Osittainen kapasiteettimaksu – hahmotelma kompromissiksi

Viikon huip­pu­pakkaset ja niukasti väl­tet­ty sähköpu­la ovat herät­täneet kysymyk­sen kap­a­siteet­ti­mak­sus­ta sähkön­tuotan­nos­sa. Markki­noil­la mak­se­taan sähköstä vain ener­gias­ta, mut­ta ei kap­a­siteetin ole­mas­sa olosta. (Sähkölaskun kiin­teä osa menee verkkoy­htiölle, ei voimalaitokselle.)

Peri­aat­teessa pörssisähkön hin­ta aset­tuu tasolle, joka vas­taa huonoim­man tai siis muut­tuvil­ta kus­tan­nuk­sil­taan kalleim­man voimalan muut­tuvia kus­tan­nuk­sia. Niin kauan kun kivi­hi­ililauhde­voima oli läh­es aina mar­gin­aalis­sa, sähkön hin­ta pysyi jotenkin järkevänä voiman­tuot­ta­jien kannal­ta, mut­ta nyt ollaan tilanteessa, jos­sa voimalaitok­set eivät saa kiin­teistä kus­tan­nuk­sia peit­e­tyk­si. Toimivia voimalaitok­sia on tämän vuok­si sul­jet­tu ennenaikaises­ti, mut­ta ennen kaikkea kenenkään ei kan­na­ta rak­en­taa uut­ta voimalaitos­ta. Jotkut äärim­mäisen epäit­sekkäät tahot ovat tosin rak­en­ta­mas­sa ydin­voimaa Suomeen. Sähkönku­lut­ta­ja kiit­tää (riip­puu kan­nas­ta ydin­voimaan), mut­ta hirveästi on tulos­sa omis­ta­jille takki­in. Helen Oy rak­en­taa Vuosaa­reen pelkän läm­pökat­ti­lan, kos­ka voimalaitok­sen rak­en­t­a­mi­nen ei kan­na­ta. Tämä on koko maan kannal­ta aivan jär­jetön­tä, mut­ta Helenin kannal­ta ain­oa mahdollisuus.

Jos näin jatke­taan, edessä on talvia, jol­loin sähkön saamista joudu­taan sään­nöstelemään. Tämän kus­tan­nuk­set mätänev­inä hirvipais­teina ja sul­jet­tuina paperite­htaina ja kun­nan­talolle hätä­ma­joitet­tuina van­huksi­na ovat isot. Jotain siis tarvit­sisi tehdä.

On esitet­ty kap­a­siteet­ti­mak­sua. Mak­se­taan siitä, että joku pitää voimalaitos­ta reservis­sä odot­ta­mas­sa paukkupakkasia.

Kap­a­siteet­ti­mak­sun huono puoli on siinä, että näin tuote­tut kri­isi­a­jan megawat­ti­tun­nit tule­vat todel­la kalli­ik­si. Jos kap­a­siteet­ti­mak­sua per­itään vaikka­pa 50 M€ ja tämän takia tuhat megawat­tia var­avoimaa on käytössä 50 tun­tia, tulee noille megawat­ti­tun­neille hin­taa 1000 euroa. Venäjäl­lä kap­a­siteet­ti­mak­su on. Se kan­nus­taa väärän­laiseen sähkön kulu­tuk­sen vält­tämiseen sil­loinkin, kun mitään kap­a­sitet­tion­gel­maa ei ole.

Voisi tietysti ajatel­la, että markki­nat hoita­vat. Kun sähköstä tulee pulaa, sen hin­ta nousee niin korkeak­si, että riit­tävä määrä kulu­tus­ta kar­si­u­tuu pois tai var­avoiman rak­en­t­a­mi­nen kulu­tushuip­pu­ja odot­ta­maan muut­tuu kannattavaksi.

Sähkön hin­ta ei nouse tuo­hon 1000 €/MWh ennen kuin nuo var­avoimalat käyn­nistyvät. Vaik­ka niiden pääo­makus­tan­nuk­set ovat kalli­ita vähäisen käytön takia, niiden muut­tuvat kus­tan­nuk­set ovat halpo­ja. Diesel­gen­er­aat­tori kan­nat­taa käyn­nistää jo ennen kuin hin­ta ylit­tää sata euroa eikä se sik­si koskaan nouse niin korkeak­si, että var­avoimas­ta saisi rahansa takaisin.

Tai tietysti voi nous­ta. Yli tuhan­nen euron hin­tapi­ikke­jä on nähty. Sil­loin ei käy­dä kaup­paa enää siitä, kuka vielä käyn­nistäisi yhden voimalan lisää, vaan siitä, kuka sul­kee sähköä kulut­ta­van tehtaan. Ei tämäkään ole hyvä.

Hin­tamekanis­mia kan­nat­taa käyt­tää. Halvimpia megawat­ti­tun­te­ja ovat kulu­tushuipun aikana sääste­tyt megawat­ti­tun­nit. On siir­ryt­tävä voit­top­uolis­es­ti tun­tiko­htaiseen sähkön hin­taan koti­talousasi­akkaidenkin kohdal­la. Huip­pu­pakkasil­la ei pidä saunoa ja ne hir­ven­li­hat voi viedä ulos pakkaseen ja sulat­taa pakastimen.

Mut­ta tarvi­taan myös jokin kor­vaus varakapasiteetista.

Kom­pro­mis­si voisi olla, että jokainen voi halutes­saan mak­saa kap­a­siteet­ti­mak­sua siitä sähköte­hos­ta, jon­ka olet­taa huip­puku­lu­tuk­sen aikana tarvit­se­vansa. Ei olisi kuitenkaan pakko mak­saa. Sähköä saa käyt­tää ilman kap­a­siteet­ti­mak­sua ja varatun kap­a­siteetin saa ylit­tää ran­gais­tuk­set­ta nor­maaleina aikoina. Täl­lä väl­tytään tältä Venäjän óngelmalta.

Kun sähkön kulu­tus ylit­tää jonkin ennal­ta annetun rajan – vaik­ka 15 000 MW, kaikesta mak­se­tun kap­a­siteetin ylit­tävästä sähkönku­lu­tuk­ses­ta tulisi todel­la suo­lainen lisä­mak­su – vaikka­pa 500 €/MWh eli 5 euroa kilo­wat­ti­tun­nil­ta. Tämä mak­su menisi kor­vauk­se­na var­avoiman ylläpitäjille ja sil­lä peit­et­täisi­in pääo­maku­lu­ja seison­ta-ajal­ta. Sähkön nor­maal­i­hin­ta määräy­ty­isi kuten nytkin eli myös se nousisi, mut­ta maltil­lisem­min kulu­tushuip­pu­jen aikana. Insen­ti­ivi säästää omas­sa sähkönku­lu­tuk­ses­saan huip­puku­lu­tuk­sen aikana säi­ly­isi ja ne, joil­la on taipumus­ta tarvi­ta sähköä eri­tyis­es­ti paukku­pakkasil­la, osal­lis­tu­isi­vat lisäka­p­a­siteetin rahoit­tamiseen. [KORJATTU 15 000 MWh 15 000 MW:ksi]

Kap­a­siteet­ti­mak­su kan­nat­taisi säätää sen kokoisek­si, ettei tasais­es­ti sähköä käyt­tävän kan­nat­taisi sitä mak­saa. Mak­sami­nen kan­nat­taisi vain niiltä, joiden sähkönku­lu­tus myötäilee näitä kulutushuippuja.

Sähköpu­lan ei tarvitse johtua kulu­tushui­pus­ta, se voi johtua ison voimalaitok­sen suun­nit­telemat­tomas­ta alasajos­ta. Täl­laises­sa tapauk­ses­sa tuo­ta ran­gais­tus­mak­sua ei oikein voisi soveltaa kulut­ta­ji­in. Tuot­ta­jan pitäisi olla vas­tu­us­sa siitä, että tuot­taa sähköä niin kuin on luvannut.

= = =

Tämä aja­tus on raak­ile, mut­ta heitän sen susille riepoteltavak­si. Ehkä joku kek­sii parem­man ajatuksen.

66 vastausta artikkeliin “Osittainen kapasiteettimaksu – hahmotelma kompromissiksi”

  1. hyvä ehdo­tus! Toinen vai­h­toe­hto olisi lat­taa vaik­ka pros­en­tu­aa­li­nen kap­a­siteet­ti­mak­su sähkönku­lut­ta­jil­la (% sähkön hin­nas­ta). Tämä sit­ten jaet­taisi­in kap­a­siteet­ti­mak­suna kaikelle kap­a­siteetille Suomes­sa, euroa / MW. Samal­la luovut­taisi­in tietenkin kaik­ista muista tuista.

  2. “Huip­pu­pakkasil­la ei pidä saunoa ja ne hir­ven­li­hat voi viedä ulos pakkaseen ja sulat­taa pakastimen.”

    Huip­pu­pakkasil­la ei myöskään tehdä sit­ten töitä.

  3. Suomeen­han ollaan jo paras­taikaa tekemässä kah­ta ydin­voimalaa Vihrei­den kiivaas­ta vas­tus­tamis­es­ta huoli­mat­ta. Mik­si siis ollaan huolis­saan kap­a­siteetin riit­tävyy­destä? Kyl­lä itse uskon, että markki­nae­htoinen toim­inta lop­ul­ta johtaa sekä toimi­vaan markki­naan että riit­tävään kap­a­siteet­ti­in. Kun­han vain markki­nan annet­taisi­in toimia eikä sitä sotket­taisi jär­jet­tömil­lä syöttöhintasitoumuksilla.

    Sehän vas­ta hul­lua olisi, jos ensin tehdään suuri määrä tuulimyl­lyjä, jot­ka naut­ti­vat syöt­tö­tar­iff­ista eivätkä toimikaan sil­loin kun sähköä eniten tarvi­taan ja sen jäl­keen sit­ten mak­se­taan eril­listä kap­a­siteet­ti­tukea huip­pua­jan sähkön saan­nin varmistamiseksi?! 

    Mitä enem­män tätä ener­giaprob­lemati­ikkaa käsitel­lään, sitä selvem­mäk­si tulee, että tarvi­taan syöt­tö­tar­iff­isys­teemin alasajoa sekä reilusti lisää ydinvoimaa.

    1. Huip­puku­lu­tuk­sen tarpeisi­in yhd­in­voima on kyl­lä aika kallis ratkaisu. Kalli­ita megawat­tun­te­ja tulee, jos ydin­voimala on käyn­nis­sä vain pari kuukaut­ta vuodessa.

  4. Poli­it­ti­nen ikili­ikku­ja vauhdis­sa. Ensin tehdään type­r­iä päätök­siä ja kun hom­ma menee v…ksi, niin päästään tekemään kor­jaavia type­r­iä päätök­siä. Ei siinä hom­mat tule heti lop­pumaan täl­lä mallilla.

    Kenes käsialaa tämä mei­dän nykyti­lanne taas olikaan? Olikos ne Vihreät tämän takana? Mites olisi, jos me vaan puret­taisi­in ne hölmöy­det ja palat­taisi­in takaisin van­haan sys­teemi­in? Vai olisiko se jo liian radikaalia?

  5. Ehkäpä maakaa­su olisi lähim­pänä tuo­ta huip­puku­lu­tus- ja säätövoimaid­eaalia, laitos ei ole kovin kallis rak­en­taa ja ylös- ja alasajo ei ole ongel­ma. Ydin­voimaa kan­nat­taisi lisätä sen ver­ran, että koko perusvoima olisi sil­lä katet­tu, nyt taide­taan tuo­da sähköä koko ajan ympäri vuo­den ja siinä ei ainakaan ole järkeä. Mut­ta pitäisikö tuulivoimaa lisäk­si velvoit­taa osal­lis­tu­maan säätövoiman kustannuksiin?

  6. Mites jos val­tio vaan kor­vaisi huolto­var­muu­den nimis­sä Hele­nille sen kus­tan­nuseron joka aiheutuu yhteis­tuotan­to­laitok­sen rak­en­tamis­es­ta pelkän läm­pökat­ti­lan sijaan?

    Yhdis­telmälaitos las­kee sähköpörssin keskimääräistä hin­taa, kos­ka tuotan­to lie­nee aika kan­nat­tavaa sen jäl­keen kun veron­mak­sa­jat ovat mak­sa­neet sen pääo­makus­tan­nuk­sen Helenin puoles­ta. Tämä taas mah­dol­lis­taa sähköveron koro­tuk­sen ilman, että lop­pukus­tan­nus meille sähkön käyt­täjille nousee. Ja täl­lä korote­tul­la sähköverol­la voita­neen kat­taa ainakin isol­ta osin se investoin­tikus­tan­nus joka Hele­nille korvataan.

    Vai?

  7. Suomen sähkö­markki­nat eivät toi­mi. Miljoonien euro­jen vuosit­tainen tuulivoimatu­ki veron­mak­sajien rahoil­la tekee uusista voimala-investoin­neista kan­nat­ta­mat­to­mia. Siis­pä alika­p­a­siteet­toa kom­pen­soidaan mak­samal­la naa­puri­maille sähköstä yli­hin­taa. Kuu­lostaa hölmöläisen hom­mal­ta. En tiedä mis­sä syyl­liset luu­raa. Pekkari­nen on mainit­tu mut­ta jotenkin tämä päät­tömyys haiskah­taa klorofyllille.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1452139742691.html

  8. On siir­ryt­tävä voit­top­uolis­es­ti tun­tiko­htaiseen sähkön hin­taan koti­talousasi­akkaidenkin kohdal­la. Huip­pu­pakkasil­la ei pidä saunoa ja ne hir­ven­li­hat voi viedä ulos pakkaseen ja sulat­taa pakastimen. 

    1.3.2009 tuli voimaan uusi sähkö­markki­na-ase­tus jon­ka tavoit­teena oli tun­timit­taus val­taosaan Suomen käyt­tö­paikoista. Tavoit­teena oli vähin­tään 80 % kat­tavu­us kaik­ista käyt­tö­paikoista jokaisen jakelu­verkon alueel­la 2013 lop­pu­un mennessä.

    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090066

    4 § Mit­taus­lait­teis­tolle ja ‑jär­jestelmälle asetet­ta­vat yleiset vaa­timuk­set sähköverkossa

    Sähkönku­lu­tuk­sen ja pien­imuo­toisen sähkön­tuotan­non mit­tauk­sen tulee perus­tua tun­timit­tauk­seen ja mit­taus­lait­teis­ton etälu­en­taan (tun­timit­tausvelvoite).

    Jakelu­verkon­halti­ja voi poike­ta tun­timit­tausvelvoit­teesta enin­tään 20 pros­en­tis­sa jakelu­verkon sähkönkäyt­tö­paikoista, jos poikkeuk­sen piiri­in kuu­lu­va sähkönkäyttöpaikka:

    1) on varustet­tu enin­tään 3 x 25 ampeerin pääsulakkeilla;

    2) on varustet­tu yli 3 x 25 ampeerin pää­su­lakkeil­la, sähkönku­lu­tus sähkönkäyt­tö­paikas­sa on enin­tään 5 000 kilo­wat­ti­tun­tia vuodessa ja sähkö oste­taan sähkönkäyt­tö­paikkaan sähkö­markki­nalain 21 §:ssä tarkoite­tu­il­la ehdoilla.

    Jakelu­verkon­halti­jan tulee laa­tia suun­nitel­ma tämän pykälän mukaiset vaa­timuk­set täyt­tävän mit­tauk­sen jär­jestämisek­si jakelu­verkos­saan. Suun­nitel­ma tulee toimit­taa sähkömarkkinaviranomaiselle.

    1. dio­di.
      Luen tuo­ta tek­stiä niin, että mit­tarin pitää tehdä tun­tiko­htainen lasku­tus mah­dol­lisek­si, muit­ta se ei velvoitya sovelta­maan tätä lasku­tus­muo­toa. Siknän­säö kaikkien, jot­ka eivät läm­mitä sähköl­lä, kan­nat­taa siir­tyä tun­tiko­htaiseen lasku­tuk­seen. Sähköläm­mit­täjän ei kan­na­ta, kos­ka hän käy­ht­tää sähköä eniten talvel­la, jol­loin se on kallista.

  9. Ihan hyvä yri­tys, mut­ta aivan liian vaikea aihe blo­gis­sa selvitet­täväk­si. Koko maail­ma on kaikin voimin yrit­tänyt ratkoa tätä ongel­maa jo parinkymme­nen vuo­den ajan melko heikoin tuloksin.

    Mielestäni paras käytän­nön toteu­tus on Venäjäl­lä, jos­sa kap­a­siteet­ti­mak­sul­la varmis­te­taan se, että tuotan­tote­ho ei koskaan lopu kesken. Vastapain­ok­si sähkö on usein hävyt­tömän kallista sikäläisit­täin arvioitu­na. Itse jär­jestelmä yksi­tyisko­hdil­taan on järkyt­tävän vaikeaselkoinen ja mon­imutkainen, eikä kie­limuurikaan tee siihen tutus­tu­mista helpoksi.

    Olemme osa pohjo­is­maista (vaikkakin kehnon­laista) sähkö­markki­naa, enkä näe minkään­las­ta mah­dol­lisu­ut­ta enkä syytäkään irrot­tau­tua siitä. Kos­ka jär­jestelmä tuot­taa nor­jalaisille hal­van sähkön, mitään muu­tok­sia ei tule tapah­tu­maan. Nor­jalaisille sähkön­tuot­ta­jille hal­pa sähkö on kiusal­lista, mut­ta asia “kor­jau­tuu” rak­en­ta­mal­la yhteyk­siä Englan­ti­in, jos­sa Suomen tavoin kap­a­siteet­ti uhkaa lop­pua kesken.

  10. Venäjä ei ole hyvä esimerk­ki, vaik­ka teo­reet­tis­es­ti seu­raileekin amerikkalaisia. Osta­ja ei Venäjäl­lä tiedä, mitä lop­ul­ta joutuu mak­samaan, jär­jestelmä on hävyt­tömän köm­pelö, ja lop­ul­ta johtaa kalli­iseen ylika­p­a­siteetin ylläpitoon. 

    Toinen jut­tu on, ettei Suomes­sa kan­na­ta ottaa käyt­töön mitään omia viritelmiä, vaan vähin­tään pohjo­is­mais­es­ti, mielu­um­min euroop­palais­es­ti samat säännöt

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    diodi.
    Luen tuo­ta tek­stiä niin, että mit­tarin pitää tehdä tun­tiko­htainen lasku­tus mah­dol­lisek­si, muit­ta se ei velvoitya sovelta­maan tätä lasku­tus­muo­toa. Siknän­säö kaikkien, jot­ka eivät läm­mitä sähköl­lä, kan­nat­taa siir­tyä tun­tiko­htaiseen lasku­tuk­seen. Sähköläm­mit­täjän ei kan­na­ta, kos­ka hän käy­ht­tää sähköä eniten talvel­la, jol­loin se on kallista. 

    Oletet­tavasti nykyiset vakio­hin­ta-asi­akkaat mak­sa­vat sähköstään keskimäärin hive­nen enem­män kuin sähkön­myyjille mak­saa ostaa tarvit­ta­va sähkö pörssistä. Mikäli kaik­ki (tai edes suuri osa) muista kuin sähköläm­mit­täjistä siir­tyvät tun­tiko­htaiseen lasku­tuk­seen, nousee tämä keskiar­vo­hin­ta kos­ka vakio­hin­ta-asi­akkei­den kulu­tus­profi­ili pain­ot­tuu enem­män kalli­iden sähkön­hin­to­jen talveen. Täl­löin myös niiden sähköläm­mit­täjien kan­nat­taa siir­tyä tun­tiko­htaiseen lasku­tuk­seen, jot­ka voivat säädel­lä (automaat­tis­es­ti) läm­mi­tys­tään siten, että he saa­vat päivä- ja yösähkön hin­taeron hyödynnettyä.

    Ei-sähköläm­mit­täjien siir­tymi­nen tun­ti­lasku­tuk­seen aiheut­taa siis muu­tok­sen suurelle osalle sähköläm­mit­täjistäkin. Estona on lähin­nä tun­tiko­htaisen hin­tain­for­maa­tion saami­nen kulut­ta­jille ja näi­den automaat­ti­nen käyt­tö mm. läm­mi­tyk­sessä; pesukoneis­sa; ja muis­sa sähkösyöpöis­sä, mut­ta kohtu­udel­la ajastet­tavis­sa laitteissa.

  12. Osmo Soin­in­vaara: Sinän­sä kaikkien, jot­ka eivät läm­mitä sähköl­lä, kan­nat­taa siir­tyä tun­tiko­htaiseen lasku­tuk­seen. Sähköläm­mit­täjän ei kan­na­ta, kos­ka hän käyt­tää sähköä eniten talvel­la, jol­loin se on kallista.

    Todet­takoon että heinäku­us­sa 2015 sähkö oli Suomes­sa ja Bal­ti­as­sa päivä­saikaan use­asti kalli­im­paa kuin nyt. Suomes­sa sähkön hin­nas­sa on niin paljon mys­teer­imuut­tu­jia että riskiä vält­televälle kulut­ta­jalle kiin­teähin­tainen määräaikainen sopimus on ihan hyvä valinta.

  13. Kiitos kiin­nos­tavas­ta pohdin­nas­ta. Esite­tyssä mallis­sa on kak­si haastetta:
    1. Kuka mak­saisi vapaaehtoisesti?
    2. Kuin­ka määritel­lään tuo esimerkik­si 15.000 MWh:n raja? Yri­tysko­htais­es­ti? Käyt­tö­paikoit­tain? Raja altistaa kaiken­laiselle kikkailulle, joka taas johtaa hel­posti siihen, että rehelliset mak­sa­vat ja epäre­helliset pää­sevät kuin koira veräjästä.

    En itse näe ongel­mana sähkön­säästöä “väärässä paikas­sa”. Kap­a­siteet­ti­mak­su voisi mielestäni nous­ta liuku­vasti tehon­tarpeen lisään­tyessä. Eli se olisi vaikka­pa 20€ 6000MW:n kulu­tuk­sel­la ja 1000€ 12000 MW:n kulu­tuk­sel­la — kaikille. (Sum­mat ja tehot on heit­et­ty hatusta.)

    Var­alaitok­set sit­ten val­tion omis­tuk­seen. Polt­toaineek­si biokaa­su ja muut kestäväm­mät vaihtoehdot.

    1. Kuin­ka määritel­lään tuo esimerkik­si 15.000 MWh:n raja? Yrityskohtaisesti?

      Min­ul­la oli siinä kohedas­sa kir­joi­tusvirhe, joka teki koko asian mah­dot­tomak­si ymmärtää. Anteek­si hirveästi. Siinä piti lukea 15 000 MW, eli kyse on val­takun­nal­lis­es­ta kulöu­tuk­sen tehosta.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    diodi.
    Luen tuo­ta tek­stiä niin, että mit­tarin pitää tehdä tun­tiko­htainen lasku­tus mah­dol­lisek­si, muit­ta se ei velvoitya sovelta­maan tätä lasku­tus­muo­toa. Siknän­säö kaikkien, jot­ka eivät läm­mitä sähköl­lä, kan­nat­taa siir­tyä tun­tiko­htaiseen lasku­tuk­seen. Sähköläm­mit­täjän ei kan­na­ta, kos­ka hän käy­ht­tää sähköä eniten talvel­la, jol­loin se on kallista.

    Tuo tarkoit­taa että lasku­tus perus­tuu tun­neit­taiseen ener­giankäyt­töön, mut­ta se ei tarkoi­ta että jokaisel­la tun­nil­la olisi eri hin­ta. Talvel­la toki lasku on isom­pi kun kulu­tus­ta on enem­män, mut­ta jos ei ole pörssisähkö tai kausi­tuote niin ener­gian­hin­ta voi olla aina sama.

  15. Rolle:

    Toinen jut­tu on, ettei Suomes­sa kan­na­ta ottaa käyt­töön mitään omia viritelmiä, vaan vähin­tään pohjo­is­mais­es­ti, mielu­um­min euroop­palais­es­ti samat säännöt

    Ei tässä kuitenkaan kan­na­ta jäädä odot­tele­maan tuol­laista ihmettä. Ei me voi­da sulkea tätä maa­ta pakkasil­la, kyl­lä pitää miet­tiä joku oma sys­tee­mi mah­dol­lisim­man äkkiä.

  16. Ongel­ma ratkeaa, kun sähköläm­mit­täjät, mukaan­lukien läm­pöpump­paa­jat, pakkosi­ir­tyvät vai­h­tu­vaan hin­noit­telu­un. Kun ilma kylme­nee ja sähköä kulute­taan enem­män, koko tehon lisäys on seu­raus­ta läm­mi­tyk­ses­tä. Tehtaan koneet pyörivät samal­la tehol­la kuin ennenkin ja oma hel­lani läm­mit­tää veden ihan samal­la sähkömääräl­lä kuin kesällä.

  17. Minus­ta kap­a­siteetin hallintaa voisi toimi­va ratkaisu olla huip­pukäyt­tö­tar­if­fi- tai tar­if­fit, jot­ka oli­si­vat käytössä korkeim­man kulu­tuk­sen aikoina.

    Jär­jestelmä perus­tu­isi siihen, että jokaiselle sähkönkäyt­täjälle määritet­täisi­in vuosit­taisen kulu­tus­profi­ilin mukaan peruskäyt­töki­in­tiö. Peruskäyt­töki­in­tiön mukaisen sähkömäärän saisi ostaa perush­in­taan, myös huippukulutusaikana.

    Jos sähkönku­lut­ta­ja ylit­täisi peruskäyt­töki­in­tiön huip­puku­lu­tuk­sen aikana, hän­tä veloitet­taisi­in huip­pusähkö­tar­if­fin mukaan, joka olisi paljon perush­in­taa korkeampi, jos taas käyt­täjä alit­taisi peruskäyt­töki­in­tiön, hänen sähkölaskuaan hyvitet­täisi­in huip­pusähkö­tar­if­fin mukaan. 

    Kan­nat­taa huomioi­da, että tuol­lainen jär­jestelmä luon­tais­es­ti kan­nus­taisi sähkön säästöön huip­puku­lu­tu­saikoina kaikil­la kulu­tus­ta­soil­la, kun jät­tämäl­lä osan peruskäyt­töki­in­tiöstä käyt­tämät­tä kulut­ta­ja voisi saa­da varsin isonkin alen­nuk­sen sähkölaskus­ta ja huip­puku­lu­tus­pi­ikkien aiheut­ta­jat myös mak­saisi­vat kovia tak­so­ja piikkien aikana.

    1. Pet­teri. Tuos­sa on se ongel­ma, että kaikkien pitää yrit­tää saa­da hyväksy­tyk­si käyt­töprofi­ili, joka pain­ot­tuu kokon­aan siihen huip­pukäyt­töön. Ei kai se voi olla tarve­hark­in­tainen: sil­loin­han tavikset sub­ven­toi­vat niitä, jot­ka ovat jär­jestäneet itselleen paukku­pakkasi­in pain­ot­tuvan kulutuksen.

  18. Sylt­ty: Ei tässä kuitenkaan kan­na­ta jäädä odot­tele­maan tuol­laista ihmettä. Ei me voi­da sulkea tätä maa­ta pakkasil­la, kyl­lä pitää miet­tiä joku oma sys­tee­mi mah­dol­lisim­man äkkiä.

    Jos sähkö on lop­puak­seen, lop­puu se sit­ten koko Itämeren alueelta samal­la ker­taa. Ei Suo­mi siinä mielessä ole mikään saareke. Eri asia onl jos viko­jen vuok­si Suo­mi eriytyy.

  19. Toki peruskäyt­töki­in­tiön määrit­tämiseen pitäisi olla kulu­tuk­ses­ta johde­tut sään­nöt, ei tarve­harkin­nal­la voi­da mennä.

    Tuo peruskäyt­töki­in­tiö, jon­ka saisi ostaa nor­maal­i­hin­taan voisi olla tasoltaan vaik­ka viikko- tai kuukausiku­lu­tuk­sen medi­aani + 20 % tai 70 % kulu­tus­de­si­ili edel­lisen vuo­den ajal­ta + 10 % tai jotain tuon tyylistä. 

    Sit­ten kulu­tuk­sen huip­puaikoina tuon peruskäyt­töki­in­tiön yli­tyk­ses­tä mak­set­taisi­in huip­pusähkö­tar­if­fia ja ali­tuk­ses­ta annet­taisi­in huippusähköhyvitystä.

  20. Sylt­ty: Ei me voi­da sulkea tätä maa­ta pakkasil­la, kyl­lä pitää miet­tiä joku oma sys­tee­mi mah­dol­lisim­man äkkiä.

    Jotain toki voisi ajatel­la. Val­tio voisi ostaa Wärt­silältä val­ta­van määrän diesel­gen­er­aat­tor­e­i­ta, vähin­tään 1000 MW edestä. Ne siroteltaisi­in jakelu­verkko­jen latvoille. Jos tehop­u­lan vuok­si ajaudu­taan kiertävien sähkökatko­jen tilanteeseen, Fin­grid kauko-ohjaisi näitä diese­leitä käyn­ti­in paikallis­ten sähkökatko­jen sijaan. Diese­leille olisi jotain käyt­töä myös jakelu­verkon “taval­li­sis­sa” katkos­ti­lanteis­sa, vaikkakaan myrsky­var­muus ei moi­sel­la kon­stil­la täysin toteu­tu­isikaan, eihän maa­han kaatunut­ta verkkoa voi sähköistää kumas­takaan päästä ennen kuin vika on korjattu.

    Ole­tan kuitenkin, että kiertävät sähkökatkot on silti ker­talu­okaa halvem­pi ratkaisu. Kiertävä sähkökatko ei muuten ole lainkaan niin paha, miltä kuu­lostaa. Yksit­täi­nen kulut­ta­ja on vain muu­ta­man tun­nin ilman sähköä ja vain muu­ta­man ker­ran vuodessa.

    Jos se OL3 koh­ta valmis­tuu, mikä yhä edelleen näyt­tää epä­var­mal­ta, niin oltaisi­in edes vähän aikaa “kuiv­il­la”, vaikkakin tule­vaisu­us näyt­tää synkältä. Van­hat voimalaitok­set pois­tu­vat van­hu­ut­taan, eikä uusia raken­neta tilalle. Tätä ongel­maa­han Osmon kap­a­siteet­ti­mak­sukir­joi­tus pyrkii ratkomaan. 

    Jos hiilivoimalat pure­taan kokon­aan pois, hiilika­so­jen muo­dos­sa ole­vat huolto­var­muus­varas­totkin käyvät arvot­tomik­si. Mielestäni pääkaupunkiseudun huolto­var­muu­teenkin pitäisi kiin­nit­tää vähän huomio­ta. Onko meil­lä todel­la kant­tia purkaa yhtään hiilivoimalaa?

  21. Rolle: Jos sähkö on lop­puak­seen, lop­puu se sit­ten koko Itämeren alueelta samal­la ker­taa. Ei Suo­mi siinä mielessä ole mikään saareke. Eri asia onl jos viko­jen vuok­si Suo­mi eriytyy.

    Siir­toy­htey­det eivät kyl­lä riitä tuohon. 

    Sähkö voi hyvinkin lop­pua Suomes­ta, vaik­ka sitä olisi Nor­jas­sa ja Ruot­sisa yllinkyllin, kun ei ole mil­lä siirtää. Tai mikä ettei jokusen vuo­den päästä huonona vesivuote­na ja tuulet­tomana aikana toisinpäin.

  22. Sekä tuotan­to- että kulu­tus­puolel­la pitäisi suosia kaikkia päästöt­tömiä keino­ja, jot­ka vähen­tävät kesän ja tal­ven välistä eroa.

    Ydin­voima on hyväk­si, kos­ka reak­tor­ei­den vuosi­huol­lot voi jak­sot­taa perä­tys­ten kesälle.

    Sähköau­tot ja töpseli­hy­brid­it ovat hyviä, kos­ka ne voivat lada­ta sil­loin kun sähkö on hal­paa, ja eikös kesäl­lä aje­ta enem­män. Hybri­di kul­kee tarvit­taes­sa kokon­aan polt­ton­es­teel­lä sit­ten kun on kylmin pakkaspäivä.

    Aurinko- ja tuulivoima pitäisi kieltää.

    Kaik­ki läm­mi­tys­muodot, jot­ka eivät lisää sähkönku­lu­tus­ta, ovat suositeltavia.

  23. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin ongel­mana on osit­tain se, että kun kulu­tus on pien­tä ja etenkin jos tuulee ja aurinko pais­taa yms (No, Suomes­sa nämä eivät ole niin iso ongel­ma), sähkö muut­tuu niin hal­vak­si että kan­nat­taisi melkein sam­mut­taa ydin­voimalakin. Tätä ei tietääk­seni kuitenkaan saa ydin­voimalan omis­ta­ja noin vaan tehdä. 

    En ihan heti hah­mo­ta mik­si tämä ei hoi­tu­isi sil­lä että markki­nan oikeasti *annetaan* hoitaa asia. Eli, ei kiel­let­täisi kap­a­siteetin rak­en­tamista. En ymmär­rä myöskään sitä, mik­si ei käytäisi kaup­paa siitä, että kuka vähen­tää kulu­tus­ta. Tämähän onnis­tu­isi varsin hyvin sil­lä, että olisi vaan tarpeek­si iso­ja akku­ja tarpeek­si paljon. Jo nyt sähköau­to­jen akut ovat hinnal­taan sel­l­aiset, että jos niitä käyt­tää sähkön hin­tavai­htelu­iden tasaamiseen omas­sa kulu­tuk­ses­sa, niihin kan­nat­taa sijoittaa.

  24. Veikko Kekko­nen: Jotain toki voisi ajatel­la. Val­tio voisi ostaa Wärt­silältä val­ta­van määrän diesel­gen­er­aat­tor­e­i­ta, vähin­tään 1000 MW edestä. Ne siroteltaisi­in jakelu­verkko­jen latvoille.

    .….….…

    Ole­tan kuitenkin, että kiertävät sähkökatkot on silti ker­talu­okaa halvem­pi ratkaisu. Kiertävä sähkökatko ei muuten ole lainkaan niin paha, miltä kuu­lostaa. Yksit­täi­nen kulut­ta­ja on vain muu­ta­man tun­nin ilman sähköä ja vain muu­ta­man ker­ran vuodessa. 

    Kiertävät sähkökatkot ovat kehi­tys­maid­en ratkaisu eivätkä ole mil­lään taval­la hyväksyt­täviä Suomen olois­sa. Ne ovat myös talouden kannal­ta äärim­mäisen kallis ratkaisu, kun tuotan­to ja työn­teko häiri­in­tyy pahasti ja vaa­ti­vam­mat asi­akkaat joutu­vat rak­en­ta­maan omat varavoimalat.

    Käytän­nössä sähkön­tuotan­non lisäka­p­a­siteet­ti on vuo­den-kah­den toim­i­tusa­jal­la kuitenkin lähin­nä rahakysymys. Jos lisäka­p­a­siteet­tia tarvi­taan nopeasti eikä ole kuitenkaan var­muut­ta miten pitkäk­si aikaa, esimerkik­si voimala-aluk­sia voidaan rak­en­taa. Tarvit­tavia kaa­su­tur­bi­ine­ja saa vaik­ka Wärt­silältä ja van­ho­ja paat­te­ja löy­tyy voimalan poh­jak­si aika vaivatta.

    Esimerkik­si täl­läi­nen 500MW sähkön­tuotan­to­laut­ta mak­saa puolisen mil­jar­dia kaa­sul­la ja raskaal­la polt­toöljyl­lä vähän vähem­män. Toki polt­toaineku­lut ovat aika korkeita.
    http://powerplants.man.eu/references/projects/karadeniz-powerships

    Tuol­laisil­la voimaloil­la on muuten nykyään hyvä kysyn­tä alueil­la, joil­la syytä tai tois­es­ta sähkön­tuotan­non infra ei ole kun­nos­sa eli lau­tan voi hina­ta muualle, jos sille ei ole kysyntää. 

    Toki tulee mieleen kan­nat­taisiko tuol­laisen voimalan päivys­tää kesäl­lä vaik­ka Välimerel­lä ilmas­toin­ti­lait­tei­den huip­pu­ja ja talvel­la Suomes­sa pakkashuip­pu­ja vai mak­saako hyvin merikelpoisen voimalan tekem­i­nen ja siir­to liikaa.

  25. Veikko Kekko­nen: Jotain toki voisi ajatel­la. Val­tio voisi ostaa Wärt­silältä val­ta­van määrän diesel­gen­er­aat­tor­e­i­ta, vähin­tään 1000 MW edestä.

    Kuu­lostaa kalli­il­ta. Kyl­lä se pitäisi mieluiten saa­da jotenkin järkevästi markki­namekanis­min avul­la hoidet­tua, sil­loin kus­tan­nuk­set saadaan hallintaan.

    Kiertävä sähkökatko ei muuten ole lainkaan niin paha, miltä kuu­lostaa. Yksit­täi­nen kulut­ta­ja on vain muu­ta­man tun­nin ilman sähköä ja vain muu­ta­man ker­ran vuodessa.

    Eihän se hin­ta tuos­ta tule. 

    Jos Suomen kaik­ki 2,5 miljoon­aa työn­tek­i­jää seisoo tumput suo­ri­na muu­ta­man tun­nin ja muu­ta­man ker­ran vuodessa, niin kyl­lä siitä tulee aika paljon. Suo­raan BKT:sta lask­ien työn­tek­i­jä tuot­taa keskimäärin arvon­lisää 40–50 e tun­nis­sa. Eli keskimääräi­nen sähkökatko tekee noin 250 miljoon­aa per “täysi kier­rostun­ti”. Siihen päälle vielä ne kaik­ki jää­tyneet putket ja sula­neet hirvenlihat.

    Eli jos keskimäärin kolme ker­taa talves­sa tulee kol­men tun­nin katkos, niin se tekee 2 mil­jar­dia. Oma­l­la työ­paikalla tulisi takki­in lähem­mäs tuhat euroa per tun­ti. Jos tuol­laisia katkok­sia alka­isi esi­in­tymään niin var­masti sitä varten pitäisi han­kkia jokin jät­tikokoinen akku tai aggregaatti.

    Kyl­lä tuol­laisil­la sum­mil­la pitäisi jotain back­up-sys­teeme­jä jo saa­da ja ener­giantuotan­nos­sa yleen­sä keskite­tyt ratkaisut tule­vat paljon halvem­mik­si, kuin se että jokainen han­kkii jonkun oman vir­i­tyk­sen takapi­hal­len­sa puksuttamaan.

  26. Tuli edel­liseen virhe, 2,5 miljoon­aa työn­tek­i­jää 40 e arvon­lisäl­lä tun­tia kohden tekee tietenkin 100 miljoon­aa tun­nis­sa ja 250 miljoon­aa tulisi menetet­tyä arvon­lisää yhtä parin-kol­men tun­nin katkos­ta kohden.

  27. Marko Hami­lo:
    Sekä tuotan­to- että kulu­tus­puolel­la pitäisi suosia kaikkia päästöt­tömiä keino­ja, jot­ka vähen­tävät kesän ja tal­ven välistä eroa.

    Sähköau­tot ja töpseli­hy­brid­it ovat hyviä, kos­ka ne voivat lada­ta sil­loin kun sähkö on hal­paa, ja eikös kesäl­lä aje­ta enemmän.
    Aurinko- ja tuulivoima pitäisi kieltää.

    Kaik­ki läm­mi­tys­muodot, jot­ka eivät lisää sähkönku­lu­tus­ta, ovat suositeltavia. 

    Suosit­te­len käymään Ulan Batoris­sa näin tam­miku­us­sa. Opit hyvin pian, että puul­la ja kok­sil­la joka käm­pän läm­mi­tys [u]ei todellakaan[/u] ole suositeltavaa mis­sään mis­sä asuu enem­män kuin muu­ta­ma ihmi­nen neliökilsalla.

    Pien­hiukkas­ten määrä joka aiheutuu kotona polt­tamis­es­ta on niin karmea, että se jos jokin pitäisi kieltää kaikkial­la mis­sä asum­isti­heys on kohtuu suuri.

    Tuulivoimaa voi verkos­sa olla huo­let­ta jonkin ver­ran, kos­ka sen avul­la voi “lada­ta” vesivoiman akku­ja. Mak­simite­hoon se ei kuitenkaan auta, joten se nos­taa tarvet­ta näille kap­a­siteet­ti­mak­suille kun se syr­jäyt­tää tehoa tuot­tavia voimaloi­ta. Tuulivoimatuot­ta­jien tulisikin mak­saa kap­a­siteet­ti­mak­sua var­avoiman pitäjille tai jär­jestää se itse lupia saadakseen.

  28. Sähkön suurku­lut­ta­jat ovat tietääk­seni mak­sa­neet sähköstä huip­pute­hon mukaan jo kym­meniä vuosia. Eli heil­lä on tuo kap­a­siteet­ti­mak­su jo käytössä. Kyl­lä se var­maankin olisi mah­dol­lista laa­jen­taa myös pienku­lut­ta­jille. Sil­loin ei vain olisi kiihoket­ta sähkön säästämiseen. Riit­tää, kun vain pysytään rajan alapuolella.Siihen on sit­ten moni­akin keino­ja käytössä. Luulisin, että kulu­tus­ta jär­jestämäl­lä saataisi­in kap­a­siteet­ti riit­täämään paljon edullisem­min kuin pitämäl­lä reservi­tuotan­toka­p­a­siteet­tia yllä muu­ta­man tun­nin vuo­tu­ista tarvet­ta varten.

  29. Sylt­ty, nyt puhut vähän asian vier­estä. On eri asia rajoit­taa yksit­täis­ten käyt­täjien sähkönkäyt­töä kuin päästää verkko nurin. 2,5 miljoo­nan sijaan ylimääräis­es­tä vapaas­ta naut­tii muu­ta­ma 10tuhatta. Ja näin­hän se menee jo nytkin, jos hin­ta nousee kovin korkeak­si, vähen­tävät Out­okumpu tms. sähkönkäyt­töän­sä ko. tunnilla.

  30. Tiedemies:
    Jos olen ymmärtänyt oikein, niin ongel­mana on osit­tain se, että kun kulu­tus on pien­tä ja etenkin jos tuulee ja aurinko pais­taa yms (No, Suomes­sa nämä eivät ole niin iso ongel­ma), sähkö muut­tuu niin hal­vak­si että kan­nat­taisi melkein sam­mut­taa ydin­voimalakin. Tätä ei tietääk­seni kuitenkaan saa ydin­voimalan omis­ta­ja noin vaan tehdä. 

    En ihan heti hah­mo­ta mik­si tämä ei hoi­tu­isi sil­lä että markki­nan oikeasti *annetaan* hoitaa asia. Eli, ei kiel­let­täisi kap­a­siteetin rak­en­tamista. En ymmär­rä myöskään sitä, mik­si ei käytäisi kaup­paa siitä, että kuka vähen­tää kulu­tus­ta. Tämähän onnis­tu­isi varsin hyvin sil­lä, että olisi vaan tarpeek­si iso­ja akku­ja tarpeek­si paljon. Jo nyt sähköau­to­jen akut ovat hinnal­taan sel­l­aiset, että jos niitä käyt­tää sähkön hin­tavai­htelu­iden tasaamiseen omas­sa kulu­tuk­ses­sa, niihin kan­nat­taa sijoittaa. 

    Kyl­lä markki­noiden voidaan hyvin antaa hoitaa asia. Se vaatii uusi­u­tu­van ener­gian syöt­tö­tar­if­fin eli tuol­laiselle sähkölle taatun yli­hin­nan lopettamisen.

    Nykyään­hän esimerkik­si tuulivoimasähkölle taataan syöt­tö­tar­if­fil­la 105,3 €/MWh eli noin 3 ker­taa sähkön markki­nahin­ta vuosi­ta­sol­la. Se tarkoit­taa, että tuulivoimaa kan­nat­taa tuot­ta­jien rak­en­taa lisää, vaik­ka lisäsähkön hin­ta olisi kuin­ka mata­la, kun tuulivoiman tuot­to on automaat­ti­nen, kun val­tio mak­saa sähkölle hyvin korkean taku­uhin­nan ja tuot­ta­jal­la ei ole mitään hintaintressiä.

  31. Sylt­ty: Siir­toy­htey­det eivät kyl­lä riitä tuohon. 

    Sähkö voi hyvinkin lop­pua Suomes­ta, vaik­ka sitä olisi Nor­jas­sa ja Ruot­sisa yllinkyllin, kun ei ole mil­lä siirtää. Tai mikä ettei jokusen vuo­den päästä huonona vesivuote­na ja tuulet­tomana aikana toisinpäin.

    Suomes­ta on siir­toka­p­a­siteet­tia ulos rapi­at 5000 MW ja Suomes­sa kap­a­siteet­tia rapi­at 11 000 MW. Suo­mi ei ilman viko­ja eriy­dy. Käytän­nössä kaik­ki teho-ongel­mat ovat tähänkin asti olleet yhteisiä, eli hin­ta piikan­nut samal­la ker­taa Fi, Se ja Ee.

  32. Töpseli­hy­bri­di on hyvä idea, samoin ydin­voimalan rak­en­t­a­mi­nen, mut­ta auringon ja tuulen kieltämisessä — tai oikeas­t­aan edes verot­tamises­sa — on suurin piirtein saman ver­ran oikeu­tus­ta kuin jos maanvil­jeli­jöitä kiel­let­täisi­in kastele­mas­ta pel­to­jaan sadevedellä.

  33. Kun tuulee ja tuulivoimalaitok­set tuot­ta­vat huip­pute­ho­ja on samanaikaises­ti pidet­tävä niitä hiililaitok­sia minimite­hol­la pääl­lä, kuten Tan­skas­sa. Tämä siitä syys­tä, että niitä laitok­sia ei voi­da pysäyt­tää, sil­lä niiden käyn­nistämi­nen uudelleen vie ihan min­imis­sään 12h, nor­maal­isti jopa 36h. Ne eivät lähde napista paina­mal­la uudelleen tuotan­toon. Tämä johtaa siihen, että kun tuulee joudu­taan näi­den hiililaitosten tuotan­toa dump­paa­maan markki­noille läh­es ilmaisek­si, sil­lä niiltä tarvi­taan lisää tehoa verkkoon heti kun tuuli alkaa laantumaan. 

    Tässä tuleekin se kaikki­nainen tuulivoimatype­r­yys eteen. Mak­se­taan ensin tolkut­to­mia tuki­aisia verovaroista tuulivoimay­htiöille ja samal­la tehdään isoil­la hiililaitok­sil­la tolkut­to­mia tap­pi­oi­ta, kun on pakko myy­dä se tuotan­to markki­noille pilkkahintaan.

    Yhtäkään ener­giatuotan­to­muo­toa (satunnaisenergiat)ei pidä tukea eikä rak­en­taa joka ei edes teo­ri­as­sa kykene tuot­ta­maan tehoa verkkoon 24/7/365. Se johtaa kaksin- tai jopa parhaim­mas­sa tapauk­ses­sa jopa kolminker­taiseen (akus­tot) ener­giain­fra­struk­tu­uri­in, joka tarkoit­taa että ener­gian hin­ta tulee moninker­tais­tu­maan. Täl­lä tiel­lä ei voi jatkaa leikkimistä.

  34. OS: “Kap­a­siteet­ti­mak­su kan­nat­taisi säätää sen kokoisek­si, ettei tasais­es­ti sähköä käyt­tävän kan­nat­taisi sitä mak­saa. Mak­sami­nen kan­nat­taisi vain niiltä, joiden sähkönku­lu­tus myötäilee näitä kulutushuippuja.”

    Ketähän nuo myötäil­i­jät ovat? Ainakin suurin osa yksi­ty­i­sistä ja julk­i­sista raken­nuk­sista, tievalais­tuk­sen jär­jestäjät, ehkä myös VR?

    Kaip­a­sit ehdo­tuk­sia, tässä muutama: 

    Läm­mön ja sähkön yhteis­tuotan­non vero­tus pitäisi kor­ja­ta aikaisem­mas­sa säi­keessä esit­tämäl­läsi taval­la. Läm­mön ja sähkön tarve ovat synkro­nis­sa, joten niiden tuotan­non pakot­ta­mi­nen erilleen vero­tuk­sel­la on jär­jetön­tä. Kuka­han tuon vero­muu­tok­sen keksi?

    Nos­te­taan tekoal­taiden pado­tusko­rkeuk­sia ja laa­jen­netaan pin­nanko­rkeu­den vai­htelu­ra­jo­ja, siel­lä mis­sä voidaan. Muu­ta­mat voimay­htiöt omis­ta­vat sekä ydin- että vesivoimaa. Niil­lä on pelin paikka.

    Raken­netaan Kem­inhaaran allas.

    Siir­retään vuosilo­mat Joulu-…Helmikuulle. Osa tehtaista seisoisi vuosi­huol­los­sa ja iso osa väestä makaisi etelän auringos­sa, joten raken­nusten läm­pöti­laa voisi alentaa.

    Tuo viimek­si mainit­tu olisi varsin tehokas, mut­ta toiv­ot­tavasti siihen ei tarvitse turvautua 🙂

  35. voimalaitosinsinööri:
    Yhtäkään ener­giatuotan­to­muo­toa (satunnaisenergiat)ei pidä tukea eikä rak­en­taa joka ei edes teo­ri­as­sa kykene tuot­ta­maan tehoa verkkoon 24/7/365. Se johtaa kaksin- tai jopa parhaim­mas­sa tapauk­ses­sa jopa kolminker­taiseen (akus­tot) ener­giain­fra­struk­tu­uri­in, joka tarkoit­taa että ener­gian hin­ta tulee moninker­tais­tu­maan. Täl­lä tiel­lä ei voi jatkaa leikkimistä.

    Vesivoiman hyö­dyn­tämi­nen perus­tuu siihen, että sade varas­toidaan tekoaltaisiin.

    Ensin käytet­ti­in vesivoimaa siten, että ei ollut patoal­las­ta ja vain hyö­dyn­net­ti­in veden virtausta.

    Nythän olemme samas­sa tilanteessa aurinko- ja tuulivoiman tapauk­ses­sa. Pyritään syöt­tämään se “vir­ta” suo­raan verkkoon.

    Pitäisi siis siir­tyä varas­toimaan aurinko- ja tuulivoimaa, jol­loin edel­lä mainit­se­maasi ongel­maa ei ole.

    Ehkä tuulivoiman tuki pitäisi suun­na­ta tuotan­nos­ta varastointiin?

  36. voimalaitosinsinööri: Yhtäkään ener­giatuotan­to­muo­toa (satunnaisenergiat)ei pidä tukea eikä rak­en­taa joka ei edes teo­ri­as­sa kykene tuot­ta­maan tehoa verkkoon 24/7/365. Se johtaa kaksin- tai jopa parhaim­mas­sa tapauk­ses­sa jopa kolminker­taiseen (akus­tot) ener­giain­fra­struk­tu­uri­in, joka tarkoit­taa että ener­gian hin­ta tulee moninker­tais­tu­maan. Täl­lä tiel­lä ei voi jatkaa leikkimistä. 

    Ener­gian hin­nan pitääkin moniker­tais­tua, muuten ilmas­ton­muu­tok­ses­ta aiheutuu vielä moninker­taisem­mat kus­tan­nuk­set. Nykyi­nen pako­laiskri­isi on pien­tä siihen ver­rat­tuna, että mil­jar­di itä-aasialaista joutuu jät­tämään asuin­paikkansa kun juo­mavesi lop­puu kuiv­al­la kaudel­la ja sateel­la tul­vat huuh­too vil­je­lyk­set mereen.

    Tuulivoiman syöt­tö­tar­if­fi on oikeas­t­aan lähin­nä kom­pen­soin­tia fos­si­ilis­ten saa­malle epä­suo­ralle tuelle, eli hiiliv­eron puut­teelle. Paras­ta olisi tietenkin jos fos­si­il­isia voitaisi­in verot­taa tarpeek­si kovaa.

  37. Hellyyt­tävän yksimielis­es­ti kom­men­toi­jien mukaan sähköin­vestoin­tien kan­nat­tavu­u­den on pudot­tanut Suomen tuulivoiman syöt­tö­tar­if­fi, olkoonkin että syöt­tö­tar­if­fin taso las­ki 1.1.2016 83,5 euroon/MWh ja tuotan­non määrä ei ole edes 10 % kulu­tuk­ses­ta ja uusia laitok­sia ei enää ote­ta tar­if­fi­in. Hyvin on men­nyt sikanisko­jen pro­pa­gan­da läpi. Ei täl­lainen tuotan­to­muo­to mitään sähkö­markki­naa hävitä, vaan odotus siitä, että hiilipäästöjä aiheut­ta­va tuotan­to pian verote­taan pois käytöstä ilmas­toa muut­ta­mas­ta! Tämä onkin real­isti­nen odotus.

    Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa on tuulivoimaa huo­mat­tavasti merkit­täväm­mät määrät ja mei­dän tuulivoimamme ei ole tähän saak­ka saanut edes Suomen ja Skan­di­na­vian sähkön hin­ta-aluei­ta pysymään yhdessä. Tääl­lä on lähin­nä uhkana ja hin­tahäirikkönä lähivu­osi­na rak­en­tu­va ydin­voima, joka pus­kee aina sähköä markki­noille, tarvi­taan sitä tai ei. Ydin­voima on kuin tuulivoimaa, laitosin­vestoin­ti on niin suuri osa kus­tan­nuk­sista, että tuotan­to on olta­va jatku­vasti päällä.

    Alku­peräiseen sen ver­ran, että mitään kap­a­siteet­ti­tuk­i­him­meliä tuskin kan­nat­taa rak­en­taa, sen sijaan huip­putun­nin hin­ta tulee saa­da vaikut­ta­maan kulu­tus­päätök­si­in, taval­la tai toisel­la. Kulut­ta­jien sähkönkäyt­tö ja taloudelli­nen insen­ti­ivi on tässä pieru saha­ras­sa, sen sijaan pitäisi vähänkään isom­mil­la sähkönku­lut­ta­jil­la olla kaikil­la tekni­ik­ka ja poli­ti­ik­ka, joka voi laskea kulu­tus­ta läm­mit­timistä, pakas­timista, masu­uneista ja val­okaarista tun­niksi tarvittaessa.

  38. LK: Vesivoiman hyö­dyn­tämi­nen perus­tuu siihen, että sade varas­toidaan tekoaltaisiin.

    Ensin käytet­ti­in vesivoimaa siten, että ei ollut patoal­las­ta ja vain hyö­dyn­net­ti­in veden virtausta.

    Nythän olemme samas­sa tilanteessa aurinko- ja tuulivoiman tapauk­ses­sa. Pyritään syöt­tämään se “vir­ta” suo­raan verkkoon.

    Pitäisi siis siir­tyä varas­toimaan aurinko- ja tuulivoimaa, jol­loin edel­lä mainit­se­maasi ongel­maa ei ole.

    Ehkä tuulivoiman tuki pitäisi suun­na­ta tuotan­nos­ta varastointiin?

    Mis­sä maail­mas­sa sinä oikein elät, vesivoima on säätövoimaa jol­la saadaan luukku­ja avaa­mal­la nopeasti verkon taa­ju­us (kulutet­tu teho) pysymään 50 Hz:in taa­ju­udel­la. Gen­er­aat­torit kun sulke­vat itsen­sä suo­jel­lak­seen niitä vau­ri­oi­tu­miselta jos verkon taa­ju­us poik­keea yli 1,5 Hz. Yksikään tuotan­toyk­sikkö ei saa olla suurem­pi kuin en
    ein­in­tään 7,5% verkon kokon­ais­te­hos­ta. Muuten huk­ka perii jos se on suurem­pi, ellei sitä ole paikallis­es­ti varmis­tet­tu. Verkkoon ei syötetä yhtään enem­pää tai vähempää tehoa (ei energiaa)kuin mitä kulu­tus on. Muuten se ei toi­mi. Jos taa­ju­us las­kee aukeaa höyryvoimal­i­tosen tur­bi­ini­nen säätövent­ti­ilit enem­män jot­ta se pystyy kor­jaa­maan taa­ju­us­poikkea­maa. Tuuli ja aurinkovoimalois­sa tätä ei pystytä tekemään. Sitä pait­si vesivoima on aivan val­ta­van hyvä ja hal­pa aurinkoen­r­gian varas­toin­timuo­to, hai­h­tu­imi­nen ja sateet syn­tyvät auringon tehon hai­h­dut­ta­mas­ta vedestä ja riip­puu täysin merien ja ilman lämpötilaerosita.

  39. Ter­ve­hdys,
    en tun­nista kir­joit­ta­jista ener­gia­pal­stoil­la kir­joit­tavia asiantun­ti­jakonkare­i­ta — tai sit­ten loikin läpi kom­men­tit liian nopeasti. Itse en ole ammat­ti­lainen mut­ta huo­maan kyl­lä kom­men­toin­tia kevyehköl­lä ranneotteella.

    Laitosinsinööri sanoo, että verkkoon ei saisi kytkeä tuuli-/pv kap­a­siteet­tia. Minus­ta verkko pitäisi ava­ta yrit­täjille ja tuuli/pv usko­vaisille laidas­ta laitaan, mut­ta ilman vastik­kee­ton­ta rahaa.

    Tääl­lä ei ole paljon kom­men­toitu kenen se Voden 50€/MW tulisi mak­saa. Ilmeis­es­ti suurku­lut­ta­jien. Oliko 1995 kumo­tus­sa säkö­markki­nalais­sa niin, että jokainen tuot­ta­ja jou­tui oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan pitämää varaka­p­a­siteet­tia tietyn määrän. Tämä sopisi kuin nenä päähän tuulivoimatuotan­toon jon­ka ensin­näkin pitäisi toimia markki­nahin­noin ja oma­ta varaka­p­a­siteet­ti esimerkik­si sään­nos­teltävän vesivoiman tai die­selvoiman muodossa.

    Vaik­ka risu­paketis­sa määritel­ty tuulisyöt­tö­tar­if­fi on jär­jet­tömän korkea nykytiedol­la, ei se kuitenkaan ole yksi tai edes pääsyyölli­nen sähkö­markki­noiden alen­nusti­laan. Tilanne on seu­raus­ta mon­es­ta syys­tä. Esimerkik­si Ruotsin ja Nor­jan yli­tuotanoista jot­ka nekin johtu­vat mon­es­ta syystä.

    Risu­paketin koti­maiset bio-polt­toaineet käytet­tynä tai kytket­tynä suo­raan ole­vaan jakeluin­fran kyl­keen ja/tai CPH-laitok­si­in vosi­vat olla kap­a­siteet­ti­varan­to­ja jota rahotet­tasi­in kapasiteettitarffeilla.

    Itse kapa-tar­if­fin rak­en­teesta saisi ET lausua oikeasti jotain jos halu­aa perustel­la ole­mas­saoloaan. Vai onko ET niin sisäis­es­ti ris­tiri­itainen ettei se tähän pysty. Jos niin on nii sit­ten alan riip­punat­tomil­ta konkarikon­sul­teil­ta (AV, SR,… onhan heitä).

  40. Tuulivoiman teo­reet­ti­nen kyky “pila­ta” markki­nat on Suomes­sa täysin sitä, teo­reet­ti­nen. Ei ole salaisu­us etten kan­na­ta syöt­tö­tar­if­fia lainkaan mut­ta sen merk­i­tys on vähäisem­pi kuin mitä siitä rutistaan. 

    Voidaan kar­rikoiden sanoa että jos mil­jar­di­en ongelmista syytetään muu­ta­man miljoo­nan kus­tan­nuk­sia, niin tosi­asi­as­sa kyl­lä ei puhuta itse asi­as­ta vaan ihmi­sistä. Tuulivoima henkilöi­tyy vihreisi­in joten ihmiset jot­ka vihaa­vat vihre­itä, syyt­tävät tuulivoimaa. Se ei kuitenkaan ole mil­lään taval­la oikeasti tämän keskustelun aiheena ole­van ongel­man syy, vaik­ka toki se teo­ri­as­sa voisi olla.

  41. voimal­i­tosinsinööri: Mis­sä maail­mas­sa sinä oikein elät, vesivoima on säätövoimaa jol­la saadaan luukku­ja avaa­mal­la nopeasti verkon taa­ju­us (kulutet­tu teho) pysymään 50 Hz:in taa­ju­udel­la. Gen­er­aat­torit kun sulke­vat itsen­sä­suo­jel­lak­seen niitä vau­ri­oi­tu­miselta jos verkon taa­ju­us poik­keea yli 1,5 Hz. Yksikään tuotan­toyk­sikkö ei saa olla suurem­pi kuin en
    ein­in­tään 7,5% verkon kokon­ais­te­hos­ta. Muuten huk­ka perii jos se on suurem­pi, ellei sitä ole paikallis­es­ti varmis­tet­tu. Verkkoon ei syötetä yhtään enem­pää tai vähempää tehoa (ei energiaa)kuin mitä kulu­tus on. Muuten se ei toi­mi. Jos taa­ju­us las­kee aukeaa höyryvoimal­i­tosen tur­bi­ini­nen säätövent­ti­ilit enem­män jot­ta se pystyy kor­jaa­maan taa­ju­us­poikkea­maa. Tuuli ja aurinkovoimalois­sa tätä ei pystytä tekemään. Sitä pait­si vesivoima on aivan val­ta­van hyvä ja hal­pa aurinkoen­r­gian varas­toin­timuo­to, hai­h­tu­imi­nen ja sateet syn­tyvät auringon tehon hai­h­dut­ta­mas­ta vedestä ja riip­puu täysin merien ja ilman lämpötilaerosita.

    Aivan samaan tapaan tuulivoimakin on säätövoimaa, mikäli tuulivoimalan tuot­ta­ma ener­gia varastoidaan.

    Vesivoimaa hyö­dyn­netään myös aurinkoisi­na päiv­inä ja aivan taa­tusti voidaan hyö­dyn­tää tuulivoimaa myös tyy­nenä päivänä, mikäli se on varas­toitu tal­teen, kuten vesivoima on varas­toitu poten­ti­aaliener­giak­si patoaltaaseen.

    Tai aivan mikä tahansa ener­gia, joka on varas­toitu, ja jota voidaan hyö­dyn­tää tarvittaessa…

  42. Tiedemies:
    Tuulivoiman teo­reet­ti­nen kyky “pila­ta” markki­nat on Suomes­sa täysin sitä, teo­reet­ti­nen. Ei ole salaisu­us etten kan­na­ta syöt­tö­tar­if­fia lainkaan mut­ta sen merk­i­tys on vähäisem­pi kuin mitä siitä rutistaan. 

    Voidaan kar­rikoiden sanoa että jos mil­jar­di­en ongelmista syytetään muu­ta­man miljoo­nan kus­tan­nuk­sia, niin tosi­asi­as­sa kyl­lä ei puhuta itse asi­as­ta vaan ihmi­sistä. Tuulivoima henkilöi­tyy vihreisi­in joten ihmiset jot­ka vihaa­vat vihre­itä, syyt­tävät tuulivoimaa. Se ei kuitenkaan ole mil­lään taval­la oikeasti tämän keskustelun aiheena ole­van ongel­man syy, vaik­ka toki se teo­ri­as­sa voisi olla.

    Suomen tuulivoima ei ole ongelmien aiheut­ta­ja, mut­ta kyl­lä mil­jardin euron puhal­lus! Käytän­nössä kaik­ki Suomen ener­giat­uet val­u­vat tuulivoiman tukeen. Ensi vuo­den bud­jetis­sa taisi olla 200 MEUR + rapi­at. Mis­täs leikat­taisi­in, että Tuuli­watit yms. puljut saa­vat isot liikevoittonsa?

  43. Koti­maisen tuulivoiman mol­laus on perus­tee­ton­ta ja minus­takin osoit­taa vain, miten hyvin joidenkin taho­jen pro­pa­gan­da on men­nyt läpi.

    Ensin­näkin: Kuten joku tote­si, meil­lä on ihan liian vähän tuulivoimaa, että pää­sisimme yleen­sä edes Ruotsin ja Tan­skan kanssa samaan hin­ta-alueeseen Nord Poolis­sa. Tark­istakaa itse nordpoolspot.com

    Koti­mainen tuulivoima on määrältään niin mitätön­tä, ettei se ole syy alhaisi­in tun­ti­hin­toi­hin. Paljon suurem­pia syitä ovat
    ‑Tan­skan ja Ruotsin tuulivoima samal­la markki­nal­la (Tan­skas­sa het­kel­lis­es­ti tuulivoima on tehnyt 140% sähköntarpeesta)
    ‑Ener­giaa kulut­tavim­man teol­lisu­u­den vähen­tymi­nen kotimaassa
    ‑Hyvät vesivoimavuodet
    ‑Ydin­voima, joka korkean tar­jon­nan tilanteessa on yhtä jous­tam­a­ton­ta kuin tuulivoima. Jostain syys­tä tuulivoimaa kuitenkin mol­lataan, ei ydinvoimaa? 

    Toisek­seen: Alhaiset hin­nat rapaut­ta­vat investoin­tikan­nus­timet, mut­ta niis­sä on paljon, paljon hyvääkin.

    Uusi­u­tu­vien tukemiseen on kak­si peruslinjaa:
    1) Päästökaup­pa, hiilid­iok­sidi­verot ym. ener­gian hin­taa nos­ta­vat toimenpiteet
    -> Uusi­u­tu­va pääsee markkinoille
    -> Sub­ven­tion mak­sa­vat: kulut­ta­jat hinnoissa
    -> Aihee­ton­ta voit­toa saa­vat: ne van­hat tuot­ta­jat, jot­ka eivät kär­si päästökau­pas­ta niin paljon (ydin­voimalan omis­ta­jat jne.)

    2) Mak­se­taan tukea uusi­u­tu­valle aluk­si ja fei­dataan se pois (niin kuin syöt­tö­tar­if­fi tulee aikanaan poistumaan)
    -> Uusi­u­tu­va pääsee markkinoille
    -> Sub­ven­tion mak­sa­vat: Van­hat tuot­ta­jat, kos­ka hin­nat laske­vat + tar­if­fin mak­sa­ja eli valtio
    -> Aihee­ton­ta voit­toa saa­vat: Kulut­ta­jat, kos­ka hin­nat laskevat 

    On häm­mästyt­tävää, että yksi­tyiset ihmiset ovat tuomit­se­mas­sa hin­to­ja laske­via tukia, jot­ka laske­vat hei­dän hintojaan. 

    Tehdään­pä lopuk­si sel­l­ainen kuvitel­tu lasku, että mitä jos koti­mainen tuulivoima tar­if­fei­neen olisikin syylli­nen. Huoli­mat­ta val­tion mak­samas­ta tar­iff­ista kulut­ta­jat jäävät hillit­tömästi plussalle:

    Vuo­tu­inen keski­hin­ta Suomes­sa oli 2015 29,66 e/MWh. 5 aikaisem­man vuo­den keski­hin­ta oli 43,95 e/MWh. (otin vain 5 vuot­ta, kos­ka pidem­mäl­lä aikavälil­lä inflaa­ti­ol­la olisi vaiku­tus­ta). Hin­ta oli pudon­nut keski­hin­nas­ta siis 14,29 e/MWh. (Olisi pudon­nut vielä enem­män, jos jätet­täisi­in laskus­ta pois v. 2014, jol­loin hin­nat jo lask­i­vat merkittävästi.)

    Tuulivoiman nykyi­nen tar­if­fi on 83,5 e/MWh eli sub­ven­tio­ta on 83,5–29,66 = 53,84 MWh. Jot­ta sub­ven­tioon menisi enem­män rahaa kuin kulut­ta­jat hyö­tyvät, tuulisähkön osu­u­den pitäisi olla tuote­tus­ta sähköstä 14,29/53,84 x 100% = 26,54 %.

    Arvatkaa­pa onko 😀 Ja jos jon­ain päivänä on, arvatkaa­pa onko tar­if­fi enää tuo­ta samaa.

    Eli joko:
    a) Alhaiset hin­nat eivät ole koti­maisen tuulivoiman syy, olkaa jo hiljaa.

    b) Alhaiset hin­nat ovat koti­maisen tuulivoiman syy, mut­ta silloin
    ‑Syöt­tö­tar­if­fi tuot­taa kulut­ta­jille reilusti voit­toa (kenelle enem­män, kenelle vähem­män, mut­ta kuitenkin)
    ‑Todel­liset mak­sa­jat ovat muiden ener­gia­muo­to­jen tuot­ta­jat, ja hei­dän lob­baa­jansa ovat ain­oat, joil­la nyt pitäisi olla hätä pro­pa­gan­daa levit­tää Osmon blogissa 😀

    Iloinen asi­a­han tässä on myös se, että Ruotsin ja Tan­skan val­tioiden sub­ven­tioil­la meil­läkin on edes joskus kulut­ta­jil­la hal­paa, eli suo­ma­laiset kulut­ta­jat hyö­tyvät näistä myös.

  44. Tiedemies: Tuulivoiman teo­reet­ti­nen kyky “pila­ta” markki­nat on Suomes­sa täysin sitä, teoreettinen.

    Tääl­lä arvioidaan tuulivoiman tähän men­nessä pudot­ta­neen hin­to­ja pohjo­is­mais­sa 20% joka on taval­laan aika paljon.

    Raflaavampia luku­ja saadaan tietysti kun tarkastel­laan muu­tok­sia. Tuulivoiman osu­u­den ollessa pieni eli muu­ta­man pros­entin luokkaa, menet­tävät saman läh­teen mukaan vesivoiman tuot­ta­jat 93 euroa jokaista tuotet­tua tuulivoima-MWh:ta kohden. Ydin­voimal­la vas­taa­va luku on 37 euroa. On aika help­po arva­ta mihin investoin­nit suun­tau­tu­vat kun tuulivoimaa samal­la subventoidaan.

    Suurin ennus­tam­a­ton tek­i­jä täl­lä het­kel­lä on kuitenkin Ruotsin hal­li­tus jon­ka päähän­pint­tymät tekevät mah­dot­tomak­si ennus­taa pohjo­is­maid­en ener­gia­markki­naa vuo­den 2020 jäl­keen.

    Oli kap­a­siteet­ti­mak­su­ja tai ei, ratio­naa­li­nen ener­giantuot­ta­ja ei investoi Pohjo­is­mai­hin ennen kuin tilanne on selkiy­tynyt. Pait­si sub­ven­toitu­na, tietty.

    1. On erotet­ta­va toi­sis­taan se, paljonko tuulivoima on alen­tanut sähkön hin­ta ja paljonko SUOMALAINEN tuulivoima on alen­tanut sähkön hin­taa. Suomes­sa tuulivoiman merk­i­tys ei ole kovin merkit­tävä vielä, mut­ta kas­vaa tietysti. Suomes­sa sähkön hin­taa pitää alhaal­la hal­pa tuon­ti Ruot­sista. Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa sähkön hin­taa pitää alhaal­la ennen kaikkea hyvä vesi­ti­lanne mut­ta toki siihen vaikut­taa myös ruot­salainen ja tan­skalainen tuulivoima.
      Tuulivoimaa merkit­täväm­pä sähkön hin­nan alen­ta­ja tulee ole­maan Olk­ilu­o­to 3 joka tuo markki­noille 1600 MW käytänössä aina käyn­nis­sä ole­vaa tehoa.

  45. “Aivan samaan tapaan tuulivoimakin on säätövoimaa, mikäli tuulivoimalan tuot­ta­ma ener­gia varastoidaan.
    Vesivoimaa hyö­dyn­netään myös aurinkoisi­na päiv­inä ja aivan taa­tusti voidaan hyö­dyn­tää tuulivoimaa myös tyy­nenä päivänä, mikäli se on varas­toitu tal­teen, kuten vesivoima on varas­toitu poten­ti­aaliener­giak­si patoaltaaseen.”

    Min­ulle tuo logi­ik­ka ei ihan aukene. Oleelli­nen asia kuitenkin on, että kun tuuliener­gia on muutet­tu mas­san poten­ti­aaliene­giak­si, siis tässä tapauk­ses­sa pumpat­tu vet­tä yläal­taaseen, se ei enää ole tuulivoimaa vaan tuulel­la tuotet­tua vesivoimaa. Sen käyt­töar­vo on hyvin korkea, mut­ta erit­täin korkeat ovat kustannuksetkin.

  46. Arvo Kukko:
    “Aivan samaan tapaan tuulivoimakin on säätövoimaa, mikäli tuulivoimalan tuot­ta­ma ener­gia varastoidaan.
    Vesivoimaa hyö­dyn­netään myös aurinkoisi­na päiv­inä ja aivan taa­tusti voidaan hyö­dyn­tää tuulivoimaa myös tyy­nenä päivänä, mikäli se on varas­toitu tal­teen, kuten vesivoima on varas­toitu poten­ti­aaliener­giak­si patoaltaaseen.”

    Min­ulle tuo logi­ik­ka ei ihan aukene. Oleelli­nen asia kuitenkin on, että kun tuuliener­gia on muutet­tu mas­san poten­ti­aaliene­giak­si, siis tässä tapauk­ses­sa pumpat­tu vet­tä yläal­taaseen, se ei enää ole tuulivoimaa vaan tuulel­la tuotet­tua vesivoimaa.Sen käyt­töar­vo on hyvin korkea, mut­ta erit­täin korkeat ovat kustannuksetkin.

    Tuulivoima ei todel­lakaan ole säätövoimaa, se pus­kee kaiken verkkoon mitä se tuot­taa, kun tuulee. Tuulen yltyessä muut per­in­teiset laitok­set (24/7/365 toimi­vat) laske­vat teho­jaan tai vesivoimal­i­tok­sil­la sul­je­taan luukkuja. 

    Mitä varas­toin­ti­in tulee niin sel­l­aista teknolo­giaa ei ole kenel­läkään ole­mas­sa, joka voisi taloudel­lis­es­ti varas­toi­da suurim­it­tais­es­ti ener­giaa. Ain­ut mitä on esim Sak­sas­sa ole­maasa on ns. pump­pu­laitok­set, mut­ta niis­säkin hyö­dyn­netään enem­män markki­nahin­to­ja. Hal­val­la pumpataan vesi ylös ja kalli­im­mal­la myy­dään huomioiden pump­paushäviöt. Vesi on paras varas­toin­ti­ta­pa patoal­taineen. Pump­pu­laitok­set eivät ole osoit­tauneet niin kan­nat­taviksi kuin on joskus arvioitu. Markki­nahin­to­jen raju vai­htelu vuorokauden/viikon aikana on niiden kan­nat­tavu­u­den eline­hto. Investointi­na erit­täin kallis ja sen pitäisi joskus itsen­sä myös mak­saa takasin.

    Palatak­seni vielä tuulen varas­toin­ti­in. Varas­toin­ti ei ole mikään ener­giantuotan­to­muo­to, se on ain­oas­taa ener­gian siirtäjä. Hyvin usein ihmisi­il­lä lop­puu ajat­telu siihen varas­toin­ti­in. Se kun on yksi kulut­ta­ja ladates­sa verkos­ta ener­giaa, sitä varten tarvi­taan lisää tuotan­toa jos­sain. Jos kuvit­tel­laan että tuulivoimaa (mik­sei myös aurinkosähköä), niin niiden kap­a­siteet­ti ker­roin kuvaa hyvin tilan­net­ta. Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa jos olet­teaan tehok­er­toimen ole­van teo­reet­tis­es­ta noin 25% tarvi­taan niitä nelink­er­tainen määrä investointi­na jot­ta ne pystyvät samaan käytet­tävyy­teen kuin per­in­teiset esim hiililaitok­set. Siihen sit­ten päälle monien mil­jar­di­en investoin­nit akkui­hin. Niidenkin pitäisi mak­saa itsen­sä takaisin. Eli ladataan hal­val­la ja myy­dään kalli­il­la, eli ne pitäisi käytän­nössä lada­ta yöl­lä ja myy­dä päiväl­lä. Valitet­tavasti tuuli ja aurinkoolo­suh­teet ei tätä puol­la, se on juurikin päin­vas­tion. Ei siis mitenkään real­is­tista. Nämä haaveet ja sat­un­naisen­er­giatuotan­to­muodot eivät mis­sään mielessä ole mikään ratkaisu yhtään mihinkään. Lisäk­si niiden EROI on niin surkea että ne saat­ta­vat tuot­taa eli­naikana vähem­män ener­giaa kuin mitä niiden valmis­tamiseen on kulutet­tu. Ei jär­jen hiven­tä koko touhussa.

  47. Voimalaitosinsinööri tun­tee selvästi alaa. Tuulivoimala tosi­aan tarvit­see vierelleen var­avoimalan, esimerkik­si kaa­su­tur­bi­inin, joka kytkey­tyy heti verkkoon, kun ei tuule tarpeek­si tai tuulee liikaa. Miten ekol­o­gista on muuten rak­en­taa kak­si voimalaa, kun ennen selvit­ti­in yhdel­lä hiilivoimalalla? 

    Mik­sei sovel­leta eino­maista aiheut­ta­ja mak­saa ‑peri­aatet­ta? Ei nyky­isiä voimaloi­ta ole suun­nitel­tu säätövoimak­si, ei niitä voi ajaa alas ja ylös yhtä mit­taan, vaan ne on suun­nitel­tu ajet­tavak­si parhaal­la tehol­la jatku­vasti, sil­loin päästötkin ovat puhtaimmat.

    Pohjolan Voima on sulkenut jo pari hiilivoimalaa, Kotkan Mus­sa­lon voimala oli juuri tietääk­seni uusit­tu viimeisen päälle. For­tum sul­ki Inkoon hiilivoimalan. Vesivoima olisi paras­ta säätövoimaa, mut­ta Vuo­to­s­ta ja Kol­la­jaa ei kuitenkaan saa rak­en­taa. Helsin­gin ener­gian hiilivoimala on maail­man tehokkain­ta, mut­ta sekin on väärin. Samaan aikaan Kiina ja Sak­sa rak­en­ta­vat lisää hiilivoimaa. Mitä ihmeen järkeä tässä on?

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    On erotet­ta­va toi­sis­taan se, paljonko tuulivoima on alen­tanut sähkön hin­ta ja paljonko SUOMALAINEN tuulivoima on alen­tanut sähkön hin­taa. Suomes­sa tuulivoiman merk­i­tys ei ole kovin merkit­tävä vielä, mut­ta kas­vaa tietysti. Suomes­sa sähkön hin­taa pitää alhaal­la hal­pa tuon­ti Ruot­sista. Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa sähkön hin­taa pitää alhaal­la ennen kaikkea hyvä vesi­ti­lanne mut­ta toki siihen vaikut­taa myös ruot­salainen ja tan­skalainen tuulivoima.
    Tuulivoimaa merkit­täväm­pä sähkön hin­nan alen­ta­ja tulee ole­maan Olk­ilu­o­to 3 joka tuo markki­noille 1600 MW käytänössä aina käyn­nis­sä ole­vaa tehoa.

    Osmo, me toim­imme Nor­poolin sähkö­markki­noil­la jos­sa Tan­skan tuulivoima vaikut­taa markki­nahin­taan koko nord­poolin alueel­la, siis myös Suomes­sa. Juurikin kuten selitin, yhtään per­in­teistä voimalaitos­ta ei voi­da tuulivoiman lisään­tymisen takia ajaa alas. Uskoisin, että saat oikeaa tietoa vaiku­tus­mekanis­meista, ellet ole jo saanut, edus­tam­si ener­giay­htiön tahol­ta siitä miten hin­ta määräy­tyy. Pitää aina muis­taa että vain tosi­asi­at ratkai­se­vat varsinkin ener­gia-alal­la eivät halut, mieliku­vat, usko­muk­set, eri ismit. Kaik­ki väärät päätök­set johtaa kor­jaus­li­ik­keeseen een­nem­min tai myöhem­min pakon sanele­m­ana. Kysymys on siitä minkä hin­nan niistä vääristä päätök­sistä mak­samme ja kuka ne lop­ul­ta mak­saa, mihin kaik­keen se vaikut­ti, siitä ei ole var­maan kukaan eri mieltä, se on se tavalli­nen veron­mak­sa­ja, eläkeläi­nen, työtön jne.

    1. Voimalaitosinsinööri. Tun­nen kyl­lä hin­nan määräy­tymisen ja sik­si kir­joitin, ettei suo­ma­lainen tuulivoima hin­to­ja vielä heilut­tele mut­ta ruot­salainen ja tan­skalainen kyl­läkin. Heilut­telisi tääl­läkin enem­män, jos siir­toy­htey­det riit­täi­sivät, mut­ta yleen­sä Suo­mi on eri hin­ta-aluet­ta. On sitä nytkin. Ruot­si 27,50 euroa, Suo­mi 38 euroa.

  49. Tiedemies: Voidaan kar­rikoiden sanoa että jos mil­jar­di­en ongelmista syytetään muu­ta­man miljoo­nan kus­tan­nuk­sia, niin tosi­asi­as­sa kyl­lä ei puhuta itse asi­as­ta vaan ihmisistä.

    Olisikin muu­ta­ma miljoona, mut­ta kun sin­ul­la on tuos­sa kokoluokkavirhe. 

    “Alka­vana vuon­na tuulivoimaloiden syöt­tö­tar­iffien arvioidaan mak­sa­van val­ti­olle 158 miljoon­aa euroa, jos­sa on 61 miljoon­aa tuulivoiman tuotan­non kasvus­ta aiheutu­vaa lisäystä.”

    http://www.hs.fi/talous/a1452313060634

    Ja tuulivoimatuotan­to tulee nykyis­es­tä vielä yli kaksinker­tais­tu­maan, kun ymmärtääk­seni nyt on noin tuhat tai vähän alle ja tavoite tar­if­fin piiris­sä 2500 MW. 

    Nopea hiha­laskel­ma:
    2500 MW 25% kap­a­siteet­tik­er­toimel­la ja sähkön 30 e keski­hin­nal­la (vuo­den 2015 keski­hin­ta Nord­poolis­sa) tekee vuodessa 290 miljoon­aa euroa syöt­tö­tar­if­fia, kun tar­if­fi on 83,5 e.

    2500 MW tuulivoimaa tulee jo heilut­ta­maan Suomen markkinoita.

    Mut­ta kyl­lä Osmo on edelleen oike­as­sa. Suo­ma­laista tuulivoimaa on vähän, joten sen ei vielä kyl­lä pitäisi näkyä. 

    Raivos­tut­tavin­ta­han tässä tue­as­sa on, että se mak­saa paljon suh­teessa tuotet­tuun ener­giaan, se sot­kee markki­noi­ta eli on huono asia ja sat­un­naisuuten­sa takia on hem­metin kallis tapa ilmas­ton­muu­tok­sen torjumisessa.

    1. 2500 MW 25% kap­a­siteet­tik­er­toimel­la ja sähkön 30 e keski­hin­nal­la (vuo­den 2015 keski­hin­ta Nord­poolis­sa) tekee vuodessa 290 miljoon­aa euroa syöt­tö­tar­if­fia, kun tar­if­fi on 83,5 e.

      Pyöris­tit vähän ylöspäin. Tuki on mak­simis­saan 53,5 €, joka saavute­taan, kun markki­nahin­ta on 30 € tai alle. Kai set het­kit­täin sen­tään on yli 30 €. Nytkin on. Tukea ei tule lainkaan niiltä tun­neil­ta, jol­loin markki­nahin­ta on negatiivinen.

  50. Tuos­ta voi approksi­noi­da ilman vas­tu­u­ta, että van­hoil­la päätök­sil­lä tul­laan tuuli­tu­keen lait­ta­maan verora­haa suu­ru­us­lu­okas­sa 2…3 miljardia €. 

    Mihinkähän muuhun sitä olisi saanut esim verotuen muo­dos­sa tuu­pat­tua parem­mal­la hyö­ty­suh­teel­la työl­lisyyt­tä tai ympäristöä ajatellen. Ei var­maan mihinkään yhteen kohteeseen mut­ta vipua yksi­ty­is­ten ja yri­tys­ten kukkaros­ta olisi kyl­lä var­masti herunut. Eikä suurin hyö­tyjä olisi ollut Siemens tai Vestas.

    Men­nyt on men­nyt­tä ja nyt pitää tehdä viisaampia päätök­sia jatkossa.

  51. On erit­täin häm­mästyt­tävää, minkälaisi­in väit­teisi­in tuulivoimas­ta pystytään, kun sitä oikein vihataan. Fak­toil­la ei tun­nu ole­van mitään väliä.

    Esimerkik­si tuulivoiman var­avoimatarpeesta annetaan ihan ihmeel­lisiä luku­ja. Noin esimerkkinä Ruot­si­in on raken­net­tu 0 uut­ta var­avoimalaa samas­sa ajas­sa, kun Ruot­si­in on raken­net­tu 16 TWh tuulivoimaa. Joitakin fos­si­il­isia voimalaitok­sia on sul­jet­tu, ja jäl­jelle jäänei­den käyt­tö on vähen­tynyt. Tan­skas­sa tuulivoiman tieltä on sul­jet­tu usei­ta fos­si­il­isia voimalaitok­sia, toisin kuin edel­lä väitet­ti­in. Asi­aa voi tark­istel­la vaikka­pa Nord Pool Spotin UMM-järjestelmästä. 

    Kaik­ki tieteelli­nen näyt­tö, jota olen asi­as­ta näh­nyt, on sen suun­taista, että tuulivoima ei aiheuta merkit­tävää var­avoiman tarpeen kasvua ennen kuin sen osu­us tuotan­nos­ta on ainakin 20 %. Myös koke­mus Euroopan eri maista todis­taa tätä väkevästi. Pohjo­is­maisel­la yhteis­markki­nal­la ollaan tästä vielä kaukana, ja Suomes­sa vielä kauem­pana. Toden­näköis­es­ti suurem­pikin tuulivoimao­su­us kestetään, mut­ta kus­tan­nuk­set alka­vat sit­ten vähitellen nous­ta. On ehkä hyvä huo­ma­ta, että ei tässä olla tekemässä mitään 100 % tuulivoima­markki­naa, eikä sel­l­aista ole kukaan ehdottanutkaan.

    Uuden tuulivoiman kus­tan­nuk­set eivät ole mui­hin sähkön­tuotan­to­tapoi­hin näh­den eri­tyisen korkei­ta. Esimerkik­si uusi hiililauhdesähkö on Pohjo­is­mais­sa paljon kalli­im­paa pääo­makus­tan­nuk­set huomioiden, ja osa Nor­jan uusista vesivoima­hankkeista on heikom­min kan­nat­tavia kuin Ruotsin parhaat tuulivoima­hankkeet. Elcert-jär­jestelmän investoin­nit osoit­ta­vat tämän. Suomen syöt­tö­tar­if­fin nykyi­nen taso vain on korkeahko, mut­ta eihän se ker­ro mitään tuulivoiman nykyis­es­tä omakustannushinnasta.

    Jol­lain aikavälil­lä jonkin­laista kap­a­siteet­ti­markki­naa var­maan tarvi­taan. Esimerkik­si Venäjä on esimerk­ki siitä, miten sitä ei ainakaan pidä tehdä, sil­lä sähkö on siel­lä varsin kallista päiväaikaan kap­a­siteet­ti­markki­nan vuok­si, ja muitakin huono­ja esimerkke­jä on. Hyvän jär­jestelmän suun­nit­telu on siis aika vaikeaa.

  52. > Diesel­gen­er­aat­tori kan­nat­taa käyn­nistää jo ennen
    > kuin hin­ta ylit­tää sata euroa

    Siinäpä se ratkaisu tulikin mainit­tua: Hajautet­tu pienvoimatuotanto.

    Yrität laskelmil­lasi ajaa käärmet­tä pyssyyn. Että miten keskite­tytil­lä tuotan­toratkaisuil­la voidaan ratkaista hajautet­tu kulu­tus. – Ei onnistu.

  53. Riku Merikos­ki:
    On erit­täin häm­mästyt­tävää, minkälaisi­in väit­teisi­in tuulivoimas­ta pystytään, kun sitä oikein vihataan. Fak­toil­la ei tun­nu ole­van mitään väliä.

    Esimerkik­si tuulivoiman var­avoimatarpeesta annetaan ihan ihmeel­lisiä luku­ja. Noin esimerkkinä Ruot­si­in on raken­net­tu 0 uut­ta var­avoimalaa samas­sa ajas­sa, kun Ruot­si­in on raken­net­tu 16 TWh tuulivoimaa. Joitakin fos­si­il­isia voimalaitok­sia on sul­jet­tu, ja jäl­jelle jäänei­den käyt­tö on vähen­tynyt. Tan­skas­sa tuulivoiman tieltä on sul­jet­tu usei­ta fos­si­il­isia voimalaitok­sia, toisin kuin edel­lä väitet­ti­in. Asi­aa voi tark­istel­la vaikka­pa Nord Pool Spotin UMM-järjestelmästä. 

    Kaik­ki tieteelli­nen näyt­tö, jota olen asi­as­ta näh­nyt, on sen suun­taista, että tuulivoima ei aiheuta merkit­tävää var­avoiman tarpeen kasvua ennen kuin sen osu­us tuotan­nos­ta on ainakin 20 %. Myös koke­mus Euroopan eri maista todis­taa tätä väkevästi. Pohjo­is­maisel­la yhteis­markki­nal­la ollaan tästä vielä kaukana, ja Suomes­sa vielä kauem­pana. Toden­näköis­es­ti suurem­pikin tuulivoimao­su­us kestetään, mut­ta kus­tan­nuk­set alka­vat sit­ten vähitellen nous­ta. On ehkä hyvä huo­ma­ta, että ei tässä olla tekemässä mitään 100 % tuulivoima­markki­naa, eikä sel­l­aista ole kukaan ehdottanutkaan.

    Uuden tuulivoiman kus­tan­nuk­set eivät ole mui­hin sähkön­tuotan­to­tapoi­hin näh­den eri­tyisen korkei­ta. Esimerkik­si uusi hiililauhdesähkö on Pohjo­is­mais­sa paljon kalli­im­paa pääo­makus­tan­nuk­set huomioiden, ja osa Nor­jan uusista vesivoima­hankkeista on heikom­min kan­nat­tavia kuin Ruotsin parhaat tuulivoima­hankkeet. Elcert-jär­jestelmän investoin­nit osoit­ta­vat tämän. Suomen syöt­tö­tar­if­fin nykyi­nen taso vain on korkeahko, mut­ta eihän se ker­ro mitään tuulivoiman nykyis­es­tä omakustannushinnasta.

    Jol­lain aikavälil­lä jonkin­laista kap­a­siteet­ti­markki­naa var­maan tarvi­taan. Esimerkik­si Venäjä on esimerk­ki siitä, miten sitä ei ainakaan pidä tehdä, sil­lä sähkö on siel­lä varsin kallista päiväaikaan kap­a­siteet­ti­markki­nan vuok­si, ja muitakin huono­ja esimerkke­jä on. Hyvän jär­jestelmän suun­nit­telu on siis aika vaikeaa.

    Aivan sairai­ta väit­teitä, mikä voimalaitos on sul­jet­tu, miten edes voidaan sulkea jos ei tuule kylmäl­lä ilmal­la, kaik­ki tarvit­ta­va teho tarvi­taan verkkoon per­in­tei­sistä voimalaitok­sista. Jos joku on sul­jet­tu se johtuu sen iästä (ei kan­nat­tanut enää investoi­da) ja joku uusi on raken­net­tu sen tilalle. Ham­puris­sa Vat­ten­fall on rak­en­tanut 650 MW:n hiilivoimalaitok­sen joka juuri avat­ti­in (noin 60% hyö­ty­suh­teel­la), lieko sit­tenb saa Tan­s­ka täältä tehoa kun ei tuule, jos jonkun van­han ovat sulke­neet. Helsingis­sä päätet­ti­in sulkea 70-luvul­la raken­net­tu paljon parem­mal­la hyö­ty­suh­teel­la toimi­va voimalaitos, sanois­in että sairas­ta pop­ulis­mia ja poli­ti­ikkaa on tässä takana. Onnek­si sen ehtii peru­maan seu­raa­va kaupung­in­val­tu­us­to, kun tule­vat järki­in­sä ja osaa­vat erot­taa toisi­taan kansakun­taa hyö­dyn­tävän järkevän ener­giapolit­tikan ilmastopolit­tikas­ta, sehän on tarkoi­tus lopet­taa vat­sa 2025. 

    Aivan yksinker­tainen asia: raken­netun voimalaitoska­paaiteetin määrää mak­si­mi tehonku­lu­tus, ei vuo­tu­inen ener­giamäärä, jota valitet­ta­van usein näkee laskelmis­sa. Kak­si tyystin eri asiaa.

  54. K‑Veikko:
    > Diesel­gen­er­aat­tori kan­nat­taa käyn­nistää jo ennen
    > kuin hin­ta ylit­tää sata euroa

    Siinäpä se ratkaisu tulikin mainit­tua: Hajautet­tu pienvoimatuotanto.

    Yrität laskelmil­lasi ajaa käärmet­tä pyssyyn. Että miten keskite­tytil­lä tuotan­toratkaisuil­la voidaan ratkaista hajautet­tu kulu­tus. – Ei onnistu.

    No on se nyt noin vuo­sisadan ajan onnis­tut­tu ratkaise­maan ihan hel­posti, ja sen ratkaisun nimi on kan­taverkko, jota pitkin elek­tron­it vipeltävät tuotan­tokeskuk­sien ja hajaku­lut­ta­jien väliä.

  55. Thacheris­mi saavut­ti viime vuo­den lop­ul­la kul­mi­naa­tiopis­teen­sä kun http://www.bbc.co.uk/news/uk-35137222 brit­tien viimeinen hiilikaivos sul­jet­ti­in. Jäl­jel­lä on vielä avolouhok­sia, mut­ta kai nekin sul­je­taan ennen pitkää, kunnes taas tarvi­taan paikallista huolto­var­muu­den energiaa.

  56. Jos Clin­ton voit­taa ja Oba­man lin­ja USA:n ener­giapoli­ti­ikas­sa jatkuu, saat­taa hyvinkin olla, että USA tulee ole­maan edel­läkävi­jä mas­si­ivises­sa siir­tymässä uusi­u­tu­vi­in sähkön­tuotan­non muo­toi­hin, eri­tyis­es­ti tuuli- ja aurinkoen­er­giaan, huoli­mat­ta niiden tuotan­non heilahtelus­ta sääti­lan mukaan:

    http://mobile.nytimes.com/blogs/krugman/2016/01/29/a‑renewable-feast/

    http://thinkprogress.org/climate/2016/01/29/3743517/congress-natural-gas-renewables/

Vastaa käyttäjälle Petteri Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.