Suomen synkkä tulevaisuus (7) Sisäinen devalvaatio

7.1.2016 · Aihe: Talouspolitiikka, _ 

Miksi suomalaiset ovat puolitoista kertaa rikkaampia kuin virolaiset[1], vaikka Virossa on paljon enemmän uudistuskykyä niin, että he tekevät melkein kaiken paremmin?

Elinkeinopohja on meillä tietysti parempi, mutta ei tämä etu kestä kauan. Teollisuus rakennetaan melkein kokonaan uudestaan 20 vuodessa. Suomi on menettänyt tuotantokykyään tämän pitkittyneen laman aikana, kun vanhaa koneistoa on hylätty eikä uuteen ole investoitu.

Kuten edellisissä postauksissa tässä rajassa olen todennut, olemme menettäneet paljon vahvuuksistamme nopeasti.

Kertauksena edellisistä postauksista. Suhteellinen asemamme on heikentynyt, koska

  • Vaikka metsä-sektori on edelleen tärkeä, se ei koskaan enää palaa siihen roooliin, joka sillä oli vielä 1980-luvulla.
  • Nokia-klusteri. joka toi meille valtavasti vaurautta 1990 laman jälkeen, katosi yhtä nopeasti kuin nousi. Muut ovat saavuttaneet meitä alan osaamisessa ja menneet roimasti ohi (Etelä-Korea)
  • Vahvuutenamme ollut osaava ja hyvin koulutettu keskiluokka on menettänyt merkitystään, koska keskiluokan työt katoavat teollisuusmaista. Olemme hyviä asioissa, joissa robotit ovat vielä parempia.
  • Päätöksentekokykymme on kadonnut eikä keskinäinen luottamuksemmekaan ole tasolla, jolla se oli ennen
  • Kun raudan tuottamisesta on siirrytty sisällön tuottamiseen, pienen kielialueen rasitteet korostuvat.

Kun vanhat vahvuutemme ovat menneet, meidän on näyrryttävä elämään sillä kulutustasolla, johon iskukykyään menettänyt kansantaloutemme pystyy. Joudume sietämään, että ero esimerkiksi Viroon pienenee ja Ruotsiin kasvaa.

Menetettyjen vahvuuksien tilalle pitää hankkia uusia. Uusien markkinoiden valtaaminen on paljon helpompaa, kun hintakilpailukyky on kunnossa. Jos uusien markkinoiden valtaaminen onnistuu, voidaan aikanaan taas keskittyä elintason nostamiseen.

Kun uusia markkinoita on taas vallattu, on aika (ehkä) taas reaaliansioiden nousulle eli sen hintakilpailukyvyn syömiselle.

Jos olisi oma markka, nyt olisi oikea aika devalvoida. Jos markka kelluisi, surkeat talousnäkymät olisivat jo kelluttaneet sen arvoa alas, halusimme tai emme.

Omaa markkaa ei kuitenkaan ole. Niinpä on tarjottu vaihtoehdoksi sisäistä devalvaatiota tai fiskaalista devalvaatiota. Sisäinen devalvaatio tarkoittaa palkkojen alentamista ja fiskaalinen devalvaatio sitä, että valtio maksaa osan työn sivukuluista työnantajien puolesta ja rahoittaa tämän arvonlisäveron korotuksella.

Fiskaalisen devalvaation suhteen liikkumavara on aika vähäinen, pari prosenttia korkeintaan. Jos kilpailukykyä halutaan kohentaa niin, että talous taas alkaisi vetää, on pakko alentaa myös palkkoja. Reilu palkkojen alentaminen on vaihtoehtona paljon parempi kuin saman asian tekeminen työajan pidentämisenä. Työajan pidentäminen ei vaikuttaisi monella alalla mitenkään pitkään aikaan. Lisäksi se olisi askel väärään suuntaan.

Sisäinen devalvaatio on paljon kivuliaampi toimenpide kuin ulkoinen devalvaatio, koska se on konkreettisempi, koska kotimaiset hinnat eivät laske ainakaan heti ja koska velkojen suhde palkkoihin kohoaa.

Konkreettisuudessa on kyse ammattiliittojen kasvoista. Devalvaatio merkitsee palkkojen ostovoiman alentamista, mutta se ei näytä niin pahalta kuin selvä euromääräinen palkan alennus. Helpompaa olisi vain pidättyä palkankorotuksista ja odottaa, että inflaatio huolehtii palkkojen alenemisesta ja kilpailukyvystä, kun palkat kilpailijamaissa nousisivat suhteessa suomalaisiin palkkoihin. Tähän tarvittaisiin sitä inflaatiota. 1990-luvun lamassa palkkoja alennettiin siirtämällä osa työnantajan sosiaaliturvamaksuista palkansaajien maksettavaksi. Voi sen tietysti noinkin tehdä.

Oikean devalvaation seurauksena tuontituotteiden hinta nousee jokseenkin heti, mutta kotimaisten vasta hiljakseen. Kotimaisten tuotteiden hinnat nousevat pikkuhiljaa, koska niissäkin on sisällä vientipanoksia ja koska ulkomaisten kilpailijoiden nousseet hinnat antavat tilaa hinnankorotuksille. [VIENTITUOTTEET KORJATTU TUONTITUTTEIKSI]

Sisäisen devalvaation seurauksena kotimaisten hintojen pitäisi laskea, mutta tämä tapahtuu hitaasti. Muutaman vuoden kuluttua tulos on sama kuin ulkoisessa devalvaatiotta, mutta siinä välissä ostovoima laskee liikaa ja turhaan.

1990-luvun devalvaatiot ajoivat tuhoon monet valuuttalainoja ottaneet. Sisäisessä devalvaatiossa lainojen reaaliarvo nousisi kaikilla. Olisi oikeudenmukaista, jos lainojen ja talletusten arvoa myös leikattaisiin, mutta se ei ole käytännössä mahdollista.

Sisäisen devalvaation tarvetta on kiistetty sanomalla, ettei meidän vientimme ole kiinni hinnasta. Emmehän me voi kuitenkaan kiinalaisten tuotteiden kanssa hinnalla kilpailla. Jos joku todella uskoo, ettei hinnalla ole merkitystä, eikä silloin kannattaisi ratkaista valtiontalouden ongelmat panemalla ankara vero viennille? [2]

Kiinalaisen halparoinan kanssa emme pärjää kuin laadulla, mutta on paljon vientituotteita, joiden menekin kannalta pienetkin kustannustason muutokset ovat merkittäviä. Sama koskee suomalaisten tuotteiden menestymistä tuontituotteiden kanssa kotimarkkinoilla.

Sanoin yllä, että suomalaisten tulot ovat puolitoistakertaisia virolaisiin nähden. Laskelma perustuu ostovoimaan, eli siinä on mukana Viron alempi hintataso. Erot nimellispalkoissa ovat yli kaksinkertaiset. Palkkojen alentaminen viidellä prosentilla ei alenna ostovoimaa viidellä prosentilla, koska hintataso laskee palkkojen mukana – aikanaan.

Sisäiseen devalvaatioon pitäisi liittää elvytyspaketti. Jos ensin palkkoja alennetaan työllisyyden ylläpitämiseksi, on kohtuullista odottaa edes parempaa työllisyyttä. Tätäkin tärkeämpi syy on, että sisäinen devalvaatio heikentää kotimaista kysyntää, joka syventää lamaa entisestään.

Tämä kaikki pitäisi pystyä tekemään solidaarisesti niin, että ne tinkivät tuloistaan enemmän, joilla on mistä tinkiä, mutta tämä ei olekaan ratkaisuna aivan yksinkertainen asia.

Hintakilpailukyvyn parantaminen on välttämätön edellytys sille, että talous saadaan taas käyntiin, mutta se ei riitä. Jos vain siihen tyydytään, elintason lasku jää pysyväksi. Tarvitaan niitä kuuluisia rakenteellisia uudistuksia. Jos niitä olisi tehty hyvinä aikoina, ei oltaisi nyt elintason laskun edessä.

Pidän palkkojen alentamista hyvin brutaalina keinona, johon ei pitäisi ajautua, mutta siitä on lähdettävä, että tähän on tultu.

Sarja jatkuu…

 

[1] BKT henkeä kohden ostovoimapariteetilla korjattuna.

[2] Varastettu Juhana Vartiaiselta

Kommentit

51 Vastausta artikkeliin “Suomen synkkä tulevaisuus (7) Sisäinen devalvaatio”

  1. Jyrki S. kirjoitti 7.1.2016 kello 19:16

    Hieno teksti. Monipuolista järkeilyä. Mutta miten näet sen vaikutuksineen, jos luovumme eurosta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  2. Jouni Martikainen kirjoitti 7.1.2016 kello 19:17

    Miksi (netto)palkkojen alentamista ei voitaisi tehdä tuloverotusta kiristämällä ja kohdentamalla vastaava summa yritysten eduksi? Ihan yksi lysti kai se palkansaajalle on, jos tulot pienenevät X% palkanalennuksella, kuin jos sama alenema tulisi tuloveronkorotuksella?

    Syyskuussa pohdin asia enemmänkin: https://jounimartikainen.wordpress.com/2015/09/18/hallitus-on-ideologiansa-vanki/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  3. Tompelo kirjoitti 7.1.2016 kello 19:36

    “Työajan pidentäminen ei vaikuttaisi monella alalla mitenkään pitkään aikaan.”

    Julkisen puolen työaikoja pidentämällä alennetaan kustannustasoa eli tässä tapauksessa veroastetta. Naisvaltaisilla aloilla on lisäksi paljon sairauspoissaoloja, joita varmaan voisi lähentää miesvaltaisten alojen tasoa poistamalla ensimmäisen sairauspäivän korvauksen.

    “Kiinalaisen halparoinan kanssa emme pärjää kuin laadulla”

    Ja luotettavuudella. Siksikin AKT olisi saatava kuriin, jotta toimitukset olisivvat luotettavia. (Muitakin syitä kalliimmille hinnoille on kuin laatu ja luotettavuus. Lisäksi pitää muistaa, että monet ruotsalaiset menestystarinat ovat halpisketjuja kuten Ikea ja H&M.)

    Jossain lehdessä juuri kerrottiin, että Ruotsi rekrytoi TE-keskusten avustuksella suomalaisia IT-osaajia. Jos “hyvin” käy, Ruotsi saattaa palkata suurimman osan niistä insinööreistä ja ohjelmoijista, jotka nyt ovat työttömiä, ja vielä niistä, jotka valmistuvat.

    Sen jälkeen on turha kai unelmoida uudesta noususta IT-kärkeen oikein millään keinolla. Mutta kai sentään pystymme kilpailemaan Itä-Euroopan kanssa teollisuusinvestoinneista. Luultavasti ei, sillä asiakkaat ovat liian kaukana jopa Viroon verrattuna.

    Suomesta näyttäisi tulevan esimerkkitapaus, jota käsitellään tulevissa yhteiskunnallisissa ja talousoppikirjoissa. Maa, joka liittyi EUhun ja euroon, kukoisti hetken ja nääntyi sitten taakkojensa alle. Mutta mitkä mahtavat olla kansainvälisten professorien analyysi: mitkä taakat ensisijaisesti Suomen nujersivat?

    Veikkaan euron ja ammattiliittojen yhdistelmää minäkin. Hyvinvointivaltiota taas ei uskalla ainakkaan vielä pitää kauhiana taakkana, koska Ruotsi näyttäisi kukoistavan (jos ei sitten nujerru siirtolaisten aiheuttamaan taakkaan)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  4. Tapio kirjoitti 7.1.2016 kello 19:53

    OS:”Reilu palkkojen alentaminen on vaihtoehtona paljon parempi kuin saman asian tekeminen työajan pidentämisenä. Työajan pidentäminen ei vaikuttaisi monella alalla mitenkään pitkään aikaan. Lisäksi se olisi askel väärään suuntaan.”

    En suhtadu noin nurjasti työajan pidentämiseen, sillä lukuunottamatta selluteollisuuden kaltaista jatkuvaa, hidasrytmistä ja automatisoitua tuotantoa töiden aloittamiseen ja lopettamiseen liittyy hitauksia ja keskittymisongelmia, jotka verottavat tehokasta työaikaa. Takavuosina jopa täysin mekanisoidussa elektroniikkatuotannossa vuoronvaihto lisäsi lyhyeksi aikaa laatuhylkäyksiä.

    Luulenpa, että lisäämällä päivittäistä työaikaa vartilla-puolella tunnilla saataisiin nopeasti aikaan tuo 5% palkkakilpailuhyppy. Arkipyhien muutoksilla ja pekkaspäivien poistamisella ei samaa tehoa saataisi, koska nuo aloitus- ja lopetushitaudet söisivät tulosta.

    HS taisi muutamia kuukausia sitten kysellä, mitä työpäivän pidennyksellä saataisiin konkreettisesti aikaan. Aika monessa vastauksessa oli, että saataisiin ainakin yksi osatehtävä valmiiksi. Terveyskeskuslääkärikin sanoi, että hän voisi ottaa yhden potilaan enemmän.

    Pitkällä tähtäyksellä työaika varmaan lyhenee, mutta lyhentäminen olisi järkevää tehdä vähentämällä työpäiviä, ei työpäivien pituutta. Joissakin yrityksissä voisi jopa harkita työpäivän merkittävää pidennystä ja vastaavaa vapaapäivien lisäystä.

    N.s. luovissa töissä työaika on sitten asia erikseen. Niissä Suomen palkkakustannukset eivät ole ongelma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  5. Tero Tolonen kirjoitti 7.1.2016 kello 20:58

    Tämä sisäinen devalvaatio on vähän erikoinen aihealue – paljonko on realistinen vaikutus onnistuneella suorituksella? Voitaisiinko palkkoja alentaa max. 10%? Käytännössä nollalinja olisi kohtuu hyvä sekin?

    Entä paljonko on mahdollista saavutta tuotantoa ja työn tekemistä tehostamalla – jos yhden työntekijän tuottavuus kasvaa uuden työkalun ansiosta esim. 20 – 1000% paljonko palkkoja pitäisi alentaa vastaavan hyödyn saavuttamiseksi?

    Ongelma on lähinnä jos tipumme näiden uusien teknologioiden, eli teollisuusautomaation ja robotiikan kehittämisessä – ne ovat paljon tärkeämpiä kuin ihmisten palkat.

    Tai vaikka joku lääketieteellinen patentti, se voi työllistää satoja ihmisiä – palkan merkitys on tällöin lähellä nollaa, ainakin jos vaihteluväli on jotain +-2%

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  6. teekkari kirjoitti 7.1.2016 kello 21:38

    “Jos markka kelluisi, surkeat talousnäkymät olisivat jo kelluttaneet sen arvoa alas, halusimme tai emme.”

    Eikö itseasiassa nykyinen positiivinen vaihtotaseemme päinvastoin aiheuttaisi painetta kelluvan valuutan arvon nousulle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  7. noonez kirjoitti 7.1.2016 kello 21:45

    Mitäs jos nostettaisiin vaan tuloverotusta sen 5 – 8 %-yksikköä kaikilta ylöspäin, ja tehtäisiin fiskaalinen devalvaatio. Eli tuloverot siihen missä olivat vaikka 1995. Kun teidän kultapossulaistenkin suuria eläkkeitä silloin verotettaisiin enemmän, ei paine työnantajien palkan päälle maksettavaaan (18%) työeläkemaksuun olisi niin suuri. Eli koko tuo tuloverotuksella saatu lisäverotulo ohjattaisiin työnantajien palkan sivukuluja alentamaan.

    Suomella ei oikeasti olisi varaa niihin teidän suuriin eläkkeisiin, mutta kun “luvattu”, niin ei niitä voi leikata muuten kuin tuloverotusta nostamalla sitten kaikilla.

    ETLA simuloinut että fiskaalinen devalvaatio voisi toimia, mutta on tutkinut sitä vaan ALV:n nostolla. ALV:n nosto on kuitenkin negatiivisesti progressiivinen vero, kun pienituloisilla kaikki tulo on käytännössä ALV:n alaista, mutta mitä enemmän tuloja, sen pienempi osuus käytännössä on ALV:n alaista.

    ALV:ta vaarallista nostaa kotimaan kysynnänkin vuoksi. Psykologinen vaikutus hintojen noustessa on suuri.

    En myöskään antaisi fiskaalisen devalvaation hyötyä vastikkeetta työnantajille, kuten yhteisöveron ale tehtiin, vaan jollakin tavalla olisi hyvä varmistaa, että yritysten saama elvytys menee hintojen alentamiseen. Silloin nettotulojen pieneneminen ei kotimarkkinoilla rokota niin paljon ja silloin oikeasti vientiyritysten hinnat laskevat ja kilpailukyky nousee.

    Resepti, kohdat 1-6, miten fiskaalinen devalvaatio voitaisiin tehdä tuloverotuksen nostolla:
    http://bit.ly/FIXFID

    Ja muistetaan, että 1995-2000 kun talous nousi kohisten, Suomen veroaste ja tuloverotus olivat kireämmät eikä tuntunut haittaavan. “Veronkorotusten tie on kuljettu loppuun” on pelkkää näytötöntä EK:n ja Kokoomuksen propagandaa, Voodoo-ekonomiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  8. diodi kirjoitti 7.1.2016 kello 21:48

    Kolmas vaihtoehto:

    Suomen valtio maksaa Saksalaisten ammattiliittojen työtaistelukuluista 90% seuraavien kolmen vuoden aikana, jos nämä vaativat palkankorotuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  9. Kalle kirjoitti 7.1.2016 kello 21:54

    Yksi suomen ongelmista, joka räjähtää käsiin, on liian pieni palkkahaitari. Suomessa pienituloiset tienaavat aivan liikaa ja suurituloisten tulot taas ovat naurettavan pienet kilpailijoihin nähden. Eli sisäistä devalvaatiota tehtäessä pitää ennen kaikkea pienituloisten joustaa.

    Mikä tekee pienituloisten joustosta äärimmäisen vaikeaa, on liian kova veroaste. Suomessa ei pienellä palkalla pärjää, koska kaikki on kallista. Kaikki on taas kallista liian sääntelyn ja korkean verotuksen takia. Viro on mielestäni huono vertailukohta. Virosta toki näkee, miten hyvin kohtuullisen matala tasavero on antanut mahdollisuuksia kehittää yhteiskuntaa. Ero Suomeen kapenee vauhdilla. Korkean verotuksen (suomalaisittain kuitenkin matalan!) Ranska olisi parempi vertailukohta. Sielläkin on elinkustannukset oleellisesti pienemmät ja siten suorittavan portaan palkat järkevämmät.

    Johtajien ja asiantuntijoiden osalta kilpailemme globaaleilla markkinoilla. Palkka on yksi kilpailutekijä ja Helsingin yliopiston kansleri, professori Thomas Wilhelmsson tuli juuri ulos painavalla tekstillä siitä, miten huippujen tahallinen karkoittaminen maasta johtaa kurjistumisen kierteeseen. Hän käsitteli ennen kaikea yliopistomaailmaa ja sen lyhytnäköisiä leikkauksia, mutta samat lainalaisuudet pätevät myös muita alansa huippuja.

    Jos Suomi ei kykene tarjoamaan kilpailukykyistä ja riittävän turvattua palkkaa, osaajat lähtevät. Huippuihin kannattaa satsata. Niin johtajiin kuin asiantuntijoihinkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  10. anomuumi kirjoitti 7.1.2016 kello 22:07

    Jouni Martikainen:
    Miksi (netto)palkkojen alentamista ei voitaisi tehdä tuloverotusta kiristämällä ja kohdentamalla vastaava summa yritysten eduksi? Ihan yksi lysti kai se palkansaajalle on, jos tulot pienenevät X% palkanalennuksella, kuin jos sama alenema tulisi tuloveronkorotuksella?

    Tällöin se tuloverotettu summa pitäisi kohdentaa nimenomaan työvoimakustannusten alentamiseen työllisyyden paranemiseksi, esimerkiksi siten että maksetaan esim. niitä sivukuluja työnantajan puolesta. Jolloin ratkaisu olisi aika lailla sama kuin työnantajan sivukulujen siirtäminen työntekijän sivukuluiksi. Yhteisöveron alentaminen ei tue työllistämistä siinä missä työvoimakustannusten alentaminen.

    Työllisyyden kannalta vieläkin parempi olisi kuitenkin verottaa työnteon sijaan vaikka bensaa, turvetta, viinaa, sähköä tai epäterveellistä ruokaa ja käyttää rahat palkan sivukulujen alentamiseen tavalla tai toisella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  11. Pekka Pessi kirjoitti 7.1.2016 kello 23:13

    noonez:
    Eli tuloverot siihen missä olivat vaikka 1995.

    Miten muuten ajattelit tämän veronalennuksen sitten rahoittaa? Veroaste näyttäisi viime vuonna olleen keskimäärin 44,6 % ja vuonna 1995 44,5 %

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  12. Человек kirjoitti 7.1.2016 kello 23:29

    “Mikä tekee pienituloisten joustosta äärimmäisen vaikeaa, on liian kova veroaste. Suomessa ei pienellä palkalla pärjää, koska kaikki on kallista.”

    Suomessa ruoka on kallista. Puolassa 400-500 euroa on tavallinen palkka. Kuitenkin länsimaiset tuotteet maksavat saman kuin Suomessa tai jopa enemmän (joskus kannattaa tilata esimerkiksi Suomesta vaikkapa kamera).

    Talvikenkiin voi mennä puolet kuukausipalkasta. Vuokrat voivat olla useita satoja euroja kuukaudessa (asutaan vanhempien luona). Ruoka sen sijaan on halpaa.

    Oma ymmärrykseni ei riitä käsittämään, mitä tapahtuu, jos Suomesta tehdään Puola ja yhä suurempi joukko ajetaan elämään ihan käytännössä kädestä suuhun. Puolassa se on johtanut mm. duunareiden pakoon ulkomaille. Eivät siellä tosin ansaitse monet akateemisetkaan kuin hiluja.

    Kun ei riitä ymmärrys, niin aina ihmetyttää, miksi pienten palkkojen maat eivät nouse kukoistukseen. Vaikka O. S. mainitsi tuossa Viron, niin kyllä siellä peruspulliaisen elämä on edelleen materiaalisesti ankeaa, eikä se ole siitä parempaan keinahtanut pitkään aikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  13. Kalle kirjoitti 8.1.2016 kello 0:39

    anomuumi:

    …Työllisyyden kannalta vieläkin parempi olisi kuitenkin verottaa työnteon sijaan vaikka bensaa, turvetta, viinaa, sähköä tai epäterveellistä ruokaa ja käyttää rahat palkan sivukulujen alentamiseen tavalla tai toisella.

    Työllisyyden kannalta tärkeintä on painaa veroastetta alas. Lähemmäs kilpailijamaita ja mielellään vähän niiden alle. Työn verotuksen kanssa vähintään yhtä tärkeää on pääomaveroasteen laskeminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  14. janne h kirjoitti 8.1.2016 kello 2:36

    “Sisäisen devalvaation tarvetta on kiistetty sanomalla, ettei meidän vientimme ole kiinni hinnasta. Emmehän me voi kuitenkaan kiinalaisten tuotteiden kanssa hinnalla kilpailla. Jos joku todella uskoo, ettei hinnalla ole merkitystä, eikä silloin kannattaisi ratkaista valtiontalouden ongelmat panemalla ankara vero viennille?”

    Bloggaaja ja Vartiainen hieman sekoittavat asioita! Ei tässä puhuta viennistä yleensä vaan Suomen viennistä ja suomalaisista palkoista. Ei täällä olla tähänkään asti valmistettu vientiin mitään missä palkoilla on paljoakaan merkitystä. Jos olen väärässä, niin pistä ihmeessä tuollaisista tuotteista esimerkkiä?

    Mitä teollisuutta palkkojen alentaminen muuten Suomeen toisi? Eli miksi kukaan investoisi tänne tuonkaan jälkeen?

    “Olisi oikeudenmukaista, jos lainojen ja talletusten arvoa myös leikattaisiin..”

    Taitaapa olla aika avata tili ulkomaille!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  15. Jotu Karjalainen kirjoitti 8.1.2016 kello 3:53

    Mitäs jos vaan laskettais verotusta kauttaaltaan.
    Enemmän ostovoimaa kansalaisilla, viriilimpi kansantalous.

    Verot ne Suomessa nostavat tuotannon ja palveluiden hintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  16. mikko v kirjoitti 8.1.2016 kello 5:16

    Olen ollut sitä mieltä, että tuo ns. sisäinen devalvaatio pitäisi tehdä ensisijaisesti elinkustannuksia leikkaamalla. Siten saataisiin aikaan palkkamalttia, joka korjaisi hintakilpailukykyä. Huom! Tuo palkkamaltti saattaisi tarkoittaa aivan jotain muutakin kuin alhaisia sopimuspalkankorotuksia, joihin mielestäni kiinnitetään yleisessä keskustelussa aivan liikaa huomiota.

    Iso osa elinkustannuksista tulee asumisesta. Tuon asumisen hinnan alentamisesta monet viisaat ovat esittäneet lukuisia ehdotuksia kuitenkaan esittämättä mitään kovin radikaalia. Esitänkin aivan ”kerettiläisen” ratkaisun. Tein hakuja HS-Oikotien myytävistä asunnoista muutamista kaupungeista: Pori, Oulu, Kotka, Lappeenranta, … Näistä kaupungeista löytyi 30-50 sivua myynti-ilmoituksia. Osa asuntojen hinnoista tuntui varsin kohtuullisilta. Noissa kaupungeissa on luultavasti suuri osa kaupunki-infrasta jo aivan valmiina. Liikenneyhteydetkin ovat jo olemassa. Miksei tätä jo valmiina olevaa asuntokantaa käytetä hyväksi?

    Ehdotankin, että tehtäisiin aivan jo ehkä kuopattua sijainninohjauspolitiikkaa. Käytettäisiin apuna valtion omistajanohjausta ja erilaisia porkkanoita yksityisomistajille. Näin pystyttäisiin palauttamaan näiden hiipuvien kaupunkikeskusten elinvoima ja takaamaan kohtuuhintainen työvoima niiden elinkeinoelämälle. Tällä saattaisi olla myös kohtuullistava vaikutus nykyisten erittäin harvojen kasvukeskusten auntojen hintoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  17. tpyyluoma kirjoitti 8.1.2016 kello 7:35

    Jos nyt haluaa tehdä sisäisen devalvaation laskemalla palkkoja ja samalla elvyttää, niin jälkimmäinen kannattaa tehdä laskemalla väliaikaisesti veroja niin että se tasoittaa kuoppaa viiveellä laskevan hintatason kanssa, eli pienentää reaalitulojen kertapudotusta. Suhtaudun vaan äärimmäisen nihkeästi palkkojen laskuun nykyisen kaltaisessa velkavivutetussa taloudessa, minusta aliarvioit nimellispalkkojen merkitystä nimenomaan tuon takia.

    Yleisemmin, Suomen taloudella ei mene hyvin, mutta jotenkin tässä synkistelyssä olisi syytä myös muistaa että ei mene Euroopan tai maailmantaloudellekaan. Suhteessa euroalueen talouskehitykseen Suomen talouskehitys ei niin kovin eroa.

    Tästä on mm. sellainen käytännön seuraus, että vaikka hintakilpailukyky olisi kunnossa, on hyvin vaikea olennaisesti kasvattaa vientiä jos vientikysyntä ei juuri kasva, eli ne taloudet johon vietäisiin. Minä pelkään sitä että näissä kustannuskilpailukykypuuhasteluissa käy niin että niistä huolimatta vienti ei kasva, mutta kotimarkkina sukeltaa kysynnän puutteessa.

    Mitä jos Japani on uusi normaali, niin Suomessa kuin maailmalla yleisemminkin? Rakenteelliset tekijät ovat teollisuusmaisessa ja globaalistikin samoja: vanheneva väestö, tekniikan saturaatio (kaikilla on jo jääkaappi, niillä jotka sen haluaa auto, jne.), infran osalta siirtyminen uuden rakentamisesta vanhan ylläpitoon…

    Jostain tarttis saada inflaatiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  18. Voitto kirjoitti 8.1.2016 kello 10:14

    Palkansaajalle yksi lysti, yrityksen kustannukset eivät kuitenkaan laske.

    Jouni Martikainen:
    Miksi (netto)palkkojen alentamista ei voitaisi tehdä tuloverotusta kiristämällä ja kohdentamalla vastaava summa yritysten eduksi? Ihan yksi lysti kai se palkansaajalle on, jos tulot pienenevät X% palkanalennuksella, kuin jos sama alenema tulisi tuloveronkorotuksella?

    Syyskuussa pohdin asia enemmänkin: https://jounimartikainen.wordpress.com/2015/09/18/hallitus-on-ideologiansa-vanki/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  19. LK kirjoitti 8.1.2016 kello 10:39

    Halpatyömaaksi profiloituminen ei ole kauhean innostavaa Suomeen jäämisen kannalta…

    Varsinkaan, kun Suomessa ei ole kovinkaan monta kiinnostavaa yritystä ja tutkimusta ei rahoiteta.

    Kyllähän tästä jonkinlainen kepulainen kalifaatti saadaan, jossa alamaiset keräävät käpyjä isännille päivittäisin peruna-annoksensa eteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  20. R.Silfverberg kirjoitti 8.1.2016 kello 10:45

    Mä hyväksyn vain sellaisen sisäisen devalvaation että eläkkeet, opintotuet, työttömyyspäivärahat, maataloustuet ym leiktataan samalla prosentilla kuin palkkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  21. Koti-isä kirjoitti 8.1.2016 kello 11:12

    Jouni Martikainen:
    Miksi (netto)palkkojen alentamista ei voitaisi tehdä tuloverotusta kiristämällä ja kohdentamalla vastaava summa yritysten eduksi? Ihan yksi lysti kai se palkansaajalle on, jos tulot pienenevät X% palkanalennuksella, kuin jos sama alenema tulisi tuloveronkorotuksella?

    (Netto)palkkojen ja palkkioiden alentamiseksi tulo- ja pääomaverotuksen nostaminen on ainut vaihtoehto. Ja samalla se on reilu. Ei ole olemassa mitään muuta keinoa laskea kaikkien työntekijöiden palkkoja.

    Tuskin mikään hallitus päätyisi säätämään pakkolakia, jolla leikattaisiin kaikkien, myös esimerkiksi johtajien palkkoja ja palkkioita. Esimerkiksi työehtosopimusten minimi- tai sopimuspalkkoja leikkaamalla ei lasketa muiden kuin kaikkein pienituloisempien ostovoimaa.

    Veroilla kerätyt rahat kierrätetään ennen kaikkea pienipalkkaisen työn ja koulutuksen tukemiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  22. Leu Mek kirjoitti 8.1.2016 kello 11:13

    Osmo Soininvaara kirjoitti: “Oikean devalvaation seurauksena vientituotteiden hinta nousee jokseenkin heti, mutta kotimaisten vasta hiljakseen.”

    En aivan ymmärrä tätä lausetta. Eli devalvaation seurauksena Suomen viemien tuotteiden hinta nousee, vai onko kyseessä se, että ulkomaiden Suomeen viemien tuotteiden (eli Suomen kannalta tuontituotteiden) hinta nousee?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2016 kello 13:44

    Oiti kirjoitta tuontituotteiden, mutta kyllä vientituotteidenkin hinta nousee heti, koska se hinta määräyhtyy yleensä markkinoilla (esim. sellu).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. noonez kirjoitti 8.1.2016 kello 11:23

    Pekka Pessi: noonez

    Kokonaisveroaste oli 1995 – 2000 46% – 47%:n paikkeilla.
    Kokonaiveroaste (kts 1995 – 2000)
    https://static1.squarespace.com/static/51b43911e4b087d92d551a03/54e78d84e4b00eb93251d5c6/54e78d84e4b00eb93251d5e1/1424461188700/1000w/

    Ja tuloverotus oli kireämpää myös. Mutta kumpikaan ei talouskasvua haitannut, joten “veronkorotusten tie on kuljettu loppuun” on höttöä. Samanlaista höttöä kuin Stubbin (KOK) hallintarekisterin yrittäminen valheitakin käyttämällä.

    Tuloverotus (kts 1995 – 2000)
    http://img.yle.fi/uutiset/talous/article6406535.ece/ALTERNATES/w960/tulovero%20kiristyy%20palkkatulo%20tuloveroprosentti.jpg

    Joten kun mietittään fiskaalista devalvaatiota, paljon järkevämpää ja oikeudenmukaisempaa on toteuttaa se tuloverotusta kiristämällä, kuin ALV:ta nostamalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  25. Austrian kirjoitti 8.1.2016 kello 12:22

    Palvelualoilla ja teollisuudessa pitäisi suorittavien työn tekijöiden palkkoja alentaa ja vastaavasti sosiaalietuuksia pienentään jotta työ olisi kannattava vaihtoehto suhteessa tukiin ja menetettyyn vapaa-aikaan.

    Osa säästöistä voidaan käyttää kustannustason alentamiseen, joka näkyisi myös palkkojen alennuksen kohteeksi joutuneiden ostovoiman paranemisena.

    On harmi että ihmisillä on nimellispalkkaharha, joka estää joitain uudistuksia…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  26. Austrian kirjoitti 8.1.2016 kello 12:24

    mikko v:
    Olen ollut sitä mieltä, että tuo ns. sisäinen devalvaatio pitäisi tehdä ensisijaisesti elinkustannuksia leikkaamalla. Siten saataisiin aikaan palkkamalttia, joka korjaisi hintakilpailukykyä. Huom! Tuo palkkamaltti saattaisi tarkoittaa aivan jotain muutakin kuin alhaisia sopimuspalkankorotuksia, joihin mielestäni kiinnitetään yleisessä keskustelussa aivan liikaa huomiota.

    Iso osa elinkustannuksista tulee asumisesta. Tuon asumisen hinnan alentamisesta monet viisaat ovat esittäneet lukuisia ehdotuksia kuitenkaan esittämättä mitään kovin radikaalia. Esitänkin aivan ”kerettiläisen” ratkaisun. Tein hakuja HS-Oikotien myytävistä asunnoista muutamista kaupungeista: Pori, Oulu, Kotka, Lappeenranta, … Näistä kaupungeista löytyi 30-50 sivua myynti-ilmoituksia. Osa asuntojen hinnoista tuntui varsin kohtuullisilta. Noissa kaupungeissa on luultavasti suuri osa kaupunki-infrasta jo aivan valmiina. Liikenneyhteydetkin ovat jo olemassa. Miksei tätä jo valmiina olevaa asuntokantaa käytetä hyväksi?

    Ehdotankin, että tehtäisiin aivan jo ehkä kuopattua sijainninohjauspolitiikkaa. Käytettäisiin apuna valtion omistajanohjausta ja erilaisia porkkanoita yksityisomistajille. Näin pystyttäisiin palauttamaan näiden hiipuvien kaupunkikeskusten elinvoima ja takaamaan kohtuuhintainen työvoima niiden elinkeinoelämälle. Tällä saattaisi olla myös kohtuullistava vaikutus nykyisten erittäin harvojen kasvukeskusten auntojen hintoihin.

    Onko nuo työpaikat keskitettyneet jollain hallinnollisella päätöksellä tiettyihin kasvukeskuksiin? Entä jos hallinnollinen päätös hajauttamisesta lisää kustannuksia ja edelleen vaikeuttaa talouden toipumista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  27. Antero Vipunen kirjoitti 8.1.2016 kello 12:33

    1. Vertaus Viroon on huono.

    a) Virolla ei nykyään mene juuri Suomea paremmin. Aikuisten oikeasti. Tarkista vaikka Eurostatilta kasvuluvut. Viro siis nollassa 2015, eikä BKT/lätty ole vieläkään saavuttanut vuoden 2007 tasoa. Aiemmasta kasvusta merkittävä osa tullut myös kiinteistösektorin arvonmuodostuksesta, joka on luonnollisesti ollut Itä-Euroopan tärkein talouskasvun moottori.

    b) (tiedät hyvin, että) Viro on kaikin puolin hyvin erilainen talous kuin Suomi. Kehittyvä talous rikkaan talousalueen kyljessä, johon siirretään halpatyötä ja rakennetaan avautuvien markkinoiden toivossa. Näitä ei voi kopioida Suomeen, ellei aleta Pohjois-Koreaksi kymmeneksi vuodeksi ja avata tämän jälkeen markkinoita.

    2. Kuva Suomen talouden ongelmien pysyvyydestä on väärä.

    Olemme Euromaiden kanssa saaneet kokea 2007-2008 finanssikriisin ja 2011 eurokriisin (ja kulkeneet samaa latua talouskasvussa nuo vuodet), mutta meihin muutamat pysyvät ja tilapäiset tekijät ovat vaikuttaneet eri tavalla. Ainoa pysyvä ja koko maata vaivaava ongelma on väestörakenne. Suomen työikäisten määrä on siis pudonnut vuodesta 2009 ja talouskasvua on vaikea tehdä jos työvoima supistuu (vrt. Ruotsi, jossa iso osa talouskasvusta tulee työikäisen väestön kasvusta). Tähän toivottavasti eläkeuudistus auttaa.

    a) Venäjän pakotteet ovat vaikuttaneet selvästi voimakkaammin Suomeen kuin muihin (kts. vaikka Komission arvio). Arviot vaihtelevat välillä 0,8-3,0 % BKT:sta. Hyvä arvio noin 1,5 % BKT:sta vuodesta 2014 lähtien kiihtyvällä tahdilla ruplan heiketessä.

    b) Nokian romahdus. Vuonna 2008 osuus BKT:sta oli vielä 3 prosenttia ja tämä on supistunut noin 0,5 prosenttiin. Muutos on kyllä pysyvä, mutta kertaluonteinen ja siten erittäin huono peruste sisäiselle devalvaatiolle, koska kyseessä on yksi ja vain yksi yritys.

    c) Öljyn hinnan romahdus (ja tuotantokatkot). Suomen ykkösvientituote ei siis ole kännykkä, sellu tai kartonki, vaan kemianteollisuuden tuotteet, joista öljyjalosteet ykkösenä. Vaikutus vientiin ja tätä kautta BKT:hen on ollut dramaattinen (Vienti BKT:sta 37%, Kemia 20 % viennistä, Öljy 50 % Kemian viennistä = Öljyn vienti 3,5 % BKT:sta). Jos ja kun öljyn hinta nousee, niin Suomen vienti taas näyttää kasvavan. Vaikutus BKT:hen ollut noin 1-1,5 %, hinnan noustessa taas 1-1,5%.

    Nämä kolme kun summaa tai poistaa Suomen kasvuluvuista, niin olemme helposti muuta Eurooppaa edellä. Miksi siis lähteä devalvoimaan sisäisesti, jos ongelmat ovat joko tilapäisiä tai paikallisia (yhtä yritystä tai sektoria koskevia)?

    3. Sisäinen devalvaatio on vaikutuksiltaan huono.
    Ostovoima tippuu ja samalla talouskasvu. Deflaatio vie investontihalut kuluttjilta ja yrityksiltä. Ja luottamuksen markkinoilta ja kuluttajilta. Sisäinen devalvaatio kirpaisee kaikkia samalla tavalla, sekä hyvin että huonosti voivia yrityksiä. Kahden prosentin inflaatiovatoite on syystä tavoittelemisen arvoinen. (Kiitos muuten, että lisäsit sanan “aikanaan”, joka on libertaarilta kunnioitettava kumarrus valtavirtataloustieteelle. Hinnat ovat oikasti jäykkiä).

    Sisäisen devalvaation kannattaa antaa tapahtua luonnollisesti siellä missä se on tapahtuakseen eli annetaan palkkatason pudota jollain tietyllä toimialalla, esim. elektroniikkateollisuudessa (Nokia & co), muuta ei lähdetä tämän takia tappamaan ostovoimaa yleisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  28. TL kirjoitti 8.1.2016 kello 13:48

    Tompelo: Jossain lehdessä juuri kerrottiin, että Ruotsi rekrytoi TE-keskusten avustuksella suomalaisia IT-osaajia.

    Kalle: Yksi suomen ongelmista, joka räjähtää käsiin, on liian pieni palkkahaitari. Suomessa pienituloiset tienaavat aivan liikaa ja suurituloisten tulot taas ovat naurettavan pienet kilpailijoihin nähden.

    http://www.hs.fi/talous/a1445487830127
    http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/suomen-it-osaajia-himoitaan-ruotsiin-toita-jopa-60-000-lle-6243592

    Yliopistokoulutetulle IT-osaajalle on Euroopan työmarkkinoilla yli kymmenen parempaa maata kuin Suomi. Pelkästään Ruotsissa ja Virossa ainakin minulle maksettaisiin parempaa palkkaa, ja Britanniassa tuplapalkkaa. Saksassa ostovoimani olisi todennäköisesti kolminkertainen Suomeen verrattuna.

    Toinen asia on ns. uralla kehittyminen ja osaajat ympärillä. Ulkomailla alkaa olla kovempi osaamisen taso myös Itä-Euroopassa.

    Olen tämän aiemminkin maininnut, mutta olen vuosikymmenen aikana havainnut muutoksen siitä että koulutan 5x halvempia alihankkijoita tekemään perushommia, siihen että nämä itä-Eurooppalaisetkin tienaavat saman mitä minä ja tekevät hommia 2x nopeammin. Kas kun heillä on kotimaassaan varaa palkata lastenhoitajia, siivoojia ja syödä ulkona, ja käydä päivämatkalla konferensseissa vaikka Saksassa tai Sveitsissä tai Lontoossa, kas kun lennot ovat hyvin halpoja Euroopan sisällä (poislukien Suomi).

    Ym. syistä, ja monista muista syistä, Suomi ei houkuttele kauheasti osaajia ja uuden teknologian investointeja. Entistä enemmän näkee sitä että akateemiset tutut muuttavat ulkomaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  29. Liian vanha kirjoitti 8.1.2016 kello 14:10

    Jos palkkoja alennetaan niin myös eläkkeitä ja muita etuuksia on leikattava.

    Muuten palkan sivukulu% nousevat ja syövät palkanalennusten hyödyn.

    Ja palkanalennuskaan ei ratkse kilpailukykyä, silä suurin syy kilpailukyvyn puutteeseen on se, ettei meillä ole laadukkaita ja tuottavuutta nostavia tuotteita.

    Virolaiset raksamiehet ovat hyvä esimerkki :Ei heille kelpaa kiinalainen paska vaan laadukas ja kallis länsimainen kone.

    Ja koneen hinta voisi olla korkeampikin, jos kaikilla olisi samanlainen vero, ei vero muuta kilpailuastelmaa, jos se on kaikilla.

    Ja jos kone on tarpeeksi tuottava ja laadukas niin Suomi voisi verottaa sen vientiä.Kyllä tuottavasta koneesta maksetaan enemmän jos tuottavuusero kattaa veron.

    Mutta valitettavasti Suomella ei ole sellaisia tuotteita.

    Meillä on kyllä hyvin koulutettua väkeä, mutta heidät on opetettu pistämään laadukkaasti 1000 hevon-p peräkkäin eikä sillä maaimalla pärjää .

    Harvalla maailmassa on aikaa pelata hevon-p-bingoa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  30. N kirjoitti 8.1.2016 kello 14:13

    Eikö ensin pitäisi selvittää, mikä on varsinainen ongelma eli miksi suomalainen tuotanto ei pärjää. Ei tilanne parannu väärän ongelman korjaamisella,

    On vähän vaikea uskoa, että syynä olisivat liian suuret palkat, kun ruotsalaiset ja saksalaiset tuotteet menevät kaupaksi. Minä väittäisin, että syynä on suomalaisten tuotteiden laatu kokonaisuutena sekä yritysten huono johtaminen.

    Kannattaa miettiä vaikkapa sitä, kuinka paljon on maailmalla tunnettuja ruotsalaisia tuotteita ja kuinka paljon suomalaisia. Jokainen osaa luetella ruotsalaisia tuotteita ja kauppaketjuja, mutta suomalaiset tunnetut merkit ovat harvassa.

    Onko syynä se, että Suomessa on pitkään keskitytty tekemään tuotteita teollisuudelle, eikä kuluttajille? Tai se, että täällä tehtiin pitkään halpoja bulkkituotteita itäblokkiin, eikä olla ymmärretty laadun merkitystä?

    Tuleeko kenellekään eurooppalaiselle tai amerikkalaiselle kysyttäessä mieleen yhtään suomalaista tavallisille kuluttajille suunnattua tuotetta? Me suomalaiset osaamme tietysti luetella suomalaisia tuotemerkkejä, mutta nyt haetaan kansainvälistä mainetta. Fiskarsin sakset saatetaan tuntea, mutta onko mitään muuta?

    Entä suomalaiset kauppaketjut? Ruotsalaisilla on IKEA, onko meillä yhtään mitään? Tunnettuja tuotteita alkaa löytyä vasta, kun siirrytään yritysasiakkaisiin (vaikkapa Koneen hissit).

    Minusta tämä on se varsinainen ongelma. Halpaa bulkkia ei kannata Suomessa tuottaa, joten sillä ei pidä yrittää kilpailla. Täällä pitäisi keskittyä laatuun ja merkkituotteisiin (jotka voidaan toki teettää jossain muualla). Ongelma vain on se, että suomalaisten on vaikea tehdä laatua, kun suomalainen asiakas ei arvosta laatua, vaan halpaa hintaa. On aika vaikea alkaa myydä laatutuotteita ulkomaille, jos ei voi aloittaa myymällä laatutuotteita Suomessa kotimarkkinoilla. Tuntuu silta, että tyypillinen suomalainen asiakas valitsee aina halvemman tuotteen, vaikka 10% lisähinnalla saisi tuplaten paremman tuotteen.

    Tämän ongelman huomaa hyvin, kun yrittää ostaa laadukkaan tuotteen. Myyjät tarjoavat sitä, mitä ostetaan eniten tai joka maksaa vähän, vaikka olisi sanonut, että haluaa hyvän tuotteen. Kuvaava on yhden tutun kokemus kameraostoksilla. Vaikka hän tiesi täsmälleen, mikä kamera vastaa hänen tarpeitaan ammattikäytössä, myyjä yritti väkisin myydä halvemman ja huonomman kameran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  31. Liian vanha kirjoitti 8.1.2016 kello 14:13

    Eikä se Virokaan mikään onnela ole:Kasvu on pientä, silä Viro kärsii työvoimapulasta

    Viron rujo sosiaalipolitiikka ajoi työikäsen koulutetun väen pois maasta.

    Duunarit tulivat Suomeen, mutta korkeakoulutetut lähivät Saksaan ja Englantiin

    Viro yritti houkutella heitä takaisin paluurahalla, mutta vain yksi lunasti palkkion.

    Suomesta on ollut jonkin verran virtaa Viroon, mutta pääasiassa liiketoimintakieltoon joutuneita ja muita huijareita

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  32. R.Silfverberg kirjoitti 8.1.2016 kello 14:25

    Kieltääkö EU mittavat yritystuet, siksikö verojen nostaminen joilla tuettaisiin yritysten kilpailukykyä ei käy?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  33. Liian vanha kirjoitti 8.1.2016 kello 15:08

    Palkanalennukset kohdistetaan vain alimpiin palkkoihin eli kotimaan palvelutuotantoon

    Pakkolaitkin on suunniteltu niin, että se suossi suuripalkkaisia niin, ettei heidän saavutettuja etuja leikata. Pakkolait on suunniteltu niin, ettivät henkilökohtaiset työsopimukset kuulu lain piiriin.

    Näitä on noin 10 % työsoppareista ja hyvä-veli-levittää sen hyväosaisiin, joten leikkaukset kohdistuvat vain pienipalkkaisiin

    Kauppapiian ja siivoojan palkka on siis se mitä leikataan, mutta se tuskin vaikuttaa viennein hintoihn ???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  34. noonez kirjoitti 8.1.2016 kello 16:37

    R.Silfverberg:
    Kieltääkö EU mittavat yritystuet, siksikö verojen nostaminen joilla tuettaisiin yritysten kilpailukykyä ei käy?

    Tuskin se sitä kieltää, jos vaikka työnantajien 18% palkan päälle maksettava eläkemaksu pienennettäisiin tai poistettaisiin ja vastaavasti sama raha kerättäisiin tuloverotusta kiristämällä.

    Monissa maissa työnanantajilla ei ole tuollaista raskasta palkan päälle maksettavaa sivukulua. Ihan johtuu Suomen ikäpyraminista ja viimeisen 20 vuoden epäterveen suurista palkoista jotka johtaneet epäterveen suuriin eläkkeisiin, vielä superkarttumien kautta monilla kultapossukerholaisilla.

    Fiskaalinen devalvaatio tuloverotuksen nostolla on siinä määrin paras ja tasapuolinen vaihtoehto, että hallitus ei suostu Kokoomuksen vaatimuksesta edes keskustelemaan siitä ettei kansa heräisi.

    Kansanedustajillakaan ei vielä löydy kriisitietoisuutta siinä määrin että omaa verotusta nostaisivat. Nythän hallitus “suositti” että kansanedustajat luopuisivat kuukauden palkastaan vapaaehtoisesti, kun lainsäädännöllisesti ja muuten “se on liian hankalaa”. En kyllä käsitä mitä hankalaa olisi kansanedustajien palkkaa alentaa 2%:lla, mutta kai se sitten on “hankalaa”.

    Kansanedustajien ja hallituksen oman lompakon vartiointi näkyy siinäkin, että kun hallitus syksyllä linjasi että maahanmuuton kustannukset katetaan solidaarisuusveron nostolla, niin eipä ole edes vasemmistosta kuulunut vaatimuksia että päätöksestä pidettäisiin kiinni.

    Solidaarisuusvero koskee n. 120,000 veronmaksajaa. Lisäbudjetti maahanmuutosta tälle vuodelle on 842 M€ (ei tule riittämään). Jos tuo nyt sitten katettaisiin solidaarisuusveron nostolla, niin hyvätuloisten pitäisi maksaa 7017 € enemmän veroa tänä vuonna. Miksiköhän kansanedustajat on ihan hiljaa asiasta?

    Kansanedustajat tulevat luultavasti päättämään, että ALV:oa nostetaan 1%-yksiköllä, josta tulee arviolta lähes sama 841 M€ lisää verotuloja. Eikä kukaan muistuta, mitä SSS-hallitus oli päättänyt solidaarisuusveron ja MATU-kustannusten koplauksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2016 kello 17:29

    Tuyloevron nosto koskee palkansaajia ja vain heitä (ja eläkeläisiä tietysti) mutta arvonlisäveroa maksavat myös koroilla elävät ja isukin jättämää omaisuutta haaskaavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Anonymous kirjoitti 8.1.2016 kello 16:41

    N:

    Tai se, että täällä tehtiin pitkään halpoja bulkkituotteita itäblokkiin, eikä olla ymmärretty laadun merkitystä?

    Tämä nyt ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Tuotteet mitä Neuvostoliittoon vietiin, olivat ensiluokkaisia laadultaan. Jos mukaan sattui huonompaa laatua, niin koko erä tuli takaisin. Tuotteet olivat myös kestäviä, koska asiakas niin vaati. Muotoilusta ym. lisäarvosta tingittiin, koska se nyt vain ei ole tärkeä asia silloin kun tehdään pitkiä sarjoja asiakkaan speksien mukaan. Vastoin yleistä luuloa neuvostoliittolaiset tavarantarkastajat olivat tarkkoja ja lahjomattomia.

    Se että länsimarkkinoille ei tavaraa mennyt, johtui lähinnä siitä, että sitä ei sinne ollut suunniteltukaan. Suomessa on pitkään ollut muotoilijakoulutusta ja suunnittelijakoulutusta, eikä länsikauppa ollut siitä kiinni, vaan lähinnä sen takia, että kapasiteettia ei ollut kovimman itäviennin aikaan. On sitten liikkeenjohdon taitamattomuutta, jos suuntaa ei saada käännettyä kun valtio romahtaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  37. Tompelo kirjoitti 8.1.2016 kello 17:43

    Liian vanha: Kauppapiian ja siivoojan palkka on siis se mitä leikataan, mutta se tuskin vaikuttaa viennein hintoihn ???

    Höpsistä. Miksi ihmeessä hallitus tekisi jotain noin typerää? Idiootteinako heitä pidät?

    Ja kyllä kaikki, mikä alentaa kustannustasoa heijastuu hintoihin enemmän tai vähemmän. Myös pienten palkkojen taso ja myös vientihintoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  38. noonez kirjoitti 8.1.2016 kello 17:59

    Osmo Soininvaara:
    Tuyloevron nosto koskee palkansaajia ja vain heitä (ja eläkeläisiä tietysti) mutta arvonlisäveroa maksavat myös koroilla elävät ja isukin jättämää omaisuutta haaskaavat.

    Rikkailla pääomatuloista suuri osa menee ulkomaanmatkoihin, lisäsijoituksiin, asuntoihin jne. ei-ALV:n alaisiin tuotteisiin. Köyhillä ja pienituloisilla menevät käytännössä kaikki tulot ALV:n alaisesti, paitsi Eestin viinanhakureissut ja ulkomaan nettikaupoista ostetut vaatteet.

    Voisi olla myös helpompi perustella kansalle, että nostetaan tuloverotusta vain 90-luvun loppupuolen tasolle. Silloin oltiin hyvässä talouskasvussa eikä verotaso haitannut ilmeisesti. Jos taas ALVia aletaan nostamaan yli 25%:n tason, niin sitten kotimainen kulutuskysyntä törmää seinään ja ihmiset yhä enemmän ostaa netistä ulkomailta.

    Voisi kyllä olla perusteltua, että myös pääomatuloveroa sitten nostetaan hiukan jos tuloverojakin. Devalvaatiossa aikanaan markkasijoitukset ja -omaisuus ottivat saman hitin kuin palkansaajien tuontituotteiden ostovoima.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  39. Realisti kirjoitti 8.1.2016 kello 19:57

    Huono ja toteuttamiskelvoton ehdotus. Aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Sisäisellä devalvaatiolla ammutaan omaan päähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  40. Tavallinen Teknikko kirjoitti 8.1.2016 kello 20:26

    Yksi suuri tekijä teollisuutemme uudelleen syntymättömyydelle on entinen työvoimaviranomainen ja nykyinen TE-ministeriö TE-toimistoineen. Siis missään muussa yhteydessä en ole nähnyt ja kokenut niin suurta yksilön kusetusta ja kyykytystä, kuin em. virasto-toimistoissa. Mitään uutta innovaatiokykyä eivät ole saaneet työttömien avulla syntymään. Mutta ettehän te usko ja kun minullakaan ei enään riitä tarmoa kertomaan em. viranomaisten kyykytyksistä ja työttömän yrityshalun pilaamisesta päästä eteenpäin, niin kyllä joku kuitenkin jo pikkuhiljaa alkaa heräämään asian ympäri/llä/ltä …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  41. Olli Saarinen kirjoitti 8.1.2016 kello 22:18

    Suorittaisin pysyvän sisäisen devalvaation alentamalla pakollisen ansionvakuutuksen tasoa, siis ansioeläkettä, työttömyyspäivärahaa ja sairauspäivärahaa ja korottaisin samalla perusturvaa mahdollisesti perustulon kautta.

    Jos saisimme vapaaehtoisesti punnita ansionvakuutuksen tarvetta, tuskin maksaisimme neljännestä nettopalkan, tuloverojen ja ansiosidonnaisten maksujen summasta ansiomme vakuutukseen. Vaihtoehtona on saada vakuutusmaksu käteen kulutettavaksi tai alentaa työmme hintaa sen kysynnän parantamiseksi alentamalla joko työntekijämaksuja tai työnantajamaksuja jotka molemmat ansaitsemme itse työllämme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  42. teekkari kirjoitti 9.1.2016 kello 0:04

    Osmo Soininvaara:
    Tuyloevron nosto koskee palkansaajia ja vain heitä (ja eläkeläisiä tietysti) mutta arvonlisäveroa maksavat myös koroilla elävät ja isukin jättämää omaisuutta haaskaavat.

    Verotuksen rakennetta pitäisi muuttaa rajusti toisenlaiseksi, jos jotain oikeita dynaamisia vaikutuksia haluttaisiin saada aikaan. Tällä hetkellä kun kaikki tärkeimmät verot rokottavat taloudellista toimeliaisuutta, ja kannustavat tekemään asioita tehottomasti itse.

    Tulojen ja arvonlisän sijaan pitäisi verottaa suoraan omaisuutta. Lähtökohdaksi voisi ottaa pääomatuloveron suuruuden: jos oletetaan pääoman tuotto-oletukseksi 5% vuodessa ja pääomatuloveroksi 30%, voisi pääomatuloveron korvata n. 1,5% pääomaverolla, joka perittäisiin koko pääomasta oli tuloja tai ei. Käytännössä tällaista omaisuusveroa kertyisi niin paljon, että myös ansiotulovero voitaisiin poistaa kokonaan, ja arvonlisäveroakin laskea.

    Dynaamiset vaikutukset omaisuusverosta olisivat merkittävät: aivan ensimmäiseksi raha lähtisi liikkeelle nollakorkoisilta pankkitileiltä, sen jälkeen kiinteistövarallisuudesta. Ansiotuloveron poisto vaikuttaisi välittömästi työn kilpailukykyyn, ja toisaalta uusien yritysten perustaminen olisi huomattavasti houkuttelevampaa, kun nettovarallisuudeltaan nollan arvoisen startupin ei tarvitisi maksaa veroja lainkaan.

    Lisäbonuksena saataisiin tietysti myös erilaiset kapitalisaatiosopimuksilla ja muulla verosuunnittelulla piilotetut varallisuuserät verotuksen piiriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  43. Fidel kirjoitti 9.1.2016 kello 12:00

    Liian vanha:
    Palkanalennukset kohdistetaan vain alimpiin palkkoihin eli kotimaan palvelutuotantoon

    Pakkolaitkin on suunniteltu niin, että se suossi suuripalkkaisia niin, ettei heidän saavutettuja etuja leikata. Pakkolait on suunniteltu niin, ettivät henkilökohtaiset työsopimukset kuulu lain piiriin.

    Näitä on noin 10 % työsoppareista ja hyvä-veli-levittää sen hyväosaisiin, joten leikkaukset kohdistuvat vain pienipalkkaisiin

    Kauppapiian ja siivoojan palkka on siis se mitä leikataan, mutta se tuskin vaikuttaa viennein hintoihn ???

    ..ja juuri tästä syystä on alennettava työn sivukuluja, ei itse palkkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  44. totuus tai kuolema kirjoitti 9.1.2016 kello 23:01

    Ehdottomasti täytyy alentaa palkkoja, koska palkkojen ostovoima on parantunut huikeasti, esimerkkejä on vaikka kuinka paljon.

    (Esimerkkejä: halpalennot, Onnibus, musiikkibisnes, kaikki valokuvaukseen liittyvä, netti jne)

    Kun palkkoja ei lasketa, ostovoiman parannus deflaation aikana valuu asuntokuplaan, mikä taas luo oman aikapomminsa.

    Deflaation aikana palkkoja voidaan laskea, jolloin ostovoima pysyy samana mutta kilpailukyky paranee. Ihanteellista olisi Suomen asema ostosparatiisina kaikille naapureille, ehkä Viroa lukuun ottamatta.

    Ihmisten on vaikea ajatella nimellispalkan alentamista, “kiitos” ay-liikkeen propagandan.

    Ensisijaisesti palkanalennuksen tulisi kohdistua julkisen sektorin palkkoihin, ja painottaen hierarkian yläpäätä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  45. Eki Liikanen kirjoitti 10.1.2016 kello 13:52

    Vai että palkkojen alennus?

    Mites sitten käy pyhistä pyhimpien eli pankkien lainojen maksamisen kanssa?

    Taitaa mennä defaulttiin puolet pääkaupunkiseudun persaukisista kun palkkoihin mennään laskemaan. Jonka jälkeen meillä onkin pankkikriisi jälleen käsissä….

    Ei tule onnistumaan. Pankkisektori on Suomessa sen verra Isojen poikien kaveri, että sen yli kävellä missään oloissa. Ei kävelty edes 1992.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  46. R.Silfverberg kirjoitti 11.1.2016 kello 10:32

    Eki Liikanen:
    Vai että palkkojen alennus?

    Mites sitten käy pyhistä pyhimpien eli pankkien lainojen maksamisen kanssa?

    Taitaa mennä defaulttiin puolet pääkaupunkiseudun persaukisista kun palkkoihin mennään laskemaan. Jonka jälkeen meillä onkin pankkikriisi jälleen käsissä….

    Ei tule onnistumaan. Pankkisektori on Suomessa sen verra Isojen poikien kaveri, että sen yli kävellä missään oloissa. Ei kävelty edes 1992.

    Jos edes on tuloja niin on varaa maksaa lainaa kanssa tkaisin, mutta pidemmällä aikataululla. Jos on työtön niin silloin ei ole. 1990-luvun pankkikriisi sai tulta alleen työttömyyden rajusta kasvusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  47. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.1.2016 kello 11:30

    1990-luvun pankkikriisi sai tulta alleen työttömyyden rajusta kasvusta.

    Korot taisivat nousta lähelle kahtakymmentä prosenttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. jokeri kirjoitti 11.1.2016 kello 18:00

    “Tämä kaikki pitäisi pystyä tekemään solidaarisesti niin, että ne tinkivät tuloistaan enemmän, joilla on mistä tinkiä, mutta tämä ei olekaan ratkaisuna aivan yksinkertainen asia.

    No ei tosiaan ole. Yheiskunnan koheesion katoaminen mm. massamaahanmuuton myötä vievät legimiteetin pois hyvinvointivaltiolta. Kun yhteiskunta jakautuu erillisiin blokkeihin, ei solidaarisuutta voi syntyä. Ainoa vaihotehto on hyväksyä tuloerojen selvä kasvu ja tehdä suuria veroaleja.

    Jos minulla olisi osaamista, mille olisi kysyntää muissa maissa(USA/Aasia), miettisin kyllä miksi haluaisin maksaa veroja Suomelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  49. JS kirjoitti 13.1.2016 kello 16:34

    Mikä vaikutus olisi jos tuontitavaroiden alv nostettaisiin ja paikallisten palveluiden alv laskettaisiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  50. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.1.2016 kello 20:54

    Mikä vaikutus olisi jos tuontitavaroiden alv nostettaisiin ja paikallisten palveluiden alv laskettaisiin?

    Ero EU:sta ilman mahdollisuutta päästä EYA-jäseneksi. Ilmeisesti myös ero WTO:sta ja sulkeminen kansainvälisen kaupan ulkopuolelle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Egonomisti kirjoitti 22.2.2016 kello 11:06

    tpyyluoma:
    Jos nyt haluaa tehdä sisäisen devalvaation laskemalla palkkoja ja samalla elvyttää, niin jälkimmäinen kannattaa tehdä laskemalla väliaikaisesti veroja niin että se tasoittaa kuoppaa viiveellä laskevan hintatason kanssa, eli pienentää reaalitulojen kertapudotusta. Suhtaudun vaan äärimmäisen nihkeästi palkkojen laskuun nykyisen kaltaisessa velkavivutetussa taloudessa, minusta aliarvioit nimellispalkkojen merkitystä nimenomaan tuon takia.

    Yleisemmin, Suomen taloudella ei mene hyvin, mutta jotenkin tässä synkistelyssä olisi syytä myös muistaa että ei mene Euroopan tai maailmantaloudellekaan. Suhteessa euroalueen talouskehitykseen Suomen talouskehitys ei niin kovin eroa.

    Tästä on mm. sellainen käytännön seuraus, että vaikka hintakilpailukyky olisi kunnossa, on hyvin vaikea olennaisesti kasvattaa vientiä jos vientikysyntä ei juuri kasva, eli ne taloudet johon vietäisiin. Minä pelkään sitä että näissä kustannuskilpailukykypuuhasteluissa käy niin että niistä huolimatta vienti ei kasva, mutta kotimarkkina sukeltaa kysynnän puutteessa.

    Mitä jos Japani on uusi normaali, niin Suomessa kuin maailmalla yleisemminkin? Rakenteelliset tekijät ovat teollisuusmaisessa ja globaalistikin samoja: vanheneva väestö, tekniikan saturaatio (kaikilla on jo jääkaappi, niillä jotka sen haluaa auto, jne.), infran osalta siirtyminen uuden rakentamisesta vanhan ylläpitoon…

    Jostain tarttis saada inflaatiota.

    Olen samaa mieltä kanssasi. Vientikysyntä on äärimmäisen tärkeä faktori näissä devalvaatiokysymyksissä. Vrt. jos kaupassa myydään jotain sellaista jota ei juurikaan kysytä, niin vasta hinnan lähestyessä ilmaista saatettaisiin se ostaa pois (säälistä). Suomen pitää satsata ensi sijassa laatuun ja toki hintoja voidaan manipuloida, mutta reaalinen kilpailukyky on se joka ratkaisee, eli ne laadukkaat tuotteet ja palvelut, joille on ylipäänsä kysyntää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus