei tiedä, mil­laisek­si katas­trofik­si se vielä äityy.

    Sik­si poruk­ka pitää saa­da kaupunkei­hin vauras­tu­maan. Muu­ta tietä ei tai­da olla.

  6. Eikö läh­es kaik­ki maaperän hiili ole joskus ollut ilmake­hän hiilid­iok­sidia, jot­ka kasvit ovat sit­ten käyt­täneet hyödyk­seen ja vapaut­ta­neet hapen ilmake­hään? Mikä mah­toi olla maa­pal­lon läm­pöti­la tuol­loin, kun hiilid­iok­sidia oli ilmake­hässä paljon nyky­istä enem­män? Selvästikään se ei aiheut­tanut maail­man­lop­pua, kun tääl­lä vielä keskustel­laan hiilid­iok­sidista ja lämpötilasta.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Voisiko väestön kasvus­ta varoit­tavien puhei­den vaimen­e­m­i­nen johtua siitä, ettöä keskimääräi­nen lap­siluku naista kohden on laskenut 1969-luvun alun viidestä tämän­hetkiseen 2,5:een, mikä on aika lähel­lä tap­sapåaim­noon pää­tyvää 2,1:tä

    Mut­ta mikä on maa­pal­lon kan­tokyky? Eräi­den arvioiden mukaan 2–3 mil­jar­dia pitk­l­lä aikavälil­lä. Tas­apaino ei riitä, vaan väkeä on lasekettava.

  8. Kauko:
    Eikö läh­es kaik­ki maaperän hiili ole joskus ollut ilmake­hän hiilid­iok­sidia, jot­ka kasvit ovat sit­ten käyt­täneet hyödyk­seen ja vapaut­ta­neet hapen ilmakehään?Mikä mah­toi olla maa­pal­lon läm­pöti­la tuol­loin, kun hiilid­iok­sidia oli ilmake­hässä paljon nyky­istä enemmän?Selvästikään se ei aiheut­tanut maail­man­lop­pua, kun tääl­lä vielä keskustel­laan hiilid­iok­sidista ja lämpötilasta.

    Maa­pal­lo oli sil­loin lämpimämpi. Nuo hiili­varat ovat ker­tyneet vuosim­iljkoonien aikana. hiilikaudel­la. Yksi­tyisko­htia en tunne.

  9. Kauko:
    Mikä mah­toi olla maa­pal­lon läm­pöti­la tuol­loin, kun hiilid­iok­sidia oli ilmake­hässä paljon nyky­istä enemmän?Selvästikään se ei aiheut­tanut maail­man­lop­pua, kun tääl­lä vielä keskustel­laan hiilid­iok­sidista ja lämpötilasta. 

    On geol­o­gisia käyriä, että CO2 oli 7000 ppm joskus 500 miljoon­aa vuot­ta sit­ten. Eli yli 17-ker­tainen nykyiseen. Mut­ta auringon tehokin taisi olla hiukan eri ja maan albe­do lie myös.
    Maa on ollut tuol­loin muinoin myös hyvin vähähap­pinen eikä elämä kuol­lut. Ihmiset ja muut nisäkkäät olisi kyllä.

  10. Sairaas­sa maail­mas­samme on sairas hyv­in­voin­ti­val­tiomme. Se ottaa niiltä, jot­ka tekevät. Se antaa kaikille maail­man kansalaisille oikeu­den sik­itä niin mon­ta jälkeläistä kuin halu­aa ja elät­tää nämä muiden rahoil­la. Hyv­in­voin­ti­val­tios­ta on tul­lut ylikyp­sä hedelmä, joka mätänee.

    1. Sairaas­sa maail­mas­samme on sairas hyv­in­voin­ti­val­tiomme. Se ottaa niiltä, jot­ka tekevät. Se antaa kaikille maail­man kansalaisille oikeu­den sik­itä niin mon­ta jälkeläistä kuin halu­aa ja elät­tää nämä muiden rahoil­la. Hyv­in­voin­ti­val­tios­ta on tul­lut ylikyp­sä hedelmä, joka mätänee.

      Mitenkähän tämä väite men­estyy empi­irisessä testis­sä? Sen tes­taamisek­si voisimme teh­da graafin aineis­tona maail­man val­tiot, jos­sa vaa­ka-akselil­la on maan käyt­tämä BKT-osu­us hyv­in­voin­tipalvelui­hin ja tulon­si­ir­toi­hin ja pystyak­selil­la syn­tyvyys. Veikkaatko posi­ti­ivs­ta vai negati­ivista korrelaatiota?

  11. 1,5 aset­ta on mah­do­ton tehtävä, ellei tapah­du jotain todel­la järisyt­tävää teknistä harppausta. 

    Jot­ta siihen olisi mitään toivoa, oman näke­myk­seni mukaan jonkun pitäisi seu­raa­van viiden vuo­den aikana tem­paista hatus­ta todel­la hal­pa ja skaalat­tavis­sa ole­va akku taik­ka hal­pa sar­jatuotan­nol­la raken­net­ta­va ydin­voimalaitos. Mikään edis­tys mallia “aurinkopa­neel­ien ja tuulimyl­ly­jen tehokku­us kas­vaa 20%” ei riitä mihinkään.

    Näin tuskin tapahtuu.

    Kos­ka esimerkik­si Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa laite­taan edelleenkin enem­män paukku­ja ydin­voiman alasajoon kuin ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan, en usko edes kah­den asteen rajaan. Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta on urakkana niin val­ta­va, ettei sitä pysty vasem­mal­la kädel­lä tekemään.

    Ja tietenkin masen­tavin tieto on, ettei mikään nykyi­nen teknolo­gia ole hiilivoimaa halvem­paa. Mikä johtaa suo­raan hiilivoiman suo­sioon kehit­tyvis­sä mais­sa, mikä johtaa ilmas­ton­muu­tok­seen vaik­ka tääl­lä Euroopas­sa ryhdis­tyt­täisi­inkin kunnolla.

    En usko edes pysyt­tävän kah­den asteen rajan alla. Sitä varten pitäisi olla se hiilivoimaa halvem­pi ja yhtä var­ma ener­gian­lähde tar­jol­la viimeistään 2020-luvun puoleen­väli­in men­täessä. Muuten sinne kehi­tys­mai­hin raken­netaan taas sitä halv­in­ta ja kätev­in­tä hiilivoimaa.

  12. Eero Palo­heimo on käyn­nistänyt tois­taisek­si Suomen sisäisen nimenkeruukam­pan­jan, joka lev­iää kan­sain­välisek­si. Kam­pan­jas­sa pyritään nos­ta­maan tietoisu­ut­ta ympäristökri­isimme syvyy­destä ja toisaal­ta esitetään mah­dolli­nen ratkaisu ongel­maan: Maa­pal­lon armei­jat ja niiden bud­jetit. Palo­heimo sanoo, että maa­pal­lon armei­joiden bud­jet­tien yhteen­las­ket­tu sum­ma on 1.500.000.000.000 euroa vuodessa. Tässä olisi Palo­hei­mon mukaan resep­ti ympäristökri­isi­in: raho­ja pitäisi sijoit­taa kaikki­in pros­es­sei­hin, mitkä vähen­täi­sivät ihmis­ten kuor­maa maalle: syn­tyvyys lasku­un ja eräi­den lasku­jen mukaan 20% armei­joiden bud­jetista riit­täisi Saha­ran aavikon muut­tamisek­si metsäksi.

    Palo­heimo ei pidä real­is­tise­na, että armei­joiden bud­jet­te­ja saataisi­in lyhyel­lä tähtäimel­lä ympäristöpro­jek­tei­hin, vaan hänen tavoit­teenaan on saa­da kam­pan­jalleen näkyvyyt­tä, joka johtaisi keskustelui­hin päät­täjien välil­lä. USA, Venäjä tai Kiina eivät ala yksin tin­kimään armei­jois­taan, vaan kaikkien olisi tehtävä se samanaikaises­ti yhteisil­lä sopimuk­sil­la neu­vot­telu­jen jälkeen.

    tässä tietoa kam­pan­jas­ta:http://www.eeropaloheimo.fi/asiallinen-tiedote‑2/
    http://www.eeropaloheimo.fi/oljenkorsi/

  13. Palo­hei­mon kam­pan­ja: eräi­den lasku­jen mukaan 20% armei­joiden bud­jetista riit­täisi Saha­ran aavikon muut­tamisek­si metsäksi.

    Avaap­pa tuo­ta laskel­maa. Olen ymmärtänyt että Saha­ran autiomaa johtuu pysyvästä korkea­paineesta ko lev­eysasteil­la. Mil­laiset kastelu­jär­jestelmät pojat sinne aikoo rak­en­taa? Vaiko pumpa­ta fos­si­iliset poh­javedet pin­taan? Vai puhutaanko muovijoulukuusimetsästä?

  14. Sylt­ty:

    En usko edes pysyt­tävän kah­den asteen rajan alla. Sitä varten pitäisi olla se hiilivoimaa halvem­pi ja yhtä var­ma ener­gian­lähde tar­jol­la viimeistään 2020-luvun puoleen­väli­in men­täessä. Muuten sinne kehi­tys­mai­hin raken­netaan taas sitä halv­in­ta ja kätev­in­tä hiilivoimaa.

    “Rossi effect” on oljenko­r­si. Parin kuukau­den kulut­tua pitäisi selvitä, onko sitä todel­la olemassa. 

    http://www.elforsk.se/Global/Omv%C3%A4rld_system/filer/LuganoReportSubmit.pdf

    http://animpossibleinvention.com/2015/11/25/rossis-engineer-i-have-seen-things-you-people-wouldnt-believe/
    “Since mid-Feb­ru­ary 2015, Rossi and his US indus­tri­al part­ner Indus­tri­al Heat are run­ning a one-year com­mer­cial tri­al on a customer’s site with a heat plant pro­duc­ing 1 MW. The plant is made up of four 250kW mod­ules, each based on E‑Cat tech­nol­o­gy. Unless some­thing unex­pect­ed hap­pens, the tri­al, which is con­trolled by a major inde­pen­dent third par­ty cer­ti­fi­ca­tion insti­tute, should be con­clud­ed by Feb­ru­ary or March 2016, and the results should then be presented.”

  15. jok­eri:
    Sairaas­sa maail­mas­samme on sairas hyv­in­voin­ti­val­tiomme. Se ottaa niiltä, jot­ka tekevät. Se antaa kaikille maail­man kansalaisille oikeu­den sik­itä niin mon­ta jälkeläistä kuin halu­aa ja elät­tää nämä muiden rahoil­la. Hyv­in­voin­ti­val­tios­ta on tul­lut ylikyp­sä hedelmä, joka mätänee.

    Han­ki sinäkin lap­si, niin ehkä miele­si tervehtyy..

  16. jok­eri:
    Sairaas­sa maail­mas­samme on sairas hyv­in­voin­ti­val­tiomme. Se ottaa niiltä, jot­ka tekevät. Se antaa kaikille maail­man kansalaisille oikeu­den sik­itä niin mon­ta jälkeläistä kuin halu­aa ja elät­tää nämä muiden rahoil­la. Hyv­in­voin­ti­val­tios­ta on tul­lut ylikyp­sä hedelmä, joka mätänee.

    Ei se ole hyv­in­voin­ti­val­tion ominaisuus.Ihminen on lau­maeläin ja ihmisen eloon­jään­ti ja hyv­in­voin­ti on kiin­ni siitä miten hyvin yhteisö hoitaa jäse­nen­sä, myös heikoimmat

    Hyvä esimerk­ki on enti­nen kyläy­hteisö : Resursse­ja jaet­ti­in tarpeen mukaan, ei sen mukaan kuka teki eniten töitä Esim kotikyläni lohipadon saalis jaet­ti­in talo­jen asukas­määrän mukaan, ei sen mukaan kuin­ka paljon joku saal­isti tai teki töitä saali­in eteen. Ja tämä toi­mi ainakin 200 vuot­ta , ennen kuin voimalat tuho­si­vat lohen nousun.

  17. jok­eri:
    Sairaas­sa maail­mas­samme on sairas hyv­in­voin­ti­val­tiomme. Se ottaa niiltä, jot­ka tekevät. Se antaa kaikille maail­man kansalaisille oikeu­den sik­itä niin mon­ta jälkeläistä kuin halu­aa ja elät­tää nämä muiden rahoil­la. Hyv­in­voin­ti­val­tios­ta on tul­lut ylikyp­sä hedelmä, joka mätänee.

    Maail­mas­sa käytetään ase­varustelu­un läh­es yhtä paljon kuin hyvinvointipalveluihin

    Ase­varustelu ei ole koskaan tuonut mitään hyvää:Jos asei­ta ei käytetä niin aseet ovat vain kuluerä ja jos niitä käytet­tään niin ne tuot­ta­vat vain tuhoa

    Tun­tuu oudol­ta , ettei tap­pamista kyseenalais­te­ta vain hyv­in­voin­nin edis­tämi­nen on vahingollista ??

  18. antti: Avaap­pa tuo­ta laskel­maa. Olen ymmärtänyt että Saha­ran autiomaa johtuu pysyvästä korkea­paineesta ko lev­eysasteil­la. Mil­laiset kastelu­jär­jestelmät pojat sinne aikoo rak­en­taa? Vaiko pumpa­ta fos­si­iliset poh­javedet pin­taan? Vai puhutaanko muovijoulukuusimetsästä?

    Tätä sin­un pitää kysyä Palo­heimol­ta. Tuo lain­aus löy­tyy tois­es­ta linkistäni.

  19. Liian van­ha: Ei se ole hyv­in­voin­ti­val­tion ominaisuus.Ihminen on lau­maeläin ja ihmisen eloon­jään­ti ja hyv­in­voin­ti on kiin­ni siitä miten hyvin yhteisöhoitaa jäse­nen­sä, myös heikoimmat

    Hyvä esimerk­ki on enti­nen kyläy­hteisö : Resursse­ja jaet­ti­in tarpeen mukaan, ei sen mukaan kuka teki eniten töitä Esim kotikyläni lohipadon saalis jaet­ti­in talo­jen asukas­määrän mukaan, ei sen mukaan kuin­ka paljon joku saal­isti tai teki töitä saali­in eteen. Ja tämä toi­mi ainakin 200 vuot­ta , ennen kuin voimalat tuho­si­vat lohen nousun.

    tuo toimii tribalismissa(onko tämä oikea sana?), jos­sa ihmiset ovat samaa heimoa tai yhteisöä. Sama ei toi­mi, jos kuka tahansa voi tul­la toiselta puolelta maail­maa ja ilman liimaa, joka sitoisi sen yhteisöön

  20. Läm­pöti­lan nousun pysäyt­tämi­nen 1,5 asteeseen on niin haas­teel­lista, että se on käytän­nössä mah­do­ton­ta. Nousun rajoit­ta­mi­nen alle 2 asteen ei tule sekään onnis­tu­maan niil­lä kon­steil­la, joi­ta yhteiskun­nil­la käytän­nössä on käytet­tävis­sään. Jot­ta jäätäisi­in alle 2 asteen nousun, päästövähen­nys­ten pitäisi olla niin suuria ja nopei­ta, ettei se tule onnis­tu­maan. Uskoisin, että on suuri virhe ylläpitää sitä kat­tee­ton­ta opti­mis­mia, johon mon­et ener­gia­jär­jestelmän nopeas­ta muu­tok­ses­ta puhu­vat syyl­listyvät. Suurel­la enem­mistöl­lä ei tun­nu vieläkään ole­van käsi­tys­tä siitä, kuin­ka paljon ja nopeasti päästö­jen pitäisi pudo­ta, jot­ta läm­pen­e­m­i­nen voitaisi­in raja­ta edes jos­sain määrin siedet­tävi­in rajoi­hin. Riit­tävän suuret muu­tok­set taitaisi­vat vaa­tia kun­nol­lisen kri­isi­tun­nel­man, vähän samaan tapaan kuin yhteiskun­tien varautues­sa sotaan. Riit­tävää läpi yhteiskun­tien kaikkien sek­tor­ei­den ulot­tuvaa huoles­tu­mista ei vielä ole nähtävis­sä. Edessä on siis väistämät­tä sopeu­tu­mi­nen ikävän suureen läm­pen­e­miseen ja kaikki­in sen aiheut­tami­in seu­rauk­si­in samal­la kun paine päästövähen­nyk­si­in kas­vaa (mut­ta laa­haa aut­ta­mat­tomasti perässä tilanteen vaa­ti­mas­ta tasosta).

  21. Liian van­ha:Ase­varustelu ei ole koskaan tuonut mitään hyvää:Jos asei­ta ei käytetä niin aseet ovat vain kuluerä ja jos niitä käytet­tään niin ne tuot­ta­vat vain tuhoa 

    Poli­isi & vanki­la ovat kum­matkin yhtä jär­jet­tömiä rakennelmia.

  22. Ilmas­ton­muu­tos on jo täällä.
    Vuosi 2015 oli Suomes­sa 1,9 astet­ta lämpimämpi kuin pitkän ajan keskiarvo.
    En vaan huo­man­nut mitään Ilmestyskir­jan tasoisia katas­tro­fe­ja tästä seuranneen.

  23. Jalo­nen:
    Ilmas­ton­muu­tos on jo täällä.
    Vuosi 2015 oli Suomes­sa 1,9 astet­ta lämpimämpi kuin pitkän ajan keskiarvo.
    En vaan huo­man­nut mitään Ilmestyskir­jan tasoisia katas­tro­fe­ja tästä seuranneen.

    Ei toisan kan­na­ta keskit­tyä yksi­no­maan tähän pie­neen plänt­ti­in, joka käsit­tää 2,2 promil­lea maa­pal­lon maap­in­ta-alas­ta ja noin 0,7 promil­lea kokonaispinta-alasta.

  24. Osmo Soin­in­vaara: Mitenkähän tämä väite men­estyy empi­irisessä testis­sä? Sen tes­taamisek­si voisimme teh­da graafin aineis­tona maail­man val­tiot, jos­sa vaa­ka-akselil­la on maan käyt­tämä BKT-osu­us hyv­in­voin­tipalvelui­hin ja tulon­si­ir­toi­hin ja pystyak­selil­la syn­tyvyys. Veikkaatko posi­ti­ivs­ta vai negati­ivista korrelaatiota?

    Et ota huomioon sitä, että hyv­in­voin­ti­val­tio­hin muut­taa väkeä mas­si­ivisen väestönkasvun alueilta.Pitäisi antaa onki, ei kalaa.

  25. Markku af Heurlin: Ei toisan kan­natakeskit­tyä yksi­no­maan tähän pie­neen plänt­ti­in, joka käsit­tää 2,2 promil­lea maa­pal­lon maap­in­ta-alas­ta ja noin 0,7 promil­lea kokonaispinta-alasta.

    Raport­te­ja ilmas­ton­muu­tok­sen arvioiduista vaiku­tuk­sista löy­tyy myös Suomen osalta, ks. esim. Sitran raport­ti yli kah­den vuo­den takaa: Sitran selvi­tyk­siä 74.

    Muual­la vaiku­tuk­set voivat olla vieläkin rajumpia: ks. esim. “yle.fi/uutiset/lumimyrsky_riepottelee_washingtonia_-_ennatyskorkeat_kinokset/8619079” tai ulko­maanuutisen kuvaus jär­ven katoamis­es­ta Bolivi­as­sa, joka löy­tyi tämän päivän (23.1.2016) sanomale­hdestä, ks. HS/sivu B2. Wash­ing­ton sijait­see suurin piirtein samal­la lev­eysas­teel­la kuin Liss­abon, Ibiza ja Delfoi Euroopassa.

    Jäähalleis­sa saadaan läm­pöti­la paljon helpom­min pysymään halu­tuis­sa rajois­sa, ainakin niin kauan kuin sähköä kun­nos­sa oleville kylmäkoneille riit­tää. Koko maa­pal­lon ilmas­ton osalta se (ulkoil­man läm­pöti­lan hallinta toiv­o­tuis­sa rajois­sa) ei ole edes paikallis­es­ti yhtä helppoa. 

    Olka­amme siis kiitol­lisia tästäkin upeas­ta pakkastal­ven alus­ta, nyt tam­miku­us­sa 2016 myös Helsingis­sä, kun valkeaa lun­ta ja sin­istä taivas­ta nähdäk­seen ei ole tarvin­nut matkus­taa kauem­mas pohjoiseen, esim. Oulu­un tai Rovaniemelle saakka. 

    Tal­ven riemuista voi nyt vielä moni tois­taisek­si naut­tia, vaikka­pa oma­l­la etu- tai takapi­hal­laan (“Back­Yard”). Näin tietysti edel­lyt­täen, että ton­til­ta sel­l­ainen löy­tyy, eivätkä siel­lä esim. naa­pu­ri­talon lapset ole ehti­neet lumi- ja pil­vilin­no­jaan jo ihan konkreet­tis­es­ti (“in con­crete terms”) toteut­ta­maan. Yhteisvoim­in­han tuokin touhu olisi kai kaikille jo paljon mukavampaa!

  26. Maa­pal­lol­la tapah­tuneis­sa ilmiöis­sä julis­te­taan ennä­tys tapah­tuneen. Kuu­lostaa huvittavalta.

  27. Kauko:
    Eikö läh­es kaik­ki maaperän hiili ole joskus ollut ilmake­hän hiilid­iok­sidia, jot­ka kasvit ovat sit­ten käyt­täneet hyödyk­seen ja vapaut­ta­neet hapen ilmakehään?Mikä mah­toi olla maa­pal­lon läm­pöti­la tuol­loin, kun hiilid­iok­sidia oli ilmake­hässä paljon nyky­istä enemmän? 

    Pääsar­jan täht­enä aurinko kirkas­tuu noin pros­entin per sata miljoon­aa vuot­ta. Kivi­hi­ilikaudel­la, kun fos­si­ili­nen hiili piilotet­ti­in maan poveen, aurinko oli viitisen pros­ent­tia him­meämpi kuin nyt.

    Jos uno­hde­taan ilmake­hän ja albedon vaiku­tus, tuom­moinen muu­tos säteilyte­hos­sa vas­taa Ste­fan-Bolz­man­nin lain mukaan suun­nilleen neljä astet­ta lämpötilassa.

    Kysymys ennen muinoin toteu­tuneista läm­pötiloista on han­kalampi, kos­ka sil­loin ei ollut läm­pömittare­i­ta. Yksi tekni­ik­ka perus­tuu hapen iso­toop­pisuh­teeseen, aikasar­jo­ja löy­tyy täältä. Kuumim­mil­laan kivi­hi­ilikaudel­la lie­nee ollut viitisen astet­ta lämpimäm­pää kuin nyt, tätä nykyä päälle tulisi vielä isom­mas­ta nykyau­ringos­ta aiheutu­va muu­tos, mikä se takaisinkytken­töi­neen sit­ten olisikaan.

    Myös man­tereet oli­vat hiilikaudel­la eri paikois­sa kuin nykyään, mil­lä on vaiku­tuk­sen­sa merten rooli­in lämpövarastoina.

  28. Kauko:
    Eikö läh­es kaik­ki maaperän hiili ole joskus ollut ilmake­hän hiilid­iok­sidia, jot­ka kasvit ovat sit­ten käyt­täneet hyödyk­seen ja vapaut­ta­neet hapen ilmakehään?Mikä mah­toi olla maa­pal­lon läm­pöti­la tuol­loin, kun hiilid­iok­sidia oli ilmake­hässä paljon nyky­istä enemmän?Selvästikään se ei aiheut­tanut maail­man­lop­pua, kun tääl­lä vielä keskustel­laan hiilid­iok­sidista ja lämpötilasta.

    Kauko on jo saanutkin muu­ta­man vas­tauk­sen, mut­ta tuon­pa minäkin keskustelu­un vielä pari näkökul­maa. Yleen­sä tuol­lainen huomio esitetään tarkoituk­ses­sa osoit­taa, että nykyi­nen huoli ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä olisi turha. Sitä se tietenkään ole.

    On tietysti tot­ta, että ilmas­to on joskus ollut paljon nyky­istä lämpimämpi, mut­ta eivät­pä Kauko ja muut sil­loin naut­ti­neetkaan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan hedelmistä. Se oli ennen ihmisen aikaa, ja varsinkin se oli ennen ihmisen kult­tuurien aikaa. Lisäk­si nopea muu­tos voi jo sinäl­lään olla haitalli­nen, vaik­ka lop­putu­los ei sitä olisikaan.

    Samoin ker­ta toisen­sa jäl­keen nos­te­taan esi­in tieto, että ilmas­to muut­tuu ilman ihmistäkin. Tot­ta kai ilmas­to on muut­tunut ja muut­tuu edelleenkin myös ilman ihmistä, mut­ta ei tässä keskustelus­sa ole siitä kysymys. Kyse on siitä, että ihmisen toimin­nan seu­rauk­se­na ilmas­to muut­tuu niin nopeasti ja niin arvaa­mat­tomasti, että siitä on ihmiselle haittaa.

    Tiedemiehetkään eivät toki ole täysin yksimielisiä siitä, kuin­ka paljon ihmi­nen vaikut­taa ilmas­toon ja mitä siitä seu­raa. Tiede­maail­mas­sa on kuitenkin varsin vah­va kon­sen­sus siitä, että kyseessä on ongel­ma, jolle pitäisi tehdä jotain. 

    Jos joku pystyy osoit­ta­maan tämän yhteisen näke­myk­sen virheel­lisek­si, olisi tieto arvokas ja kuulisin sen mielel­läni. Mut­ta älkää suot­ta ker­toko meille enää, että ennen oli lämpimäm­pää ja että ilmas­to muut­tuu ilman ihmistäkin. Tiedämme se jo.

    Ja vielä: ihmi­nen, jolle muul­la luon­nol­la ja sen mon­imuo­toisu­udel­la ei ole arvoa, on jok­seenkin ylim­ieli­nen tapaus!

Vastaa käyttäjälle jokeri Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.