Maapallon lämpötila rikkoo ennätyksiä

21.1.2016 · Aihe: _ 
Vuosilämpötila

Lämpötilan vuosikeskiarvot

Joulukuu oli ennätyksellisen lämmin koko maapallolla. Lämpötila ylitti 0,34 asteella edellisen ennätyksen, joka sekin oli viime vuoden joulukuulta. Samalla joulukuu sinetöi myös vuoden keskilämpötilaennätyksen.

Voimakas lämpeneminen viime vuoteen nähden johtuu tietysti El Ninosta, mutta mittaushistoriassa on paljon El Nino -vuosia.

Lämpötilan nousun pysäyttäminen 1,5 asteeseen on haasteellista.

 

Lähde: Nasa

Kommentit

31 Vastausta artikkeliin “Maapallon lämpötila rikkoo ennätyksiä”

  1. Markus kirjoitti 21.1.2016 kello 11:02

    Piirsin lämpötilakuvaajan samasta datasta 1880-luvulta alkaen:

    http://imgur.com/nfNXO3c

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  2. Mikko Nummelin kirjoitti 21.1.2016 kello 11:27

    Ei taida olla ihmisten säädeltävissä maapallon lämpötilat siinä määrin, että voitaisiin päättää lämpenemisen olevan jonkun tietyn rajan alapuolella. Niin paljon erilaisia ihmisestä riippuvia ja riippumattomia ilmiöitä vaikuttaa ilmakehän lämpötilaan. Käytettävissä oleva mittaushistoria on myös todella lyhyt geologisiin aikakausiin tai edes koko ihmiskunnan ikään verrattuna.

    Kun erilaisia ympäristöuhkia on lueteltu vaarallisuuden mukaan, ilmastonmuutos, siitä huolimatta, että se on todellinen ilmiö, on jossakin vaiheessa korvannut puheissa ja tavoiteohjelmissa poliittisesti korrektimpana terminä liian väestönkasvun. Syynä on todennäköisesti se, että väestönkasvun rajoittamisen pakkotoimet ovat huonossa huudossa länsimaisissa demokratioissa siksi, että niissä maissa, missä niitä on toteutettu, niihin on aina liittynyt karkeita ihmisoikeusrikoksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.1.2016 kello 12:09

    Voisiko väestön kasvusta varoittavien puheiden vaimeneminen johtua siitä, ettöä keskimääräinen lapsiluku naista kohden on laskenut 1969-luvun alun viidestä tämänhetkiseen 2,5:een, mikä on aika lähellä tapsapåaimnoon päätyvää 2,1:tä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Ossi Saresoja kirjoitti 21.1.2016 kello 13:55

    Mikko Nummelin: “väestönkasvun rajoittamisen pakkotoimet ovat huonossa huudossa länsimaisissa demokratioissa”

    Länsimaisissa demokratioissa taitaa syntyvyys olla tarpeeksi alhaista jo muutenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  5. Tompelo kirjoitti 21.1.2016 kello 15:20

    Pitäisi kiihdyttää paikallisia hiilineutraaleja energiaratkaisuja kehitysmaissa. USA:ssa on useita tähän asiaan keskittyneitä avustusjärjestöjä. Onkohan Euroopassa yhtään?

    Olisihan se hienoa, jos vaikka Euroopan vihreät puolueet pistäisivät pystyyn aloitteen, jossa yhdistyisi taistelu sekä ilmastonmuutosta että köyhyyttä ja väestönkasvua vastaan. Toimitettaisiin vaikka aurinkopaneeleita tai tuulimyllyjä kyllin ja slummeihin. Sillä olisi lukuisia myönteisiä vaikutuksia opiskeluun, tuloihin ja aavikoitumiseen. Luulisi löytyvän tarvittavia yhteyksiä viranomaisiin ja kansalaisjärjestöihin.

    Toisaalta ymmärrän kyllä, että vihreillä on tärkeämpiä prioriteetteja kuten viihtyisä kaupunkiympäristö ja taistelu valkoista miestä vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  6. Pekka T. kirjoitti 21.1.2016 kello 16:08

    Osmo Soininvaara:
    Voisiko väestön kasvusta varoittavien puheiden vaimeneminen johtua siitä, ettöä keskimääräinen lapsiluku naista kohden on laskenut 1969-luvun alun viidestä tämänhetkiseen 2,5:een, mikä on aika lähellä tapsapåaimnoon päätyvää 2,1:tä

    Pelkän väestön kasvun lisäksi, kun mietitään maapallon kestokykyä, pitää ottaa huomioon myös ympäristöä rasittava kulutus per henkilö. Kokonaisrasitus on näiden tulo, ja se kasvaa edelleen huolestuttavasti, vaikka ympäristö natisee jo nyt siellä ja täällä.

    Pelkkää väestönkasvua tarkastellessa voi toki todeta, että pahin mahdollinen kasvu on hidastunut, mutta kyllä se silti kasvaa edelleen.

    On tietysti mahdollista miettiä sitä kuinka suuren ihmismäärän maapallo enimmillään kestää. Minusta olemnaisempi kysymys on se, kuinka paljon ihmisiä nykyinen monimuotoinen biosfääri kestää? Vastaus taitaa olla, että vaikeuksia on jo nykyisellä ihmismäärällä.

    En myöskään ymmärrä mitä hyvää jatkuvasti kasvavassa ihmismäärässä on, niin paljon kuin sinänsä ihmisen kauneimpia saavutuksia arvostankin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  7. Tompelo kirjoitti 21.1.2016 kello 18:55

    Pekka T.: En myöskään ymmärrä mitä hyvää jatkuvasti kasvavassa ihmismäärässä on, niin paljon kuin sinänsä ihmisen kauneimpia saavutuksia arvostankin?

    Tuskinpa se on kenekään järkevän ihmisen mielestä hyvä juttu sinänsä. Lyön vetoa että esimerkiksi pakistanilaisten mielestä olisi hienoa jos väkiluku laskisi — Intiassa.

    Syntyvyys on lähtenyt laskuun lähinnä vaurastumisen ja kaupungistumisen myötä. Jonkin verran on myös vaikuttanut länsimainen lääketieda sekä kondomien jakaminen ja muu ehkäisy.

    Väestön ja kulutuksen kohtalonyhteyttä taas on heikentänyt talouden tehostuminen, teknologian kehitys ja etenkin se myötä tullut “sisältötalous” (nettiä selataan, pelejä pelataan ja leffoja katsotaan jopa slummeissa kännyköillä yms.), joka “ilmaisen” kopioitavuutensa ja vähäisen energiakulutuksen takia ei ainakaan suoraan rasita luontoa niin paljon kuin perinteisempi kulutus. Esimerkiksi saunominen, etenkin mökillä saunominen, on selvästi menettämässä viehätystään. Sen sijaan kännykkää on monen vaikea laske kädestään. Saunassa kulutetaan moninkertaisesti kalliimmalla energiaa kuin kännykällä samassa asiassa. Saunan tekeminenkin maksaa maltaita verrattuna alle satasen älypuhelimeen.

    Minkälaiseen matrixiin ihmiskunta tässä vielä ajautuukaan?

    Ehkä tilanne ei ole niin synkkä kuin pessimistit tykkäävät ajatella. Mutta, joo, ei se valoisa minustakaan ole nimenomaan luonnon diversiteetin kannalta. Kasvihuoneilmiöstäkään ei tiedä, millaiseksi katastrofiksi se vielä äityy.

    Siksi porukka pitää saada kaupunkeihin vaurastumaan. Muuta tietä ei taida olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  8. Kauko kirjoitti 21.1.2016 kello 19:47

    Eikö lähes kaikki maaperän hiili ole joskus ollut ilmakehän hiilidioksidia, jotka kasvit ovat sitten käyttäneet hyödykseen ja vapauttaneet hapen ilmakehään? Mikä mahtoi olla maapallon lämpötila tuolloin, kun hiilidioksidia oli ilmakehässä paljon nykyistä enemmän? Selvästikään se ei aiheuttanut maailmanloppua, kun täällä vielä keskustellaan hiilidioksidista ja lämpötilasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  9. jokeri kirjoitti 21.1.2016 kello 21:04

    Osmo Soininvaara:
    Voisiko väestön kasvusta varoittavien puheiden vaimeneminen johtua siitä, ettöä keskimääräinen lapsiluku naista kohden on laskenut 1969-luvun alun viidestä tämänhetkiseen 2,5:een, mikä on aika lähellä tapsapåaimnoon päätyvää 2,1:tä

    Mutta mikä on maapallon kantokyky? Eräiden arvioiden mukaan 2-3 miljardia pitkllä aikavälillä. Tasapaino ei riitä, vaan väkeä on lasekettava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  10. Markku af Heurlin kirjoitti 21.1.2016 kello 22:22

    Kauko:
    Eikö lähes kaikki maaperän hiili ole joskus ollut ilmakehän hiilidioksidia, jotka kasvit ovat sitten käyttäneet hyödykseen ja vapauttaneet hapen ilmakehään?Mikä mahtoi olla maapallon lämpötila tuolloin, kun hiilidioksidia oli ilmakehässä paljon nykyistä enemmän?Selvästikään se ei aiheuttanut maailmanloppua, kun täällä vielä keskustellaan hiilidioksidista ja lämpötilasta.

    Maapallo oli silloin lämpimämpi. Nuo hiilivarat ovat kertyneet vuosimiljkoonien aikana. hiilikaudella. Yksityiskohtia en tunne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  11. MrrKAT kirjoitti 21.1.2016 kello 23:53

    Kauko:
    Mikä mahtoi olla maapallon lämpötila tuolloin, kun hiilidioksidia oli ilmakehässä paljon nykyistä enemmän?Selvästikään se ei aiheuttanut maailmanloppua, kun täällä vielä keskustellaan hiilidioksidista ja lämpötilasta.

    On geologisia käyriä, että CO2 oli 7000 ppm joskus 500 miljoonaa vuotta sitten. Eli yli 17-kertainen nykyiseen. Mutta auringon tehokin taisi olla hiukan eri ja maan albedo lie myös.
    Maa on ollut tuolloin muinoin myös hyvin vähähappinen eikä elämä kuollut. Ihmiset ja muut nisäkkäät olisi kyllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  12. jokeri kirjoitti 22.1.2016 kello 5:57

    Sairaassa maailmassamme on sairas hyvinvointivaltiomme. Se ottaa niiltä, jotka tekevät. Se antaa kaikille maailman kansalaisille oikeuden sikitä niin monta jälkeläistä kuin haluaa ja elättää nämä muiden rahoilla. Hyvinvointivaltiosta on tullut ylikypsä hedelmä, joka mätänee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.1.2016 kello 11:47

    Sairaassa maailmassamme on sairas hyvinvointivaltiomme. Se ottaa niiltä, jotka tekevät. Se antaa kaikille maailman kansalaisille oikeuden sikitä niin monta jälkeläistä kuin haluaa ja elättää nämä muiden rahoilla. Hyvinvointivaltiosta on tullut ylikypsä hedelmä, joka mätänee.

    Mitenkähän tämä väite menestyy empiirisessä testissä? Sen testaamiseksi voisimme tehda graafin aineistona maailman valtiot, jossa vaaka-akselilla on maan käyttämä BKT-osuus hyvinvointipalveluihin ja tulonsiirtoihin ja pystyakselilla syntyvyys. Veikkaatko positiivsta vai negatiivista korrelaatiota?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Syltty kirjoitti 22.1.2016 kello 7:05

    1,5 asetta on mahdoton tehtävä, ellei tapahdu jotain todella järisyttävää teknistä harppausta.

    Jotta siihen olisi mitään toivoa, oman näkemykseni mukaan jonkun pitäisi seuraavan viiden vuoden aikana tempaista hatusta todella halpa ja skaalattavissa oleva akku taikka halpa sarjatuotannolla rakennettava ydinvoimalaitos. Mikään edistys mallia “aurinkopaneelien ja tuulimyllyjen tehokkuus kasvaa 20%” ei riitä mihinkään.

    Näin tuskin tapahtuu.

    Koska esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa laitetaan edelleenkin enemmän paukkuja ydinvoiman alasajoon kuin ilmastonmuutoksen torjuntaan, en usko edes kahden asteen rajaan. Ilmastonmuutoksen torjunta on urakkana niin valtava, ettei sitä pysty vasemmalla kädellä tekemään.

    Ja tietenkin masentavin tieto on, ettei mikään nykyinen teknologia ole hiilivoimaa halvempaa. Mikä johtaa suoraan hiilivoiman suosioon kehittyvissä maissa, mikä johtaa ilmastonmuutokseen vaikka täällä Euroopassa ryhdistyttäisiinkin kunnolla.

    En usko edes pysyttävän kahden asteen rajan alla. Sitä varten pitäisi olla se hiilivoimaa halvempi ja yhtä varma energianlähde tarjolla viimeistään 2020-luvun puoleenväliin mentäessä. Muuten sinne kehitysmaihin rakennetaan taas sitä halvinta ja kätevintä hiilivoimaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  15. Paloheimon kampanja kirjoitti 22.1.2016 kello 9:47

    Eero Paloheimo on käynnistänyt toistaiseksi Suomen sisäisen nimenkeruukampanjan, joka leviää kansainväliseksi. Kampanjassa pyritään nostamaan tietoisuutta ympäristökriisimme syvyydestä ja toisaalta esitetään mahdollinen ratkaisu ongelmaan: Maapallon armeijat ja niiden budjetit. Paloheimo sanoo, että maapallon armeijoiden budjettien yhteenlaskettu summa on 1.500.000.000.000 euroa vuodessa. Tässä olisi Paloheimon mukaan resepti ympäristökriisiin: rahoja pitäisi sijoittaa kaikkiin prosesseihin, mitkä vähentäisivät ihmisten kuormaa maalle: syntyvyys laskuun ja eräiden laskujen mukaan 20% armeijoiden budjetista riittäisi Saharan aavikon muuttamiseksi metsäksi.

    Paloheimo ei pidä realistisena, että armeijoiden budjetteja saataisiin lyhyellä tähtäimellä ympäristöprojekteihin, vaan hänen tavoitteenaan on saada kampanjalleen näkyvyyttä, joka johtaisi keskusteluihin päättäjien välillä. USA, Venäjä tai Kiina eivät ala yksin tinkimään armeijoistaan, vaan kaikkien olisi tehtävä se samanaikaisesti yhteisillä sopimuksilla neuvottelujen jälkeen.

    tässä tietoa kampanjasta:http://www.eeropaloheimo.fi/asiallinen-tiedote-2/
    http://www.eeropaloheimo.fi/oljenkorsi/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  16. antti kirjoitti 22.1.2016 kello 10:40

    Paloheimon kampanja: eräiden laskujen mukaan 20% armeijoiden budjetista riittäisi Saharan aavikon muuttamiseksi metsäksi.

    Avaappa tuota laskelmaa. Olen ymmärtänyt että Saharan autiomaa johtuu pysyvästä korkeapaineesta ko leveysasteilla. Millaiset kastelujärjestelmät pojat sinne aikoo rakentaa? Vaiko pumpata fossiiliset pohjavedet pintaan? Vai puhutaanko muovijoulukuusimetsästä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  17. JY kirjoitti 22.1.2016 kello 10:43

    Syltty:

    En usko edes pysyttävän kahden asteen rajan alla. Sitä varten pitäisi olla se hiilivoimaa halvempi ja yhtä varma energianlähde tarjolla viimeistään 2020-luvun puoleenväliin mentäessä. Muuten sinne kehitysmaihin rakennetaan taas sitä halvinta ja kätevintä hiilivoimaa.

    “Rossi effect” on oljenkorsi. Parin kuukauden kuluttua pitäisi selvitä, onko sitä todella olemassa.

    http://www.elforsk.se/Global/Omv%C3%A4rld_system/filer/LuganoReportSubmit.pdf

    http://animpossibleinvention.com/2015/11/25/rossis-engineer-i-have-seen-things-you-people-wouldnt-believe/
    “Since mid-February 2015, Rossi and his US industrial partner Industrial Heat are running a one-year commercial trial on a customer’s site with a heat plant producing 1 MW. The plant is made up of four 250kW modules, each based on E-Cat technology. Unless something unexpected happens, the trial, which is controlled by a major independent third party certification institute, should be concluded by February or March 2016, and the results should then be presented.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  18. LK kirjoitti 22.1.2016 kello 11:03

    jokeri:
    Sairaassa maailmassamme on sairas hyvinvointivaltiomme. Se ottaa niiltä, jotka tekevät. Se antaa kaikille maailman kansalaisille oikeuden sikitä niin monta jälkeläistä kuin haluaa ja elättää nämä muiden rahoilla. Hyvinvointivaltiosta on tullut ylikypsä hedelmä, joka mätänee.

    Hanki sinäkin lapsi, niin ehkä mielesi tervehtyy..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  19. Liian vanha kirjoitti 22.1.2016 kello 11:19

    jokeri:
    Sairaassa maailmassamme on sairas hyvinvointivaltiomme. Se ottaa niiltä, jotka tekevät. Se antaa kaikille maailman kansalaisille oikeuden sikitä niin monta jälkeläistä kuin haluaa ja elättää nämä muiden rahoilla. Hyvinvointivaltiosta on tullut ylikypsä hedelmä, joka mätänee.

    Ei se ole hyvinvointivaltion ominaisuus.Ihminen on laumaeläin ja ihmisen eloonjäänti ja hyvinvointi on kiinni siitä miten hyvin yhteisö hoitaa jäsenensä, myös heikoimmat

    Hyvä esimerkki on entinen kyläyhteisö : Resursseja jaettiin tarpeen mukaan, ei sen mukaan kuka teki eniten töitä Esim kotikyläni lohipadon saalis jaettiin talojen asukasmäärän mukaan, ei sen mukaan kuinka paljon joku saalisti tai teki töitä saaliin eteen. Ja tämä toimi ainakin 200 vuotta , ennen kuin voimalat tuhosivat lohen nousun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  20. Liian vanha kirjoitti 22.1.2016 kello 11:25

    jokeri:
    Sairaassa maailmassamme on sairas hyvinvointivaltiomme. Se ottaa niiltä, jotka tekevät. Se antaa kaikille maailman kansalaisille oikeuden sikitä niin monta jälkeläistä kuin haluaa ja elättää nämä muiden rahoilla. Hyvinvointivaltiosta on tullut ylikypsä hedelmä, joka mätänee.

    Maailmassa käytetään asevarusteluun lähes yhtä paljon kuin hyvinvointipalveluihin

    Asevarustelu ei ole koskaan tuonut mitään hyvää:Jos aseita ei käytetä niin aseet ovat vain kuluerä ja jos niitä käytettään niin ne tuottavat vain tuhoa

    Tuntuu oudolta , ettei tappamista kyseenalaisteta vain hyvinvoinnin edistäminen on vahingollista ??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  21. Paloheimon kampanja kirjoitti 22.1.2016 kello 13:36

    antti: Avaappa tuota laskelmaa. Olen ymmärtänyt että Saharan autiomaa johtuu pysyvästä korkeapaineesta ko leveysasteilla. Millaiset kastelujärjestelmät pojat sinne aikoo rakentaa? Vaiko pumpata fossiiliset pohjavedet pintaan? Vai puhutaanko muovijoulukuusimetsästä?

    Tätä sinun pitää kysyä Paloheimolta. Tuo lainaus löytyy toisesta linkistäni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  22. jokeri kirjoitti 22.1.2016 kello 14:26

    Liian vanha: Ei se ole hyvinvointivaltion ominaisuus.Ihminen on laumaeläin ja ihmisen eloonjäänti ja hyvinvointi on kiinni siitä miten hyvin yhteisöhoitaa jäsenensä, myös heikoimmat

    Hyvä esimerkki on entinen kyläyhteisö : Resursseja jaettiin tarpeen mukaan, ei sen mukaan kuka teki eniten töitä Esim kotikyläni lohipadon saalis jaettiin talojen asukasmäärän mukaan, ei sen mukaan kuinka paljon joku saalisti tai teki töitä saaliin eteen. Ja tämä toimi ainakin 200 vuotta , ennen kuin voimalat tuhosivat lohen nousun.

    tuo toimii tribalismissa(onko tämä oikea sana?), jossa ihmiset ovat samaa heimoa tai yhteisöä. Sama ei toimi, jos kuka tahansa voi tulla toiselta puolelta maailmaa ja ilman liimaa, joka sitoisi sen yhteisöön

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  23. Esko Pettay kirjoitti 22.1.2016 kello 14:54

    Lämpötilan nousun pysäyttäminen 1,5 asteeseen on niin haasteellista, että se on käytännössä mahdotonta. Nousun rajoittaminen alle 2 asteen ei tule sekään onnistumaan niillä konsteilla, joita yhteiskunnilla käytännössä on käytettävissään. Jotta jäätäisiin alle 2 asteen nousun, päästövähennysten pitäisi olla niin suuria ja nopeita, ettei se tule onnistumaan. Uskoisin, että on suuri virhe ylläpitää sitä katteetonta optimismia, johon monet energiajärjestelmän nopeasta muutoksesta puhuvat syyllistyvät. Suurella enemmistöllä ei tunnu vieläkään olevan käsitystä siitä, kuinka paljon ja nopeasti päästöjen pitäisi pudota, jotta lämpeneminen voitaisiin rajata edes jossain määrin siedettäviin rajoihin. Riittävän suuret muutokset taitaisivat vaatia kunnollisen kriisitunnelman, vähän samaan tapaan kuin yhteiskuntien varautuessa sotaan. Riittävää läpi yhteiskuntien kaikkien sektoreiden ulottuvaa huolestumista ei vielä ole nähtävissä. Edessä on siis väistämättä sopeutuminen ikävän suureen lämpenemiseen ja kaikkiin sen aiheuttamiin seurauksiin samalla kun paine päästövähennyksiin kasvaa (mutta laahaa auttamattomasti perässä tilanteen vaatimasta tasosta).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  24. Syltty kirjoitti 22.1.2016 kello 16:09

    Liian vanha:Asevarustelu ei ole koskaan tuonut mitään hyvää:Jos aseita ei käytetä niin aseet ovat vain kuluerä ja jos niitä käytettään niin ne tuottavat vain tuhoa

    Poliisi & vankila ovat kummatkin yhtä järjettömiä rakennelmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  25. Jalonen kirjoitti 22.1.2016 kello 16:34

    Ilmastonmuutos on jo täällä.
    Vuosi 2015 oli Suomessa 1,9 astetta lämpimämpi kuin pitkän ajan keskiarvo.
    En vaan huomannut mitään Ilmestyskirjan tasoisia katastrofeja tästä seuranneen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  26. Markku af Heurlin kirjoitti 22.1.2016 kello 21:38

    Jalonen:
    Ilmastonmuutos on jo täällä.
    Vuosi 2015 oli Suomessa 1,9 astetta lämpimämpi kuin pitkän ajan keskiarvo.
    En vaan huomannut mitään Ilmestyskirjan tasoisia katastrofeja tästä seuranneen.

    Ei toisan kannata keskittyä yksinomaan tähän pieneen plänttiin, joka käsittää 2,2 promillea maapallon maapinta-alasta ja noin 0,7 promillea kokonaispinta-alasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  27. jokeri kirjoitti 23.1.2016 kello 5:24

    Osmo Soininvaara: Mitenkähän tämä väite menestyy empiirisessä testissä? Sen testaamiseksi voisimme tehda graafin aineistona maailman valtiot, jossa vaaka-akselilla on maan käyttämä BKT-osuus hyvinvointipalveluihin ja tulonsiirtoihin ja pystyakselilla syntyvyys. Veikkaatko positiivsta vai negatiivista korrelaatiota?

    Et ota huomioon sitä, että hyvinvointivaltiohin muuttaa väkeä massiivisen väestönkasvun alueilta.Pitäisi antaa onki, ei kalaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  28. Sakke kirjoitti 23.1.2016 kello 7:50

    Markku af Heurlin: Ei toisan kannatakeskittyä yksinomaan tähän pieneen plänttiin, joka käsittää 2,2 promillea maapallon maapinta-alasta ja noin 0,7 promillea kokonaispinta-alasta.

    Raportteja ilmastonmuutoksen arvioiduista vaikutuksista löytyy myös Suomen osalta, ks. esim. Sitran raportti yli kahden vuoden takaa: Sitran selvityksiä 74.

    Muualla vaikutukset voivat olla vieläkin rajumpia: ks. esim. “yle.fi/uutiset/lumimyrsky_riepottelee_washingtonia_-_ennatyskorkeat_kinokset/8619079” tai ulkomaanuutisen kuvaus järven katoamisesta Boliviassa, joka löytyi tämän päivän (23.1.2016) sanomalehdestä, ks. HS/sivu B2. Washington sijaitsee suurin piirtein samalla leveysasteella kuin Lissabon, Ibiza ja Delfoi Euroopassa.

    Jäähalleissa saadaan lämpötila paljon helpommin pysymään halutuissa rajoissa, ainakin niin kauan kuin sähköä kunnossa oleville kylmäkoneille riittää. Koko maapallon ilmaston osalta se (ulkoilman lämpötilan hallinta toivotuissa rajoissa) ei ole edes paikallisesti yhtä helppoa.

    Olkaamme siis kiitollisia tästäkin upeasta pakkastalven alusta, nyt tammikuussa 2016 myös Helsingissä, kun valkeaa lunta ja sinistä taivasta nähdäkseen ei ole tarvinnut matkustaa kauemmas pohjoiseen, esim. Ouluun tai Rovaniemelle saakka.

    Talven riemuista voi nyt vielä moni toistaiseksi nauttia, vaikkapa omalla etu- tai takapihallaan (“BackYard”). Näin tietysti edellyttäen, että tontilta sellainen löytyy, eivätkä siellä esim. naapuritalon lapset ole ehtineet lumi- ja pilvilinnojaan jo ihan konkreettisesti (“in concrete terms”) toteuttamaan. Yhteisvoiminhan tuokin touhu olisi kai kaikille jo paljon mukavampaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  29. Jorma Nordlin kirjoitti 23.1.2016 kello 8:53

    Maapallolla tapahtuneissa ilmiöissä julistetaan ennätys tapahtuneen. Kuulostaa huvittavalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  30. Mikko Kiviranta kirjoitti 23.1.2016 kello 10:01

    Kauko:
    Eikö lähes kaikki maaperän hiili ole joskus ollut ilmakehän hiilidioksidia, jotka kasvit ovat sitten käyttäneet hyödykseen ja vapauttaneet hapen ilmakehään?Mikä mahtoi olla maapallon lämpötila tuolloin, kun hiilidioksidia oli ilmakehässä paljon nykyistä enemmän?

    Pääsarjan tähtenä aurinko kirkastuu noin prosentin per sata miljoonaa vuotta. Kivihiilikaudella, kun fossiilinen hiili piilotettiin maan poveen, aurinko oli viitisen prosenttia himmeämpi kuin nyt.

    Jos unohdetaan ilmakehän ja albedon vaikutus, tuommoinen muutos säteilytehossa vastaa Stefan-Bolzmannin lain mukaan suunnilleen neljä astetta lämpötilassa.

    Kysymys ennen muinoin toteutuneista lämpötiloista on hankalampi, koska silloin ei ollut lämpömittareita. Yksi tekniikka perustuu hapen isotooppisuhteeseen, aikasarjoja löytyy täältä. Kuumimmillaan kivihiilikaudella lienee ollut viitisen astetta lämpimämpää kuin nyt, tätä nykyä päälle tulisi vielä isommasta nykyauringosta aiheutuva muutos, mikä se takaisinkytkentöineen sitten olisikaan.

    Myös mantereet olivat hiilikaudella eri paikoissa kuin nykyään, millä on vaikutuksensa merten rooliin lämpövarastoina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  31. Pekka T. kirjoitti 23.1.2016 kello 14:13

    Kauko:
    Eikö lähes kaikki maaperän hiili ole joskus ollut ilmakehän hiilidioksidia, jotka kasvit ovat sitten käyttäneet hyödykseen ja vapauttaneet hapen ilmakehään?Mikä mahtoi olla maapallon lämpötila tuolloin, kun hiilidioksidia oli ilmakehässä paljon nykyistä enemmän?Selvästikään se ei aiheuttanut maailmanloppua, kun täällä vielä keskustellaan hiilidioksidista ja lämpötilasta.

    Kauko on jo saanutkin muutaman vastauksen, mutta tuonpa minäkin keskusteluun vielä pari näkökulmaa. Yleensä tuollainen huomio esitetään tarkoituksessa osoittaa, että nykyinen huoli ilmaston lämpenemisestä olisi turha. Sitä se tietenkään ole.

    On tietysti totta, että ilmasto on joskus ollut paljon nykyistä lämpimämpi, mutta eivätpä Kauko ja muut silloin nauttineetkaan hyvinvointiyhteiskunnan hedelmistä. Se oli ennen ihmisen aikaa, ja varsinkin se oli ennen ihmisen kulttuurien aikaa. Lisäksi nopea muutos voi jo sinällään olla haitallinen, vaikka lopputulos ei sitä olisikaan.

    Samoin kerta toisensa jälkeen nostetaan esiin tieto, että ilmasto muuttuu ilman ihmistäkin. Totta kai ilmasto on muuttunut ja muuttuu edelleenkin myös ilman ihmistä, mutta ei tässä keskustelussa ole siitä kysymys. Kyse on siitä, että ihmisen toiminnan seurauksena ilmasto muuttuu niin nopeasti ja niin arvaamattomasti, että siitä on ihmiselle haittaa.

    Tiedemiehetkään eivät toki ole täysin yksimielisiä siitä, kuinka paljon ihminen vaikuttaa ilmastoon ja mitä siitä seuraa. Tiedemaailmassa on kuitenkin varsin vahva konsensus siitä, että kyseessä on ongelma, jolle pitäisi tehdä jotain.

    Jos joku pystyy osoittamaan tämän yhteisen näkemyksen virheelliseksi, olisi tieto arvokas ja kuulisin sen mielelläni. Mutta älkää suotta kertoko meille enää, että ennen oli lämpimämpää ja että ilmasto muuttuu ilman ihmistäkin. Tiedämme se jo.

    Ja vielä: ihminen, jolle muulla luonnolla ja sen monimuotoisuudella ei ole arvoa, on jokseenkin ylimielinen tapaus!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

Jätä vastaus