Sähkömarkkinoilla on jännää

7.1.2016 · Aihe: _ 

Sähkönkulutus Suomessa ylitti 15 000 MW

Suomessa tuotanto on vähän alle 11 000 MW. Koko normaali kapåasiteetti on käytössä. Jopa lauhdevoimaa on 644 MW. Suomeen syötetään sähköä johdot punaisena Virosta, Venäjältä ja Ruotsista. Suomi taas auttaa vähän Pohjois-Norjaa. Hyvin vielä toimii, eikä Fingrid ole ymmärtääkseni käynnistänyt varavoimaloitaan, kuten Kellosaaren kaasuturbiinia. Sähkön hintakin on pysynyt kohtuullisena, alle 100 €/MWh.

Voimajärjestelmän tila

Pohjoismaat ja Baltia ovat kokonaisuutena samaa hinta-aluetta – siirtokapasiteetti siis riittää – paitsi, että Lounais-Norjassa ja Jyllanniissa sähkö on olennaisesti halvempaa. Siirtoyhteys jumittaa siis Norjan ja Tanskan sisällä. Lounas-Norjasta ei pystytä syöttämään tarpeeksi sähköä Osloon vaan sitä myydään halvalla Hollantiin.

= = =

aluehinnatNopeasti muuttuvia nuo tilanteet ovat. Kymmenen minuuttia myöhemmin sähkön aluehinta oli Suomessa laskenut alle 70 euron ja Oslo oli irtaantunut hinta-alueesta omaksi hinta-alueekseen, jossa hinta oli vain vähän kalliimpi kuin Lounas-Norjassa, alle 30 euroa.

Kommentit

69 Vastausta artikkeliin “Sähkömarkkinoilla on jännää”

  1. Pekka Pietilä kirjoitti 7.1.2016 kello 20:30

    Näin jännästi kävi, kun vihreät ovat saaneet vaikuttaa sähkömarkkinoihin. Kun käytetyn sähkön hinta muodostuu kulutetusta sähkösta ja siirrosta on Suomeen avautunut tyhjänpäiväisten siirtojen markkinat ja siirroista raha menee Fingridin omistajille Ruotsiin. Pienet ropot eli kulunut sähkö hintoineen jää SUOMIPojujen riemuksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  2. LK kirjoitti 7.1.2016 kello 20:55

    Venäjällä on aika mukava ruuvi käytössään Suomen ohjaamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  3. Petteri kirjoitti 7.1.2016 kello 21:04

    Nämä ovat niitä päiviä, jolloin tuulivoimahullutus taas näyttää todellisen viimansa.

    Tuuli- ja aurinkovoimaa on viime vuosina tuettu muun muassa syöttötariffilla. Viime päivinä kun sähkönkulutus on huipussa on tuulivoiman 700MW kapasiteetista ollut käytettävissä 100-160 MW eli 15-20% ja aurinkoenergian tuotanto on lähellä nollaa.

    Sama ilmiö esiintyy aina kun Suomen sähkönkulutus on pakkasilla huipussaan, silloin ei tuule eikä aurinko paista ja se tarkoittaa että lähes koko tuuli- ja aurinkoenergian kapasiteetille pitää olla hyvin kallista varavoimaa, jota käytetään vain hyvin harvoin.

    Tuuli- ja aurinkoenergian syöttötariffista olisikin syytä luopua ja keskittyä sellaisiin energiamuotoihin, jotka toimivat huippukuorman aikaan.

    Tänään on myös nähty, että kuvitelma sähkön huippukulutuksen pienenemisestä ei pidä paikkaansa. Suomen huoltovarmuuden parantamiseksi olisikin syytä saada pari lisäydinvoimalaa rakenteille Olkiluoto 3:n ja Fennovoiman lisäksi, jotta energia riittää Suomessa tulevaisuudessa paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 59

  4. spottu kirjoitti 7.1.2016 kello 21:35

    Tämä päivä on sikäli harvinainen että Suomi on ollut samassa hinta-alueessa Ruotsin kanssa suuren osan päivää, ei tosin enää. Huomenna 8.1. ollaankin sitten irti Ruotsista koko päivän s.e. aamukahdeksalta (Suomen aikaa) Suomessa maksetaan Ruotsiin verrattuna sähköstä yli kolminkertaista hintaa, kun aamuvarhaisella on selvitty tuplahinnalla. Sähkön hinnan tyypillinen Suomi-lisä on huomenna 50-100%. Kenelle tästä voi valittaa?

    Huomisen hintoja ja ELSPOT-historiaa voi seurata täältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  5. Rolle kirjoitti 7.1.2016 kello 21:41

    Paino tuolla huomiolla, että hnta on kohtuullinen. Fgn turbiinit ovat häiriötilanteita varten. Oletettavasti teollisuus on oppinut ottamaan toiminnassaan sähkönhintavaihtelut huomioon, ja osallistuu aktiivisesti markkinalle. 100 euroa oli ilmeisesti kipuraja jollekin suurelle sähkönostajalle, kun hinta siihen monena tuntina päätyi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  6. Rolle kirjoitti 7.1.2016 kello 22:45

    Pekka Pietilä:
    Näin jännästi kävi,
    Fingridin omistajille Ruotsiin. Pienet ropot eli kulunut sähkö hintoineen jää SUOMIPojujen riemuksi.

    Mikäköhän FGn omistajista on ruotsalainen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  7. Rolle kirjoitti 7.1.2016 kello 22:49

    spottu:
    Tämä päivä on sikäli harvinainen että Suomi on ollut samassa hinta-alueessa Ruotsin kanssa suuren osan päivää, ei tosin enää. Huomenna.

    Kenelle tästä voi valittaa?

    Kannattaa aloittaa Jumalasta, joka soi Suomeen vähemmän korkeuseroja kuin SE ja NO, ja jatkaa esi-isistäsi, jotka tänne päätyivät naapurimaiden sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  8. Mikko kirjoitti 7.1.2016 kello 23:23

    OL3:sen valmistuminen käytännössä poistaa Venäjä riippuvuuden. Mikäli siis sähkön tuonti Ruotsista onnistuu jatkossakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  9. JY kirjoitti 8.1.2016 kello 7:53

    Petteri:
    aurinkoenergian tuotanto on lähellä nollaa.

    Suvilahden aurinkovoimlala tuotti eilen 6 kWh sähköä. Minun maalämpöpumppu hotkaisee tuon määrän puolessa tunnissa näillä keleillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  10. sari kirjoitti 8.1.2016 kello 9:21

    minua jännittää tätä enemmän vaihtotase joka jokaisen tuodun kilowattitunnin kautta pienenee. Valtion velka saattaisi olla kotimaista velkaa ja sitä olisi vähemmän.

    Laskekaapa minua peremmin näitä osaavat millainen olisi valtion taloudellinen tila jos OL3 olisi pyörinyt aikataulussaan ja muuten olisi päästy kotimaisen energian käytön ( esim turve, jäte,uusi vesivoima, hake jne..) kautta edes sähköomavaraisuuteen.

    Maahan olisi voitu tehdä esim. voimalaitosinvestointeja kun ko. sähköön käytetyt pääomat olisivat jääneet suomeen.

    olisiko energiapolitiikalla ollut vaikutusta nykyiseen talousahdinkoon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  11. Syltty kirjoitti 8.1.2016 kello 9:44

    Suomessa ei nyt vissiin ole oikein ajateltu seuraavaa kokonaisuutta:

    1. Tukipolitiikka ohjaa rakentamaa rakentamaan voimaloita, jotka eivät tuota sähköä huippukulutuksen aikaan
    2. kohdan 1 tukipolitiikka myös ajaa alas sellaisia voimalaitoksia, jotka tuottavat sähköä huippukulutuksen aikaan
    3. veropolitiikaa ohjaa voimakkaasti talonlämmityksessä käyttämään lämmitystapoja, jotka muuttuvat kovilla pakkasilla joko kokonaan suoraksi sähkölämmitykseksi (ilmalämpöpumput) tai tarvittavan lisäpotkun osalta sähkölämmitykseksi, kun kapasitetti loppuu kesken (maalämpöpumput, poistoilmalämpöpumput).
    4. samaan aikaan veropolitiikka on kannustanut luopumaan öljylämmityksestä, lämmitysmuodosta joka ei nosta huippukulutuksen aikana sähkönkulutusta.

    Kun pakkaspäivien voimalakapasiteettia ajetaan tarkoituksellisesti alas ja samaan aikaan muutetaan pakkaspäivien lämmitystä suoraksi sähkölämmitykseksi, niin eipä se mikään ihme ole jos oma tuotanto vähenee ja kulutus kasvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  12. Koti-isä kirjoitti 8.1.2016 kello 10:54

    Rolle:
    Oletettavasti teollisuus on oppinut ottamaan toiminnassaan sähkönhintavaihtelut huomioon, ja osallistuu aktiivisesti markkinalle. 100 euroa oli ilmeisesti kipuraja jollekin suurelle sähkönostajalle, kun hinta siihen monena tuntina päätyi.

    Erinomainen huomio. Myös kulutus voi joustaa. Ja tulevaisuudessa tulee joustamaan yhä enemmän, kiitos älykkäämpien sähköverkkojen. Kaiken ei oikeasti tarvitse toimia aina ja kaikissa olosuhteissa 100% teholla. Jouston varaa on läpi yhteiskunnan lähes loputtomasti.

    Vanha jäykkä järjestelmä, jossa rannikon hiilivoimalat seisoivat suuren osan vuodesta käyttämättä odottamassa muutaman viikon pakkaskelejä, oli suunnatonta resurssien tuhlausta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  13. Tomi kirjoitti 8.1.2016 kello 10:59

    Mikko:
    OL3:sen valmistuminen käytännössä poistaa Venäjä riippuvuuden. Mikäli siis sähkön tuonti Ruotsista onnistuu jatkossakin.

    Minkä takia ostaa kallista sähköä Ruotsista, kun sitä saa halvemmalla idästä? Ja onneksi saa, muuten olisi kylmää..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  14. Ville Hellman kirjoitti 8.1.2016 kello 11:34

    Uusiutuvien energian tuotantomuotojen (tuuli, aurinko, aalto) avuksi tarvitaan säätövoimaa, mutta myös hintamekanismi leikkaa kulutushuippuja ja tasaa kulutusta. Sähkön kysynnän hintajousto on ollut perinteisesti pientä, koska säätäminen ei kata palkkakustannuksia ja sen vuoksi kulutushuippujen leikkaamiseen tarvitaan automatiikkaa. Tähän tarpeeseen kehitimme iPower SähköVahti palvelun.

    SähköVahti selvittää sähkön pörssihinnan ja lämmittää vain edullisten tuntien aikaan. Automatiikka ohjaa varaavien lämmistysjärjestelmien kytkimiä. iPower siirtää kulutuksen vuorokauden niiden tuntien aikaa jolloin sähköä on tarjolla edulliseen hintaan. Yleensä tämä korreloi myös pienten CO2 päästöjen kanssa, koska kulutushuipuissa tarvitaan kivihiilen ja kaasun polttoa, eli automatiikka “vihertää” energian kulutusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  15. JTS kirjoitti 8.1.2016 kello 13:24

    Monenakohan päivänä Fennovoiman omistajat saavat sen 50 euroa omistamastaan sähköstä?
    Sähkömarkkina alkaa viimeinkin toimimaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2016 kello 13:39

    Monenakohan päivänä Fennovoiman omistajat saavat sen 50 euroa omistamastaan sähköstä?

    Ainakaan juuri nyt eivät saisi, 46,22 €/MWh.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Pete kirjoitti 8.1.2016 kello 13:58

    Petteri:

    Tänään on myös nähty, että kuvitelma sähkön huippukulutuksen pienenemisestä ei pidä paikkaansa. Suomen huoltovarmuuden parantamiseksi olisikin syytä saada pari lisäydinvoimalaa rakenteille Olkiluoto 3:n ja Fennovoiman lisäksi, jotta energia riittää Suomessa tulevaisuudessa paremmin.

    Naulan kantaan, Petteri!

    Pyyntö Osmolle: sinä kun olet vaikutusvaltainen tolkun mies, niin yritä puhua järkeä vihreiden keskuuteen koskien näitä energiakysymyksiä. Ydinvoiman vastustamisessa ei ole kerta kaikkiaan mitään järkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2016 kello 16:03

    Pyyntö Osmolle: sinä kun olet vaikutusvaltainen tolkun mies, niin yritä puhua järkeä vihreiden keskuuteen koskien näitä energiakysymyksiä. Ydinvoiman vastustamisessa ei ole kerta kaikkiaan mitään järkeä.

    Vihreistäkö se nyt onkin kiinni? Ymmärtääkseni meillä on rakenteilla yksi ydimnvoimala, Fennovoima yhrfittää parsia hanketta kasaan ja etsii tuomioistuimen avulla sille rahoittajia. Olkiluoto 4:lle oli lupa, mutta eivät halunneet rakentaa. Kuinka paljon meidän verkkoomme mahtuu ydinvoimaa itsensä kannatavaa? Ydinsähkön omakustannushinta on vähintään 70 €/MWh, ellei Venäjä sitä subventoi. Sellaiset hinnat ovat harvinaisia. Huomiseksi ennustettu keskihinta on 34 €/MWh.
    Muutaman päivän kulutushuipun leikkamiseksi ydinvoimala on vähän kallis ratkaisu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. LK kirjoitti 8.1.2016 kello 14:32

    sari:
    minua jännittää tätä enemmän vaihtotase joka jokaisen tuodun kilowattitunnin kautta pienenee. Valtion velka saattaisi olla kotimaista velkaa ja sitä olisi vähemmän.

    Laskekaapa minua peremmin näitä osaavat millainen olisi valtion taloudellinen tila jos OL3 olisi pyörinyt aikataulussaan ja muuten olisi päästy kotimaisen energian käytön ( esim turve, jäte,uusi vesivoima, hake jne..) kautta edes sähköomavaraisuuteen.

    Maahan olisi voitu tehdäesim. voimalaitosinvestointeja kun ko. sähköön käytetyt pääomat olisivat jääneet suomeen.

    olisiko energiapolitiikalla ollut vaikutusta nykyiseen talousahdinkoon?

    Jos Suomen ydinvoima korvattaisiin metsähakkeella, niin kuvitteellinen rekkajono kiertäisi kahdesti maapallon ympäri…

    Uraaniahan löytyy toki Suomestakin, mutta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  20. Petteri kirjoitti 8.1.2016 kello 15:50

    Suomen sähkömarkkinat on saatu ihan sekaisin tukemalla tuulivoimaa, joka ei tuota huipputehoa ja samalla ajamalla alas hiililauhdevoima.

    Kun samaan aikaan on suosittu lämpöpumppuja, jotka eivät toimi kovimmalla pakkasella, vaan siirrytään suoraan sähkölämmitykseen, huippukulutusongelma on räjähtämässä käsiin.

    Nykyinen sähköpolitiikka on tulossa tiensä päähän, emme voi Suomessa ottaa sähkömarkkinoissa mallia Saksasta tai muusta Keski-Euroopasta, jossa pahimpina pakkaspäivinä ylimääräinen lämpö tuotetaan pääosin suoralla kaasulämmityksellä ja kova pakkanen ei aiheuta vastaavaa sähkönkulutushuippua kuin Suomessa.

    Koska kaasulämmitys ei täällä Pohjan perukoilla ole suosiossa, pitää Suomessa olla sen verran sähköntuotannon huippukapasiteettia, että kovimmillakaan pakkasilla ei tule kylmä. Toki huippukulutusta voidaan tulevaisuudessa säätämällä leikata, mutta siinäkin tulee rajat vastaan, kun huipputehontarve näyttää vaan paisuvan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2016 kello 15:55

    Suomen sähkömarkkinat on saatu ihan sekaisin tukemalla tuulivoimaa, joka ei tuota huipputehoa ja samalla ajamalla alas hiililauhdevoima.
    Ne tuulivoiman 700 MW varmaankin ovat sähkömarkkina sekoittaneet? Aina päällä olevaa tehoa on ydinvoimaloissa enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Syltty kirjoitti 8.1.2016 kello 16:03

    Ville Hellman:
    Uusiutuvien energian tuotantomuotojen (tuuli, aurinko, aalto) avuksi tarvitaan säätövoimaa, mutta myös hintamekanismi leikkaa kulutushuippuja ja tasaa kulutusta.

    Eipä se hintamekanismi paljoa pakkaspäivien kulutusta voi leikata. Lämmitystä ei voi ihan hirveän pitkäksi ajaksi ajaa alas, eikä muutaman huippupäivän tkaia ole mitään järkeä investoida järjestelmiin. Jos sähköä kuluu vaikkapa 60 kWh lauhalla ja 160 kWh 30 asteen pakkasilla, niin vaikka tuosta 100 kWh leikkaisi/siirtäisi kulutusta jollain vippaskonstilla, niin ei sillä kovin kummoista investointia rahoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  23. Petteri kirjoitti 8.1.2016 kello 16:38

    Tuki

    Osmo Soininvaara:
    Ne tuulivoiman 700 MW varmaankin ovat sähkömarkkina sekoittaneet? Aina päällä olevaa tehoa on ydinvoimaloissa enemmän.

    Tuulivoiman tuki on kannustanut rakentamaan voimaloita, joille ei olisi muuten taloudellisia edellytyksiä, joiden sähköstä maksetaan valtavaa ylihintaa ja jotka vielä ovat suurelta osin poissa pelistä kulutushuipussa.

    Samalla hiilen käytölle on asetettu lisäveroja, joilla on tuhottu huippukapasiteettia ja tehty hiilestä keinotekoisesti kannattamaton polttoaine. Se on johtanut siihen, että sähkö on loppumassa kulutushuipuissa.

    Nyt tarvitaan politiiikaan nopea täyskäännös, jossa uuden tuulivoiman tuesta luovutaan, hiilivoiman hyvin korkeaa verotusta alennetaan ja maksetaan yrityksille riittävän huippukapasiteetin ylläpidosta, jotta sähkö ei pääse loppumaan.

    Toki epäilen, että politiikka ei muutu ennen kuin joudutaan sähkön säännöstelyyn pakkaskausina, se on edessä muutaman lähivuoden aikana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  24. Rolle kirjoitti 8.1.2016 kello 17:12

    Rolle: Kannattaa aloittaa Jumalasta, joka soi Suomeen vähemmän korkeuseroja kuin SE ja NO, ja jatkaa esi-isistäsi, jotka tänne päätyivät naapurimaiden sijaan.

    Lisäksi voi osoittaa valituksen Matti Vanhaselle, joka torppasi y-hankkeet 90-luvulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  25. a_l kirjoitti 8.1.2016 kello 17:31

    Sähkömarkkinan sotkemisesta on mukava aina syyttää sitä mikä sattuu sopimaan omaan ideologiaan. Todellisuus lienee tälläkin kertaa hieman monimutkaisempi.

    Tuotantopuolella OL3:n myöhästyminen ja syöttötariffin tukemana rakennettu tuulivoima estävät investoinnit muuhun voimantuotantoon. Uuden rakentamisen sijaan on vanhaa kapasiteettia poistettu käytöstä. Tuulivoima ei tosin auta kulutushuippujen tasaamiseen ja OL3:n pitäisi ensin valmistua.

    Osaltaan investointien vähyyteen on syynä pitkän laskukauden aiheuttama sähkön kysynnän lasku. Samalla muutokset lämmityksessä ovat kuitenkin saaneet aikaan korkeamman huipputehon tarpeen. Toisin sanoen sähkön kulutus on laskussa ja kysyntäpiikit entistä korkeammat.

    Hankala juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2016 kello 20:15

    Sähkön halpa hinta on johtanut siihen, että Helen korvaa Hanasaaren voimalaitoksen Vuosaareen rakennettavalla lampökattilalla. Helen sähkön tuotannon alasajoon on myhötävaikuttanut myös maan hallitus, joka on asettanut yhdistetylle sähkön ja lämmöntuotannolle erityisen hyötyveronb. Muissa maissa tätä energiansäästömuotoa tuetaan. Hallituksen tarkoituksena on ilmkeisesti ajaa alas koko kaukolämpöön perustuva sähköntuotanto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. spottu kirjoitti 8.1.2016 kello 17:55

    Osmo Soininvaara: Ne tuulivoiman 700 MW varmaankin ovat sähkömarkkina sekoittaneet?

    Ei kai tästä Nordpoolin alueella ole missään vaiheessa ollut epäselvyyttä:

    Second, the implications of subsidized entry can become convoluted if the supply mix
    changes dramatically. In the Nordic context, the pressure on the existing assets can be
    stated as an almost pure rent-transfer problem since the bulk of inframarginal production
    remains in the market. In particular, the hydro technology earns significant scarcity rents;
    the supply price is determined by the high marginal cost of the alternative technologies
    such as thermal power. Since the subsidies are targeted at alternative technologies that
    have low or even zero running costs, their entry to the market lowers the opportunity cost
    of hydro and thus subsidies to entrants become indirect taxes on hydro rents. The main
    incumbent technologies, most notably hydro and nuclear, are trapped to bear the cost
    of entry, so that estimating the subsidy-induced fall in prices identifies the rent transfer
    from producers to consumers.(lähde)

    Ruotsissa sähköntuottajat reagoivat muuttuneeseen tilanteeseen sulkemalla ydinvoimaloita, joka väistämättä korvautuu fossiilisella tuotannolla. En hämmästyisi jos aikanaan todettaisiin Nordpoolin alueella kulutetun sähkön tuotannon aiheuttamien CO2-päästöjen lisääntyneen kun valittu tuulivoimapolitiikka on tehnyt investoinnit a) ydinvoimaan ja b) yhteistuotantoon kannattamattomaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  28. Markku af Heurlin kirjoitti 8.1.2016 kello 18:08

    Katsoin kyllä vuoden 1992 tilastollisesta vuosikirjasta energiakulutuksemme 80-luvulla. Mutta se oli öljytonniekvivalentteian eikä ollut tietoa kapasitetista.

    Voisiko joku viisastehdä selkoa sähkön ja muiden energiamuotojen kulutuksestamme sanokaamme vuodesta 1965?

    Muistan keskustelun Helsinki-liikkeen palaverissa 1976. Muuan sähköinsinööri totesi, että kovimmalla kulutuksella ei kapasiteetista jää montaa kilowattia käyttämättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  29. Tapio kirjoitti 8.1.2016 kello 20:00

    Rolle:
    Paino tuolla huomiolla, että hnta on kohtuullinen. Fgn turbiinit ovat häiriötilanteita varten. Oletettavasti teollisuus on oppinut ottamaan toiminnassaan sähkönhintavaihtelut huomioon, ja osallistuu aktiivisesti markkinalle. 100 euroa oli ilmeisesti kipuraja jollekin suurelle sähkönostajalle, kun hinta siihen monena tuntina päätyi.

    Kyllä teollisuus on oppinut asian jo kymmeniä vuosia sitten. Sen takia suuret sähkönkäyyttäjät ovat mukana Olkiluoto 1…3:ssa ja Fennovoima 1:ssä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2016 kello 20:08

    Kyllä teollisuus on oppinut asian jo kymmeniä vuosia sitten. Sen takia suuret sähkönkäyyttäjät ovat mukana Olkiluoto 1…3:ssa ja Fennovoima 1:ssä.

    Montako yksityistä teollisuusyritystä on mukana Fennovoimassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Realisti kirjoitti 8.1.2016 kello 20:03

    Kovilla pakkasilla ei auta älykkäät sähköverkot jne. pipipalijutut. Vain kova sähköntuotanto polttamalla jotakin tai halkaisemalla ytimiä auttaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  32. Tapio kirjoitti 8.1.2016 kello 20:07

    Osmo Soininvaara: Muutaman päivän kulutushuipun leikkamiseksi ydinvoimala on vähän kallis ratkaisu.

    Saattaa olla, mutta mankala-sähkön hinta on ainakin aika hyvin ennustettavissa. Sillä on yllättävän paljon merkitystä järeässä teollisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  33. Rolle kirjoitti 8.1.2016 kello 20:43

    Osmo Soininvaara:
    Sähkön halpa hinta on johtanut siihen, että Helen korvaa Hanasaaren voimalaitoksen Vuosaareen rakennettavalla lampökattilalla. Helen sähkön tuotannon alasajoon on myhötävaikuttanut myös maan hallitus, joka on asettanut yhdistetylle sähkön ja lämmöntuotannolle erityisen hyötyveronb. Muissa maissa tätä energiansäästömuotoa tuetaan. Hallituksen tarkoituksena on ilmkeisesti ajaa alas koko kaukolämpöön perustuva sähköntuotanto.

    Ei pidä paikkaansa! Helen pistää Hanasaaren säppiin yksinomaan poliittisen hiili-allergian vuoksi. Vihreät ovat tässä yhteistuotannon tappotalkoissa erityisesti kunnostautuneet.

    “Kyllä se Hanasaaren hiilikasa minua niin hävettää…”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  34. Austrian kirjoitti 8.1.2016 kello 22:15

    Realisti:
    Kovilla pakkasilla ei auta älykkäät sähköverkot jne. pipipalijutut. Vain kova sähköntuotanto polttamalla jotakin tai halkaisemalla ytimiä auttaa

    Älykäs sähköverkko voi tuottaa sähköttömiä saarekkeita joksikin aikaa, jotta muualla riittää sähkö. Koko systeemi ei mene nutulleen silloin niin helposti…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  35. LK kirjoitti 8.1.2016 kello 23:47

    http://yle.fi/uutiset/merikarvialla_satoi_80_cm_lunta_tanaan__mahdollisesti_suomen_ennatys/8581971

    Mikäli Olkiluodossa on ongelmia, meri on sula ja sää kylmä, niin meille voi syntyä tilanne, jolloin Olkiluotoon ei päästä lumisateen vuoksi.

    Mitä, jos tämä 80 cm olisi satanut Helsinkiin?

    Ilmastonmuutos on meille ongelma ja pelkään pahoin, että tämä on vasta alkua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  36. Liian vanha kirjoitti 9.1.2016 kello 5:44

    Koti-isä: Erinomainen huomio. Myös kulutus voi joustaa. Ja tulevaisuudessa tulee joustamaan yhä enemmän, kiitos älykkäämpien sähköverkkojen. Kaiken ei oikeasti tarvitse toimia aina ja kaikissa olosuhteissa 100% teholla. Jouston varaa on läpi yhteiskunnan lähes loputtomasti.

    Älykäs sähköverkko merkitsee käytännössä käytön rajoituksia.

    Eli sähkö katkaistaan alue kerrallaan 1-4 tunniksi.

    Siinä sitten istut pimeässä kämpässä ilman tv:tä , radiota etc ellei satu olemaan isoa akkua ja älypuhelinta ja älypuhelimeen sopivaa tv-palvelua

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  37. Liian vanha kirjoitti 9.1.2016 kello 5:51

    Ja jos mennään sähkön käytön säätelyyn eli katkotaan sähköä muutamiksi tunneiksi niin vuorenvarmasti kohta joka parvekkeella ja omakoti/rivitalon pihalla puksuttaa generaattori

    Sellaisessa kakofiniassa on varmaan hauska elää ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  38. JTS kirjoitti 9.1.2016 kello 9:48

    Jos ei tuule, kuinka silloin syöttötariffilla tienaa? Varmaan näitä tuulivoiman vastustamisen tuottamia ihmeitä.
    2% tuulivoimakapasiteettia on enemmän osa tuotantojärjestelmän kokonaisuutta, joka leikkaa muuttuvilta kustannuksiltaan kalliimpia laitoksia.

    Eniten hommaa on saanut sekaisin OL3:n viivästyminen ja oletettu valmistuminen. Vuosikymmen “kohta” ja aina parissa vuodessa tuleva pannu hillitsee investointeja tehokkaasti. Kalleinta kapasiteettia ei myöskään peruskorjata ja kannata pitää tuotantovalmiudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  39. Olli Saarinen kirjoitti 9.1.2016 kello 12:12

    Sähkön ja lämmön yhteistuotannon mainostetun edullisuuden luulisi näkyvän myös kannattavuutena, jota ei hiilivero hetkauta. Johan Helen vaikeroi jo pienistä maalämpöasennuksistakin omaa teknistä hyötysuhdettaan heikentävinä.

    Piikkeinä esiintyvien kysyntähuippujen tasaajiksi on syytä harkita hiililauhdevoimaloiden ylläpitoa huoltovarmuusreservinä koko markkinan kustannuksella sähköveron kautta, koska muutaman päivän vuosittainen käynti ei hiilitaseeseen juuri vaikuta mutta varajärjestelmän olemassaolo mahdollistaa muiden energiamuotojen hyväksikäytön silloin kun se on edullista. Aaiasta kirjoittivat 8.1. Hesarissa Iivo Vehviläinen ja Simon-Erik Ollus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  40. LK kirjoitti 9.1.2016 kello 12:53

    Pitkän tähtäimen tavoitteena on se, että aurinko- ja tuulivoimaa tuotetaan varastoon, juuri pakkaspäivien varalle.

    Aivan samalla logiikalla on rakennettu Porttipahdan ja Lokan tekojärvet – keräämään energia talteen, kun sataa, jotta sitä voidaan hyödyntää, kun ei sada!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  41. Syltty kirjoitti 9.1.2016 kello 13:00

    JTS:
    Monenakohan päivänä Fennovoiman omistajat saavat sen 50 euroa omistamastaan sähköstä?
    Sähkömarkkina alkaa viimeinkin toimimaan.

    Kerro nyt miten ne ovat alkaneet viimeinkin toimimaan? Mitä toiminnallisuutta on siinä, että Suomessa saatetaan parin vuoden sisään mennä sähkön säännöstelyyn kovimpina pakkaskausina?

    Olen mietiskellyt sähkömarkkinoita monelta kantilta. Päädyn aina samaan lopputulokseen: jos hinta määräytyy pääosin marginaalisen tuottajan mukaan ja markkinat ovat täysin kilpaillut, sähköntuotanto ajautuu helposti kokonaan valtion syliin.

    Eikös näin käy ihan riippumattaa energiamixistä? Ääriesimerkki osoittaa: Jos meillä on pelkkää tuulivoimaa ja sitä on riittävästi, siten että tuulivoimala on aina marginaalissa, hinta on pääosin nolla ja silloin kun se ei ole nolla, tuulivoimaloimalat eivät tuota paljoa mitä myydä (kuten tällä viikolla on huomattu). Tuulivoimaloiden omistajat menevät siis konkurssiin.

    Jos meillä on pelkkää ydinvoimaa, niin sähkön hinta on pääosin ydinvoimalaitosten marginaalikustannus. Harvat pakkaspäivät eivät riitä kuolettamaan kiinteitä kustannnuksia. Ydinvoimalaitoksetkin menevät konkurssiin.

    JOs meillä on pelkkää hiili- tai kaasuvoimaa, sähkön hinta on aina kaasun marginaalikustannus. No ei sekään riitä kiinteisiin kuluihin. Hiili- ja kaasuvoimalat menevät konkurssiin.

    Jos meillä on normaali energiamix, niin ensimmäisenä suljetaan hiili- ja kaasuvoimalaitokset kannattamattomina. Sitten menee järjestyksessä marginaalikustannuksiltaan seuraavaksi halvin ja niin edespäin, kunnes ei ole enää tuotantoa.

    Joku tässä järkeilyssä nyt ihan selvästi mättää, koska näin ei ole vielä käynyt. Sähköyhtiöt myyvät osan sägköstä suoraan käyttäjille, jolloin hinta ei varmasti ole mikään marginaalikustannus, vaan se on kannattava. Mutta entä jos kaikki siirtyvät ostamaan pörssisähköä?

    Nyt kun tähän lisätään tukiaisilla rakennettava tuulivoima, mennään sähkömarkkinoilla entistä suuremmalla vauhdilla valtion syliä kohden. Kyllä jotain pitäisi tehdä, sillä jos mikään ei kannata ja kaikki tuotanto vaatii tukea, niin kyllä silloin sähkömarkkinoiden säännöissä on jotakin rikki.

    Vesivoimalaitosten ylivoitoille voisi kyllä tehdä jotakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  42. Veikko Kekkonen kirjoitti 9.1.2016 kello 13:17

    Rolle: Ei pidä paikkaansa! Helen pistää Hanasaaren säppiin yksinomaan poliittisen hiili-allergian vuoksi. Vihreät ovat tässä yhteistuotannon tappotalkoissa erityisesti kunnostautuneet.

    “Kyllä se Hanasaaren hiilikasa minua niin hävettää…”

    Itse asiassa ei kai Helen ole Hanasaarta sulkemassa, heidän lausuntonsahan toteaa kylmästi, että kaikki tutkitut vaihtoehdot ovat liiketaloudellisesti kannattamattomia, mutta tämä Hanasaaricase on niistä huonoista vähiten huono. Kyllä sulkemisesta saadaan kiittää kaupunginvaltuustoa, vihreät etunenässä.

    Päätösasiakirjojen joukossa oli kansalaisilta salattua tietoa. Varmaan ne liittyvät biopolttoaineen tuontiin ulkomailta ja kaukolämmön hinnannousuun. Kaupunkilainen tämän hulluuden maksaa, niin nousevina lämmityskustannuksina kuin kunnallisveroina. Muut suomalaiset myös maksavat, jäähän arvokasta sähköntuotantoa pois Suomesta, eikä tuontiyhteydet riitä kattamaan sähkönkulutusta, kun vanhoja voimalaitoksia suljetaan oikein urakalla..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  43. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.1.2016 kello 14:22

    Hyvin merkittävä syy Hanasaaren sulkemiseen ennenaikaisesti on se, että Helsinki tarvitgsee maan asuntotuotantoon ja silta Kruunuvuoren rantaan sulkee laivakuljetukset Hanasaareen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. max kirjoitti 9.1.2016 kello 13:46

    Realisti:
    Kovilla pakkasilla ei auta älykkäät sähköverkot jne. pipipalijutut. Vain kova sähköntuotanto polttamalla jotakin tai halkaisemalla ytimiä auttaa

    Jos ydinvoimaa ei lasketa vain fossiilisilla riittää energiatiheys kasvukeskuksiin. Huono homma. EU laittaa tyhjentämään Suomen kasvukeskukset mutta ei tokikaan haja-asutusalueille vaan Tallinnaan, Malmööseen ja siitä etelään. Iso kaupunki Suomessa on energiataloudellinen anomalia. Eikä sellaisia olisi pitänyt päästää syntymään. Kohtalotoverimme Alaska, Kanada ja Venäjä menköön poikkeuksista koska heillä fossiiliset ovat edes lähilämpöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  45. Tapio kirjoitti 9.1.2016 kello 14:06

    Osmo Soininvaara: Montako yksityistä teollisuusyritystä on mukana Fennovoimassa?

    Jos jätetään laskuista Fortum ja erinäiset energialaitokset, m.l. osuuskunnat, yksityisiä teollisia yrityksia taitaa olla Voimaosakeyhtiö SF:n kautta mukana kymmenkunta. Osa lienee enemmänkin havittelemassa urakoita kuin sähköä, mutta kaikista järeimmät sähkön käyttäjät Outokumpu ja Rautaruukki ovat mukana.

    Metsä- ja kemianteollisuuden suuret yritykset ovat mukana vain Olkiluodossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  46. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.1.2016 kello 14:17

    Outokumpu ja Rautaruukki ov at valtionyhtiöitä tai siis entisiä sellaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Veikko Kekkonen kirjoitti 9.1.2016 kello 14:52

    Osmo Soininvaara:
    Hyvin merkittävä syy Hanasaaren sulkemiseen ennenaikaisesti on se, että Helsinki tarvitgsee maan asuntotuotantoon ja silta Kruunuvuoren rantaan sulkee laivakuljetukset Hanasaareen.

    Näinhän se on. Jos Hanasaari rakennetaan täyteen asuntoja ja tehdään Kruunuvuoren silta, menetetään ikiajoiksi pääkaupunkiseudun toinen voimalaitospaikka (syväväylän varrella ja kiinni kaukolämmön runkiverkossa, Vuosaarihan on liian kaukana lämmönkulutuksen keskipisteestä). Se toinen, Salmisaari seurannee pian perässä. Syytä muuttaa pian maaseudulle, jossa voi itse vastata omasta energiastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  48. Austrian kirjoitti 9.1.2016 kello 17:06

    Osmo Soininvaara:
    Hyvin merkittävä syy Hanasaaren sulkemiseen ennenaikaisesti on se, että Helsinki tarvitgsee maan asuntotuotantoon ja silta Kruunuvuoren rantaan sulkee laivakuljetukset Hanasaareen.

    Kaupunkikonsernin ja konserniin kuuluvan yhtiön taloudelliset intressit voivat olla erilaiset, halvin Helenin vaihtoehto olisi ollut nykytila. Mutta maa-alueen vaihtoehtoinen käyttö on iso muuttuja missä tahansa suunnitelmissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  49. Riku Merikoski kirjoitti 9.1.2016 kello 17:53

    Täälläkin näyttää toistuvan väite, jonka mukaan Suomen tuulivoiman tuki olisi aiheuttanut pohjoismaisen sähkömarkkinan ongelmat. Älkää nyt viitsikö, aikuiset fiksut ihmiset.

    Suomessa on 2 TWh tuulivoimaa, ja pohjoismaisen markkinan kulutus on jotain 380-390 TWh. Suomen tuulisähkön tuet eivät ole alhaisen hinnan tilannetta aiheuttaneet, eikä niiden poistaminen auta tilanteeseen yhtään mitään. Päinvastoin, tuulivoiman tukien poistaminen Suomessa pahentaisi Suomen tilannetta ja lisäisi tuontiriippuvuuttamme, sillä Ruotsi on muutamassa vuodessa rakentanut jo 15 TWh tuulivoimaa ja lisää on tulossa.

    Suomessa ei vielä ole merkittävää kapasiteettiongelmaa sähkössä, koska huippukulutustilanteestakin selvittiin ilman erityisen korkeita hintoja. Sähkön säännöstely ei ollut edes lähellä, kun korkein spot-hinta oli 100 €/MWh, ja tehoreservi oli käyttämättä.

    Tilanne on kuitenkin pahenemassa, mutta aika vaikeahan tätä suuntaa on kääntää, kun Ruotsin tuulivoiman tuille emme voi mitään. Se asia, jolle olisimme voineet jotain, on, että Olkiluoto 3:n rakentaminen halvaannutti Suomessa koko energia-alan investointi-ilmapiirin, kun kaikki ovat tienneet jo viimeiset 10 vuotta, että 3 vuoden päästä markkinoille jysähtää voimala, joka laskee sähkön hinnat pohjiin, eikä muu tuotanto enää kannata. Eihän siinä ilmapiirissä voinut muuhun sähköntuotantoon investoida, aivan kuten JTS totesi jo edellä. Tästä ongelmasta on tosi vaikea syyttää vihreitä.

    Hiilisähköä ei muuten Suomessa veroteta yhtään. On siis aivan älytöntä väittää, että esimerkiksi hiililauhteen kannattavuusongelma johtuisi hiilisähkön verotuksesta. Sen sijaan yhteistuotantolämpöä hiilellä ja kaasulla verotetaan aika rajusti, kuten Osmokin sanoo. Siitä huolimatta hiiliyhteistuotanto on vielä siedettävän kannattavaa, eikä se olekaan ensimmäisenä uhan alla taloudellisista syistä.

    Vielä ei kuitenkaan ole menetetty kovin monta yhteistuotantovoimalaa verotuksen vuoksi, ja tuon asian ehtisi vielä korjata. On älytöntä, jos Suomi ajaa yhteistuotannon alas samaan aikaan, kun esimerkiksi Saksa pyrkii tekemään sitä lisää tukien avulla.

    Toisin kuin edellä väitettiin, venäläinen sähkö ei ole halvempaa kuin ruotsalainen, kun otetaan Venäjän kapasiteettimaksut huomioon. Ne huomioiden ruotsalainen sähkö on keskimäärin merkittävästi halvempaa kuin venäläinen, ja itse asiassa Suomen ja Venäjän sähkö on keskimäärin melko samanhintaista. Suomeen tuodaan sähköä Venäjältä öisin, viikonloppuisin ja juhlapäivisin, kun noita maksuja ei Venäjällä peritä.

    Ydinvoiman kannattavuudesta Suomen markkinoilla voin todeta sen verran, että oma uskoni sen mahdollisuuksiin laski aika paljon tämän kulutushuipun myötä. Suomessa oli 2 peräkkäistä talvipäivää, jolloin sähkön hinta ylitti Fennovoiman kannattavuusrajan, ja heti Suomessa ollaan vaatimassa tukiaisia fossiilivoimalle, jotta saataisiin hinta noillekin päiville niin alas, ettei uusi ydinvoima kannatakaan.

    Jos Suomeen halutaan kannattavaa uutta ydinvoimaa, meidän on pakko antaa sähkön hintojen nousta merkittävästi nykyisestä hyvin alhaisesta tasosta. Jos taas emme anna hintojen nousta, kuten hiililauhteen tukijat haluavat, tarvitsemme pitkällä aikavälillä kapasiteettimarkkinan sähkölle. Sellaisella markkinallakin ydinvoima on ongelmissa, koska ydinvoima on tehoyksikköä kohden erittäin kallista, ja vaikkapa kaasuturbiinit ovat paljon edullisempia rakennettavia ja ylläpidettäviä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  50. Riku Merikoski kirjoitti 9.1.2016 kello 18:05

    Vähän ihmettelen myös kannanottoja, joissa ollaan yksittäisen päivän markkinatilanteen vuoksi sitä mieltä, että Suomi tarvitsee useita ydinvoimaloita lisää. Miten niin?

    Kun OL3 ja Fennovoima ovat markkinoilla, ydinvoima, vesivoima, tuulivoima, tuonti Ruotsista ja teollisuuden yhteistuotanto riittävät täyttämään sähkön tarpeemme puolet vuodesta. Kaikki naapurimme ovat yliomavaraisia sähköstä, joten ne eivät tuontisähköä keskimäärin tarvitse. Kaikki loput markkinoilla olevat voimalat joutuvat tottumaan siihen, että niiden on pärjättävä jollain 4-8 kuukauden käyttöajalla vuosittain, koska kesäaikaan niiden sähkölle ei ole kysyntää. Yhteistuotanto sopii tähän rakoon hyvin.

    Tuossa tilanteessa on täysin absurdia suunnitella lisäydinvoimaa, koska sehän romahduttaisi sähkön hinnat isoksi osaksi vuotta melkein nollaan. Fennovoiman kaltainen ydinvoimala, jota käytettäisiin vain puolet vuodesta, on puolestaan toivottoman kannattamaton, koska sähkön omakustannushinnaksihan tulisi silloin noin 100 €/MWh.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  51. Tapio kirjoitti 9.1.2016 kello 20:54

    Riku Merikoski: Ydinvoiman kannattavuudesta Suomen markkinoilla voin todeta sen verran, että oma uskoni sen mahdollisuuksiin laski aika paljon tämän kulutushuipun myötä. Suomessa oli 2 peräkkäistä talvipäivää, jolloin sähkön hinta ylitti Fennovoiman kannattavuusrajan

    Kiitoksia tasapainoisesta analyysistä.

    Uutta ydinvoimaa Olkiluoto 3:n ja Hanhikivi 1:n jälkeen tuskin monikaan kaavailee. Loviisan ydinvoimaloiden korvaamisesta voidaan ehkä keskustella.

    Kotimainen sähköntuotanto on mielestäni jossain määrin sama asia kuin kotimainen peruselintarviketuotanto. Kumpikaan ei laskennallisesti kannata, sillä aina on jostain halvempaa saatavilla.

    Jos tuontiin tulee syystä tai toisesta merkittäviä ongelmia, oman kapasiteetin kasvattaminen vie vuosia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  52. Petteri kirjoitti 9.1.2016 kello 21:14

    Riku Merikoski:

    Hiilisähköä ei muuten Suomessa veroteta yhtään. On siis aivan älytöntä väittää, että esimerkiksi hiililauhteen kannattavuusongelma johtuisi hiilisähkön verotuksesta. Sen sijaan yhteistuotantolämpöä hiilellä ja kaasulla verotetaan aika rajusti, kuten Osmokin sanoo. Siitä huolimatta hiiliyhteistuotanto on vielä siedettävän kannattavaa, eikä se olekaan ensimmäisenä uhan alla taloudellisista syistä.

    Nyt on kirjoittajalla faktat täysin keturallaan. Suomessa hiilellä on 47,10 euroa tonnilta energiasisältöveroa ja 106,14 euroa tonnilta hiilidioksidiveroa. Kun hiilen maailmanmarkkinahinta on noin 40 euroa tonnilta, Suomessa hiilen käyttöön polttoaineena kohdistuu lähes 300 % vero. Ilman verotusta hiilen tonnikustannus olisi kuljetuskustannuksetkin huomioituna alle kolmasosa nykyisestä.

    Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa hiilidioksidivero on muuten puolitettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  53. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.1.2016 kello 22:45

    Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa hiilidioksidivero on muuten puolitettu.

    Tämän hallitus aikoo poistaa. Lisäksi tuota veroa peritään liikaa. Sitä pitäisi periä vain siitä osasta hiiltä, joka aiheutuu voimalaitoksen huonosta sähkötehosta verrattuna lauhdevoimaloihin, koska lauhdesähöm pdalöta hiilestä ei tarvitse maksaa mitään. 1000 MWh kaukolämpöä aiheuttaa näin olleen hiilenkulutuksen slisäystä noin 400 MWh. Tulisi halvemmaksi päästää hukkalämpö mereen ja ottaa se sieltä lämpöpumpulla takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Petteri kirjoitti 9.1.2016 kello 21:30

    Riku Merikoski:
    Vähän ihmettelen myös kannanottoja, joissa ollaan yksittäisen päivän markkinatilanteen vuoksi sitä mieltä, että Suomi tarvitsee useita ydinvoimaloita lisää. Miten niin?

    Kun OL3 ja Fennovoima ovat markkinoilla, ydinvoima, vesivoima, tuulivoima, tuonti Ruotsista ja teollisuuden yhteistuotanto riittävät täyttämään sähkön tarpeemme puolet vuodesta. Kaikki naapurimme ovat yliomavaraisia sähköstä, joten ne eivät tuontisähköä keskimäärin tarvitse. Kaikki loput markkinoilla olevat voimalat joutuvat tottumaan siihen, että niiden on pärjättävä jollain 4-8 kuukauden käyttöajalla vuosittain, koska kesäaikaan niiden sähkölle ei ole kysyntää. Yhteistuotanto sopii tähän rakoon hyvin.

    Nyt unohdat, että ruotsalaiset ovat ajamassa ydinvoimaloitaan alas ja sen jälkeen sähköä ei sieltä voi edullisesti tuoda, samalla hintasuhde muuttuu. Kun rakennamme Suomeen lisää ydinvoimaloita, voimmekin luopua tuonnista ja myydä jatkossa ydinsähköä hyvään hintaan Ruotsalaisille, kun kaikki menee kaupaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  55. Sakke kirjoitti 10.1.2016 kello 0:04

    Osmo Soininvaara:
    Hyvin merkittävä syy Hanasaaren sulkemiseen ennenaikaisesti on se, että Helsinki tarvitgsee maan asuntotuotantoon ja silta Kruunuvuoren rantaan sulkee laivakuljetukset Hanasaareen.

    Tarvitseeko? Vastaako Helsinki jo koko maan asuntotuotannosta. Minä kun luulin, että tarvetta oli lähinnä edullisista asunnoista Helsingissä. Niitä taas tuskin kannattaa rakentaa Hanasaareen, kalliille tontille meren rannalla.

    Näinkö Helsinki vaalii kaupungin merellisyyttä ja vesiväylien hyötykäyttöä, jos halutaan estää tai lopettaa edulliset ja fiksut tavat kuljettaa matkustajia (fillareineen) Laajasaloon, tai vähän isompia lasteja (esim. haketta tai pellettejä) Hanasaareen, mitä kätevimpiä, olemassaolevia vesiväyliä pitkin?

    Miksi kaupunki ei halua näyttää alueellaan satamakaupungin normaaleja toimintoja? Onko Helsinki enää mikään kunnollinen merellinen kaupunki, jos täällä ei näe kohta enää edes oikeita laivoja? (Proomut kyllä mahtuvat kulkemaan myös siltojen ali.). Miksi Helsinkiä muutetaan koko ajan tylsempään suuntaan? Täällähän ollaan kohta kuin Espoossa tai Kouvolassa! Sieltäkö ovat päätöksentekijät kotoisin?

    Saadaanko samalla vielä kasvatettua kaikkien kaupunkilaisten energialaskua ja epävarmuutta kaukolämmön ja sähkön saannista?

    PS. Koska veikkaat että ensimmäinen automaattimetron vaunupari kulkee Helsingissä? Entä auto matkustajineen, tai helikopteri, joka ei tarvitse kuljettajaa? Miten mahtaa tekniikan kehitys näillä ja muillakin aloilla (lähivuosien aikana) vaikuttaa esimerkiksi Kruunuvuoren liikenneyhteyksien eri muotojen vertailukustannusten aiempaan asetelmaan. Aiemmin tehtyjen laskelmien mukaan silta tulee muistaakseni vanhankin tekniikan lauttavaihtoehtoa edullisemmaksi vasta noin sadan vuoden kuluttua!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  56. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.1.2016 kello 0:59

    Muistat nuo vertailut aivan väärin. Lauttavaihtoehto ei pelittänyt lainkaan, oli ennen kaikkea hidas ja haavoittuva. En myöskään usko, että kymmenen tuhatta ihmistä kuljetetaan Laajasalosta päivittäin töihin helikopterilla ihan lähitulevaisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Petteri kirjoitti 10.1.2016 kello 0:37

    Kivihiili muuten on nykyään Euroopassa hyvin halpa polttoaine, jos sitä ei veroteta hengiltä, kuten Suomessa.

    Maakaasun vuoden keskihinta EU:ssa on ollut noin 8 euroa per MMBTU eli noin 27 euroa per lämpö MWh ja Suomessa maakaasun energiavero on 6,65 euroa per MWh ja hiilidioksivero 8,71 euroa per MWh, yhteensä 15,4 euroa per Mwh. Yhteensä kaasun hinta energia- ja hiilidioksidiveroineen on ollut Suomessa noin 42,5 euroa per MWh lämpöä.

    Kivihiili taas on viimeisen vuoden aikana maksanut maailmanmarkkinoilla keskimäärin noin 50 euroa tonni eli noin 6,2 euroa per lämpö MWh, sen verot ovat Suomessa 47,10 ja 106,14 euroa tonnilta eli verot ovat yhteensä 18,8 euroa per lämpö MWh. Yhteensä hiilen hinta veroineen on Suomessa noin 25 euroa per MWh lämpöä.

    Toki energiantuotannon kannattavuus ei ole pitkässä juoksussa ihan pelkästään polttoaineen hinnasta riippuvaa, koska hiilivoimaloilla on korkeammat ylläpitokulut, ne ovat kallimpia rakentaa ja polttoaineen kuljetus maksaa enemmän kuin kaasuvoimaloilla sekä toisaalta juuri nyt hiili on äärimmäisen halpaa.

    Suomen energiapolitiikkaa arvioitaessa kannattaa huomioida vielä puu, jolla ei ole energia- ja hiilidioksidiveroja ollenkaan ja tuulivoima, jota tuetaan voimakkaasti syöttötariffilla eli verotus on tavallaan negatiivinen.

    Polttoaineverojen ero onkin todella valtava, kun tuulivoimaa tuetaan, energiapuuta verotetaan 0 %, maakaasua verotetaan noin 60 % ja kivihiiltä verotetaan noin 300 % polttoaineiden markkinahinnasta.

    Kun katsoo Suomen energiantuotantoa huomaa, että valtavat erot eri polttoaineiden veroissa tekevät energiantuotannosta hiililauhteella kannattamatonta, vaikka juuri nyt itse hiili ei maksa paljon mitään, neljäsosan kaasun hinnasta, ja vanhat voimalatkin olisivat edullisia operoida, jos niitä ei purettaisi verotuksen takia.

    Hiilivoiman alasajo ja sen kulutushuipussa kohta aiheuttama sähköpula onkin ihan puhdas poliittinen valinta, joka on tehty verotuksella.

    Jos energiantuotannon verotus perustuisi esimerkiksi polttoaineen arvoon, tuotantokuluihin, kuten alv, tai tuotettuun sähköenergiaan, energiamarkkinoilla tehtäisiin aivan toisenlaisia valintoja ja energiaa tuotettaisiin kokonaisuudessaan huomattavasti edullisemmin ja samalla sähkön loppumisen riski olisi paljon pienempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  58. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.1.2016 kello 0:55

    Petteri: verotetaanko hiiltä lauhdetuotannossa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Petteri kirjoitti 10.1.2016 kello 1:52

    Osmo Soininvaara:
    Petteri: verotetaanko hiiltä lauhdetuotannossa?

    Oops…. Paha väärinymmärrys minulta …… Tuo energia- ja hiilidioksidiverotus ei taidakaan koskea pelkän sähkön tuotantoa eli haukuin siis ihan väärää puuta.

    Sinänsä kyllä on vähän outoa, ettei nykyisellä hiilen ja päästöoikeuksien hinnallakaan lauhdetta tuoteta, ilmeisesti voimalat ovat kovin syvällä koipussissa ja osa purettu.

    Kun hiilen hinta on tipahtanut 60 % kolmessa vuodessa ja päästöoikeudet myös 60 %, pitäisi hiililauhdetuotannon viimeisen vuoden keskihinnalla olla jo selvästi kannattavaa, vanhoissa voimaloissa. Toki nyt tullut huippukulutus ja hyvät hinnat ovat varmaan tulleet tuottajillekin yllärinä.

    Jos Suomen joitain hiilivoimaloita pystytään vielä siedettävillä ottamaan käyttöön varmaan muutama otetaan käyttöön jo ensi talveksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  60. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.1.2016 kello 10:47

    Olin joskus Mankala OPy:n hallituksessa. Mankala on Helenin tytäryhtiö, johon on keskitetty Helsingin ulkopuolella sijaitsevien voimaloide (osa)omistus, kuten Mankalan koski ja TVO:n ydinvoimalat ja tuulivoimalat. Omistukseen kuuluin myös osuus Parin hiililauhdevoimalasta. Kaikista näistä yhtiö sai osakkuussähköä omakustannushinnalla. Mieleen jäi, että yhtenä vuotena tuon Porin yksikön voimalan sähkö maksoi 70 €/MWh. On todella kallista pitää voimalaa käyttövalmiina koko vuosi ja käyttää sitä vuodessa kaksi viikkoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Sakke kirjoitti 10.1.2016 kello 9:18

    Osmo Soininvaara:
    Muistat nuo vertailut aivan väärin. Lauttavaihtoehto ei pelittänyt lainkaan, oli ennen kaikkea hidas ja haavoittuva. En myöskään usko, että kymmenen tuhatta ihmistä kuljetetaan Laajasalosta päivittäin töihin helikopterilla ihan lähitulevaisuudessa.

    Taitaa olla maakravut pelaamassa, jos peli näyttää/saadaan näyttämään sujumattomalta.

    Esimerkiksi New Yorkissa asia on nähty ehkä hieman toisin. Kannattaa lukea mitä esim. lainaamani lähde vähän jäljempänä kertoo Staten Island’in lautasta (Staten Island ferry, ks. alla).

    Kun ao. tekstin kohdan “5 mile, 25 minute ride” muuntaa esimerkiksi välille Katajannokka-Laajasalo, saadaan yllättäen jälkimmäiselle, muistaakseni noin 1.6 kilometrin matkalle keskimääräiseksi matka-ajaksi vain reilut 5 minuuttia (, kiihdytykset, hidastukset sekä vakionopeusajo erikseen huomioimalla ehkä hitunen enemmän).

    Jos on isompi kiire, ja enemmän (eli tarpeeksi) maksukykyä, käyttää mm. NY:ssä moni kopteria liikkumiseensa jo nyt.

    Kumpi on haavoittuvampi, ratikkasilta vai yhtä useamman lautan lauttajärjestelmä, jonka kapasiteettia voidaan aina tarpeen mukaan josutavasti kasvattaa, siirtää ja parantaa?

    Kun raitiovaunu hyytyy esim. sillan kiskoille, tai kiskoille ilmaantuu mikä muu hyvänsä este, on systeemi auttamatta tukossa, jolloin takana tulevat vaunut pääse siitä paikasta ohi. Lautta voi sen sijaan tarvittaessa kiertää esteet, ja tarpeen vaatiessa se voidaan siirtää uudelle reitille. Ainakin paljon helpommin kuin yli 200 miljoonaa euroa maksava silta.

    Tässä lainaus lähteestä (“www.siferry.com”):
    “Today the Staten Island Ferry provides 22 million people a year (70,000 passengers a day not including weekend days) with ferry service between St. George on Staten Island and Whitehall Street in lower Manhattan. The ferry is the only non-vehicular mode of transportation between Staten Island and Manhattan.

    NYC DOT operates and maintains the nine vessel fleet as well as the St. George Ferry Terminal on Staten Island, Whitehall Ferry Terminal in Manhattan, the City Island and Hart Island Facilities, The Battery Maritime Building and all floating dock building equipment.

    The Staten Island Ferry is run by the City of New York for one pragmatic reason: To transport Staten Islanders to and from Manhattan. Yet, the 5 mile, 25 minute ride also provides a majestic view of New York Harbor and a no-hassle, even romantic, boat ride, for free! One guide book calls it “One of the world’s greatest (and shortest) water voyages.” From the deck of the ferry you will have a perfect view of The Statue of Liberty and Ellis Island. You’ll see the skyscrapers and bridges of Lower Manhattan receding as you pull away and coming into focus again as you return.

    A typical weekday schedule involves the use of five boats to transport approximately 70,000 passengers daily (109 daily trips). During the day, between rush hours, boats are regularly fueled and maintenance work is performed. Terminals are cleaned around the clock and routine terminal maintenance is performed on the day shift. On weekends, four boats are used (88 trips each Saturday and 82 trips each Sunday). About 37,180 trips are made annually.”

    PS. Mm. Norjassa, Ruotsissa ja jo muuallakin, on otettu käyttöön sekä akkukäyttöisiä lauttoja että hybridejä, jotka voivat kulkea sähkön voimalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  62. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.1.2016 kello 10:41

    Lautttavaihtoehdon opngeolma oli siinä, miten ne neljä bissioa pääsevät pois Katajanokalta, jossa juuri lautta tyhjentää rekkoja ja henkillöautoja. Vielä pahempi ongela koituu siitä, miten bussit tulevaty ajoissa lautalle. Sitä viimeistä ruuhkaan juuttunutta pitää odotella ja odotella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. LK kirjoitti 10.1.2016 kello 11:29

    Pitäisi pyrkiä tuottamaan halpaa energiaa varastoon, jota voidaan sitten hyödyntää pakkaspäivinä.

    Ehdottaisin mm. massiivista aurinkovoiman lisäämistä, koska sen rakennuskustannukset ovat alhaiset ja struktuurit aika yksinkertaisia.

    Kemijokea voisi kyllä surutta kehittää edelleen Rovaniemeltä ylävirtaan. Jonkinlainen sopimus, että kalatiet Rovaniemelle saakka, josta merilohet ja -taimenet pääsevät Ounasjokeen kutemaan ja sitten voimayhtiö saisi rakentaa lisää altaita veden (energian) varastointiin.

    Merilohta ruokapöytiin ja puhdasta energiaa töpseleihin (säätöenergiaksi).

    Kaikkea vastustamalla ei päästä ikinä mihinkään tulokseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  64. Anna R kirjoitti 10.1.2016 kello 13:57

    Staten Island Ferryn moottoriajoneuvoliikenne on varsin vähäistä, koska ei siellä Manhattanin päässä kannata autolla liikkua, ellei ole pakko (ja muihin suuntiin pääsee siltoja pitkin). Palvelutaso on aika heikko, botski puolen tunnin (arkisin ruuhka-aikaan vartin) välein. Jotain yhteyden houkuttelevuudesta kertonee sekin, että asuntojen keskineliöhinnat lauttayhteyden Manhattanin päässä ovat yli kymppitonnin (USD/m2) ja Staten Islandin päässä alle kahden tonnin. (Muista New York Cityn borough’ista poiketen Staten Islandilla on muuten aika vakaa republikaanienemmistö…)

    Kruunuvuorenrannasta ja uudesta Laajasalosta yleisemmin kai nimenomaan ei haluta uutta lähiötä entisten jatkoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  65. Sakke kirjoitti 10.1.2016 kello 14:12

    Osmo Soininvaara:
    Lautttavaihtoehdon opngeolma oli siinä, miten ne neljä bissioa pääsevät pois Katajanokalta, jossa juuri lautta tyhjentää rekkoja ja henkillöautoja. Vielä pahempi ongela koituu siitä, miten bussit tulevaty ajoissa lautalle. Sitä viimeistä ruuhkaan juuttunutta pitää odotella ja odotella.

    Miksi? Ei tarvitse varmaankaan odotella kauemmin, kuin älyliikenteen uusimpia sovellutuksia, joista yksi voisi liikennekuvan ja “bussin” saapumisajan luotettavan ennusteen perusteella kertoa se ‘Laajasalon lautalle’, jossa voitaisiin päätellä, kannattaako odotella vai lähteä. Sekä välittää tieto bussille, ettei sen kuski ja matkustajat turhan päiten murehdi ruuhkassa tai edellinen yritä ajaa ‘nasta laudassa’, jos lautta jo ehti lähteä.

    Eikö kukaan ole vielä keksinyt bussikaistoja?

    Jos silti näyttää siltä, että isompi bussilla/metrolla/ratikalla/ jalan tuleva ryhmä myöhästyy pahasti, eikö se pahasti myöhästyvä “bussi” voi sitten jättää matkustajansa terminaaliin odottamaan seuraavaa ‘Laajasalon lauttaa’, joka saapunee tuossa tapauksessa kuitenkin kyseisen lauttareitin normaalia vuoroväliä nopeammin? Jos valitaan tuolle välille riittävän monta lauttaa ja lauttamalli, joka ei kuljeta kerrallaan turhan monta, tai yhtään bussia, voisi ajatella systeemin pelittävän paremmin. Miksei näitä muita vaihtoehtoja tutkittu? Oliko lähtöspeksit (jälleen kerran) liian jäykästi rajattu?

    Pitäisikö laittaa fiksummat, mm. multimodaaliliikenteen logistiikkaa, liikennetekniikkaa ja laivatekniikkaa osaavat ja ymmärtävät tohtorit/diplomi-insinöörit/insinöörit/teknikot/keksijät ja ideanikkarit töihin, tai miettimään asioita edes toisen kerran. Tässä olisi pitänyt kehittää fiksu liikennesyseemi. Siihen vaaditaan rittävän laajaa osaamista. Suomesta sitä luulisi löytyvän.

    Homma voisi toki ‘pelittää’ ilmeisesti parhaiten silloin, kun “bussin” tai “ratikan” tultua lautan luo, ja matkustajien siirryttyä siihen, lautta lähtisi aina saman tien jatkamaan matkaa. Tämä onnistuu ehkä parhaiten silloin jos kapasiteetti on molemmilla samansuuruinen. Yhden isomman bussillisen tai ratikallisen lautta (ja rapiat päälle).

    Muistan lukeneeni joskus jostain, että itse liikenopeus ei ole se tärkein pointti, vaan vaikutelma siitä, että ollaan jatkuvassa liikkeessä. Odottelu pitkään on nykyihmiselle Helsingissä pahasta. Terminaaliin vain sellaiset screenit, joista näkyvä maisemien muutos” antaisi tuon tarvittavan illuusion liikkeestä jo terminaalissa. Eivätköhän myös älyliikenne ja muut tekniikan suomat mahdollisuudet sekä ajoituksen/mitoituksen ja nopeuden vaihtoehdot (ja säätö) anna riittävät eväät järkevään ratkaisuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  66. Veikko Kekkonen kirjoitti 10.1.2016 kello 17:11

    LK: Ehdottaisin mm. massiivista aurinkovoiman lisäämistä, koska sen rakennuskustannukset ovat alhaiset ja struktuurit aika yksinkertaisia.

    Olet valitettavasti väärässä. Massiivisen aurinkovoimalan perustamiskustannukset ovat niin korkeat, että se ei mahdu lainkaan optimaaliseen sähköntuotantopalettiin. Sama koskee tuulivoimaa, mutta erittäin korkeilla syöttötariffeilla se on saatu mukaan kuvioihin. Sama koskee myös uutta ydinvoimaa, se alkaa jo hinnoitella itseään ulos. Mitään varteenotettavaa ei siis jääne jäljelle?

    Keskitetyt aurinkovoimalat ovat siis energiataloudellisesti kanattamattomia, ja toki myös talokohtaiset pikkupaneelit. Mutta jos varakas kansalainen omalla kustannuksellaan sellaisen hankkii katolleen, niin kyllähän sellaisten summatuotanto sähkön kokonaistuotantotarvetta pudottaa. Aurinopaneelien virittämisessä on pontimena oman sähkölaskun pienetäminen. Kun laskee energiamaksun, siirtomaksun ja verojen muuttuva osuuden säästön, itse tuotetulle sähkölle saa todella hyvän hinnan. Liiketaloudellisesti se ei kuitenkaan kannata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  67. LK kirjoitti 10.1.2016 kello 18:15

    Veikko Kekkonen: Olet valitettavasti väärässä. Massiivisen aurinkovoimalan perustamiskustannukset ovat niin korkeat, että se ei mahdu lainkaan optimaaliseen sähköntuotantopalettiin.

    Ehdotin massiivista aurinkovoiman lisäämistä.

    En ehdottanut massivisen aurinkovoimalan rakentamista…..

    Ei kai tavoite edes ole rakentaa suuria aurinkovoimaloita, vaan hyödyntää aurinkovoima kaikkialla, missä on jouten olevaa pintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  68. Mikko kirjoitti 10.1.2016 kello 19:14

    Olkiluoto 3:n ja Hanhikiven ydinvoimaloiden kannattavuudesta kannattaa minusta puhua vahvalla äänenpainolla vasta 15 vuoden kuluttua. Ympäristö ehtii muuttua – tuotantokapasiteetin muutokset meillä ja muualla, kulutuksen siirtymä fossiilisista sähköön ja niin edelleen. Jos tietoa on (kuten näyttäisi olevan) kannattaa jättää päivätyö ja laittaa säästönsä futuurikauppaan.

    Kulutusympäristön osalta ko. ydinvoimaloiden osalta yksi megatrendi on liikenteen väistämättömältä näyttävä sähköistyminen. Esimerkiksi yksi sähkö(henkilö)auto lisää sähkön vuosikulutusta n. rivitaloasunnon verran. (Näkemäni kulutuslukemat tosin ovat etenkin talvikäytön osalta puutteellisia ja ylioptimistisia.)

    Pari Teslaa Kauniaisissa ei saa kysyntäpiikkiä aikaan, mutta jos valtio lähtee Norjan tapaan subvention tielle – siirtyy kysyntää helposti varastoitavasta energiasta ongelmallisemmin purkitettavaan sähköön. Siinäpä päänvaivaa energiakulutusta laskeville!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  69. toke kirjoitti 23.1.2016 kello 14:12

    Veikko Kekkonen: Näinhän se on. Jos Hanasaari rakennetaan täyteen asuntoja ja tehdään Kruunuvuoren silta, menetetään ikiajoiksi pääkaupunkiseudun toinen voimalaitospaikka (syväväylän varrella ja kiinni kaukolämmön runkiverkossa, Vuosaarihan on liian kaukana lämmönkulutuksen keskipisteestä). Se toinen, Salmisaari seurannee pian perässä. Syytä muuttaa pian maaseudulle, jossa voi itse vastata omasta energiastaan.

    Jos jatkossa päädytään kemialliseen tai termodynaamiseen energian varastointiin, kaupunkikaasu tai vaikka parafiini, niin säiliöt voidaan louhia minne vaan ja muutaman kilsan putket eivä ole merkittävä kustannus tai aiheuta hävikkiä. Energiaa ei siis tarvitse enää tuoda syväsatamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus