Suomen synkkä tulevaisuus (10) Kaupunkeja rakentamalla Suomi nousuun!

10.1.2016 · Aihe: _ 

Talouskasvu on nykyisin suurelta osin kaupunkien kasvua. Uudet työpaikat syntyvät kaikkialla maailmassa lähes yksinomaan kaupunkeihin. Näin on ollut myös Suomessa viime vuosikymmeninä.

Meidän ongelmamme on viivästynyt kaupungistuminen. Se haittaa talouden kasvukykyisintä osaa.

Investoinnit saisi käyntiin Suomessa, jos vapauttaisimme kahleet kaupunkien kasvulta. Nuo kahleet ovat taloudellisia. Helsingissä yksi uusi asukas tuottaa investointitarvetta vähintään 30 000 euroa, joidenkin arvioiden mukaan 50 000 euroa. Tämä saa kasvukykyiset kaupungit jarruttamaan rakentamista, koska kasvua ei ole varaa rahoittaa.

Rahat olisivat kyllä olemassa. Asunnot ovat esimerkiksi Helsingissä niin järkyttävän kalliita, että siitä rahasta pitäisi riittää kaupungillekin tarpeeksi kasvun aiheuttamien menojen rahoittamiseen.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta kaavoitti viime vuonna uuttaa asuintilaa lähes 570 000 k-m2 eli asunnot noin 14 000 asukkaalle. Asumisväljyys ei ole viime vuosina enää noussut, joten tämä voi hyvinkin olla myös asukasluvun kasvua – tai voisi olla, jos kaupungilla olisi rahaa saattaa nämä tontit rakennuskelpoisiksi.

Kaupunkien rakentaminen on hyvää elvytystä – investointi, jolle on olemassa maksaja. Lopputuloksena on yhteiskunta, jossa yhä useampi asuu hyvien työllistymismahdollisuuksien äärellä. Onhan työllisyys kaupungeissa selvästi korkeampaa kuin haja-asutusalueilla. Poikkeuksen tästä tekevät vanhat teollisuuspaikkakunnat, mutta ne ovatkin ihan eri asia.

Kommentit

75 Vastausta artikkeliin “Suomen synkkä tulevaisuus (10) Kaupunkeja rakentamalla Suomi nousuun!”

  1. Volmertti kirjoitti 10.1.2016 kello 21:06

    Kaupungit kukoistanevat lähitulevaisuudessa, mutta mitä tehdä muuttotappiokuntien ja -kaupunkien kanssa? Miten näitä kuntia pitäisi tukea jatkossa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  2. Jouko Tuomisto kirjoitti 10.1.2016 kello 21:17

    Kannattaa kuitenkin muistaa, että kaupungistuminen on ollut Suomessa nopeaa. Se vain alkoi paljon myöhemmin kuin muualla. Liian nopeasta kaupungistumisesta on myös omat haittansa, osin järjettömät asuntojen hinnat johtuvat myös siitä eikä pelkästään tonttipolitiikasta. Siitä aiheutuu se, myös että maalta kaupunkiin muuttaminen on järjettömän kallista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  3. Tompelo kirjoitti 10.1.2016 kello 22:07

    Voi vain arvailla, kuinka paljon politiikkaan vaikuttaa se, että valtavat omaisuusmassat halpenevat kovaa vauhtia ja muuttuvat jopa arvottomiksi. Kuinka moni poliitikko (erityisesti siinä yhdessä tai kahdessa puolueessa) saa kansalaispalautetta tyyliin: meidänkin suvulla on miljoonia sijoitettu rakennuksiin, mutta nyt ne kaikkia ovat muuttumassa lähes arvottomiksi!

    Kaupungistumisen hidastaminen on siis ehkä palvellut maaltamuuttajia. Maailman liki suurimmilla alue- ja maataloustuilla on annettu monelle muuttajille mahdollisuus ostaa asunto kaupungista tilan myynnistä saaduilla rahoilla. Se tietysti koski vain omistavaa luokkaa mutta se ei ole yllätys tai ei ainakaan pitäisi olla.

    Nyt on kuitenkin ostajilta, näemmä, loppunut usko. Kiinteistöjen hinnat ovat romahtamassa. Miten nämä “viimeiset” maaltamuuttajat muka pystyvät rahoittamaan pääkaupunkiseudun kasvun?

    Eräs tuttu juuri myi syrjäseudun omakotitaloaan, kun piti työn perässä muuttaa 500 kilometrin päähän kaupunkiin. Kukaan ei vain suostunut ostamaan. Ilmaiseksi olisi ehkä saanut menemään, kuulemma. Ei sitten raaskinut muuttaa. Kun on velaton asunto, työttömyyskorvauksella ilmeisesti elää paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  4. Volmertti kirjoitti 10.1.2016 kello 22:56

    Tässä keskustelussa on hyvä muistaa, että kaupunkien tavoin myös maaseutua on hyvin monenlaista. Suurten kaupunkien (erityisesti Helsingin) lähellä myös maaseutuasuntojen hinnat voivat olla hyvin korkeita. Erityisesti sellaiset, jotka antavat mahdollisuuden hevosharrastukseen. Suomesta löytyy myös vireitä maaseutukyliä, joilla ei varmasti ole mitään hätää tulevaisuudessa. Suurin ongelma taitaa olla syrjäisellä maaseudulla kaukana palveluista. Näistä autioituvista kylistä/kunnista olisin huolissani ja mitä kaikkea siihen tulee liittymään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  5. Olli2 kirjoitti 10.1.2016 kello 23:29

    Kaupungistumista pitäisi jarruttaa, kunnes keksimme miten kaupungeissakin päästäisiin 2,1 mukulaan per nainen. Siihen asti kaupungit ovat kuolemanloukkuja, jotka eivät nosta Suomea yhtään mihinkään. Tuottavuuden kasvusta ei ole paljon iloa, jos ei ole ketään siitä nauttimassa.

    Kaupungit imevät maan parhaimmiston väsäämään mainoksia ja markkinastrategioita lasten tekemisen sijaan. Kuin keittäisimme parhaat siemenperunamme pontikaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  6. tuen maksaja kirjoitti 11.1.2016 kello 0:28

    Maailmalla on yrityksiä, jotka siirtävät kokonaisia taloja kymmeniä, jopa satoja kilometrejä. Miksi tällaisia ei ole Suomessa? Estääkö rakennusvalvonta kokonaisten talojen siirron? Ainakin Pasilan rauhanasema siirrettiin kokonaisena. Vaikka siirtokustannukset olisivat kymmeniä tuhansia, niin silti kannattaa siirtää kokonainen omakotitalo, jos vain saa jostain tontin pk-seudulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  7. theta kirjoitti 11.1.2016 kello 1:14

    Volmertti: Kaupungit kukoistanevat lähitulevaisuudessa, mutta mitä tehdä muuttotappiokuntien ja -kaupunkien kanssa? Miten näitä kuntia pitäisi tukea jatkossa?

    Mitä muuttotappiokuntia tukemalla yritettäisiin saavuttaa, muuttotappion tyrehtyminen? Kaikkea ei voi saada. Samalla tavalla kun asuinalueita on joskus perustettu, ne voivat myös autioitua. Se on täysin normaalia ja sitä tapahtuu muuallakin.

    Kun kunta on hallinnollisesti liian pieni, se liitetään naapurikuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  8. theta kirjoitti 11.1.2016 kello 2:46

    Tompelo:
    Miten nämä “viimeiset” maaltamuuttajat muka pystyvät rahoittamaan pääkaupunkiseudun kasvun?

    Eräs tuttu juuri myi syrjäseudun omakotitaloaan, kun piti työn perässä muuttaa 500 kilometrin päähän kaupunkiin. Kukaan ei vain suostunut ostamaan. Ilmaiseksi olisi ehkä saanut menemään, kuulemma. Ei sitten raaskinut muuttaa. Kun on velaton asunto, työttömyyskorvauksella ilmeisesti elää paremmin.

    Varmaan he voivat maksaa vuokraa tai ottaa asuntolainaa siinä missä muutkin? Velkojenkin kanssa voi olla ongelmia monesta syystä.

    Tuttavasti ongelma on tukipolitiikassa. Minullakin on sellaisia tuttavia, jotka ovat muuttaneet työttömänä halvan asumisen perässä pois kaupungista. Siinä on yhtä vähän järkeä. Tällaisen kannustinloukun voi purkaa vapaavalintaisilla kepeillä tai porkkanoilla.

    Mitään “muuttoapurahaa” en kyllä haluaisi nähdä, ellei se sitten jää viimeiseksi aluepoliittiseksi teoksi historiassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  9. Liian vanha kirjoitti 11.1.2016 kello 8:15

    Eivät ne kaupungitkaan mitään kasvuautomaatteja ole.

    Suomi on muuttunut ja muuttumassa tytäryhtiötaloudeksi, mikä näkyy siinä, että osingoista 70 % maksetaan ulkoamaille ja tietysti verotta.

    Tytäryhtiötalous merkitsee, että koulutetun työvoiman tarve vähenee, mikä näkyy akateemisen työttömyyden kasvuna .Erityisesti t&k häipyy Suomesta.

    Tämä näkyy tohtoritason työttömyytenä

    Ja myös johtoa korvataan ulkomaalaisilla esim Nokia johtajistosta enää yksi on suomalainen
    Sama näkyy entisessä firmassanikin, hyväpalkkaiset työt ovat häipyneet ulkomaille ja johtajat ovat ulkomaisia

    Kaupungistuminen toimi vain jos omaa kansallista yritystoimintaa on tarpeeksi

    Kaupunkien rakentaminenkaan ei lisää hyvinvointia, sillä tekijät tuodaan ulkoamailta eikä se työllistä kantaväestöä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  10. Erkki Niini kirjoitti 11.1.2016 kello 10:42

    Kaupungit ovat toimeliata, mutta usein työpaikat ovat ulkomaisten yritysten konttoreita tai verovaroin rahoitettuja laitoksia. Eivät nuo taida Suomen taloutta nostaa. Hyvinkää on hyvä, ei liian suuri (asuntohinnat kohtuulliset, ei isompia liikenneongelmia), hyvätliikenneyhteydet, keskussairaala, lentokenttä ja korkeakoulutkin kohtuu matkan päässä. Niinpä sinne on tullut oikeaa vientiteollisuuttakin.

    PS Muuten kummallista, kun joku arveli, että aukiolojen vapautuminen edistäisi taloutta, mitenkähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  11. R.Silfverberg kirjoitti 11.1.2016 kello 11:09

    Liian vanha:
    Eivät ne kaupungitkaan mitään kasvuautomaatteja ole.

    Suomi on muuttunut ja muuttumassa tytäryhtiötaloudeksi, mikä näkyy siinä, että osingoista 70 % maksetaan ulkoamaille ja tietysti verotta.

    Tytäryhtiötalous merkitsee, että koulutetun työvoiman tarve vähenee, mikä näkyy akateemisen työttömyyden kasvuna .Erityisesti t&k häipyy Suomesta.

    Tämä näkyy tohtoritason työttömyytenä

    Ja myös johtoa korvataan ulkomaalaisilla esim Nokia johtajistosta enää yksi on suomalainen
    Sama näkyy entisessä firmassanikin, hyväpalkkaiset työt ovat häipyneet ulkomaille ja johtajat ovat ulkomaisia

    Kaupungistuminen toimi vain jos omaa kansallista yritystoimintaa on tarpeeksi

    Kaupunkien rakentaminenkaan ei lisää hyvinvointia, sillä tekijät tuodaan ulkoamailta eikä se työllistä kantaväestöä

    Parempi edes tytäryhtiötalous kuin ei mikään talous ollenkaan.

    Helsingin on annettava kasvaa oikeisiin mittoihinsa niin ehkä tänne vielä syntyy uutta taloutta, maaseudulle ei synny kuin korkeitnaan matkailutoimintaa.

    On ollut suomalaisten huijaamista tuputtaa heille vuosikymmeniä punainen mökki ja perunamaa -idylliä, talouden perusta on suurissa firmoissa jotka toimivat globaaleilla markkinoilla. Jos haluaa tosissaan asua maalla niin pitää olla pätäkkää kunnolla. Nettiyhteys ei myöskään korvaa naama naamaa vasten tapaamisia. Jos nyt ollaan Nokian ja IT-alan töppäilyjen ja Venäjän takia jouduttu vastamäkeen niin se on väliaikaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  12. eemil kirjoitti 11.1.2016 kello 12:54

    Tompelo: Maailman liki suurimmilla alue- ja maataloustuilla on annettu monelle muuttajille mahdollisuus ostaa asunto kaupungista tilan myynnistä saaduilla rahoilla

    Lue: kuluttajien tukeminen halvoilla ruokakustannuksilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  13. LK kirjoitti 11.1.2016 kello 13:54

    eemil: Lue: kuluttajien tukeminen halvoilla ruokakustannuksilla.

    Suomalainen ruoka on jo lähtökohtaisesti paljon, paljon kalliimpaa kuin ulkomaalainen ruoka, mutta lisäksi sen päälle joudutaan vielä maksamaan verojen muodossa maataloustukea!

    Kuluttajia rangaistaan kaksinkertaisesti, kun he ostavat suomalaista ruokaa.

    Kun kuluttaja ostaa ulkomaalaista ruokaa, niin häntä rangaistaan vain kerran, koska hän joutuu osallistumaan maataloustuen maksamiseen.

    Maataloustuki on vain ja ainoastaan kallista palkkatukea maaseudun asuttamiseksi.

    Kilpailu ei toteudu, ylituotanto on ongelma vuosikymmenestä toiseen.

    Siilinjärveläinen sipulin viljelijä sai miljoonan euron edestä maataloustukea. Ei, tämä ei ole vitsi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  14. TimoT kirjoitti 11.1.2016 kello 14:16

    Kasvu tapahtuu siellä, missä se on halvinta yrityksille. Jos esim. tuo infraan tarvittava 30 000 euroa pääkaupunkiseudulla lisättäisiin yritysten kustannuksiin, niin kasvu siirtyisi muualle. Nythän tuo 30 000 euroa lisätään yritysten tuottoihin, maksajina tietysti kaupunki, valtio ja asukkaat. Yrityksille kokonaisuutena tulee siis 60 000 euroa edullisemmaksi kasvattaa toimintaa pääkaupunkiseudulla kuin muualla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  15. eemil kirjoitti 11.1.2016 kello 15:24

    LK: kalliimpaa kuin ulkomaalainen ruoka,

    Lue : parempaa .

    LK: rangaistaan vain kerran,

    Lue: myös kaksi kertaa ; sinä osallistut myös ulkomaalaisen ruuan tukemiseen, mm. kreikkalaisen tupakan viljelyyn.

    LK: Kilpailu ei toteudu

    Haluatko esim. kilpailua eläinten hyvinvoinnilla tai ympäristömääräyksien kiertämisen avulla. Luonto joustaa, jos markkinatalouden kilpailu ulotetaan täysimääräisenä luonnonvarojen hyödyntämiseen.

    Luuletko tosiaan, että lait ja valvonta ovat ratkaisu asiassa ? Haloo, täällä maa, kuuluuko sinne ylös pilviin mitään ?

    LK: Siilinjärveläinen sipulin viljelijä sai miljoonan euron edestä maataloustukea. Ei, tämä ei ole vitsi.

    Tunnen tuon viljelijän henkilökohtaisesti ja voin vakuuttaa, että siellä tehdään töitä kellon ympäri ja erittäin korkealla ammattitaidolla. Ja juuri sen vuoksi sinä saat ostaa sipulisi halvalla ilman myrkkyjäämiä ja homeita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  16. Epäilijä kirjoitti 11.1.2016 kello 16:56

    Osmo sanoo: “Rahat olisivat kyllä olemassa. Asunnot ovat esimerkiksi Helsingissä niin järkyttävän kalliita, että siitä rahasta pitäisi riittää kaupungillekin tarpeeksi kasvun aiheuttamien menojen rahoittamiseen.”

    Ei ne rahat ole ostajilla olemassa. He ottavat lainaa. Olisi kansantaloudellisesti paljon järkevämpää, että ihmiset asuisivat siellä, mistä ovat kotoisin. Tai että jättäisivät ostamatta järkyttävän kalliita asuntoja Helsingistä. Jos lainarahaa käytetään ihmisten toimeentulon tukemiseksi, se raha kannattaisi käyttää muuhun tuotantotoimintaan kuin talojen rakentamiseen älyttömän kalliisti ja älyttömän kalliisiin paikkoihin. Nykytekniikka mahdollistaa sekä ihmisten että tiedon liikuttamisen sähköisesti eli saasteettomasti ja nopeasti, vaikka asuisimme missä tahansa. (Ihmisten sähköinen liikuttaminen tapahtuu sähköjunilla)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  17. Tompelo kirjoitti 11.1.2016 kello 17:52

    eemil: Lue: kuluttajien tukeminen halvoilla ruokakustannuksilla.

    Heh, oot aika vitsikäs.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  18. erkki niini kirjoitti 11.1.2016 kello 18:32

    Olen ollut huomaavinani, että Suomessa ruokakauppojen hintakilpailu ei tomi. Ostajan vika. Ostakaa hintateitoisesti, vältelkää isoja marketteja, ne ovat tuhlausta. Älkää uskoko halpuuttamisväitteisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  19. eemil kirjoitti 11.1.2016 kello 19:26

    O.S:” Asunnot ovat esimerkiksi Helsingissä niin järkyttävän kalliita,”

    Nii´n , ja minkähän vuoksi ? Ettei vaan keskitettäisi liikaa hallinnon työpaikkoja samaan sumppuun ?

    Entäs sitten kun maaseutu on tyhjä, peruselinkeinot ajettu konkurssiin ja kaikki muuttavat kaupunkiin ?

    Pitää hoitaa kaikki tuottavat työt, kuten lasten-, vanhusten hoito , työttömien työllistäminen , kotouttaminen, peruskoulutus infroineen jne.ihan itse.

    Saattaa kaupunkien voittokate hiukan liudentua ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  20. Volmertti kirjoitti 11.1.2016 kello 20:26

    theta: Mitä muuttotappiokuntia tukemalla yritettäisiin saavuttaa, muuttotappion tyrehtyminen?

    Ei tukemisen tarvitse tarkoittaa muuttotappion tyrehdyttämistä tai välttämättä pelkkää rahallista tukea. Ennemminkin tulisi pyrkiä kehittämään kuntia tai jopa alueita pärjäämään tulevaisuudessa muuttotappion kanssa. Vaikka kehitetään kaupunkiasumista, ei sen tarvitse tarkoittaa, että maaseutu unohdetaan jatkossa kokonaan. Tietenkin yksi vaihtoehto on, että tietyt osat Suomea tyhjennetään lopettamalla palvelut kokonaan laajemmilta alueilta, jolloin ihmisten täytyy muuttaa Soininvaarankin mainitsemiin menestyviin kasvukeskuksiin. Mutta mitä tehdään esimerkiksi rapistuvan tieverkoston, kunnallistekniikan yms. kanssa? Pitääkö näiltä seuduilta myös maa- ja metsätalouden loppua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  21. Kalevi kirjoitti 11.1.2016 kello 22:32

    Erkki Niini:
    Muuten kummallista, kun joku arveli, että aukiolojen vapautuminen edistäisi taloutta, mitenkähän.

    Olisikohan niin, että elinkeinonharjoittaja osaa määritellä paremmin milloin liikettä kannattaa pitää auki kuin virkamies.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  22. erkki niini kirjoitti 11.1.2016 kello 23:09

    Jos kunnan verotulot tulevat lähinnä kunnan työntekijöiltä, on tilanne epätoivoinen, ei ole oikein varaa tukea. Tilanne on senverran heikko, että monen kunnan osalta on varaa ainoastaan saattohoitoon. Ehkä keskityttäisiin niihin kaupunkeihin, joilla on liikenteellisesti edullinen sijainti, mutta kuitenkin kohtuulliset elinkustannukset (asuminen ei liian kallista) ja liikennekustannukset (ei liian pitkät/ruuhkaiset työmatkat) ja palvelut.
    PS Olisi isänmaallista jos Helsinki hillitsisi kasvuhalujaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  23. LK kirjoitti 12.1.2016 kello 8:33

    erkki niini:
    PS Olisi isänmaallista jos Helsinki hillitsisi kasvuhalujaan.

    Olisi isänmaallista, jos muut kunnat lopettaisivat valtionosuuksilla loisimisen ja aloittaisivat kilpailun asukkaista ja yrityksistä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  24. LK kirjoitti 12.1.2016 kello 8:41

    eemil: Lue : parempaa .

    Mihin tutkimukseen viittaat?

    eemil: Lue :

    Haluatko esim. kilpailua eläinten hyvinvoinnilla tai ympäristömääräyksien kiertämisen avulla. Luonto joustaa, jos markkinatalouden kilpailu ulotetaan täysimääräisenä luonnonvarojen hyödyntämiseen.

    Ja maataloustukiko estää sen, että teurastaja ei hakkaa lammasta laatikolla teurastamolla? Tai että tukien varassa rahastava maidontuottaja ei jätä karjaansa ruokkimatta? Kumma, juttu kun jatkuvalla syötöllä saamme lukea näitä ilouutisia, vaikka maksamme itsemme kipeäksi!

    eemil:

    Tunnen tuon viljelijän henkilökohtaisesti ja voin vakuuttaa, että siellä tehdään töitä kellon ympäri ja erittäin korkealla ammattitaidolla. Ja juuri sen vuoksi sinä saat ostaa sipulisi halvalla ilman myrkkyjäämiä ja homeita.

    Tämä sipulin tuottaminen ei selvästikään ole taloudellisesti kannattavaa, kun tarvitaan miljoona euroa tukea. Sellaisen tuottajan pitäisi lopettaa toimintansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  25. Liian vanha kirjoitti 12.1.2016 kello 9:30

    LK: Kilpailu ei toteudu, ylituotanto on ongelma vuosikymmenestä toiseen.
    Siilinjärveläinen sipulin viljelijä sai miljoonan euron edestä maataloustukea. Ei, tämä ei ole vitsi.

    Oletko kuullut, että myös muissa EU-maissa maksetaan maataloustukea ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  26. Человек kirjoitti 12.1.2016 kello 11:50

    Työttömyysongelma se on kaupungeissakin. Ja mitä köyhemmäksi Suomi muuttuu, sitä enemmän kaupungeista katoaa veroin rahoitettuja töitä. Maaseudulla näiden töiden osuus on pienempi.

    “Työttömyys piinaa myös Helsingissä yhä useampaa. Tällä hetkellä noin 40 000 kaupunkilaista etsii töitä.

    – Helsingin työllisyyttä kun käsitellään, voi todeta, että useita helsinkiläisiä perheitä tai kaveripiirejä työttömyys alkaa koskettaa melko arkisella tasolla. Meillä 40 000 kaupunkilaista etsii töitä. Joukossa on tosi monenlaisia ryhmiä, ja nimenomaan kaikista koulutustasoista ja ammattiryhmistä olevia ihmisiä.”

    http://yle.fi/uutiset/tyopaikkoja_ei_yksinkertaisesti_synny_samaan_tahtiin_kuin_kaupunki_kasvaa__korkeakoulutettujen_tyottomyys_lisaantyy_nopeasti/8588194?origin=rss

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  27. MikkoM kirjoitti 12.1.2016 kello 12:47

    Maataloustuet ovat varallisuustuki. Oikeastaan sosiaalituki, joka määräytyy varallisuuden mukaan. Mutta toisin kuin muut sosiaalituet. Se kasvaa varallisuuden mukana, ei vähene. Voisi kai kutsua negatiiviseksi varallisuusveroksi tai perustuloa mukaillen: “perusosingoksi”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  28. eemil kirjoitti 12.1.2016 kello 16:33

    Tompelo: Heh, oot aika vitsikäs.

    Ei ole vitsi vaan fakta, tutustu EU:n maatalouspolitiikkaan, niin totuus selviää.

    LK: Mihin tutkimukseen viittaat?

    Tuossa ei ole varsinainen tutkimus, mutta lausunnnon pohjana ovat lääke- ja kasvinsuojeluaineiden tilastoidut ostomäärät eri maissa. Samoin elintarvikkeista tehtyjen kemikaalijäämien määritykset ovat lausuntojen pohjalla. Kyllä ao. tutkimusraportitkin ovat julkaistuna elintarviketutkimuslaitosten sivuilla. Kun asia sinua kiinnostaa ja on selvä tietovaje, niin siitä vaan googlettamaan.

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/10/suomalaisessa-ja-ulkomaisessa-lihassa-eroja

    LK: Tämä sipulin tuottaminen ei selvästikään ole taloudellisesti kannattavaa, kun tarvitaan miljoona euroa tukea. Sellaisen tuottajan pitäisi lopettaa toimintansa.

    Vaikeaa, kun sinulta puuttuu elinkeinotoiminnan perustiedot, vai negatiivinen asenneko tässä mättää.

    Maataloustuotanto on tuettua läpi EU:n , Unionin yhteisen maatalouspolitiikan kautta. Me olemme järjestelmän nettomaksaja, maksamme EU:lle enemmän kuin saamme takaisin. Kyseisen sipulinviljelijän ja muiden tuottajien saama korvaus (kuluttajien hinnanalennuksesta, ja tuottamista rajoittavasta lainsäädännöstä) perustuu tähän EU:n maatalouspolitiikkaan. Kyseinen yrittäjä työllistää suoraan monta henkilöä läpi vuoden ja kiireaikoina vielä useammankin. Välilliseti kone-, laite- ja rakennusinvestoinnit työllistävät paikallisesti maan- ja maapallon laajuisesti väkeä.

    Monet luulevat, että suomalainen maataloustuotanto on lähtökohtaisesti huonommin kannattavaa kuin etelä-eurooppalainen. Asia ei ole lainkaan näin yksioikoinen, me käytämme vähemmän kasvinnsuojeluaineita,eläinten lääkitystä (ei antibioottirehua), sian saparoiden katkaisua, viljan tuleennuttamis ja säilöntäkemikaaleja ei lainkaan, kasteluvettä hyvin vähän ja paljon muuta parempaa laatua osoittavaa toimintamallia.

    Kannattavuus paranisi, jos oikoisimme vaikkapa noissa harvoissa mainitsemissani kohdissa kuten ulkomailla tehdään.

    LK: Ja maataloustukiko estää sen, että teurastaja ei hakkaa lammasta laatikolla teurastamolla? Tai että tukien varassa rahastava maidontuottaja ei jätä karjaansa ruokkimatta?

    Teurastamot eivä ole maanviljelijöiden ja karjankasvattajien toimintaa. Yksittäiset eläinten heitteillejättötapaukset liittyvät omistajan sairastumiseen, uupumiseen. Jokainen toki liikaa, mutta eivät ole tahallisia.

    Eivätkö nämä tapaukset pikemminkin osoita sitä, että talous on kriisissä ja työ uuvuttaa tekijänsä ? Pitäisikö maidon litrahintaa vieläkin laskea ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  29. teekkari kirjoitti 12.1.2016 kello 18:19

    eemil: Pitäisikö maidon litrahintaa vieläkin laskea?

    Maidon litrahinnan pitäisi olla juuri se, mitä siitä ollaan valmiita markkinoilla maksamaan. Ei siihen mitään suunnitelmataloutta tarvita.

    Enkä mä nyt varsinaisesti sanoisi sipulin hinnan olevan vielä ihan niin kipurajoilla, että sitä pitäisi kuluttajille erikseen tukea…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  30. Itä-Suomen ääni kirjoitti 12.1.2016 kello 18:46

    “Kaupungistumista pitäisi jarruttaa, kunnes keksimme miten kaupungeissakin päästäisiin 2,1 mukulaan per nainen. Siihen asti kaupungit ovat kuolemanloukkuja, jotka eivät nosta Suomea yhtään mihinkään.”

    Silloin, kun muutin takaisin Suomeen valitsin kaupungiksi suomen parhaimman asuinpaikan, Lappeenrannan. Muutaman vuoden ajan etsin keskustasta asuntoa. Sitten etsin hieman kiivaammin. Kävi ilmi, että koko keskustassa ei ole ensimmäistäkään 5 makuuhuoneen kerrostaloasuntoa. Onneksi tilaamalla sai mieleisen kivitalon, vaikka se autoilijaksi pakottikin. Sitten kun lapset muuttaa pois niin voi ostaa kerrostalokämpän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  31. Tompelo kirjoitti 12.1.2016 kello 18:52

    eemil: Maataloustuotanto on tuettua läpi EU:n

    Jeps, on se. Karmeaa.

    Joku varmaan vielä muistaa, että eräs raisiolainen maatalousmiljonääri oli neuvottelemassa ulkoministerinä Suomea EUhun. Pääministeri oli kepulainen myös. Minkähän takia? Ja minkä takia liittymisen ehdoksi laitettiin, että miljonääriviljelijöille pitää maksaa vielä kansallisia tukia EU-tukien päälle?

    Hmm, joku tässä haisee. Ei vaineskaan, selvähän se on, että miljonäärit pitävät puolensa. Move on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  32. LK kirjoitti 12.1.2016 kello 19:34

    Liian vanha: Oletko kuullut, että myös muissa EU-maissa maksetaan maataloustukea ?

    Oletko kuullut, että maailmassa on yli 190 valtiota?

    Lihat Brasiliasta, riisit Kiinasta ja niin edelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.1.2016 kello 19:45

    Jotain vikaa maataloustuessa on, kun pellon hinta täällä raukoilla rajoilla on oikeinen maatalousmaiden tasolla. Ricardon maanvuokralaki on kansantalouden vanhimpia teorioita. Sen mukaan maataloustuotteiden korfkeampi hinta (tai tuotannon tuki) ei mene viljelijälle vaan pellon omistajalle. Suomessa viljelijät ostavat peltonsa kolme kertaa vuosisadassa sisariltaan. Maataloustuki on tukea kaupnkeihin muuttaville sisarille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Mikko M kirjoitti 12.1.2016 kello 19:57

    “Maataloustuki on tukea kaupunkeihin muuttaville sisarille” – Helsingin asuntojen hintoja ajaa ylös tukiaisilla nostettu maan hinta – maalaisliiton umpikuja – vai pirullinen suunnitelma?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  35. Anonymous kirjoitti 12.1.2016 kello 22:08

    Tompelo: Jeps, on se. Karmeaa.

    Ja minkä takia liittymisen ehdoksi laitettiin, että miljonääriviljelijöille pitää maksaa vielä kansallisia tukia EU-tukien päälle?

    Ei maataloustukea makseta millää “pitää maksaa” -periaatteella. Tukia on haettava ja tähän mennessä mm. Nalle Wahlroosin tiluksille on haettu joka vuosi. Maatalousministeriössä on tusinoittain virkamiehiä, jotka ovat viljelijöitä ja samaan aikaan virassa. Myös nämä henkilöt hakevat maataloustukea, vaikka ovat palkkatyössä. Miksi sitä ei hakisi, jos kerran tarjotaan haettavaksi? Jos ei muuten, niin kannattaa hakea tukea siihen että ei viljele vaan antaa kesannoida tai hakea tukea kasville, jota ei tarvitse korjata vaan sen voi kyntää peltoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  36. LK kirjoitti 13.1.2016 kello 6:42

    Valtio voisi myydä omistamansa maa-alueet, paitsi tietenkin puolustusvoimien käyttämät maat, ja rahoittaa sillä kaupunkien infrastruktuuri hankkeita.

    Miksi valtion pitää omistaa suurin osa Lapin maa-alueista? Miksi näitä ei voida myydä? Miksi valtion täytyy harrastaa metsätaloutta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  37. eemil kirjoitti 13.1.2016 kello 8:31

    teekkari: Maidon litrahinnan pitäisi olla juuri se, mitä siitä ollaan valmiita markkinoilla maksamaan. Ei siihen mitään suunnitelmataloutta tarvita.

    Enkä mä nyt varsinaisesti sanoisi sipulin hinnan olevan vielä ihan niin kipurajoilla, että sitä pitäisi kuluttajille erikseen tukea…

    Vika onkin siinä, että kuluttaja ei tiedä , mikä on hyvää maitoa. Maku ei erottele laatua. Kuluttaja luulee, että halvin on parasta. Sen vuoksi markkinatalous ei toimi ohjausessa terveelliseen ruokaan. Tarvitaan myös elintarvike- ja ympäristölainsäädäntöä ja valvontaa. Tämä taasen rajoittaa markkinavetoista kilpailua.

    Tuossa sipulin nykyhinnassahan on juuri se kuluttajan saama hintatuki, läpi EU:n.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  38. TimoT kirjoitti 13.1.2016 kello 10:36

    Osmo Soininvaara:
    Jotain vikaa maataloustuessa on, kun pellon hinta täällä raukoilla rajoilla on oikeinen maatalousmaiden tasolla. Ricardon maanvuokralaki on kansantalouden vanhimpia teorioita. Sen mukaan maataloustuotteiden korfkeampi hinta (tai tuotannon tuki) ei mene viljelijälle vaan pellon omistajalle. Suomessa viljelijät ostavat peltonsa kolme kertaa vuosisadassa sisariltaan. Maataloustuki on tukea kaupnkeihin muuttaville sisarille.

    Yrittäjän ylijäämä pääomittuu aina siihen tuotannontekijään, josta on eniten niukkuutta. Maatalouden tärkein tuotannontekijä on maa, jonka valmistus on kuulemma lopetettu. Kyllä sitä pääomittumista on muissakin elinkeinoissa. Ei se Onnisessakaan enää sukupolvenvaihdos onnistunut, kun tulokset olivat pääomittuneet yrityksen arvoon.
    EU:n alueella ovat yhtenäiset maataloustuotteiden hinnat ja tuet. Siitä seuraa automaatisesti yhtenäinen maan hintakin. Ainoastaan luonnonolosuhteiltaan selvästi heikoimmilla alueilla se jää selvästi alhaisemmaksi. Suomessa näitä on maan itä- ja pohjoisosissa, Keski-Ja Etelä-Euroopassa vuoristot ja kuivuudesta kärsivät alueet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  39. Andy kirjoitti 13.1.2016 kello 11:19

    Helsingin suunnitelmat sisääntuloväylien rakentamiseksi bulevardeiksi on parasta mitä poliitikkojen aivosoluista on syntynyt pitkään aikaan, ja sillä on mahdollista korjata aika paljon eriytyneen kaupunkikehityksen aiheuttamia vaurioita.

    Maailmanlaajuinen trendi yksinkertaisesti on se että ihmiset haluavat asua kaupungeissa ja uuden talouden työpaikat syntyvät kaupunkeihin.

    Bulevardihanke tulee kohtaamaan massiivista vastustusta erilaisten maakunta- ja autoeturyhmien taholta. Kaupunkipoliitikkojen vain pitää tapella vastaan. Kohtalonkysymys Helsingille ja koko Suomelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  40. Tompelo kirjoitti 13.1.2016 kello 12:43

    TimoT: EU:n alueella ovat yhtenäiset maataloustuotteiden hinnat ja tuet.

    Onko Suomi lopettanut kansalliset tuet?

    (Yrittäjän ylijäämä kohdentuu siihen, mistä yrittää kokee saavansa suuriman hyödyn – tai ilon. Niukkuudella ei ole asian kanssa tekemistä, paitsi verovarain ylläpidetyssä tuottamattomassa toiminnassa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  41. teekkari kirjoitti 13.1.2016 kello 12:53

    TimoT: EU:n alueella ovat yhtenäiset maataloustuotteiden hinnat ja tuet.

    Ei ole.

    Suomessa maksetaan EU-tukien lisäksi ns. kansallista tukea, ja Suomi on käyttänyt suuren määrän poliittista pääomaa saadakseen erityisoikeuden tällaisten tukien maksamiseen. Eli Suomi on antanut periksi monissa muissa tärkeissä asioissa, jotta saisimme vääristää markkinoita maksamalla vielä enemmän rahaa maajusseille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  42. eemil kirjoitti 13.1.2016 kello 15:19

    teekkari: jotta saisimme vääristää markkinoita maksamalla vielä enemmän rahaa maajusseille

    Lueppas tämä :

    https://www.tem.fi/files/43845/Yritystukiselvitys.pdf

    Suomessa maksetaan elinkeinotukia n. 1,2 mrd euroa /v. Tästä summasta puuttuvat vielä Teollisuussijoituksen maksamat yritystuet. Vääristävätkö nämä kilpailua ?

    Kansallisia luonnonvarakorvauksia maksetaan 325 milj. euroa. Niiden tarkoituksena on tasoittaa Suomen eri alueiden välisiä tuottavuuseroja. En tiedä sisältyvätkö nämä tuet ym. yritystukiin, luultavasti.

    http://mmm.fi/kansalliset-maataloustuet

    Tompelo: miljonääriviljelijöille pitää maksaa vielä kansallisia tukia EU-tukien päälle?

    EU:n suurimpia maataloustukien saajia ovat Englannin kuningashuone, ranskalaiset ja saksalaiset aateliset. Meidän Herlinit, Wahlroosit jne. ovat näihin verrattuina kioskinpitäjiä. Myös Helsinki ja monet muut kaupungit kuittaavat maatoustukia.

    Vai onko siinä tullut muutos ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  43. eemil kirjoitti 13.1.2016 kello 17:55
  44. ostan juuston venäjältä kirjoitti 13.1.2016 kello 21:03

    Tukea maksetaan myös tuen päälle. Se oli kansallinen kriisi, kun putinin pakotteet tulivat ja juustosta ei saatu vientitukea. Joutuivat suomalaiset itse syömään maksamansa juuston.

    En ymmärrä, miksi suomalainen veronmaksaja maksaa pietarilaisten perunat. Suomessa loppui suurin osa pottulaaduista ja perunapulastakin puhuttiin, kun tukirahoilla painettiin hinta tasolle, jolla kasakka osti kaiken, minkä irti sai.

    Onneksi tuli pakotteet. suomalaisen maataloustukirahan ja vientitukirahan antaminen venäläisille on ollut 2000 luvun suurinta hälmöilyä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  45. LK kirjoitti 13.1.2016 kello 21:30
  46. teekkari kirjoitti 13.1.2016 kello 21:42

    eemil: Lueppas tämä :
    https://www.tem.fi/files/43845/Yritystukiselvitys.pdf
    Suomessa maksetaan elinkeinotukia n. 1,2 mrd euroa /v. Tästä summasta puuttuvat vielä Teollisuussijoituksen maksamat yritystuet. Vääristävätkö nämä kilpailua ?

    Hauskaa muuten nähdä, että maataloustukea onnistutaan piilottamaan tuonnekin: suurin yksittäinen yritystukierä tuon raportin mukaan on “energiaverotuki energiaintensiiviselle teollisuudelle ja kasvihuoneyrittäjille“, 320 miljoonaa. Toisaalta tuista löytyy 50 miljoonaa maaseudun “mikroyrityksille”, eli sellaisille jotka eivät työlistä ketään. Nämä molemmat tuet oli muuten raportissa arvioitu kohtiin “tehottomat” tai “rakennemuutosta hidastavat tuet”.

    Eli vaikka yritystuet vääristävätkin kilpailua, niitä sentään maksetaan (siis maatalouden piilotukia lukuunottamatta) lähinnä tarveharkintaisesti t&k invetointien edistämiseksi ja rakennemuutosten vauhdittamiseksi, ei tasan esimerkiksi yritysten hallinnassa olevan toimistopinta-alan mukaan.

    Maataloustuki sen sijaan ei edistä minkäänlaista innovaatiota tai rakenneuudistusta tai tuotannon tehostumista, pikemminkin päinvastoin. Ja kuten esimerkkisi Englannin kuningashuoneesta ja Helsingin kaupungista todistaa, maataloustuista hyötyvät lähinnä ne tahot, jotka ovat syystä tai toisesta päätyneet omistamaan suuria määriä maata joskun ajalla ennen maataloustukien keksimistä. Maataloustuotannon kanssa tuilla ei ole mitään tekemistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  47. eemil kirjoitti 14.1.2016 kello 9:37

    ostan juuston venäjältä: Onneksi tuli pakotteet. suomalaisen maataloustukirahan ja vientitukirahan antaminen venäläisille on ollut 2000 luvun suurinta hälmöilyä

    Asia ei ole taaskaan noin mustavalkoinen, perisuomalainen kateusko sumentaa silmät. Seuraavassa hyvä paperi kansainvälisen kaupan maailmanlaajuisista neuvotteluista.

    https://www.mtk.fi/ajankohtaista/teemat/eurovaalit2014/fi_FI/maailmankaupan_saannot_myllerryksessa/

    Jos Suomi luopuisi yksipuolisesti vientituista, niin kaikki muut maat tekisivät samoin, vai ? Suurimmat vientituet ovat Kanadan ja USA:n elintarvikemarkkinoilla.

    Kateus saa näkemään asiat kapeasti, piilopirtin savuräppänästä. Elintarvikkeiden vienti hyödyttää elintarvikkeita valmistavan teollisuuden työntekijöitä, tukkukaupan työntekijöitä ja rekkakuskeja. Nämä taasen takaavat byrokratian moninaisia työpaikkoja , jotka ovat korkeammin palkattuja kuin edelliset. Ketjua voisi jatkaa vielä pitkällekin, mutta eikö jokainen hahmota sen ilman avaamistakin?

    Paperissa tulee hyvin myös esiin lainsäädäntö viranoamaisseuranta ruuan koko valmistusketjun aikana. Yksittäisen kuluttajan on mahdotonta selviytä siitä, joten eettisen ja terveellisen
    ravintoketjun varmistus on parempi luovuttaa sille kuin vapaille markkinavoimille.

    LK: Miksi Suomi saa hakata havumetsää lihakarjan laidunmaaksi, mutta Brasilia ei saisi hakata sademetsää lihakarjan laidunmaaksi?

    https://www.mtk.fi/ajankohtaista/teemat/eurovaalit2014/fi_FI/maailmankaupan_saannot_myllerryksessa/

    Suomessa ko. toiminta on lillukan varsia verrattuna sademetsien hävittämiseen.

    teekkari: Hauskaa muuten nähdä, että maataloustukea onnistutaan piilottamaan tuonnekin: suurin yksittäinen yritystukierä tuon raportin mukaan on

    Kun se vaan on kuluttajan ruokakorin tukea. Asenteellisuus näkyy pahasti: kaikki muu tukeminen on ok , mutta kuluttajan ruokakorin tukeminen elintarviketuotannon kautta on pahasta. Kyllähän sellainen tietysti on ymmärrettävissä hyvätuloisten ja tuetun ruokailun nauttijoiden kohdalla esim. opiskelijoiden. Mutta köyhien ihmisten tilanne ei ole yhtä hyvä, tukea tarvitaan.

    Paperin lukeminen oli teekkarilla hyvin valikoivaa. Raportti tarkastelu tukia rakennemuutoksen edistämisen kantilta. Miten kaupungit handlaavat maaseudun rakennemuutoksen, jos sitä vielä kiihdytetään poistamalla nämä vähäiset tuet ? Nytkin on jo vaikeuksia, vaikka invaasio on vasta nupullaan.

    teekkari: Maataloustuki sen sijaan ei edistä minkäänlaista innovaatiota tai rakenneuudistusta tai tuotannon tehostumista, pikemminkin päinvastoin.

    Tuo on kyllä täyttä sitä itseään eikä pidä paikkaansa. Heitto edustaa mitä pahinta arroganssia ja tietämättömyyttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  48. TimoT kirjoitti 14.1.2016 kello 10:55

    teekkari: Ei ole.

    Suomessa maksetaan EU-tukien lisäksi ns. kansallista tukea, ja Suomi on käyttänyt suuren määrän poliittista pääomaa saadakseen erityisoikeuden tällaisten tukien maksamiseen. Eli Suomi on antanut periksi monissa muissa tärkeissä asioissa, jotta saisimme vääristää markkinoita maksamalla vielä enemmän rahaa maajusseille.

    Tukien kansallinen maksuosuus kuuluu EU:n maatalouspolitiikan aivan keskeisiin perusprinsiippeihin. Periaatehan on, että saadaksesi euron EU:lta sinun kuluu panna euro omistasi. Tätä noudatetaan kaikissa maissa ja myöskin muissa tuissa kuin maataloustuissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  49. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.1.2016 kello 11:12

    EU:n maataloustuen vastaanottaminen ei edellytä kansallista tukea, vaan Suomen maksama kansallinen tuki on neuvotteluissa saatu erioikeus, joka loukkaa esimerkiksi Ruotsin maatalouden etua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. eemil kirjoitti 14.1.2016 kello 12:29

    Osmo Soininvaara:
    EU:n maataloustuen vastaanottaminen ei edellytä kansallista tukea, vaan Suomen maksama kansallinen tuki on neuvotteluissa saatu erioikeus, joka loukkaa esimerkiksi Ruotsin maatalouden etua.

    Tämä on totta, mutta Ruotsi maksaa yritystukia teollisuuteen ja palveluihin 0.8 % BKT:sta, so. 2600 miljoonaa euroa- Suomi maksaa 1200 miljoonaa euroa, olisiko n. 5 % BKT:sta.

    Joten Ruotsin maksama kansallinen tuki nimiöidään vain eri tavalla, he ovat sen verran meitä suomalaisia nällimpiä. Nyt kukaan, ei edes teekkari ja O.S. syytä ruotsalaisia maatalouden kansallisesta tukemisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  51. TimoT kirjoitti 14.1.2016 kello 12:49

    Osmo Soininvaara:
    EU:n maataloustuen vastaanottaminen ei edellytä kansallista tukea, vaan Suomen maksama kansallinen tuki on neuvotteluissa saatu erioikeus, joka loukkaa esimerkiksi Ruotsin maatalouden etua.

    Esim. ympäristötuesta EU maksaa puolet ja kansallisesti rahoitetaan puolet. Se näkyy jopa tilityksessäni. Tukea ei tule, jos ei ole kansallista rahoitusta. Ihmettelen kovasti, miten ruotsalaiset kokevat sen loukkaavan heidän etuaan, sillä he eivät itse pysty tuottamaan edes omaa tarvetta varten elintarvikkeita, saati sitten vientiin. Ns. pohjoista tukea ruotsalaiset saavat maksaa aivan kuten suomalaisetkin 62 leveyspiirin pohjoispuolella. Se tulee kokonaan kansallisista varoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  52. teekkari kirjoitti 14.1.2016 kello 13:26

    eemil: Kun se vaan on kuluttajan ruokakorin tukea. Asenteellisuus näkyy pahasti: kaikki muu tukeminen on ok , mutta kuluttajan ruokakorin tukeminen elintarviketuotannon kautta on pahasta. Kyllähän sellainen tietysti on ymmärrettävissä hyvätuloisten ja tuetun ruokailun nauttijoiden kohdalla esim. opiskelijoiden. Mutta köyhien ihmisten tilanne ei ole yhtä hyvä, tukea tarvitaan.

    Jos kuluttajan ruokakorin hintaa halutaan tukea, alennetaan arvonlisäveroa. Jos köyhän asemaa halutaan tukea, lisätään tulonsiirtoja köyhille tai kevennetään köyhien verotusta.

    Kotimaisen maatalouden tukeminen on suoraan köyhiltä pois, koska köyhät nyt jokatapauksessa ostavat sitä halvempaa, ulkomaista ruokaa.

    Maataloustuki on tukea maanomistajille. Köyhien kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  53. eemil kirjoitti 14.1.2016 kello 14:28

    teekkari: Kotimaisen maatalouden tukeminen on suoraan köyhiltä pois, koska köyhät nyt jokatapauksessa ostavat sitä halvempaa, ulkomaista ruokaa.

    Heitto vailla näyttöä.

    Jos siirrämme tuetun ruuan muunlaiseksi tueksi, niin se ei välttämättä ohjaudu terveelliseen , kotimaiseen ruokaan. Rahalla voi ostaa niin paljon muutakin kivaa.

    Kansanterveysajattelua parhaimmillaan on se, että terveellinen ruoka on hinnaltaan kaikkien saavutettavissa.

    Esim. jos teekkarille annetaan käteen 100 euroa, niin kumpaa se ostaa kaljaa ja roskaruokaa vai terveellistä ruokaa. Nyt hän voi opiskelijaruokalasta ostaa verovaroin kahteen kertaan subventoitua terveellistä, kansallisten ruokasuositusten mukaan valmistettua ruokaa.

    Opiskelijaruokalasta ei saa ööliä. (teekkari tässä tarkoittaa opiskelijoita yleensä)

    Arvonlisäveron laskeminen koskee myös rikkaita , ja vähentää valtion verotuloja. Tämä taas heikentää köyhille maksettavien tukien ja etuisuuksien mahdollisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  54. teekkari kirjoitti 14.1.2016 kello 19:03

    eemil: Jos siirrämme tuetun ruuan muunlaiseksi tueksi, niin se ei välttämättä ohjaudu terveelliseen , kotimaiseen ruokaan. Rahalla voi ostaa niin paljon muutakin kivaa.

    Kansanterveysajattelua parhaimmillaan on se, että terveellinen ruoka on hinnaltaan kaikkien saavutettavissa.

    Suomessa maataloustuen osuus maatalouden tulosta on maailman suurin, ja Suomessa ruokavalio on yksi maailman epäterveellisimmistä. Jotenkin näyttää aika heikolta esittämäsi korrelaatio.

    Kun katsoo suomalaisen maatalouden rakennetta, tämä todellinen korrelaatio (eli maataloustuki tuottaa epäterveellistä ruokavaliota) ei enää olekaan mikään ihme. Suomessa maataloustuki kohdistuu pääosin viljanviljelyyn, maitoon (maitorasvaan) ja punaiseen lihaan, jotka kaikki ovat yliedustettuina suomalaisten lautasilla.

    Enemmän lautaselle tarvittaisiin kalaa ja vihanneksia. Kala ei kasva pellossa, ja jokainen joka väittää kotimaisen talvitomaatin olevan millään objektiivisella mittarilla järkevä tai laadultaan ulkomaista parempi tuote, pitäisi passittaa hoitoon.

    Hauskana(?) sivuhuomiona kaikki suomalaisen panimoteollisuuden käyttämä mallasohra on kotimaista, maataloustuettua tuotantoa, kuten on myös Kossun ja Leijona-viinan valmistukseen käytetty ohra. Eli maataloustuki on omalta osaltaan myös suomalaisten ylisuuren alkoholinkulutuksen takana.

    Suomi kuntoon maataloustuet poistamalla!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  55. Supikoira kirjoitti 14.1.2016 kello 21:45

    http://yle.fi/uutiset/sellutehtaan_jatelietteen_kaytto_lannoitteena_tekee_pelloista_hiilinieluja/8595745

    Paperi- ja selluteollisuuden sivutuotteiden käyttöä maanparannuksessa vauhdittaa myös se, että tämän vuoden alusta orgaanisten aineiden kierrättämisestä on alettu maksaa viljelijälle ympäristötukea.

    ****************************

    Ei tämä ole todellista. Maksetaanko siitä kyljen kääntämisestäkin tukea? Uunin pankolla on niin raskasta! Niin raskasta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  56. eemil kirjoitti 15.1.2016 kello 9:39

    teekkari: Suomessa maataloustuen osuus maatalouden tulosta on maailman suurin,

    Millaiseen tilastoon perustat väitteen ? Tilastoissa vääristää suhdetta se, että Suomessa maksetaan maatalouden tuotteista vähemmän kuin muualla, täällä vaikuttaa “hintakartelli”. Sitä ei pysty näyttämään toteen, mutta se näkyy kukkarossani.

    teekkari: Suomessa ruokavalio on yksi maailman epäterveellisimmistä. Jotenkin näyttää aika heikolta esittämäsi korrelaatio

    En esittänyt noin yksinkertaista, insinööriajattelukorrelaatiota. Terveyspolitiikka on paljon monisyisempää. Siihen liittyy tarhaiästä lähtevä terveyttä edistävä ravintokäyttäytyminen. Se jatkuu läpi kouluiän sisältäen esim. yläkoulun kotitalouden, terveystiedon, liikunnan, kouluterveydenhoitopalvelun jne. Lukioiässä on teekkarikin saanut kattavan paketin terveystietoa ja kansallisen ruokasuosituksen mukaisesti valmistetun kouluruokailun.

    Otaniemessä, Tampereella, Lappeenrannassa jne. teekkari on saanut opintorahalla ostaa tuetun opiskelijalounaan, joka on toivottavasti valmistettu kotimaisesta (tuettu) (ei brasilialaisesta) lihasta lisukkeineen. YTHS:n ilmaispalvelut tukevat tarvittaessa hänen elämänhallintaansa ravintokäyttäytyminen mukaan lukien.

    Valitettavasti on niin , että suomalainen ruokavalio läpivalaistuna ei ole näin hyvin kontrollissa. Sosioekenomiset terveyserot ovat suuret. Vähemmän kouluja käyneet, alemmissa tuloluokissa olevat syövät epäterveellisesti. Ja tämän vuoksi tarvitaan “halvennettuja” terveellisiä ruoka-aineita , joihin useimmilla olisi varaa. Sen vuoksi puhutaankin halvemmista kasviksista, sokerin ja alkoholin korkeammasta verottamisesta jne.

    Mutta miten saataisiin kansallista tietotasoa nostettua aikuisilla ? Siinäpä se villakoiran ydin. Tarvitaan uusia interventioita Pohjois-Karjala-projektin tapaan nykyajalle sovellettuna.

    teekkari: kotimaisen talvitomaatin olevan millään objektiivisella mittarilla

    https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html

    Tuossa on aika hyvä paperi vastuullisesta ruokakäyttäytymisestä. Kotimainen lihantuotanto on kuitenkin terveemmällä pohjalla kuin ulkomainen lihantuotanto.

    teekkari: . Eli maataloustuki on omalta osaltaan myös suomalaisten ylisuuren alkoholinkulutuksen takana.

    Sitten tuo vilja ja pikemminkin alkoholi tuotaisiin kaikki Virosta . Ja maksamamme EU-jäsenmaksu menisi Viron viljelytukiin. Kulutuksen ohjaus taasen kuuluu lainsäädännölle ja kansanterveystölle (ennalta ehkäisevä).

    Voisiko myös opiskelijoiden osakuntaoluiden verokohtelua (myyntiä /ostoa) tarkentaa ?

    Supikoira: orgaanisten aineiden kierrättämisestä on alettu maksaa viljelijälle ympäristötukea.

    Lue :ympäristökorvaus luonnonvarapalveluista.

    Kummalle tämä onkaan tukea. Selluteollisuudelle vai maataloudelle ? Jussi maksaa rahdit ja levitykset ja saa siihen tuen. En tiedä mitä veloitus on sivuvirtatuotteesta? Kyseinen lannoite /maanparannusaines ei tuota samanalaista kasvua kuin teollinen apulanta. Halvemmaksi jussille tulisi teollisen apulannan käyttö. Nyt teollisuus pääsee eroon jätteistään ,ja viljelymaan kasvukunto pysyy paremmalla tolalla .Seuraa win -win-tilanne, jossa vielä yhteiskunta voittaa lannoitehuuhtoutumien riskin vähentymisenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  57. teekkari kirjoitti 15.1.2016 kello 15:49

    eemil:

    — tarhaiästä lähtevä terveyttä edistävä ravintokäyttäytyminen —
    — kattavan paketin terveystietoa —
    — opintorahalla ostaa tuetun opiskelijalounaan —
    — sokerin ja alkoholin korkeammasta verottamisesta —
    — kansallista tietotasoa nostettua —
    — Kulutuksen ohjaus taasen kuuluu lainsäädännölle ja kansanterveystölle —

    Hyviä pointteja, mutta mä en nyt oikein ymmärrä, mikä se maataloustuen rooli tässä oli?

    Kansanterveyden edistäminen on hyvä tavoite ja sen saavuttamiseen on monia tapoja, mutta maitorasvan ja mallasohran tuotannon tukeminen on yksiselitteisesti täysin tämän tavoitteen vastainen toimenpide.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  58. eemil kirjoitti 15.1.2016 kello 18:39

    teekkari: Hyviä pointteja, mutta mä en nyt oikein ymmärrä, mikä se maataloustuen rooli tässä oli?

    Se on tässä : Vähemmän kouluja käyneet, alemmissa tuloluokissa olevat syövät epäterveellisesti. Ja tämän vuoksi tarvitaan “halvennettuja” terveellisiä ruoka-aineita , joihin useimmilla olisi varaa. Sen vuoksi puhutaankin halvemmista kasviksista, …

    teekkari: maitorasvan ja mallasohran tuotannon tukeminen on yksiselitteisesti täysin tämän tavoitteen vastainen toimenpide.

    Eihän : maidosta jalostetaan mitä moninaisimpia terveystuotteita, myös oluella on kohtuullisesti nautittuna terveyttä edistävä funktio. (en tarkoita teekkarien vappubileitä)

    Esim. tämä :

    http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/probiootit_hyotya_vai_huijausta

    Saadessaan raaka-aineen (maito) halvalla, elintarviketeollisuus voisi myydä lopputuotteenkin halvalla. Tällöin olisi vähätuloisilla ym. ryhmillä mahdollisuus terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  59. Tompelo kirjoitti 15.1.2016 kello 20:18

    Supikoira: Ei tämä ole todellista. Maksetaanko siitä kyljen kääntämisestäkin tukea?

    Keskikokoisen tilan omistaja saa “kesannointia” harrastamalla noin 9 000–10 000 euroa kuussa (peltoalaa n. 50 ha ja perustuki n. 120€/ha ja viherryttämistuki n. 75€/ha plus vielä joitain pienempiä tukia). Koska olen katsellut viljelijöiden puuhastelua vain vierestä, en ihan tarkkaa tiedä, mitä laitumena tai nurmena pitäminen pitää sisällään. Mutta käsittääkseni vesakko pitää käydä katkomassa ehkä kerran vuodessa. Sen lisäksi on tietysti paljon sitä kyljen kääntämistä. Toki voi joskus joutua tilaamaan metsurin kaatamaan puuta, jos vaikka vaimo välttämättä haluaa viettää talven Thaimaassa. Riippuu tilan koosta ja siitä, onko Mersu myös vaihdettava uuden väriseen.

    Toivottavasti joku kertoo, että olen totaalisen väärässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  60. teekkari kirjoitti 15.1.2016 kello 21:14

    eemil: Saadessaan raaka-aineen (maito) halvalla, elintarviketeollisuus voisi myydä lopputuotteenkin halvalla. Tällöin olisi vähätuloisilla ym. ryhmillä mahdollisuus terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin.

    Etkös sä vielä äsken valitellut alvin laskun kohdistuvan myös rikkaisiin, mutta nyt haluat tukea koko meijeriteollisuuden raaka-ainekustannuksia jotta jotkut kalliit erikoistuotteet olisivat pari senttiä halvempia? Siis sen saman meijeriteollisuuden, jonka muita tuotteita ovat kansanterveyden kannalta tuhoisat voi ja rasvaiset juustot, joissa raaka-aineen osuus lopputuotteen hinnasta on paljon suurempi kuin erikoistuotteissa?

    Marginaalisesti terveysvaikutteisilla, kalliilla “super”maitotuotteilla ei ole minkäänlaista vaikutusta kansanterveyteen (linkittämäsi artikkelin tuomio: “Ei haittaakaan”); paljon halvemmalla syö oikeasti terveellisesti ostamalla tuoreita ulkomaisia vihanneksia. Jopa jokaisen köyhän opiskelijan perusruokavalioon kuuluva tölkkitonnikala on terveellisempää kuin kotimaisen meijeriteollisuuden tuotteet.

    Kansallinen maataloustuki on mahdollisimman huono työkalu terveellisen ruokavalion edistämiseen. Se kohdistuu surkeasti, eikä suomalaisilla tuilla edes teoriassa voi olla mitään käytännön vaikutusta globaaleilla markkinoilla määräytyviin hintoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  61. LK kirjoitti 16.1.2016 kello 9:37

    Mitään tieteellistä näyttöä ei löydy väitteelle, että suomalainen ruoka olisi terveellisempää, kuin ulkomaalainen ruoka.

    Ei raaka-aineiden, eikä eineksien kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  62. eemil kirjoitti 16.1.2016 kello 10:04

    Tompelo: Toivottavasti joku kertoo, että olen totaalisen väärässä.

    Tuo on sellaista tuubaa, että panee epäilemään henkilön olevan vielä -60-luvulla. Tai sitten onko hänen mielestään jossakin muualla paremmin, ehkä itäisessä naapurimaassamme ???

    LK: Mitään tieteellistä näyttöä ei löydy väitteelle, että suomalainen ruoka olisi terveellisempää, kuin ulkomaalainen ruoka.

    http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/ala_huoli_torjunta_aineista

    http://www.iltalehti.fi/ruoka/2011012713084326_ru.shtml

    Nuo eivät ole alkuperäislähteitä, mutta perustuvat EVIRA:n tekemiin analyyseihin.

    http://www.hs.fi/tiede/a1382678917956

    Tässä on tiukka paperi, ja suomalaisen elintarvikkeen ylivoimaisuus tulee esiin paatuneemmallekin kaunaatikolle. On huomattava , että suomalainen parempi laatu ei koske vain vihanneksia ja broilereita vaan se on parempaa läpi kaiken tuotannon.

    Yhtenä syynä ovat suhteellisen pienet tuotantoyksiköt. Maailman suurilla eläintehtailla ja valtavilla viljelyaloilla riskien hallinta on mahdoton yhtälö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  63. Anonyymi kuluttaja kirjoitti 16.1.2016 kello 11:11

    LK:
    Mitään tieteellistä näyttöä ei löydy väitteelle, että suomalainen ruoka olisi terveellisempää, kuin ulkomaalainen ruoka.

    Ei raaka-aineiden, eikä eineksien kohdalla.

    Kiinalaiset tekivät maitotuotteita, joissa oli mukana jotain melamiinia tms. En tiedä tapausta, jossa Suomeesa olisi tehty samoin. Italialaiset tekivät pilaantuneista juustoista sulatejuustoa.Taaskaan en tiedä suomesta vastaavaa tapausta. Hevosen lihaa myytiin naudanlihana pari vuotta sitten euroopanlaajuisesti. Suomessa pakkauksissa on todennäköosesti stiä mitä ilmoitetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  64. teekkari kirjoitti 16.1.2016 kello 12:12

    eemil: Tässä on tiukka paperi, ja suomalaisen elintarvikkeen ylivoimaisuus tulee esiin paatuneemmallekin kaunaatikolle. On huomattava, että suomalainen parempi laatu ei koske vain vihanneksia ja broilereita vaan se on parempaa läpi kaiken tuotannon.

    Lainaus linkittämästäsi IL:n artikkelista: “[Juha] Laakson (Tukes) mukaan tutkimuksessa mitatut suurimmatkin annokset olivat niin pieniä, että niillä tuskin on kuluttajaan vaikutusta.”

    Kaikki Suomessa myytävä ruoka on kemiallisesti turvallista, ja viranomaisten valvonnassa. Torjunta-ainehysteria on täysin liioiteltua, ja johtaa liian helposti epäterveellisiin valintoihin. Ja sen “puhtaan” kotimaisen talvitomaatin ilmastopäästöt ovat sen verran suuret, että kohta saadaan Suomessakin kylvää pellot täyteen hyönteistorjunta-aineita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  65. Tompelo kirjoitti 16.1.2016 kello 13:26

    eemil: Tuo on sellaista tuubaa, että panee epäilemään henkilön olevan vielä -60-luvulla. Tai sitten onko hänen mielestään jossakin muualla paremmin, ehkä itäisessä naapurimaassamme ???

    60-luvulla? Venäjällä? Mitä ihmettä sinä taas höpäjät.

    60-luvula tilakoko oli paljon, pienempi. Suurin osa tiloista ei edes elättänyt viljelijäperhettä. Hehtaareita oli muutama ja lehmiä yksi tai kaksi. Katso “Kahdeksan surmanluotia”.

    Venäjän maataloudesta en tiedä paljon mitään enkä viitsi ottaa selvää. Miksi ottaisin? Suomen verrokkimaat ovat Euroopan vauraat maat (toistaiseksi). Niitä kun vertailee, suomalaiset maksavat ylivoimaisesti eniten maataloustukia BKT:seen ja ostovoimaan suhteutettuna. Muistaakseni maatalouden osuus BKT:sta on 0,3%. Budjetista sen tukemiseen menee 5-8 prosenttia (osa EU:n kautta), eikä summaan ole vielä edes laskettu ympäristöhaittojen kustannuksia. Suomi maksaa EU:ssa Ranskan jälkeen eniten euroja tukiin. Joo, luit oikein, ei suhteellisesti vaan absoluuttisesti (professori Esko Niemi).

    Sen kyllä myönnän, että en tiedä, paljonko keksimääräinen viljelijä saa tai voisi saada näitä lähes vastikkeettomia tukia. Tieto ei selvästikään haluta levitellä. Tukijärjestelmä on myös niin monimutkainen, että on vaikea nopeasti itse saada kokonaiskäsitystä. Mutta tietenkin asia on niin, että tukia ei ole kuin pieneltä osin sidottu tuotantoon. Loput on sitä potentiaalista kyljenkääntörahaa (toki monet sitten puuhastelevat kaikenlaista parantaakseen elintasoaan, ja onhan tulot selvästi paremmat kuin muilla ja vaurauttakin enemmän).

    Sen verran kuitenkin tsekkasin, että taitaa se “kesannointituki” olla pienempi kuin yllä esittämäni 10 000€. Jotta tuollaiseen summaan pääsee käsiksi, pitää olla selvästi keskikokoa suurempi tila. Kun maataloustuki jaetaan tilojen määrällä, saadaan noin 60 0000 vuodessa eli viitisen tonnia kuussa. Päälle tulee sitten tietysti myyntikate eläimistä, viljasta tai mitä tomaatteja nyt sitten sattuu viljelemään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  66. TimoT kirjoitti 16.1.2016 kello 13:47

    Tompelo: Keskikokoisen tilan omistaja saa “kesannointia” harrastamalla noin 9 000–10 000 euroa kuussa (peltoalaa n. 50 ha ja perustuki n. 120€/ha ja viherryttämistuki n. 75€/ha plus vielä joitain pienempiä tukia).Koska olen katsellut viljelijöiden puuhastelua vain vierestä, en ihan tarkkaa tiedä, mitä laitumena tai nurmena pitäminen pitää sisällään. Mutta käsittääkseni vesakko pitää käydä katkomassa ehkä kerran vuodessa. Sen lisäksi on tietysti paljon sitä kyljen kääntämistä. Toki voi joskus joutua tilaamaan metsurin kaatamaan puuta, jos vaikka vaimo välttämättä haluaa viettää talven Thaimaassa. Riippuu tilan koosta ja siitä, onko Mersu myös vaihdettava uuden väriseen.

    Toivottavasti joku kertoo, että olen totaalisen väärässä.

    Onko viljelijät sitten tyhmiä, kun yrittävät tuottaa esim. maitoa ja saavat siitä jäämään käteen keskimäärin vähemmän kuin 2000 euroa kuussa, jos pelkästään kylkeä kääntämällä pääsisi kymppitonnin kuukausiansioihin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  67. Syltty kirjoitti 16.1.2016 kello 14:56

    Kun se maatalous on niin kannattamatonta puuhaa, niin minkä ihmeen takia maksetaan kaikenlaisia aloittamis ja jatkamistuki? Eikö pitäisi ennemmin siirtyä nykyisten maajussien saattohoitoon kuin huikutella lisää viattomia ihmisiä siihen kurjuuteen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  68. MikkoM kirjoitti 16.1.2016 kello 18:11

    Sen 2200 euroa Pellervo laskee ihan omalla tavallaan. Katsotaan tilan pääoma-arvo, lasketaan sille kuuluva 5% tuotto. Vähennetään se tilan tuloista. Jäljelle jäänyt on tilallisen “palkka”. No tuo pääoma-arvo, pellon hinta, on korkea, kiitos tukien, (“perusosingon” vrt. Perustulo). Niinpä palkka ja “tuntiansio” näyttävät niin matalilta että pääsevät iltapäivälehtien lööppeihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  69. Tompelo kirjoitti 16.1.2016 kello 18:40

    TimoT: Onko viljelijät sitten tyhmiä, kun yrittävät tuottaa esim. maitoa ja saavat siitä jäämään käteen keskimäärin vähemmän kuin 2000 euroa kuussa, jos pelkästään kylkeä kääntämällä pääsisi kymppitonnin kuukausiansioihin?

    Kymppitonni oli liikaa, sori. Lähempänä oikeaa lienee viitisen tonnia luultavasti alle. Mutta kuten jos sanoin summia on vaikea löytää, koska Suomessa ei näemmä ole tahoa, jonka velvollisuuteen kuuluu esim. keskimääräisten “kesannointitukien” julkaisu tai edes kaikkien tukien. Tämä mielipide perustuu siihen, että olen aika hyvä googlaamaan, enkä ehkä noin vartissa löytänyt tietoa.

    Sitten kun vielä pitää lehmiä ja myy maitoa, siinä voi tienata vaikka toisen mokoman päälle. Ei se tyhmää ole millään muotoa. Tuethan eivät ole yhteydessä tuotantomääriin tai myyntivoittoihin kuin aivan pieneltä osin. Tukea saa lähinnä hehtaareista ja elukoiden määrästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  70. Tompelo kirjoitti 16.1.2016 kello 18:51

    Syltty:
    Kun se maatalous on niin kannattamatonta puuhaa, niin minkä ihmeen takia maksetaan kaikenlaisia aloittamis ja jatkamistuki? Eikö pitäisi ennemmin siirtyä nykyisten maajussien saattohoitoon kuin huikutella lisää viattomia ihmisiä siihen kurjuuteen?

    Järkevää olisi asettaa kansallisen tuen päämääräksi maisemanhoidon yms. sijaan kriisivalmius. Nimi pitäisi samalla muuttaa “kansalliseksi kriisitueksi”. Sitä voisivat hakea kaikki kriisivalmiutta parantavat tahot, vaikka kaupat tai kaupunkilaiset.

    Tämäkin asia on kuitenkin suomalaisen konsensuksen perintöä kuten vaikka pakkoruotsi. Vaikka se olisi miten järjetöntä, luopua ei voi, koska joskus on näin sovittu ja me ei, perkele, tingitä. Suomi on sopimusyhteiskunta, heh.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  71. Petteri kirjoitti 16.1.2016 kello 19:38

    Tompelo: Järkevää olisi asettaa kansallisen tuen päämääräksi maisemanhoidon yms. sijaan kriisivalmius. Nimi pitäisi samalla muuttaa “kansalliseksi kriisitueksi”. Sitä voisivat hakea kaikki kriisivalmiutta parantavat tahot, vaikka kaupat tai kaupunkilaiset.

    Tuo on kyllä hyvä idea. Merkittävä osa nykyisestä maataloustuesta on itse asiassa nälkävakuutusta kriisien varalta. Kriisin koittaessa on mahdotonta polkaista maataloutta pystyyn nollasta, kyse on sekä infrastruktuurista että osaamisesta. Tuotannon merkittävä lisääminen kyllä onnistuu.

    Kun Suomessa on kohtuullinen määrä ruuantuotantoa, säilymme hengissä myös jos ruokaa ei voida tuoda ulkomailta. Läheskään 100 % omavaraisuutta ei tarvita, koska kotieläimiä lahtaamalla ja käyttämällä rehuviljaa ihmistn ravinnoksi sekä kasvattamalla kriisissä viljelyalaa jo 30-40 % omavaraisuus riittää kriisien varalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  72. TimoT kirjoitti 16.1.2016 kello 21:04

    Tompelo: Kymppitonni oli liikaa, sori. Lähempänä oikeaa lienee viitisen tonnia luultavasti alle. Mutta kuten jos sanoin summia on vaikea löytää, koska Suomessa ei näemmä ole tahoa, jonka velvollisuuteen kuuluu esim. keskimääräisten “kesannointitukien” julkaisu tai edes kaikkien tukien. Tämä mielipide perustuu siihen, että olen aika hyvä googlaamaan, enkä ehkä noin vartissa löytänyt tietoa.

    Sitten kun vielä pitää lehmiä ja myy maitoa, siinä voi tienata vaikka toisen mokoman päälle. Ei se tyhmää ole millään muotoa. Tuethan eivät ole yhteydessä tuotantomääriin tai myyntivoittoihin kuin aivan pieneltä osin. Tukea saa lähinnä hehtaareista ja elukoiden määrästä.

    Tuohon minun laskelmaani sisältyvät sekä pellon että lehmien tuotto. Ne ovat verottajan laskemia vuodelta 2013, löytyy Tilastokeskuksen taulukoista. Googlaamalla et löydä oikeita tietoja, mutta Tilastokeskus kyllä kertoo aivan täsmälliset luvut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  73. Tompelo kirjoitti 16.1.2016 kello 23:23

    TimoT: Tuohon minun laskelmaani sisältyvät sekä pellon että lehmien tuotto. Ne ovat verottajan laskemia vuodelta 2013, löytyy Tilastokeskuksen taulukoista. Googlaamalla et löydä oikeita tietoja, mutta Tilastokeskus kyllä kertoo aivan täsmälliset luvut.

    Pistätkö linkin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  74. eemil kirjoitti 17.1.2016 kello 10:51

    Tompelo: Suomi maksaa EU:ssa Ranskan jälkeen eniten euroja tukiin. Joo, luit oikein, ei suhteellisesti vaan absoluuttisesti (professori Esko Niemi).

    Onkohan nyt kuitenkin kyse tästä “luotettavasta” ja vielä vanhasta lähteestä:

    http://www.eskoseppanen.net/index.php?option=com_content&view=article&id=687:eun-suurin-nettomaksaja&catid=17:talous&Itemid=31

    Tompelo: lähes vastikkeettomia tukia. Tieto ei selvästikään haluta levitellä.

    Löytyy täältä ja onko ympäristökorvaus vastikketon ?
    http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja…/Maataloustuet-muuttuvat-2015_web.pdf

    Olet unohtanut laskelmistasi investoinnit, viljely ei onnistu lapiolla ja talikolla. Onko tieto salattua ?

    Tuolta löytyy kokonaisuus:

    http://mmm.fi/kansalliset-maataloustuet

    Tompelo: Kun maataloustuki jaetaan tilojen määrällä, saadaan noin 60 0000 vuodessa eli viitisen tonnia kuussa. Päälle tulee sitten tietysti myyntikate eläimistä, viljasta tai mitä tomaatteja nyt sitten sattuu viljelemään.

    Tuolta saa yksityiskohtaista tietoa eri toimenpiteiden korvauksista:

    http://www.mavi.fi/fi/Documents/Kaikki%20koulutusmateriaali.pdf

    Ne investoinnit ovat sitten eri lukunsa, lasket kaiken olevan puhdasta tuloa.

    Te kuluttajat herjaatte elinkeinoamme kesannoitipuuhasteluksi. Itse olette kuitenkin tämän “viherryttämisjärjestelmän ” halunneet. Jussit haluavat tulonsa vain markkinoilta, se vaan, että kaikkien tulisi noudattaa samoja tuotantosääntöjä eri amissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  75. TimoT kirjoitti 17.1.2016 kello 11:14

    Tuoltahan niitä löytyy: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__maa__mmtal/?tablelist=true
    Näistä pitää ottaa huomioon, että ne on laskettu tilaa kohti. Tilat ovat Suomessa yleensä pariskuntien omistamia, joskus omistajia on enemmänkin, on erilaisia yhtymiä jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus