Suomen synnä tulevaisuus (9) Matalapalkkaisia on tuettava

9.1.2016 · Aihe: Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka, _ 

Suomessa menetettiin vuosien 1995 – 2008 välillä 300 000 työpaikkaa palkka-asteikon keskeltä. Ne korvautuivat toisaalta korkeapalkkaisilla asiantuntija-ammateilla ja toisaalta matalapalkkatöillä. (VATT voisi muuten päivittää tämän tutkimuksen!)

Samanlainen palkka-jakauman polarisoiminen on tapahtunut kaikissa teollisuusmaissa. Työttömyysongelman rinnalla on työssäkäyvien köyhien ongelma.

Olisi tietysti hyvä palauttaa kansantalouteen kadonneet hyväpalkkaiset duunarityöt. Odoteltaessa sitä, että joku keksisi miten tämä voitaisiin tehdä, on syytä parantaa pienipalkkaisten asemaa ja jopa aika paljon. Matalasti koulutetuille soveltuvia töitä pitäisi saada jopa lisää, koska työttömyyden suuri bulkki on kuitenkin matalasti koulutetuissa, maahanmuuttajat mukaan luettuna.

Pieniä palkkoja vastaan voidaan toimia solidaarisen palkkapolitiikan keinoin nostamalla pieniä palkkoja enemmän kuin suuria. Tämä toimi silloin, kun talous laajeni ja syntyi alati lisää hyväpalkkaista työtä. Lisäsi jopa taloudellista tehokkuutta tappaa luovan tuhon keinoin matalatuottoisia työpaikkoja niin, että työvoimaa siirtyi tuottavampiin töihin.

Nyt luovasta tuhosta on tullut pelkkää tuhoa. Alimpien palkkojen nostaminen hinnoittelee osan työpaikoista kannattamattomina pois. Matalapalkkatyö poistuu ,mutta muuttuu työttömyydeksi sen sijaan, että se muuttuisi parempipalkkaiseksi työksi.

Ei ole järkevää hinnoitella huonopalkkaista työtä tekeviä työttömiksi. On parempi tukea heitä veronalennuksin ja tulonsiirroin.

Suomessa on matalatuottoisia työpaikkoja liian vähän eikä liian paljon, mikä näkyy työllisyystilastoista. Korkeasti koulutetuista työllisiä on ikäluokassa 30 – 54 vuotta selvästi yli 90 % ja vähiten koulutetuissa selvästi alle 70 %.

Teimme vuonna 2013 Juhana Vartiaisen kanssa raportin ”Lisää matalapalkkatyötä! ”, jossa esitimme keinoja parantaa matalapalkkaista työtä tekevien taloudellista tilannetta ja lisätä heille sopivia työpaikkoja. Tuon raportin 23 suosituksesta on sittemmin toteutettu viisi[1]. Niitä muitakin kannattaisi katsoa.

Hyväpalkkaisia veronmaksajia edustava veronmaksajien keskusliitto muistaa aina mainita, että pieniä palkkatuloja verotetaan Suomessa vähemmän kuin monessa muussa maassa. Tämä on valheellisen yksipuolinen väite. On otettava huomioon myös välilliset verot. Suomessa on korkea arvonlisävero. Vielä tärkeämpää on kuitenkin asuntopolitiikka. Pienituloinen saa Saksassa asunnon niin paljon halvemmalla kuin Suomessa, että mielellään maksaa vaikka vähän enemmän veroa.

Pienten palkkatulojen subventoiminen on taloudellisesti tahokasta verrattuna siihen, että samojen ihmisten kaikki elinkustannukset maksettaisiin työttömyyskorvauksena ja muina tulonsiirtoina. Ennen kaikkea on kuitenkin kyse oikeudenmukaisuudesta.

Olemme puhuneet paljon perusturvan varassa elävien heikosta taloudellisesta tilanteesta. Vähälle huomiolle on jäänyt, että pientä palkkaa saava vaikkakin raskasta työtä tekevä ei ansaitse olennaisesti enemmän. Se on väärin.

Jokseenkin kaikissa teollisuusmaissa on jokin keino subventoida pientä palkkaa ansaitsevia. Ruotsissa työttömiä työllistetään tuettuihin töihin kuntasektorille, Saksassa ovat minijobit ja Yhdysvalloissa Earned Income Tax Credit -systeemi, josta maksetaan pienipalkkaisille 40 senttiä jokaista ansaittua dollaria kohden.

Saksan minijobit ovat kaunistaneet tehokkaasti työttömyystilastoja, mutta järjestelmä on osoittautunut loukuksi. Minijobeista kohotaan harvoin avoimille työmarkkinoille.

On meilläkin tukityöjärjestelmämme. Sen toiminnassa on vähän samanlaista loukku-ongelmaa kuin Saksan minijobeissa.

Saimme oman minijob-järjestelmämme, kun työttömyysturvaan tehtiin 300 euron suojaosuus. Sen puitteissa on syntynyt paljon sirpaleisia työsuhteita, suunnilleen saman kokoisia kuin nuo Saksan minijobit.

Osa-aikatyöttömän kaupan kassan käteen jäävä tulo nousi 200 eurolla kuussa työttömyysturvan ja asumistuen etuoikeutetun tulon johdosta. Tämä on hyvä, mutta vielä parempi olisi, jos sama etu olisi silläkin kaupan osa-aikaisella, joka ei koskaan ole saanut olla kokopäivätyössä eikä siksi saa soviteltua ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Työttömyyspäivärahan kautta toteutetussa matalapalkkatuessa on sekin ongelma, että se muodostaa kannustinloukun yläpäähän. Ei kannata siirtyä kokopäivätyöhön, kun nelipäiväisestä työviikosta voi tienata jopa enemmän kuin viisipäiväisestä. Reilu matalapalkkatuki olisi paljon parempi. Esimerkiksi pieni perustulo tukemassa pientä palkkaa.

Yksi keino tukea pienipalkkaisia on nostaa asumistuen etuoikeutetun palkkatulon määrää entisestään. Se osuisi suoraan kohteeseensa: pienellä palkalla on vaikea elää kasvukeskuksissa, jossa asuminen on kallista.

(Ei, se ei sotkisi vuokramarkkinoita. Vuokramarkkinoita sotkee toimeentulotuki, joka maksaa noin 650 euroa kokonaan kuinka pienestä asunnosta hyvänsä.)

[1] Raportista toteutettuja ovat

  • 300 euron etuoikeutettu palkkatulo työttömyysturvaan
  • 300 euron etuoikeutettu palkkatulo asumistukeen (esitimme 400 €/kk)
  • Euromääräinen korvaus työnantajalle äitiyden aiheuttamiin kuluihin
  • Osaeläke sille, joka siirtyy ennen eläkeikää pienempipalkkaiseen työhön
  • Koulutustyösuhde oppisopimuskoulutuksen rinanlle

Kommentit

30 Vastausta artikkeliin “Suomen synnä tulevaisuus (9) Matalapalkkaisia on tuettava”

  1. Kalle kirjoitti 9.1.2016 kello 14:38

    Ei matalapalkkaisia tarvitse tukea, mutta veroastetta pitää saada alas, jotta matalalla palkalla tulee toimeen.

    Kaikki asumistuet pitää poistaa välittömästi, ei kymmenen vuoden siirtymäajalla kuten jotkut alan ammattilaiset ovat esittäneet. Asumistuet eivät tue ainakaan asujaa vaan valuvat hintoihin. Kunnon selvitystä, mihin tuet valuvat, en ole nähnyt. Yksi epäilys on puolueita lähellä olevat “sosiaaliset” vuokranantajat. Niin Suomessahan ei ole korruptiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  2. Tero Tolonen kirjoitti 9.1.2016 kello 15:28

    Ei ole järkevää hinnoitella huonopalkkaista työtä tekeviä työttömiksi. On parempi tukea heitä veronalennuksin ja tulonsiirroin.

    Kansalaispalkka olisi varmaan ainoa järkevä tapa hoitaa tämä,

    Tai, jos olisi olemassa yksi tili jonka kautta kaikki palkanmaksu hoidetaan kaikkien tai ainakin kotimaisten yritysten toimesta, verottaja voisi säätää veroprosentti ja erilaisia tukia reaaliajassa niin että jokaisen ihmisen olisi järkevää ottaa vastaan töitä ilman että menettää kuukausituloja.

    Koko järjestelmä pitäisi varmaan tehdä uusiksi, hyvinvointivaltio voidaan varmaan säilyttää, mutta sen runko pitäisi tehdä nykyaikaisen tietotekniikan avulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  3. Anonyymi kirjoitti 9.1.2016 kello 15:42

    Ehdottomasti järkevin keino tukea matalatuloisia on jonkinlainen perustulosysteemi yhdistettynä vapaampiin työmarkkinoihin. Muut vaihtoehdot joko vääristävät turhaan markkinoita, ovat niin monimutkaisia että niiden käyttö muodostuu tyhjänpäiväiseksi köyhien kyykytykseksi tai sitten molempia.

    Tiedän että tämä ei mikään uusi ehdotus tällä palstalla ole, mutta aina on hyvä muistuttaa että on olemassa vaihtoehto näille erilaisille byrokratiasokkeloille ja tuloloukuille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  4. Tompelo kirjoitti 9.1.2016 kello 16:19

    Noin 50 vuotta sitten keskipalkan ostovoima oli suurin piirtein sama kuin nykyään on huonon palkan. Elämänlaatu tosin on matalapalkkaisilla parempi nykyään sellaisten asioiden kuin älypuhelinten ja halpojen lentojen takia — ainakin ikään kuin objektiivisella tasolla. Köyhyyden kokemus voi tietysti olla eri juttu.

    Jo 50 vuotta sitten oltiin kuitenkin erkaannuttu siitä palkkatasosta, jolla piti sata vuotta sitten pohtia, mistä huomenna ruoka ja klapit. Enemmistön palkat aiheuttivat vuoden 1916 tienoilla tuollaista eksistentiaalista tuskaa ainakin ajoittain.

    Jos suostuu pysymään pääkaupunkiseudun ulkopuolella, kolmikymppinen tulee huonolla palkalla siis vähintään yhtä hyvin toimeen kuin hänen keskiluokkaiset vanhempansa samassa iässä. Paitsi että nykyään voi tosiaan kantaa silloista supertietokoneetta taskussaan. Sata vuotta sitten eläneiden isoisovanhempien elämää hän ei tunnista vaikka sellaiseen esim. Initassa törmäisikin.

    Tuskin koskaan näkee asioita suhteutettavan näin. Aina vain pitää köyhyys ja huono palkka määritellä uusiksi suhteessa vaurastuvaan — tai siis viime vuosiin asti vaurastuneeseen — keskiluokkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  5. Austrian kirjoitti 9.1.2016 kello 17:22

    Tompelo:
    Noin 50 vuotta sitten keskipalkan ostovoima oli suurin piirtein sama kuin nykyään on huonon palkan. Elämänlaatu tosin on matalapalkkaisilla parempi nykyään sellaisten asioiden kuin älypuhelinten ja halpojen lentojen takia — ainakin ikään kuin objektiivisella tasolla. Köyhyyden kokemus voi tietysti olla eri juttu.

    Jo 50 vuotta sitten oltiin kuitenkin erkaannuttu siitä palkkatasosta, jolla piti sata vuotta sitten pohtia, mistä huomenna ruoka ja klapit. Enemmistön palkat aiheuttivat vuoden 1916 tienoilla tuollaista eksistentiaalista tuskaa ainakin ajoittain.

    Jos suostuu pysymään pääkaupunkiseudun ulkopuolella, kolmikymppinen tulee huonolla palkalla siis vähintään yhtä hyvin toimeen kuin hänen keskiluokkaiset vanhempansa samassa iässä. Paitsi että nykyään voi tosiaan kantaa silloista supertietokoneetta taskussaan. Sata vuotta sitten eläneiden isoisovanhempien elämää hän ei tunnista vaikka sellaiseen esim. Initassa törmäisikin.

    Tuskin koskaan näkee asioita suhteutettavan näin. Aina vain pitää köyhyys ja huono palkka määritellä uusiksi suhteessa vaurastuvaan — tai siis viime vuosiin asti vaurastuneeseen — keskiluokkaan.

    Meillä ei ole enää tuntumaa tuollaiseen maailmaan. Helpompi on suhteuttaa asiat muiden saman ajanhetken ihmisten tai perheiden tulo/kulutustasoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  6. LK kirjoitti 9.1.2016 kello 18:48

    Täältä myöskin kyllä perustulolle.

    Olisi niin paljon helpompaa ottaa riski ja perustaa yritys, mikäli tietäisi, että aina on perustulo turvana.

    Mahdolliset konkurssin tuomat velat pitäisi jättää perustulon ulkopuolelle. Aivan liian moni ajettiin itsemurhaan 1990-luvun laman jälkihoidossa. Jos otetaan riski, niin toki vastuu täytyy kantaa, mutta ei sitä nyt hengiltä tarvitse ketään velkojen vuoksi ottaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  7. Tompelo kirjoitti 9.1.2016 kello 21:15

    Austrian: Meillä ei ole enää tuntumaa tuollaiseen maailmaan. Helpompi on suhteuttaa asiat muiden saman ajanhetken ihmisten tai perheiden tulo/kulutustasoon.

    Juu, helpompi on, olen samaa mieltä.

    Tosin mulla on jotain tuntumia aika kaukaa ja jotenkin osaan vieläkin samastua niihin. Ekassa kesätöissä tienasin 800 markkaa kuussa, muistaakseni.

    Mutta en puhu kuitenkaan muisteloista tai tuntumista vaan aika objektiivisesta mittarista, joka vertaa taloudellista pärjäämistä ja elämänlaatua johonkin sellaiseen, joka on ollut oikeasti olemassa. Eli vanhempiimme ja esivanhempiimme.

    En väitä, että näkökulma on se kaikkein oleellisin. Mutta hiukan ihmetyttää, että nykyinen “valtavirtaköyhyys” oli ennen, eikä niin kauan sitten, keskiluokkaista elämää. Siis pelkästään ansioiden markka/euromäärien ostovoimalla laskien.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  8. Tavallinen Teknikko kirjoitti 9.1.2016 kello 22:04

    Olisi ihan mielenkiintoista kuulla joltain taholta, että milloinka tavalliselle keskimääräiselle suomalaiselle aukesi mahdollisuus matkustaa ulkomaille näkemään vieraita tapoja ja nauttimaan auringon lämmöstä uimarannoilla AY-liikkeen “taistelemilla” palkkamäärillä. Ei tuosta ajasta kovinkaan pitkä aika ole kulunut. Että kehitys on kulkenut ajassa eteenpäin siten, että köyhimmälläkin suomalaisella on nyt mahdollisuus hankkia passi kohtuullisella määrällä rahaa ja matkustaa sinne minne varansa riittävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  9. Liian vanha kirjoitti 9.1.2016 kello 22:26

    Euroopassa työttömyyttä on vähennetty lisäämällä osa-aikatyötä .

    Suomessa osa-aikaisia on n 16 % kun muualla Euroopassa yleisesti 25 %.Hollannissa lähes 50 %

    Useimmat maat tukevat osa-aikatyötä , niinpä köyhyys on pysynyt kurissa lukuunottamatta Saksaa ja Englantia, joissa köyhien määrä on saavuttamassa USAn tason.

    Ja nuo minijobit eivät todellakaan ole tarkoitettu työttömille , ne ovat houkutelleet naiset kodista työelämään.Niinpä minijobbareista on 70-80 % naisia ja minijobit nostivat naisten tasolta nykyiselle 73 % tasolle

    Nämä entiset kotirouvat , nykyiset minijobbarit ovat useimmiten kouluttamattomia, joten he ovat todellakin uraloukussa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  10. Liian vanha kirjoitti 9.1.2016 kello 22:28

    Liian vanha: ja minijobit nostivat naisten tasolta nykyiselle 73 % tasolle

    Minijobit nostivat naisten työllisyysasteen 61%sta 73 % tasolle 2000-2014 aikana

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  11. jokeri kirjoitti 9.1.2016 kello 23:16

    “Hyväpalkkaisia veronmaksajia edustava veronmaksajien keskusliitto muistaa aina mainita, että pieniä palkkatuloja verotetaan Suomessa vähemmän kuin monessa muussa maassa. Tämä on valheellisen yksipuolinen väite. On otettava huomioon myös välilliset verot. Suomessa on korkea arvonlisävero. Vielä tärkeämpää on kuitenkin asuntopolitiikka. Pienituloinen saa Saksassa asunnon niin paljon halvemmalla kuin Suomessa, että mielellään maksaa vaikka vähän enemmän veroa.

    Eikö tuo keskusliitto ole nimenomaan painottanut eroa hyvä- ja huonotuloisen välillä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  12. R.Silfverberg kirjoitti 9.1.2016 kello 23:36

    Tavallinen Teknikko:
    Olisi ihan mielenkiintoista kuulla joltain taholta, että milloinka tavalliselle keskimääräiselle suomalaiselle aukesi mahdollisuus matkustaa ulkomaille näkemään vieraita tapoja ja nauttimaan auringon lämmöstä uimarannoilla AY-liikkeen “taistelemilla” palkkamäärillä. Ei tuosta ajasta kovinkaan pitkä aika ole kulunut. Että kehitys on kulkenut ajassa eteenpäin siten, että köyhimmälläkin suomalaisella on nyt mahdollisuus hankkia passi kohtuullisella määrällä rahaa ja matkustaa sinne minne varansa riittävät.

    Työläisillä ja pienviljelijöillä oli varaa matkusta etelään 1970-luvun alussa “keihäsmatkojen” myötä. Öljykriisi 1973-75 tosin pysäytti kansainvaelluksen mutta muutama vuosi myöhemmin se alkoi uudelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  13. Prometheus kirjoitti 9.1.2016 kello 23:42

    Ongelmana ei ole liian pienet tuet, vaan liian suuret tuet. Perustulo vain vahvistaa tätä perustavanlaatuista ongelmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  14. Seppo S kirjoitti 10.1.2016 kello 0:23

    Matalapalkkaisia on tuettava, mutta yhteiskunnan kehittämisen perusdynamiikkaa ei pitäisi rakentaa tällaisten tukien varaan. Pääpanostukset pitäisi laittaa hyväpalkkaisten töiden lisäämiseen. Kun niiden määrä kasvaa saadaan työttömät tohtorit töihin ja sitä kautta kasvaa myös matalapalkkaisten työpaikkojen lukumäärä.

    Nykyisin ei ihmisten potentiaalia käytetä riittästi hyväksi. Monet kykenisivät haastavampiinkin tehtäviin. Ihmisiä ei pitäisi päästää veltostumaan viihteen pariin ja jäämään pikaruokaketjujen kassoille osa-aikatöihin.

    Jos teemme matalapalkkatöillä elämisen liian helpoksi, muut kansakunnat menevät meidän edelle ja jäämme jälkeen kansainvälisessä kilpailussa. Siitä olisi huonot seuraukset ja ennen pitkään joutuisimme leikkaamaan tukia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  15. Jouni Martikainen kirjoitti 10.1.2016 kello 10:34

    Jos halutaan tukea työn tekemistä, pitää tukea työn tekemistä – ei kansalaisuutta, tai maassa pysyvästi oleskelua. Ja matalapalkkaisen työ tukeminen on järkevää, kun työllisyysaste pitää saada nykyistä ylemmäksi. Eli siinä Ode on täysin oikeassa. Yksi hyvä tapa toteuttaa se olisi palkkasidonnaisten sivukulujen progressio: https://jounimartikainen.wordpress.com/2013/02/16/rakenteellisen-tyottomyyden-pienentaminen/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  16. Pekka T. kirjoitti 10.1.2016 kello 13:34

    Olennaista on ymmärtää, että nykyiset työelämän käytännöt on luotu aivan erilaisessa maaimassa, kasvavan talouden aikana. Nyt joudumme sopeutumaan aivan toisenlaiseen todellisuuteen, jossa taloudellinen hyvinvointi ei kasva tai ei ainakaan kasva yhtä nopeasti kuin ennen.

    Siksi käytäntöjä pitäisi muuttaa, ja sehän se vasta vaikeata onkin. Jokainen muutos vaikuttaa jonkun saavutettuihin etuihin ja niinpä sitä vastustetaan raivokkaasti. Kokonaisuudesta viis.

    Osmo Soininvaara on siitä erinomainen poliitikko, että hän osaa katsoa asioita laajemmin kuin oman viiteryhmänsä taloudellisten etujen kannalta. Valitettavasti hänen kaltaisensa poliitikot jäävät vähemmistöön ja niinpä mikään ei muutu, ei ainakaan ennen kuin on aivan pakko korjata vähintään ne rakenteet, jotka pahiten ovat jääneet ajastaan jälkeen. Kokonaisuus säilyy kuitenkin siipirikkona.

    Perustuloa kannatan minäkin, mutta eipä taida olla toivoa sen laajemmasta etenemisestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  17. R.Silfverberg kirjoitti 10.1.2016 kello 14:23

    Maassamme on iso joukko yli 50 vuotiaita mutta alle eläkeiän joiden terveys on niin huono että eivät pystyisi käytännössä mitään työtä ainakaan kodin ulkopuolella tehdä. Silti näitä pakotetaan työllistymiskokeiluihin ja kursseille ja räpätään karenssia päälle jos ei mene. Nämä henkilöt pitäisi mitä pikimmiten siivota työttömyyskortistosta pois eläkkeelle. Ja syy heikkon terveyteen ei ole aina viina tai epäterveelliset elämäntavat! Sitten kun tämä on tehty voidan nuorempia ja terveempiä ohjata työelämään erilaisten porkkanoiden ja keppien avulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  18. Tero Tolonen kirjoitti 10.1.2016 kello 14:44

    Matalapalkkaisia on tuettava, mutta yhteiskunnan kehittämisen perusdynamiikkaa ei pitäisi rakentaa tällaisten tukien varaan.

    Perustulon tukemisessa on käytännössä kyse yrittämisen mahdollistamisesta niille, jotka kokevat sen riskialttiina. Perustulolla työtä tekevä ei ole yrittäjä, mutta toimii samaan tapaan kuin yrittäjä.

    Vaihtoehtona on, että ihmiset passivoituvat tai tekevät pimeää työtä – hetki sitten juttelin kuntosalilla erään nuoren miehen kanssa, joka sanoi tehneensä pimeästi raksalla töitä, mutta lopetti sen koska koki liian riskialttiiksi pidemmän päälle tehdä ilman vakuutuksia niin fyysisesti vaarallista työtä. Vaihtoehto on siis jo tapahtumassa, on kehittymässä pimeiden töiden markkina, jolla ei makseta veroja eikä sosiaaliturvaa ja joka on vaarallinen, kuten tuokin nuori mies ymmärsi. Jos olisi olemassa perustulo, on mahdollista että noita töitä ei tarvitsisi ottaa vastaan pimeästi.

    Työttömissä on paljon potentiaalia. Siellä on kyllä toki ns. huono-osaisia, mutta myös erittäin lahjakkaita ihmisiä.

    Kävin joskus kouluttamassa työvoimatoimiston valitseman koulutusfirman renkinä Helsingissä yhtä ryhmää työttömiä ja siellä oli mm. televisio-ohjelmien puvustaja, yksi entinen maajoukkuetason jalkapalloilija, entinen Vaisälän työntekijä ja itsensä analogisten radioiden ja televisioiden korjaajaksi kouluttanut henkilö.

    Siis ihan huippujengiä, kuten urheilutermein sanotaan.

    Näin taitavat ja paljon suhteita omaavat ihmiset pystyisivät varmasti työllistämään itseään, mikäli siihen annettaisiin mahdollisuus. Aluksi lyhyissä erissä ja sitä vähitellen kasvattaen.

    Meillä on jo nyt olemassa kokeilu lyhyiden töiden työmarkkinasta – sitä sanotaan kesätöiksi. Kotonaan asuvat nuoret voivat tehdä tietyn verran töitä ilman että joutuvat “tukiloukkuun” ja sen takia kesällä vapautuu markkinoille työvoimaa, jota voi käyttää lyhytkestoisiin töihin. Tällä työvoimalla pyöritetään isojakin yrityksiä, esim. matkailualalla.

    Etu on siis molemminpuolinen – työmarkkinoiden joustoista höytyvät sekä ihmiset että yritykset. Sekä me kaikki muutkin, sillä onhan se kiva että on olemassa esim. Särkänniemi, jossa käy vuosittain yli puoli miljoonaa vierailijaa.

    Ongelmana onkin, että järjestelmä estää tämmöisen lyhytaikaisen työn etsimisen vuoden ympäri ja estää ihmisiä kasvattamasta työn määrää niin suureksi, että hänestä tulisi yhteiskunnan ns. nettomaksaja, joista osa saa niin paljon työtilauksia että pystyvät työllistämään myös muita ja perustavat yrityksiä, jotka taas työllistävät lisää.

    Lisäksi iso osa näistä työttömistä on nuoria, jotka pystyisivät oppimaan vielä uusia töitä, mutta eivät tiedä mistä aloittaa.

    Siksi kannatan perustuloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  19. Olli2 kirjoitti 10.1.2016 kello 14:49

    Yksi keino tukea pienipalkkaisia on nostaa asumistuen etuoikeutetun palkkatulon määrää entisestään. Se osuisi suoraan kohteeseensa: pienellä palkalla on vaikea elää kasvukeskuksissa, jossa asuminen on kallista.

    Ehkä kasvukeskuksissa pitäisi maksaa kasvukeskusten palkkaa? Yhdyn muiden kommentoijien mielipiteeseen asumistuen tehottomuudesta.

    Edelleenkin on vaikea ottaa vakavasti Vartiaisen aivoituksia matalan tuottavuuden väestön ongelmista. Hänhän nimittäin haluaa tätä väestöä lisää Suomeen (ristiretki saatavuusharkintaa vastaan). Syntyy kuva, ettei hänen suosituksiensa muodustumista ohjaa kansakunnan edun hakeminen vaan jokin muu.

    En ole ihan varma, tykkääkö Vartiainen enemmän matalapalkkaisten työnantajista vai kaikista niistä vähäosaisista kanssaihmisistään, jotka on suvaitsemattomasti teljetty hyvinvointivaltion ulkopuolelle. Työnantajat lienevät kuitenkin vastavuoroisempia ystäviä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  20. Kalle kirjoitti 10.1.2016 kello 15:15

    Ainoa kestävä malli on laskea veroastetta niin, että pienemmälläkin palkalla pärjää. Yhteiskunta ei kestä nykyistä tukitasoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  21. theta kirjoitti 10.1.2016 kello 15:27

    “Asumistuet eivät tue ainakaan asujaa vaan valuvat hintoihin”

    Siellä missä asuntotarjonta on kohdillaan, tai hinnat eivät määräydy markkinoilla, tuet eivät valu. Mutta kyllä tuet tukevat, vaikka valuisivatkin.

    Mietitään vaikka pienituloisia helsinkiläisiä, jotka saavat asumistukea 400e/kk. Ajatellaan, että asumistuen kanssa heillä on varaa maksaa vuokraa max 650e/kk, ilman asumistukea 250e/kk. Tämän lisäksi on kuitenkin paljon heidän kämppiinsä haluavia ihmisiä, joilla olisi varaa maksaa omasta palkastaan paljon enemmän kuin tuo 250e/kk.

    Jos asumistuet päätettäisiin nyt jokin päivä lopettaa, ei näiden kämppien vuokranantajien tarvitsisi laskea vuokraa 400 euroa löytääkseen uutta vuokralaista. Siitä helsinkiläisten yksiöiden asuntonäyttöjen ryysiksestä päätellen vuokraa ei välttämättä tarvitse laskea juuri ollenkaan. Ainoa merkittävä vaikutus Helsingissä olisi silloin, että asumistukea saavat köyhät karkotettaisiin kauemmas.

    Tietysti koko Suomen tasolla asumiseen saatettaisiin käyttää rahaa jonkin verran vähemmän, joskin ei 100% asumistuen määrästä. Pitää Helsingissä kuitenkin pienituloisenkin voida asua, muutenhan täällä ei esim. pysty opiskelemaan ja kaikista palveluista tulee kohtuuttoman kalliita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.1.2016 kello 16:01

    Kelan asumistuki ei juuri vaikuta vuokriin sen enempää kuin vaikuttaisi palkkojen korottaminen, koska se on tosiasiassa riippumaton vuokran suuruudesta. (Ylin hyväksyttävåä vuokra on niin matala) Häiriön tuottaa paljon anteliaampi toimeentulotuki, joka maksaa vuokran kokonaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. LK kirjoitti 10.1.2016 kello 16:03

    R.Silfverberg:
    Maassamme on iso joukko yli 50 vuotiaita mutta alle eläkeiän joiden terveys on niin huono että eivät pystyisi käytännössä mitään työtä ainakaan kodin ulkopuolella tehdä. Silti näitä pakotetaan työllistymiskokeiluihin ja kursseille ja räpätään karenssia päälle jos ei mene. Nämä henkilöt pitäisi mitä pikimmiten siivota työttömyyskortistosta pois eläkkeelle. Ja syy heikkon terveyteen ei ole aina viina tai epäterveelliset elämäntavat! Sitten kun tämä on tehty voidan nuorempia ja terveempiä ohjata työelämään erilaisten porkkanoiden ja keppien avulla.

    Olen täysin erimieltä. Pitäisi pyrkiä päinvastaiseen eli houkuttelemaan ihmisiä eläkkeeltä takaisin työelämään tai yrittäjiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  24. R.Silfverberg kirjoitti 10.1.2016 kello 20:37

    LK: Olen täysin erimieltä. Pitäisi pyrkiä päinvastaiseen eli houkuttelemaan ihmisiä eläkkeeltä takaisin työelämään tai yrittäjiksi.

    Sitten kun sinulle itse tai perheenjäsenellesi käy niin että terveys pettää viiskymppisenä niin on toinen ääni kellossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  25. Sepi kirjoitti 10.1.2016 kello 22:14

    Mites jos tehtäisiin kuitenkin jonkin sortin sopimus kolmikannassa?

    Valtio poistaa ensimmäiseltä tienatulta 10 000e:ltä työntekijän työeläkemaksun (+570e nettona työntekijöille) ja vastineeksi AY-liike sitten hyväksyy sitten palkkojen alennuksia esim. 400e:llä vuodessa.

    Tämä aiheuttaa jonkin verran yli miljardi euroa vuodessa vajetta eläkemaksuihin (2.4 miljoonaa työllistä x 570e per henki = 1,4mrd).

    Rahoitetaan se ensimmäisen vuoden ajan lainalla ja korotetaan esim. vuoden päästä kiinteistöveroja jonkin verran ja ALV:tä 1%-yks ja maksetaan tuo 1.4 miljardia eläkkeitä valtion budjetista.

    Tällä tavalla saadaan markkinoille vuosi aikaa hinnoitella palkkojen lasku tuotteiden hintoihin ja reaalinen ostovoima putoaa vähemmän kuin normaalisti vastaavassa sisäisessä devalvaatiossa. Bonarina verotuksen painopiste siirtyy työstä varakkaiden omaisuuden ja kulutuksen veroihin ja suurimmat prosentuaaliset veron kevennykset kohdistuvat nimenomaan pienipalkkaisimpiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  26. Liian vanha kirjoitti 11.1.2016 kello 8:04

    Osmo Soininvaara:
    Kelan asumistuki ei juuri vaikuta vuokriin sen enempää kuin vaikuttaisi palkkojen korottaminen, koska se on tosiasiassa riippumaton vuokran suuruudesta. (Ylin hyväksyttävåä vuokra on niin matala) Häiriön tuottaa paljon anteliaampi toimeentulotuki, joka maksaa vuokran kokonaan.

    Toimentulotuessakin on käytänssä katto.Itse esittelit, että Helsinki pitää yksiön vuokrakattona 650 euroa timeentulotuessa. Jos muistan määrän oikein.

    Sillä hinnalla ei parhailta paikoilta vuokrata asuntoa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.1.2016 kello 8:23

    650 €/kk on aika paljon 18 neliös asunnosta jossain lähiössä. Sibnänsä ei ole tarkoituskaan, että toimeentulotuen turvin voisi muuttaa Kaivopuistoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. LK kirjoitti 11.1.2016 kello 20:24

    R.Silfverberg: Sitten kun sinulle itse tai perheenjäsenellesi käy niin että terveys pettää viiskymppisenä niin on toinen ääni kellossa.

    Ja miten tämä liittyy nyt mihinkään?

    Ovatko kaikki 1 500 000 eläkeläistä työkyvyttömiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  29. Lauri R kirjoitti 12.1.2016 kello 10:35

    Kalle, ainoa keino vähentää pienipalkkaisen veroastetta on negatiivinen tulovero tai arvonlisäveron lasku. Veroahan ei pienestä palkasta käytännössä makseta nytkään.

    Pienipalkkainen maksaa vähemmän veroja kuin saa asumistuksea, joten jos ko. tuet poistetaan täytyisi se korvata jollain. Muuten ko. henkilöt marssivat sossuun ja saavat sieltä rahaa enemmän kuin Kelalta.

    Toimeentulotuki on Suomessa hyvin antelias henkilöille joiden elämänhallinta ei ole retuperällä. Itse asiassa olen pariin otteeseen sitä hakenut, kun työtunnit jäivät vähiin takavuosina – siitä säästyi sitten useammaksi kuukaudeksi. Mutta järkyttävä byrokratia siinä on. Tämä selittänee ne maahanmuuttajista kertovat tarinat, joissa heillä menee hyvin pelkällä toimeentulotuella. Totta kai menee, sama raha annetaan myös suomalaisille, mutta suomalaiset pistävät rahansa alkoholiin, tupakkaan, ravintolaruokaan ja eineksiin, eivät säästöön.

    Mielestäni toimeentulotukea pitäisi laskea ja resurssit vapautta niitten ihmisten auttamiseen jotka eivät pärjää itse – eli autetetaan heitä pärjäämään vähemmällä.

    Käytännössä siis käyttöön matala perustulo ja lisää apua saisi sossusta. (eli siis mahdollisuus ruokailla päivittäin tai, apua elämän suunnitteluun, ruuanlaittoon, eikä vain lisää rahaa kouraan jos byrokratiasta selviää, kuten nyt.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  30. Kalle kirjoitti 13.1.2016 kello 21:37

    Osmo Soininvaara:
    650 €/kk on aika paljon 18 neliös asunnosta jossain lähiössä. Sibnänsä ei ole tarkoituskaan, että toimeentulotuen turvin voisi muuttaa Kaivopuistoon.

    Asumisen tukeminen on hölmöä, mutta vuokratasot on kyllä ihan itse aiheutettu! Kunnan oikeus maakeinotteluun, kuntien kaavoitusmonopoli ja valtion sääntely. Jos haluamme edullista asumista, nuo on pakko purkaa. Tarvitaan todelliset normitalkoot ja niille vetäjä jolla on sekä uskallusta että ymmärrystä.

    Olen keskustellut ihan fiksujenkin alan ihmisten kanssa, joiden mielestä sopan purkamisessa pitäisi käyttää jonkinlaista kymmenen vuoden siirtymäaikaa. Pienen keskustelun jälkeen hekin ovat samaa mieltä, että kertarysäys on kaikille parempi vaihtoehto kuin kymmenen vuoden kitinä.

    Mitä Helsingin kaupunki voi tehdä? Kaikkein tärkein nopeasti tehtävä muutos on kaavoittaa tiivis, 20 000 asukkaan kaupunginosa, spåramatkan päässä keskustasta, jossa on vain pieniä asuntoja. Umpikorttelit pitää olla jaettuna niin pieniin yhtiöihin, että ns. sosiaalisten asunnontuottajien monopoli pystytään murtamaan. Kartasta katsellen vaihtoehtoja on muutama.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus