Suomen synkkä tulevaisuus (7) Sisäinen devalvaatio

Mik­si suo­ma­laiset ovat puoli­toista ker­taa rikkaampia kuin viro­laiset[1], vaik­ka Virossa on paljon enem­män uud­is­tuskykyä niin, että he tekevät melkein kaiken paremmin?

Elinkeinopo­h­ja on meil­lä tietysti parem­pi, mut­ta ei tämä etu kestä kauan. Teol­lisu­us raken­netaan melkein kokon­aan uud­estaan 20 vuodessa. Suo­mi on menet­tänyt tuotan­tokykyään tämän pitkit­tyneen laman aikana, kun van­haa koneis­toa on hylät­ty eikä uuteen ole investoitu.

Kuten edel­li­sis­sä postauk­sis­sa tässä rajas­sa olen toden­nut, olemme menet­täneet paljon vahvuuk­sis­tamme nopeasti.

Ker­tauk­se­na edel­li­sistä postauk­sista. Suh­teelli­nen ase­mamme on heiken­tynyt, koska

  • Vaik­ka met­sä-sek­tori on edelleen tärkeä, se ei koskaan enää palaa siihen roooli­in, joka sil­lä oli vielä 1980-luvulla.
  • Nokia-klus­teri. joka toi meille val­tavasti vau­raut­ta 1990 laman jäl­keen, katosi yhtä nopeasti kuin nousi. Muut ovat saavut­ta­neet meitä alan osaamises­sa ja men­neet roimasti ohi (Etelä-Korea)
  • Vahvuute­namme ollut osaa­va ja hyvin koulutet­tu keskilu­ok­ka on menet­tänyt merk­i­tys­tään, kos­ka keskilu­okan työt katoa­vat teol­lisu­us­maista. Olemme hyviä asiois­sa, jois­sa robot­it ovat vielä parempia.
  • Päätök­sen­tekokykymme on kadon­nut eikä keskinäi­nen luot­ta­muk­sem­mekaan ole tasol­la, jol­la se oli ennen
  • Kun rau­dan tuot­tamis­es­ta on siir­ryt­ty sisäl­lön tuot­tamiseen, pienen kielialueen rasit­teet korostuvat.

Kun van­hat vahvu­utemme ovat men­neet, mei­dän on näyrryt­tävä elämään sil­lä kulu­tus­ta­sol­la, johon iskukykyään menet­tänyt kansan­taloutemme pystyy. Joudume sietämään, että ero esimerkik­si Viroon piene­nee ja Ruot­si­in kasvaa.

Menetet­ty­jen vahvuuk­sien tilalle pitää han­kkia uusia. Uusien markki­noiden val­taami­nen on paljon helpom­paa, kun hin­tak­il­pailukyky on kun­nos­sa. Jos uusien markki­noiden val­taami­nen onnis­tuu, voidaan aikanaan taas keskit­tyä elin­ta­son nostamiseen.

Kun uusia markki­noi­ta on taas val­lat­tu, on aika (ehkä) taas reaalian­sioiden nousulle eli sen hin­tak­il­pailukyvyn syömiselle.

Jos olisi oma mark­ka, nyt olisi oikea aika devalvoi­da. Jos mark­ka kel­luisi, surkeat talous­näkymät oli­si­vat jo kel­lut­ta­neet sen arvoa alas, halusimme tai emme.

Omaa markkaa ei kuitenkaan ole. Niin­pä on tar­jot­tu vai­h­toe­hdok­si sisäistä deval­vaa­tio­ta tai fiskaal­ista deval­vaa­tio­ta. Sisäi­nen deval­vaa­tio tarkoit­taa palkko­jen alen­tamista ja fiskaa­li­nen deval­vaa­tio sitä, että val­tio mak­saa osan työn sivuku­luista työ­nan­ta­jien puoles­ta ja rahoit­taa tämän arvon­lisäveron korotuksella.

Fiskaalisen deval­vaa­tion suh­teen liikku­mavara on aika vähäi­nen, pari pros­ent­tia korkein­taan. Jos kil­pailukykyä halu­taan kohen­taa niin, että talous taas alka­isi vetää, on pakko alen­taa myös palkko­ja. Reilu palkko­jen alen­t­a­mi­nen on vai­h­toe­htona paljon parem­pi kuin saman asian tekem­i­nen työa­jan piden­tämisenä. Työa­jan piden­tämi­nen ei vaikut­taisi monel­la alal­la mitenkään pitkään aikaan. Lisäk­si se olisi askel väärään suuntaan.

Sisäi­nen deval­vaa­tio on paljon kivu­li­aampi toimen­pide kuin ulkoinen deval­vaa­tio, kos­ka se on konkreet­tisem­pi, kos­ka koti­maiset hin­nat eivät laske ainakaan heti ja kos­ka velko­jen suhde palkkoi­hin kohoaa.

Konkreet­tisu­udessa on kyse ammat­tili­it­to­jen kasvoista. Deval­vaa­tio merk­it­see palkko­jen ostovoiman alen­tamista, mut­ta se ei näytä niin pahal­ta kuin selvä euromääräi­nen palkan alen­nus. Helpom­paa olisi vain pidät­tyä palkanko­ro­tuk­sista ja odot­taa, että inflaa­tio huole­htii palkko­jen alen­e­mis­es­ta ja kil­pailukyvys­tä, kun palkat kil­pail­i­ja­mais­sa nousi­si­vat suh­teessa suo­ma­laisi­in palkkoi­hin. Tähän tarvit­taisi­in sitä inflaa­tio­ta. 1990-luvun lamas­sa palkko­ja alen­net­ti­in siirtämäl­lä osa työ­nan­ta­jan sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ista palka­nsaa­jien mak­set­tavak­si. Voi sen tietysti noinkin tehdä.

Oikean deval­vaa­tion seu­rauk­se­na tuon­ti­tuot­tei­den hin­ta nousee jok­seenkin heti, mut­ta koti­mais­ten vas­ta hil­jak­seen. Koti­mais­ten tuot­tei­den hin­nat nou­se­vat pikkuhil­jaa, kos­ka niis­säkin on sisäl­lä vien­tipanok­sia ja kos­ka ulko­mais­ten kil­pail­i­joiden nousseet hin­nat anta­vat tilaa hin­nanko­ro­tuk­sille. [VIENTITUOTTEET KORJATTU TUONTITUTTEIKSI]

Sisäisen deval­vaa­tion seu­rauk­se­na koti­mais­ten hin­to­jen pitäisi laskea, mut­ta tämä tapah­tuu hitaasti. Muu­ta­man vuo­den kulut­tua tulos on sama kuin ulkoises­sa deval­vaa­tiot­ta, mut­ta siinä välis­sä ostovoima las­kee liikaa ja turhaan.

1990-luvun deval­vaa­tiot ajoi­vat tuhoon mon­et val­u­ut­ta­lain­o­ja otta­neet. Sisäisessä deval­vaa­tios­sa lain­o­jen reaaliar­vo nousisi kaikil­la. Olisi oikeu­den­mukaista, jos lain­o­jen ja tal­letusten arvoa myös leikat­taisi­in, mut­ta se ei ole käytän­nössä mahdollista.

Sisäisen deval­vaa­tion tarvet­ta on kiis­tet­ty sanom­al­la, ettei mei­dän vien­timme ole kiin­ni hin­nas­ta. Emme­hän me voi kuitenkaan kiinalais­ten tuot­tei­den kanssa hin­nal­la kil­pail­la. Jos joku todel­la uskoo, ettei hin­nal­la ole merk­i­tys­tä, eikä sil­loin kan­nat­taisi ratkaista val­tion­talouden ongel­mat pane­mal­la ankara vero vien­nille? [2]

Kiinalaisen hal­paroinan kanssa emme pär­jää kuin laadul­la, mut­ta on paljon vien­ti­tuot­tei­ta, joiden menekin kannal­ta pienetkin kus­tan­nus­ta­son muu­tok­set ovat merkit­täviä. Sama kos­kee suo­ma­lais­ten tuot­tei­den men­estymistä tuon­ti­tuot­tei­den kanssa kotimarkkinoilla.

Sanoin yllä, että suo­ma­lais­ten tulot ovat puoli­tois­tak­er­taisia viro­laisi­in näh­den. Laskel­ma perus­tuu ostovoimaan, eli siinä on mukana Viron alem­pi hin­tata­so. Erot nimel­lispalkois­sa ovat yli kaksinker­taiset. Palkko­jen alen­t­a­mi­nen viidel­lä pros­en­til­la ei alen­na ostovoimaa viidel­lä pros­en­til­la, kos­ka hin­tata­so las­kee palkko­jen mukana – aikanaan.

Sisäiseen deval­vaa­tioon pitäisi liit­tää elvy­tys­paket­ti. Jos ensin palkko­ja alen­netaan työl­lisyy­den ylläpitämisek­si, on kohtu­ullista odot­taa edes parem­paa työl­lisyyt­tä. Tätäkin tärkeämpi syy on, että sisäi­nen deval­vaa­tio heiken­tää koti­maista kysyn­tää, joka syven­tää lamaa entisestään.

Tämä kaik­ki pitäisi pystyä tekemään sol­i­daaris­es­ti niin, että ne tin­kivät tulois­taan enem­män, joil­la on mis­tä tin­kiä, mut­ta tämä ei olekaan ratkaisuna aivan yksinker­tainen asia.

Hin­tak­il­pailukyvyn paran­t­a­mi­nen on vält­tämätön edel­ly­tys sille, että talous saadaan taas käyn­ti­in, mut­ta se ei riitä. Jos vain siihen tyy­dytään, elin­ta­son lasku jää pysyväk­si. Tarvi­taan niitä kuu­luisia rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia. Jos niitä olisi tehty hyv­inä aikoina, ei oltaisi nyt elin­ta­son laskun edessä.

Pidän palkko­jen alen­tamista hyvin bru­taali­na keinona, johon ei pitäisi ajau­tua, mut­ta siitä on lähdet­tävä, että tähän on tultu.

Sar­ja jatkuu…

 

[1] BKT henkeä kohden ostovoima­pari­teetil­la korjattuna.

[2] Varastet­tu Juhana Vartiaiselta

51 vastausta artikkeliin “Suomen synkkä tulevaisuus (7) Sisäinen devalvaatio”

  1. Hieno tek­sti. Monipuolista järkeilyä. Mut­ta miten näet sen vaiku­tuksi­neen, jos luovumme eurosta?

  2. “Työa­jan piden­tämi­nen ei vaikut­taisi monel­la alal­la mitenkään pitkään aikaan.”

    Julkisen puolen työaiko­ja piden­tämäl­lä alen­netaan kus­tan­nus­ta­soa eli tässä tapauk­ses­sa veroast­et­ta. Nais­val­taisil­la aloil­la on lisäk­si paljon sairaus­pois­saolo­ja, joi­ta var­maan voisi lähen­tää mies­val­tais­ten alo­jen tasoa pois­ta­mal­la ensim­mäisen sairaus­päivän korvauksen.

    “Kiinalaisen hal­paroinan kanssa emme pär­jää kuin laadulla”

    Ja luotet­tavu­udel­la. Sik­sikin AKT olisi saata­va kuri­in, jot­ta toim­i­tuk­set oli­siv­vat luotet­tavia. (Muitakin syitä kalli­im­mille hin­noille on kuin laatu ja luotet­tavu­us. Lisäk­si pitää muis­taa, että mon­et ruot­salaiset men­estys­tar­i­nat ovat halpisketju­ja kuten Ikea ja H&M.)

    Jos­sain lehdessä juuri ker­rot­ti­in, että Ruot­si rekry­toi TE-keskusten avus­tuk­sel­la suo­ma­laisia IT-osaa­jia. Jos “hyvin” käy, Ruot­si saat­taa palkata suurim­man osan niistä insinööreistä ja ohjel­moi­jista, jot­ka nyt ovat työt­tömiä, ja vielä niistä, jot­ka valmistuvat.

    Sen jäl­keen on turha kai unel­moi­da uud­es­ta nousus­ta IT-kär­keen oikein mil­lään keinol­la. Mut­ta kai sen­tään pystymme kil­paile­maan Itä-Euroopan kanssa teol­lisu­us­in­vestoin­neista. Luul­tavasti ei, sil­lä asi­akkaat ovat liian kaukana jopa Viroon verrattuna.

    Suomes­ta näyt­täisi tule­van esimerkki­ta­paus, jota käsitel­lään tule­vis­sa yhteiskun­nal­li­sis­sa ja talousop­pikir­jois­sa. Maa, joka liit­tyi EUhun ja euroon, kukoisti het­ken ja nään­tyi sit­ten taakko­jen­sa alle. Mut­ta mitkä mah­ta­vat olla kan­sain­välis­ten pro­fes­sorien ana­lyysi: mitkä taakat ensisi­jais­es­ti Suomen nujersivat?

    Veikkaan euron ja ammat­tili­it­to­jen yhdis­telmää minäkin. Hyv­in­voin­ti­val­tio­ta taas ei uskalla ainakkaan vielä pitää kauhi­ana taakkana, kos­ka Ruot­si näyt­täisi kukois­ta­van (jos ei sit­ten nujer­ru siir­to­lais­ten aiheut­ta­maan taakkaan)

  3. OS:“Reilu palkko­jen alen­t­a­mi­nen on vai­h­toe­htona paljon parem­pi kuin saman asian tekem­i­nen työa­jan piden­tämisenä. Työa­jan piden­tämi­nen ei vaikut­taisi monel­la alal­la mitenkään pitkään aikaan. Lisäk­si se olisi askel väärään suuntaan.”

    En suh­tadu noin nur­jasti työa­jan piden­tämiseen, sil­lä luku­unot­ta­mat­ta sel­l­u­te­ol­lisu­u­den kaltaista jatku­vaa, hidas­ryt­mistä ja automa­ti­soitua tuotan­toa töi­den aloit­tamiseen ja lopet­tamiseen liit­tyy hitauk­sia ja keskit­tymisongelmia, jot­ka verot­ta­vat tehokas­ta työaikaa. Takavu­osi­na jopa täysin mekanisoidus­sa elek­tron­i­ikkatuotan­nos­sa vuoron­va­i­h­to lisäsi lyhyek­si aikaa laatuhylkäyksiä.

    Luu­len­pa, että lisäämäl­lä päivit­täistä työaikaa var­tilla-puolel­la tun­nil­la saataisi­in nopeasti aikaan tuo 5% palkkak­il­pailuhyp­py. Arkipy­hien muu­tok­sil­la ja pekkaspäivien pois­tamisel­la ei samaa tehoa saataisi, kos­ka nuo aloi­tus- ja lope­tushi­taudet söi­sivät tulosta.

    HS taisi muu­tamia kuukau­sia sit­ten kysel­lä, mitä työpäivän piden­nyk­sel­lä saataisi­in konkreet­tis­es­ti aikaan. Aika mon­es­sa vas­tauk­ses­sa oli, että saataisi­in ainakin yksi osate­htävä valmi­ik­si. Ter­veyskeskus­lääkärikin sanoi, että hän voisi ottaa yhden poti­laan enemmän.

    Pitkäl­lä tähtäyk­sel­lä työai­ka var­maan lyhe­nee, mut­ta lyhen­tämi­nen olisi järkevää tehdä vähen­tämäl­lä työpäiviä, ei työpäivien pitu­ut­ta. Jois­sakin yri­tyk­sis­sä voisi jopa harki­ta työpäivän merkit­tävää piden­nys­tä ja vas­taavaa vapaapäivien lisäystä. 

    N.s. luo­vis­sa töis­sä työai­ka on sit­ten asia erik­seen. Niis­sä Suomen palkkakus­tan­nuk­set eivät ole ongelma.

  4. Tämä sisäi­nen deval­vaa­tio on vähän erikoinen aihealue — paljonko on real­isti­nen vaiku­tus onnis­tuneel­la suorituk­sel­la? Voitaisi­inko palkko­ja alen­taa max. 10%? Käytän­nössä nol­lal­in­ja olisi kohtuu hyvä sekin?

    Entä paljonko on mah­dol­lista saavut­ta tuotan­toa ja työn tekemistä tehosta­mal­la — jos yhden työn­tek­i­jän tuot­tavu­us kas­vaa uuden työkalun ansios­ta esim. 20 — 1000% paljonko palkko­ja pitäisi alen­taa vas­taa­van hyö­dyn saavuttamiseksi?

    Ongel­ma on lähin­nä jos tipumme näi­den uusien teknolo­gioiden, eli teol­lisu­usautomaa­tion ja roboti­ikan kehit­tämisessä — ne ovat paljon tärkeämpiä kuin ihmis­ten palkat.

    Tai vaik­ka joku lääketi­eteelli­nen patent­ti, se voi työl­listää sato­ja ihmisiä — palkan merk­i­tys on täl­löin lähel­lä nol­laa, ainakin jos vai­htelu­väli on jotain +-2%

  5. “Jos mark­ka kel­luisi, surkeat talous­näkymät oli­si­vat jo kel­lut­ta­neet sen arvoa alas, halusimme tai emme.”

    Eikö itseasi­as­sa nykyi­nen posi­ti­ivi­nen vai­h­to­taseemme päin­vas­toin aiheut­taisi painet­ta kel­lu­van val­u­u­tan arvon nousulle?

  6. Mitäs jos nos­tet­taisi­in vaan tulovero­tus­ta sen 5 — 8 %-yksikköä kaik­il­ta ylöspäin, ja tehtäisi­in fiskaa­li­nen deval­vaa­tio. Eli tuloverot siihen mis­sä oli­vat vaik­ka 1995. Kun tei­dän kul­ta­pos­su­lais­tenkin suuria eläkkeitä sil­loin verotet­taisi­in enem­män, ei paine työ­nan­ta­jien palkan päälle mak­set­tavaaan (18%) työeläke­mak­su­un olisi niin suuri. Eli koko tuo tulovero­tuk­sel­la saatu lisävero­tu­lo ohjat­taisi­in työ­nan­ta­jien palkan sivuku­lu­ja alentamaan.

    Suomel­la ei oikeasti olisi varaa niihin tei­dän suuri­in eläkkeisi­in, mut­ta kun “luvat­tu”, niin ei niitä voi leika­ta muuten kuin tulovero­tus­ta nos­ta­mal­la sit­ten kaikilla.

    ETLA simu­loin­ut että fiskaa­li­nen deval­vaa­tio voisi toimia, mut­ta on tutk­in­ut sitä vaan ALV:n nos­tol­la. ALV:n nos­to on kuitenkin negati­ivis­es­ti pro­gres­si­ivi­nen vero, kun pien­i­t­u­loisil­la kaik­ki tulo on käytän­nössä ALV:n alaista, mut­ta mitä enem­män tulo­ja, sen pienem­pi osu­us käytän­nössä on ALV:n alaista.

    ALV:ta vaar­al­lista nos­taa koti­maan kysyn­nänkin vuok­si. Psykologi­nen vaiku­tus hin­to­jen noustes­sa on suuri.

    En myöskään antaisi fiskaalisen deval­vaa­tion hyö­tyä vastik­keet­ta työ­nan­ta­jille, kuten yhteisöveron ale tehti­in, vaan jol­lakin taval­la olisi hyvä varmis­taa, että yri­tys­ten saa­ma elvy­tys menee hin­to­jen alen­tamiseen. Sil­loin net­to­tu­lo­jen pienen­e­m­i­nen ei koti­markki­noil­la roko­ta niin paljon ja sil­loin oikeasti vien­tiyri­tys­ten hin­nat laske­vat ja kil­pailukyky nousee.

    Resep­ti, koh­dat 1–6, miten fiskaa­li­nen deval­vaa­tio voitaisi­in tehdä tulovero­tuk­sen nostolla:
    http://bit.ly/FIXFID

    Ja muis­te­taan, että 1995–2000 kun talous nousi kohis­ten, Suomen veroaste ja tulovero­tus oli­vat kireäm­mät eikä tun­tunut hait­taa­van. “Veronko­ro­tusten tie on kul­jet­tu lop­pu­un” on pelkkää näytötön­tä EK:n ja Kokoomuk­sen pro­pa­gan­daa, Voodoo-ekonomiaa.

  7. Kol­mas vaihtoehto:

    Suomen val­tio mak­saa Sak­salais­ten ammat­tili­it­to­jen työ­tais­teluku­luista 90% seu­raavien kol­men vuo­den aikana, jos nämä vaa­ti­vat palkankorotuksia.

  8. Yksi suomen ongelmista, joka räjähtää käsi­in, on liian pieni palkka­haitari. Suomes­sa pien­i­t­u­loiset tien­aa­vat aivan liikaa ja suu­rit­u­lois­t­en tulot taas ovat nau­ret­ta­van pienet kil­pail­i­joi­hin näh­den. Eli sisäistä deval­vaa­tio­ta tehtäessä pitää ennen kaikkea pien­i­t­u­lois­t­en joustaa.

    Mikä tekee pien­i­t­u­lois­t­en jous­tos­ta äärim­mäisen vaikeaa, on liian kova veroaste. Suomes­sa ei pienel­lä pal­ka­lla pär­jää, kos­ka kaik­ki on kallista. Kaik­ki on taas kallista liian sään­te­lyn ja korkean vero­tuk­sen takia. Viro on mielestäni huono ver­tailuko­h­ta. Viros­ta toki näkee, miten hyvin kohtu­ullisen mata­la tasavero on antanut mah­dol­lisuuk­sia kehit­tää yhteiskun­taa. Ero Suomeen kape­nee vauhdil­la. Korkean vero­tuk­sen (suo­ma­laisit­tain kuitenkin mata­lan!) Ran­s­ka olisi parem­pi ver­tailuko­h­ta. Siel­läkin on elinkus­tan­nuk­set oleel­lis­es­ti pienem­mät ja siten suorit­ta­van por­taan palkat järkevämmät.

    Johta­jien ja asiantun­ti­joiden osalta kil­pailemme globaaleil­la markki­noil­la. Palk­ka on yksi kil­pailutek­i­jä ja Helsin­gin yliopis­ton kans­leri, pro­fes­sori Thomas Wil­helms­son tuli juuri ulos painaval­la tek­stil­lä siitä, miten huip­pu­jen tahalli­nen karkoit­ta­mi­nen maas­ta johtaa kur­jis­tu­misen kier­teeseen. Hän käsit­teli ennen kaikea yliopis­tom­aail­maa ja sen lyhyt­näköisiä leikkauk­sia, mut­ta samat lainalaisu­udet pätevät myös mui­ta alansa huippuja.

    Jos Suo­mi ei kykene tar­joa­maan kil­pailukyky­istä ja riit­tävän tur­vat­tua palkkaa, osaa­jat lähtevät. Huip­pui­hin kan­nat­taa sat­sa­ta. Niin johta­ji­in kuin asiantuntijoihinkin.

  9. Jouni Mar­tikainen:
    Mik­si (netto)palkkojen alen­tamista ei voitaisi tehdä tulovero­tus­ta kiristämäl­lä ja kohden­ta­mal­la vas­taa­va sum­ma yri­tys­ten eduk­si? Ihan yksi lysti kai se palka­nsaa­jalle on, jos tulot pienenevät X% palka­nalen­nuk­sel­la, kuin jos sama alen­e­ma tulisi tuloveronkorotuksella?

    Täl­löin se tuloverotet­tu sum­ma pitäisi kohden­taa nimeno­maan työvoimakus­tan­nusten alen­tamiseen työl­lisyy­den parane­misek­si, esimerkik­si siten että mak­se­taan esim. niitä sivuku­lu­ja työ­nan­ta­jan puoles­ta. Jol­loin ratkaisu olisi aika lail­la sama kuin työ­nan­ta­jan sivuku­lu­jen siirtämi­nen työn­tek­i­jän sivuku­luik­si. Yhteisöveron alen­t­a­mi­nen ei tue työl­listämistä siinä mis­sä työvoimakus­tan­nusten alentaminen.

    Työl­lisyy­den kannal­ta vieläkin parem­pi olisi kuitenkin verot­taa työn­teon sijaan vaik­ka ben­saa, turvet­ta, viinaa, sähköä tai epäter­veel­listä ruokaa ja käyt­tää rahat palkan sivuku­lu­jen alen­tamiseen taval­la tai toisella.

  10. noonez:
    Eli tuloverot siihen mis­sä oli­vat vaik­ka 1995.

    Miten muuten ajat­telit tämän veronalen­nuk­sen sit­ten rahoit­taa? Veroaste näyt­täisi viime vuon­na olleen keskimäärin 44,6 % ja vuon­na 1995 44,5 %

  11. “Mikä tekee pien­i­t­u­lois­t­en jous­tos­ta äärim­mäisen vaikeaa, on liian kova veroaste. Suomes­sa ei pienel­lä pal­ka­lla pär­jää, kos­ka kaik­ki on kallista.”

    Suomes­sa ruo­ka on kallista. Puo­las­sa 400–500 euroa on tavalli­nen palk­ka. Kuitenkin län­si­maiset tuot­teet mak­sa­vat saman kuin Suomes­sa tai jopa enem­män (joskus kan­nat­taa tila­ta esimerkik­si Suomes­ta vaikka­pa kamera). 

    Talvikenki­in voi men­nä puo­let kuukausi­palka­s­ta. Vuokrat voivat olla usei­ta sato­ja euro­ja kuukaudessa (asu­taan van­hempi­en luona). Ruo­ka sen sijaan on halpaa.

    Oma ymmär­ryk­seni ei riitä käsit­tämään, mitä tapah­tuu, jos Suomes­ta tehdään Puo­la ja yhä suurem­pi joukko aje­taan elämään ihan käytän­nössä kädestä suuhun. Puo­las­sa se on johtanut mm. duunarei­den pakoon ulko­maille. Eivät siel­lä tosin ansaitse mon­et aka­teemisetkaan kuin hiluja.

    Kun ei riitä ymmär­rys, niin aina ihme­tyt­tää, mik­si pien­ten palkko­jen maat eivät nouse kukois­tuk­seen. Vaik­ka O. S. mainit­si tuos­sa Viron, niin kyl­lä siel­lä perus­pul­li­aisen elämä on edelleen mate­ri­aalis­es­ti ankeaa, eikä se ole siitä parem­paan keinah­tanut pitkään aikaan.

  12. anomuu­mi:

    …Työl­lisyy­den kannal­ta vieläkin parem­pi olisi kuitenkin verot­taa työn­teon sijaan vaik­ka ben­saa, turvet­ta, viinaa, sähköä tai epäter­veel­listä ruokaa ja käyt­tää rahat palkan sivuku­lu­jen alen­tamiseen taval­la tai toisella. 

    Työl­lisyy­den kannal­ta tärkein­tä on painaa veroast­et­ta alas. Lähem­mäs kil­pail­i­ja­mai­ta ja mielel­lään vähän niiden alle. Työn vero­tuk­sen kanssa vähin­tään yhtä tärkeää on pääo­maveroas­t­een laskeminen.

  13. “Sisäisen deval­vaa­tion tarvet­ta on kiis­tet­ty sanom­al­la, ettei mei­dän vien­timme ole kiin­ni hin­nas­ta. Emme­hän me voi kuitenkaan kiinalais­ten tuot­tei­den kanssa hin­nal­la kil­pail­la. Jos joku todel­la uskoo, ettei hin­nal­la ole merk­i­tys­tä, eikä sil­loin kan­nat­taisi ratkaista val­tion­talouden ongel­mat pane­mal­la ankara vero viennille?”

    Blog­gaa­ja ja Var­ti­ainen hie­man sekoit­ta­vat asioi­ta! Ei tässä puhuta vien­nistä yleen­sä vaan Suomen vien­nistä ja suo­ma­lai­sista palkoista. Ei tääl­lä olla tähänkään asti valmis­tet­tu vien­ti­in mitään mis­sä palkoil­la on paljoakaan merk­i­tys­tä. Jos olen väärässä, niin pistä ihmeessä tuol­lai­sista tuot­teista esimerkkiä?

    Mitä teol­lisu­ut­ta palkko­jen alen­t­a­mi­nen muuten Suomeen toisi? Eli mik­si kukaan investoisi tänne tuonkaan jälkeen? 

    “Olisi oikeu­den­mukaista, jos lain­o­jen ja tal­letusten arvoa myös leikattaisiin..”

    Taitaa­pa olla aika ava­ta tili ulkomaille!

  14. Mitäs jos vaan las­ket­tais vero­tus­ta kauttaaltaan.
    Enem­män ostovoimaa kansalaisil­la, viri­ilimpi kansantalous.

    Verot ne Suomes­sa nos­ta­vat tuotan­non ja palvelu­iden hintaa.

  15. Olen ollut sitä mieltä, että tuo ns. sisäi­nen deval­vaa­tio pitäisi tehdä ensisi­jais­es­ti elinkus­tan­nuk­sia leikkaa­mal­la. Siten saataisi­in aikaan palkka­malt­tia, joka kor­jaisi hin­tak­il­pailukykyä. Huom! Tuo palkka­malt­ti saat­taisi tarkoit­taa aivan jotain muu­takin kuin alhaisia sopimus­palkanko­ro­tuk­sia, joi­hin mielestäni kiin­nitetään yleisessä keskustelus­sa aivan liikaa huomiota. 

    Iso osa elinkus­tan­nuk­sista tulee asumis­es­ta. Tuon asumisen hin­nan alen­tamis­es­ta mon­et viisaat ovat esit­täneet lukuisia ehdo­tuk­sia kuitenkaan esit­tämät­tä mitään kovin radikaalia. Esitänkin aivan ”kerettiläisen” ratkaisun. Tein haku­ja HS-Oiko­tien myytävistä asun­noista muu­tamista kaupungeista: Pori, Oulu, Kot­ka, Lappeen­ran­ta, … Näistä kaupungeista löy­tyi 30–50 sivua myyn­ti-ilmoituk­sia. Osa asun­to­jen hin­noista tun­tui varsin kohtu­ullisil­ta. Nois­sa kaupungeis­sa on luul­tavasti suuri osa kaupun­ki-infra­s­ta jo aivan valmi­ina. Liiken­ney­htey­de­tkin ovat jo ole­mas­sa. Mik­sei tätä jo valmi­ina ole­vaa asun­tokan­taa käytetä hyväksi?

    Ehdotankin, että tehtäisi­in aivan jo ehkä kuopat­tua sijain­ni­no­h­jaus­poli­ti­ikkaa. Käytet­täisi­in apuna val­tion omis­ta­janoh­jaus­ta ja eri­laisia porkkanoi­ta yksi­ty­i­somis­ta­jille. Näin pystyt­täisi­in palaut­ta­maan näi­den hiipu­vien kaupunkikeskusten elin­voima ja takaa­maan kohtu­uhin­tainen työvoima niiden elinkei­noelämälle. Täl­lä saat­taisi olla myös kohtu­ullis­ta­va vaiku­tus nyky­is­ten erit­täin har­vo­jen kasvukeskusten aun­to­jen hintoihin.

  16. Jos nyt halu­aa tehdä sisäisen deval­vaa­tion laske­mal­la palkko­ja ja samal­la elvyt­tää, niin jälkim­mäi­nen kan­nat­taa tehdä laske­mal­la väli­aikaises­ti vero­ja niin että se tasoit­taa kuop­paa viiveel­lä laske­van hin­tata­son kanssa, eli pienen­tää reaal­i­t­u­lo­jen ker­ta­pu­do­tus­ta. Suh­taudun vaan äärim­mäisen nihkeästi palkko­jen lasku­un nykyisen kaltaises­sa velka­vivute­tus­sa taloudessa, minus­ta aliarvioit nimel­lispalkko­jen merk­i­tys­tä nimeno­maan tuon takia.

    Yleisem­min, Suomen taloudel­la ei mene hyvin, mut­ta jotenkin tässä synkistelyssä olisi syytä myös muis­taa että ei mene Euroopan tai maail­man­taloudellekaan. Suh­teessa euroalueen talouske­hi­tyk­seen Suomen talouske­hi­tys ei niin kovin eroa.

    Tästä on mm. sel­l­ainen käytän­nön seu­raus, että vaik­ka hin­tak­il­pailukyky olisi kun­nos­sa, on hyvin vaikea olen­nais­es­ti kas­vat­taa vien­tiä jos vien­tikysyn­tä ei juuri kas­va, eli ne taloudet johon vietäisi­in. Minä pelkään sitä että näis­sä kus­tan­nuskil­pailukyky­pu­uhasteluis­sa käy niin että niistä huoli­mat­ta vien­ti ei kas­va, mut­ta koti­markki­na sukeltaa kysyn­nän puutteessa.

    Mitä jos Japani on uusi nor­maali, niin Suomes­sa kuin maail­mal­la yleisem­minkin? Rak­en­teel­liset tek­i­jät ovat teol­lisu­us­maises­sa ja globaal­is­tikin samo­ja: van­hene­va väestö, tekni­ikan sat­u­raa­tio (kaikil­la on jo jääkaap­pi, niil­lä jot­ka sen halu­aa auto, jne.), infran osalta siir­tymi­nen uuden rak­en­tamis­es­ta van­han ylläpitoon…

    Jostain tart­tis saa­da inflaatiota.

  17. Palka­nsaa­jalle yksi lysti, yri­tyk­sen kus­tan­nuk­set eivät kuitenkaan laske.

    Jouni Mar­tikainen:
    Mik­si (netto)palkkojen alen­tamista ei voitaisi tehdä tulovero­tus­ta kiristämäl­lä ja kohden­ta­mal­la vas­taa­va sum­ma yri­tys­ten eduk­si? Ihan yksi lysti kai se palka­nsaa­jalle on, jos tulot pienenevät X% palka­nalen­nuk­sel­la, kuin jos sama alen­e­ma tulisi tuloveronkorotuksella?

    Syysku­us­sa pohdin asia enem­mänkin: https://jounimartikainen.wordpress.com/2015/09/18/hallitus-on-ideologiansa-vanki/

  18. Hal­patyö­maak­si pro­filoi­tu­mi­nen ei ole kauhean innos­tavaa Suomeen jäämisen kannalta… 

    Varsinkaan, kun Suomes­sa ei ole kovinkaan mon­ta kiin­nos­tavaa yri­tys­tä ja tutkimus­ta ei rahoiteta.

    Kyl­lähän tästä jonkin­lainen kepu­lainen kali­faat­ti saadaan, jos­sa ala­maiset keräävät käpyjä isän­nille päivit­täisin peruna-annok­sen­sa eteen.

  19. Mä hyväksyn vain sel­l­aisen sisäisen deval­vaa­tion että eläk­keet, opin­totuet, työt­tömyyspäivära­hat, maat­aloustuet ym leik­tataan samal­la pros­en­til­la kuin palkkoja.

  20. Jouni Mar­tikainen:
    Mik­si (netto)palkkojen alen­tamista ei voitaisi tehdä tulovero­tus­ta kiristämäl­lä ja kohden­ta­mal­la vas­taa­va sum­ma yri­tys­ten eduk­si? Ihan yksi lysti kai se palka­nsaa­jalle on, jos tulot pienenevät X% palka­nalen­nuk­sel­la, kuin jos sama alen­e­ma tulisi tuloveronkorotuksella?

    (Netto)palkkojen ja palkkioiden alen­tamisek­si tulo- ja pääo­mavero­tuk­sen nos­t­a­mi­nen on ain­ut vai­h­toe­hto. Ja samal­la se on reilu. Ei ole ole­mas­sa mitään muu­ta keinoa laskea kaikkien työn­tek­i­jöi­den palkkoja.

    Tuskin mikään hal­li­tus pää­ty­isi säätämään pakko­lakia, jol­la leikat­taisi­in kaikkien, myös esimerkik­si johta­jien palkko­ja ja palkkioi­ta. Esimerkik­si työe­htosopimusten min­i­mi- tai sopimus­palkko­ja leikkaa­mal­la ei las­ke­ta muiden kuin kaikkein pien­i­t­u­loisem­pi­en ostovoimaa.

    Veroil­la kerä­tyt rahat kier­rätetään ennen kaikkea pieni­palkkaisen työn ja koulu­tuk­sen tukemiseen.

  21. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti: “Oikean deval­vaa­tion seu­rauk­se­na vien­ti­tuot­tei­den hin­ta nousee jok­seenkin heti, mut­ta koti­mais­ten vas­ta hiljakseen.”

    En aivan ymmär­rä tätä lauset­ta. Eli deval­vaa­tion seu­rauk­se­na Suomen viemien tuot­tei­den hin­ta nousee, vai onko kyseessä se, että ulko­maid­en Suomeen viemien tuot­tei­den (eli Suomen kannal­ta tuon­ti­tuot­tei­den) hin­ta nousee?

    1. Oiti kir­joit­ta tuon­ti­tuot­tei­den, mut­ta kyl­lä vien­ti­tuot­tei­denkin hin­ta nousee heti, kos­ka se hin­ta määräy­htyy yleen­sä markki­noil­la (esim. sellu).

  22. Pekka Pes­si: noonez

    Kokon­aisveroaste oli 1995 — 2000 46% — 47%:n paikkeilla.
    Kokon­aiveroaste (kts 1995 — 2000)
    https://static1.squarespace.com/static/51b43911e4b087d92d551a03/54e78d84e4b00eb93251d5c6/54e78d84e4b00eb93251d5e1/1424461188700/1000w/

    Ja tulovero­tus oli kireäm­pää myös. Mut­ta kumpikaan ei talouskasvua hai­tan­nut, joten “veronko­ro­tusten tie on kul­jet­tu lop­pu­un” on höt­töä. Saman­laista höt­töä kuin Stub­bin (KOK) hallintarek­isterin yrit­tämi­nen val­heitakin käyttämällä.

    Tulovero­tus (kts 1995 — 2000)
    http://img.yle.fi/uutiset/talous/article6406535.ece/ALTERNATES/w960/tulovero%20kiristyy%20palkkatulo%20tuloveroprosentti.jpg

    Joten kun mietit­tään fiskaal­ista deval­vaa­tio­ta, paljon järkeväm­pää ja oikeu­den­mukaisem­paa on toteut­taa se tulovero­tus­ta kiristämäl­lä, kuin ALV:ta nostamalla.

  23. Palvelu­aloil­la ja teol­lisu­udessa pitäisi suorit­tavien työn tek­i­jöi­den palkko­ja alen­taa ja vas­taavasti sosi­aalietuuk­sia pienen­tään jot­ta työ olisi kan­nat­ta­va vai­h­toe­hto suh­teessa tuki­in ja menetet­tyyn vapaa-aikaan. 

    Osa säästöistä voidaan käyt­tää kus­tan­nus­ta­son alen­tamiseen, joka näky­isi myös palkko­jen alen­nuk­sen kohteek­si joutunei­den ostovoiman paranemisena. 

    On har­mi että ihmisil­lä on nimel­lispalkka­harha, joka estää joitain uudistuksia…

  24. mikko v:
    Olen ollut sitä mieltä, että tuo ns. sisäi­nen deval­vaa­tio pitäisi tehdä ensisi­jais­es­ti elinkus­tan­nuk­sia leikkaa­mal­la. Siten saataisi­in aikaan palkka­malt­tia, joka kor­jaisi hin­tak­il­pailukykyä. Huom! Tuo palkka­malt­ti saat­taisi tarkoit­taa aivan jotain muu­takin kuin alhaisia sopimus­palkanko­ro­tuk­sia, joi­hin mielestäni kiin­nitetään yleisessä keskustelus­sa aivan liikaa huomiota. 

    Iso osa elinkus­tan­nuk­sista tulee asumis­es­ta. Tuon asumisen hin­nan alen­tamis­es­ta mon­et viisaat ovat esit­täneet lukuisia ehdo­tuk­sia kuitenkaan esit­tämät­tä mitään kovin radikaalia. Esitänkin aivan ”kerettiläisen” ratkaisun. Tein haku­ja HS-Oiko­tien myytävistä asun­noista muu­tamista kaupungeista: Pori, Oulu, Kot­ka, Lappeen­ran­ta, … Näistä kaupungeista löy­tyi 30–50 sivua myyn­ti-ilmoituk­sia. Osa asun­to­jen hin­noista tun­tui varsin kohtu­ullisil­ta. Nois­sa kaupungeis­sa on luul­tavasti suuri osa kaupun­ki-infra­s­ta jo aivan valmi­ina. Liiken­ney­htey­de­tkin ovat jo ole­mas­sa. Mik­sei tätä jo valmi­ina ole­vaa asun­tokan­taa käytetä hyväksi?

    Ehdotankin, että tehtäisi­in aivan jo ehkä kuopat­tua sijain­ni­no­h­jaus­poli­ti­ikkaa. Käytet­täisi­in apuna val­tion omis­ta­janoh­jaus­ta ja eri­laisia porkkanoi­ta yksi­ty­i­somis­ta­jille. Näin pystyt­täisi­in palaut­ta­maan näi­den hiipu­vien kaupunkikeskusten elin­voima ja takaa­maan kohtu­uhin­tainen työvoima niiden elinkei­noelämälle. Täl­lä saat­taisi olla myös kohtu­ullis­ta­va vaiku­tus nyky­is­ten erit­täin har­vo­jen kasvukeskusten aun­to­jen hintoihin.

    Onko nuo työ­paikat keskitet­tyneet jol­lain hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä tiet­ty­i­hin kasvukeskuk­si­in? Entä jos hallinnolli­nen päätös hajaut­tamis­es­ta lisää kus­tan­nuk­sia ja edelleen vaikeut­taa talouden toipumista?

  25. 1. Ver­taus Viroon on huono. 

    a) Virol­la ei nykyään mene juuri Suomea parem­min. Aikuis­ten oikeasti. Tark­ista vaik­ka Euro­sta­til­ta kasvu­lu­vut. Viro siis nol­las­sa 2015, eikä BKT/lätty ole vieläkään saavut­tanut vuo­den 2007 tasoa. Aiem­mas­ta kasvus­ta merkit­tävä osa tul­lut myös kiin­teistösek­torin arvon­muo­dos­tuk­ses­ta, joka on luon­nol­lis­es­ti ollut Itä-Euroopan tärkein talouskasvun moottori.

    b) (tiedät hyvin, että) Viro on kaikin puolin hyvin eri­lainen talous kuin Suo­mi. Kehit­tyvä talous rikkaan talousalueen kyl­jessä, johon siir­retään hal­patyötä ja raken­netaan avau­tu­vien markki­noiden toivos­sa. Näitä ei voi kopi­oi­da Suomeen, ellei ale­ta Pohjois-Kore­ak­si kymmenek­si vuodek­si ja ava­ta tämän jäl­keen markkinoita. 

    2. Kuva Suomen talouden ongelmien pysyvyy­destä on väärä.

    Olemme Euro­maid­en kanssa saa­neet kokea 2007–2008 finanssikri­isin ja 2011 eurokri­isin (ja kulke­neet samaa lat­ua talouskasvus­sa nuo vuodet), mut­ta mei­hin muu­ta­mat pysyvät ja tilapäiset tek­i­jät ovat vaikut­ta­neet eri taval­la. Ain­oa pysyvä ja koko maa­ta vaivaa­va ongel­ma on väestörakenne. Suomen työikäis­ten määrä on siis pudon­nut vuodes­ta 2009 ja talouskasvua on vaikea tehdä jos työvoima supis­tuu (vrt. Ruot­si, jos­sa iso osa talouskasvus­ta tulee työikäisen väestön kasvus­ta). Tähän toiv­ot­tavasti eläkeu­ud­is­tus auttaa.

    a) Venäjän pakot­teet ovat vaikut­ta­neet selvästi voimakkaam­min Suomeen kuin mui­hin (kts. vaik­ka Komis­sion arvio). Arviot vai­htel­e­vat välil­lä 0,8–3,0 % BKT:sta. Hyvä arvio noin 1,5 % BKT:sta vuodes­ta 2014 läh­tien kiihtyväl­lä tahdil­la ruplan heiketessä. 

    b) Nokian rom­ah­dus. Vuon­na 2008 osu­us BKT:sta oli vielä 3 pros­ent­tia ja tämä on supis­tunut noin 0,5 pros­ent­ti­in. Muu­tos on kyl­lä pysyvä, mut­ta ker­talu­on­teinen ja siten erit­täin huono peruste sisäiselle deval­vaa­ti­olle, kos­ka kyseessä on yksi ja vain yksi yritys.

    c) Öljyn hin­nan rom­ah­dus (ja tuotan­tokatkot). Suomen ykkösvi­en­ti­tuote ei siis ole kän­nykkä, sel­lu tai kar­ton­ki, vaan kemi­ante­ol­lisu­u­den tuot­teet, joista öljy­jalosteet ykkösenä. Vaiku­tus vien­ti­in ja tätä kaut­ta BKT:hen on ollut dra­maat­ti­nen (Vien­ti BKT:sta 37%, Kemia 20 % vien­nistä, Öljy 50 % Kemi­an vien­nistä = Öljyn vien­ti 3,5 % BKT:sta). Jos ja kun öljyn hin­ta nousee, niin Suomen vien­ti taas näyt­tää kas­va­van. Vaiku­tus BKT:hen ollut noin 1–1,5 %, hin­nan noustes­sa taas 1–1,5%.

    Nämä kolme kun sum­maa tai pois­taa Suomen kasvu­lu­vuista, niin olemme hel­posti muu­ta Euroop­paa edel­lä. Mik­si siis lähteä devalvoimaan sisäis­es­ti, jos ongel­mat ovat joko tilapäisiä tai paikallisia (yhtä yri­tys­tä tai sek­to­ria koskevia)?

    3. Sisäi­nen deval­vaa­tio on vaiku­tuk­sil­taan huono.
    Ostovoima tip­puu ja samal­la talouskasvu. Deflaa­tio vie inve­ston­ti­ha­lut kulut­tjil­ta ja yri­tyk­siltä. Ja luot­ta­muk­sen markki­noil­ta ja kulut­ta­jil­ta. Sisäi­nen deval­vaa­tio kir­paisee kaikkia samal­la taval­la, sekä hyvin että huonos­ti voivia yri­tyk­siä. Kah­den pros­entin inflaa­tio­va­toite on syys­tä tavoit­telemisen arvoinen. (Kiitos muuten, että lisäsit sanan “aikanaan”, joka on lib­er­taar­il­ta kun­nioitet­ta­va kumar­rus val­tavir­tat­alousti­eteelle. Hin­nat ovat oikasti jäykkiä). 

    Sisäisen deval­vaa­tion kan­nat­taa antaa tapah­tua luon­nol­lis­es­ti siel­lä mis­sä se on tapah­tu­ak­seen eli annetaan palkkata­son pudo­ta jol­lain tietyl­lä toimi­alal­la, esim. elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­udessa (Nokia & co), muu­ta ei lähde­tä tämän takia tap­pa­maan ostovoimaa yleisesti.

  26. Tom­pe­lo: Jos­sain lehdessä juuri ker­rot­ti­in, että Ruot­si rekry­toi TE-keskusten avus­tuk­sel­la suo­ma­laisia IT-osaajia.

    Kalle: Yksi suomen ongelmista, joka räjähtää käsi­in, on liian pieni palkka­haitari. Suomes­sa pien­i­t­u­loiset tien­aa­vat aivan liikaa ja suu­rit­u­lois­t­en tulot taas ovat nau­ret­ta­van pienet kil­pail­i­joi­hin nähden.

    http://www.hs.fi/talous/a1445487830127
    http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/suomen-it-osaajia-himoitaan-ruotsiin-toita-jopa-60–000-lle-6243592

    Yliopis­tok­oulute­tulle IT-osaa­jalle on Euroopan työ­markki­noil­la yli kymme­nen parem­paa maa­ta kuin Suo­mi. Pelkästään Ruot­sis­sa ja Virossa ainakin min­ulle mak­set­taisi­in parem­paa palkkaa, ja Bri­tan­ni­as­sa tupla­palkkaa. Sak­sas­sa ostovoimani olisi toden­näköis­es­ti kolminker­tainen Suomeen verrattuna.

    Toinen asia on ns. ural­la kehit­tymi­nen ja osaa­jat ympäril­lä. Ulko­mail­la alkaa olla kovem­pi osaamisen taso myös Itä-Euroopassa. 

    Olen tämän aiem­minkin main­in­nut, mut­ta olen vuosikymme­nen aikana havain­nut muu­tok­sen siitä että koulu­tan 5x halvem­pia ali­hankki­joi­ta tekemään perushom­mia, siihen että nämä itä-Euroop­palaisetkin tien­aa­vat saman mitä minä ja tekevät hom­mia 2x nopeam­min. Kas kun heil­lä on koti­maas­saan varaa palkata las­ten­hoita­jia, siivoo­jia ja syödä ulkona, ja käy­dä päivä­matkalla kon­fer­ens­seis­sa vaik­ka Sak­sas­sa tai Sveit­sis­sä tai Lon­toos­sa, kas kun lennot ovat hyvin halpo­ja Euroopan sisäl­lä (pois­lukien Suomi).

    Ym. syistä, ja monista muista syistä, Suo­mi ei houkut­tele kauheasti osaa­jia ja uuden teknolo­gian investoin­te­ja. Entistä enem­män näkee sitä että aka­teemiset tutut muut­ta­vat ulkomaille.

  27. Jos palkko­ja alen­netaan niin myös eläkkeitä ja mui­ta etuuk­sia on leikattava.

    Muuten palkan sivuku­lu% nou­se­vat ja syövät palka­nalen­nusten hyödyn.

    Ja palka­nalen­nuskaan ei ratkse kil­pailukykyä, silä suurin syy kil­pailukyvyn puut­teeseen on se, ettei meil­lä ole laadukkai­ta ja tuot­tavu­ut­ta nos­tavia tuotteita.

    Viro­laiset rak­samiehet ovat hyvä esimerk­ki :Ei heille kel­paa kiinalainen pas­ka vaan laadukas ja kallis län­si­mainen kone.

    Ja koneen hin­ta voisi olla korkeampikin, jos kaikil­la olisi saman­lainen vero, ei vero muu­ta kil­pailu­astel­maa, jos se on kaikilla.

    Ja jos kone on tarpeek­si tuot­ta­va ja laadukas niin Suo­mi voisi verot­taa sen vientiä.Kyllä tuot­tavas­ta koneesta mak­se­taan enem­män jos tuot­tavu­usero kat­taa veron.

    Mut­ta valitet­tavasti Suomel­la ei ole sel­l­aisia tuotteita.

    Meil­lä on kyl­lä hyvin koulutet­tua väkeä, mut­ta hei­dät on opetet­tu pistämään laadukkaasti 1000 hevon‑p peräkkäin eikä sil­lä maaimal­la pärjää .

    Har­val­la maail­mas­sa on aikaa pela­ta hevon-p-bingoa

  28. Eikö ensin pitäisi selvit­tää, mikä on varsi­nainen ongel­ma eli mik­si suo­ma­lainen tuotan­to ei pär­jää. Ei tilanne paran­nu väärän ongel­man korjaamisella,

    On vähän vaikea uskoa, että syynä oli­si­vat liian suuret palkat, kun ruot­salaiset ja sak­salaiset tuot­teet menevät kau­pak­si. Minä väit­täisin, että syynä on suo­ma­lais­ten tuot­tei­den laatu kokon­aisuute­na sekä yri­tys­ten huono johtaminen.

    Kan­nat­taa miet­tiä vaikka­pa sitä, kuin­ka paljon on maail­mal­la tun­net­tu­ja ruot­salaisia tuot­tei­ta ja kuin­ka paljon suo­ma­laisia. Jokainen osaa luetel­la ruot­salaisia tuot­tei­ta ja kaup­paketju­ja, mut­ta suo­ma­laiset tun­netut merk­it ovat harvassa.

    Onko syynä se, että Suomes­sa on pitkään keski­tyt­ty tekemään tuot­tei­ta teol­lisu­udelle, eikä kulut­ta­jille? Tai se, että tääl­lä tehti­in pitkään halpo­ja bulkki­tuot­tei­ta itäblokki­in, eikä olla ymmär­ret­ty laadun merkitystä?

    Tuleeko kenellekään euroop­palaiselle tai amerikkalaiselle kysyt­täessä mieleen yhtään suo­ma­laista taval­lisille kulut­ta­jille suun­nat­tua tuotet­ta? Me suo­ma­laiset osaamme tietysti luetel­la suo­ma­laisia tuote­merkke­jä, mut­ta nyt haetaan kan­sain­välistä mainet­ta. Fiskarsin sak­set saate­taan tun­tea, mut­ta onko mitään muuta? 

    Entä suo­ma­laiset kaup­paketjut? Ruot­salaisil­la on IKEA, onko meil­lä yhtään mitään? Tun­net­tu­ja tuot­tei­ta alkaa löy­tyä vas­ta, kun siir­ry­tään yri­tysasi­akkaisi­in (vaikka­pa Koneen hissit).

    Minus­ta tämä on se varsi­nainen ongel­ma. Hal­paa bulkkia ei kan­na­ta Suomes­sa tuot­taa, joten sil­lä ei pidä yrit­tää kil­pail­la. Tääl­lä pitäisi keskit­tyä laatu­un ja merkki­tuot­teisi­in (jot­ka voidaan toki teet­tää jos­sain muual­la). Ongel­ma vain on se, että suo­ma­lais­ten on vaikea tehdä laat­ua, kun suo­ma­lainen asi­akas ei arvos­ta laat­ua, vaan hal­paa hin­taa. On aika vaikea alkaa myy­dä laatu­tuot­tei­ta ulko­maille, jos ei voi aloit­taa myymäl­lä laatu­tuot­tei­ta Suomes­sa koti­markki­noil­la. Tun­tuu sil­ta, että tyyp­illi­nen suo­ma­lainen asi­akas val­it­see aina halvem­man tuot­teen, vaik­ka 10% lisähin­nal­la saisi tuplat­en parem­man tuotteen.

    Tämän ongel­man huo­maa hyvin, kun yrit­tää ostaa laadukkaan tuot­teen. Myyjät tar­joa­vat sitä, mitä oste­taan eniten tai joka mak­saa vähän, vaik­ka olisi sanonut, että halu­aa hyvän tuot­teen. Kuvaa­va on yhden tutun koke­mus kam­eraos­tok­sil­la. Vaik­ka hän tiesi täs­mälleen, mikä kam­era vas­taa hänen tarpeitaan ammat­tikäytössä, myyjä yrit­ti väk­isin myy­dä halvem­man ja huonom­man kameran.

  29. Eikä se Virokaan mikään onnela ole:Kasvu on pien­tä, silä Viro kär­sii työvoimapulasta

    Viron rujo sosi­aalipoli­ti­ik­ka ajoi työikäsen koulute­tun väen pois maasta.

    Duu­nar­it tuli­vat Suomeen, mut­ta korkeak­oulute­tut lähivät Sak­saan ja Englantiin

    Viro yrit­ti houkutel­la heitä takaisin palu­u­ra­hal­la, mut­ta vain yksi lunas­ti palkkion.

    Suomes­ta on ollut jonkin ver­ran vir­taa Viroon, mut­ta pääasi­as­sa liike­toim­intakiel­toon joutunei­ta ja mui­ta huijareita

  30. Kieltääkö EU mit­ta­vat yri­tystuet, sik­sikö vero­jen nos­t­a­mi­nen joil­la tuet­taisi­in yri­tys­ten kil­pailukykyä ei käy?

  31. Palka­nalen­nuk­set kohdis­te­taan vain alimpi­in palkkoi­hin eli koti­maan palvelutuotantoon

    Pakko­laitkin on suun­nitel­tu niin, että se suos­si suuri­palkkaisia niin, ettei hei­dän saavutet­tu­ja etu­ja leika­ta. Pakko­lait on suun­nitel­tu niin, ettivät henkilöko­htaiset työ­sopimuk­set kuu­lu lain piiriin.

    Näitä on noin 10 % työ­sop­pareista ja hyvä-veli-levit­tää sen hyväo­saisi­in, joten leikkauk­set kohdis­tu­vat vain pienipalkkaisiin

    Kaup­pa­pi­ian ja siivoo­jan palk­ka on siis se mitä leikataan, mut­ta se tuskin vaikut­taa vien­nein hintoihn ???

  32. R.Silfverberg:
    Kieltääkö EU mit­ta­vat yri­tystuet, sik­sikö vero­jen nos­t­a­mi­nen joil­la tuet­taisi­in yri­tys­ten kil­pailukykyä ei käy?

    Tuskin se sitä kieltää, jos vaik­ka työ­nan­ta­jien 18% palkan päälle mak­set­ta­va eläke­mak­su pienen­net­täisi­in tai pois­tet­taisi­in ja vas­taavasti sama raha kerät­täisi­in tulovero­tus­ta kiristämällä. 

    Monis­sa mais­sa työ­nanan­ta­jil­la ei ole tuol­laista raskas­ta palkan päälle mak­set­tavaa sivuku­lua. Ihan johtuu Suomen ikäpyra­min­ista ja viimeisen 20 vuo­den epäter­veen suurista palkoista jot­ka johta­neet epäter­veen suuri­in eläkkeisi­in, vielä superkart­tumien kaut­ta monil­la kultapossukerholaisilla.

    Fiskaa­li­nen deval­vaa­tio tulovero­tuk­sen nos­tol­la on siinä määrin paras ja tas­a­puo­li­nen vai­h­toe­hto, että hal­li­tus ei suos­tu Kokoomuk­sen vaa­timuk­ses­ta edes keskustele­maan siitä ettei kansa heräisi. 

    Kansane­dus­ta­jil­lakaan ei vielä löy­dy kri­isi­ti­etoisu­ut­ta siinä määrin että omaa vero­tus­ta nos­taisi­vat. Nythän hal­li­tus “suosit­ti” että kansane­dus­ta­jat luopuisi­vat kuukau­den palka­s­taan vapaae­htois­es­ti, kun lain­säädän­nöl­lis­es­ti ja muuten “se on liian han­kalaa”. En kyl­lä käsitä mitä han­kalaa olisi kansane­dus­ta­jien palkkaa alen­taa 2%:lla, mut­ta kai se sit­ten on “han­kalaa”.

    Kansane­dus­ta­jien ja hal­li­tuk­sen oman lom­pakon var­tioin­ti näkyy siinäkin, että kun hal­li­tus syksyl­lä lin­jasi että maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­set kate­taan sol­i­daarisu­usveron nos­tol­la, niin eipä ole edes vasem­mis­tos­ta kuu­lunut vaa­timuk­sia että päätök­ses­tä pidet­täisi­in kiinni. 

    Sol­i­daarisu­usvero kos­kee n. 120,000 veron­mak­sa­jaa. Lisäbud­jet­ti maa­han­muu­tos­ta tälle vuodelle on 842 M€ (ei tule riit­tämään). Jos tuo nyt sit­ten katet­taisi­in sol­i­daarisu­usveron nos­tol­la, niin hyvä­tu­lois­t­en pitäisi mak­saa 7017 € enem­män veroa tänä vuon­na. Mik­siköhän kansane­dus­ta­jat on ihan hil­jaa asiasta?

    Kansane­dus­ta­jat tule­vat luul­tavasti päät­tämään, että ALV:oa nos­te­taan 1%-yksiköllä, jos­ta tulee arvi­ol­ta läh­es sama 841 M€ lisää vero­tu­lo­ja. Eikä kukaan muis­tu­ta, mitä SSS-hal­li­tus oli päät­tänyt sol­i­daarisu­usveron ja MATU-kus­tan­nusten koplauksesta.

    1. Tuy­lo­evron nos­to kos­kee palka­nsaa­jia ja vain heitä (ja eläkeläisiä tietysti) mut­ta arvon­lisäveroa mak­sa­vat myös koroil­la elävät ja isukin jät­tämää omaisu­ut­ta haaskaavat.

  33. N:

    Tai se, että tääl­lä tehti­in pitkään halpo­ja bulkki­tuot­tei­ta itäblokki­in, eikä olla ymmär­ret­ty laadun merkitystä?

    Tämä nyt ei pidä alku­unkaan paikkaansa. Tuot­teet mitä Neu­vos­toli­it­toon vieti­in, oli­vat ensilu­okkaisia laadul­taan. Jos mukaan sat­tui huonom­paa laat­ua, niin koko erä tuli takaisin. Tuot­teet oli­vat myös kestäviä, kos­ka asi­akas niin vaati. Muo­toilus­ta ym. lisäar­vos­ta tin­git­ti­in, kos­ka se nyt vain ei ole tärkeä asia sil­loin kun tehdään pitk­iä sar­jo­ja asi­akkaan speksien mukaan. Vas­toin yleistä luu­loa neu­vos­toli­it­to­laiset tavaran­tarkas­ta­jat oli­vat tarkko­ja ja lahjomattomia. 

    Se että län­si­markki­noille ei tavaraa men­nyt, joh­tui lähin­nä siitä, että sitä ei sinne ollut suun­nitel­tukaan. Suomes­sa on pitkään ollut muo­toil­i­jak­oulu­tus­ta ja suun­nit­teli­jak­oulu­tus­ta, eikä län­sikaup­pa ollut siitä kiin­ni, vaan lähin­nä sen takia, että kap­a­siteet­tia ei ollut kovim­man itävi­en­nin aikaan. On sit­ten liik­keen­jo­hdon taita­mat­to­muut­ta, jos suun­taa ei saa­da kään­net­tyä kun val­tio romahtaa.

  34. Liian van­ha: Kaup­pa­pi­ian ja siivoo­jan palk­ka on siis se mitä leikataan, mut­ta se tuskin vaikut­taa vien­nein hintoihn ???

    Höp­sistä. Mik­si ihmeessä hal­li­tus tek­isi jotain noin type­r­ää? Idioot­teinako heitä pidät? 

    Ja kyl­lä kaik­ki, mikä alen­taa kus­tan­nus­ta­soa hei­jas­tuu hin­toi­hin enem­män tai vähem­män. Myös pien­ten palkko­jen taso ja myös vientihintoihin.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuy­lo­evron nos­to kos­kee palka­nsaa­jia ja vain heitä (ja eläkeläisiä tietysti) mut­ta arvon­lisäveroa mak­sa­vat myös koroil­la elävät ja isukin jät­tämää omaisu­ut­ta haaskaavat.

    Rikkail­la pääo­mat­u­loista suuri osa menee ulko­maan­matkoi­hin, lisäsi­joituk­si­in, asun­toi­hin jne. ei-ALV:n alaisi­in tuot­teisi­in. Köy­hillä ja pien­i­t­u­loisil­la menevät käytän­nössä kaik­ki tulot ALV:n alais­es­ti, pait­si Eestin viinan­hakureis­sut ja ulko­maan net­tikaupoista oste­tut vaatteet.

    Voisi olla myös helpom­pi perustel­la kansalle, että nos­te­taan tulovero­tus­ta vain 90-luvun lop­pupuolen tasolle. Sil­loin olti­in hyvässä talouskasvus­sa eikä vero­ta­so hai­tan­nut ilmeis­es­ti. Jos taas ALVia ale­taan nos­ta­maan yli 25%:n tason, niin sit­ten koti­mainen kulu­tuskysyn­tä tör­mää seinään ja ihmiset yhä enem­män ostaa netistä ulkomailta.

    Voisi kyl­lä olla perustel­tua, että myös pääo­mat­uloveroa sit­ten nos­te­taan hiukan jos tulovero­jakin. Deval­vaa­tios­sa aikanaan markkasi­joituk­set ja ‑omaisu­us otti­vat saman hitin kuin palka­nsaa­jien tuon­ti­tuot­tei­den ostovoima.

  36. Huono ja toteut­tamiskelvo­ton ehdo­tus. Aiheut­taa enem­män vahinkoa kuin hyö­tyä. Sisäisel­lä deval­vaa­ti­ol­la ammu­taan omaan päähän.

  37. Yksi suuri tek­i­jä teol­lisu­utemme uudelleen syn­tymät­tömyy­delle on enti­nen työvoimavi­ra­nomainen ja nykyi­nen TE-min­is­ter­iö TE-toimis­toi­neen. Siis mis­sään muus­sa yhtey­dessä en ole näh­nyt ja kokenut niin suur­ta yksilön kuse­tus­ta ja kyyky­tys­tä, kuin em. viras­to-toimis­tois­sa. Mitään uut­ta inno­vaa­tiokykyä eivät ole saa­neet työt­tömien avul­la syn­tymään. Mut­ta ette­hän te usko ja kun min­ul­lakaan ei enään riitä tar­moa ker­tomaan em. vira­nomais­ten kyyky­tyk­sistä ja työt­tömän yri­tyshalun pilaamis­es­ta päästä eteen­päin, niin kyl­lä joku kuitenkin jo pikkuhil­jaa alkaa heräämään asian ympäri/llä/ltä …

  38. Suorit­taisin pysyvän sisäisen deval­vaa­tion alen­ta­mal­la pakol­lisen ansion­va­ku­u­tuk­sen tasoa, siis ansioeläket­tä, työt­tömyyspäivära­haa ja sairaus­päivära­haa ja korot­taisin samal­la perus­tur­vaa mah­dol­lis­es­ti perus­tu­lon kautta.

    Jos saisimme vapaae­htois­es­ti pun­ni­ta ansion­va­ku­u­tuk­sen tarvet­ta, tuskin mak­saisimme neljännestä net­topalkan, tulovero­jen ja ansiosi­don­nais­ten mak­su­jen sum­mas­ta ansiomme vaku­u­tuk­seen. Vai­h­toe­htona on saa­da vaku­u­tus­mak­su käteen kulutet­tavak­si tai alen­taa työmme hin­taa sen kysyn­nän paran­tamisek­si alen­ta­mal­la joko työn­tek­i­jä­mak­su­ja tai työ­nan­ta­ja­mak­su­ja jot­ka molem­mat ansait­semme itse työllämme.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuy­lo­evron nos­to kos­kee palka­nsaa­jia ja vain heitä (ja eläkeläisiä tietysti) mut­ta arvon­lisäveroa mak­sa­vat myös koroil­la elävät ja isukin jät­tämää omaisu­ut­ta haaskaavat. 

    Vero­tuk­sen raken­net­ta pitäisi muut­taa rajusti toisen­laisek­si, jos jotain oikei­ta dynaamisia vaiku­tuk­sia halut­taisi­in saa­da aikaan. Täl­lä het­kel­lä kun kaik­ki tärkeim­mät verot rokot­ta­vat taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta, ja kan­nus­ta­vat tekemään asioi­ta tehot­tomasti itse.

    Tulo­jen ja arvon­lisän sijaan pitäisi verot­taa suo­raan omaisu­ut­ta. Lähtöko­hdak­si voisi ottaa pääo­mat­uloveron suu­ru­u­den: jos olete­taan pääo­man tuot­to-ole­tuk­sek­si 5% vuodessa ja pääo­mat­uloveroksi 30%, voisi pääo­mat­uloveron kor­va­ta n. 1,5% pääo­maverol­la, joka perit­täisi­in koko pääo­mas­ta oli tulo­ja tai ei. Käytän­nössä täl­laista omaisu­usveroa ker­ty­isi niin paljon, että myös ansio­tulovero voitaisi­in pois­taa kokon­aan, ja arvon­lisäveroakin laskea.

    Dynaamiset vaiku­tuk­set omaisu­usveros­ta oli­si­vat merkit­tävät: aivan ensim­mäisek­si raha lähtisi liik­keelle nol­lako­rkoisil­ta pankki­tileiltä, sen jäl­keen kiin­teistö­var­al­lisu­ud­es­ta. Ansio­tuloveron pois­to vaikut­taisi välit­tömästi työn kil­pailukykyyn, ja toisaal­ta uusien yri­tys­ten perus­t­a­mi­nen olisi huo­mat­tavasti houkut­tel­e­vam­paa, kun net­to­var­al­lisu­udeltaan nol­lan arvoisen star­tupin ei tarvi­tisi mak­saa vero­ja lainkaan. 

    Lisäbonuk­se­na saataisi­in tietysti myös eri­laiset kap­i­tal­isaa­tiosopimuk­sil­la ja muul­la vero­su­un­nit­telul­la piilote­tut var­al­lisu­userät vero­tuk­sen piiriin.

  40. Liian van­ha:
    Palka­nalen­nuk­set kohdis­te­taan vain alimpi­in palkkoi­hin eli koti­maan palvelutuotantoon

    Pakko­laitkin on suun­nitel­tu niin, että se suos­si suuri­palkkaisia niin, ettei hei­dän saavutet­tu­ja etu­ja leika­ta. Pakko­lait on suun­nitel­tu niin, ettivät henkilöko­htaiset työ­sopimuk­set kuu­lu lain piiriin.

    Näitä on noin 10 % työ­sop­pareista ja hyvä-veli-levit­tää sen hyväo­saisi­in, joten leikkauk­set kohdis­tu­vat vain pienipalkkaisiin

    Kaup­pa­pi­ian ja siivoo­jan palk­ka on siis se mitä leikataan, mut­ta se tuskin vaikut­taa vien­nein hintoihn ???

    ..ja juuri tästä syys­tä on alen­net­ta­va työn sivuku­lu­ja, ei itse palkkaa.

  41. Ehdot­tomasti täy­tyy alen­taa palkko­ja, kos­ka palkko­jen ostovoima on paran­tunut huikeasti, esimerkke­jä on vaik­ka kuin­ka paljon. 

    (Esimerkke­jä: hal­palen­not, Onnibus, musi­ikkibisnes, kaik­ki val­oku­vauk­seen liit­tyvä, net­ti jne)

    Kun palkko­ja ei las­ke­ta, ostovoiman paran­nus deflaa­tion aikana val­uu asun­toku­plaan, mikä taas luo oman aikapomminsa. 

    Deflaa­tion aikana palkko­ja voidaan laskea, jol­loin ostovoima pysyy samana mut­ta kil­pailukyky para­nee. Ihanteel­lista olisi Suomen ase­ma ostosparati­isi­na kaikille naa­pureille, ehkä Viroa luku­un ottamatta. 

    Ihmis­ten on vaikea ajatel­la nimel­lispalkan alen­tamista, “kiitos” ay-liik­keen propagandan. 

    Ensisi­jais­es­ti palka­nalen­nuk­sen tulisi kohdis­tua julkisen sek­torin palkkoi­hin, ja pain­ot­taen hier­arkian yläpäätä.

  42. Vai että palkko­jen alennus?

    Mites sit­ten käy pyhistä pyhimpi­en eli pankkien lain­o­jen mak­samisen kanssa?

    Taitaa men­nä default­ti­in puo­let pääkaupunkiseudun per­sauk­i­sista kun palkkoi­hin men­nään laske­maan. Jon­ka jäl­keen meil­lä onkin pankkikri­isi jälleen käsissä.…

    Ei tule onnis­tu­maan. Pankkisek­tori on Suomes­sa sen ver­ra Iso­jen poikien kaveri, että sen yli kävel­lä mis­sään olois­sa. Ei kävel­ty edes 1992.

  43. Eki Liika­nen:
    Vai että palkko­jen alennus?

    Mites sit­ten käy pyhistä pyhimpi­en eli pankkien lain­o­jen mak­samisen kanssa?

    Taitaa men­nä default­ti­in puo­let pääkaupunkiseudun per­sauk­i­sista kun palkkoi­hin men­nään laske­maan. Jon­ka jäl­keen meil­lä onkin pankkikri­isi jälleen käsissä….

    Ei tule onnis­tu­maan. Pankkisek­tori on Suomes­sa sen ver­ra Iso­jen poikien kaveri, että sen yli kävel­lä mis­sään olois­sa. Ei kävel­ty edes 1992. 

    Jos edes on tulo­ja niin on varaa mak­saa lainaa kanssa tkaisin, mut­ta pidem­mäl­lä aikataul­ul­la. Jos on työtön niin sil­loin ei ole. 1990-luvun pankkikri­isi sai tul­ta alleen työt­tömyy­den rajus­ta kasvusta.

    1. 1990-luvun pankkikri­isi sai tul­ta alleen työt­tömyy­den rajus­ta kasvusta.

      Korot taisi­vat nous­ta lähelle kah­takym­men­tä prosenttia.

  44. “Tämä kaik­ki pitäisi pystyä tekemään sol­i­daaris­es­ti niin, että ne tin­kivät tulois­taan enem­män, joil­la on mis­tä tin­kiä, mut­ta tämä ei olekaan ratkaisuna aivan yksinker­tainen asia.

    No ei tosi­aan ole. Yheiskun­nan kohee­sion katoami­nen mm. mas­samaa­han­muu­ton myötä vievät legimi­teetin pois hyv­in­voin­ti­val­ti­ol­ta. Kun yhteiskun­ta jakau­tuu eril­lisi­in blokkei­hin, ei sol­i­daarisu­ut­ta voi syn­tyä. Ain­oa vai­hote­hto on hyväksyä tulo­ero­jen selvä kasvu ja tehdä suuria veroaleja.

    Jos min­ul­la olisi osaamista, mille olisi kysyn­tää muis­sa maissa(USA/Aasia), miet­tisin kyl­lä mik­si halu­aisin mak­saa vero­ja Suomelle.

  45. Mikä vaiku­tus olisi jos tuon­ti­tavaroiden alv nos­tet­taisi­in ja paikallis­ten palvelu­iden alv laskettaisiin?

    1. Mikä vaiku­tus olisi jos tuon­ti­tavaroiden alv nos­tet­taisi­in ja paikallis­ten palvelu­iden alv laskettaisiin?

      Ero EU:sta ilman mah­dol­lisu­ut­ta päästä EYA-jäsenek­si. Ilmeis­es­ti myös ero WTO:sta ja sulkem­i­nen kan­sain­välisen kau­pan ulkopuolelle

  46. tpyy­lu­o­ma:
    Jos nyt halu­aa tehdä sisäisen deval­vaa­tion laske­mal­la palkko­ja ja samal­la elvyt­tää, niin jälkim­mäi­nen kan­nat­taa tehdä laske­mal­la väli­aikaises­ti vero­ja niin että se tasoit­taa kuop­paa viiveel­lä laske­van hin­tata­son kanssa, eli pienen­tää reaal­i­t­u­lo­jen ker­ta­pu­do­tus­ta. Suh­taudun vaan äärim­mäisen nihkeästi palkko­jen lasku­un nykyisen kaltaises­sa velka­vivute­tus­sa taloudessa, minus­ta aliarvioit nimel­lispalkko­jen merk­i­tys­tä nimeno­maan tuon takia.

    Yleisem­min, Suomen taloudel­la ei mene hyvin, mut­ta jotenkin tässä synkistelyssä olisi syytä myös muis­taa että ei mene Euroopan tai maail­man­taloudellekaan. Suh­teessa euroalueen talouske­hi­tyk­seen Suomen talouske­hi­tys ei niin kovin eroa.

    Tästä on mm. sel­l­ainen käytän­nön seu­raus, että vaik­ka hin­tak­il­pailukyky olisi kun­nos­sa, on hyvin vaikea olen­nais­es­ti kas­vat­taa vien­tiä jos vien­tikysyn­tä ei juuri kas­va, eli ne taloudet johon vietäisi­in. Minä pelkään sitä että näis­sä kus­tan­nuskil­pailukyky­pu­uhasteluis­sa käy niin että niistä huoli­mat­ta vien­ti ei kas­va, mut­ta koti­markki­na sukeltaa kysyn­nän puutteessa.

    Mitä jos Japani on uusi nor­maali, niin Suomes­sa kuin maail­mal­la yleisem­minkin? Rak­en­teel­liset tek­i­jät ovat teol­lisu­us­maises­sa ja globaal­is­tikin samo­ja: van­hene­va väestö, tekni­ikan sat­u­raa­tio (kaikil­la on jo jääkaap­pi, niil­lä jot­ka sen halu­aa auto, jne.), infran osalta siir­tymi­nen uuden rak­en­tamis­es­ta van­han ylläpitoon…

    Jostain tart­tis saa­da inflaatiota.

    Olen samaa mieltä kanssasi. Vien­tikysyn­tä on äärim­mäisen tärkeä fak­tori näis­sä deval­vaa­tiokysymyk­sis­sä. Vrt. jos kau­pas­sa myy­dään jotain sel­l­aista jota ei juurikaan kysytä, niin vas­ta hin­nan läh­estyessä ilmaista saatet­taisi­in se ostaa pois (säälistä). Suomen pitää sat­sa­ta ensi sijas­sa laatu­un ja toki hin­to­ja voidaan manip­u­loi­da, mut­ta reaa­li­nen kil­pailukyky on se joka ratkaisee, eli ne laadukkaat tuot­teet ja palve­lut, joille on ylipään­sä kysyntää.

Vastaa käyttäjälle Voitto Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.