Suomen synkkä tulevaisuus (12) Epäonnistunutta yrittäjää ei pidä kivittää

Kuten jo tämän sar­jan osas­sa 4 sanoin, Suomen talouden toi­vo on erit­täin lah­jakkaissa nuoris­sa yrit­täjis­sä. Aiem­min aka­teemis­es­ti koulute­tut nuoret tähtä­sivät suurelta osin töi­hin julkiselle sek­to­rille, yri­tys­maail­mas­sakin lähin­nä palka­nsaa­jik­si. Nyt ura yrit­täjänä on mon­en unelma.

Tämä on hyvä merk­ki. Kun van­has­ta taloud­es­ta on niin paljon menetet­ty, on luo­ta­va toimeli­aisu­ut­ta uusil­la aloil­la. Huip­pukyvyt tekevät huippuyrityksiä.

Start­up-yrit­täjien välil­lä tulo­erot ovat val­tavia. Mon­en yri­tys epäon­nis­tuu. Jotkut eivät tien­aa mitään ja pahim­mil­laan jotkut joutu­vat elämän­mit­taisi­in velkoi­hin. Pieni joukko tien­aa sat­u­maisia sum­mia — sum­mia, joi­ta palka­nsaa­ja ei voi saa­da kuin lottoamalla.

Paul Krug­man on kut­sunut tätä Klondyke-tulon­jaok­si. Kevään koit­taes­sa tuhat kul­lan­et­si­jää läh­tee hakku olal­laan Klondy­keen kul­ta­suon­ta etsimään. Syksyl­lä sata­maan palaa 950 miestä, jot­ka eivät ole löytäneet mitään ja kouralli­nen miehiä, joista on tul­lut jät­timäisen rikkaita.

Kauan sit­ten lot­tovoitot säädet­ti­in verova­paik­si, kos­ka mitä ideaa on suures­sa lot­tovoitossa, jos yli puo­let siitä menee tuloveroi­hin? [i]

Voisiko poten­ti­aal­is­ten yrit­täjien kesku­udessa olla yhtä sydämet­tömiä ja itsekkäitä ihmisiä kuin lottokansassa?

Super­cellin miljonäärit ilmoit­ti­vat mak­sa­vansa verot mielel­lään. Kun­nioitet­tavaa, mut­ta kuin­ka suur­ta osaa poten­ti­aal­i­sista yrit­täjistä he edustavat?

Suo­ma­laiset suh­tau­tu­vat ymmär­ryk­sel­lä siihen, että urheilus­sa rikas­tuneet jääkiekkoil­i­jat ja For­mu­la-kul­jet­ta­jat hoita­vat vero­tuk­sen­sa Mona­con kaut­ta, kos­ka hehän ovat rahansa itse ansain­neet. Vähän niin kuin lot­tomiljonäärit. On vaikea ymmärtää, mik­si nerokkaan idean toteut­ta­neet yrit­täjät eivät ole ansain­neet raho­jaan siinä mis­sä Mika Häkki­nen tai lottovoittajat?

Seli­tys on var­maankin siinä, että Mika Häkki­nen tai Teemu Selänne ovat kuin joku meistä tai ainakin me kaik­ki voisimme haaveil­la saman­lais­es­ta onnis­tu­mis­es­ta oma­l­la tai lastemme kohal­la, mut­ta yri­tys­toimin­nal­la rikas­tuneet ovat jotenkin etuoikeutet­tua väkeä.

On huono kan­nustin, jos epäon­nis­tu­misen joutuu mak­samaan itse, mut­ta onnis­tu­misen hedelmät jaetaan.

En kuitenkaan lähtisi kor­jaa­maan tätä ris­tiri­itaa paran­ta­mal­la onnis­tu­jien ase­maa. On type­r­ää, että Suomes­sa ei saa epäon­nis­tua. Niin­pä henkilöko­htainen konkurssi nyt ainakin pitäisi olla mah­dolli­nen. Parem­pi kuitenkin olisi, jos yrit­täjä voisi yrit­tää osakey­htiön muo­dos­sa ilman velvoitet­ta pan­ta­ta asun­toaan ja koko suvun omaisu­ut­ta velko­jen vaku­udek­si. (Asun­non pant­taami­nen yri­tyk­sen velko­jen vaku­udek­si pitäisi kieltää.)

Kuvitelkaa itseänne nuore­na alka­vana yrit­täjä lois­teliaan mut­ta riskaa­belin yri­tysidean kanssa. Yksinker­tais­te­taan asetel­ma vas­taa­maan nopan heit­toa: Jos tulee kuto­nen, saat sata miljoon­aa. Jos tulee 2–5 et saa mitään ja olet tehnyt pari vuot­ta työtä palkat­ta. Jos tulee ykkö­nen, koko omaisu­ute­si menee ja olet velko­je­si van­ki lop­puelämäsi niin, ettei sin­un ole järkevää tehdä työtä lainkaan, kos­ka tien­aat­pa kuin­ka paljon tahansa tulosi jäävät toimeen­tu­lotuen tasolle.

Minä ainakin hyväksy­isin, että tuos­ta sadas­ta miljoonas­ta min­ulle jäisi vain 40 miljoon­aa (sil­läkin elää ihan tyy­dyt­tävästi), jos ykkösen tuot­ta­ma tulos mitätöi­ty­isi ja vai­h­toe­hdois­sa 2–5 saisin yri­tyk­ses­tä edes pienen palkan itselleni.

Nyky­isin yksi­ty­ishenkilö voi päästä velka­sa­neer­auk­sen ansioista velois­taan kolmes­sa vuodessa, mut­ta tämä ei koske hänen takaa­ji­aan. Tässä on kuitenkin yri­tys­toimin­nas­sa velka­an­tunei­den kohdal­la ongelmia, joiden luonne ei ole min­ulle oikein val­jen­nut. 1990-luvun lama ja deval­vaa­tiot tuot­ti­vat suuren määrän toim­intamah­dol­lisuuten­sa menet­täneitä yrit­täjiä, joiden velka­vankeus jatkui parikym­men­tä vuotta.

Se, että yrit­täjä ei Suomes­sa saa epäon­nis­tua, merk­it­see meille myös val­tavaa henkisen pääo­man haaskaus­ta. Yrit­telijähenkisiä ihmisiä on meil­lä aivan liian vähän.

Tarvit­semme henkilöko­htaisen konkurssin mah­dol­lisu­u­den (sitä ei pidä antaa kevein perustein, jos on itse aiheut­tanut tilanteen­sa tahal­laan). Vielä tärkeäm­pää olisi saa­da pääo­ma­markki­nat toim­i­maan niin, että yrit­täjä ei joudu kanit­ta­maan koko suvun omaisu­ut­ta. Viitisen­toista vuot­ta sit­ten henkilöko­htaisen konkurssin mah­dol­lisu­ut­ta harkit­ti­in, mut­ta virkamiespuolue kokoomus kaa­toi sen, kos­ka se heiken­täisi velkamoraalia.

Jot­ta minä olisin halukas lainaa­maan oma­l­la riskil­läni alka­valle yri­tyk­selle, halu­aisin vasti­neek­si riskistä osu­u­den yri­tyk­sen men­estyk­ses­tä, jos hakku osuu siihen kul­ta­suoneen. Osake­si­joituk­se­na tämä toki onnis­tuu, mut­ta vielä parem­pi voisi olla laina, jon­ka tuot­to olisi sidot­tu yri­tyk­sen men­estyk­seen. (Joskus oli kom­mandi­it­tiy­htiöitä ja niis­sä äänet­tömiä yhtiömiehiä. Sil­lä tavoitelti­in kai jotain täl­laista, mut­ta vas­tu­ulli­nen yhtiömies oli kuitenkin vas­tu­us­sa yri­tyk­ses­tä koko omaisuudellaan.)

Kun kir­joitin, että voisin tyy­tyä siihen, että saan 100 miljoo­nan tulok­ses­ta itsel­leni 40 miljoon­aa, en ajatel­lut antaa puut­tuvaa 60 miljoon­aa kokon­aan yhteiskun­nalle. Osa siitä kuu­luisi rahoit­ta­jille, jot­ka jakoi­vat riskiä kanssani.

Suomes­sa on sata mil­jar­dia rahaa mätänemässä pankki­tileil­lä. Pankit eivät niitä tarvitse. Nalle Wahlroosin mielestä Nordea ainakin olisi mielu­um­min kokon­aan ilman henkilöasi­akkai­ta. Pank­ki saa rahaa EKP:sta niin paljon kuin halu­aa. Moni var­maankin voisi ohja­ta osan omis­taan pankki­tal­letuk­sis­taan yri­tys­toimin­nan riski­ra­hoituk­seen, jos tähän olisi puitteet.

= = =

Ongel­mak­si kuitenkin jää, että onnis­tu­mi­nen vaik­ka Virossa on paljon houkut­tel­e­vam­paa. Yri­tys­tä ei verote­ta lainkaan yri­tyk­seen jäte­tys­tä voitos­ta ja jaet­tua voit­toakin verote­taan todel­la lievästi. Paperite­hdas­ta on vähän han­kala siirtää Viroon, mut­ta nuoren yrit­täjän on perin yksinker­taista paka­ta läp­pärin­sä ja muut­taa Tallinnaan.

 

= = = = =

Kak­si­tois­tao­sainen synkiste­ly päät­tyy tähän kir­joituk­seen. Päivä on tänään 54 min­u­ut­tia pidem­pi kuin pahimmillaan.

i] Tämä hoidet­ti­in siistin näköisek­si sil­lä, että Veikkauk­sen tuloutuk­ses­ta val­ti­olle osaa kut­su­taan lähdeveroksi.

 

87 vastausta artikkeliin “Suomen synkkä tulevaisuus (12) Epäonnistunutta yrittäjää ei pidä kivittää”

  1. “Asun­non pant­taami­nen yri­tyk­sen velko­jen vaku­udek­si pitäisi kieltää.”

    Siinä jää fir­mal­ta laina kokon­aan nos­ta­mat­ta, kun ei pank­ki anna sitä ilman vakuuk­sia. Suo­ma­laisel­la ei paljoa mui­ta vakuuk­sia ole, kuin oma asunto.

  2. Ohi­men­nen halu­an kor­ja­ta, että läh­eskään aina kasvuyri­tyk­set eivät perus­tu nerokkaaseen ideaan. Google perus­tuu hienoon ja omaperäiseen hakukonei­deaan, Face­book, Microsoft tai Apple taas eivät paljon mihinkään omaperäiseen saati nerokkaaseen. Muu­ta­man esimerkin mainitakseni. 

    Tyyp­illi­nen start­up alkaa usein omaperäis­es­tä ideas­ta, joka läh­es aina osoit­tau­tuu sudek­si sel­l­aise­naan. Sit­ten ideoidaan ja iteroidaan, kuten Sip­ilä sanoisi, usein sijoit­ta­jien kanssa, kunnes hom­ma alkaa toimia — tai rahoi­tus loppuu.

    Tämä on hyvä tietää, ettei tuh­laa aikaa liikaa lois­toidean kek­simiseen ja sen hiomiseen etukä­teen. Sil­loin voi muut, ehkä tärkeäm­mät osa-alueet (tiimin kokoami­nen, esi­in­tymis­taidot, kon­tak­tit jne) jäädä tuuliajolle.

    Ja vaati­han Googlekin vuosien pohtimiset ja kokeilut, kunnes kek­sit­ti­in toimi­va polku hakukoneesta rahakoneeksi.

    —-

    Muuten olen sitä mieltä, että maail­mal­la raket­ti­maises­sa nousuki­idos­sa ole­va joukko­ra­hoi­tus­la­ki pitää saa­da aikaan mah­dol­lisim­man pian. Luvat­tu on täk­si vuodek­si, mut­ta kun tietää tämän hal­li­tuk­sen … ja mitähän EU, tuo pankkilo­b­bauk­sen hor­nankat­ti­la, sanoo?

  3. Eikä pitäisi ole­mas­sa ole­vaa yritystäkään.

    Mut­ta Suomen viisaat päät­täjät tap­poi­vat erään hyvin tuot­ta­neen ja velat­toman(!) van­hainkodin uusil­la määräyk­sil­lään. Olisi pitänyt laa­jen­taa (rak­en­taa uusi raken­nus), omis­ta­jat eivät halun­neet, eivätkä asukkaat. Sijain­ti rauhal­lisel­la paikalla luon­non rauhas­sa, järvi­maise­mis­sa. Asukkaat arvos­ti­vat rauhal­lista ja pien­tä yksikköä.

    Siis, laa­jen­nus olisi var­masti onnis­tunut ja lainankin olisi saanut, mut­ta se ei sopin­ut yrit­täjien visioon. Huvit­tavin­ta on se, että kyseinen raken­nus oli raken­net­tu 2000-luvun alus­sa ja on aivan täysin parhaas­sa iässään.

    Lop­putu­lok­se­na van­huk­set suurem­pi­in yksiköi­hin ja yri­tys lopet­taa ensi kuus­sa. Omaisille kiva ruljanssi.

  4. “Asun­non pant­taami­nen yri­tyk­sen velko­jen vaku­udek­si pitäisi kieltää.”

    Tämän ehdo­tuk­sen järkevyy­destä en ole vaku­ut­tunut. Jos asun vuokral­la ja min­ul­la on puoli miljoon­aa pankissa, voin rahoit­taa yri­tys­täni, mut­ta jos olen ostanut rahoil­lani kak­sion Töölöstä, yrit­tämi­nen ei ole mahdollista.

    Se kyl­lä pitää paikkansa, että Suomes­sa yrit­täjän tekemään konkurssi­in suh­taudu­taan kohtu­ut­toman dra­maat­tis­es­ti. Jos yrit­täjäl­lä on his­to­ri­as­saan konkurssi, se voi tarkoit­taa kah­ta eri asi­aa. Konkurssi voi olla seu­raus­ta siitä, että yrit­täjän kyvyt eivät ole riit­tävät, joten hänen uude­tkin yri­tyk­sen­sä ovat tuomi­tut. Toinen vai­h­toe­hto on, että konkurssi on johtunut ainakin osit­tain ulkoi­sista tek­i­jöistä, jol­loin koke­mus on kas­vat­tanut yrit­täjästä entistäkin kyvyykkäämmän.

  5. “Suo­ma­laiset suh­tau­tu­vat ymmär­ryk­sel­lä siihen, että urheilus­sa rikas­tuneet jääkiekkoil­i­jat ja For­mu­la-kul­jet­ta­jat hoita­vat vero­tuk­sen­sa Mona­con kaut­ta, kos­ka hehän ovat rahansa itse ansainneet. ”

    Asia ei ole noin .Esimerkik­si jääkiekkoil­i­jat mak­sa­vat veron­sa siihen maa­han jos­sa asuvat/pelaavat.NHL pelaa­jat voivat kikkail­la ehkä Kanadan ja USAn välil­lä, mut­ta Mona­coon he eivät voi mak­saa veroja

    Ten­nis­pelaa­jat ja ral­li-for­mu­lakuskit voivat kyl­lä olla kir­joil­la edullises­sa maas­sa, kos­ka kil­pailut tapah­tu­vat mon­es­sa maas­sa eikä 185 päivän raja yli­ty´ mis­sään maas­sa, jot­ta vero­tu­soikeus siir­ty­isi jollekin valtiolle.

    Mut­ta hekin mak­sa­vat lähde­veroa osak­il­pailumai­hin voittopalkkioistaan.Ne toki saa vähen­tää asuin­maan veroista.Yhtä kaik­ki , hei­dän vero­tuk­sen­sa on todel­la mon­imutkainen, joten rahaa kuluu lakimiehi­in ja kir­jan­pitäji­in reippaasti.

    Ja kun mak­se­taan man­age­rien ja huolto­henkilöi­den meno niin ei sitä verotet­tavaa jää kuin osa noista huimista palkkioista.Tosin se jäl­jelle jäänytkin on huima summa.Mutta huip­putu­loisia on on kourallinen

    Konkurssin tehnyt yrit­täjä on samal­la viival­la kuin muutkin kansalaiset velko­jen saneerauksessa.

    Ja kun vaku­udet harvem­min kat­ta­vat kaik­ki velat niin jään­nösvel­ka siir­tyy rahoit­ta­jan tap­piok­si ja pankin tap­pi­ot mak­sa­vat tavikset eli käytän­nössä palka­nsaa­jat korkeamp­ina korkoina

    Meil­lä on jo nyt 350000 ihmistä, jot­ka eivät kykene mak­samaan velkojaan.

    Nyt halu­taan luo­da eli­it­tilu­ok­ka, joka saa elää kuin sika vatukos­sa ja jät­tää vas­tu­ut muille eli palkansaajille.

    Yrit­täjäkin pääsee velka­sa­neer­auk­seen samoil­la ehdoil­la kuin taviksin eli menee töi­hin ja alkaa mak­saa vero­ja niin pääsee eroon veloista muu­ta­mas­sa vuodessa

    Suurin ongel­ma yrit­täjän näkökul­mas­ta on, että rahaa saadak­seen hänen on jaet­ta­va omis­tus­taan ja sitä nämä start-upit eivät halua ja sil­loin jää rahakin saamatta.Ja alkaa itku

    Mikäli rupelipää suos­tuu rahoituk­sen vasti­neek­si jaka­maan fir­man osuuk­sia rahoit­ta­jile niin toteu­tuu tuo Osmon aja­tus: Yrit­täjä saa sijoi­tus­ta vas­taa­van osu­u­den, ehkä tuon 40 miljoon­aa ja sijoit­ta­jat oman 60 miljoon­aa ja noista sum­mista verot­ta­ja vie sit­ten osansa, kun idea realisoidaan

    Meil­lä on valmis sys­tee­mi, mut­ta jostain syytä sen mukaan ei halu­ta toimia

    Eli ei muu­ta kuin pörssi­in keräämään rahaa tai netis­sä hake­maan riskirahoittajia

  6. Näin mie­lenki­in­nos­ta, mis­tä tuo 100 mil­jar­dia tulee? Eikö se ole sitä pääo­maa mitä pankit lainaa­vat ulospäin frac­tion­al reserve bank­ing-sys­temi­in mukaises­ti? Toki Basel-sään­nösten jne. puitteissa.

    Ja onko tuo 100 mil­jar­dia ihan oikeasti vain tal­letustileil­lä? Min­un on vaikea uskoa moisia sum­mia. Se on 20 000e jaet­tuna koko väestön yli ja oman ymmär­ryk­seni mukaan köy­hillä ei ole tilil­lä paljon mitään ja varakkaat puolestaan investoi­vat ylimääräiset varansa.

    Tun­nen muu­tamia ihmisiä joil­la on tuol­laisia sum­mia käyt­te­lytileil­lä, mut­ta uskoisin sen kuitenkin ole­van merkit­tävässä vähem­mistössä. Mikä taas tarkoit­taa, että jos­sain pitää olla porukkaa jol­la on sato­ja tuhan­sia käyt­tötileil­lä kom­pen­soimas­sa niitä tuhan­sia alle parikymp­pisiä joiden tilit ovat nollil­la. Onko noi­ta? Jotenkin vaikea uskoa. Luulisi, että pankit met­sästäi­sivät tuo­ta jengiä pääo­ma­suo­ja­tu­il­la sijoi­tus­tuot­teil­la, jot­ka tar­joaisi­vat edes jotain tuot­tom­ahik­sia vrt. maku­ut­ta­mi­nen 0‑korkoisilla käyttötileillä.

    1. Eikö se ole sitä pääo­maa mitä pankit lainaa­vat ulospäin frac­tion­al reserve bank­ing-sys­temi­in mukaisesti?

      En oikein tunne pankki­maail­maa, mut­ta ilmeis­es­ti liikepankit eiv ät tarvitse tal­let­ta­jien rahaa mihinkään, kos­ka ne saa­vat ilmaista rahaa keskus­pankista niin paljon kuin halu­a­vat. Nordea on ainakin Nalle Wahlroosin suul­la ilmoit­tanut halu­a­vansa eroon henkilöasiakkaista.

  7. On muuten huono peruste lot­tovoit­to­ken verot­to­muudelle… Kuu­lostaa kovasti veikkauk­sen lob­baa­mal­ta monop­o­liase­man väärinkäytöltä.

    Mik­si on hyväksyt­täväm­pää verot­taa työtä tai oma­l­la riskil­lä tehtyjä sijoituk­sia kuin jotain täysin ansioton­ta lottovoittoa?

  8. Epäon­nis­tu­jien ase­man paran­t­a­mi­nen on tärkeää. Sub­jek­ti­ivise­na ajatuk­se­na Suomes­sa yrit­tämisen edel­ly­tyk­set ovat hyvät, mikäli puhe on suuryri­tyk­ses­tä. Kasvu- ja pienyri­tys­ten tukemiseen eri tavoin pitäisi kek­siä keinoja.

    Eräs seik­ka mikä tulee esille, on kohtelu oikeussub­jek­ti­na. Lain edessä niin Nokia oyj kuin avoin yri­tys Niinan Nak­ki ovat samankaltaisia sopimuskump­panei­ta. Siinä mis­sä luon­nol­lisia oikeushenkilöitä suo­jel­laan yri­tyk­siä vas­taan ovat yri­tyk­set keskenään teo­reet­tis­es­ti tasa-arvoisia. Tämä tulee esille niin sopimus­ri­idois­sa kuin useimis­sa rapor­toin­tivelvol­lisuuk­sis­sa. Real­is­tis­es­ti taas iso yri­tys voi palkata juris­tiarmei­jan aut­ta­maan sopimus­ri­idois­sa ja opti­moimaan vero­tuk­sen­sa. Myös tähän ongel­maan pitäisi puuttua.

  9. Odotinkin, mil­loin otat tämän epäko­hdan Suomen ja Viron vero­tuk­sen eri­laisu­ud­es­ta esille. 

    Viron mata­lampi vero­tus ja halvem­pi yleinen hin­tata­son on melkoinen uhka esimerkik­si pääkaupunkiseudun raken­nus­li­ikkeille. Aluk­si Viros­ta tuli Suomen raken­nustyö­maille duunare­i­ta ja myöhem­min pomo­ja. Opit­tuaan Suomen raken­nuskäytän­töjä, terävim­mät ja yrit­teliäim­mät heistä perus­ti­vat omia yri­tyk­siä ja rupe­si­vat suo­ma­laisille pääu­rakoit­si­joille alau­rakoit­si­joik­si. Nyt nämä entiset alau­rakoit­si­jat ovat alka­neet kokeil­la siip­iään pääu­rakoit­si­joina ainakin remonttipuolella. 

    Mikäli vero­tuskäytän­tö ei Viron ja Suomen välil­lä lähene toisi­aan, raken­nus­li­ikkeil­lä ja monil­la mul­la yri­tyk­sil­lä ei ole muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta kuin lopet­taa tai muut­taa pääkont­torin­sa hie­man eteläm­mäk­si. Itse aloitin yrit­täjän 1986, jos nyt aloit­taisin, fir­ma olisi valitet­tavasti pakko perus­taa Viroon.

  10. Vielä Suomen ja Viron vero­tuk­sen eroista: Kun Viro­lainen fir­ma voi käyt­tää verot­ta­mat­to­mia voit­to­jaan investoin­tei­hin, Suo­ma­lainen kil­pail­i­ja mak­saa näistä mah­dol­li­sista voitoista verot ennakkoon! Täl­laiseen tasoituk­sen antoon meil­lä ei ole varaa.

  11. Kuka suo­ma­lainen jääkiekkoil­i­ja on muut­tanut kir­jansa Mona­coon? Eiköhän Selänne mak­sa veron­sa USA:han — niin kuin oikein onkin. Siel­lähän hän on asunut noin puo­let elämästään ja ilmeis­es­ti tulee asumaankin. Lapsen­sa ovat käyneet koulun­sa USA:ssa ja useim­mat ovat ilmeis­es­ti syn­tyneetkin USA:ssa.

    1. Mona­coon on kir­jo­jaan siir­relleet autonkul­jet­ta­jan ja alp­pi­hi­ihtäjät. Jois­takin NHL pelaa­jista kiis­tel­lään, kumpaan maa­han hei­dän pitäisi veron­sa mak­saa, kos­ka ovat saat­ta­neet viet­tää Suomes­sa yli 180 päivää.

  12. Osmo Soin­in­vaara: En oikein tunne pankki­maail­maa, mut­ta ilmeis­es­ti liikepankit eiv ät tarvitse tal­let­ta­jien rahaa mihinkään, kos­ka ne saa­vat ilmaista rahaa keskus­pankista niin paljon kuin halu­a­vat. Nordea on ainakin Nalle Wahlroosin suul­la ilmoit­tanut halu­a­vansa eroon henkilöasiakkaista.

    Tal­letuk­sil­la ei tosi­aan ole merkitystä.

    EKP:n vähim­mäis­varan­to­jär­jestelmän mukaan pankil­la pitää olla 1% luot­tokan­nas­ta tal­letus­re­serve­jä (briteis­sä 0%).

    Liikepank­ki voi teo­ri­as­sa siis välit­tää 100 ker­taa tal­letuk­sen ver­ran lainaa. Tämän lainara­ha on lainaa keskus­pankil­ta, jol­loin lop­ulli­nen lainansaa­ja on todel­lisu­udessa velkaa sen pankin kaut­ta keskus­pankille. Tosin vähim­mäis­varan­to­vaa­timus on nykyään niin pieni, ettei sil­lä ole enää merk­i­tys­tä lainakan­nan suu­ru­u­teen. Eli tal­letuk­sia pankit eivät siinä mielessä tarvitse kuin aikaisemmin.

    Sil­lä ei ole merk­i­tys­tä paljonko tileil­lä on ns. laiskaa rahaa, vaan sil­lä paljonko rahaa on markki­noil­la liiken­teessä ja kuin­ka nopeasti se kiertää. Keskus­pank­ki voi laskea aina enem­män lainaa markki­noille korko­ta­soa laske­mal­la. Eli tileil­lä seiso­van rahan määräl­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä, kos­ka sen voi keskus­pankin rahapoli­ti­ikalla korvata.

    siis voisi… jos meil­lä olisi oma itsenäi­nen keskus­pank­ki ja oma raha.

  13. OSn kom­ment­ti :“En kuitenkaan lähtisi kor­jaa­maan tätä ris­tiri­itaa paran­ta­mal­la onnis­tu­jien ase­maa” on Suomen nyky­i­sis­sä globaalin kil­pailun olois­sa väärä ja todel­lisu­udelle vieras.

    Onnis­tu­mi­nen ja riskino­to­s­ta saata­va oikeu­den­mukainen kor­vaus ovat juuri se kan­nustin, jon­ka perus­teel­la ihmiset yleen­sä edes rupea­vat yrittäjiksi! 

    Eivät ihmiset sen takia yritä, että tuli­si­vat onnistues­saan verot­ta­jan ja ammat­tiy­hdis­tys-juristien ryöstämiksi.

    Olen siis järkähtämät­tömän vaku­ut­tunut siitä, että vasinkin PK-riskiyrit­täjän ase­maa, eri­tyis­es­ti kan­sain­välis­es­ti ottaen hir­muista vero­tus­ta, on nyt PAKKO KORJATA.

    Entä sit­ten OSn kom­men­ti: “Kun kir­joitin, että voisin tyy­tyä siihen, että saan 100 miljoo­nan tulok­ses­ta itsel­leni 40 miljoon­aa, en ajatel­lut antaa puut­tuvaa 60 miljoon­aa kokon­aan yhteiskun­nalle. Osa siitä kuu­luisi rahoittajille”?

    Tämä kom­ment­ti on min­ulle täysin käsit­tämätön, vaik­ka min­ul­la on yli 40-vuoti­nen koke­mus yritystoiminnassa. 

    On var­maan paras­ta taivut­taa tämä rautalangasta:

    Yrit­tämis­riskiä, siitä saatu­ja “lot­tovoit­to­ja” ja tap­pi­oi­ta varten on vuo­sisato­jen var­rel­la kehitet­ty aivan eri­no­mainen systeemi.

    Se on osakeyhtiö.

    Osakeytiön toim­intaa säätelevät varsin tarkasti lait ja ase­tuk­set, varsinkin kir­jan­pito- ja vero­lait sekä kaiken­laiset ennäkkopäätök­set, yms.

    Osakey­htiö on kan­sain­välisessä markki­na­t­aloudessa toimi­va, kaikille ymmät­tet­tävä yksikkö, joka voi myy­dä ja ostaa palvelui­ta ja tava­toi­ta, saa­da ja ottaa luot­to­ja, jne.

    Sama pätee myös osakey­htiön eri­laiseen voiton- ja riskin­jaḱoon ja siitä mak­set­tavaan korvaukseen.

    Jos ker­ran eri­no­mais­es­ti toimi­va polkupyötä on jo kek­sit­ty, on riskit­tömintä ajel­la sillä…

    OSn argu­men­tit ja ideat ovat yleen­sä hieno­ja ja kiin­nos­tavia, mut­ta kan­nat­taisi kuun­nel­la niitäkin, jot­ka tääl­lä etur­in­ta­mal­la nyrk­it saves­sa ja tur­pa ver­essä tais­tel­e­vat seu­raavas­ta kaupasta!

    Sep­po Korp­poo, joka taas täl­lä viikol­la hyökkää Pietari­in, ruplanki­il­to silmissään

  14. Jouko Ollila:
    Vielä Suomen ja Viron vero­tuk­sen eroista: Kun Viro­lainen fir­ma voi käyt­tää verot­ta­mat­to­mia voit­to­jaan investoin­tei­hin, Suo­ma­lainen kil­pail­i­ja mak­saa näistä mah­dol­li­sista voitoista verot ennakkoon! Täl­laiseen tasoituk­sen antoon meil­lä ei ole varaa. 

    Meil­lä on samaan aikaan kak­si ongel­maa: ne työt, jot­ka voidaan tehdä kaukana, siir­tyvät kehit­tyvi­in mai­hin; viro­laiset ja tule­vaisu­udessa ehkä enenevässä määrin myös muut baltit tule­vat tekemään niitä töitä, jot­ka pitää tehdä paikan pääl­lä. Onko mitään muu­ta tehtävis­sä, kuin odot­taa, että palkat ja vero­tus har­mon­isoitu­vat EU:ssa ja globaal­isti, että Suomen ongel­mat helpottavat…

  15. Liikepankit voivat tosi­aan saa­da keskus­pankista niin paljon rahaa kuin halu­a­vat ehdol­la että niil­lä on näitä velko­ja vas­taavien saamis­ten osalta hyvät vaku­udet sekä rahapoli­ti­ik­ka ei yhtäkkiä kiristy.

    Jos keskus­pank­ki kiin­nit­tää korko­ta­son niin M‑aggregaattien kasvu on endo­geenistä ja toisaal­ta jos kiin­nitetään M0 ja M1 aggre­gaatit, niin korko­ta­so muo­dos­tuu endogeenisesti.

  16. Oman asun­non vakuute­na käyt­tämi­nen on ain­oa vai­h­toe­hto mon­es­sa tapauk­ses­sa. Net­to­var­al­lisu­u­den suh­teen köy­hälle yhtiölle tuskin myön­netään lain­o­ja eivätkä pankit ole oman pääo­man ehtoisia sijoittajia.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Mona­coon on kir­jo­jaan siir­relleet autonkul­jet­ta­jan ja alp­pi­hi­ihtäjät. Jois­takin NHL pelaa­jista kiis­tel­lään, kumpaan maa­han hei­dän pitäisi veron­sa mak­saa, kos­ka ovat saat­ta­neet viet­tää Suomes­sa yli 180 päivää.

    Melko tyyp­il­lis­es­ti kil­pa-autoil­i­jat ja jääkiekkopelaa­jat ja yleen­sä huip­pu-urheil­i­jat ulko­mail­la ovat käyt­täneet yhteiskun­nas­sa vain perus­ta­son palve­lut: neu­vola, päiväkoti ja perusk­oulu. Korkeam­paa koulu­tus­ta harvem­min on ja nuo yhteiskun­nalle aiheutuneet menot tulee kui­tat­tua varus­mies­palvelun ajal­la, kos­ka ilmaistyö ja saa­mat­ta jäänyt palkka.

    En mitenkään halua puo­lus­taa urheil­i­joi­ta enkä edes pidä urheilus­ta, mut­ta ne jot­ka rahali­igas­sa ovat, saa­vat palkkaa markki­na-arvon­sa mukaan lähin­nä yksi­tyiseltä taholta.

  18. On paljon ihmisiä, jot­ka halu­aisi­vat vaikut­taa yrit­täjinä. Tehdä asioi­ta, joiden on todet­tu toimi­van. Valitet­tavasti mei­dän yhteiskun­nas­samme kysymys on melkein aina “mik­si tämä ei toi­mi” vaik­ka sen kuu­luisi olla “miten saisimme tämän toim­i­maan”! Suomes­sa ei ole pelkästään ker­rot­tu miten ei tule toimia vaan myös määritel­lään kuin­ka mei­dän tulee toimia. Tämä tap­paa luovu­u­den ja hyviäkin inno­vaa­tioi­ta! http://www.teamplanet.fi/hikea-ja-kyyneleita-teamplanetin-matkaa

  19. OS:“Jotta minä olisin halukas lainaa­maan oma­l­la riskil­läni alka­valle yri­tyk­selle, halu­aisin vasti­neek­si riskistä osu­u­den yri­tyk­sen men­estyk­ses­tä, jos hakku osuu siihen kul­ta­suoneen. Osake­si­joituk­se­na tämä toki onnis­tuu, mut­ta vielä parem­pi voisi olla laina, jon­ka tuot­to olisi sidot­tu yri­tyk­sen menestykseen.”

    Vai­h­tovelka­kir­jalaina on vähän sinne päin. Se sopii eri­tyis­es­ti kasvuyri­tyk­sille tilanteis­sa, jois­sa riskil­isät ovat korkeita.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuen mak­sa­ja, Kai ne yrit­täjätkin yleen­sä saa­vat tulon­sa lähin­nä yksi­tyiseltä puolelta

    Niin miten sen nyt ottaa. Eikös joku tutkimus ker­tonut, että Suomes­sa on eri­laisia per­imät­tömiä vero­ja n. 28 mil­jaar­dia eli kam­mot­ta­van suuri vero­tu­ki. Ja kuin­ka moni yri­tys ei ota vas­taan julkisen sek­torin tar­jous­pyyn­töjä eli julk­ista rahaa? Suurim­mat tietotekni­ikan yrit­täjät saa­vat rahakkaim­mat toimek­sian­not val­ti­ol­ta tai kun­nil­ta. On investoin­ti­tukia, vien­ti­tukia, palkkatukia ym. Suo­ma­lainen sekat­alousjär­jestelmä ei todel­lakaan sisäl­lä kovin mon­ta aidosti yksi­ty­istä yritystä.

  21. Tom­pe­lo:
    Ohi­men­nen halu­an kor­ja­ta, että läh­eskään aina kasvuyri­tyk­set eivät perus­tu nerokkaaseen ideaan. Google perus­tuu hienoon ja omaperäiseen hakukonei­deaan, Face­book, Microsoft tai Apple taas eivät paljon mihinkään omaperäiseen saati nerokkaaseen. Muu­ta­man esimerkin mainitakseni. 

    Pait­si että se ei ihan tai­da olla niin. Googlea ennen oli Altavista ja Lycos, mut­ta Google kehit­ti paljon parem­min toimi­van algo­rit­min. Face­bookia ennen taisi olla joitain vas­taavia sovel­luk­sia (mm. Suomes­sa kehitet­ty IRC), mut­ta Zucker­berg oival­si miten hom­ma toimii niin, että ihmiset innos­tu­vat laa­jem­min. Lis­tas­tasi nimeno­maan Microsoft perus­tuu hyvinkin omaperäiseen ideaan. 1980-luvul­la PC-konei­ta kehit­tänyt suury­htiö IBM kehit­ti omaa käyt­töjär­jestelmään­sä, mut­ta Bill Gates kek­si auto­tallis­saan läh­es yksin pystyvän­sä parem­paan, aikana jona uskot­ti­in juuri suury­htiöi­hin. Applekin on tehnyt vuosien mit­taan hyvin omaperäisiä ratkaisu­ja: kun PC-maail­mas­sa men­ti­in “IBM-yhteen­sopivia” suun­taan, Apple halusi määrit­tää itse kaiken. Jostain syys­tä idea on tul­lut suuren yleisön suosi­mak­si vas­ta viimeisen kymme­nen vuo­den aikana.

    Kan­natan Soin­in­vaaran ideaa juuri sik­si, että eri aikoina nuo “voit­ta­jat” ovat vai­hdelleet. 1980-luvul­la oli selvää, että henkilöko­htais­ten tietokonei­den suun­nan määrää IBM. 15 vuot­ta sit­ten Microsoft näyt­ti saa­neen lop­ullisen voiton Macistä ja Lin­ux­ista (molem­pi­en käyt­täjiä joitakin pros­ent­te­ja tietokoneen käyt­täjistä), puhu­mat­takaan IBM:n omas­ta käyt­töjär­jestelmästä OS/2:sta. Nyt hakukonei­den “lop­ulli­nen” voit­ta­ja on Google, ja IT-lait­tei­den käyt­töjär­jestelmistä yleisin taitaa olla Linux-pohjainen.

  22. Tero: Pait­si että se ei ihan tai­da olla niin. Googlea ennen oli Altavista ja Lycos, mut­ta Google kehit­ti paljon parem­min toimi­van algo­rit­min. Face­bookia ennen taisi olla joitain vas­taavia sovel­luk­sia (mm. Suomes­sa kehitet­ty IRC), mut­ta Zucker­berg oival­si miten hom­ma toimii niin, että ihmiset innos­tu­vat laa­jem­min. Lis­tas­tasi nimeno­maan Microsoft perus­tuu hyvinkin omaperäiseen ideaan. 1980-luvul­la PC-konei­ta kehit­tänyt suury­htiö IBM kehit­ti omaa käyt­töjär­jestelmään­sä, mut­ta Bill Gates kek­si auto­tallis­saan läh­es yksin pystyvän­sä parem­paan, aikana jona uskot­ti­in juuri suury­htiöi­hin. Applekin on tehnyt vuosien mit­taan hyvin omaperäisiä ratkaisu­ja: kun PC-maail­mas­sa men­ti­in “IBM-yhteen­sopivia” suun­taan, Apple halusi määrit­tää itse kaiken. Jostain syys­tä idea on tul­lut suuren yleisön suosi­mak­si vas­ta viimeisen kymme­nen vuo­den aikana.

    Jospa nyt het­ekek­si olete­taan, että tarkoitin mitä kir­joitin enkä sitä mitä sinä väität min­un tarkoit­ta­neen. Eli sanoin, että star­tupit usein perus­tu­vat alun­perin muuhun kuin nerokkaaseen tai edes omaperäiseen ideaan. Esimerkiksi:

    MS-DOS ei ollut omaperäi­nen saati nerokas idea. Jos muu­ta luulee, kantsii lukea kyseisen käyt­töjär­jestelmän his­to­ria vaik­ka Wikipedi­as­ta. Taisit sekoit­taa BASICin ja DOSin. Oli sitä pait­si koko lail­la sat­tumien sum­maa, että IBM siihen pää­tyi ja Microsoft onnis­tui osta­maan juuri sen yhden CP/M‑variantin, jon­ka nime­si MS-DOSik­si. Hyvä onni onkin — kuten mon­et arvel­e­vat — mon­en star­tupin paras omi­naisu­us alussa.

    Alku­un Face­book taas, kuten jokainen hiukankin asi­aan pere­htynyt tietää, oli yksi lukui­sista netin henkilöhakemis­toista ja ilmoi­tus­tauluista. Var­maankin matkan var­rel­la tehti­in nerokkai­ta oival­luk­sia, mut­ta perus­ta, alku­peräi­nen Face­book, on niin tyl­sä, että hauko­tut­taa. Sitä pait­si Zucker­berg taval­laan varasti tämän tyl­sänkin idean. 

    Apple taas alkoi ihan hyvästä, tosin kalli­ista, koti­ti­etokoneesta, jon­ka keskeiset ideat — hiiri ja graafinen käyt­tis — varastet­ti­in. Jostain on syn­tynyt tosin sel­l­ainen käsit­tämätön väite, että Mac­in­tosh oli ensim­mäi­nen mas­samarkki­noitu henkilöko­htainen tietokone. Juu, ja iPod oli ensim­mäi­nen dig­i­talli­nen musi­ikkisoitin ja iPhone ensim­mäi­nen kos­ke­tus­näytölli­nen matka­puhe­lin (koh­ta, veikkaan, se alkaa esi­in­tyä ensim­mäisenä matka­puhe­li­me­na). Kaikkea sitä …

    Google sen sijaan perus­tuu nerokkaaseen ja omaperäiseen hakukoneeseen, joka oli ällistyt­tävästi parem­pi kuin aiem­mat hakukoneet.

    Tietysti kaik­ki nuo fir­mat ovat hyvän onnen lisäk­si osan­neet ideoi­da ja iteroi­da erit­täin hyvin matkan varrella.

    Niin tai näin, en oikein ymmär­rä, mitä yrität sanoa väit­täessäsi asioiden olleen päin­vas­toin kuin ne oli­vat, sori.

  23. Olen­naista nimit­täin mielestäni on, että pitäisi saa­da jonkin­lainen kan­nuste yri­tys­ten kas­vat­tamiseen ja kasvu tarkoit­taa käytän­nössä voiton tekemistä — mikäli jokaista euroa minkä yri­tys tekee voit­toa verote­taan rankasti, pienel­lä yri­tyk­sel­lä voiton tasavero on suh­teet­toman paljon suurem­pi rasite kuin monikansal­lisel­la mil­jar­di­en liike­vai­h­don yrityksellä.

    Esimerkik­si jos yri­tyk­sen liike­vai­h­to on 70.000 ja se tekee voit­toa jon­ain vuon­na 20.000 eur niin yri­tysveron suu­ru­us on yli 5% sen liike­vai­h­dos­ta, kun taas yri­tyk­sel­lä jon­ka liike­vai­h­to on 1 miljoona euroa vuodessa vas­taavas­ta 20.000 voitos­ta mak­set­ta­va 4000 eur ennakkovero on 0.4% sen liikevaihdosta.

    Jot­ta voitos­ta saata­va ennakkovero olisi jos­sain suh­teessa yri­tys­ten väliseen mak­sukykyyn, pitäisi 10 ker­taa pienem­män yri­tyk­sen ennakkovero olla 2%.

    Vielä isom­mak­si ero muo­dos­tuu, jos ver­tail­laan mil­jardilu­okan yrityksiä.

    Joku voisi sanoa, että täl­lä ei ole merk­i­tys­tä, mut­ta jos kat­so­taan mikroyri­tys­ten merk­i­tys­tä esim. TEM katsauksesta:

    https://www.tem.fi/ajankohtaista/uutiset/uutisarkisto/uutiset_2014/yrityskatsaus_2014_mikroyritysten_merkitys_vahvistunut.116170.news

    Nopeasti kehit­tyvil­lä, usein uuteen teknolo­giaan ja vaa­ti­vaan osaamiseen nojaav­il­la toimi­aloil­la kuten infor­maa­tiopalve­lut, ter­veyspalve­lut sekä liike-elämän palve­lut, val­taosa kas­vavien mikroyri­tys­ten henkilöstöstä työsken­telee nuoris­sa, alle viisi vuot­ta van­hois­sa yrityksissä.

    Mon­elle pienelle yri­tyk­selle helpoin tapa saa­da rahoi­tus­ta on vain myy­dä enem­män. Kun yri­tys on toimin­ut muu­ta­man vuo­den ja “oppii” myymään se ei ole niin vaikeaa miltä se kuulostaa.

    Sanomat­takin on selvää kumpi kasvu on ter­veem­mäl­lä poh­jal­la, kasvu joka perus­tuu lainaan joka on saatu pant­taa­mal­la vaikka­pa asun­to-osake vai kasvu, joka perus­tuu kas­va­neeseen myyntiin.

  24. Jouko Ollila:
    Vielä Suomen ja Viron vero­tuk­sen eroista: Kun Viro­lainen fir­ma voi käyt­tää verot­ta­mat­to­mia voit­to­jaan investoin­tei­hin, Suo­ma­lainen kil­pail­i­ja mak­saa näistä mah­dol­li­sista voitoista verot ennakkoon! Täl­laiseen tasoituk­sen antoon meil­lä ei ole varaa. 

    Tyh­mintä tietysti on se, että meil­läkin oli aiem­min täl­lainen jär­jeste­ly: oli mah­dol­lista siirtää voit­to­ja varauksi­na tuleville vuosille niin, ettei niitä verotet­tu. Jostain syys­tä demar­it halu­si­vat tämän pois­taa. Varausten palaut­ta­mi­nen 90-luvun tasolle toisi yri­tysvero­tuk­sen veroast­et­ta luku­unot­ta­mat­ta samalle tasolle Viron kanssa.

  25. “Kauan sit­ten lot­tovoitot säädet­ti­in verova­paik­si, kos­ka mitä ideaa on suures­sa lot­tovoitossa, jos yli puo­let siitä menee tuloveroi­hin? [i]”

    En tien­rekään voi muis­taa yksi­tyiskhtia. Alin­perin lot­tovoit­to verotet­teti­in sat­un­naise­na voit­tona tai tulona, jol­la oli kiin­teä n. 30 % verokan­ta. Oiko se vero arpa­jaisvoitos­ta, ja se perit­ti­in ennkkoverona, jol­loin voit­t­jaa sai voit­ton­sa puh­taan käteen? — Verova­paa­ta tuloa lot­tovoito ei käsit­täk­seni ole ollut koskaan-

    1. Alun­perin lot­tovoit­toa verotet­ti­in kuten mitä tuloa rahansa, siis kuin palkkaa pait­si, että sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ja siitä ei tietenkään tarvitnnut maksaa.

  26. Eri­no­mainen kir­joi­tus joka osuu naulan kan­taan. Alyl­lis­es­ti rehellisen henkilon suo­raa puhetta.

    Ei tahan juuri mitaan ole lisat­tavaa pait­si etta… ei kom­mandi­it­tiy­h­tio ole mihinkaan kadonnut.

    1. Ei tahan juuri mitaan ole lisat­tavaa pait­si etta… ei kom­mandi­it­tiy­h­tio ole mihinkaan kadonnut.

      Ei se ole kadon­nut mihinkään. Se on vain tehty vero­tuk­ses­sa kan­nat­ta­mat­tomak­si. Lisäk­si tähän epäon­niks­tu­misen ongel­maan se tar­joaa perin huonon ratkaisun, kos­ka vas­tu­ullisen yhtiömiehen vas­tuu on rajaton.

  27. Kyl­lä jaet­tua voit­toa verote­taan tääl­lä Virossa yri­tyk­sis­sä ihan samal­la tasol­la (taisi olla itseassa kovem­minkin) kuin Suomes­sa. Eli yri­tysvero ei ole sen kevyem­pi, mut­ta mah­dol­lista säästämisen kaut­ta yri­tyk­sen kas­vat­tamisen velka­ra­han sijaan. Suomes­sa yri­tyk­sen halvem­pi ottaa lainaa kuin säästää rahaa, joka sit­ten taan­tu­mas­sa näkyy selkeästi kun aje­taan tarkoituk­sel­la(?) poli­it­tisil­la päätök­sille yri­tys­ten taseet mata­lik­si ja velat suuriksi.

    1. Kyl­lä jaet­tua voit­toa verote­taan tääl­lä Virossa yri­tyk­sis­sä ihan samal­la tasol­la (taisi olla itseassa kovem­minkin) kuin Suomessa. 

      Suomes­sa voitos­ta menee ensin 20 % yri­tysveroa ja sen päälle osin­gon­saa­jan vero, jos­ta pieni osa on mata­lasti verotet­tua pääo­mat­u­loa ja lop­ut ansio­tu­loa, tosin vain 75% osin­gos­ta. Tältä osin jae­tun voiton kokon­aisveroksi muo­dos­tuu herkästi yli 50 %.

  28. Jos konkurssipesä on vara­ton niin konkurssi raukeaa eli konkurssin syytä ei juuri tutki­ta ellei poli­isi kiin­nos­tu asiasta.

    Useim­miten ei

    Sen vuok­si aukeaa todel­li­nen taivas hui­jareille , kun velat saa anteek­si konkurssin tekemällä.

    Kiin­ni­jäämis­ris­ki on äärim­mäisen pieni

  29. Ville: Meil­lä on samaan aikaan kak­si ongel­maa: ne työt, jot­ka voidaan tehdä kaukana, siir­tyvät kehit­tyvi­in mai­hin; viro­laiset ja tule­vaisu­udessa ehkä enenevässä määrin myös muut baltit tule­vat tekemään niitä töitä, jot­ka pitää tehdä paikan pääl­lä. Onko mitään muu­ta tehtävis­sä, kuin odot­taa, että palkat ja vero­tus har­mon­isoitu­vat EU:ssa ja globaal­isti, että Suomen ongel­mat helpottavat…

    Baltit eivät voi tehdä töitä Suomes­sa muil­la kuin Suomen palkkata­sol­la ja työehdoilla.

    Ja Balt­ian kasvun ongel­ma on työvoiman supis­tu­mi­nen. Bal­tion syn­tyvyys on on alhainen ja maas­ta­muut­to on vienyt työikäisen väen ulkomaille.

    Niin­pä Balt­ian uhka on näivet­tymi­nen elleivät ala tuo­da irak­i­laisia maahan

    1. Baltit eivät voi tehdä töitä Suomes­sa muil­la kuin Suomen palkkata­sol­la ja työehdoilla.

      Niin kuin Liian Van­ha on mon­een ker­taan tääl­lä korow­stanut, työehtosopim,ukset ovat vain minim­i­ta­so, jon­ka saa ylit­tää. Baltit tekevät työtä tul­la minim­i­ta­sol­la, jol­la suo­ma­laista työvoimaa ei saa ainakaan rakennuksille.

  30. Soin­in­vaara:
    Minä ainakin hyväksy­isin, että tuos­ta sadas­ta miljoonas­ta min­ulle jäisi vain 40 miljoon­aa (sil­läkin elää ihan tyy­dyt­tävästi), jos ykkösen tuot­ta­ma tulos mitätöi­ty­isi ja vai­h­toe­hdois­sa 2–5 saisin yri­tyk­ses­tä edes pienen palkan itselleni.

    Jot­ta minä olisin halukas lainaa­maan oma­l­la riskil­läni alka­valle yri­tyk­selle, halu­aisin vasti­neek­si riskistä osu­u­den yri­tyk­sen men­estyk­ses­tä, jos hakku osuu siihen kultasuoneen.

    Moni var­maankin voisi ohja­ta osan omis­taan pankki­tal­letuk­sis­taan yri­tys­toimin­nan riski­ra­hoituk­seen, jos tähän olisi puitteet. 

    Haet yrit­täjälle pienem­pää riskiä ja vas­taavasti hie­man rajoitet­tua voit­tom­ah­dol­lisu­ut­ta. Tätä var­maan tarvit­sisi se yksi­tyis­si­joit­ta­jakin yri­tys­toimin­nan riski­ra­hoituk­seen lähteäk­seen. Tarvit­sisimme siis joko (1) hajaut­ta­van riskisi­joi­tus­ra­has­ton, (2) sijoit­ta­jan itsen­sä tekemän hajau­tuk­sen esim. joukko­ra­hoituk­sen kaut­ta tai (3) sit­ten jonkun­laisen “1+1” val­tion riski­ra­hoituk­sen, jos­sa val­tio sitou­tu­isi lähtemään yksi­ty­is­ten kanssa samoil­la ehdoil­la mukaan samal­la sum­mal­la kuin yksi­tyisetkin sijoit­ta­jat. Israelin malli on vari­ant­ti jälkimmäisestä.

    Kaikissa näis­sä on ongel­mana taval­lisen pankkisäästäjän kannal­ta lik­vidi­teetin puute. Miten saa­da rahat ulos sijoi­tusko­hteista sit­ten kun asun­toa ollaan osta­mas­sa. Jälki­markki­nat ovat tar­jol­la lähin­nä pörssiy­htiöil­lä, ei aloit­tavil­la yrityksillä.

    (1) Ongel­mana kulut, joi­ta rahas­toy­htiö ottaa täl­laises­sa ratkais­us­sa raskaim­man jäl­keen — kos­ka se joutuu tekemään paljon kallispalkkaista työtä yri­tys­ten valikoimiseen, sijoi­tus­neu­vot­telui­hin ja yri­tys­ten seu­raamiseen. Kos­ka osak­keet eivät ole likvide­jä, rahas­tos­ta irtau­tu­mista joudu­taan rajoittamaan.

    (2) Julk­isu­ut­ta riit­tävästi keräävät joukko­ra­hoi­tushankkeet voivat toimi­akin, vaa­ti­vat aika paljon työtä sijoit­ta­jal­ta (hajau­tus­ta ei ole ilman usei­ta sijoi­tusko­htei­ta). Lik­vidi­teet­tion­gel­ma ellei toimivia jälki­markki­noi­ta saa­da aikaan. 

    (3) Ei ratkai­sisi lik­vidi­teet­tion­gel­maa tämäkään, mut­ta pois­taisi nykyisen val­tion­ra­hoituk­sen byrokraat­tisu­u­den ja epäen­nustet­tavu­u­den. Start-upin perus­t­a­mi­nen ja rahoituk­sen keräämi­nen olisi hyvin paljon helpom­paa, kun ei tarvit­sisi jän­nit­tää (ja odot­taa) Tekesin ym. päätöstä. On vaikea kuvitel­la, että virkamies osaa vali­ta val­ti­olle sijoi­tusko­hteet parem­min kuin pääomasijoittajat.

  31. Timo: Tyh­mintä tietysti on se, että meil­läkin oli aiem­min täl­lainen jär­jeste­ly: oli mah­dol­lista siirtää voit­to­ja varauksi­na tuleville vuosille niin, ettei niitä verotet­tu. Jostain syys­tä demar­it halu­si­vat tämän pois­taa. Varausten palaut­ta­mi­nen 90-luvun tasolle toisi yri­tysvero­tuk­sen veroast­et­ta luku­unot­ta­mat­ta samalle tasolle Viron kanssa.

    Näistä varauk­sista n.s. varas­to­va­raus johti epäter­veeseen vai­h­to-omaisu­udel­la keinot­telu­un. Saatet­ti­in ostaaa suuril­la sum­mil­la tavaraa, joka sit­ten jäi epäkurantiksi. 

    Käyt­töo­maisu­u­den kiihdyte­tyt pois­tot oli­vat paljon ter­veem­piä, syn­nyt­tivät jopa painet­ta kasvu­un. Toki vain jotkut sitäkin käyt­tivät tehot­tomasti, ostelti­in osakkei­ta ja kesämökkejä.

    Soft­afir­moille kum­mas­takaan näistä ei liene paljoa hyötyä.

  32. Kan­nat­taa lukea:

    Kaup­pale­hden haas­tat­tele­ma Hes­burg­erin perus­ta­ja Heik­ki Salmela sanoo kysyvän­sä jokaiselta vas­taan­tule­val­ta nuorelta, mik­sei tämä ryhty­isi yrit­täjäk­si. Hän on itse nyky­isin yli 200 yri­tyk­sen hal­li­tuk­sen puheenjohtaja.

    – Olen työläis­per­heen lap­si, isäni ja äiti­ni oli­vat demare­i­ta. Ei min­ul­la ollut mitään näkymää siitä, että olisin saanut kodista kan­nus­tus­ta yrit­täjyy­teen, Salmela kertoo.

    Hän ei sano­jen­sa mukaan osan­nut mitään, kun perusti ensim­mäisen yrityksensä.

    – Mut­ta minä tein vain töitä, kyl­lä siinä oppi. Osasin tehdä ruokaa, mut­ta en minä mitään muu­ta osan­nut. Min­ul­la oli halu oppia ja tehdä. Ilman vaimoani emme tosin olisi selvinneet.

    1960-luvul­la yrit­täjyys oli Salme­lan sano­jen mukaan ”rikol­lista”. Vielä nytkin on hänen mukaansa kupla.

    – Ymmär­rämme, että yrit­täjät luo­vat työ­paikat. Mut­ta yhteiskun­nas­sa on val­loil­laan hier­arkia, jos­sa yrit­täjä on orjan ase­mas­sa. Mon­et ihmiset puhu­vat siitä hyvänä asiana, mut­ta eivät viit­si itse sitä tehdä. Ris­ki ja vas­tuu ovat aivan kohtu­ut­to­mia tämän päivän Suomessa.

    – Suomes­sa ei ole mon­takaan rav­in­to­laa, jot­ka mak­sa­vat kaik­ki mak­sut ja oli­si­vat kan­nat­tavia. Se on tehty mah­dot­tomak­si. Yhteiskun­tamme päät­täjät ovat ymmärtämät­tömiä, Heik­ki Salmela väittää.

  33. ij: Kaikissa näis­sä on ongel­mana taval­lisen pankkisäästäjän kannal­ta lik­vidi­teetin puute. Miten saa­da rahat ulos sijoi­tusko­hteista sit­ten kun asun­toa ollaan ostamassa. 

    Niin, pohdin tuos­sa aikaisem­mas­sa kom­men­tis­sa yri­tys­pankkia, jon­ka kaut­ta raho­ja pyörit­tävät yri­tyk­set tal­let­taisi­vat kas­savir­tansa yri­tys­pankki­in, jos­ta voisi myös nos­taa rahaa yri­tys­toim­intaa varten.

    Kat­selin, että val­tion tuloista ALV:n osu­us on noin puo­let, joten ker­toma­l­la se neljäl­lä voisi arvel­la että yri­tys­ten kas­savir­ras­sa olisi sen ver­ran paljon val­u­ut­taa että sil­lä saisi aikaan yri­tys­pankin, joka keskit­ty­isi lainaa­maan rahaa omille asiakkailleen.

    Kuten pankkipalvelu­iden hen­keen kuu­luu, mukana voisi olla muitakin palvelui­ta, kuten vaku­u­tuk­sia, per­in­tä­palvelui­ta, kir­jan­pitoa, yri­tys­tukipalvelui­ta ja niin edelleen.

  34. Osmo Soin­in­vaara: Suomes­sa voitos­ta menee ensin 20 % yri­tysveroa ja sen päälle osin­gon­saa­jan vero, jos­ta pieni osa on mata­lasti verotet­tua pääo­mat­u­loa ja lop­ut ansio­tu­loa, tosin vain 75% osin­gos­ta. Tältä osin jae­tun voiton kokon­aisveroksi muo­dos­tuu herkästi yli 50 %.

    Nyt menit kyl­lä pilaa­maan vasem­mis­ton hyvän val­i­tu­sai­heen verot­tomista osin­go­ista. Niistä, joi­ta kaik­ki yrit­täjät saa­vat kym­meniä tuhan­sia euro­ja vuodessa ja joi­hin ahnaan verot­ta­jan pitää saa­da iskeä kyntensä.

  35. Osmo Soin­in­vaara: Ei se ole kadon­nut mihinkään. Se on vain tehty vero­tuk­ses­sa kan­nat­ta­mat­tomak­si. Lisäk­si tähän epäon­niks­tu­misen ongel­maan se tar­joaa perin huonon ratkaisun, kos­ka vas­tu­ullisen yhtiömiehen vas­tuu on rajaton.

    Lidl Suo­mi Ky on kom­mandi­it­tiy­htiö. Kaipa siihen joku syy on.

  36. Osmo Soin­in­vaara: Suomes­sa voitos­ta menee ensin 20 % yri­tysveroa ja sen päälle osin­gon­saa­jan vero, jos­ta pieni osa on mata­lasti verotet­tua pääo­mat­u­loa ja lop­ut ansio­tu­loa, tosin vain 75% osin­gos­ta. Tältä osin jae­tun voiton kokon­aisveroksi muo­dos­tuu herkästi yli 50 %.

    Nyt kuule taisi men­nä sekaisin omat ja yri­tyk­sen verot.

  37. Par­turi-indek­si romahti.

    Ystäväni kotona on vuosikau­sia käynyt pari ker­taa kuukaudessa par­turi, joka ottaa 25 euroa/leikkaus.

    Viime alkusyksyn aikana hänen vaki-asi­akkaistansa noin 30% ei ole enää tilan­nut par­tur­oin­tia. Sanovat, että ei ole enää varaa…

    Tak­si-tut­tu sanoo samaa…

    Vähän joka puolel­la pikkulin­nut laulavat samaa virttä…

    Onko Suomen koti­markki­nat nyt vapaas­sa syöksyssä? Yritetäänkö tätä nyt salata? 

    Mitä muit­ten puskara­dio nyt kertoo?

    Huolestunut Sep­po Korp­poo, jol­la onnek­si vien­ti pikkuisen vetää…

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos omis­taa yri­tyk­sen, omat ja yri­tyk­sen verot ovat vähän sama asia.

    Vasti­neek­si ris­ki on rajat­tu yhtiöön sijoit­teu­un pääomaan.Mutta jos takaa tai pistää omis­tus­ta pantiksi.

    Mut­ta olen näh­nyt kyl­lä yrit­täjiä, jot­ka eivät pistä itseään paskarakoon ja tuhoa tulevaisuuttaan

    Jso halu­aa tul­la yhteen ket­taan verote­tuk­si niin voi vali­ta henkilöyhtiön.

    Tuplavero on yrit­täjän oma valinta.

    Onnek­si suurin osa yrit­täjistä on järke­viä ja val­it­se­vat yksinker­tais­es­ti verote­tun yhtiö­muodon ja vält­tävät pistämästä kaikkea omaisu­ut­ta yhteen koriin

    Pienyrit­tämi­nen on vain palkkatyön toinen muoto

    Osakey­htiöitä oli n 261000, elinkeinon­har­joit­ta­jia n 215000, kom­mandi­it­tiy­htiöitä n 34000 ja avoimia yhtiöitä 12000

    Osin­go­ista peräti 70 % mak­se­taan ulko­maille verot­tomana suurista yrityksistä

    Koti­maa­han jää siis vain rippeet ja kun jaka­jia on sato­ja tuhan­sia niin eipä se paljon tee per yritys

  39. Osmo Soin­in­vaara: Niin kuin Liian Van­ha on mon­een ker­taan tääl­lä korow­stanut, työehtosopim,ukset ovat vain minim­i­ta­so, jon­ka saa ylit­tää. Baltit tekevät työtä tul­la minim­i­ta­sol­la, jol­la suo­ma­laista työvoimaa ei saa ainakaan rakennuksille.

    Baltit eivät tee edes minim­i­ta­sol­la, sil­lä Suomes­sa näytetään palkkakuit­tia, jos­sa on mak­set­tu TES-mukainen palk­ka ja Virossa per­itään osa palk­s­ta takaisin

    Ja jos ei maks ani­in katkeaa käsi tai jal­ka ja Viron poli­isi kat­soo muualle pien­tä kor­vaus­ta vastaan

  40. Viron sijal­la 28 kor­rup­tio­järjestyk­sessä eli vaik­ka tilanne on paran­tunut niin se on kaukana EU keski­ta­sos­ta eli siel­lä voi ostaa mon­elaisia palveluita

    Sen vuok­si se on suosit­tu vilun­ki-ihmis­ten keskuudessa

  41. Osmo Soin­in­vaara: Suomes­sa voitos­ta menee ensin 20 % yri­tysveroa ja sen päälle osin­gon­saa­jan vero, jos­ta pieni osa on mata­lasti verotet­tua pääo­mat­u­loa ja lop­ut ansio­tu­loa, tosin vain 75% osin­gos­ta. Tältä osin jae­tun voiton kokon­aisveroksi muo­dos­tuu herkästi yli 50 %.

    Yri­tyk­sen verot on yri­tyk­sen mak­samia ja henkilöi­den verot on henkilöi­den. Osinkovero­tus menee asuin­maan mukaan ja sen pros­ent­timäärä vai­htelee samal­la taval­la mait­tain kuin ansiotulojenkin.

    1. Jor­ma Tuomainen.
      Minä voin tehdä luen­tokeikan joko yri­tyk­sen nimis­sä tai palkkape­rusteis­es­ti. Kyl­lä minä sil­loin lasken yri­tyk­sen ja omat veroni yhteen.

  42. Viro­lais­es­ta henkilöstövuokraus­fir­mas­ta saa ammat­timiehen siihen hin­taan kuin suo­ma­laisen työe­htosopimuk­sen mukainen palk­ka on. Siis viro­la­is­fir­man tun­tiveloi­tus pitää sisäl­lään palkan sivuku­luineen, mah­dol­liset matkakus­tan­nuk­set sekä fir­man kiin­teät kulut ja kat­teen. Palk­ka ei voi olla puoltakaan suo­ma­laisen työe­htosopimuk­sen mukaises­ta palka­s­ta. Kil­paile sit­ten tuol­laisia vas­taan rehellisin konstein.

  43. Edel­lä Liian van­ha kirjoittaa:

    Kom­ment­ti 1. “Pienyrit­tämi­nen on vain palkkatyön toinen muoto”.

    Tuos­sa se taas tuli. Näin­hän se verot­ta­jan mielestä ja mon­en osakey­htiön perus­ta­neen koke­muk­sen mukaan juuri onkin.

    Kom­ment­ti 2. “Vasti­neek­si ris­ki on rajat­tu yhtiöön sijoit­teu­un pääomaan.” 

    Tämä on teo­ri­as­sa tot­ta, mut­ta käytän­nössä tieto­jeni mukaan varsin har­voin tämä pätee.

    Konkurssi­ti­lanteessa osakey­htiön toim­i­tusjo­hta­ja ja hal­li­tus joutu­vat taval­lis­es­ti moni­ta­hoiseen kuseen, samoinkuin lain­o­jen takaajat.

    Kom­ment­ti 3. “Tuplavero on yrit­täjän oma valinta.”

    Tämä on var­maankin totta.

    Vaik­ka en noi­ta mui­ta Liian van­han mainit­semia yri­tys-vai­h­toe­hto­jen etu­ja / hait­to­ja tarkem­min tun­nekaan, epäilen vah­vasti, etteivät nekään mitää parati­isia tuo tullessaan.

    Yhteen­ve­t­ona totean seuraavaa:

    Minkä tahansa yrit­tämis­muodon val­it­seekin, kan­nat­taa suun­nitel­la exit Suomes­ta jo heti alussa.

    Tämä maa ei todel­lakaan suosi minkään­sortin yksityisyrittäjyyttä.

    Kaikille on var­maan jo käynyt selväk­si sekin, että Suomea hal­lit­see nyt isän­maan edus­ta piit­taam­a­ton, ulkopar­la­men­taari­nen työvoimakartelli.

    Asia on traagi­nen ajatellen puol­ta miljoon­aa suo­ma­laista työtön­tä, sekä hei­dän yli miljoon­aa läheistään.

    Sep­po Korp­poo, jolle käy isän­maataan surku

  44. Voin ker­toa pääpi­irteit­täin yhden yri­tyk­seni tarinan.

    Kesäl­lä 1997 tehti­in aiesopimus yri­tyk­sen perustamisesta.
    -> Yhteys työkkäri­in. Vään­net­ti­in työkkärin kanssa start­ti­ra­ha kuvios­ta niin kauan, että jos lop­ul­ta oltaisi­in haet­tu start­ti­ra­haa se ei olisi ollut taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa. Siinä vai­heessa, kun kaik­ki oli selvää kävi ilmi, että yri­tyskurssi vuodelta 1994 ei kel­paa start­ti­ra­haa varten, vaan on käytävä uusi kurssi, joka jär­jestetään “joskus”. Työvoima­toimis­to kehoit­ti ole­maan perus­ta­mat­ta yri­tys­tä, sil­lä start­ti­ra­haa ei voi saa­da. Hei­dän mielestä se olisi ollut hyvä peruste olla tekemät­tä mitään. Työkkärin kanssa jahkailu mak­soi enem­män, mitä start­ti­ra­ha olisi ollut. Siis jos sitä olisi saanut.

    Rahoituk­sen vään­tämi­nen vuon­na 1997 oli han­kalaa. Yksikään pank­ki ei edes keskustel­lut asi­as­ta. Rahoituk­sen sai fin­ver­al­ta kalli­il­la ja yri­tys perustet­ti­in tam­miku­us­sa 1998.

    Ensim­mäisen toim­intavuo­den jäl­keen pank­in­jo­hta­ja soit­ti ja rahoit­ti fin­ver­an kalli­in lainan ulos. Ensi­a­sun­non ostin myös 1999 ja tuol­loin laina­neu­vot­te­lut oli jo paljon helpom­mat. Pankista sai lainan 100% pelkkää asun­toa vas­taan ilman mui­ta vakuuk­sia tai takauksia. 

    Työvoima­toimis­ton kaut­ta työvoiman palkkaami­nen osoit­tau­tui mah­dot­tomak­si. Myös työ­nan­ta­jana jokainen työkkärin kanssa käytet­ty het­ki on tuhoisaa. Oletko palkkaa­mas­sa? Älä ker­ro siitä työkkärille.

    2001 aloin suun­nit­tele­maan yri­tyskaup­paa. Oli tul­lut per­het­tä ja reilu 70 tun­tiset viikot ilman lomaa sopi­vat tähän yhtälöön huonos­ti. Sain sovit­tua kau­pat toukoku­un alku­un. Otin määräaikaisen työ­paikan teol­lisu­ud­es­ta, jos­sa olin lokaku­uhun 2002 saakka.

    Lokalu­us­sa 2002 ajat­telin pitää elämäni ensim­mäisen loman ja olla het­ken työt­tömänä. Liiton rahoil­la. Työvoima­toimis­tolle ei riit­tänyt määräaikaisen työ­suh­teen päät­tymi­nen, sil­lä olin aiem­min ollut yrit­täjänä. Yri­tyk­sen lakkaami­nen toukoku­us­sa 2001 ei mah­dol­lis­tanut työt­tömyyt­tä. Kaup­pakir­jat ym. eivät riit­täneet työkkärille vaku­u­tuk­se­na siitä, että yri­tys­toim­inta on lakan­nut. Olet ollut yrit­täjänä vielä reilut vuosi sit­ten, joten et voi olla työtön. 5 kk 4 vrk jäi saa­mat­ta rahaa noin 3000 euroa kuukaudessa, kos­ka työvoima­toimis­to ei hyväksynyt työt­tömäk­si työn­hak­i­jak­si. Jälkikä­teen kun työkkäri sai kaik­ki selvit­te­lyt tehtyä asi­as­ta ja olinkin ollut oikeasti työtön en saanut raho­ja takau­tu­vasti, sil­lä takau­tu­vasti niitä ei makseta. 

    Se, että virkamies ei tee työtään ajal­laan mak­soi min­ulle noin 15 000 euroa. Se oli tiukkaa aikaa, sil­lä min­ul­la oli kolme huol­let­tavaa, uuden asun­non velat ja olin sitoutunut rahoit­ta­maan puolisoni opin­not. Meil­lä oli sinä tal­ve­na telt­ta olo­huoneessa, sil­lä taloa ei ollut vara läm­mit­tää kun­nol­la. Lapset laitoin hoitoon, jot­ta ne sai lämpimän ruoan. 

    Olen peri­aat­teessa tehnyt asi­as­ta sovin­non suomen kanssa. Poltin sym­boolis­es­ti 15 000 euroa takas­sa kuvatak­seni riidan vähäpätöisyyt­tä. Eniten vihaan asi­as­sa sitä, miten riita muut­ti minua.

  45. Kaikkien kannal­ta olisi ollut parem­pi, että Super­cellin entiset omis­ta­jat oli­si­vat pyörit­täneet myyn­tivoiton verot­tomak­si EU:n puit­teis­sa. Se on mah­dol­lista lail­lis­es­ti. Suomeen olisi jäänyt enem­män yksi­ty­istä riskipääo­maa, joka on tule­vaisu­u­den kannal­ta elin­tärkeää. Nyt rahat tuh­lataan hyödyt­tömään, osin jopa vahin­gol­liseen sosiaalihumppaan.

  46. Moni 90-luvul­la velka­vankeu­teen joutunut yrit­täjä ei vieläkään ole vapau­tunut veloistaan.

  47. Liian van­ha: Onnek­si suurin osa yrit­täjistä on järke­viä ja val­it­se­vat yksinker­tais­es­ti verote­tun yhtiö­muodon ja vält­tävät pistämästä kaikkea omaisu­ut­ta yhteen koriin 

    Juuri yksinker­tais­es­ti verote­tuis­sa yhtiö­muodois­sa (henkilöy­htiöis­sä) yrit­täjäl­lä kaik­ki on samas­sa koris­sa, sil­lä sil­loin yrit­täjä vas­taa fir­man veloista kuin omistaan.

  48. Jouko Ollila: Juuri yksinker­tais­es­ti verote­tuis­sa yhtiö­muodois­sa (henkilöy­htiöis­sä) yrit­täjäl­lä kaik­ki on samas­sa koris­sa, sil­lä sil­loin yrit­täjä vas­taa fir­man veloista kuin omistaan.

    Henkilöy­htiössä lähin­nä hallinta hie­man simp­pe­limpää. Oy:stä voit mak­saa itselle­si palkkaa jol­loin se ei juurikaan eroa vero­tuk­sel­lis­es­ti toi­min­imel­lä ammatinharjoittamisesta.

  49. Ei ole mitään esteitä men­estyä Suomes­sa yrit­täjänä, jos menee huonos­ti niin yhteiskun­ta eikä vero­tus siinä pelas­ta. Tarpee­ton­ta pes­simis­miä joil­lakin kirjoittajilla.

  50. Jouko Ollila: Juuri yksinker­tais­es­ti verote­tuis­sa yhtiö­muodois­sa (henkilöy­htiöis­sä) yrit­täjäl­lä kaik­ki on samas­sa koris­sa, sil­lä sil­loin yrit­täjä vas­taa fir­man veloista kuin omistaan.

    Tämä ei kyl­lä varsi­nais­es­ti asi­aan kuu­lu, mut­ta se on jotenkin sym­pa­at­tista, että osakey­htiön omis­ta­ja halu­taan nähdä täysin eril­lisenä toim­i­jana osakey­htiöstä läh­es kaikil­la mah­dol­lisil­la tavoil­la. Nalle on sitä mieltä, että omis­ta­jil­la ei saisi olla sanan­val­taa edes johdon palkoista. Mut­ta anna­pa olla kun ale­taan puhu­maan vero­tuk­ses­ta. Yhtäkkiä yri­tys ja omis­ta­ja onkin yksi ja sama asia, ja jos yri­tys­tä verote­taan omana oikeushenkilönään, ale­taan rus­taa­maan laskelmia “todel­lis­es­ta” yri­tyk­sen tulok­sen vero­tuk­ses­ta ja val­ute­taan krokoti­ilin kyyneleitä kaksinker­tais­es­ta verotuksesta.

  51. tcrown: Tämä ei kyl­lä varsi­nais­es­ti asi­aan kuu­lu, mut­ta se on jotenkin sym­pa­at­tista, että osakey­htiön omis­ta­ja halu­taan nähdä täysin eril­lisenä toim­i­jana osakey­htiöstä läh­es kaikil­la mah­dol­lisil­la tavoil­la. Nalle on sitä mieltä, että omis­ta­jil­la ei saisi olla sanan­val­taa edes johdon palkoista. Mut­ta anna­pa olla kun ale­taan puhu­maan vero­tuk­ses­ta. Yhtäkkiä yri­tys ja omis­ta­ja onkin yksi ja sama asia, ja jos yri­tys­tä verote­taan omana oikeushenkilönään, ale­taan rus­taa­maan laskelmia “todel­lis­es­ta” yri­tyk­sen tulok­sen vero­tuk­ses­ta ja val­ute­taan krokoti­ilin kyyneleitä kaksinker­tais­es­ta verotuksesta.

    Omis­ta­ja-yrit­täjä on eri asia kuin vain omis­ta­ja tai johta­ja. Lähin­nä omis­ta­jien tehtävä on vali­ta hal­li­tus ja sen tehtävä on palkata johta­jat ja määrätä niiden palkat. Toki yhtiökok­ouskin voi sen tehdä (tai ainakin tääl­lä voi). Kaksinker­tainen vero­tus on kyl­lä väärin silti. Itseäni se ei enää hait­taa kun en asu tai yritä enää Suomes­sa, Virossa tuo on kor­jat­tu ja osinko­ja ei verote­ta. Sekä vero­tus että kaikil­la muil­lakin tavoil­la on osakey­htiö erilli­nen oikeushenkilö. Silti kokon­aisvero­tus on asial­lista ottaa huomioon sil­lä osinko ei ole kulu kuten palk­ka (joten tuplaverotus).

  52. Tcrown, en ole nöh­nyt Oden itkevän kaksinker­tais­es­ta vero­tuk­ses­ta. Hän noi­ta ihmekäsi­tyk­siä oiko.

    Ja jos puhutaan veroista, niin kyl­lä sil­loin pitää kaik­ki verot laskea. Vai oletko sitä mieltä, että kulut­ta­ja ei alvia mak­sa, kun sehän ei sitä edes verot­ta­jalle tilitä. Näin ollen alv ei myöskään kuu­lu ollenkaan verokiilaan.

    Sitä­pait­si osakkaan vatuu ei liity mitenkään siihen, paljonko verot­ta­ja vetää välistä ennenkuin tulos on osakkaan pankki­tilil­lä. Vas­tuu on juridi­nen, taloudelli­nen ja oikeusmukaisu­uskysymys eli paljknko sen pitäisi olla, ei siihen ole mitään tyh­jen­tävää tai objek­ti­ivista vastausta. 

    Paljonko verot­ta­ja taas vetää välistä, on mekaanis­es­ti las­ket­tavis­sa ole­va fak­ta. Paljonko pitäisi, on taas eri jut­tj. Tääl­lä on lähin­nä puhutt siitä, meneekö välistä enemön kuin palka­nsaa­jal­la vai ei.

    Ei pidä sekoit­taa fak­to­ja (menee hel­posti enem­män vero­ja kuin palka­nsaa­jal­la) siitä, miten asioiden pitäisi olla (ilmeis­es­ti mieluiten vähin­tään 80% veroa).

  53. Sylt­ty:
    Tcrown, en ole nöh­nyt Oden itkevän kaksinker­tais­es­ta vero­tuk­ses­ta. Hän noi­ta ihmekäsi­tyk­siä oiko.

    Ja jos puhutaan veroista, niin kyl­lä sil­loin pitää kaik­ki verot laskea. Vai oletko sitä mieltä, että kulut­ta­ja ei alvia mak­sa, kun sehän ei sitä edes verot­ta­jalle tilitä. Näin ollen alv ei myöskään kuu­lu ollenkaan verokiilaan.

    Sitä­pait­si osakkaan vatuu ei liity mitenkään siihen, paljonko verot­ta­ja vetää välistä ennenkuin tulos on osakkaan pankki­tilil­lä. Vas­tuu on juridi­nen, taloudelli­nen ja oikeusmukaisu­uskysymys eli paljknko sen pitäisi olla, ei siihen ole mitään tyh­jen­tävää tai objek­ti­ivista vastausta. 

    Paljonko verot­ta­ja taas vetää välistä, on mekaanis­es­ti las­ket­tavis­sa ole­va fak­ta. Paljonko pitäisi, on taas eri jut­tj. Tääl­lä on lähin­nä puhutt siitä, meneekö välistä enemön kuin palka­nsaa­jal­la vai ei.

    Ei pidä sekoit­taa fak­to­ja (menee hel­posti enem­män vero­ja kuin palka­nsaa­jal­la) siitä, miten asioiden pitäisi olla (ilmeis­es­ti mieluiten vähin­tään 80% veroa).

    Kyl­lä sen on tun­nus­tanut jo kap­i­tal­isti­nenkin tiedemies, että yri­tysvero­tus on eri asia kuin luon­nol­lisen henkilön tulovero­tus. Alv taas ei kuu­lu asi­aan lainkaan, ei myöskään muut kulu­tusverot. Verovi­ra­nomainen on se, joka vero­lake­ja tulk­it­see eli soveltaa. 

    Suomen suuri ongel­ma on yri­tyskult­tuuri, jos­sa menee sekaisin omat ja yri­tyk­sen rahat. Sit­ten kikkail­laan ja kun verot­ta­ja vaatii selvi­tyk­siä, niin heti ollaan vinku­mas­sa miten hirveetä ja kauhee­ta elämä on.

    1. Kyl­lä pien­ten (ei pörssi) osakey­hti­iden vero­tus­ta määrät­täessä on yritet­ty laskea, että osin­gon vero­tus ja palkan vero­tus ovat suun­nilleen samal­la tasol­la, kun yrit­täjä ottaa huomioon molem­mat vero­ta­sot. Ansio­tu­lona verotwe­tus­ta osin­gos­ta on veronalaista 75 % juuri sen vuok­si, että tulosta on mak­set­tu jo yhteisöveroa. Näin se ainakin vero­jaos­tolle esiteltiin.

  54. Sylt­ty: Tcrown, en ole nöh­nyt Oden itkevän kaksinker­tais­es­ta verotuksesta.

    Lainaan itseäni: “Tämä ei kyl­lä varsi­nais­es­ti asi­aan kuu­lu”. Tarkoi­tus ei ollut esit­tää kom­ment­tia varsi­nais­es­ti kenellekään, vaan tehdä pieni sivuhuomio. 

    Sylt­ty: Ja jos puhutaan veroista, niin kyl­lä sil­loin pitää kaik­ki verot laskea. Vai oletko sitä mieltä, että kulut­ta­ja ei alvia mak­sa, kun sehän ei sitä edes verot­ta­jalle tilitä.

    Kuka minkäkin veron oikeasti mak­saa on yllät­tävän mon­imutkainen kysymys. Mut­ta noin lähtöko­htais­es­ti en ymmär­rä mik­si juridis­en henkilön mak­samat verot las­ket­taisi­in myös ko. juridis­en henkilön yhden (ja vain tämän yhden) eri­tyisen sidos­ryh­män (sen, joka saa rahansa viimeisenä ko. henkilöltä) mak­samik­si veroiksi.

    En suo­raan san­ot­tuna ymmär­rä edes sitä, mik­si omaa pääo­maa kut­su­taan “omak­si” pääo­mak­si ja mik­si osakey­htiön rahoit­tamis­es­ta oman pääo­man ehtoisel­la rahoituk­sel­la on annet­tu “omis­tu­soikeus” osakey­htiöön. (omis­tu­soikeus sitaateis­sa, kos­ka tuo omis­tu­soikeus on aika kaukana siitä mitä omis­tu­soikeudel­la yleis­es­ti tarkoite­taan. Tämä “omis­tu­soikeus” kun ei anna mitään mui­ta oikeuk­sia kuin hal­li­tuk­sen nimit­tämisoikeu­den. Jos­ta varsinkin isom­pi­en yri­tys­ten kohdal­la seu­raa todel­lisen omis­tuk­sen läh­es home­opaat­ti­nen liudentuminen)

    Jor­ma Tuo­mainen: Kaksinker­tainen vero­tus on kyl­lä väärin silti.

    Aivan kuten on hir­muisen väärin, että palkkavero­tuk­sen jäl­keen min­un pitää mak­saa vielä arvon­lisävero ostok­sis­tani i.e. kasinker­tainen vero­tus. Min­un alku­peräi­nen ihme­tyk­seni oli, että miten kukaan kehtaa vakavis­saan pitää vero­tuk­ses­sa yri­tyk­sen omis­ta­jaa ja yri­tys­tä samana toim­i­jana, kun niin ei tehdä mis­sään muus­sa yri­tyk­seen liit­tyvässä asiassa.

  55. Tämä keskustelu näyt­tää paljolti lähtevän siitä, että yrit­täjä on jotenkin jumis­sa tääl­lä Suomessa.

    Sen vuok­si on ihan OK verot­taa suo­ma­laista ris­ki-yrit­täjää ja tois­t­en työl­listäjää aivan tolkut­tomasti ver­rat­tuna kilpailijamaihin.

    Sen sijaan, että keskusteltaisi­in siitä miten asian voisi pikaises­ti kor­ja­ta, vään­netään stoo­ria siitä kuin­ka suo­ma­laiset yrit­täjät on surkei­ta ruikkare­i­ta, joiden on paras­ta pitää tur­pansa kiin­ni ja mak­saa kiltisti kaik­ki määtä­tyt verot.

    Tässä kan­nat­taa muis­taa myös se, että suo­ma­lainen nakkikioskin on suo­ras­sa kil­pailus­sa kan­sain­välis­ten veroparati­isi­fir­mo­jen kanssa (Vrt. McDon­alds, Burg­er King, etc.)

    Arvokkaim­mat yrit­täjämme ovat taval­lis­es­ti kovata­soista kan­sain­välistä porukkaa, jot­ka koke­vat ole­vansa vapai­ta suo­ma­laisia miehiä ja naisia.

    Useim­miten heil­lä on jo fir­mansa perus­tamis­vai­heessa laa­jat kon­tak­tit mon­es­sa maas­sa. Tästä johtuen heile ei ole mikään ongel­ma siirtää liike­toim­intaansa muualle.

    Asian ydin onkin siten ihan toisaalla:

    Suomes­sa on nyt puoli miljoon­aa työtön­tä. Tämä on traagisen suuri luku! Pitäisikö nämä ihmiset nyt jul­masti unohtaa?

    Koska­pa PK-sek­tori luo 90% uusista työ­paikoista, juuri tämän sek­torin olo­suh­teet pitäisi pan­na kiireesti kun­toon! Eihän se muu­toin voi tarvit­tavia määriä työt­tömiä työllistää.

    Muuten voi uno­htaa puheet Suomen uud­es­ta noususta.

    Jos jol­lakul­la on tähän argu­ment­ti­in jotain rak­en­tavaa kom­ment­tia, olisin kiin­nos­tunut siitä kuulemaan.

    Sep­po Korp­poo, jol­la ei ole varaa vän­tää jut­tua asian vier­estä. Sil­loin nimit­täin asi­akas näyt­tää ovea…

  56. tuen mak­sa­ja: Lidl Suo­mi Ky on kom­mandi­it­tiy­htiö. Kaipa siihen joku syy on.

    Tiewtääk­seni kom­mandi­it­ty­htiön tilin­päätös ei ole julki­nen asiakirja,toisin kuin osakey­htiön. En teiedä, mite asia on Lidlin suhteen.

    Joka tapauk­ses­sa sil­lä on vähem­män tiet­tyä byrokra­ti­aa, esim. yhtiökok­ouk­sen pitämi­nen. Vaik­ka se olisikin ½ tun­nin neu­vot­telu yhtiön konttorissa.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä pien­ten (ei pörssi) osakey­hti­iden vero­tus­ta määrät­täessä on yritet­ty laskea, että osin­gon vero­tus ja palkan vero­tus ovat suun­nilleen samal­la tasol­la, kun yrit­täjä ottaa huomioon molem­mat vero­ta­sot. Ansio­tu­lona verotwe­tus­ta osin­gos­ta on veronalaista 75 % juuri sen vuok­si, että tulosta on mak­set­tu jo yhteisöveroa. Näin se ainakin vero­jaos­tolle esiteltiin. 

    Hyvä vero ( ja eläke- ) jär­jestelmä olisi sel­l­ainen, jos­sa ei tarvitse miet­tiä paljonko mak­saa itselleen palkkaa ja paljonko mak­saa osinkoina. Osakey­htiössä pitäisi olla vain työn­tek­i­jöitä, eikä erik­seen yrit­täjik­si las­ket­tavia osakkaita.

  58. tcrown:Tämä “omis­tu­soikeus” kun ei anna mitään mui­ta oikeuk­sia kuin hal­li­tuk­sen nimittämisoikeuden.

    Ei pidä paikkaansa. Omis­ta­jat saa­vat tehdä omas­sa yri­tyk­sessään ihan mitä lystäävät, jos ovat yksimielisiä. 

    Se on tietenkin ongel­ma pörssi­fir­mas­sa, kos­ka hajau­tunut­ta omis­tus­ta ei saa koskaan yksimielisek­si. Mut­ta suuri osa yri­tyk­sistä on pörssiyri­tyk­siä tuhansin osakkain? 99% on var­masti niin pieniä, että osakkaiden määräys­val­lalle ei ole mitään teknisiä esteitä pait­si se, että osakkaat eivät ole yksimilisiä.

    Kuka minkäkin veron oikeasti mak­saa on yllät­tävän mon­imutkainen kysymys.

    Niin on, mut­ta aivan var­masti henkilön+yrityksen vero yhteen­laske­mal­la on lähempänä lop­ullista totu­ut­ta kuin pelkät henkilön verot laskemalla.

    Pelkästään henkilöko­htaisen veron lasken­ta onkin vain yleen­sä vasem­mis­ton tapa sumut­taa ja kuset­taa äänestäjiä, ei mitään muuta. 

    “Aivan kuten on hir­muisen väärin, että palkkavero­tuk­sen jäl­keen min­un pitää mak­saa vielä arvon­lisävero ostok­sis­tani i.e. kasinker­tainen verotus”

    Sik­sipä se arvon­lisävero las­ke­taankin mukaan verokiilaan.

  59. tuen mak­sa­ja: Kyl­lä sen on tun­nus­tanut jo kap­i­tal­isti­nenkin tiedemies, että yri­tysvero­tus on eri asia kuin luon­nol­lisen henkilön tuloverotus.

    Mitä sit­ten? Se kuka veron de jure mak­saa, on eri asia kuka kus­tan­nuk­sen kan­taa ja kuin­ka se pitäisi laskea, jos halu­taan laskea paljonko val­tio vetää jostain tulosta väliä. Jos halu­at selvit­tää paljonko val­tio vetää satases­ta väliä, niin kyl­lä siihen pitää laskea sekä yhteisövert ja osinkoverot kun vai­h­toe­htona on mak­saa se sama palkkana. On lasku­virhe jät­tää yhteisövero huomioimatta. 

    Eikö jo yhteiskun­ta­sopimus­neu­vot­teluista näe, että vaik­ka hal­li­tus määrää jotain jollekin, niin se lop­ulli­nen mak­sa­ja saat­taakin löy­tyä muual­ta mitä itse lais­sa lukee?

    Ihan samal­la taval­la vaikka­pa työt­tömän kan­nusteloukku­ja las­ket­taes­sa pitää ottaa huomioon verot, tuet & vaikka­pa päivähoit­o­mak­sut, mut­ta sinä var­maan lask­isit var­maan pelkät verot kun eihän ne päivähoit­o­mak­sut palkkaan kuulu.

    Ja näin tääl­lä Suomes­sa käy­dään talo­du­el­lista keskustelua, ihan päin honkia.

  60. Nyt alkaa näyt­tää siltä, että tähän teemaan liit­tyy laa­jem­paakin ymmärtämättömyyttä.

    1. Ymmärtämät­tömyys verojaostossa

    OS kir­joit­taa: “Ansio­tu­lona verotwe­tus­ta osin­gos­ta on veronalaista 75 % juuri sen vuok­si, että tulosta on mak­set­tu jo yhteisöveroa. Näin se ainakin vero­jaos­tolle esiteltiin.”

    Onko­han vero­jaos­tossa mukana yhtään ihmistä, joka on ollut miekkaile­mas­sa seu­raavaa kaup­paa koti­in jul­mas­sa kan­sain­välisessä kilpailussa?

    Onko siel­lä vain sel­l­aisia, jot­ka ovat vaar­al­lisel­la taval­la irtau­tuneet todel­lisu­ud­es­ta, eivätkä ymmär­rä sitä, että seu­raa­van kau­pan koti­in­tuon­ti on juuri se asia, jol­la Suomen hyv­in­voin­ti syn­tyy. Ris­ki-yrit­täjien kädet ovat niitä, jot­ka ruokki­vat kaikkia muita!

    Yrit­täjän ansio­tuloveron ja osinko­tu­lo­jen koplaus on jo lähtöko­htais­es­ti väärä: Ansio­tulovero on kor­vaus tehdys­tä työstä ja osinko­tu­lo puolestaan kor­vaus­ta ote­tus­ta riskistä. 

    Ymmär­rän hyvin, että vero­jaos­tossa koete­taan pitää silmäl­lä sitä, että yrit­täjä voikin ottaa suuren osan saa­mas­taan voitoista osinko­tu­loina, jol­loin hän saa näin ”kohtu­u­ton­ta” veroetua.

    Tässä kohdas­sa kan­nat­taa pitää mielessä se, että ennekuin yrit­täjä saa kas­saan ”kohtu­ut­to­mia voit­to­ja”, hän on rajun riskino­ton lisäk­si taval­lis­es­ti tehnyt vuosikau­sia 24/7 töitä mität­tömäl­lä palkalla. 

    Vero­jaos­to onkin nyt ymmärtämät­tömyyt­tään tehnyt tässä sel­l­aisen virhe-koplauk­sen, joka ajaa Suomen talouden perika­toon ja parhaat yrit­täjä maanpakoon!

    2. Yleinen ymmärtämättömyys

    Ville tuos­sa edel­lä kom­men­toi: ”Hyvä vero ( ja eläke- ) jär­jestelmä olisi sel­l­ainen, jos­sa ei tarvitse miet­tiä paljonko mak­saa itselleen palkkaa ja paljonko mak­saa osinkoina. Osakey­htiössä pitäisi olla vain työn­tek­i­jöitä, eikä erik­seen yrit­täjik­si las­ket­tavia osakkaita”

    Olen aivan sanaton.

    Sep­po Korp­poo, suo­ma­lainen 24/7 miekkailija

    1. Sep­po, Kiitän anteliaisu­ud­es­ta, jota esität esimerkik­si minulle.
      Min­ul­la on osakey­htiö ja myyn sen puit­teis­sa pääasi­as­sa luen­to­ja ja lehtikir­joituk­sia. Esi­tyk­sesi mukaan saisin nos­taa nuo tulot kevyesti pääo­mat­u­loina verotet­tuna gvain kos­ka teen sen yri­tyk­sen kaut­ta. WEn ymmär­rä, mik­si. Nykyti­lanteessa vero­tuk­seni on jok­seenkin sama kuin olisi, jos toimisin verokir­jal­la. Minus­ta se on oikein.

  61. Kiitos tästä! Olin ensim­mäisen dot-com ‑kuplan puhkeamisen aiheut­ta­man aal­lokon kaata­man star­tupin perus­ta­jaosakas. Koti meni, mut­ta velkaa ei jäänyt, joten pahem­minkin olisi voin­ut käy­dä. Ikäv­in­tä on ollut epäon­nis­tu­misen leima ja sen aiheut­ta­mat vaikeudet työl­listyä. Olen sit­tem­min saanut keikko­ja lähin­nä min­ut hyvin tun­teneil­ta samoissa lie­mis­sä keitetyiltä. 

    Jäl­keen­päin ajatellen: täy­tyy olla aika nuori ja ymmärtämätön ryhtyäk­seen start­up-yrit­täjäk­si. Van­hempana ymmärtää parem­min, kuin­ka har­vas­sa oikeasti täysin veden­pitävät liikei­deat ovat, ja kuin­ka moni asia voi men­nä pieleen, vaik­ka liikei­dea olisi peri­aat­teessa hyvä. Ja ymmärtää sen, että epäon­nis­tu­mi­nen leimaa — joudut lähtemään liik­keelle paljon huonom­mas­ta tilanteesta kuin ennen yrittäjyyttä.

  62. OS, kiitos kiitoksestasi.

    San­ot “Nykyti­lanteessa vero­tuk­seni on jok­seenkin sama kuin olisi, jos toimisin verokir­jal­la. Minus­ta se on oikein.”

    Arvostan mielipi­det­täsi ja luulen, että tästä maas­ta löy­tyy paljonkin ihmisiä (ehkäpä jopa enem­mistö?), jot­ka ovat samaa mieltä kanssasi.

    Siis ollaan yleis­es­ti sitä mieltä, että suo­ma­laisen ris­ki-yrit­täjän vero­tuk­sen perus­teena / ver­tailuko­htana pide­tään ansio­tulovero­tus­ta, riip­pumat­ta siitä miten hän ottaa rahat ulos firmastaan.

    Tähän “sosial­is­tis-utopiseen” suun­taan vero­tus­tamme onkin viety jo vuosikaudet. On ilmeis­es­ti varaudut­ta­va siihen, että tämä tren­di vain jatkuu, jopa kiristyykin.

    Suo­ma­laisil­la ihmisil­lä tehdään siis nyt vero­tuk­sen osalta kokon­aan uuden­laisen vero­tus-jär­jestelmän rottakokeita! 

    Edel­lä maini­tun­laista vero­tuskon­sep­tia en nimit­täin muista näh­neeni aikaisem­min mis­sään muualla.

    Täl­lainen kon­sep­ti perus­tuu sel­l­aiseen illu­u­sioon, että Suo­mi voisi jotenkin suo­jau­tua kan­sain­väliseltä kil­pailul­ta ja siten voidaan ryöstö-verot­taa omat yri­tyk­set kuralle.

    Yli 40-vuot­ta käytän­nön liike­toimin­nas­sa mukana olleena olen var­ma, että täl­lainen vero­tus-sys­tee­mi johtaa täy­teen talous-katastrofiin.

    Kuin­ka pitkälle Suomen ihmis-rot­takokeil­la on tarkoi­tus men­nä? Onko rajana esim. yhden tai kah­den miljoo­nan työttömyys?

    Vai onko raja siinä kun EUn ja IMFn komis­sio ottaa maan holhoukseen? 

    Arvoste­taanko vas­takkaista mielipidettä?

    Minus­ta nimit­täin on oikein, että kehitet­tään vero­tus­tamme vapaan kan­sain­välisen markki­na­t­alouden suuntaan.

    Se perus­tuu yri­tyk­sen onnis­tuneeseen riskinot­toon ja siitä saadun tulok­sen oikeu­den­mukaiseen jakoon.

    Tämä on tur­valli­nen, vuo­sisato­jen saatossa pääosin hyväk­si koet­tu ja val­tavaa hyv­in­voin­tia tuot­tanut vaihtoehto.

    Saas nähdä kuin­ka Suomelle käy!

    Sep­po Korp­poo, joka uskoo kan­sain­välisen kil­pailun ja onnis­tuneen riskino­ton kaut­ta saatu­un hyvinvointiin

    1. Sep­po.
      Oletko sitä mieltä, että olisi ihan OK jos jokainen suo­ma­lainen perus­taisi työn­vuokrausy­htiön ja vuokraisi omaa työ­panos­taan ja pää­sisi näin eroon veroista?

  63. Sep­po Korp­poo: Arvokkaim­mat yrit­täjämme ovat taval­lis­es­ti kovata­soista kan­sain­välistä porukkaa, jot­ka koke­vat ole­vansa vapai­ta suo­ma­laisia miehiä ja naisia.

    Kyl­lä kyllä.

    Mut­ta tiedätkö Sep­po mitä eräs näistä kovata­soi­sista yrit­täjistä ker­toi meille nuo­rille yrittäjille?

    Hän sanoi, että ihmisiä ei oikeasti motivoi raha. 

    Olin sil­loin jotain 22-vuo­tias teekkari ja ihmettelin kovasti että mik­si muka ei raha motivoisi?

    Se on mie­lenki­in­toista, kun kuun­telee noiden men­estynei­den yrit­täjien ker­to­muk­sia, hyvin har­voin niis­sä nousee nimeno­maan raha keskeisek­si tek­i­jäk­si. Sen sijaan esi­in nousee seu­raavia tekijöitä:

    1. Tee paljon töitä
    2. Älä väl­itä niistä jot­ka sanovat että idea on typerä
    3. Keski­ty asiakkaisiin
    4. Ole tark­ka rekrytöinnissä
    5. Val­itse ala, joka aidosti kiin­nos­taa sinua
    6. Älä vali­ta, vaan keski­ty mahdollisuuksiin

    Nuo asi­at nousi­vat esi­in maaiman johtavien yrit­täjien luen­noista, joi­ta voi kuka tahansa kat­soa YouTubesta:

    https://www.youtube.com/watch?v=9e_mqibZc‑Q&t=4m40s

    Kyl­lä, olen sitä mieltä että yri­tysvero­tus­ta voitaisi­in muut­taa oikeu­den­mukaisem­mak­si etenkin pie­nille yri­tyk­sille, mut­ta se ei tule pelas­ta­maan Suomen talout­ta yksinään. Ilmainen raha ei koskaan tee niin.

    Ongel­ma on siinä, että jos raha vain motivoi, keskit­tymi­nen menee vääri­in asioihin. 

    Ongel­mana on myös, että jos vain raha motivoi, vält­tämät­tä yrit­tämi­nen ei ole järkevin uraval­in­ta. Kuten eräs tut­tu ansioitunut ohjel­moi­ja sanoi joskus “kuka tahansa meistä tien­aisi var­maan Nokial­la täl­lä het­kel­lä paljon parem­paa palkkaa kuin tääl­lä omass fir­mas­sa, mut­ta tämä on mei­dän valintamme”

    Ongel­mana on, että jos vain raha motivoi, kun meno käy kovak­si ne ihmiset joiden ain­oa moti­vaa­tio on raha luovuttavat.

    Ongel­mana vaan on löytää ne ihmiset, joka a) uskoo siihen ideaan ja b) halu­aa tehdä sitä vaik­ka fir­ma tekee tap­pi­o­ta pitkän aikaa. Se ei ole help­poa edes men­estyville kavereille, jol­la on kaik­ki poten­ti­aali olemassa.

    Eräskin men­estynyt liikemies kier­si läpi kaik­ki mah­dol­liset sijoit­ta­jat, kunnes lop­ul­ta äiti suos­tui rahoit­ta­maan. Van­ha tut­tu slo­gan onkin, että rahoituk­sen läh­teet ovat kolme F kir­jain­ta: Friends, Fam­i­ly & Fools.

    Niin kauan kuin yri­tys tekee tap­pi­o­ta, vero­tuk­sen merk­i­tys on min­i­maa­li­nen. Kun menee hyvin, sil­lä ei ole paljoa merkitystä.

  64. OS kysyy: “Oletko sitä mieltä, että olisi ihan OK jos jokainen suo­ma­lainen perus­taisi työn­vuokrausy­htiön ja vuokraisi omaa työ­panos­taan ja pää­sisi näin eroon veroista?”

    Mitenkähän tämän viestin saisi niin läpi, että kaik­ki ymmärtäisivät?

    Koetan vielä kerran:

    Mielestäni liike­toimin­nan perus-idea ei ole vero­jen vält­tämi­nen tai voit­to­jen väl­itön ulos­mit­taami­nen firmasta.

    Sen sijaan se on jonkin tuot­teen tai palvelun kan­nat­ta­va myymi­nen asi­akkaille ja siitä saatu­jen tulo­jen käyt­tämi­nen fir­man liike­toimin­nan kehit­tämiseen, palkko­jen, osinko­jen, vero­jen, jne. maksamiseen.

    Tämän toimin­nan ytimessä on riskin otta­mi­nen ja sen hal­lit­sem­i­nen. Ilman riskin ottamista ei voi odot­taa voit­toa, vaan tulee tappioita.

    Tämän riskin ottaa yrit­täjä, eikä sitä voi sysätä muille, esimerkik­si val­ti­olle. Jos näin tehdään, ei ole kyse enää liike­toimin­nas­ta vaan tois­t­en piikki­in elämisestä.

    Jot­ta saisi tuot­teen myy­tyä voitol­la asi­akkaalle, joutuu koko ajan kil­pailu­paineeseen, useim­miten suo­raan tai epä­suo­raan kan­sain­väliseen sellaiseen.

    Jot­ta saisi liike­toimin­nan jatku­vasti muut­tuvil­la markki­noil­la pyörimään voitol­lis­es­ti, joutuu otta­maan usein rajuakin riskiä ja käyt­tämään kan­sain­välisen tason taito­ja, tuoteke­hi­tys­tä, koke­mus­ta, kon­tak­te­ja, jne.

    Tätä taus­taa vas­ten en ymmär­rä ollenkaan kysymys­täsi, “…jos jokainen suo­ma­lainen perus­taisi työnvuokrausyhtiön”.

    Onhan ihan älytön aja­tus, että jokainen osaisi pyörit­tää yhtiötä kannattavasti!

    Vas­taavasti voisi ajatel­la, että jokainen rupeasi sydänkirurgik­si. Siitä tulisi kyl­lä pahaa jälkeä.

    Jos Pekka Vir­tasel­la on tarvit­ta­vat taidot pyörit­tämään kan­nat­tavasti esim. työn­vuokrausy­htiötä, niin hän joutuu samal­la otta­maan yrit­tämis­riskin, ja hänen pitää saa­da siitä oikeu­den­mukainen korvaus. 

    Jos Vir­ta­nen itsen­sä lisäk­si vieläpä työl­listää sata muu­ta, kyl­lä hänen sil­loin pitää saa­da vas­taavasti oikein rutkasti rahaa kouraansa, sen sijaan että hänet verote­taan ylisu­uren julkisen sek­torin vuok­si kuralle tai konkurssiin.

    Tuliko­han tämä nyt selväksi?

    Sep­po Korp­poo, riskiyrit­täjä jo 26 vuotta.

    1. Jokainen voi työan­ta­jan juridisn neu­von mukaises­ti muut­taa ikt­sen­sä osakey­htiök­si jos sil­lä vält­tää verot.

  65. Ville: Hyvä vero ( ja eläke- ) jär­jestelmä olisi sel­l­ainen, jos­sa ei tarvitse miet­tiä paljonko mak­saa itselleen palkkaa ja paljonko mak­saa osinkoina. Osakey­htiössä pitäisi olla vain työn­tek­i­jöitä, eikä erik­seen yrit­täjik­si las­ket­tavia osakkaita.

    Olet ymmärtänyt nyt jotain väärin.

    1. Osakey­htiössä on (yleen­sä) toim­i­tusjo­hta­ja, joka ei ole työ­sopimus­lain tarkoit­ta­ma työntekijä

    2. Työn­tek­i­jä/yrit­täjä-rajan­ve­to vaikut­taa vain työeläke­mak­sui­hin ja siihen nou­date­taanko henkilön kohdal­la työ­sopimus­lakia (ehkä johonkin muuhunkin, mut­ta ei tule nyt mieleen).

    3. Yrit­täjyys ei vaiku­ta fir­mas­ta nos­tet­ta­van palkan taik­ka osin­gon vero­tuk­seen. Samat verot tulee samoista tuloista mak­su­un, oli­pa pelkkä osakas tai osakas,jolla on merkit­tävä osu­us ja joka työsken­telee fir­mas­sa (eli yrittäjä)

    On ihan sama, saako yrit­täjä palkka/pääomatulot omas­ta tai jostain muus­ta fir­mas­ta, verot ovat samat kun­han fir­ma (pörssiyri­tys ja tavalli­nen osakey­htiö, eri osinkoveroko­htelu) on samanlainen.

    Eli tulovero on sama, jos palk­ka on sama. Osin­go­ista menevät verot kvat myös ihan samat, jos fir­mo­jen taseet ovat saman­laiset. Ei väliä vaik­ka omis­ta­jat työsken­telisivät ris­ti­in tois­t­en­sa fir­moissa, lop­putule­ma on sama.

    Ero­ja tulee per­in­tövero­tuk­ses­sa ja ne ovatkin sit­ten aivan kohtu­ut­to­mia. Mak­set­ta­va veromäärä voi olla monikym­menker­ta­nen, jos on pelkkä omistaja.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Jokainen voi työan­ta­jan juridisn neu­von mukaises­ti muut­taa ikt­sen­sä osakey­htiök­si jos sil­lä vält­tää verot.

    Vält­tää? Täl­lä het­kel­lä duu­nari saa vai­hdet­tua alle 20% vero­pros­ent­tin­sa kätevästi ~40+% ja samal­la tiputet­tua itsen­sä pois sosi­aal­i­tur­van piiristä 🙂

  67. LAh­jakkaan start­up-yrit­täjän paik­ka on yleisessä asevelvol­lisu­udessa ksarmilla.

  68. “Kuten jo tämän sar­jan osas­sa 4 sanoin, Suomen talouden toi­vo on erit­täin lah­jakkaissa nuoris­sa yrittäjissä”

    Puhuit aiem­min paljon “tasa-arvo­tupon” puoles­ta. Olit sitä mieltä, että yksi­tyisen sek­torin DIn tulee saa­da saman ver­ran palkkaa kuin julkisen sek­torin mais­terin. Nyt näemme, että yksi­tyisen sek­torin miehillä on ollut todel­la kova irti­sanomisuh­ka. Jos ei tule tulot­sa, tulee kenkää. Julkisen sek­torin joutues­sa ongelmi­in nos­te­taan veroa ja irti­sanomisuh­ka on pienempi.

    Itse tiedän usei­ta, jot­ka ovat vai­h­ta­neet DIs­tä julkiselle puolelle, esim. ham­maslääärik­oulu­tuk­seen. Mik­si kukaan menisi yksi­tyiselle sek­to­rille, jos siel­lä on suuri irti­san­moisuh­ka, mut­ta palk­ka sama?

    Uksotko, että nuo­ria saadaan houkutel­tua riski­am­matei­hin, jos saaan aikaan tavoitel­laan “palkkatasa-arvoa”?

  69. Vuon­na 2007 kan­natit tasa-arvo­tupon ideaa blogissasi.

    tässä(http://www.soininvaara.fi/2009/01/07/miesten-ja-naisten-palkkaerot/) taas sanot:
    “Yllä olen yrit­tänyt hah­motel­la asi­aa ana­lyyt­tis­es­ti ilman arvoasetelmia. Jot­ta oma kan­tani tulisi selväk­si, pidän epäko­htana, että alat, joille naisil­la näyt­tää ole­van taipumus­ta, ovat vaa­tivu­ud­estaan huoli­mat­ta niin huonos­ti palkat­tu­ja. Saman­lainen epäko­h­ta on myös miesten kesken: human­is­tiset alat ovat huonom­min palkat­tu­ja kuin insinöörialat.”

    Näin minä sen ymmärrän.

  70. naisen eurossa-ver­tailus­sa ei tulisi huo­moi­da miesten yksi­tyisen sek­torin ammatteja?

Vastaa käyttäjälle Anonyymisti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.