Sähkömarkkinoilla on jännää

Sähkönku­lu­tus Suomes­sa ylit­ti 15 000 MW

Suomes­sa tuotan­to on vähän alle 11 000 MW. Koko nor­maali kapå­a­siteet­ti on käytössä. Jopa lauhde­voimaa on 644 MW. Suomeen syötetään sähköä johdot punaise­na Viros­ta, Venäjältä ja Ruot­sista. Suo­mi taas aut­taa vähän Pohjois-Nor­jaa. Hyvin vielä toimii, eikä Fin­grid ole ymmärtääk­seni käyn­nistänyt var­avoimaloitaan, kuten Kel­losaaren kaa­su­tur­bi­inia. Sähkön hin­takin on pysynyt kohtu­ullise­na, alle 100 €/MWh.

Voimajärjestelmän tila

Pohjo­is­maat ja Bal­tia ovat kokon­aisuute­na samaa hin­ta-aluet­ta – siir­toka­p­a­siteet­ti siis riit­tää – pait­si, että Lounais-Nor­jas­sa ja Jyl­lan­ni­is­sa sähkö on olen­nais­es­ti halvem­paa. Siir­toy­hteys jumit­taa siis Nor­jan ja Tan­skan sisäl­lä. Lounas-Nor­jas­ta ei pystytä syöt­tämään tarpeek­si sähköä Osloon vaan sitä myy­dään hal­val­la Hollantiin.

= = =

aluehinnatNopeasti muut­tuvia nuo tilanteet ovat. Kymme­nen min­u­ut­tia myöhem­min sähkön alue­hin­ta oli Suomes­sa laskenut alle 70 euron ja Oslo oli irtaan­tunut hin­ta-alueesta omak­si hin­ta-alueek­seen, jos­sa hin­ta oli vain vähän kalli­impi kuin Lounas-Nor­jas­sa, alle 30 euroa.

69 vastausta artikkeliin “Sähkömarkkinoilla on jännää”

  1. Näin jän­nästi kävi, kun vihreät ovat saa­neet vaikut­taa sähkö­markki­noi­hin. Kun käyte­tyn sähkön hin­ta muo­dos­tuu kulute­tus­ta sähkös­ta ja siir­rosta on Suomeen avau­tunut tyhjän­päiväis­ten siir­to­jen markki­nat ja siir­roista raha menee Fin­gridin omis­ta­jille Ruot­si­in. Pienet ropot eli kulunut sähkö hin­toi­neen jää SUOMIPo­ju­jen riemuksi.

  2. Venäjäl­lä on aika muka­va ruu­vi käytössään Suomen ohjaamiseen.

  3. Nämä ovat niitä päiviä, jol­loin tuulivoimahul­lu­tus taas näyt­tää todel­lisen viimansa.

    Tuuli- ja aurinkovoimaa on viime vuosi­na tuet­tu muun muas­sa syöt­tö­tar­if­fil­la. Viime päiv­inä kun sähkönku­lu­tus on hui­pus­sa on tuulivoiman 700MW kap­a­siteetista ollut käytet­tävis­sä 100–160 MW eli 15–20% ja aurinkoen­er­gian tuotan­to on lähel­lä nollaa. 

    Sama ilmiö esi­in­tyy aina kun Suomen sähkönku­lu­tus on pakkasil­la hui­pus­saan, sil­loin ei tuule eikä aurinko paista ja se tarkoit­taa että läh­es koko tuuli- ja aurinkoen­er­gian kap­a­siteetille pitää olla hyvin kallista var­avoimaa, jota käytetään vain hyvin harvoin.

    Tuuli- ja aurinkoen­er­gian syöt­tö­tar­iff­ista olisikin syytä luop­ua ja keskit­tyä sel­l­aisi­in ener­gia­muo­toi­hin, jot­ka toimi­vat huip­pukuor­man aikaan. 

    Tänään on myös nähty, että kuvitel­ma sähkön huip­puku­lu­tuk­sen pienen­e­mis­es­tä ei pidä paikkaansa. Suomen huolto­var­muu­den paran­tamisek­si olisikin syytä saa­da pari lisäy­d­in­voimalaa rak­en­teille Olk­ilu­o­to 3:n ja Fen­novoiman lisäk­si, jot­ta ener­gia riit­tää Suomes­sa tule­vaisu­udessa paremmin.

  4. Tämä päivä on sikäli harv­inainen että Suo­mi on ollut samas­sa hin­ta-alueessa Ruotsin kanssa suuren osan päivää, ei tosin enää. Huomen­na 8.1. ollaankin sit­ten irti Ruot­sista koko päivän s.e. aamukahdek­salta (Suomen aikaa) Suomes­sa mak­se­taan Ruot­si­in ver­rat­tuna sähköstä yli kolminker­taista hin­taa, kun aamu­varhaisel­la on selvit­ty tuplahin­nal­la. Sähkön hin­nan tyyp­illi­nen Suo­mi-lisä on huomen­na 50–100%. Kenelle tästä voi valittaa?

    Huomisen hin­to­ja ja ELSPOT-his­to­ri­aa voi seu­ra­ta täältä.

  5. Paino tuol­la huomi­ol­la, että hnta on kohtu­ulli­nen. Fgn tur­bi­init ovat häir­iöti­lantei­ta varten. Oletet­tavasti teol­lisu­us on oppin­ut otta­maan toimin­nas­saan sähkön­hin­tavai­hte­lut huomioon, ja osal­lis­tuu akti­ivis­es­ti markki­nalle. 100 euroa oli ilmeis­es­ti kipu­ra­ja jollekin suurelle sähkönos­ta­jalle, kun hin­ta siihen mon­e­na tunti­na päätyi.

  6. Pekka Pietilä:
    Näin jän­nästi kävi,
    Fin­gridin omis­ta­jille Ruot­si­in. Pienet ropot eli kulunut sähkö hin­toi­neen jää SUOMIPo­ju­jen riemuksi.

    Mikäköhän FGn omis­ta­jista on ruotsalainen?

  7. spot­tu:
    Tämä päivä on sikäli harv­inainen että Suo­mi on ollut samas­sa hin­ta-alueessa Ruotsin kanssa suuren osan päivää, ei tosin enää. Huomenna.

    Kenelle tästä voi valittaa?

    Kan­nat­taa aloit­taa Jumalas­ta, joka soi Suomeen vähem­män korkeusero­ja kuin SE ja NO, ja jatkaa esi-isistäsi, jot­ka tänne pää­tyivät naa­puri­maid­en sijaan.

  8. OL3:sen valmis­tu­mi­nen käytän­nössä pois­taa Venäjä riip­pu­vu­u­den. Mikäli siis sähkön tuon­ti Ruot­sista onnis­tuu jatkossakin.

  9. Pet­teri:
    aurinkoen­er­gian tuotan­to on lähel­lä nollaa. 

    Suvi­lah­den aurinkovoim­lala tuot­ti eilen 6 kWh sähköä. Min­un maaläm­pöpump­pu hotkaisee tuon määrän puo­lessa tun­nis­sa näil­lä keleillä.

  10. min­ua jän­nit­tää tätä enem­män vai­h­to­tase joka jokaisen tuo­dun kilo­wat­ti­tun­nin kaut­ta piene­nee. Val­tion vel­ka saat­taisi olla koti­maista velkaa ja sitä olisi vähemmän.

    Laskekaa­pa min­ua perem­min näitä osaa­vat mil­lainen olisi val­tion taloudelli­nen tila jos OL3 olisi pyörinyt aikataulus­saan ja muuten olisi päästy koti­maisen ener­gian käytön ( esim turve, jäte,uusi vesivoima, hake jne..) kaut­ta edes sähköomavaraisuuteen. 

    Maa­han olisi voitu tehdä esim. voimalaitosin­vestoin­te­ja kun ko. sähköön käyte­tyt pääo­mat oli­si­vat jääneet suomeen.

    olisiko ener­giapoli­ti­ikalla ollut vaiku­tus­ta nykyiseen talousahdinkoon?

  11. Suomes­sa ei nyt vis­si­in ole oikein ajatel­tu seu­raavaa kokonaisuutta:

    1. Tukipoli­ti­ik­ka ohjaa rak­en­ta­maa rak­en­ta­maan voimaloi­ta, jot­ka eivät tuo­ta sähköä huip­puku­lu­tuk­sen aikaan
    2. kohdan 1 tukipoli­ti­ik­ka myös ajaa alas sel­l­aisia voimalaitok­sia, jot­ka tuot­ta­vat sähköä huip­puku­lu­tuk­sen aikaan
    3. veropoli­ti­ikaa ohjaa voimakkaasti talon­läm­mi­tyk­sessä käyt­tämään läm­mi­tystapo­ja, jot­ka muut­tuvat kovil­la pakkasil­la joko kokon­aan suo­rak­si sähköläm­mi­tyk­sek­si (ilmaläm­pöpumput) tai tarvit­ta­van lisäpotkun osalta sähköläm­mi­tyk­sek­si, kun kap­a­sitet­ti lop­puu kesken (maaläm­pöpumput, poistoilmalämpöpumput).
    4. samaan aikaan veropoli­ti­ik­ka on kan­nus­tanut luop­umaan öljyläm­mi­tyk­ses­tä, läm­mi­tys­muo­dos­ta joka ei nos­ta huip­puku­lu­tuk­sen aikana sähkönkulutusta.

    Kun pakkaspäivien voimalaka­p­a­siteet­tia aje­taan tarkoituk­sel­lis­es­ti alas ja samaan aikaan muute­taan pakkaspäivien läm­mi­tys­tä suo­rak­si sähköläm­mi­tyk­sek­si, niin eipä se mikään ihme ole jos oma tuotan­to vähe­nee ja kulu­tus kasvaa.

  12. Rolle:
    Oletet­tavasti teol­lisu­us on oppin­ut otta­maan toimin­nas­saan sähkön­hin­tavai­hte­lut huomioon, ja osal­lis­tuu akti­ivis­es­ti markki­nalle. 100 euroa oli ilmeis­es­ti kipu­ra­ja jollekin suurelle sähkönos­ta­jalle, kun hin­ta siihen mon­e­na tunti­na päätyi.

    Eri­no­mainen huomio. Myös kulu­tus voi jous­taa. Ja tule­vaisu­udessa tulee jous­ta­maan yhä enem­män, kiitos älykkäämpi­en sähköverkko­jen. Kaiken ei oikeasti tarvitse toimia aina ja kaikissa olo­suhteis­sa 100% tehol­la. Jous­ton varaa on läpi yhteiskun­nan läh­es loputtomasti.

    Van­ha jäykkä jär­jestelmä, jos­sa ran­nikon hiilivoimalat seisoi­vat suuren osan vuodes­ta käyt­tämät­tä odot­ta­mas­sa muu­ta­man viikon pakkaskele­jä, oli suun­na­ton­ta resurssien tuhlausta.

  13. Mikko:
    OL3:sen valmis­tu­mi­nen käytän­nössä pois­taa Venäjä riip­pu­vu­u­den. Mikäli siis sähkön tuon­ti Ruot­sista onnis­tuu jatkossakin.

    Minkä takia ostaa kallista sähköä Ruot­sista, kun sitä saa halvem­mal­la idästä? Ja onnek­si saa, muuten olisi kylmää..

  14. Uusi­u­tu­vien ener­gian tuotan­to­muo­to­jen (tuuli, aurinko, aal­to) avuk­si tarvi­taan säätövoimaa, mut­ta myös hin­tamekanis­mi leikkaa kulu­tushuip­pu­ja ja tasaa kulu­tus­ta. Sähkön kysyn­nän hin­ta­jous­to on ollut per­in­teis­es­ti pien­tä, kos­ka säätämi­nen ei kata palkkakus­tan­nuk­sia ja sen vuok­si kulu­tushuip­pu­jen leikkaamiseen tarvi­taan automati­ikkaa. Tähän tarpeeseen kehitimme iPow­er Sähkö­Vahti palvelun. 

    Sähkö­Vahti selvit­tää sähkön pörssi­hin­nan ja läm­mit­tää vain edullis­ten tun­tien aikaan. Automati­ik­ka ohjaa varaavien läm­mistysjär­jestelmien kytkim­iä. iPow­er siirtää kulu­tuk­sen vuorokau­den niiden tun­tien aikaa jol­loin sähköä on tar­jol­la edulliseen hin­taan. Yleen­sä tämä kor­reloi myös pien­ten CO2 päästö­jen kanssa, kos­ka kulu­tushuipuis­sa tarvi­taan kivi­hi­ilen ja kaa­sun polt­toa, eli automati­ik­ka “vihertää” ener­gian kulutusta.

  15. Mon­e­nako­han päivänä Fen­novoiman omis­ta­jat saa­vat sen 50 euroa omis­ta­mas­taan sähköstä?
    Sähkö­markki­na alkaa viimeinkin toimimaan.

    1. Mon­e­nako­han päivänä Fen­novoiman omis­ta­jat saa­vat sen 50 euroa omis­ta­mas­taan sähköstä?

      Ainakaan juuri nyt eivät saisi, 46,22 €/MWh.

  16. Pet­teri:

    Tänään on myös nähty, että kuvitel­ma sähkön huip­puku­lu­tuk­sen pienen­e­mis­es­tä ei pidä paikkaansa. Suomen huolto­var­muu­den paran­tamisek­si olisikin syytä saa­da pari lisäy­d­in­voimalaa rak­en­teille Olk­ilu­o­to 3:n ja Fen­novoiman lisäk­si, jot­ta ener­gia riit­tää Suomes­sa tule­vaisu­udessa paremmin.

    Naulan kan­taan, Petteri! 

    Pyyn­tö Osmolle: sinä kun olet vaiku­tus­val­tainen tolkun mies, niin yritä puhua järkeä vihrei­den kesku­u­teen koskien näitä ener­giakysymyk­siä. Ydin­voiman vas­tus­tamises­sa ei ole ker­ta kaikki­aan mitään järkeä.

    1. Pyyn­tö Osmolle: sinä kun olet vaiku­tus­val­tainen tolkun mies, niin yritä puhua järkeä vihrei­den kesku­u­teen koskien näitä ener­giakysymyk­siä. Ydin­voiman vas­tus­tamises­sa ei ole ker­ta kaikki­aan mitään järkeä.

      Vihreistäkö se nyt onkin kiin­ni? Ymmärtääk­seni meil­lä on rak­en­teil­la yksi ydim­n­voimala, Fen­novoima yhrfit­tää par­sia han­ket­ta kasaan ja etsii tuomiois­tu­imen avul­la sille rahoit­ta­jia. Olk­ilu­o­to 4:lle oli lupa, mut­ta eivät halun­neet rak­en­taa. Kuin­ka paljon mei­dän verkkoomme mah­tuu ydin­voimaa itsen­sä kan­natavaa? Ydin­sähkön omakus­tan­nush­in­ta on vähin­tään 70 €/MWh, ellei Venäjä sitä sub­ven­toi. Sel­l­aiset hin­nat ovat harv­inaisia. Huomisek­si ennustet­tu keski­hin­ta on 34 €/MWh.
      Muu­ta­man päivän kulu­tushuipun leikkamisek­si ydin­voimala on vähän kallis ratkaisu. 

  17. sari:
    min­ua jän­nit­tää tätä enem­män vai­h­to­tase joka jokaisen tuo­dun kilo­wat­ti­tun­nin kaut­ta piene­nee. Val­tion vel­ka saat­taisi olla koti­maista velkaa ja sitä olisi vähemmän.

    Laskekaa­pa min­ua perem­min näitä osaa­vat mil­lainen olisi val­tion taloudelli­nen tila jos OL3 olisi pyörinyt aikataulus­saan ja muuten olisi päästy koti­maisen ener­gian käytön ( esim turve, jäte,uusi vesivoima, hake jne..) kaut­ta edes sähköomavaraisuuteen. 

    Maa­han olisi voitu tehdäes­im. voimalaitosin­vestoin­te­ja kun ko. sähköön käyte­tyt pääo­mat oli­si­vat jääneet suomeen.

    olisiko ener­giapoli­ti­ikalla ollut vaiku­tus­ta nykyiseen talousahdinkoon?

    Jos Suomen ydin­voima kor­vat­taisi­in met­sähak­keel­la, niin kuvit­teelli­nen rekka­jono kiertäisi kahdesti maa­pal­lon ympäri…

    Uraa­ni­a­han löy­tyy toki Suomes­takin, mutta…

  18. Suomen sähkö­markki­nat on saatu ihan sekaisin tuke­mal­la tuulivoimaa, joka ei tuo­ta huip­pute­hoa ja samal­la aja­mal­la alas hiililauhdevoima.

    Kun samaan aikaan on suosit­tu läm­pöpump­pu­ja, jot­ka eivät toi­mi kovim­mal­la pakkasel­la, vaan siir­ry­tään suo­raan sähköläm­mi­tyk­seen, huip­puku­lu­tu­songel­ma on räjähtämässä käsiin. 

    Nykyi­nen sähköpoli­ti­ik­ka on tulos­sa tien­sä päähän, emme voi Suomes­sa ottaa sähkö­markki­nois­sa mallia Sak­sas­ta tai muus­ta Kes­ki-Euroopas­ta, jos­sa pahimp­ina pakkaspäiv­inä ylimääräi­nen läm­pö tuote­taan pääosin suo­ral­la kaa­suläm­mi­tyk­sel­lä ja kova pakka­nen ei aiheuta vas­taavaa sähkönku­lu­tushuip­pua kuin Suomessa. 

    Kos­ka kaa­suläm­mi­tys ei tääl­lä Poh­jan perukoil­la ole suo­sios­sa, pitää Suomes­sa olla sen ver­ran sähkön­tuotan­non huip­puka­p­a­siteet­tia, että kovim­mil­lakaan pakkasil­la ei tule kylmä. Toki huip­puku­lu­tus­ta voidaan tule­vaisu­udessa säätämäl­lä leika­ta, mut­ta siinäkin tulee rajat vas­taan, kun huip­pute­hon­tarve näyt­tää vaan paisuvan.

    1. Suomen sähkö­markki­nat on saatu ihan sekaisin tuke­mal­la tuulivoimaa, joka ei tuo­ta huip­pute­hoa ja samal­la aja­mal­la alas hiililauhdevoima.
      Ne tuulivoiman 700 MW var­maankin ovat sähkö­markki­na sekoit­ta­neet? Aina pääl­lä ole­vaa tehoa on ydin­voimalois­sa enemmän.

  19. Ville Hell­man:
    Uusi­u­tu­vien ener­gian tuotan­to­muo­to­jen (tuuli, aurinko, aal­to) avuk­si tarvi­taan säätövoimaa, mut­ta myös hin­tamekanis­mi leikkaa kulu­tushuip­pu­ja ja tasaa kulutusta.

    Eipä se hin­tamekanis­mi paljoa pakkaspäivien kulu­tus­ta voi leika­ta. Läm­mi­tys­tä ei voi ihan hirveän pitkäk­si ajak­si ajaa alas, eikä muu­ta­man huip­pupäivän tka­ia ole mitään järkeä investoi­da jär­jestelmi­in. Jos sähköä kuluu vaikka­pa 60 kWh lauhal­la ja 160 kWh 30 asteen pakkasil­la, niin vaik­ka tuos­ta 100 kWh leikkaisi/siirtäisi kulu­tus­ta jol­lain vip­paskon­stil­la, niin ei sil­lä kovin kum­moista investoin­tia rahoita.

  20. Tuki

    Osmo Soin­in­vaara:
    Ne tuulivoiman 700 MW var­maankin ovat sähkö­markki­na sekoit­ta­neet? Aina pääl­lä ole­vaa tehoa on ydin­voimalois­sa enemmän. 

    Tuulivoiman tuki on kan­nus­tanut rak­en­ta­maan voimaloi­ta, joille ei olisi muuten taloudel­lisia edel­ly­tyk­siä, joiden sähköstä mak­se­taan val­tavaa yli­hin­taa ja jot­ka vielä ovat suurelta osin pois­sa pelistä kulutushuipussa.

    Samal­la hiilen käytölle on asetet­tu lisävero­ja, joil­la on tuhot­tu huip­puka­p­a­siteet­tia ja tehty hiilestä keinotekois­es­ti kan­nat­tam­a­ton polt­toaine. Se on johtanut siihen, että sähkö on lop­pumas­sa kulutushuipuissa. 

    Nyt tarvi­taan poli­ti­i­ikaan nopea täyskään­nös, jos­sa uuden tuulivoiman tues­ta luovu­taan, hiilivoiman hyvin korkeaa vero­tus­ta alen­netaan ja mak­se­taan yri­tyk­sille riit­tävän huip­puka­p­a­siteetin ylläpi­dos­ta, jot­ta sähkö ei pääse loppumaan. 

    Toki epäilen, että poli­ti­ik­ka ei muu­tu ennen kuin joudu­taan sähkön sään­nöste­lyyn pakkaskausi­na, se on edessä muu­ta­man lähivuo­den aikana.

  21. Rolle: Kan­nat­taa aloit­taa Jumalas­ta, joka soi Suomeen vähem­män korkeusero­ja kuin SE ja NO, ja jatkaa esi-isistäsi, jot­ka tänne pää­tyivät naa­puri­maid­en sijaan.

    Lisäk­si voi osoit­taa val­i­tuk­sen Mat­ti Van­haselle, joka torp­pasi y‑hankkeet 90-luvulla.

  22. Sähkö­markki­nan sotkemis­es­ta on muka­va aina syyt­tää sitä mikä sat­tuu sopi­maan omaan ide­olo­giaan. Todel­lisu­us lie­nee täl­läkin ker­taa hie­man monimutkaisempi.

    Tuotan­top­uolel­la OL3:n myöhästymi­nen ja syöt­tö­tar­if­fin tuke­m­ana raken­net­tu tuulivoima estävät investoin­nit muuhun voiman­tuotan­toon. Uuden rak­en­tamisen sijaan on van­haa kap­a­siteet­tia pois­tet­tu käytöstä. Tuulivoima ei tosin auta kulu­tushuip­pu­jen tasaamiseen ja OL3:n pitäisi ensin valmistua.

    Osaltaan investoin­tien vähyy­teen on syynä pitkän laskukau­den aiheut­ta­ma sähkön kysyn­nän lasku. Samal­la muu­tok­set läm­mi­tyk­sessä ovat kuitenkin saa­neet aikaan korkeam­man huip­pute­hon tarpeen. Toisin sanoen sähkön kulu­tus on laskus­sa ja kysyn­täpi­ik­it entistä korkeammat.

    Han­kala juttu.

    1. Sähkön hal­pa hin­ta on johtanut siihen, että Helen kor­vaa Hanasaaren voimalaitok­sen Vuosaa­reen raken­net­taval­la lam­pökat­ti­lal­la. Helen sähkön tuotan­non alasajoon on myhötä­vaikut­tanut myös maan hal­li­tus, joka on aset­tanut yhdis­tetylle sähkön ja läm­mön­tuotan­nolle eri­tyisen hyö­tyveronb. Muis­sa mais­sa tätä ener­gian­säästö­muo­toa tue­taan. Hal­li­tuk­sen tarkoituk­se­na on ilmkeis­es­ti ajaa alas koko kaukoläm­pöön perus­tu­va sähköntuotanto.

  23. Osmo Soin­in­vaara: Ne tuulivoiman 700 MW var­maankin ovat sähkö­markki­na sekoittaneet?

    Ei kai tästä Nord­poolin alueel­la ole mis­sään vai­heessa ollut epäselvyyttä:

    Sec­ond, the impli­ca­tions of sub­si­dized entry can become con­vo­lut­ed if the sup­ply mix
    changes dra­mat­i­cal­ly. In the Nordic con­text, the pres­sure on the exist­ing assets can be
    stat­ed as an almost pure rent-trans­fer prob­lem since the bulk of infra­mar­gin­al production
    remains in the mar­ket. In par­tic­u­lar, the hydro tech­nol­o­gy earns sig­nif­i­cant scarci­ty rents;
    the sup­ply price is deter­mined by the high mar­gin­al cost of the alter­na­tive technologies
    such as ther­mal pow­er. Since the sub­si­dies are tar­get­ed at alter­na­tive tech­nolo­gies that
    have low or even zero run­ning costs, their entry to the mar­ket low­ers the oppor­tu­ni­ty cost
    of hydro and thus sub­si­dies to entrants become indi­rect tax­es on hydro rents. The main
    incum­bent tech­nolo­gies, most notably hydro and nuclear, are trapped to bear the cost
    of entry, so that esti­mat­ing the sub­sidy-induced fall in prices iden­ti­fies the rent transfer
    from pro­duc­ers to con­sumers.(lähde)

    Ruot­sis­sa sähkön­tuot­ta­jat reagoi­vat muut­tuneeseen tilanteeseen sulke­mal­la ydin­voimaloi­ta, joka väistämät­tä kor­vau­tuu fos­si­ilisel­la tuotan­nol­la. En häm­mästy­isi jos aikanaan todet­taisi­in Nord­poolin alueel­la kulute­tun sähkön tuotan­non aiheut­tamien CO2-päästö­jen lisään­tyneen kun valit­tu tuulivoimapoli­ti­ik­ka on tehnyt investoin­nit a) ydin­voimaan ja b) yhteis­tuotan­toon kannattamattomaksi.

  24. Kat­soin kyl­lä vuo­den 1992 tilas­tol­lis­es­ta vuosikir­jas­ta ener­giaku­lu­tuk­semme 80-luvul­la. Mut­ta se oli öljy­ton­niek­vi­va­lent­teian eikä ollut tietoa kapasitetista.

    Voisiko joku viisas­te­hdä selkoa sähkön ja muiden ener­gia­muo­to­jen kulu­tuk­ses­tamme sanokaamme vuodes­ta 1965?

    Muis­tan keskustelun Helsin­ki-liik­keen palaveris­sa 1976. Muuan sähköinsinööri tote­si, että kovim­mal­la kulu­tuk­sel­la ei kap­a­siteetista jää mon­taa kilo­wat­tia käyttämättä.

  25. Rolle:
    Paino tuol­la huomi­ol­la, että hnta on kohtu­ulli­nen. Fgn tur­bi­init ovat häir­iöti­lantei­ta varten. Oletet­tavasti teol­lisu­us on oppin­ut otta­maan toimin­nas­saan sähkön­hin­tavai­hte­lut huomioon, ja osal­lis­tuu akti­ivis­es­ti markki­nalle. 100 euroa oli ilmeis­es­ti kipu­ra­ja jollekin suurelle sähkönos­ta­jalle, kun hin­ta siihen mon­e­na tunti­na päätyi.

    Kyl­lä teol­lisu­us on oppin­ut asian jo kym­meniä vuosia sit­ten. Sen takia suuret sähkönkäyyt­täjät ovat mukana Olk­ilu­o­to 1…3:ssa ja Fen­novoima 1:ssä.

    1. Kyl­lä teol­lisu­us on oppin­ut asian jo kym­meniä vuosia sit­ten. Sen takia suuret sähkönkäyyt­täjät ovat mukana Olk­ilu­o­to 1…3:ssa ja Fen­novoima 1:ssä.

      Mon­tako yksi­ty­istä teol­lisu­usyri­tys­tä on mukana Fennovoimassa?

  26. Kovil­la pakkasil­la ei auta älykkäät sähköverkot jne. pip­i­pal­i­ju­tut. Vain kova sähkön­tuotan­to polt­ta­mal­la jotakin tai halkaise­mal­la ytim­iä auttaa

  27. Osmo Soin­in­vaara: Muu­ta­man päivän kulu­tushuipun leikkamisek­si ydin­voimala on vähän kallis ratkaisu. 

    Saat­taa olla, mut­ta mankala-sähkön hin­ta on ainakin aika hyvin ennustet­tavis­sa. Sil­lä on yllät­tävän paljon merk­i­tys­tä järeässä teollisuudessa.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Sähkön hal­pa hin­ta on johtanut siihen, että Helen kor­vaa Hanasaaren voimalaitok­sen Vuosaa­reen raken­net­taval­la lam­pökat­ti­lal­la. Helen sähkön tuotan­non alasajoon on myhötä­vaikut­tanut myös maan hal­li­tus, joka on aset­tanut yhdis­tetylle sähkön ja läm­mön­tuotan­nolle eri­tyisen hyö­tyveronb. Muis­sa mais­sa tätä ener­gian­säästö­muo­toa tue­taan. Hal­li­tuk­sen tarkoituk­se­na on ilmkeis­es­ti ajaa alas koko kaukoläm­pöön perus­tu­va sähköntuotanto.

    Ei pidä paikkaansa! Helen pistää Hanasaaren säp­pi­in yksi­no­maan poli­it­tisen hiili-aller­gian vuok­si. Vihreät ovat tässä yhteis­tuotan­non tap­potalkois­sa eri­tyis­es­ti kunnostautuneet.

    “Kyl­lä se Hanasaaren hiilikasa min­ua niin hävettää…”

  29. Real­isti:
    Kovil­la pakkasil­la ei auta älykkäät sähköverkot jne. pip­i­pal­i­ju­tut. Vain kova sähkön­tuotan­to polt­ta­mal­la jotakin tai halkaise­mal­la ytim­iä auttaa

    Älykäs sähköverkko voi tuot­taa sähköt­tömiä saarekkei­ta jok­sikin aikaa, jot­ta muual­la riit­tää sähkö. Koko sys­tee­mi ei mene nutulleen sil­loin niin helposti…

  30. Koti-isä: Eri­no­mainen huomio. Myös kulu­tus voi jous­taa. Ja tule­vaisu­udessa tulee jous­ta­maan yhä enem­män, kiitos älykkäämpi­en sähköverkko­jen. Kaiken ei oikeasti tarvitse toimia aina ja kaikissa olo­suhteis­sa 100% tehol­la. Jous­ton varaa on läpi yhteiskun­nan läh­es loputtomasti.

    Älykäs sähköverkko merk­it­see käytän­nössä käytön rajoituksia.

    Eli sähkö katkaistaan alue ker­ral­laan 1–4 tunniksi.

    Siinä sit­ten istut pimeässä käm­pässä ilman tv:tä , radio­ta etc ellei satu ole­maan isoa akkua ja äly­puhe­lin­ta ja äly­puhe­limeen sopi­vaa tv-palvelua

  31. Ja jos men­nään sähkön käytön sääte­lyyn eli katko­taan sähköä muu­tamik­si tun­neik­si niin vuoren­var­masti koh­ta joka parvek­keel­la ja omakoti/rivitalon pihal­la puk­sut­taa generaattori

    Sel­l­aises­sa kakofini­as­sa on var­maan haus­ka elää ?

  32. Jos ei tuule, kuin­ka sil­loin syöt­tö­tar­if­fil­la tien­aa? Var­maan näitä tuulivoiman vas­tus­tamisen tuot­tamia ihmeitä.
    2% tuulivoimaka­p­a­siteet­tia on enem­män osa tuotan­to­jär­jestelmän kokon­aisu­ut­ta, joka leikkaa muut­tuvil­ta kus­tan­nuk­sil­taan kalli­impia laitoksia. 

    Eniten hom­maa on saanut sekaisin OL3:n viivästymi­nen ja oletet­tu valmis­tu­mi­nen. Vuosikym­men “koh­ta” ja aina paris­sa vuodessa tule­va pan­nu hillit­see investoin­te­ja tehokkaasti. Kallein­ta kap­a­siteet­tia ei myöskään perusko­r­ja­ta ja kan­na­ta pitää tuotantovalmiudessa.

  33. Sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­non main­os­te­tun edullisu­u­den luulisi näkyvän myös kan­nat­tavuute­na, jota ei hiiliv­ero het­kau­ta. Johan Helen vaikeroi jo pienistä maaläm­pöasen­nuk­sis­takin omaa teknistä hyö­ty­suhdet­taan heikentävinä.

    Piikkeinä esi­in­tyvien kysyn­tähuip­pu­jen tasaa­jik­si on syytä harki­ta hiililauhde­voimaloiden ylläpi­toa huolto­var­muus­re­serv­inä koko markki­nan kus­tan­nuk­sel­la sähköveron kaut­ta, kos­ka muu­ta­man päivän vuosit­tainen käyn­ti ei hiil­i­taseeseen juuri vaiku­ta mut­ta vara­jär­jestelmän ole­mas­sao­lo mah­dol­lis­taa muiden ener­gia­muo­to­jen hyväk­sikäytön sil­loin kun se on edullista. Aaias­ta kir­joit­ti­vat 8.1. Hesaris­sa Iivo Vehviläi­nen ja Simon-Erik Ollus.

  34. Pitkän tähtäi­men tavoit­teena on se, että aurinko- ja tuulivoimaa tuote­taan varas­toon, juuri pakkaspäivien varalle.

    Aivan samal­la logi­ikalla on raken­net­tu Port­ti­pah­dan ja Lokan teko­järvet — keräämään ener­gia tal­teen, kun sataa, jot­ta sitä voidaan hyö­dyn­tää, kun ei sada!

  35. JTS:
    Mon­e­nako­han päivänä Fen­novoiman omis­ta­jat saa­vat sen 50 euroa omis­ta­mas­taan sähköstä?
    Sähkö­markki­na alkaa viimeinkin toimimaan. 

    Ker­ro nyt miten ne ovat alka­neet viimeinkin toim­i­maan? Mitä toimin­nal­lisu­ut­ta on siinä, että Suomes­sa saate­taan parin vuo­den sisään men­nä sähkön sään­nöste­lyyn kovimp­ina pakkaskausina?

    Olen mietiskel­lyt sähkö­markki­noi­ta mon­elta kan­til­ta. Pää­dyn aina samaan lop­putu­lok­seen: jos hin­ta määräy­tyy pääosin mar­gin­aalisen tuot­ta­jan mukaan ja markki­nat ovat täysin kil­pail­lut, sähkön­tuotan­to ajau­tuu hel­posti kokon­aan val­tion syliin.

    Eikös näin käy ihan riip­pumat­taa ener­giamix­istä? Ääries­imerk­ki osoit­taa: Jos meil­lä on pelkkää tuulivoimaa ja sitä on riit­tävästi, siten että tuulivoimala on aina mar­gin­aalis­sa, hin­ta on pääosin nol­la ja sil­loin kun se ei ole nol­la, tuulivoimaloimalat eivät tuo­ta paljoa mitä myy­dä (kuten täl­lä viikol­la on huo­mat­tu). Tuulivoimaloiden omis­ta­jat menevät siis konkurssiin.

    Jos meil­lä on pelkkää ydin­voimaa, niin sähkön hin­ta on pääosin ydin­voimalaitosten mar­gin­aa­likus­tan­nus. Har­vat pakkaspäivät eivät riitä kuo­let­ta­maan kiin­teitä kus­tannnuk­sia. Ydin­voimalaitok­setkin menevät konkurssiin.

    JOs meil­lä on pelkkää hiili- tai kaa­su­voimaa, sähkön hin­ta on aina kaa­sun mar­gin­aa­likus­tan­nus. No ei sekään riitä kiin­teisi­in kului­hin. Hiili- ja kaa­su­voimalat menevät konkurssiin.

    Jos meil­lä on nor­maali ener­giamix, niin ensim­mäisenä sul­je­taan hiili- ja kaa­su­voimalaitok­set kan­nat­ta­mat­tom­i­na. Sit­ten menee järjestyk­sessä mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan seu­raavak­si halvin ja niin edespäin, kunnes ei ole enää tuotantoa.

    Joku tässä järkeilyssä nyt ihan selvästi mät­tää, kos­ka näin ei ole vielä käynyt. Sähköy­htiöt myyvät osan sägköstä suo­raan käyt­täjille, jol­loin hin­ta ei var­masti ole mikään mar­gin­aa­likus­tan­nus, vaan se on kan­nat­ta­va. Mut­ta entä jos kaik­ki siir­tyvät osta­maan pörssisähköä? 

    Nyt kun tähän lisätään tuki­aisil­la raken­net­ta­va tuulivoima, men­nään sähkö­markki­noil­la entistä suurem­mal­la vauhdil­la val­tion syliä kohden. Kyl­lä jotain pitäisi tehdä, sil­lä jos mikään ei kan­na­ta ja kaik­ki tuotan­to vaatii tukea, niin kyl­lä sil­loin sähkö­markki­noiden sään­nöis­sä on jotakin rikki.

    Vesivoimalaitosten ylivoitoille voisi kyl­lä tehdä jotakin.

  36. Rolle: Ei pidä paikkaansa! Helen pistää Hanasaaren säp­pi­in yksi­no­maan poli­it­tisen hiili-aller­gian vuok­si. Vihreät ovat tässä yhteis­tuotan­non tap­potalkois­sa eri­tyis­es­ti kunnostautuneet.

    “Kyl­lä se Hanasaaren hiilikasa min­ua niin hävettää…”

    Itse asi­as­sa ei kai Helen ole Hanasaar­ta sulke­mas­sa, hei­dän lausun­ton­sa­han toteaa kylmästi, että kaik­ki tutk­i­tut vai­h­toe­hdot ovat liike­taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­mat­to­mia, mut­ta tämä Hanasaar­i­c­ase on niistä huonoista vähiten huono. Kyl­lä sulkemis­es­ta saadaan kiit­tää kaupung­in­val­tu­us­toa, vihreät etunenässä.

    Päätösasi­akir­jo­jen joukos­sa oli kansalaisil­ta salat­tua tietoa. Var­maan ne liit­tyvät biopolt­toaineen tuon­ti­in ulko­mail­ta ja kaukoläm­mön hin­nan­nousu­un. Kaupunki­lainen tämän hul­lu­u­den mak­saa, niin nou­sev­ina läm­mi­tyskus­tan­nuksi­na kuin kun­nal­lisveroina. Muut suo­ma­laiset myös mak­sa­vat, jäähän arvokas­ta sähkön­tuotan­toa pois Suomes­ta, eikä tuon­tiy­htey­det riitä kat­ta­maan sähkönku­lu­tus­ta, kun van­ho­ja voimalaitok­sia sul­je­taan oikein urakalla..

    1. Hyvin merkit­tävä syy Hanasaaren sulkemiseen ennenaikaises­ti on se, että Helsin­ki tarvit­gsee maan asun­to­tuotan­toon ja sil­ta Kru­unuvuoren rantaan sul­kee laivakul­je­tuk­set Hanasaareen.

  37. Real­isti:
    Kovil­la pakkasil­la ei auta älykkäät sähköverkot jne. pip­i­pal­i­ju­tut. Vain kova sähkön­tuotan­to polt­ta­mal­la jotakin tai halkaise­mal­la ytim­iä auttaa 

    Jos ydin­voimaa ei las­ke­ta vain fos­si­il­isil­la riit­tää ener­giati­heys kasvukeskuk­si­in. Huono hom­ma. EU lait­taa tyh­jen­tämään Suomen kasvukeskuk­set mut­ta ei tokikaan haja-asu­tusalueille vaan Tallinnaan, Malmööseen ja siitä etelään. Iso kaupun­ki Suomes­sa on ener­giat­aloudelli­nen anom­alia. Eikä sel­l­aisia olisi pitänyt päästää syn­tymään. Kohtalo­tover­imme Alas­ka, Kana­da ja Venäjä menköön poikkeuk­sista kos­ka heil­lä fos­si­iliset ovat edes lähilämpöä.

  38. Osmo Soin­in­vaara: Mon­tako yksi­ty­istä teol­lisu­usyri­tys­tä on mukana Fennovoimassa?

    Jos jätetään laskuista For­tum ja erinäiset ener­gialaitok­set, m.l. osu­uskun­nat, yksi­ty­isiä teol­lisia yri­tyk­sia taitaa olla Voimaosakey­htiö SF:n kaut­ta mukana kym­menkun­ta. Osa lie­nee enem­mänkin havit­tele­mas­sa urakoi­ta kuin sähköä, mut­ta kaik­ista järeim­mät sähkön käyt­täjät Out­okumpu ja Rautaruuk­ki ovat mukana.

    Met­sä- ja kemi­ante­ol­lisu­u­den suuret yri­tyk­set ovat mukana vain Olkiluodossa.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Hyvin merkit­tävä syy Hanasaaren sulkemiseen ennenaikaises­ti on se, että Helsin­ki tarvit­gsee maan asun­to­tuotan­toon ja sil­ta Kru­unuvuoren rantaan sul­kee laivakul­je­tuk­set Hanasaareen.

    Näin­hän se on. Jos Hanasaari raken­netaan täy­teen asun­to­ja ja tehdään Kru­unuvuoren sil­ta, menetetään iki­a­joik­si pääkaupunkiseudun toinen voimalaito­spaik­ka (syväväylän var­rel­la ja kiin­ni kaukoläm­mön runk­iverkos­sa, Vuosaar­i­han on liian kaukana läm­mönku­lu­tuk­sen keskip­is­teestä). Se toinen, Salmisaari seu­ran­nee pian perässä. Syytä muut­taa pian maaseudulle, jos­sa voi itse vas­ta­ta omas­ta energiastaan.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Hyvin merkit­tävä syy Hanasaaren sulkemiseen ennenaikaises­ti on se, että Helsin­ki tarvit­gsee maan asun­to­tuotan­toon ja sil­ta Kru­unuvuoren rantaan sul­kee laivakul­je­tuk­set Hanasaareen.

    Kaupunkikon­sernin ja kon­serni­in kuu­lu­van yhtiön taloudel­liset intres­sit voivat olla eri­laiset, halvin Helenin vai­h­toe­hto olisi ollut nykyti­la. Mut­ta maa-alueen vai­h­toe­htoinen käyt­tö on iso muut­tu­ja mis­sä tahansa suunnitelmissa.

  41. Tääl­läkin näyt­tää tois­tu­van väite, jon­ka mukaan Suomen tuulivoiman tuki olisi aiheut­tanut pohjo­is­maisen sähkö­markki­nan ongel­mat. Älkää nyt viit­sikö, aikuiset fik­sut ihmiset.

    Suomes­sa on 2 TWh tuulivoimaa, ja pohjo­is­maisen markki­nan kulu­tus on jotain 380–390 TWh. Suomen tuulisähkön tuet eivät ole alhaisen hin­nan tilan­net­ta aiheut­ta­neet, eikä niiden pois­t­a­mi­nen auta tilanteeseen yhtään mitään. Päin­vas­toin, tuulivoiman tukien pois­t­a­mi­nen Suomes­sa pahen­taisi Suomen tilan­net­ta ja lisäisi tuon­tiri­ip­pu­vu­ut­tamme, sil­lä Ruot­si on muu­ta­mas­sa vuodessa rak­en­tanut jo 15 TWh tuulivoimaa ja lisää on tulossa.

    Suomes­sa ei vielä ole merkit­tävää kap­a­siteet­tion­gel­maa sähkössä, kos­ka huip­puku­lu­tusti­lanteestakin selvit­ti­in ilman eri­tyisen korkei­ta hin­to­ja. Sähkön sään­nöste­ly ei ollut edes lähel­lä, kun korkein spot-hin­ta oli 100 €/MWh, ja tehore­servi oli käyttämättä. 

    Tilanne on kuitenkin pahen­e­mas­sa, mut­ta aika vaikea­han tätä suun­taa on kään­tää, kun Ruotsin tuulivoiman tuille emme voi mitään. Se asia, jolle olisimme voineet jotain, on, että Olk­ilu­o­to 3:n rak­en­t­a­mi­nen hal­vaan­nut­ti Suomes­sa koko ener­gia-alan investoin­ti-ilmapi­irin, kun kaik­ki ovat tien­neet jo viimeiset 10 vuot­ta, että 3 vuo­den päästä markki­noille jysähtää voimala, joka las­kee sähkön hin­nat pohji­in, eikä muu tuotan­to enää kan­na­ta. Eihän siinä ilmapi­iris­sä voin­ut muuhun sähkön­tuotan­toon investoi­da, aivan kuten JTS tote­si jo edel­lä. Tästä ongel­mas­ta on tosi vaikea syyt­tää vihreitä.

    Hiil­isähköä ei muuten Suomes­sa verote­ta yhtään. On siis aivan älytön­tä väit­tää, että esimerkik­si hiililauh­teen kan­nat­tavu­u­songel­ma joh­tu­isi hiil­isähkön vero­tuk­ses­ta. Sen sijaan yhteis­tuotan­toläm­pöä hiilel­lä ja kaa­sul­la verote­taan aika rajusti, kuten Osmokin sanoo. Siitä huoli­mat­ta hiiliy­hteis­tuotan­to on vielä siedet­tävän kan­nat­tavaa, eikä se olekaan ensim­mäisenä uhan alla taloudel­li­sista syistä. 

    Vielä ei kuitenkaan ole menetet­ty kovin mon­ta yhteis­tuotan­tovoimalaa vero­tuk­sen vuok­si, ja tuon asian ehtisi vielä kor­ja­ta. On älytön­tä, jos Suo­mi ajaa yhteis­tuotan­non alas samaan aikaan, kun esimerkik­si Sak­sa pyrkii tekemään sitä lisää tukien avulla.

    Toisin kuin edel­lä väitet­ti­in, venäläi­nen sähkö ei ole halvem­paa kuin ruot­salainen, kun ote­taan Venäjän kap­a­siteet­ti­mak­sut huomioon. Ne huomioiden ruot­salainen sähkö on keskimäärin merkit­tävästi halvem­paa kuin venäläi­nen, ja itse asi­as­sa Suomen ja Venäjän sähkö on keskimäärin melko saman­hin­taista. Suomeen tuo­daan sähköä Venäjältä öisin, viikon­lop­puisin ja juh­lapäivisin, kun noi­ta mak­su­ja ei Venäjäl­lä peritä.

    Ydin­voiman kan­nat­tavu­ud­es­ta Suomen markki­noil­la voin tode­ta sen ver­ran, että oma uskoni sen mah­dol­lisuuk­si­in las­ki aika paljon tämän kulu­tushuipun myötä. Suomes­sa oli 2 peräkkäistä talvipäivää, jol­loin sähkön hin­ta ylit­ti Fen­novoiman kan­nat­tavu­us­ra­jan, ja heti Suomes­sa ollaan vaa­ti­mas­sa tuki­aisia fos­si­ilivoimalle, jot­ta saataisi­in hin­ta noillekin päiville niin alas, ettei uusi ydin­voima kannatakaan. 

    Jos Suomeen halu­taan kan­nat­tavaa uut­ta ydin­voimaa, mei­dän on pakko antaa sähkön hin­to­jen nous­ta merkit­tävästi nykyis­es­tä hyvin alhais­es­ta tasos­ta. Jos taas emme anna hin­to­jen nous­ta, kuten hiililauh­teen tuk­i­jat halu­a­vat, tarvit­semme pitkäl­lä aikavälil­lä kap­a­siteet­ti­markki­nan sähkölle. Sel­l­aisel­la markki­nal­lakin ydin­voima on ongelmis­sa, kos­ka ydin­voima on tehoyk­sikköä kohden erit­täin kallista, ja vaikka­pa kaa­su­tur­bi­init ovat paljon edullisem­pia raken­net­tavia ja ylläpidettäviä.

  42. Vähän ihmette­len myös kan­nan­ot­to­ja, jois­sa ollaan yksit­täisen päivän markki­nati­lanteen vuok­si sitä mieltä, että Suo­mi tarvit­see usei­ta ydin­voimaloi­ta lisää. Miten niin?

    Kun OL3 ja Fen­novoima ovat markki­noil­la, ydin­voima, vesivoima, tuulivoima, tuon­ti Ruot­sista ja teol­lisu­u­den yhteis­tuotan­to riit­tävät täyt­tämään sähkön tarpeemme puo­let vuodes­ta. Kaik­ki naa­purimme ovat yliomavaraisia sähköstä, joten ne eivät tuon­tisähköä keskimäärin tarvitse. Kaik­ki lop­ut markki­noil­la ole­vat voimalat joutu­vat tot­tumaan siihen, että niiden on pär­jät­tävä jol­lain 4–8 kuukau­den käyt­töa­jal­la vuosit­tain, kos­ka kesäaikaan niiden sähkölle ei ole kysyn­tää. Yhteis­tuotan­to sopii tähän rakoon hyvin.

    Tuos­sa tilanteessa on täysin absur­dia suun­nitel­la lisäy­d­in­voimaa, kos­ka sehän rom­ah­dut­taisi sähkön hin­nat isok­si osak­si vuot­ta melkein nol­laan. Fen­novoiman kaltainen ydin­voimala, jota käytet­täisi­in vain puo­let vuodes­ta, on puolestaan toiv­ot­toman kan­nat­tam­a­ton, kos­ka sähkön omakus­tan­nushin­naksi­han tulisi sil­loin noin 100 €/MWh.

  43. Riku Merikos­ki: Ydin­voiman kan­nat­tavu­ud­es­ta Suomen markki­noil­la voin tode­ta sen ver­ran, että oma uskoni sen mah­dol­lisuuk­si­in las­ki aika paljon tämän kulu­tushuipun myötä. Suomes­sa oli 2 peräkkäistä talvipäivää, jol­loin sähkön hin­ta ylit­ti Fen­novoiman kannattavuusrajan

    Kiitok­sia tas­apain­ois­es­ta analyysistä.

    Uut­ta ydin­voimaa Olk­ilu­o­to 3:n ja Han­hikivi 1:n jäl­keen tuskin monikaan kaavailee. Lovi­isan ydin­voimaloiden kor­vaamis­es­ta voidaan ehkä keskustella.

    Koti­mainen sähkön­tuotan­to on mielestäni jos­sain määrin sama asia kuin koti­mainen peruselin­tarvike­tuotan­to. Kumpikaan ei lasken­nal­lis­es­ti kan­na­ta, sil­lä aina on jostain halvem­paa saatavilla. 

    Jos tuon­ti­in tulee syys­tä tai tois­es­ta merkit­täviä ongelmia, oman kap­a­siteetin kas­vat­ta­mi­nen vie vuosia.

  44. Riku Merikos­ki:

    Hiil­isähköä ei muuten Suomes­sa verote­ta yhtään. On siis aivan älytön­tä väit­tää, että esimerkik­si hiililauh­teen kan­nat­tavu­u­songel­ma joh­tu­isi hiil­isähkön vero­tuk­ses­ta. Sen sijaan yhteis­tuotan­toläm­pöä hiilel­lä ja kaa­sul­la verote­taan aika rajusti, kuten Osmokin sanoo. Siitä huoli­mat­ta hiiliy­hteis­tuotan­to on vielä siedet­tävän kan­nat­tavaa, eikä se olekaan ensim­mäisenä uhan alla taloudel­li­sista syistä. 

    Nyt on kir­joit­ta­jal­la fak­tat täysin ketu­ral­laan. Suomes­sa hiilel­lä on 47,10 euroa ton­nil­ta ener­gia­sisältöveroa ja 106,14 euroa ton­nil­ta hiilid­iok­sidi­veroa. Kun hiilen maail­man­markki­nahin­ta on noin 40 euroa ton­nil­ta, Suomes­sa hiilen käyt­töön polt­toaineena kohdis­tuu läh­es 300 % vero. Ilman vero­tus­ta hiilen ton­nikus­tan­nus olisi kul­je­tuskus­tan­nuk­setkin huomioitu­na alle kol­ma­sosa nykyisestä.

    Sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­nos­sa hiilid­iok­sidi­vero on muuten puolitettu.

    1. Sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­nos­sa hiilid­iok­sidi­vero on muuten puolitettu.

      Tämän hal­li­tus aikoo pois­taa. Lisäk­si tuo­ta veroa per­itään liikaa. Sitä pitäisi per­iä vain siitä osas­ta hiiltä, joka aiheutuu voimalaitok­sen huonos­ta sähköte­hos­ta ver­rat­tuna lauhde­voimaloi­hin, kos­ka lauhdesähöm pdalö­ta hiilestä ei tarvitse mak­saa mitään. 1000 MWh kaukoläm­pöä aiheut­taa näin olleen hiilenku­lu­tuk­sen slisäys­tä noin 400 MWh. Tulisi halvem­mak­si päästää hukkaläm­pö mereen ja ottaa se sieltä läm­pöpumpul­la takaisin.

  45. Riku Merikos­ki:
    Vähän ihmette­len myös kan­nan­ot­to­ja, jois­sa ollaan yksit­täisen päivän markki­nati­lanteen vuok­si sitä mieltä, että Suo­mi tarvit­see usei­ta ydin­voimaloi­ta lisää. Miten niin?

    Kun OL3 ja Fen­novoima ovat markki­noil­la, ydin­voima, vesivoima, tuulivoima, tuon­ti Ruot­sista ja teol­lisu­u­den yhteis­tuotan­to riit­tävät täyt­tämään sähkön tarpeemme puo­let vuodes­ta. Kaik­ki naa­purimme ovat yliomavaraisia sähköstä, joten ne eivät tuon­tisähköä keskimäärin tarvitse. Kaik­ki lop­ut markki­noil­la ole­vat voimalat joutu­vat tot­tumaan siihen, että niiden on pär­jät­tävä jol­lain 4–8 kuukau­den käyt­töa­jal­la vuosit­tain, kos­ka kesäaikaan niiden sähkölle ei ole kysyn­tää. Yhteis­tuotan­to sopii tähän rakoon hyvin. 

    Nyt uno­h­dat, että ruot­salaiset ovat aja­mas­sa ydin­voimaloitaan alas ja sen jäl­keen sähköä ei sieltä voi edullis­es­ti tuo­da, samal­la hin­ta­suhde muut­tuu. Kun raken­namme Suomeen lisää ydin­voimaloi­ta, voim­mekin luop­ua tuon­nista ja myy­dä jatkos­sa ydin­sähköä hyvään hin­taan Ruot­salaisille, kun kaik­ki menee kaupaksi.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Hyvin merkit­tävä syy Hanasaaren sulkemiseen ennenaikaises­ti on se, että Helsin­ki tarvit­gsee maan asun­to­tuotan­toon ja sil­ta Kru­unuvuoren rantaan sul­kee laivakul­je­tuk­set Hanasaareen. 

    Tarvit­seeko? Vas­taako Helsin­ki jo koko maan asun­to­tuotan­nos­ta. Minä kun luulin, että tarvet­ta oli lähin­nä edulli­sista asun­noista Helsingis­sä. Niitä taas tuskin kan­nat­taa rak­en­taa Hanasaa­reen, kalli­ille ton­tille meren rannalla.

    Näinkö Helsin­ki vaalii kaupun­gin merel­lisyyt­tä ja vesiväylien hyö­tykäyt­töä, jos halu­taan estää tai lopet­taa edulliset ja fik­sut tavat kul­jet­taa matkus­ta­jia (fil­larei­neen) Laa­jasa­loon, tai vähän isom­pia laste­ja (esim. haket­ta tai pel­let­te­jä) Hanasaa­reen, mitä käte­vimpiä, ole­mas­saole­via vesiväyliä pitkin? 

    Mik­si kaupun­ki ei halua näyt­tää alueel­laan sata­makaupun­gin nor­maale­ja toim­into­ja? Onko Helsin­ki enää mikään kun­nolli­nen merelli­nen kaupun­ki, jos tääl­lä ei näe koh­ta enää edes oikei­ta laivo­ja? (Proomut kyl­lä mah­tu­vat kulke­maan myös sil­to­jen ali.). Mik­si Helsinkiä muute­taan koko ajan tylsem­pään suun­taan? Tääl­lähän ollaan koh­ta kuin Espoos­sa tai Kou­volas­sa! Sieltäkö ovat päätök­sen­tek­i­jät kotoisin?

    Saadaanko samal­la vielä kas­vatet­tua kaikkien kaupunki­lais­ten ener­gialaskua ja epä­var­muut­ta kaukoläm­mön ja sähkön saannista?

    PS. Kos­ka veikkaat että ensim­mäi­nen automaat­timetron vaunupari kul­kee Helsingis­sä? Entä auto matkus­ta­ji­neen, tai helikopteri, joka ei tarvitse kul­jet­ta­jaa? Miten mah­taa tekni­ikan kehi­tys näil­lä ja muil­lakin aloil­la (lähivu­osien aikana) vaikut­taa esimerkik­si Kru­unuvuoren liiken­ney­hteyk­sien eri muo­to­jen ver­tailukus­tan­nusten aiem­paan asetel­maan. Aiem­min tehty­jen laskelmien mukaan sil­ta tulee muis­taak­seni van­hankin tekni­ikan laut­tavai­h­toe­htoa edullisem­mak­si vas­ta noin sadan vuo­den kuluttua!

    1. Mui­s­tat nuo ver­tailut aivan väärin. Laut­tavai­h­toe­hto ei pelit­tänyt lainkaan, oli ennen kaikkea hidas ja haavoit­tu­va. En myöskään usko, että kymme­nen tuhat­ta ihmistä kul­jete­taan Laa­jasa­losta päivit­täin töi­hin helikopter­il­la ihan lähitulevaisuudessa.

  47. Kivi­hi­ili muuten on nykyään Euroopas­sa hyvin hal­pa polt­toaine, jos sitä ei verote­ta hengiltä, kuten Suomessa.

    Maakaa­sun vuo­den keski­hin­ta EU:ssa on ollut noin 8 euroa per MMBTU eli noin 27 euroa per läm­pö MWh ja Suomes­sa maakaa­sun ener­giavero on 6,65 euroa per MWh ja hiilid­iok­sivero 8,71 euroa per MWh, yhteen­sä 15,4 euroa per Mwh. Yhteen­sä kaa­sun hin­ta ener­gia- ja hiilid­iok­sidi­veroi­neen on ollut Suomes­sa noin 42,5 euroa per MWh lämpöä.

    Kivi­hi­ili taas on viimeisen vuo­den aikana mak­sanut maail­man­markki­noil­la keskimäärin noin 50 euroa ton­ni eli noin 6,2 euroa per läm­pö MWh, sen verot ovat Suomes­sa 47,10 ja 106,14 euroa ton­nil­ta eli verot ovat yhteen­sä 18,8 euroa per läm­pö MWh. Yhteen­sä hiilen hin­ta veroi­neen on Suomes­sa noin 25 euroa per MWh lämpöä.

    Toki ener­giantuotan­non kan­nat­tavu­us ei ole pitkässä juok­sus­sa ihan pelkästään polt­toaineen hin­nas­ta riip­pu­vaa, kos­ka hiilivoimaloil­la on korkeam­mat ylläpi­toku­lut, ne ovat kallimpia rak­en­taa ja polt­toaineen kul­je­tus mak­saa enem­män kuin kaa­su­voimaloil­la sekä toisaal­ta juuri nyt hiili on äärim­mäisen halpaa. 

    Suomen ener­giapoli­ti­ikkaa arvioitaes­sa kan­nat­taa huomioi­da vielä puu, jol­la ei ole ener­gia- ja hiilid­iok­sidi­vero­ja ollenkaan ja tuulivoima, jota tue­taan voimakkaasti syöt­tö­tar­if­fil­la eli vero­tus on taval­laan negatiivinen. 

    Polt­toain­evero­jen ero onkin todel­la val­ta­va, kun tuulivoimaa tue­taan, ener­gia­pu­u­ta verote­taan 0 %, maakaa­sua verote­taan noin 60 % ja kivi­hi­iltä verote­taan noin 300 % polt­toainei­den markkinahinnasta.

    Kun kat­soo Suomen ener­giantuotan­toa huo­maa, että val­ta­vat erot eri polt­toainei­den verois­sa tekevät ener­giantuotan­nos­ta hiililauh­teel­la kan­nat­tam­a­ton­ta, vaik­ka juuri nyt itse hiili ei mak­sa paljon mitään, neljä­sosan kaa­sun hin­nas­ta, ja van­hat voimalatkin oli­si­vat edullisia oper­oi­da, jos niitä ei puret­taisi vero­tuk­sen takia. 

    Hiilivoiman alasajo ja sen kulu­tushui­pus­sa koh­ta aiheut­ta­ma sähköpu­la onkin ihan puh­das poli­it­ti­nen val­in­ta, joka on tehty verotuksella. 

    Jos ener­giantuotan­non vero­tus perus­tu­isi esimerkik­si polt­toaineen arvoon, tuotan­toku­lui­hin, kuten alv, tai tuotet­tuun sähköen­er­giaan, ener­gia­markki­noil­la tehtäisi­in aivan toisen­laisia val­in­to­ja ja ener­giaa tuotet­taisi­in kokon­aisu­udessaan huo­mat­tavasti edullisem­min ja samal­la sähkön lop­pumisen ris­ki olisi paljon pienempi.

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Pet­teri: verote­taanko hiiltä lauhdetuotannossa? 

    Oops.… Paha väärinymmär­rys min­ul­ta .….. Tuo ener­gia- ja hiilid­iok­sidi­vero­tus ei taidakaan koskea pelkän sähkön tuotan­toa eli haukuin siis ihan väärää puuta.

    Sinän­sä kyl­lä on vähän outoa, ettei nykyisel­lä hiilen ja päästöoikeuk­sien hin­nal­lakaan lauhdet­ta tuote­ta, ilmeis­es­ti voimalat ovat kovin syväl­lä koi­pus­sis­sa ja osa purettu.

    Kun hiilen hin­ta on tipah­tanut 60 % kolmes­sa vuodessa ja päästöoikeudet myös 60 %, pitäisi hiililauhde­tuotan­non viimeisen vuo­den keski­hin­nal­la olla jo selvästi kan­nat­tavaa, van­hois­sa voimalois­sa. Toki nyt tul­lut huip­puku­lu­tus ja hyvät hin­nat ovat var­maan tulleet tuot­ta­jillekin yllärinä. 

    Jos Suomen joitain hiilivoimaloi­ta pystytään vielä siedet­tävil­lä otta­maan käyt­töön var­maan muu­ta­ma ote­taan käyt­töön jo ensi talveksi.

    1. Olin joskus Mankala OPy:n hal­li­tuk­ses­sa. Mankala on Helenin tytäry­htiö, johon on keskitet­ty Helsin­gin ulkop­uolel­la sijait­se­vien voimaloide (osa)omistus, kuten Mankalan kos­ki ja TVO:n ydin­voimalat ja tuulivoimalat. Omis­tuk­seen kuu­luin myös osu­us Parin hiililauhde­voimalas­ta. Kaik­ista näistä yhtiö sai osakku­ussähköä omakus­tan­nushin­nal­la. Mieleen jäi, että yht­enä vuote­na tuon Porin yksikön voimalan sähkö mak­soi 70 €/MWh. On todel­la kallista pitää voimalaa käyt­tö­valmi­ina koko vuosi ja käyt­tää sitä vuodessa kak­si viikkoa.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Mui­s­tat nuo ver­tailut aivan väärin. Laut­tavai­h­toe­hto ei pelit­tänyt lainkaan, oli ennen kaikkea hidas ja haavoit­tu­va. En myöskään usko, että kymme­nen tuhat­ta ihmistä kul­jete­taan Laa­jasa­losta päivit­täin töi­hin helikopter­il­la ihan lähitulevaisuudessa.

    Taitaa olla maakravut pelaa­mas­sa, jos peli näyttää/saadaan näyt­tämään sujumattomalta.

    Esimerkik­si New Yorkissa asia on nähty ehkä hie­man toisin. Kan­nat­taa lukea mitä esim. lainaa­mani lähde vähän jäl­jem­pänä ker­too Stat­en Island’in lau­tas­ta (Stat­en Island fer­ry, ks. alla).

    Kun ao. tek­stin kohdan “5 mile, 25 minute ride” muun­taa esimerkik­si välille Kata­jan­nok­ka-Laa­jasa­lo, saadaan yllät­täen jälkim­mäiselle, muis­taak­seni noin 1.6 kilo­metrin matkalle keskimääräisek­si mat­ka-ajak­si vain reilut 5 min­u­ut­tia (, kiihdy­tyk­set, hidas­tuk­set sekä vakionopeusajo erik­seen huomioimal­la ehkä hitunen enemmän).

    Jos on isom­pi kiire, ja enem­män (eli tarpeek­si) mak­sukykyä, käyt­tää mm. NY:ssä moni kopte­ria liikku­miseen­sa jo nyt.

    Kumpi on haavoit­tuvampi, ratikkasil­ta vai yhtä use­am­man lau­tan laut­ta­jär­jestelmä, jon­ka kap­a­siteet­tia voidaan aina tarpeen mukaan josu­tavasti kas­vat­taa, siirtää ja parantaa? 

    Kun raitio­vaunu hyy­tyy esim. sil­lan kiskoille, tai kiskoille ilmaan­tuu mikä muu hyvän­sä este, on sys­tee­mi aut­ta­mat­ta tukos­sa, jol­loin takana tule­vat vaunut pääse siitä paikas­ta ohi. Laut­ta voi sen sijaan tarvit­taes­sa kiertää esteet, ja tarpeen vaaties­sa se voidaan siirtää uudelle reit­ille. Ainakin paljon helpom­min kuin yli 200 miljoon­aa euroa mak­sa­va silta.

    Tässä lain­aus läh­teestä (“www.siferry.com”):
    “Today the Stat­en Island Fer­ry pro­vides 22 mil­lion peo­ple a year (70,000 pas­sen­gers a day not includ­ing week­end days) with fer­ry ser­vice between St. George on Stat­en Island and White­hall Street in low­er Man­hat­tan. The fer­ry is the only non-vehic­u­lar mode of trans­porta­tion between Stat­en Island and Manhattan. 

    NYC DOT oper­ates and main­tains the nine ves­sel fleet as well as the St. George Fer­ry Ter­mi­nal on Stat­en Island, White­hall Fer­ry Ter­mi­nal in Man­hat­tan, the City Island and Hart Island Facil­i­ties, The Bat­tery Mar­itime Build­ing and all float­ing dock build­ing equipment. 

    The Stat­en Island Fer­ry is run by the City of New York for one prag­mat­ic rea­son: To trans­port Stat­en Islanders to and from Man­hat­tan. Yet, the 5 mile, 25 minute ride also pro­vides a majes­tic view of New York Har­bor and a no-has­sle, even roman­tic, boat ride, for free! One guide book calls it “One of the world’s great­est (and short­est) water voy­ages.” From the deck of the fer­ry you will have a per­fect view of The Stat­ue of Lib­er­ty and Ellis Island. You’ll see the sky­scrap­ers and bridges of Low­er Man­hat­tan reced­ing as you pull away and com­ing into focus again as you return. 

    A typ­i­cal week­day sched­ule involves the use of five boats to trans­port approx­i­mate­ly 70,000 pas­sen­gers dai­ly (109 dai­ly trips). Dur­ing the day, between rush hours, boats are reg­u­lar­ly fueled and main­te­nance work is per­formed. Ter­mi­nals are cleaned around the clock and rou­tine ter­mi­nal main­te­nance is per­formed on the day shift. On week­ends, four boats are used (88 trips each Sat­ur­day and 82 trips each Sun­day). About 37,180 trips are made annually.” 

    PS. Mm. Nor­jas­sa, Ruot­sis­sa ja jo muual­lakin, on otet­tu käyt­töön sekä akkukäyt­töisiä laut­to­ja että hybride­jä, jot­ka voivat kulkea sähkön voimalla.

    1. Lautt­tavai­h­toe­hdon opn­ge­ol­ma oli siinä, miten ne neljä bis­sioa pää­sevät pois Kata­janokalta, jos­sa juuri laut­ta tyh­jen­tää rekko­ja ja henkil­löau­to­ja. Vielä pahempi ongela koituu siitä, miten bus­sit tule­vaty ajois­sa lau­talle. Sitä viimeistä ruuhkaan juut­tunut­ta pitää odotel­la ja odotella.

  50. Pitäisi pyrk­iä tuot­ta­maan hal­paa ener­giaa varas­toon, jota voidaan sit­ten hyö­dyn­tää pakkaspäivinä.

    Ehdot­taisin mm. mas­si­ivista aurinkovoiman lisäämistä, kos­ka sen raken­nuskus­tan­nuk­set ovat alhaiset ja struk­tu­u­rit aika yksinkertaisia.

    Kemi­jokea voisi kyl­lä surut­ta kehit­tää edelleen Rovaniemeltä ylävir­taan. Jonkin­lainen sopimus, että kalati­et Rovaniemelle saak­ka, jos­ta mer­ilo­het ja ‑taimenet pää­sevät Ounasjo­keen kutemaan ja sit­ten voimay­htiö saisi rak­en­taa lisää altai­ta veden (ener­gian) varastointiin.

    Mer­ilo­h­ta ruokapöyti­in ja puh­das­ta ener­giaa töpse­lei­hin (säätöen­er­giak­si).

    Kaikkea vas­tus­ta­mal­la ei päästä ikinä mihinkään tulokseen.

  51. Stat­en Island Fer­ryn moot­to­ri­a­joneu­voli­ikenne on varsin vähäistä, kos­ka ei siel­lä Man­hat­tanin päässä kan­na­ta autol­la liikkua, ellei ole pakko (ja mui­hin suun­ti­in pääsee sil­to­ja pitkin). Palve­lu­ta­so on aika heikko, bot­s­ki puolen tun­nin (ark­isin ruuh­ka-aikaan vartin) välein. Jotain yhtey­den houkut­tele­vu­ud­es­ta ker­tonee sekin, että asun­to­jen kesk­ineliöhin­nat laut­tay­htey­den Man­hat­tanin päässä ovat yli kymp­pi­ton­nin (USD/m2) ja Stat­en Islandin päässä alle kah­den ton­nin. (Muista New York Cityn borough’ista poiketen Stat­en Islandil­la on muuten aika vakaa republikaanienemmistö…)

    Kru­unuvuoren­ran­nas­ta ja uud­es­ta Laa­jasa­losta yleisem­min kai nimeno­maan ei halu­ta uut­ta lähiötä entis­ten jatkoksi.

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Lautt­tavai­h­toe­hdon opn­ge­ol­ma oli siinä, miten ne neljä bis­sioa pää­sevät pois Kata­janokalta, jos­sa juuri laut­ta tyh­jen­tää rekko­ja ja henkil­löau­to­ja. Vielä pahempi ongela koituu siitä, miten bus­sit tule­vaty ajois­sa lau­talle. Sitä viimeistä ruuhkaan juut­tunut­ta pitää odotel­la ja odotella. 

    Mik­si? Ei tarvitse var­maankaan odotel­la kauem­min, kuin älyli­iken­teen uusimpia sovel­lu­tuk­sia, joista yksi voisi liiken­neku­van ja “bussin” saa­pumisa­jan luotet­ta­van ennus­teen perus­teel­la ker­toa se ‘Laa­jasa­lon lau­talle’, jos­sa voitaisi­in päätel­lä, kan­nat­taako odotel­la vai lähteä. Sekä välit­tää tieto bus­sille, ettei sen kus­ki ja matkus­ta­jat turhan päiten mure­h­di ruuhkas­sa tai edelli­nen yritä ajaa ‘nas­ta lau­das­sa’, jos laut­ta jo ehti lähteä.

    Eikö kukaan ole vielä keksinyt bussikaistoja?

    Jos silti näyt­tää siltä, että isom­pi bussilla/metrolla/ratikalla/ jalan tule­va ryh­mä myöhästyy pahasti, eikö se pahasti myöhästyvä “bus­si” voi sit­ten jät­tää matkus­ta­jansa ter­mi­naali­in odot­ta­maan seu­raavaa ‘Laa­jasa­lon laut­taa’, joka saa­punee tuos­sa tapauk­ses­sa kuitenkin kyseisen lauttare­itin nor­maalia vuoroväliä nopeam­min? Jos val­i­taan tuolle välille riit­tävän mon­ta laut­taa ja laut­ta­malli, joka ei kul­je­ta ker­ral­laan turhan mon­ta, tai yhtään bus­sia, voisi ajatel­la sys­teemin pelit­tävän parem­min. Mik­sei näitä mui­ta vai­h­toe­hto­ja tutkit­tu? Oliko lähtöspeksit (jälleen ker­ran) liian jäykästi rajattu?

    Pitäisikö lait­taa fik­sum­mat, mm. mul­ti­modaalili­iken­teen logis­ti­ikkaa, liiken­netekni­ikkaa ja lai­vatekni­ikkaa osaa­vat ja ymmärtävät tohtorit/diplo­mi-insinöörit/insinöörit/teknikot/kek­si­jät ja ideanikkar­it töi­hin, tai miet­timään asioi­ta edes toisen ker­ran. Tässä olisi pitänyt kehit­tää fik­su liiken­nesy­see­mi. Siihen vaa­di­taan rit­tävän laa­jaa osaamista. Suomes­ta sitä luulisi löytyvän.

    Hom­ma voisi toki ‘pelit­tää’ ilmeis­es­ti parhait­en sil­loin, kun “bussin” tai “ratikan” tul­tua lau­tan luo, ja matkus­ta­jien siir­ryt­tyä siihen, laut­ta lähtisi aina saman tien jatka­maan matkaa. Tämä onnis­tuu ehkä parhait­en sil­loin jos kap­a­siteet­ti on molem­mil­la saman­su­u­ru­inen. Yhden isom­man bus­sil­lisen tai ratikallisen laut­ta (ja rapi­at päälle). 

    Muis­tan luke­neeni joskus jostain, että itse liikenopeus ei ole se tärkein point­ti, vaan vaikutel­ma siitä, että ollaan jatku­vas­sa liik­keessä. Odot­telu pitkään on nyky­ih­miselle Helsingis­sä pahas­ta. Ter­mi­naali­in vain sel­l­aiset screen­it, joista näkyvä maisemien muu­tos” antaisi tuon tarvit­ta­van illu­u­sion liik­keestä jo ter­mi­naalis­sa. Eivätköhän myös älyli­ikenne ja muut tekni­ikan suo­mat mah­dol­lisu­udet sekä ajoituksen/mitoituksen ja nopeu­den vai­h­toe­hdot (ja säätö) anna riit­tävät eväät järkevään ratkaisuun.

  53. LK: Ehdot­taisin mm. mas­si­ivista aurinkovoiman lisäämistä, kos­ka sen raken­nuskus­tan­nuk­set ovat alhaiset ja struk­tu­u­rit aika yksinkertaisia.

    Olet valitet­tavasti väärässä. Mas­si­ivisen aurinkovoimalan perus­tamiskus­tan­nuk­set ovat niin korkeat, että se ei mah­du lainkaan opti­maaliseen sähkön­tuotan­topalet­ti­in. Sama kos­kee tuulivoimaa, mut­ta erit­täin korkeil­la syöt­tö­tar­if­feil­la se on saatu mukaan kuvioi­hin. Sama kos­kee myös uut­ta ydin­voimaa, se alkaa jo hin­noitel­la itseään ulos. Mitään var­teenotet­tavaa ei siis jääne jäljelle? 

    Keskite­tyt aurinkovoimalat ovat siis ener­giat­aloudel­lis­es­ti kanat­ta­mat­to­mia, ja toki myös taloko­htaiset pikku­pa­neel­it. Mut­ta jos varakas kansalainen oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan sel­l­aisen han­kkii katolleen, niin kyl­lähän sel­l­ais­ten sum­matuotan­to sähkön kokon­ais­tuotan­to­tarvet­ta pudot­taa. Aurinopa­neel­ien virit­tämisessä on pon­ti­me­na oman sähkölaskun pienetämi­nen. Kun las­kee ener­gia­mak­sun, siir­tomak­sun ja vero­jen muut­tu­va osu­u­den säästön, itse tuote­tulle sähkölle saa todel­la hyvän hin­nan. Liike­taloudel­lis­es­ti se ei kuitenkaan kannata.

  54. Veikko Kekko­nen: Olet valitet­tavasti väärässä. Mas­si­ivisen aurinkovoimalan perus­tamiskus­tan­nuk­set ovat niin korkeat, että se ei mah­du lainkaan opti­maaliseen sähköntuotantopalettiin.

    Ehdotin mas­si­ivista aurinkovoiman lisäämistä.

    En ehdot­tanut mas­sivisen aurinkovoimalan rakentamista.….

    Ei kai tavoite edes ole rak­en­taa suuria aurinkovoimaloi­ta, vaan hyö­dyn­tää aurinkovoima kaikkial­la, mis­sä on jouten ole­vaa pintaa.

  55. Olk­ilu­o­to 3:n ja Han­hikiv­en ydin­voimaloiden kan­nat­tavu­ud­es­ta kan­nat­taa minus­ta puhua vah­val­la äänen­pain­ol­la vas­ta 15 vuo­den kulut­tua. Ympäristö ehtii muut­tua — tuotan­toka­p­a­siteetin muu­tok­set meil­lä ja muual­la, kulu­tuk­sen siir­tymä fos­si­il­i­sista sähköön ja niin edelleen. Jos tietoa on (kuten näyt­täisi ole­van) kan­nat­taa jät­tää päivä­työ ja lait­taa säästön­sä futuurikauppaan.

    Kulu­tusym­päristön osalta ko. ydin­voimaloiden osalta yksi mega­tren­di on liiken­teen väistämät­tömältä näyt­tävä sähköistymi­nen. Esimerkik­si yksi sähkö(henkilö)auto lisää sähkön vuosiku­lu­tus­ta n. riv­i­taloa­sun­non ver­ran. (Näkemäni kulu­tus­luke­mat tosin ovat etenkin talvikäytön osalta puut­teel­lisia ja ylioptimistisia.) 

    Pari Tes­laa Kau­ni­ai­sis­sa ei saa kysyn­täpi­ikkiä aikaan, mut­ta jos val­tio läh­tee Nor­jan tapaan sub­ven­tion tielle — siir­tyy kysyn­tää hel­posti varas­toitavas­ta ener­gias­ta ongel­mallisem­min purkitet­tavaan sähköön. Siinäpä pään­vaivaa ener­giaku­lu­tus­ta laskeville!

  56. Veikko Kekko­nen: Näin­hän se on. Jos Hanasaari raken­netaan täy­teen asun­to­ja ja tehdään Kru­unuvuoren sil­ta, menetetään iki­a­joik­si pääkaupunkiseudun toinen voimalaito­spaik­ka (syväväylän var­rel­la ja kiin­ni kaukoläm­mön runk­iverkos­sa, Vuosaar­i­han on liian kaukana läm­mönku­lu­tuk­sen keskip­is­teestä). Se toinen, Salmisaari seu­ran­nee pian perässä. Syytä muut­taa pian maaseudulle, jos­sa voi itse vas­ta­ta omas­ta energiastaan.

    Jos jatkos­sa päädytään kemi­al­liseen tai ter­mo­dy­naamiseen ener­gian varas­toin­ti­in, kaupunkikaa­su tai vaik­ka parafi­i­ni, niin säil­iöt voidaan louhia minne vaan ja muu­ta­man kil­san putket eivä ole merkit­tävä kus­tan­nus tai aiheuta hävikkiä. Ener­giaa ei siis tarvitse enää tuo­da syväsatamaan.

Vastaa käyttäjälle Petteri Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.