Suomen synkkä tulevaisuus (10) Kaupunkeja rakentamalla Suomi nousuun!

Talouskasvu on nyky­isin suurelta osin kaupunkien kasvua. Uudet työ­paikat syn­tyvät kaikkial­la maail­mas­sa läh­es yksi­no­maan kaupunkei­hin. Näin on ollut myös Suomes­sa viime vuosikymmeninä.

Mei­dän ongel­mamme on viivästynyt kaupungis­tu­mi­nen. Se hait­taa talouden kasvukyky­is­in­tä osaa.

Investoin­nit saisi käyn­ti­in Suomes­sa, jos vapaut­taisimme kahleet kaupunkien kasvul­ta. Nuo kahleet ovat taloudel­lisia. Helsingis­sä yksi uusi asukas tuot­taa investoin­ti­tarvet­ta vähin­tään 30 000 euroa, joidenkin arvioiden mukaan 50 000 euroa. Tämä saa kasvukykyiset kaupun­git jar­rut­ta­maan rak­en­tamista, kos­ka kasvua ei ole varaa rahoittaa.

Rahat oli­si­vat kyl­lä ole­mas­sa. Asun­not ovat esimerkik­si Helsingis­sä niin järkyt­tävän kalli­ita, että siitä rahas­ta pitäisi riit­tää kaupungillekin tarpeek­si kasvun aiheut­tamien meno­jen rahoittamiseen.

Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta kaavoit­ti viime vuon­na uut­taa asuin­ti­laa läh­es 570 000 k‑m2 eli asun­not noin 14 000 asukkaalle. Asum­isväljyys ei ole viime vuosi­na enää nous­sut, joten tämä voi hyvinkin olla myös asukaslu­vun kasvua – tai voisi olla, jos kaupungilla olisi rahaa saat­taa nämä ton­tit rakennuskelpoisiksi.

Kaupunkien rak­en­t­a­mi­nen on hyvää elvy­tys­tä – investoin­ti, jolle on ole­mas­sa mak­sa­ja. Lop­putu­lok­se­na on yhteiskun­ta, jos­sa yhä use­ampi asuu hyvien työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sien äärel­lä. Onhan työl­lisyys kaupungeis­sa selvästi korkeam­paa kuin haja-asu­tusalueil­la. Poikkeuk­sen tästä tekevät van­hat teol­lisu­u­s­paikkakun­nat, mut­ta ne ovatkin ihan eri asia.

75 vastausta artikkeliin “Suomen synkkä tulevaisuus (10) Kaupunkeja rakentamalla Suomi nousuun!”

  1. Kaupun­git kukois­tanevat lähi­t­ule­vaisu­udessa, mut­ta mitä tehdä muut­to­tap­piokun­tien ja ‑kaupunkien kanssa? Miten näitä kun­tia pitäisi tukea jatkossa?

  2. Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että kaupungis­tu­mi­nen on ollut Suomes­sa nopeaa. Se vain alkoi paljon myöhem­min kuin muual­la. Liian nopeas­ta kaupungis­tu­mis­es­ta on myös omat hait­tansa, osin jär­jet­tömät asun­to­jen hin­nat johtu­vat myös siitä eikä pelkästään tont­tipoli­ti­ikas­ta. Siitä aiheutuu se, myös että maal­ta kaupunki­in muut­ta­mi­nen on jär­jet­tömän kallista.

  3. Voi vain arvail­la, kuin­ka paljon poli­ti­ikkaan vaikut­taa se, että val­ta­vat omaisu­us­mas­sat halpenevat kovaa vauh­tia ja muut­tuvat jopa arvot­tomik­si. Kuin­ka moni poli­itikko (eri­tyis­es­ti siinä yhdessä tai kahdessa puolueessa) saa kansalais­palautet­ta tyyli­in: mei­dänkin suvul­la on miljoo­nia sijoitet­tu raken­nuk­si­in, mut­ta nyt ne kaikkia ovat muut­tumas­sa läh­es arvottomiksi!

    Kaupungis­tu­misen hidas­t­a­mi­nen on siis ehkä palvel­lut maal­ta­muut­ta­jia. Maail­man liki suurim­mil­la alue- ja maat­alous­tu­il­la on annet­tu mon­elle muut­ta­jille mah­dol­lisu­us ostaa asun­to kaupungista tilan myyn­nistä saaduil­la rahoil­la. Se tietysti kos­ki vain omis­tavaa luokkaa mut­ta se ei ole yllä­tys tai ei ainakaan pitäisi olla.

    Nyt on kuitenkin osta­jil­ta, näem­mä, lop­punut usko. Kiin­teistö­jen hin­nat ovat rom­ah­ta­mas­sa. Miten nämä “viimeiset” maal­ta­muut­ta­jat muka pystyvät rahoit­ta­maan pääkaupunkiseudun kasvun?

    Eräs tut­tu juuri myi syr­jäseudun omakoti­taloaan, kun piti työn perässä muut­taa 500 kilo­metrin päähän kaupunki­in. Kukaan ei vain suos­tunut osta­maan. Ilmaisek­si olisi ehkä saanut men­emään, kuulem­ma. Ei sit­ten raask­in­ut muut­taa. Kun on vela­ton asun­to, työt­tömyysko­r­vauk­sel­la ilmeis­es­ti elää paremmin.

  4. Tässä keskustelus­sa on hyvä muis­taa, että kaupunkien tavoin myös maaseu­tua on hyvin mon­en­laista. Suurten kaupunkien (eri­tyis­es­ti Helsin­gin) lähel­lä myös maaseu­tu­a­sun­to­jen hin­nat voivat olla hyvin korkei­ta. Eri­tyis­es­ti sel­l­aiset, jot­ka anta­vat mah­dol­lisu­u­den hevoshar­ras­tuk­seen. Suomes­ta löy­tyy myös vire­itä maaseu­tukyliä, joil­la ei var­masti ole mitään hätää tule­vaisu­udessa. Suurin ongel­ma taitaa olla syr­jäisel­lä maaseudul­la kaukana palveluista. Näistä autioitu­vista kylistä/kunnista olisin huolis­sani ja mitä kaikkea siihen tulee liittymään.

  5. Kaupungis­tu­mista pitäisi jar­rut­taa, kunnes kek­simme miten kaupungeis­sakin päästäisi­in 2,1 muku­laan per nainen. Siihen asti kaupun­git ovat kuole­man­loukku­ja, jot­ka eivät nos­ta Suomea yhtään mihinkään. Tuot­tavu­u­den kasvus­ta ei ole paljon iloa, jos ei ole ketään siitä nauttimassa.

    Kaupun­git imevät maan parhaim­mis­ton väsäämään main­ok­sia ja markki­nas­trate­gioi­ta las­ten tekemisen sijaan. Kuin keit­täisimme parhaat siemen­pe­runamme pontikaksi.

  6. Maail­mal­la on yri­tyk­siä, jot­ka siirtävät kokon­aisia talo­ja kym­meniä, jopa sato­ja kilo­me­tre­jä. Mik­si täl­laisia ei ole Suomes­sa? Estääkö raken­nus­valvon­ta kokon­ais­ten talo­jen siir­ron? Ainakin Pasi­lan rauhanase­ma siir­ret­ti­in kokon­aise­na. Vaik­ka siir­tokus­tan­nuk­set oli­si­vat kym­meniä tuhan­sia, niin silti kan­nat­taa siirtää kokon­ainen omakoti­ta­lo, jos vain saa jostain ton­tin pk-seudulla.

  7. Volmert­ti: Kaupun­git kukois­tanevat lähi­t­ule­vaisu­udessa, mut­ta mitä tehdä muut­to­tap­piokun­tien ja ‑kaupunkien kanssa? Miten näitä kun­tia pitäisi tukea jatkossa? 

    Mitä muut­to­tap­piokun­tia tuke­mal­la yritet­täisi­in saavut­taa, muut­to­tap­pi­on tyre­htymi­nen? Kaikkea ei voi saa­da. Samal­la taval­la kun asuinaluei­ta on joskus perustet­tu, ne voivat myös autioitua. Se on täysin nor­maalia ja sitä tapah­tuu muuallakin.

    Kun kun­ta on hallinnol­lis­es­ti liian pieni, se liitetään naapurikuntaan.

  8. Tom­pe­lo:
    Miten nämä “viimeiset” maal­ta­muut­ta­jat muka pystyvät rahoit­ta­maan pääkaupunkiseudun kasvun?

    Eräs tut­tu juuri myi syr­jäseudun omakoti­taloaan, kun piti työn perässä muut­taa 500 kilo­metrin päähän kaupunki­in. Kukaan ei vain suos­tunut osta­maan. Ilmaisek­si olisi ehkä saanut men­emään, kuulem­ma. Ei sit­ten raask­in­ut muut­taa. Kun on vela­ton asun­to, työt­tömyysko­r­vauk­sel­la ilmeis­es­ti elää paremmin. 

    Var­maan he voivat mak­saa vuokraa tai ottaa asun­to­lainaa siinä mis­sä muutkin? Velko­jenkin kanssa voi olla ongelmia mon­es­ta syystä.

    Tut­tavasti ongel­ma on tukipoli­ti­ikas­sa. Min­ul­lakin on sel­l­aisia tut­tavia, jot­ka ovat muut­ta­neet työt­tömänä hal­van asumisen perässä pois kaupungista. Siinä on yhtä vähän järkeä. Täl­laisen kan­nustin­loukun voi purkaa vapaaval­in­taisil­la kepeil­lä tai porkkanoilla. 

    Mitään “muut­toa­pu­ra­haa” en kyl­lä halu­aisi nähdä, ellei se sit­ten jää viimeisek­si alue­poli­it­tisek­si teok­si historiassa.

  9. Eivät ne kaupun­gitkaan mitään kasvuau­tomaat­te­ja ole.

    Suo­mi on muut­tunut ja muut­tumas­sa tytäry­htiö­taloudek­si, mikä näkyy siinä, että osin­go­ista 70 % mak­se­taan ulkoa­maille ja tietysti verotta.

    Tytäry­htiö­talous merk­it­see, että koulute­tun työvoiman tarve vähe­nee, mikä näkyy aka­teemisen työt­tömyy­den kasvu­na .Eri­tyis­es­ti t&k häipyy Suomesta.

    Tämä näkyy tohtori­ta­son työttömyytenä

    Ja myös johtoa kor­vataan ulko­maalaisil­la esim Nokia johta­jis­tos­ta enää yksi on suomalainen
    Sama näkyy entisessä fir­mas­sanikin, hyvä­palkkaiset työt ovat häipyneet ulko­maille ja johta­jat ovat ulkomaisia

    Kaupungis­tu­mi­nen toi­mi vain jos omaa kansal­lista yri­tys­toim­intaa on tarpeeksi

    Kaupunkien rak­en­t­a­mi­nenkaan ei lisää hyv­in­voin­tia, sil­lä tek­i­jät tuo­daan ulkoa­mail­ta eikä se työl­listä kantaväestöä

  10. Kaupun­git ovat toimeli­a­ta, mut­ta usein työ­paikat ovat ulko­mais­ten yri­tys­ten kont­tor­e­i­ta tai verovaroin rahoitet­tu­ja laitok­sia. Eivät nuo tai­da Suomen talout­ta nos­taa. Hyvinkää on hyvä, ei liian suuri (asun­to­hin­nat kohtu­ulliset, ei isom­pia liiken­neon­gelmia), hyvätli­iken­ney­htey­det, keskus­sairaala, lento­kent­tä ja korkeak­oulutkin kohtuu matkan päässä. Niin­pä sinne on tul­lut oikeaa vientiteollisuuttakin. 

    PS Muuten kum­mallista, kun joku arveli, että auki­olo­jen vapau­tu­mi­nen edis­täisi talout­ta, mitenkähän.

  11. Liian van­ha:
    Eivät ne kaupun­gitkaan mitään kasvuau­tomaat­te­ja ole.

    Suo­mi on muut­tunut ja muut­tumas­sa tytäry­htiö­taloudek­si, mikä näkyy siinä, että osin­go­ista 70 % mak­se­taan ulkoa­maille ja tietysti verotta.

    Tytäry­htiö­talous merk­it­see, että koulute­tun työvoiman tarve vähe­nee, mikä näkyy aka­teemisen työt­tömyy­den kasvu­na .Eri­tyis­es­ti t&k häipyy Suomesta.

    Tämä näkyy tohtori­ta­son työttömyytenä

    Ja myös johtoa kor­vataan ulko­maalaisil­la esim Nokia johta­jis­tos­ta enää yksi on suomalainen
    Sama näkyy entisessä fir­mas­sanikin, hyvä­palkkaiset työt ovat häipyneet ulko­maille ja johta­jat ovat ulkomaisia

    Kaupungis­tu­mi­nen toi­mi vain jos omaa kansal­lista yri­tys­toim­intaa on tarpeeksi

    Kaupunkien rak­en­t­a­mi­nenkaan ei lisää hyv­in­voin­tia, sil­lä tek­i­jät tuo­daan ulkoa­mail­ta eikä se työl­listä kantaväestöä 

    Parem­pi edes tytäry­htiö­talous kuin ei mikään talous ollenkaan. 

    Helsin­gin on annet­ta­va kas­vaa oikeisi­in mit­toi­hin­sa niin ehkä tänne vielä syn­tyy uut­ta talout­ta, maaseudulle ei syn­ny kuin korkeit­naan matkailutoimintaa. 

    On ollut suo­ma­lais­ten hui­jaamista tuput­taa heille vuosikym­meniä punainen mök­ki ja peruna­maa ‑idyl­liä, talouden perus­ta on suuris­sa fir­moissa jot­ka toimi­vat globaaleil­la markki­noil­la. Jos halu­aa tosis­saan asua maal­la niin pitää olla pätäkkää kun­nol­la. Net­tiy­hteys ei myöskään kor­vaa naa­ma naa­maa vas­ten tapaamisia. Jos nyt ollaan Nokian ja IT-alan töp­päi­ly­jen ja Venäjän takia joudut­tu vas­tamä­keen niin se on väliaikaista.

  12. Tom­pe­lo: Maail­man liki suurim­mil­la alue- ja maat­alous­tu­il­la on annet­tu mon­elle muut­ta­jille mah­dol­lisu­us ostaa asun­to kaupungista tilan myyn­nistä saaduil­la rahoilla

    Lue: kulut­ta­jien tukem­i­nen halvoil­la ruokakustannuksilla.

  13. eemil: Lue: kulut­ta­jien tukem­i­nen halvoil­la ruokakustannuksilla.

    Suo­ma­lainen ruo­ka on jo lähtöko­htais­es­ti paljon, paljon kalli­im­paa kuin ulko­maalainen ruo­ka, mut­ta lisäk­si sen päälle joudu­taan vielä mak­samaan vero­jen muo­dos­sa maataloustukea!

    Kulut­ta­jia ran­gais­taan kaksinker­tais­es­ti, kun he osta­vat suo­ma­laista ruokaa. 

    Kun kulut­ta­ja ostaa ulko­maalaista ruokaa, niin hän­tä ran­gais­taan vain ker­ran, kos­ka hän joutuu osal­lis­tu­maan maat­aloustuen maksamiseen.

    Maat­alous­tu­ki on vain ja ain­oas­taan kallista palkkatukea maaseudun asuttamiseksi.

    Kil­pailu ei toteudu, yli­tuotan­to on ongel­ma vuosikymmen­estä toiseen.

    Siil­in­järveläi­nen sip­ulin vil­jeli­jä sai miljoo­nan euron edestä maat­alous­tukea. Ei, tämä ei ole vitsi.

  14. Kasvu tapah­tuu siel­lä, mis­sä se on halv­in­ta yri­tyk­sille. Jos esim. tuo infraan tarvit­ta­va 30 000 euroa pääkaupunkiseudul­la lisät­täisi­in yri­tys­ten kus­tan­nuk­si­in, niin kasvu siir­ty­isi muualle. Nythän tuo 30 000 euroa lisätään yri­tys­ten tuot­toi­hin, mak­saji­na tietysti kaupun­ki, val­tio ja asukkaat. Yri­tyk­sille kokon­aisuute­na tulee siis 60 000 euroa edullisem­mak­si kas­vat­taa toim­intaa pääkaupunkiseudul­la kuin muualla.

  15. LK: kalli­im­paa kuin ulko­maalainen ruoka,

    Lue : parempaa .

    LK: ran­gais­taan vain kerran,

    Lue: myös kak­si ker­taa ; sinä osal­lis­tut myös ulko­maalaisen ruuan tukemiseen, mm. kreikkalaisen tupakan viljelyyn.

    LK: Kil­pailu ei toteudu

    Halu­atko esim. kil­pailua eläin­ten hyv­in­voin­nil­la tai ympäristömääräyk­sien kiertämisen avul­la. Luon­to jous­taa, jos markki­na­t­alouden kil­pailu ulote­taan täysimääräisenä luon­non­va­ro­jen hyödyntämiseen. 

    Luuletko tosi­aan, että lait ja valvon­ta ovat ratkaisu asi­as­sa ? Haloo, tääl­lä maa, kuu­luuko sinne ylös pil­vi­in mitään ?

    LK: Siil­in­järveläi­nen sip­ulin vil­jeli­jä sai miljoo­nan euron edestä maat­alous­tukea. Ei, tämä ei ole vitsi.

    Tun­nen tuon vil­jeli­jän henkilöko­htais­es­ti ja voin vaku­ut­taa, että siel­lä tehdään töitä kel­lon ympäri ja erit­täin korkeal­la ammat­ti­taidol­la. Ja juuri sen vuok­si sinä saat ostaa sip­ulisi hal­val­la ilman myrkkyjäämiä ja homeita.

  16. Osmo sanoo: “Rahat oli­si­vat kyl­lä ole­mas­sa. Asun­not ovat esimerkik­si Helsingis­sä niin järkyt­tävän kalli­ita, että siitä rahas­ta pitäisi riit­tää kaupungillekin tarpeek­si kasvun aiheut­tamien meno­jen rahoittamiseen.”

    Ei ne rahat ole osta­jil­la ole­mas­sa. He otta­vat lainaa. Olisi kansan­taloudel­lis­es­ti paljon järkeväm­pää, että ihmiset asu­isi­vat siel­lä, mis­tä ovat kotoisin. Tai että jät­täi­sivät osta­mat­ta järkyt­tävän kalli­ita asun­to­ja Helsingistä. Jos lainara­haa käytetään ihmis­ten toimeen­tu­lon tukemisek­si, se raha kan­nat­taisi käyt­tää muuhun tuotan­to­toim­intaan kuin talo­jen rak­en­tamiseen älyt­tömän kalli­isti ja älyt­tömän kalli­isi­in paikkoi­hin. Nykytekni­ik­ka mah­dol­lis­taa sekä ihmis­ten että tiedon liikut­tamisen sähköis­es­ti eli saas­teet­tomasti ja nopeasti, vaik­ka asu­isimme mis­sä tahansa. (Ihmis­ten sähköi­nen liikut­ta­mi­nen tapah­tuu sähköjunilla)

  17. eemil: Lue: kulut­ta­jien tukem­i­nen halvoil­la ruokakustannuksilla.

    Heh, oot aika vitsikäs.

  18. Olen ollut huo­maav­inani, että Suomes­sa ruokakaup­po­jen hin­tak­il­pailu ei tomi. Osta­jan vika. Ostakaa hin­tateitois­es­ti, väl­telkää iso­ja mar­ket­te­ja, ne ovat tuh­laus­ta. Älkää uskoko halpuuttamisväitteisiin.

  19. O.S:” Asun­not ovat esimerkik­si Helsingis­sä niin järkyt­tävän kalliita,”

    Nii´n , ja minkähän vuok­si ? Ettei vaan keskitet­täisi liikaa hallinnon työ­paikko­ja samaan sumppuun ? 

    Entäs sit­ten kun maaseu­tu on tyhjä, peruselinkeinot ajet­tu konkurssi­in ja kaik­ki muut­ta­vat kaupunkiin ?

    Pitää hoitaa kaik­ki tuot­ta­vat työt, kuten lasten‑, van­hus­ten hoito , työt­tömien työl­listämi­nen , kotout­ta­mi­nen, perusk­oulu­tus infroi­neen jne.ihan itse. 

    Saat­taa kaupunkien voit­tokate hiukan liudentua ?

  20. theta: Mitä muut­to­tap­piokun­tia tuke­mal­la yritet­täisi­in saavut­taa, muut­to­tap­pi­on tyrehtyminen? 

    Ei tukemisen tarvitse tarkoit­taa muut­to­tap­pi­on tyre­hdyt­tämistä tai vält­tämät­tä pelkkää rahal­lista tukea. Ennem­minkin tulisi pyrk­iä kehit­tämään kun­tia tai jopa aluei­ta pär­jäämään tule­vaisu­udessa muut­to­tap­pi­on kanssa. Vaik­ka kehitetään kaupunki­a­sum­ista, ei sen tarvitse tarkoit­taa, että maaseu­tu uno­hde­taan jatkos­sa kokon­aan. Tietenkin yksi vai­h­toe­hto on, että tietyt osat Suomea tyh­jen­netään lopet­ta­mal­la palve­lut kokon­aan laa­jem­mil­ta alueil­ta, jol­loin ihmis­ten täy­tyy muut­taa Soin­in­vaarankin mainit­semi­in men­estyvi­in kasvukeskuk­si­in. Mut­ta mitä tehdään esimerkik­si rapis­tu­van tiev­erkos­ton, kun­nal­lis­tekni­ikan yms. kanssa? Pitääkö näiltä seuduil­ta myös maa- ja met­sä­talouden loppua?

  21. Erk­ki Nii­ni:
    Muuten kum­mallista, kun joku arveli, että auki­olo­jen vapau­tu­mi­nen edis­täisi talout­ta, mitenkähän. 

    Olisiko­han niin, että elinkeinon­har­joit­ta­ja osaa määritel­lä parem­min mil­loin liiket­tä kan­nat­taa pitää auki kuin virkamies.

  22. Jos kun­nan vero­tu­lot tule­vat lähin­nä kun­nan työn­tek­i­jöiltä, on tilanne epä­toivoinen, ei ole oikein varaa tukea. Tilanne on sen­ver­ran heikko, että mon­en kun­nan osalta on varaa ain­oas­taan saat­to­hoitoon. Ehkä keski­tyt­täisi­in niihin kaupunkei­hin, joil­la on liiken­teel­lis­es­ti edulli­nen sijain­ti, mut­ta kuitenkin kohtu­ulliset elinkus­tan­nuk­set (asum­i­nen ei liian kallista) ja liiken­nekus­tan­nuk­set (ei liian pitkät/ruuhkaiset työ­matkat) ja palvelut.
    PS Olisi isän­maal­lista jos Helsin­ki hillit­sisi kasvuhalujaan.

  23. erk­ki nii­ni:
    PS Olisi isän­maal­lista jos Helsin­ki hillit­sisi kasvuhalujaan.

    Olisi isän­maal­lista, jos muut kun­nat lopet­taisi­vat val­tiono­suuk­sil­la loisimisen ja aloit­taisi­vat kil­pailun asukkaista ja yrityksistä!

  24. eemil: Lue : parempaa .

    Mihin tutkimuk­seen viittaat?

    eemil: Lue :

    Halu­atko esim. kil­pailua eläin­ten hyv­in­voin­nil­la tai ympäristömääräyk­sien kiertämisen avul­la. Luon­to jous­taa, jos markki­na­t­alouden kil­pailu ulote­taan täysimääräisenä luon­non­va­ro­jen hyödyntämiseen. 

    Ja maat­alous­tukiko estää sen, että teuras­ta­ja ei hakkaa lam­mas­ta laatikol­la teuras­ta­mol­la? Tai että tukien varas­sa rahas­ta­va maid­on­tuot­ta­ja ei jätä kar­jaansa ruokki­mat­ta? Kum­ma, jut­tu kun jatku­val­la syötöl­lä saamme lukea näitä ilouutisia, vaik­ka mak­samme itsemme kipeäksi!

    eemil:

    Tun­nen tuon vil­jeli­jän henkilöko­htais­es­ti ja voin vaku­ut­taa, että siel­lä tehdään töitä kel­lon ympäri ja erit­täin korkeal­la ammat­ti­taidol­la. Ja juuri sen vuok­si sinä saat ostaa sip­ulisi hal­val­la ilman myrkkyjäämiä ja homeita.

    Tämä sip­ulin tuot­ta­mi­nen ei selvästikään ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, kun tarvi­taan miljoona euroa tukea. Sel­l­aisen tuot­ta­jan pitäisi lopet­taa toimintansa.

  25. LK: Kil­pailu ei toteudu, yli­tuotan­to on ongel­ma vuosikymmen­estä toiseen.
    Siil­in­järveläi­nen sip­ulin vil­jeli­jä sai miljoo­nan euron edestä maat­alous­tukea. Ei, tämä ei ole vitsi.

    Oletko kuul­lut, että myös muis­sa EU-mais­sa mak­se­taan maataloustukea ?

  26. Työt­tömyysongel­ma se on kaupungeis­sakin. Ja mitä köy­hem­mäk­si Suo­mi muut­tuu, sitä enem­män kaupungeista katoaa veroin rahoitet­tu­ja töitä. Maaseudul­la näi­den töi­den osu­us on pienempi.

    “Työt­tömyys piinaa myös Helsingis­sä yhä use­am­paa. Täl­lä het­kel­lä noin 40 000 kaupunki­laista etsii töitä.

    – Helsin­gin työl­lisyyt­tä kun käsitel­lään, voi tode­ta, että usei­ta helsinkiläisiä per­heitä tai kaveripi­ire­jä työt­tömyys alkaa kos­ket­taa melko arkisel­la tasol­la. Meil­lä 40 000 kaupunki­laista etsii töitä. Joukos­sa on tosi mon­en­laisia ryh­miä, ja nimeno­maan kaik­ista koulu­tus­ta­soista ja ammat­tiryh­mistä ole­via ihmisiä.”

    http://yle.fi/uutiset/tyopaikkoja_ei_yksinkertaisesti_synny_samaan_tahtiin_kuin_kaupunki_kasvaa__korkeakoulutettujen_tyottomyys_lisaantyy_nopeasti/8588194?origin=rss

  27. Maat­aloustuet ovat var­al­lisu­us­tu­ki. Oikeas­t­aan sosi­aal­i­tu­ki, joka määräy­tyy var­al­lisu­u­den mukaan. Mut­ta toisin kuin muut sosi­aal­ituet. Se kas­vaa var­al­lisu­u­den mukana, ei vähene. Voisi kai kut­sua negati­ivisek­si var­al­lisu­usveroksi tai perus­tu­loa mukaillen: “peru­sosin­gok­si”.

  28. Tom­pe­lo: Heh, oot aika vitsikäs.

    Ei ole vit­si vaan fak­ta, tutus­tu EU:n maat­alous­poli­ti­ikkaan, niin totu­us selviää.

    LK: Mihin tutkimuk­seen viittaat?

    Tuos­sa ei ole varsi­nainen tutkimus, mut­ta lausunnnon poh­jana ovat lääke- ja kasvin­suo­jelu­ainei­den tilas­toidut ostomäärät eri mais­sa. Samoin elin­tarvikkeista tehty­jen kemikaal­i­jäämien määri­tyk­set ovat lausun­to­jen poh­jal­la. Kyl­lä ao. tutkimus­ra­por­titkin ovat julka­istu­na elin­tarvike­tutkimus­laitosten sivuil­la. Kun asia sin­ua kiin­nos­taa ja on selvä tieto­va­je, niin siitä vaan googlettamaan.

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/10/suomalaisessa-ja-ulkomaisessa-lihassa-eroja

    LK: Tämä sip­ulin tuot­ta­mi­nen ei selvästikään ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, kun tarvi­taan miljoona euroa tukea. Sel­l­aisen tuot­ta­jan pitäisi lopet­taa toimintansa.

    Vaikeaa, kun sin­ul­ta puut­tuu elinkeino­toimin­nan perustiedot, vai negati­ivi­nen asen­neko tässä mättää. 

    Maat­alous­tuotan­to on tuet­tua läpi EU:n , Union­in yhteisen maat­alous­poli­ti­ikan kaut­ta. Me olemme jär­jestelmän net­tomak­sa­ja, mak­samme EU:lle enem­män kuin saamme takaisin. Kyseisen sip­ulinvil­jeli­jän ja muiden tuot­ta­jien saa­ma kor­vaus (kulut­ta­jien hin­nanalen­nuk­ses­ta, ja tuot­tamista rajoit­tavas­ta lain­säädän­nöstä) perus­tuu tähän EU:n maat­alous­poli­ti­ikkaan. Kyseinen yrit­täjä työl­listää suo­raan mon­ta henkilöä läpi vuo­den ja kiireaikoina vielä use­am­mankin. Välil­liseti kone‑, laite- ja raken­nus­in­vestoin­nit työl­listävät paikallis­es­ti maan- ja maa­pal­lon laa­juis­es­ti väkeä.

    Mon­et luule­vat, että suo­ma­lainen maat­alous­tuotan­to on lähtöko­htais­es­ti huonom­min kan­nat­tavaa kuin etelä-euroop­palainen. Asia ei ole lainkaan näin yksioikoinen, me käytämme vähem­män kasvinnsuojeluaineita,eläinten lääk­i­tys­tä (ei antibioot­tire­hua), sian saparoiden katkaisua, vil­jan tuleen­nut­tamis ja säilön­täkemikaale­ja ei lainkaan, kastelu­vet­tä hyvin vähän ja paljon muu­ta parem­paa laat­ua osoit­tavaa toimintamallia.

    Kan­nat­tavu­us paranisi, jos oikoisimme vaikka­pa nois­sa har­vois­sa mainit­se­mis­sani kohdis­sa kuten ulko­mail­la tehdään.

    LK: Ja maat­alous­tukiko estää sen, että teuras­ta­ja ei hakkaa lam­mas­ta laatikol­la teuras­ta­mol­la? Tai että tukien varas­sa rahas­ta­va maid­on­tuot­ta­ja ei jätä kar­jaansa ruokkimatta?

    Teuras­ta­mot eivä ole maanvil­jeli­jöi­den ja kar­jankas­vat­ta­jien toim­intaa. Yksit­täiset eläin­ten heit­teille­jät­tö­ta­pauk­set liit­tyvät omis­ta­jan sairas­tu­miseen, uupumiseen. Jokainen toki liikaa, mut­ta eivät ole tahallisia. 

    Eivätkö nämä tapauk­set pikem­minkin osoi­ta sitä, että talous on kri­i­sis­sä ja työ uuvut­taa tek­i­jän­sä ? Pitäisikö maid­on litrahin­taa vieläkin laskea ?

  29. eemil: Pitäisikö maid­on litrahin­taa vieläkin laskea? 

    Maid­on litrahin­nan pitäisi olla juuri se, mitä siitä ollaan valmi­ita markki­noil­la mak­samaan. Ei siihen mitään suun­nitel­mat­alout­ta tarvita.

    Enkä mä nyt varsi­nais­es­ti sanoisi sip­ulin hin­nan ole­van vielä ihan niin kipu­ra­joil­la, että sitä pitäisi kulut­ta­jille erik­seen tukea…

  30. “Kaupungis­tu­mista pitäisi jar­rut­taa, kunnes kek­simme miten kaupungeis­sakin päästäisi­in 2,1 muku­laan per nainen. Siihen asti kaupun­git ovat kuole­man­loukku­ja, jot­ka eivät nos­ta Suomea yhtään mihinkään.”

    Sil­loin, kun muutin takaisin Suomeen val­itsin kaupungik­si suomen parhaim­man asuin­paikan, Lappeen­ran­nan. Muu­ta­man vuo­den ajan etsin keskus­tas­ta asun­toa. Sit­ten etsin hie­man kiivaam­min. Kävi ilmi, että koko keskus­tas­sa ei ole ensim­mäistäkään 5 maku­uhuoneen ker­rostaloa­sun­toa. Onnek­si tilaa­mal­la sai mieleisen kiv­i­talon, vaik­ka se autoil­i­jak­si pakot­tikin. Sit­ten kun lapset muut­taa pois niin voi ostaa kerrostalokämpän.

  31. eemil: Maat­alous­tuotan­to on tuet­tua läpi EU:n

    Jeps, on se. Karmeaa.

    Joku var­maan vielä muis­taa, että eräs raisi­o­lainen maat­alous­miljonääri oli neu­vot­tele­mas­sa ulko­min­is­ter­inä Suomea EUhun. Päämin­is­teri oli kepu­lainen myös. Minkähän takia? Ja minkä takia liit­tymisen ehdok­si laitet­ti­in, että miljonääriv­il­jeli­jöille pitää mak­saa vielä kansal­lisia tukia EU-tukien päälle?

    Hmm, joku tässä haisee. Ei vaineskaan, selvähän se on, että miljonäärit pitävät puolen­sa. Move on.

  32. Liian van­ha: Oletko kuul­lut, että myös muis­sa EU-mais­sa mak­se­taan maataloustukea ?

    Oletko kuul­lut, että maail­mas­sa on yli 190 valtiota?

    Lihat Brasil­ias­ta, riisit Kiinas­ta ja niin edelleen.

    1. Jotain vikaa maat­aloustues­sa on, kun pel­lon hin­ta tääl­lä raukoil­la rajoil­la on oikeinen maat­alous­maid­en tasol­la. Ricar­don maan­vuokrala­ki on kansan­talouden van­himpia teo­ri­oi­ta. Sen mukaan maat­alous­tuot­tei­den kor­fkeampi hin­ta (tai tuotan­non tuki) ei mene vil­jeli­jälle vaan pel­lon omis­ta­jalle. Suomes­sa vil­jeli­jät osta­vat pel­ton­sa kolme ker­taa vuo­sisadas­sa sis­ar­il­taan. Maat­alous­tu­ki on tukea kaupnkei­hin muut­taville sisarille.

  33. “Maat­alous­tu­ki on tukea kaupunkei­hin muut­taville sis­ar­ille” — Helsin­gin asun­to­jen hin­to­ja ajaa ylös tuki­aisil­la nos­tet­tu maan hin­ta — maalais­li­iton umpiku­ja — vai pir­ulli­nen suunnitelma?

  34. Tom­pe­lo: Jeps, on se. Karmeaa.

    Ja minkä takia liit­tymisen ehdok­si laitet­ti­in, että miljonääriv­il­jeli­jöille pitää mak­saa vielä kansal­lisia tukia EU-tukien päälle?

    Ei maat­alous­tukea mak­se­ta mil­lää “pitää mak­saa” ‑peri­aat­teel­la. Tukia on haet­ta­va ja tähän men­nessä mm. Nalle Wahlroosin tiluk­sille on haet­tu joka vuosi. Maat­alous­min­is­ter­iössä on tusi­noit­tain virkamiehiä, jot­ka ovat vil­jeli­jöitä ja samaan aikaan viras­sa. Myös nämä henkilöt hake­vat maat­alous­tukea, vaik­ka ovat palkkatyössä. Mik­si sitä ei hak­isi, jos ker­ran tar­jo­taan haet­tavak­si? Jos ei muuten, niin kan­nat­taa hakea tukea siihen että ei vil­jele vaan antaa kesan­noi­da tai hakea tukea kasville, jota ei tarvitse kor­ja­ta vaan sen voi kyn­tää peltoon.

  35. Val­tio voisi myy­dä omis­ta­mansa maa-alueet, pait­si tietenkin puo­lus­tusvoimien käyt­tämät maat, ja rahoit­taa sil­lä kaupunkien infra­struk­tu­uri hankkeita.

    Mik­si val­tion pitää omis­taa suurin osa Lapin maa-alueista? Mik­si näitä ei voi­da myy­dä? Mik­si val­tion täy­tyy har­ras­taa metsätaloutta?

  36. teekkari: Maid­on litrahin­nan pitäisi olla juuri se, mitä siitä ollaan valmi­ita markki­noil­la mak­samaan. Ei siihen mitään suun­nitel­mat­alout­ta tarvita.

    Enkä mä nyt varsi­nais­es­ti sanoisi sip­ulin hin­nan ole­van vielä ihan niin kipu­ra­joil­la, että sitä pitäisi kulut­ta­jille erik­seen tukea…

    Vika onkin siinä, että kulut­ta­ja ei tiedä , mikä on hyvää maitoa. Maku ei erot­tele laat­ua. Kulut­ta­ja luulee, että halvin on paras­ta. Sen vuok­si markki­na­t­alous ei toi­mi ohjauses­sa ter­veel­liseen ruokaan. Tarvi­taan myös elin­tarvike- ja ympäristölain­säädän­töä ja valvon­taa. Tämä taasen rajoit­taa markki­nave­toista kilpailua.

    Tuos­sa sip­ulin nyky­hin­nas­sa­han on juuri se kulut­ta­jan saa­ma hin­tatu­ki, läpi EU:n.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Jotain vikaa maat­aloustues­sa on, kun pel­lon hin­ta tääl­lä raukoil­la rajoil­la on oikeinen maat­alous­maid­en tasol­la. Ricar­don maan­vuokrala­ki on kansan­talouden van­himpia teo­ri­oi­ta. Sen mukaan maat­alous­tuot­tei­den kor­fkeampi hin­ta (tai tuotan­non tuki) ei mene vil­jeli­jälle vaan pel­lon omis­ta­jalle. Suomes­sa vil­jeli­jät osta­vat pel­ton­sa kolme ker­taa vuo­sisadas­sa sis­ar­il­taan. Maat­alous­tu­ki on tukea kaupnkei­hin muut­taville sisarille.

    Yrit­täjän yli­jäämä pääomit­tuu aina siihen tuotan­non­tek­i­jään, jos­ta on eniten niukku­ut­ta. Maat­alouden tärkein tuotan­non­tek­i­jä on maa, jon­ka valmis­tus on kuulem­ma lopetet­tu. Kyl­lä sitä pääomit­tumista on muis­sakin elinkeinois­sa. Ei se Onnises­sakaan enää sukupol­ven­vai­h­dos onnis­tunut, kun tulok­set oli­vat pääomit­tuneet yri­tyk­sen arvoon.
    EU:n alueel­la ovat yht­enäiset maat­alous­tuot­tei­den hin­nat ja tuet. Siitä seu­raa automaa­tis­es­ti yht­enäi­nen maan hin­takin. Ain­oas­taan luon­nonolo­suhteil­taan selvästi heikoim­mil­la alueil­la se jää selvästi alhaisem­mak­si. Suomes­sa näitä on maan itä- ja pohjoiso­sis­sa, Kes­ki-Ja Etelä-Euroopas­sa vuoris­tot ja kuiv­u­ud­es­ta kär­sivät alueet.

  38. Helsin­gin suun­nitel­mat sisään­tuloväylien rak­en­tamisek­si bule­vardeik­si on paras­ta mitä poli­itikko­jen aivosoluista on syn­tynyt pitkään aikaan, ja sil­lä on mah­dol­lista kor­ja­ta aika paljon eriy­tyneen kaupunkike­hi­tyk­sen aiheut­tamia vaurioita. 

    Maail­man­laa­juinen tren­di yksinker­tais­es­ti on se että ihmiset halu­a­vat asua kaupungeis­sa ja uuden talouden työ­paikat syn­tyvät kaupunkeihin.

    Bule­vardi­hanke tulee kohtaa­maan mas­si­ivista vas­tus­tus­ta eri­lais­ten maakun­ta- ja autoe­tu­ryh­mien tahol­ta. Kaupunkipoli­itikko­jen vain pitää tapel­la vas­taan. Kohtalonkysymys Helsingille ja koko Suomelle.

  39. Tim­oT: EU:n alueel­la ovat yht­enäiset maat­alous­tuot­tei­den hin­nat ja tuet. 

    Onko Suo­mi lopet­tanut kansal­liset tuet?

    (Yrit­täjän yli­jäämä kohden­tuu siihen, mis­tä yrit­tää kokee saa­vansa suu­ri­man hyö­dyn — tai ilon. Niukku­udel­la ei ole asian kanssa tekemistä, pait­si verovarain ylläpi­de­tyssä tuot­ta­mat­tomas­sa toiminnassa.)

  40. Tim­oT: EU:n alueel­la ovat yht­enäiset maat­alous­tuot­tei­den hin­nat ja tuet. 

    Ei ole.

    Suomes­sa mak­se­taan EU-tukien lisäk­si ns. kansal­lista tukea, ja Suo­mi on käyt­tänyt suuren määrän poli­it­tista pääo­maa saadak­seen eri­ty­isoikeu­den täl­lais­ten tukien mak­samiseen. Eli Suo­mi on antanut perik­si monis­sa muis­sa tärkeis­sä asiois­sa, jot­ta saisimme vääristää markki­noi­ta mak­samal­la vielä enem­män rahaa maajusseille.

  41. teekkari: jot­ta saisimme vääristää markki­noi­ta mak­samal­la vielä enem­män rahaa maajusseille

    Luep­pas tämä :

    https://www.tem.fi/files/43845/Yritystukiselvitys.pdf

    Suomes­sa mak­se­taan elinkeino­tukia n. 1,2 mrd euroa /v. Tästä sum­mas­ta puut­tuvat vielä Teol­lisu­us­si­joituk­sen mak­samat yri­tystuet. Vääristävätkö nämä kilpailua ?

    Kansal­lisia luon­non­va­rako­r­vauk­sia mak­se­taan 325 milj. euroa. Niiden tarkoituk­se­na on tasoit­taa Suomen eri aluei­den välisiä tuot­tavu­usero­ja. En tiedä sisäl­tyvätkö nämä tuet ym. yri­tys­tuki­in, luultavasti.

    http://mmm.fi/kansalliset-maataloustuet

    Tom­pe­lo: miljonääriv­il­jeli­jöille pitää mak­saa vielä kansal­lisia tukia EU-tukien päälle?

    EU:n suurimpia maat­alous­tukien saa­jia ovat Englan­nin kuningashuone, ran­skalaiset ja sak­salaiset aateliset. Mei­dän Her­lin­it, Wahlroosit jne. ovat näi­hin ver­rat­tuina kioskin­pitäjiä. Myös Helsin­ki ja mon­et muut kaupun­git kuit­taa­vat maatoustukia. 

    Vai onko siinä tul­lut muutos ?

  42. Tukea mak­se­taan myös tuen päälle. Se oli kansalli­nen kri­isi, kun putinin pakot­teet tuli­vat ja juus­tos­ta ei saatu vien­ti­tukea. Jou­tu­i­v­at suo­ma­laiset itse syömään mak­samansa juuston.

    En ymmär­rä, mik­si suo­ma­lainen veron­mak­sa­ja mak­saa pietar­i­lais­ten perunat. Suomes­sa lop­pui suurin osa pot­tulaaduista ja peruna­pu­las­takin puhut­ti­in, kun tuki­ra­hoil­la painet­ti­in hin­ta tasolle, jol­la kasak­ka osti kaiken, minkä irti sai.

    Onnek­si tuli pakot­teet. suo­ma­laisen maat­alous­tuki­ra­han ja vien­ti­tuki­ra­han anta­mi­nen venäläisille on ollut 2000 luvun suur­in­ta hälmöilyä

  43. eemil: http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2011/05/03/finnwatch-suomeen-epaeettisesti-tuotettua-brasilialaislihaa/20116225/12

    http://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Sademetsien-ystavan-kesagrillissa-ei-kypsy-brasilialainen-naudanliha-567.a

    https://wwf.fi/mediabank/1030.pd

    Ja hal­paa on , markki­nat ratkaisee…

    Mik­si Suo­mi saa haka­ta havumet­sää lihakar­jan laidun­maak­si, mut­ta Brasil­ia ei saisi haka­ta sademet­sää lihakar­jan laidunmaaksi?

  44. eemil: Luep­pas tämä :
    https://www.tem.fi/files/43845/Yritystukiselvitys.pdf
    Suomes­sa mak­se­taan elinkeino­tukia n. 1,2 mrd euroa /v. Tästä sum­mas­ta puut­tuvat vielä Teol­lisu­us­si­joituk­sen mak­samat yri­tystuet. Vääristävätkö nämä kilpailua ?

    Hauskaa muuten nähdä, että maat­alous­tukea onnis­tu­taan piilot­ta­maan tuon­nekin: suurin yksit­täi­nen yri­tys­tukierä tuon raportin mukaan on “ener­giavero­tu­ki ener­giain­ten­si­iviselle teol­lisu­udelle ja kasvi­huoneyrit­täjille”, 320 miljoon­aa. Toisaal­ta tuista löy­tyy 50 miljoon­aa maaseudun “mikroyri­tyk­sille”, eli sel­l­aisille jot­ka eivät työlistä ketään. Nämä molem­mat tuet oli muuten rapor­tis­sa arvioitu kohti­in “tehot­tomat” tai “raken­nemuu­tos­ta hidas­ta­vat tuet”.

    Eli vaik­ka yri­tystuet vääristävätkin kil­pailua, niitä sen­tään mak­se­taan (siis maat­alouden piilo­tukia luku­unot­ta­mat­ta) lähin­nä tarve­hark­in­tais­es­ti t&k inve­toin­tien edis­tämisek­si ja raken­nemuu­tosten vauhdit­tamisek­si, ei tasan esimerkik­si yri­tys­ten hallinnas­sa ole­van toimistopin­ta-alan mukaan.

    Maat­alous­tu­ki sen sijaan ei edis­tä minkään­laista inno­vaa­tio­ta tai raken­neu­ud­is­tus­ta tai tuotan­non tehos­tu­mista, pikem­minkin päin­vas­toin. Ja kuten esimerkkisi Englan­nin kuningashuoneesta ja Helsin­gin kaupungista todis­taa, maat­alous­tu­ista hyö­tyvät lähin­nä ne tahot, jot­ka ovat syys­tä tai tois­es­ta pää­tyneet omis­ta­maan suuria määriä maa­ta joskun ajal­la ennen maat­alous­tukien kek­simistä. Maat­alous­tuotan­non kanssa tuil­la ei ole mitään tekemistä.

  45. ostan juus­ton venäjältä: Onnek­si tuli pakot­teet. suo­ma­laisen maat­alous­tuki­ra­han ja vien­ti­tuki­ra­han anta­mi­nen venäläisille on ollut 2000 luvun suur­in­ta hälmöilyä

    Asia ei ole taaskaan noin mus­tavalkoinen, perisuo­ma­lainen kateusko sumen­taa silmät. Seu­raavas­sa hyvä paperi kan­sain­välisen kau­pan maail­man­laa­jui­sista neuvotteluista.

    https://www.mtk.fi/ajankohtaista/teemat/eurovaalit2014/fi_FI/maailmankaupan_saannot_myllerryksessa/

    Jos Suo­mi luopuisi yksipuolis­es­ti vien­ti­tu­ista, niin kaik­ki muut maat tek­i­sivät samoin, vai ? Suurim­mat vien­tituet ovat Kanadan ja USA:n elintarvikemarkkinoilla. 

    Kateus saa näkemään asi­at kapeasti, piilopirtin savuräp­pänästä. Elin­tarvikkei­den vien­ti hyödyt­tää elin­tarvikkei­ta valmis­ta­van teol­lisu­u­den työn­tek­i­jöitä, tukkukau­pan työn­tek­i­jöitä ja rekkakuske­ja. Nämä taasen takaa­vat byrokra­t­ian mon­i­naisia työ­paikko­ja , jot­ka ovat korkeam­min palkat­tu­ja kuin edel­liset. Ketjua voisi jatkaa vielä pitkällekin, mut­ta eikö jokainen hah­mo­ta sen ilman avaamistakin?

    Paperis­sa tulee hyvin myös esi­in lain­säädän­tö vira­noa­mais­seu­ran­ta ruuan koko valmis­tus­ketjun aikana. Yksit­täisen kulut­ta­jan on mah­do­ton­ta selviytä siitä, joten eet­tisen ja terveellisen
    rav­in­toketjun varmis­tus on parem­pi luovut­taa sille kuin vapaille markkinavoimille.

    LK: Mik­si Suo­mi saa haka­ta havumet­sää lihakar­jan laidun­maak­si, mut­ta Brasil­ia ei saisi haka­ta sademet­sää lihakar­jan laidunmaaksi?

    https://www.mtk.fi/ajankohtaista/teemat/eurovaalit2014/fi_FI/maailmankaupan_saannot_myllerryksessa/

    Suomes­sa ko. toim­inta on lil­lukan var­sia ver­rat­tuna sademet­sien hävittämiseen.

    teekkari: Hauskaa muuten nähdä, että maat­alous­tukea onnis­tu­taan piilot­ta­maan tuon­nekin: suurin yksit­täi­nen yri­tys­tukierä tuon raportin mukaan on

    Kun se vaan on kulut­ta­jan ruokako­rin tukea. Asen­teel­lisu­us näkyy pahasti: kaik­ki muu tukem­i­nen on ok , mut­ta kulut­ta­jan ruokako­rin tukem­i­nen elin­tarvike­tuotan­non kaut­ta on pahas­ta. Kyl­lähän sel­l­ainen tietysti on ymmär­ret­tävis­sä hyvä­tu­lois­t­en ja tue­tun ruokailun naut­ti­joiden kohdal­la esim. opiske­li­joiden. Mut­ta köy­hien ihmis­ten tilanne ei ole yhtä hyvä, tukea tarvitaan.

    Paperin lukem­i­nen oli teekkar­il­la hyvin valikoivaa. Raport­ti tarkastelu tukia raken­nemuu­tok­sen edis­tämisen kan­til­ta. Miten kaupun­git hand­laa­vat maaseudun raken­nemuu­tok­sen, jos sitä vielä kiihdytetään pois­ta­mal­la nämä vähäiset tuet ? Nytkin on jo vaikeuk­sia, vaik­ka invaa­sio on vas­ta nupullaan.

    teekkari: Maat­alous­tu­ki sen sijaan ei edis­tä minkään­laista inno­vaa­tio­ta tai raken­neu­ud­is­tus­ta tai tuotan­non tehos­tu­mista, pikem­minkin päinvastoin. 

    Tuo on kyl­lä täyt­tä sitä itseään eikä pidä paikkaansa. Heit­to edus­taa mitä pahin­ta arro­ganssia ja tietämättömyyttä.

  46. teekkari: Ei ole. 

    Suomes­sa mak­se­taan EU-tukien lisäk­si ns. kansal­lista tukea, ja Suo­mi on käyt­tänyt suuren määrän poli­it­tista pääo­maa saadak­seen eri­ty­isoikeu­den täl­lais­ten tukien mak­samiseen. Eli Suo­mi on antanut perik­si monis­sa muis­sa tärkeis­sä asiois­sa, jot­ta saisimme vääristää markki­noi­ta mak­samal­la vielä enem­män rahaa maajusseille.

    Tukien kansalli­nen mak­su­o­su­us kuu­luu EU:n maat­alous­poli­ti­ikan aivan keskeisi­in perus­prin­si­ippei­hin. Peri­aate­han on, että saadak­sesi euron EU:lta sin­un kuluu pan­na euro omis­tasi. Tätä nou­date­taan kaikissa mais­sa ja myöskin muis­sa tuis­sa kuin maataloustuissa.

    1. EU:n maat­aloustuen vas­taan­ot­ta­mi­nen ei edel­lytä kansal­lista tukea, vaan Suomen mak­sama kansalli­nen tuki on neu­vot­teluis­sa saatu eri­oikeus, joka loukkaa esimerkik­si Ruotsin maat­alouden etua.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    EU:n maat­aloustuen vas­taan­ot­ta­mi­nen ei edel­lytä kansal­lista tukea, vaan Suomen mak­sama kansalli­nen tuki on neu­vot­teluis­sa saatu eri­oikeus, joka loukkaa esimerkik­si Ruotsin maat­alouden etua.

    Tämä on tot­ta, mut­ta Ruot­si mak­saa yri­tys­tukia teol­lisu­u­teen ja palvelui­hin 0.8 % BKT:sta, so. 2600 miljoon­aa euroa- Suo­mi mak­saa 1200 miljoon­aa euroa, olisiko n. 5 % BKT:sta.

    Joten Ruotsin mak­sama kansalli­nen tuki nim­iöidään vain eri taval­la, he ovat sen ver­ran meitä suo­ma­laisia näl­limpiä. Nyt kukaan, ei edes teekkari ja O.S. syytä ruot­salaisia maat­alouden kansal­lis­es­ta tukemisesta.

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    EU:n maat­aloustuen vas­taan­ot­ta­mi­nen ei edel­lytä kansal­lista tukea, vaan Suomen mak­sama kansalli­nen tuki on neu­vot­teluis­sa saatu eri­oikeus, joka loukkaa esimerkik­si Ruotsin maat­alouden etua.

    Esim. ympäristötues­ta EU mak­saa puo­let ja kansal­lis­es­ti rahoite­taan puo­let. Se näkyy jopa tili­tyk­sessäni. Tukea ei tule, jos ei ole kansal­lista rahoi­tus­ta. Ihmette­len kovasti, miten ruot­salaiset koke­vat sen loukkaa­van hei­dän etu­aan, sil­lä he eivät itse pysty tuot­ta­maan edes omaa tarvet­ta varten elin­tarvikkei­ta, saati sit­ten vien­ti­in. Ns. pohjoista tukea ruot­salaiset saa­vat mak­saa aivan kuten suo­ma­laisetkin 62 lev­eyspi­irin pohjois­puolel­la. Se tulee kokon­aan kansal­li­sista varoista.

  49. eemil: Kun se vaan on kulut­ta­jan ruokako­rin tukea. Asen­teel­lisu­us näkyy pahasti: kaik­ki muu tukem­i­nen on ok , mut­ta kulut­ta­jan ruokako­rin tukem­i­nen elin­tarvike­tuotan­non kaut­ta on pahas­ta. Kyl­lähän sel­l­ainen tietysti on ymmär­ret­tävis­sä hyvä­tu­lois­t­en ja tue­tun ruokailun naut­ti­joiden kohdal­la esim. opiske­li­joiden. Mut­ta köy­hien ihmis­ten tilanne ei ole yhtä hyvä, tukea tarvitaan. 

    Jos kulut­ta­jan ruokako­rin hin­taa halu­taan tukea, alen­netaan arvon­lisäveroa. Jos köy­hän ase­maa halu­taan tukea, lisätään tulon­si­ir­to­ja köy­hille tai keven­netään köy­hien verotusta. 

    Koti­maisen maat­alouden tukem­i­nen on suo­raan köy­hiltä pois, kos­ka köy­hät nyt jokat­a­pauk­ses­sa osta­vat sitä halvem­paa, ulko­maista ruokaa.

    Maat­alous­tu­ki on tukea maan­omis­ta­jille. Köy­hien kanssa sil­lä ei ole mitään tekemistä.

  50. teekkari: Koti­maisen maat­alouden tukem­i­nen on suo­raan köy­hiltä pois, kos­ka köy­hät nyt jokat­a­pauk­ses­sa osta­vat sitä halvem­paa, ulko­maista ruokaa.

    Heit­to vail­la näyttöä. 

    Jos siir­rämme tue­tun ruuan muun­laisek­si tuek­si, niin se ei vält­tämät­tä ohjaudu ter­veel­liseen , koti­maiseen ruokaan. Rahal­la voi ostaa niin paljon muu­takin kivaa.

    Kansan­ter­veysa­jat­telua parhaim­mil­laan on se, että ter­veelli­nen ruo­ka on hinnal­taan kaikkien saavutettavissa.

    Esim. jos teekkar­ille annetaan käteen 100 euroa, niin kumpaa se ostaa kal­jaa ja roskaruokaa vai ter­veel­listä ruokaa. Nyt hän voi opiske­li­jaruokalas­ta ostaa verovaroin kah­teen ker­taan sub­ven­toitua ter­veel­listä, kansal­lis­ten ruoka­su­osi­tusten mukaan valmis­tet­tua ruokaa. 

    Opiske­li­jaruokalas­ta ei saa ööliä. (teekkari tässä tarkoit­taa opiske­li­joi­ta yleensä)

    Arvon­lisäveron laskem­i­nen kos­kee myös rikkai­ta , ja vähen­tää val­tion vero­tu­lo­ja. Tämä taas heiken­tää köy­hille mak­set­tavien tukien ja etu­isuuk­sien mahdollisuutta.

  51. eemil: Jos siir­rämme tue­tun ruuan muun­laisek­si tuek­si, niin se ei vält­tämät­tä ohjaudu ter­veel­liseen , koti­maiseen ruokaan. Rahal­la voi ostaa niin paljon muu­takin kivaa.

    Kansan­ter­veysa­jat­telua parhaim­mil­laan on se, että ter­veelli­nen ruo­ka on hinnal­taan kaikkien saavutettavissa.

    Suomes­sa maat­aloustuen osu­us maat­alouden tulosta on maail­man suurin, ja Suomes­sa ruokavalio on yksi maail­man epäter­veel­lisim­mistä. Jotenkin näyt­tää aika heikol­ta esit­tämäsi korrelaatio.

    Kun kat­soo suo­ma­laisen maat­alouden raken­net­ta, tämä todel­li­nen kor­re­laa­tio (eli maat­alous­tu­ki tuot­taa epäter­veel­listä ruokavalio­ta) ei enää olekaan mikään ihme. Suomes­sa maat­alous­tu­ki kohdis­tuu pääosin vil­janvil­je­lyyn, maitoon (maitoras­vaan) ja punaiseen lihaan, jot­ka kaik­ki ovat yliedustet­tuina suo­ma­lais­ten lautasilla. 

    Enem­män lau­taselle tarvit­taisi­in kalaa ja vihan­nek­sia. Kala ei kas­va pel­los­sa, ja jokainen joka väit­tää koti­maisen talvit­o­maatin ole­van mil­lään objek­ti­ivisel­la mit­tar­il­la järkevä tai laadul­taan ulko­maista parem­pi tuote, pitäisi pas­sit­taa hoitoon.

    Hauskana(?) sivuhuomiona kaik­ki suo­ma­laisen pan­i­mo­te­ol­lisu­u­den käyt­tämä mal­la­sohra on koti­maista, maat­aloustuet­tua tuotan­toa, kuten on myös Kos­sun ja Lei­jona-viinan valmis­tuk­seen käytet­ty ohra. Eli maat­alous­tu­ki on oma­l­ta osaltaan myös suo­ma­lais­ten ylisu­uren alko­holinku­lu­tuk­sen takana.

    Suo­mi kun­toon maat­aloustuet poistamalla!

  52. http://yle.fi/uutiset/sellutehtaan_jatelietteen_kaytto_lannoitteena_tekee_pelloista_hiilinieluja/8595745

    Paperi- ja sel­l­u­te­ol­lisu­u­den sivu­tuot­tei­den käyt­töä maan­paran­nuk­ses­sa vauhdit­taa myös se, että tämän vuo­den alus­ta orgaanis­ten ainei­den kier­rät­tämis­es­tä on alet­tu mak­saa vil­jeli­jälle ympäristötukea.

    ****************************

    Ei tämä ole todel­lista. Mak­se­taanko siitä kyl­jen kään­tämis­es­täkin tukea? Uunin pankol­la on niin raskas­ta! Niin raskasta!

  53. teekkari: Suomes­sa maat­aloustuen osu­us maat­alouden tulosta on maail­man suurin, 

    Mil­laiseen tilas­toon peru­s­tat väit­teen ? Tilas­tois­sa vääristää suhdet­ta se, että Suomes­sa mak­se­taan maat­alouden tuot­teista vähem­män kuin muual­la, tääl­lä vaikut­taa “hin­takartel­li”. Sitä ei pysty näyt­tämään toteen, mut­ta se näkyy kukkarossani. 

    teekkari: Suomes­sa ruokavalio on yksi maail­man epäter­veel­lisim­mistä. Jotenkin näyt­tää aika heikol­ta esit­tämäsi korrelaatio

    En esit­tänyt noin yksinker­taista, insinööri­a­jat­teluko­r­re­laa­tio­ta. Ter­veyspoli­ti­ik­ka on paljon mon­isyisem­pää. Siihen liit­tyy tarhaiästä lähtevä ter­veyt­tä edis­tävä rav­in­tokäyt­täy­tymi­nen. Se jatkuu läpi kouluiän sisältäen esim. yläk­oulun koti­talouden, ter­veystiedon, liikun­nan, kouluter­vey­den­hoitopalvelun jne. Lukioiässä on teekkarikin saanut kat­ta­van paketin ter­veysti­etoa ja kansal­lisen ruoka­su­osi­tuk­sen mukaises­ti valmis­te­tun kouluruokailun.

    Otaniemessä, Tam­pereel­la, Lappeen­ran­nas­sa jne. teekkari on saanut opin­tora­hal­la ostaa tue­tun opiske­li­jalounaan, joka on toiv­ot­tavasti valmis­tet­tu koti­mais­es­ta (tuet­tu) (ei brasil­ialais­es­ta) lihas­ta lisukkei­neen. YTHS:n ilmais­palve­lut tuke­vat tarvit­taes­sa hänen elämän­hallintaansa rav­in­tokäyt­täy­tymi­nen mukaan lukien.

    Valitet­tavasti on niin , että suo­ma­lainen ruokavalio läpi­valais­tu­na ei ole näin hyvin kon­trol­lis­sa. Sosioekenomiset ter­vey­serot ovat suuret. Vähem­män koulu­ja käyneet, alem­mis­sa tulolu­okissa ole­vat syövät epäter­veel­lis­es­ti. Ja tämän vuok­si tarvi­taan “hal­ven­net­tu­ja” ter­veel­lisiä ruo­ka-ainei­ta , joi­hin useim­mil­la olisi varaa. Sen vuok­si puhutaankin halvem­mista kasviksista, sok­erin ja alko­holin korkeam­mas­ta verot­tamis­es­ta jne.

    Mut­ta miten saataisi­in kansal­lista tieto­ta­soa nos­tet­tua aikuisil­la ? Siinäpä se vil­lakoiran ydin. Tarvi­taan uusia inter­ven­tioi­ta Pohjois-Kar­jala-pro­jek­tin tapaan nykya­jalle sovellettuna.

    teekkari: koti­maisen talvit­o­maatin ole­van mil­lään objek­ti­ivisel­la mittarilla

    https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html

    Tuos­sa on aika hyvä paperi vas­tu­ullis­es­ta ruokakäyt­täy­tymis­es­tä. Koti­mainen lihan­tuotan­to on kuitenkin ter­veem­mäl­lä poh­jal­la kuin ulko­mainen lihantuotanto.

    teekkari: . Eli maat­alous­tu­ki on oma­l­ta osaltaan myös suo­ma­lais­ten ylisu­uren alko­holinku­lu­tuk­sen takana.

    Sit­ten tuo vil­ja ja pikem­minkin alko­holi tuo­taisi­in kaik­ki Viros­ta . Ja mak­samamme EU-jäsen­mak­su menisi Viron vil­je­ly­tuki­in. Kulu­tuk­sen ohjaus taasen kuu­luu lain­säädän­nölle ja kansan­ter­veystölle (ennal­ta ehkäisevä). 

    Voisiko myös opiske­li­joiden osakun­taolu­iden veroko­htelua (myyn­tiä /ostoa) tarkentaa ?

    Supikoira: orgaanis­ten ainei­den kier­rät­tämis­es­tä on alet­tu mak­saa vil­jeli­jälle ympäristötukea.

    Lue :ympäristöko­r­vaus luonnonvarapalveluista.

    Kum­malle tämä onkaan tukea. Sel­l­u­te­ol­lisu­udelle vai maat­aloudelle ? Jus­si mak­saa rahdit ja lev­i­tyk­set ja saa siihen tuen. En tiedä mitä veloi­tus on sivu­vir­tatuot­teesta? Kyseinen lan­noite /maanparannusaines ei tuo­ta samanalaista kasvua kuin teolli­nen apu­lan­ta. Halvem­mak­si jus­sille tulisi teol­lisen apu­lan­nan käyt­tö. Nyt teol­lisu­us pääsee eroon jät­teistään ‚ja vil­je­ly­maan kasvukun­to pysyy parem­mal­la tolal­la .Seu­raa win ‑win-tilanne, jos­sa vielä yhteiskun­ta voit­taa lan­noite­hu­uhtou­tu­mien riskin vähentymisenä.

  54. eemil:

    – tarhaiästä lähtevä ter­veyt­tä edis­tävä ravintokäyttäytyminen –
    — kat­ta­van paketin terveystietoa –
    — opin­tora­hal­la ostaa tue­tun opiskelijalounaan –
    — sok­erin ja alko­holin korkeam­mas­ta verottamisesta –
    — kansal­lista tieto­ta­soa nostettua –
    — Kulu­tuk­sen ohjaus taasen kuu­luu lain­säädän­nölle ja kansanterveystölle — 

    Hyviä point­te­ja, mut­ta mä en nyt oikein ymmär­rä, mikä se maat­aloustuen rooli tässä oli? 

    Kansan­ter­vey­den edis­tämi­nen on hyvä tavoite ja sen saavut­tamiseen on monia tapo­ja, mut­ta maitoras­van ja mal­la­sohran tuotan­non tukem­i­nen on yksiselit­teis­es­ti täysin tämän tavoit­teen vas­tainen toimenpide.

  55. teekkari: Hyviä point­te­ja, mut­ta mä en nyt oikein ymmär­rä, mikä se maat­aloustuen rooli tässä oli? 

    Se on tässä : Vähem­män koulu­ja käyneet, alem­mis­sa tulolu­okissa ole­vat syövät epäter­veel­lis­es­ti. Ja tämän vuok­si tarvi­taan “hal­ven­net­tu­ja” ter­veel­lisiä ruo­ka-ainei­ta , joi­hin useim­mil­la olisi varaa. Sen vuok­si puhutaankin halvem­mista kasviksista, …

    teekkari: maitoras­van ja mal­la­sohran tuotan­non tukem­i­nen on yksiselit­teis­es­ti täysin tämän tavoit­teen vas­tainen toimenpide.

    Eihän : mai­d­os­ta jaloste­taan mitä mon­i­naisimpia ter­veystuot­tei­ta, myös oluel­la on kohtu­ullis­es­ti nau­tit­tuna ter­veyt­tä edis­tävä funk­tio. (en tarkoi­ta teekkarien vappubileitä)

    Esim. tämä :

    http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/probiootit_hyotya_vai_huijausta

    Saadessaan raa­ka-aineen (maito) hal­val­la, elin­tarvike­te­ol­lisu­us voisi myy­dä lop­putuot­teenkin hal­val­la. Täl­löin olisi vähä­tu­loisil­la ym. ryh­mil­lä mah­dol­lisu­us ter­veysvaikut­teisi­in elintarvikkeisiin.

  56. Supikoira: Ei tämä ole todel­lista. Mak­se­taanko siitä kyl­jen kään­tämis­es­täkin tukea?

    Keskikokoisen tilan omis­ta­ja saa “kesan­noin­tia” har­ras­ta­mal­la noin 9 000–10 000 euroa kuus­sa (pel­toalaa n. 50 ha ja perus­tu­ki n. 120€/ha ja viher­ryt­tämis­tu­ki n. 75€/ha plus vielä joitain pienem­piä tukia). Kos­ka olen kat­sel­lut vil­jeli­jöi­den puuhastelua vain vier­estä, en ihan tarkkaa tiedä, mitä lai­tu­me­na tai nur­me­na pitämi­nen pitää sisäl­lään. Mut­ta käsit­tääk­seni vesakko pitää käy­dä katko­mas­sa ehkä ker­ran vuodessa. Sen lisäk­si on tietysti paljon sitä kyl­jen kään­tämistä. Toki voi joskus joutua tilaa­maan met­surin kaata­maan puu­ta, jos vaik­ka vaimo vält­tämät­tä halu­aa viet­tää tal­ven Thaimaas­sa. Riip­puu tilan koos­ta ja siitä, onko Mer­su myös vai­hdet­ta­va uuden väriseen.

    Toiv­ot­tavasti joku ker­too, että olen totaalisen väärässä.

  57. eemil: Saadessaan raa­ka-aineen (maito) hal­val­la, elin­tarvike­te­ol­lisu­us voisi myy­dä lop­putuot­teenkin hal­val­la. Täl­löin olisi vähä­tu­loisil­la ym. ryh­mil­lä mah­dol­lisu­us ter­veysvaikut­teisi­in elintarvikkeisiin. 

    Etkös sä vielä äsken valitel­lut alvin laskun kohdis­tu­van myös rikkaisi­in, mut­ta nyt halu­at tukea koko mei­jeri­te­ol­lisu­u­den raa­ka-ainekus­tan­nuk­sia jot­ta jotkut kalli­it erikois­tuot­teet oli­si­vat pari sent­tiä halvem­pia? Siis sen saman mei­jeri­te­ol­lisu­u­den, jon­ka mui­ta tuot­tei­ta ovat kansan­ter­vey­den kannal­ta tuhoisat voi ja ras­vaiset juus­tot, jois­sa raa­ka-aineen osu­us lop­putuot­teen hin­nas­ta on paljon suurem­pi kuin erikoistuotteissa?

    Mar­gin­aalis­es­ti ter­veysvaikut­teisil­la, kalli­il­la “super“maitotuotteilla ei ole minkään­laista vaiku­tus­ta kansan­ter­vey­teen (linkit­tämäsi artikke­lin tuomio: “Ei hait­taakaan”); paljon halvem­mal­la syö oikeasti ter­veel­lis­es­ti osta­mal­la tuor­e­i­ta ulko­maisia vihan­nek­sia. Jopa jokaisen köy­hän opiske­li­jan perus­ruokavalioon kuu­lu­va tölkki­ton­nikala on ter­veel­lisem­pää kuin koti­maisen mei­jeri­te­ol­lisu­u­den tuotteet.

    Kansalli­nen maat­alous­tu­ki on mah­dol­lisim­man huono työkalu ter­veel­lisen ruokavalion edis­tämiseen. Se kohdis­tuu surkeasti, eikä suo­ma­laisil­la tuil­la edes teo­ri­as­sa voi olla mitään käytän­nön vaiku­tus­ta globaaleil­la markki­noil­la määräy­tyvi­in hintoihin.

  58. Mitään tieteel­listä näyt­töä ei löy­dy väit­teelle, että suo­ma­lainen ruo­ka olisi ter­veel­lisem­pää, kuin ulko­maalainen ruoka.

    Ei raa­ka-ainei­den, eikä einek­sien kohdalla.

  59. Tom­pe­lo: Toiv­ot­tavasti joku ker­too, että olen totaalisen väärässä.

    Tuo on sel­l­aista tuubaa, että panee epäilemään henkilön ole­van vielä ‑60-luvul­la. Tai sit­ten onko hänen mielestään jos­sakin muual­la parem­min, ehkä itäisessä naapurimaassamme ???

    LK: Mitään tieteel­listä näyt­töä ei löy­dy väit­teelle, että suo­ma­lainen ruo­ka olisi ter­veel­lisem­pää, kuin ulko­maalainen ruoka.

    http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/ala_huoli_torjunta_aineista

    http://www.iltalehti.fi/ruoka/2011012713084326_ru.shtml

    Nuo eivät ole alku­peräis­lähteitä, mut­ta perus­tu­vat EVIRA:n tekemi­in analyyseihin. 

    http://www.hs.fi/tiede/a1382678917956

    Tässä on tiuk­ka paperi, ja suo­ma­laisen elin­tarvikkeen ylivoimaisu­us tulee esi­in paatuneem­mallekin kau­naatikolle. On huo­mat­ta­va , että suo­ma­lainen parem­pi laatu ei koske vain vihan­nek­sia ja broil­ere­i­ta vaan se on parem­paa läpi kaiken tuotannon.

    Yht­enä syynä ovat suh­teel­lisen pienet tuotan­toyk­siköt. Maail­man suuril­la eläin­te­htail­la ja val­tavil­la vil­jelyaloil­la riskien hallinta on mah­do­ton yhtälö.

  60. LK:
    Mitään tieteel­listä näyt­töä ei löy­dy väit­teelle, että suo­ma­lainen ruo­ka olisi ter­veel­lisem­pää, kuin ulko­maalainen ruoka.

    Ei raa­ka-ainei­den, eikä einek­sien kohdalla.

    Kiinalaiset tekivät maito­tuot­tei­ta, jois­sa oli mukana jotain melami­inia tms. En tiedä tapaus­ta, jos­sa Suomeesa olisi tehty samoin. Ital­ialaiset tekivät pilaan­tuneista juus­toista sulatejuustoa.Taaskaan en tiedä suomes­ta vas­taavaa tapaus­ta. Hevosen lihaa myyti­in nau­dan­li­hana pari vuot­ta sit­ten euroopan­laa­juis­es­ti. Suomes­sa pakkauk­sis­sa on toden­näköos­es­ti stiä mitä ilmoitetaan.

  61. eemil: Tässä on tiuk­ka paperi, ja suo­ma­laisen elin­tarvikkeen ylivoimaisu­us tulee esi­in paatuneem­mallekin kau­naatikolle. On huo­mat­ta­va, että suo­ma­lainen parem­pi laatu ei koske vain vihan­nek­sia ja broil­ere­i­ta vaan se on parem­paa läpi kaiken tuotannon.

    Lain­aus linkit­tämästäsi IL:n artikke­lista: “[Juha] Laak­son (Tukes) mukaan tutkimuk­ses­sa mitatut suurim­matkin annok­set oli­vat niin pieniä, että niil­lä tuskin on kulut­ta­jaan vaikutusta.”

    Kaik­ki Suomes­sa myytävä ruo­ka on kemi­al­lis­es­ti tur­val­lista, ja vira­nomais­ten valvon­nas­sa. Tor­jun­ta-aine­hys­te­ria on täysin liioitel­tua, ja johtaa liian hel­posti epäter­veel­lisi­in val­in­toi­hin. Ja sen “puh­taan” koti­maisen talvit­o­maatin ilmastopäästöt ovat sen ver­ran suuret, että koh­ta saadaan Suomes­sakin kylvää pel­lot täy­teen hyönteistorjunta-aineita.

  62. eemil: Tuo on sel­l­aista tuubaa, että panee epäilemään henkilön ole­van vielä ‑60-luvul­la. Tai sit­ten onko hänen mielestään jos­sakin muual­la parem­min, ehkä itäisessä naapurimaassamme ???

    60-luvul­la? Venäjäl­lä? Mitä ihmettä sinä taas höpäjät. 

    60-luvu­la tilakoko oli paljon, pienem­pi. Suurin osa tiloista ei edes elät­tänyt vil­jeli­jäper­het­tä. Hehtaare­i­ta oli muu­ta­ma ja lehmiä yksi tai kak­si. Kat­so “Kahdek­san surmanluotia”.

    Venäjän maat­aloud­es­ta en tiedä paljon mitään enkä viit­si ottaa selvää. Mik­si ottaisin? Suomen ver­rokki­maat ovat Euroopan vau­raat maat (tois­taisek­si). Niitä kun ver­tailee, suo­ma­laiset mak­sa­vat ylivoimais­es­ti eniten maat­alous­tukia BKT:seen ja ostovoimaan suh­teutet­tuna. Muis­taak­seni maat­alouden osu­us BKT:sta on 0,3%. Bud­jetista sen tukemiseen menee 5–8 pros­ent­tia (osa EU:n kaut­ta), eikä sum­maan ole vielä edes las­ket­tu ympäristöhait­to­jen kus­tan­nuk­sia. Suo­mi mak­saa EU:ssa Ran­skan jäl­keen eniten euro­ja tuki­in. Joo, luit oikein, ei suh­teel­lis­es­ti vaan absolu­ut­tis­es­ti (pro­fes­sori Esko Niemi).

    Sen kyl­lä myön­nän, että en tiedä, paljonko kek­simääräi­nen vil­jeli­jä saa tai voisi saa­da näitä läh­es vastik­keet­to­mia tukia. Tieto ei selvästikään halu­ta levitel­lä. Tuk­i­jär­jestelmä on myös niin mon­imutkainen, että on vaikea nopeasti itse saa­da kokon­aiskäsi­tys­tä. Mut­ta tietenkin asia on niin, että tukia ei ole kuin pieneltä osin sidot­tu tuotan­toon. Lop­ut on sitä poten­ti­aal­ista kyl­jenkään­töra­haa (toki mon­et sit­ten puuhastel­e­vat kaiken­laista paran­taak­seen elin­ta­soaan, ja onhan tulot selvästi parem­mat kuin muil­la ja vau­raut­takin enemmän). 

    Sen ver­ran kuitenkin tsekkasin, että taitaa se “kesan­noin­ti­tu­ki” olla pienem­pi kuin yllä esit­tämäni 10 000€. Jot­ta tuol­laiseen sum­maan pääsee käsik­si, pitää olla selvästi keskikokoa suurem­pi tila. Kun maat­alous­tu­ki jae­taan tilo­jen määräl­lä, saadaan noin 60 0000 vuodessa eli viitisen ton­nia kuus­sa. Päälle tulee sit­ten tietysti myyn­tikate eläimistä, vil­jas­ta tai mitä tomaat­te­ja nyt sit­ten sat­tuu viljelemään.

  63. Tom­pe­lo: Keskikokoisen tilan omis­ta­ja saa “kesan­noin­tia” har­ras­ta­mal­la noin 9 000–10 000 euroa kuus­sa (pel­toalaa n. 50 ha ja perus­tu­ki n. 120€/ha ja viher­ryt­tämis­tu­ki n. 75€/ha plus vielä joitain pienem­piä tukia).Koska olen kat­sel­lut vil­jeli­jöi­den puuhastelua vain vier­estä, en ihan tarkkaa tiedä, mitä lai­tu­me­na tai nur­me­na pitämi­nen pitää sisäl­lään. Mut­ta käsit­tääk­seni vesakko pitää käy­dä katko­mas­sa ehkä ker­ran vuodessa. Sen lisäk­si on tietysti paljon sitä kyl­jen kään­tämistä. Toki voi joskus joutua tilaa­maan met­surin kaata­maan puu­ta, jos vaik­ka vaimo vält­tämät­tä halu­aa viet­tää tal­ven Thaimaas­sa. Riip­puu tilan koos­ta ja siitä, onko Mer­su myös vai­hdet­ta­va uuden väriseen.

    Toiv­ot­tavasti joku ker­too, että olen totaalisen väärässä.

    Onko vil­jeli­jät sit­ten tyh­miä, kun yrit­tävät tuot­taa esim. maitoa ja saa­vat siitä jäämään käteen keskimäärin vähem­män kuin 2000 euroa kuus­sa, jos pelkästään kylkeä kään­tämäl­lä pää­sisi kymp­pi­ton­nin kuukausiansioihin?

  64. Kun se maat­alous on niin kan­nat­tam­a­ton­ta puuhaa, niin minkä ihmeen takia mak­se­taan kaiken­laisia aloit­tamis ja jatkamis­tu­ki? Eikö pitäisi ennem­min siir­tyä nyky­is­ten maa­jussien saat­to­hoitoon kuin huikutel­la lisää viat­to­mia ihmisiä siihen kurjuuteen?

  65. Sen 2200 euroa Peller­vo las­kee ihan oma­l­la taval­laan. Kat­so­taan tilan pääo­ma-arvo, las­ke­taan sille kuu­lu­va 5% tuot­to. Vähen­netään se tilan tuloista. Jäl­jelle jäänyt on tilal­lisen “palk­ka”. No tuo pääo­ma-arvo, pel­lon hin­ta, on korkea, kiitos tukien, (“peru­sosin­gon” vrt. Perus­tu­lo). Niin­pä palk­ka ja “tun­tian­sio” näyt­tävät niin matalil­ta että pää­sevät iltapäiväle­htien lööppeihin.

  66. Tim­oT: Onko vil­jeli­jät sit­ten tyh­miä, kun yrit­tävät tuot­taa esim. maitoa ja saa­vat siitä jäämään käteen keskimäärin vähem­män kuin 2000 euroa kuus­sa, jos pelkästään kylkeä kään­tämäl­lä pää­sisi kymp­pi­ton­nin kuukausiansioihin?

    Kymp­pi­ton­ni oli liikaa, sori. Lähempänä oikeaa lie­nee viitisen ton­nia luul­tavasti alle. Mut­ta kuten jos sanoin sum­mia on vaikea löytää, kos­ka Suomes­sa ei näem­mä ole tahoa, jon­ka velvol­lisu­u­teen kuu­luu esim. keskimääräis­ten “kesan­noin­ti­tukien” julka­isu tai edes kaikkien tukien. Tämä mielipi­de perus­tuu siihen, että olen aika hyvä googlaa­maan, enkä ehkä noin var­tis­sa löytänyt tietoa.

    Sit­ten kun vielä pitää lehmiä ja myy maitoa, siinä voi tien­ata vaik­ka toisen moko­man päälle. Ei se tyh­mää ole mil­lään muo­toa. Tuethan eivät ole yhtey­dessä tuotan­tomääri­in tai myyn­tivoit­toi­hin kuin aivan pieneltä osin. Tukea saa lähin­nä hehtaareista ja elukoiden määrästä.

  67. Sylt­ty:
    Kun se maat­alous on niin kan­nat­tam­a­ton­ta puuhaa, niin minkä ihmeen takia mak­se­taan kaiken­laisia aloit­tamis ja jatkamis­tu­ki? Eikö pitäisi ennem­min siir­tyä nyky­is­ten maa­jussien saat­to­hoitoon kuin huikutel­la lisää viat­to­mia ihmisiä siihen kurjuuteen?

    Järkevää olisi aset­taa kansal­lisen tuen päämääräk­si maise­man­hoidon yms. sijaan kri­isi­valmius. Nimi pitäisi samal­la muut­taa “kansal­lisek­si kri­isituek­si”. Sitä voisi­vat hakea kaik­ki kri­isi­valmi­ut­ta paran­ta­vat tahot, vaik­ka kau­pat tai kaupunkilaiset.

    Tämäkin asia on kuitenkin suo­ma­laisen kon­sen­suk­sen per­in­töä kuten vaik­ka pakko­ruot­si. Vaik­ka se olisi miten jär­jetön­tä, luop­ua ei voi, kos­ka joskus on näin sovit­tu ja me ei, perkele, tin­gitä. Suo­mi on sopimusy­hteiskun­ta, heh.

  68. Tom­pe­lo: Järkevää olisi aset­taa kansal­lisen tuen päämääräk­si maise­man­hoidon yms. sijaan kri­isi­valmius. Nimi pitäisi samal­la muut­taa “kansal­lisek­si kri­isituek­si”. Sitä voisi­vat hakea kaik­ki kri­isi­valmi­ut­ta paran­ta­vat tahot, vaik­ka kau­pat tai kaupunkilaiset. 

    Tuo on kyl­lä hyvä idea. Merkit­tävä osa nykyis­es­tä maat­aloustues­ta on itse asi­as­sa nälkä­vaku­u­tus­ta kri­isien var­al­ta. Kri­isin koit­taes­sa on mah­do­ton­ta polka­ista maat­alout­ta pystyyn nol­las­ta, kyse on sekä infra­struk­tu­urista että osaamis­es­ta. Tuotan­non merkit­tävä lisäämi­nen kyl­lä onnistuu. 

    Kun Suomes­sa on kohtu­ulli­nen määrä ruuan­tuotan­toa, säi­lymme hengis­sä myös jos ruokaa ei voi­da tuo­da ulko­mail­ta. Läh­eskään 100 % omavaraisu­ut­ta ei tarvi­ta, kos­ka kotieläim­iä lah­taa­mal­la ja käyt­tämäl­lä rehuvil­jaa ihmistn ravin­nok­si sekä kas­vat­ta­mal­la kri­i­sis­sä vil­jelyalaa jo 30–40 % omavaraisu­us riit­tää kri­isien varalle.

  69. Tom­pe­lo: Kymp­pi­ton­ni oli liikaa, sori. Lähempänä oikeaa lie­nee viitisen ton­nia luul­tavasti alle. Mut­ta kuten jos sanoin sum­mia on vaikea löytää, kos­ka Suomes­sa ei näem­mä ole tahoa, jon­ka velvol­lisu­u­teen kuu­luu esim. keskimääräis­ten “kesan­noin­ti­tukien” julka­isu tai edes kaikkien tukien. Tämä mielipi­de perus­tuu siihen, että olen aika hyvä googlaa­maan, enkä ehkä noin var­tis­sa löytänyt tietoa.

    Sit­ten kun vielä pitää lehmiä ja myy maitoa, siinä voi tien­ata vaik­ka toisen moko­man päälle. Ei se tyh­mää ole mil­lään muo­toa. Tuethan eivät ole yhtey­dessä tuotan­tomääri­in tai myyn­tivoit­toi­hin kuin aivan pieneltä osin. Tukea saa lähin­nä hehtaareista ja elukoiden määrästä.

    Tuo­hon min­un laskel­maani sisäl­tyvät sekä pel­lon että lehmien tuot­to. Ne ovat verot­ta­jan laskemia vuodelta 2013, löy­tyy Tilas­tokeskuk­sen taulukoista. Googlaa­mal­la et löy­dä oikei­ta tieto­ja, mut­ta Tilas­tokeskus kyl­lä ker­too aivan täs­mäl­liset luvut.

  70. Tim­oT: Tuo­hon min­un laskel­maani sisäl­tyvät sekä pel­lon että lehmien tuot­to. Ne ovat verot­ta­jan laskemia vuodelta 2013, löy­tyy Tilas­tokeskuk­sen taulukoista. Googlaa­mal­la et löy­dä oikei­ta tieto­ja, mut­ta Tilas­tokeskus kyl­lä ker­too aivan täs­mäl­liset luvut.

    Pistätkö linkin?

  71. Tom­pe­lo: Suo­mi mak­saa EU:ssa Ran­skan jäl­keen eniten euro­ja tuki­in. Joo, luit oikein, ei suh­teel­lis­es­ti vaan absolu­ut­tis­es­ti (pro­fes­sori Esko Niemi).

    Onko­han nyt kuitenkin kyse tästä “luotet­tavas­ta” ja vielä van­has­ta lähteestä:

    http://www.eskoseppanen.net/index.php?option=com_content&view=article&id=687:eun-suurin-nettomaksaja&catid=17:talous&Itemid=31

    Tom­pe­lo: läh­es vastik­keet­to­mia tukia. Tieto ei selvästikään halu­ta levitellä.

    Löy­tyy täältä ja onko ympäristöko­r­vaus vastikketon ?
    http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja…/Maataloustuet-muuttuvat-2015_web.pdf

    Olet uno­htanut laskelmis­tasi investoin­nit, vil­je­ly ei onnis­tu lapi­ol­la ja talikol­la. Onko tieto salattua ?

    Tuol­ta löy­tyy kokonaisuus:

    http://mmm.fi/kansalliset-maataloustuet

    Tom­pe­lo: Kun maat­alous­tu­ki jae­taan tilo­jen määräl­lä, saadaan noin 60 0000 vuodessa eli viitisen ton­nia kuus­sa. Päälle tulee sit­ten tietysti myyn­tikate eläimistä, vil­jas­ta tai mitä tomaat­te­ja nyt sit­ten sat­tuu viljelemään.

    Tuol­ta saa yksi­tyisko­htaista tietoa eri toimen­pitei­den korvauksista:

    http://www.mavi.fi/fi/Documents/Kaikki%20koulutusmateriaali.pdf

    Ne investoin­nit ovat sit­ten eri lukun­sa, las­ket kaiken ole­van puh­das­ta tuloa.

    Te kulut­ta­jat her­jaat­te elinkeinoamme kesan­noitipu­uhasteluk­si. Itse olette kuitenkin tämän “viher­ryt­tämisjär­jestelmän ” halun­neet. Jus­sit halu­a­vat tulon­sa vain markki­noil­ta, se vaan, että kaikkien tulisi nou­dat­taa samo­ja tuotan­tosään­töjä eri amissa.

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.