Suomen synkkä tulevaisuus (5) Nuorten yritykset pelastavat?

Jotain hyvääkin näköpi­iris­sä on.

Korkeak­ouluista valmis­tuu lah­jakkai­ta nuo­ria, joiden mielis­sä häämöt­tää yri­tyk­sen perus­t­a­mi­nen. Enää ei ura julkisel­la sek­to­ril­la ole nuorten pää­vai­h­toe­hto. Osaamista ja intoa on, ja tulok­sia syn­tyy. Lupaavia star­tu­pe­ja tulee kuin liukuhihnalta.

Tässäkö on Suomen tulevaisuus?

Näi­den nuorten tule­vaisu­us on val­oisa, mut­ta nämä men­estyvät yri­tyk­set työl­listävät lähin­nä yksi­no­maan nuo­ria osaa­jia. Paperite­htaista pois potk­i­tu­ille ei niis­sä ole tilaa. Pois­tu­via keskilu­okan töitä ei tätä kaut­ta syn­ny. Puun­jalostus työl­listi aikanaan puunko­r­ju­us­sa pari-kolme­sa­taatuhat­ta suo­ma­laista, mut­ta osaamis­in­ten­si­iviset yri­tyk­set työl­listävät vain pien­tä osaa­jien joukkoa.

Koko kansan­talolu­den ahdinko johtuu keski­t­u­lois­t­en ammat­tien eli lähin­nä hyvä­palkkaisten duu­nar­itöi­den vähen­e­mis­es­tä. Niitä nämä yri­tyk­set eivät korvaa.

Jotkut uudet yri­tyk­set ovat tuoneet perus­ta­jilleen huo­mat­tavaa var­al­lisu­ut­ta. Tämä var­al­lisu­us val­uu muuhun kansan­talouteen kulu­tuk­se­na, mut­ta har­va pystyy kulut­ta­maan miljoo­nia vuodessa. Vähän tasaisem­min jakau­tuneena noista tuloista olisi suurem­pi kerroinvaikutus.

Kulu­tus jää koti­maa­han, jos se suun­tau­tuu palvelui­hin. Kulu­tus­tavaroita­han Suomes­sa ei juuri valmis­te­ta. Suo­ma­lais­ten kulu­tusko­ris­sa on palvelu­ja kovin vähän. Helsin­ki on tästä poikkeus. Tavaroi­hin suun­tau­tunut kulu­tus val­uu ulko­maille, kos­ka kulu­tus­tavarat valmis­te­taan ulkomailla.

Rahan käyt­tö palvelui­hin kuu­luu urbaani­in elämän­ta­paan. Suomen suuria puut­tei­ta on, että maa on kaupungis­tu­mises­sa niin paljon jäl­jessä. Sen seu­rauk­se­na epä­ta­sais­es­ti kansalaisille tule­vat tulot uusista men­estyvistä yri­tyk­sistä hyödyt­tävät muu­ta kansan­talout­ta vähem­män kuin hyödyt­täi­sivät urbaan­im­mas­sa ympäristössä.

Joka tapauk­ses­sa tästä kaikesta koituu paikallistaloudel­lista hyö­tyä lähin­nä kaupunkei­hin ja kaupungeista lähin­nä isoi­hin kaupunkeihin.Menestyvimmät uudet yri­tyk­set toimi­vat kaupungeis­sa ja niiden alue­taloudel­liset ker­roin­vaiku­tuk­set näkyvät kaupungeis­sa. Kaupungis­tu­mi­nen tulee kiihtymään.

Uuteen yrit­telijäisyy­teen liit­tyy toinenkin ongel­ma. Lupaavaan alku­un päässeet yri­tyk­set kan­nat­taa myy­dä ulko­maille ja näin todel­la tapahtuu.

Jotain on suo­ma­lai­sis­sa rahamarkki­nois­sa vikana, kun riski­ra­haa koti­maisi­in yri­tyk­si­in ei löy­dy Suomes­ta. Suo­ma­laisil­la makaa pas­si­ivis­es­ti pankki­tileil­lä liki sata mil­jar­dia euroa. Pankkien kaut­ta se ei muu­tu riski­ra­hoituk­sek­si, kos­ka Basel 3 ‑säädök­set kieltävät sen pankeilta.

Toiv­ot­tavasti äkkirikas­tuneet nuoret yrit­täjät ovat tässäkin eri­laisia ja panevat yri­tys­ten­sä tuot­ta­man rahan kiertämään. Lehdis­tä tihkunei­den hajati­eto­jen mukaan Super­cell-miljonäärit toimi­vat tässäkin asi­as­sa esimerkillisesti.

(Niiden, jot­ka halu­a­vat Suomeen Viron vero­ma­llia kan­nat­taa huo­ma­ta, että se puh­taasti toteutet­tuna estää rahan siirtämisen men­estyneestä yri­tyk­ses­tä toiseen, kos­ka rahaa ei voi siirtää yri­tyk­ses­tä A yri­tyk­seen B otta­mat­ta sitä ulos yri­tyk­ses­tä A, jol­loin se tuleekin verote­tuk­si. Vaatisi jonkin hold­ingy­htiöjär­jeste­lyn ja sel­l­aisen sal­lim­i­nen taas merk­it­sisi, ettei yri­tys­ten tulok­sia verote­ta mis­sään, kos­ka aina sille hold­ingy­htiölle löy­tyy sel­l­ainen koti­maa, joka ei voiton­jakoa verota.)

Lupaa­van yri­tyk­sen myymiseen kan­nus­taa myös vero­tus. Jos näköpi­iris­sä on seu­raavien kymme­nen vuo­den aikana sata miljoon­aa euroa 50 %:n toden­näköisyy­del­lä tai 40 miljoon­aa euroa käteen nyt heti, on inhimil­listä vali­ta jälkim­mäi­nen vai­h­toe­hto, kos­ka 40 miljoon­al­la per­he elää jo ihan mukavasti, ja se raha on var­ma. Jos yri­tyk­sen omaisu­us koos­t­uu muu­ta­mas­ta läp­päristä, rahan ottamista yri­tyk­ses­tä henkilöko­htaiseen kulu­tuk­seen verote­taan yli 50 pros­entin verol­la (osinko­tu­loa verote­taan ansio­tu­lona), mut­ta sitä myyn­tivoit­toa selvästi alle 30 pros­entin verol­la, kos­ka myyn­tivoit­toa verote­taan pääo­mat­u­lona ja siitä saa vielä tehdä han­k­in­ta­meno-olet­ta­man. Otta­mat­ta kan­taa siihen, mikä olisi suurten tulo­jen oikea vero­tus­ta­so, näi­den kah­den suhde toisi­in­sa ei ole kunnossa.

 

65 vastausta artikkeliin “Suomen synkkä tulevaisuus (5) Nuorten yritykset pelastavat?”

  1. Siis tuli­han taas pläjäys kan­nus­tuk­ses­ta keinot­telu­un. Kävelin tässä Vuo­talon vier­essä ja siel­lä oli muis­to­laat­ta yri­tyk­ses­tä, joka lohkoi mar­mo­ria kivestä. Asuin sil­loin vielä Teu­val­la ja suku­laisil­la oli kova tarve lopet­taa mar­morin tuot­ta­mi­nen Suomes­sa kas, kun Ital­ias­ta sai hal­val­la mar­mo­ria ja sai vielä ostaa suvul­ta, jos­sa ihan omaa sukua oli vävynä. Näin sitä asi­at ete­nee reit­tä pitkin ja poikin. On aika nähdä totu­us, Euroop­pa on eurokleroosis­sa ja Soini­vaara on tämän kleroosin paras tulk­ki. Enää ei Kekkosen ajan lääkäriä kan­na­ta kut­sua paikalle!
    Hyvää vuo­den jatkoa OSMO! Jatke­taan poleemista vuorovaikutusta.

  2. Suo­mi tekee kaikken­sa, ettei tääl­lä men­esty­isi mikään muu kuin tuki­aisil­la elävä loinen nimeltä metsäteollisuus.

    Jokaises­sa vai­heessa mak­se­taan jonkin­laista tukea, kun puu aloit­taa kasvun­sa met­sässä ja pää­tyy sel­l­ute­htaal­ta asiakkaalle.

    Muu­tamia mainitakseni:

    * Istu­tus
    * Lannoitus
    * Korjuu
    * Kuljetus
    * Metsäautotiet
    * Rautati­et ja val­tati­et (tehtaiden ympäristöt)
    * Ener­gia­pu­un polt­to sähkök­si (Äänekosken hittituote)
    * Taimikon varhaishoito
    * Nuoren met­sän hoito
    * ​Pien­pu­un keräämi­nen nuoren met­sän hoitokohteilta
    * Kunnostusojitus
    * Uuden met­sä­tien tekeminen
    * Met­sä­tien perusparannus
    * Met­sän terveyslannoitus
    * Juurikäävän torjunta
    * Ympäristö­tu­ki ja luonnonhoito
    * Kulotus

    ja lista vain jatkuu ja jatkuu.….….

    Siihen vielä lop­ut val­tiony­htiöt päälle, joi­ta tue­taan Solid­i­u­min ja muiden tuki­au­tomaat­tien avul­la. Kir­sikkana kakun pääl­lä: Ter­rafame aka Tal­vi­vaara, joka sai hövelisti suo­raan val­tion bud­jetista reilun 200 miljoo­nan euron lahjan.

    Kyl­lä läpimädät hyväve­lik­er­hon pilaa­mat val­tiony­htiöt saa­vat kaiken mah­dol­lisen tuen, mut­ta nuorten yrit­täjien uudet ideat saa­vat jäädä nuole­maan näppe­jään. Ja mikäli he koskaan men­estyvät, niin ne pyritään verot­ta­maan hengiltä, jot­ta tätä met­sä­te­ol­lisu­us­loista voidaan tekohengittää.

  3. Toisaal­ta Suo­mi on ollut suuryri­tys­ten maa. Teol­lisu­u­den rakenne syn­tyi sotako­r­vausten aikaan ja jatkui jopa Nokian men­estysvuodet. Tämän vuok­si Suomes­ta puut­tuu vah­va iso­jen pk-yri­tys­ten joukko, siis 70 — 200 henkeä työl­listävät firmat. 

    Ilman pieniä star­tup­pe­ja näitä ei syn­ny koskaan. Sen on vält­tämätön vaan ei vielä riit­tävä edellytys. 

    Nokian jäl­keen sof­ta-alalle näitä on syn­tynyt ja kas­vanut noin vuosikym­men aikana. Ne eivät ole juuri uutisissa. 

    Toinen puoli on palvelu­iden kehit­tymi­nen. Tääl­lä on arvostet­tu raskas­ta met­al­lia ha sitä val­tio tukee edelleen. 

    Ruot­sis­sa on vah­va musi­ikkivi­en­ti, käytän­nössä teol­lisu­us. Se ei tarkoi­ta vain musi­ikkia vaan koko infraa: stu­dioi­ta, tuot­tamista, markki­noin­tia, säveltämistä ja sanoit­tamista. Suomes­sa on kyl­lä koulu­tus­ta, muu puut­tuu. Täältä lähde­tään maail­malle tekemään men­estyvää musi­ikkia, se infra ja sen osaami­nen puut­tuu. Tämä esimerkkinä miten teol­lisu­u­de­nala syn­tyy verkos­tona. Se myös havain­nol­lis­taa kuin­ka investoin­neil­la on merk­i­tys­tä palveluissa. 

    Pienet star­tupit muuten myös koulut­ta­vat työvoimaa ja tes­taa­vat ideoita. Suomes­sa on ollut huono kult­tuuri ostaa täältä yri­tyk­siä työn­tek­i­jöi­den ja niiden patent­tien ja vas­taavien vuok­si. Isot yri­tyk­semme tekevät ennem­min kaiken itse, se pn hitaam­paa. Star­tupit tuo­vat dynami­ikkaa ja nopeut­ta. Maail­mal­la jotkut Cis­co ja Google osta­vat paljon fir­mo­ja, se on tuoteke­hi­tyk­sen ulkoistamista. 

    Suomes­sa Star­tup­pi tarvit­see myös koti­markki­nat. Sekin on puuttunut.

  4. Jos nyt arpoisi jotain yltiöop­ti­mistisia visioi­ta kier­to­taloud­es­ta ja ker­takäyt­tökult­tuurin tuhos­ta, niin duu­nar­i­ammat­te­ja voisi löy­tyä palvelu­iden puolelta, kulut­ta­jatuot­tei­den huol­losta ja korjauksesta.

    Meil­lä on aivan val­ta­va näkymätön kansal­li­so­maisu­us kiin­ni konepa­jo­jen ja puusepän­ver­staiden koneis­sa, jot­ka pikku hil­jaa (hyväl­lä tuuril­la) myy­dään konkurssipesistä yksi­ty­isille har­ras­ta­jille pilkkahin­taan ja (huonom­mal­la tuuril­la) ruos­tu­vat pilalle teol­lisu­uski­in­teistö­jen pihoil­la. Tuotan­tokäyt­töön ei nykyisel­lä kulu­rak­en­teel­la näistä koneista juuri ole, kos­ka ne vaa­ti­vat käyt­täjältään merkit­tävää osaamista ja mate­ri­aal­i­tun­te­mus­ta, ja henkilöresurssien tarve on paljon suurem­paa kuin nykyaikaisil­la robo­t­i­soiduil­la tuotan­tolin­joil­la. Sen sijaan tosi­aan jälki­markki­noille poten­ti­aalia voisi hyvinkin olla enem­män kuin äkkiseltään ymmär­retään. Vielä kun vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä siir­ret­täisi­in pois ihmistyön vero­tuk­ses­ta kohti pääomien vero­tus­ta. Ja jokin mekanis­mi pitäisi saa­da aikaan, jol­la rankaistaisi­in ker­takäyt­tö­tuot­tei­den myyjiä. Kaikki­in kulut­ta­jatuot­teisi­in suo­raan hin­taan sisään leiv­ot­tu kus­tan­nus­pe­rusteinen jätemaksu?

  5. “Näi­den nuorten tule­vaisu­us on valoisa”

    Mik­si muka? Yli 90% yri­tyk­sistä kaatuu vieden mukanaan niihin sijoite­tut omat ja vier­aat rahat. Lisäk­si Suomes­sa ei toista mah­dol­lisu­ut­ta hevin saa, joten edessä häämöt­tää tavalli­nen ura­put­ki tai muut­to ulko­maille. Tosin urakin voi jäädä haaveek­si, jos on liian mon­ta vuot­ta tuh­lannut ja liian paljon uskot­tavu­ut­taan menettänyt.

    “Jotain on suo­ma­lai­sis­sa rahamarkki­nois­sa vikana, kun riski­ra­haa koti­maisi­in yri­tyk­si­in ei löy­dy Suomesta.”

    Pankeista ei riski­ra­haa saa mis­sään eikä varsinkaan nykyään, kun sään­te­lyä on kiris­tet­ty. Riski­ra­ha tulee riskisi­joit­ta­jil­ta, joi­ta ei köy­hässä Suomes­sa yksinker­tais­es­ti ole kuin muu­ta­ma. Ulko­maalainen riski­ra­ha taas usein tarkoit­taa fir­man siir­tymistä Suomes­ta pois osit­tain tai kokon­aan. Suo­ma­lais­ten supli­ikil­la riski­ra­ha on sitä pait­si tiukas­sa, väittävät.

    Joukko­ra­hoi­tus voisi toimia alku­ra­hoituk­sen keräämisessä, jos se vain sal­lit­taisi­in samal­la taval­la kuin yri­tysys­täväl­li­sis­sä mais­sa. Jos Suomes­sa halu­aa esimerkik­si Kick­starter-rahoi­tus­ta, kan­nat­taa fir­ma perus­taa Ruot­si­in tai Tan­skaan (eikä esim. Sak­saan, jos­sa ei saa suo­ma­lainen edes pankki­t­il­liä avattua).

  6. Stan­fordin yliopis­tossa ulko­mail­la vaikut­ti aikoinaan (joskus 1940 luvul­la) Fred­er­ick Ter­man nimi­nen opet­ta­ja. Hän opasti nuo­ria teräviä opiske­li­joi­ta: Älkää jääkö yliopis­tol­la vaan hyö­dyn­täkää osaamis­tanne ja intoan­na perus­ta­mal­la yri­tyk­siä. Niin tapah­tuikin ja Siitä arvel­laan Sil­i­con Val­ley ilmiön läht­e­neen liikkeella.

  7. Tämä teemä on nyt hyvin ajankohtainen.

    Suomes­sa keskustelu käy­dään jotenkin nur­in­päin. Puhutaan oireista, eli työt­tömyy­destä ja siitä, että fir­moil­la olisi jokin velvol­lisu­us nyt työllistää.

    Pitäisi oirei­den sijas­ta puhua itse syys­tä, eli siitä mik­si fir­mat eivät työllistä.

    Kuten tiedämme, PK-sek­tori luo 90 pros­ent­tia uusista työ­paikoista. Onge­man ydin on siis siel­lä. Pitää siis ratkaista siel­lä ole­vat ongelmat!

    Mitkä ne sit­ten ovat?

    Ne ovat riskiä otta­van yrit­täjän raju vero­tus ja korkea
    työl­listämiskyn­nys. Mitä jos laitet­taisi­in nämä heti kuntoon?

    Sep­po Korp­poo, 25 vuot­ta vientiyrittäjänä

  8. Piket­ty ja muu­ta­ma muukin talousti­eteil­i­jä ovat puhuneet yleis­es­ti vero­tuk­sen pain­opis­teen muut­tamista työn­teosta omaisu­u­teen (ihan kir­jaimel­lis­es­ti omaisu­u­teen, eikä edes omaisu­us­tu­loi­hin). Tämä vaikut­taisi ihan hyvältä ide­al­ta, jos se nyt olisi mah­dol­lista mitenkään globaalis­sa taloudessa toteut­taa ilman, että kaik­ki omaisu­us karkaa ulko­maille. EU:n tasol­la se saat­taisi jo alkaa toimia jotenkuten. Pieniä rikkuri­mai­ta var­maan saataisi­in jotenkin aisoi­hin neu­vot­tele­mal­la ja ihan 100%:n vero­tus­toimivu­ut­ta nyt ei voi kuitenkaan olettaa.

  9. LK: Kir­sikkana kakun pääl­lä: Ter­rafame aka Tal­vi­vaara, joka sai hövelisti suo­raan val­tion bud­jetista reilun 200 miljoo­nan euron lahjan.

    Tal­vi­vaara yritetään saa­da tuot­ta­maan, jot­ta noin parin mil­jardin siivousku­lut eivät lankeaisi veroala­maisille. Tosin hölmöläis­ten puuhal­ta tuo näyt­tää, kos­ka tietääk­seni tuot­tavu­ut­ta haetaan samal­la menetelmäl­lä, joka ongel­mat alun­perin aiheut­ti. Toiv­ot­tavasti ei sen­tään … onhan noi­ta mah­dol­lis­es­ti kor­vaavia sys­teeme­jä maail­mal­la ollut käytössä vuosikymmenet.

  10. JTS: Toisaal­ta Suo­mi on ollut suuryri­tys­ten maa. Teol­lisu­u­den rakenne syn­tyi sotako­r­vausten aikaan ja jatkui jopa Nokian men­estysvuodet. Tämän vuok­si Suomes­ta puut­tuu vah­va iso­jen pk-yri­tys­ten joukko, siis 70 – 200 henkeä työl­listävät firmat. 

    “Jo yli kymme­nen vuo­den ajan uudet työ­paikat Suomes­sa ovat syn­tyneet pieni­in ja keskisu­uri­in yri­tyk­si­in. Vuosi­na 2001—2012 yli 250 hen­gen suuryri­tyk­set palkka­si­vat 7164 henkeä. Pk-yri­tyk­set loi­vat työ­paikko­ja yli 100 000 hengelle.

    Yri­tys­ten 393 mil­jardin euron liike­vai­h­dos­ta yli puo­let (55 %) syn­tyy pk-yri­tyk­sis­sä ja pk-sek­torin osu­us BKT:sta on run­saat 40 prosenttia.”

  11. Kiitok­sia hyvästä kirjoitussarjasta.

    Kom­ment­ti liit­tyen yri­tys­ten myyn­ti­in ulko­maille. Suomes­ta on viime vuosi­na myy­ty usei­ta yri­tyk­siä ulko­maille, mut­ta tämä on enem­mänkin osa sitä val­oa synkkyy­dessä kuin ongel­ma. Kansan­taloudel­lisia vaiku­tuk­sia pitää seu­ra­ta laa­jem­min kuin yksit­täisen yri­tyk­sen tasolla.

    Yri­tyskaupoista tietenkin siir­tyy Suomeen lisää pääo­mia. Yri­tyk­sen myyn­nistä tulee kuitenkin monia muitakin posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia, varsinkin teknolo­giasek­to­ril­la. Kau­pan jäl­keen yri­tys usein jatkaa toim­intaa Suomes­sa, jol­loin työ­paikat säi­lyvät tai jopa lisään­tyvät. Teknolo­gia-alal­la johta­va toim­i­ja vie usein läh­es koko markki­nan, joten jos osta­ja on merkit­tävä toim­i­ja, Suomes­sa ole­va yksikkö voi kas­vaa nopeam­min kuin mihin se yksin olisi pystynyt. Siinäkin tapauk­ses­sa että johta­va yri­tys ostaa yri­tyk­sen ja vie sen ihmisi­neen mukanaan ulko­maille, tar­joaa se suo­ma­laisille hyvän mah­dol­lisu­u­den kehit­tää osaamista ja luo­da verkos­to­ja. Harvem­min yrit­täjät jäävät pidem­mäk­si aikaa työn­tek­i­jöik­si osta­jayri­tyk­seen, usein he perus­ta­vat pian uuden yri­tyk­sen Suomeen. Seu­raavaa yri­tys­ten perus­taes­sa heil­lä on entistä parem­mat edel­ly­tyk­set men­estymiseen sil­lä heille on ker­tynyt lisää osaamista, verkos­to­ja ja pääo­mia. Ympäristö jos­sa syn­tyy kiihtyvään tahti­in ulko­maille myytäviä yri­tyk­siä syn­nyt­tää lop­ul­ta myös niitä yri­tyk­siä jot­ka pää­sevät markki­na­jo­hta­jak­si ja osta­jan rooliin. 

    Isom­pi ongel­ma olisi, jos meil­lä ei olisi kykyä syn­nyt­tää myytäväk­si kel­paavia yri­tyk­siä. Se on kyl­lä tot­ta, että tämä kone toimisi vielä parem­min, jos meil­lä olisi vahvem­pi myöhäisem­män vai­heen rahoi­tus­markki­na kasvuyrityksille.

  12. Synkkää on. Suomen seu­raa­va “pelas­ta­ja” on ilmeis­es­ti sit­ten vasem­mistopop­ulisti­nen SDP. Viva Peron!

  13. Tom­pe­lo: “Jo yli kymme­nen vuo­den ajan uudet työ­paikat Suomes­sa ovat syn­tyneet pieni­in ja keskisu­uri­in yri­tyk­si­in. Vuosi­na 2001—2012 yli 250 hen­gen suuryri­tyk­set palkka­si­vat 7164 henkeä. Pk-yri­tyk­set loi­vat työ­paikko­ja yli 100 000 hengelle.
    Yri­tys­ten 393 mil­jardin euron liike­vai­h­dos­ta yli puo­let (55 %) syn­tyy pk-yri­tyk­sis­sä ja pk-sek­torin osu­us BKT:sta on run­saat 40 prosenttia.”

    Osit­tain harhaa.Kysymys on suurten yri­tys­ten har­joit­ta­mas­ta ulkois­tamis­es­ta. Eli kun logis­ti­ik­ka ja hajaute­tun tuotan­non ohjaus­menetelmät ovat kehit­tyneet niin suuret yri­tyk­set ovat hajaut­ta­neet tuon­tan­toaan pie­nille yrityksille.

    Todel­lisu­udessa suuren yri­tyk­sen vähen­tämät työ­paikat ovat vain siir­tyneet pikkuyrityksiin.

    Tämä näkyy siinäkin , etti työ­paikko­jen määrä juuri muu­tu eli vuon­na 1989 meil­lä oli 2,5 miljoon­aa työ­paikkaa ja 2007 edelleen 2,5 miljoon­aa työpaikkaa. 

    “Työl­lisiä oli vuo­den 2015 mar­rasku­us­sa 2 402 000 (virhe­mar­gin­aali ±32 000), mikä oli 20 000 vähem­män kuin vuot­ta aiem­min. Työl­lisiä miehiä oli 7 000 ja naisia 13 000 vähem­män kuin vuo­den 2014 mar­rasku­us­sa.” (http://www.findikaattori.fi/fi/41)

    Suurin syy työt­tömyy­den kasvu­un on ollut työt­tömyy­seläk­keen pois­tu­mi­nen ja eläkeikien nostaminen

    Samal­la on siir­ret­ty yri­tys­toimin­nan riske­jä pienyrit­täjille, sil­lä suuri yri­tys kyke­nee luet­tele­maan ehdot pikkuyrittäjälle.

    Samal­la on siir­ret­ty rahoi­tus­riskikin pienyrittäjälle.Suuryritys mak­saa laskut kun sille sopii ja pienyrit­täjän ei auta kuin kiin­nit­tää asun­to, kesämök­ki ja auto ja kat­soa miten pitkälle luot­to riittää.

    Laki ei suo­jele, sil­lä eipä kukaan pienyrit­täjä uskalla vaa­tia lain nou­dat­tamista. Seu­raavaa sop­paria ei tule jos pienyrit­täjä vaatii lain noudattamista

    Ja nyt on siir­ryt­ty vai­heeseen, jos­sa noi­ta riske­jä siir­retään työntekijöille.

    Onko­han seu­raa­va riskin kan­ta­ja duu­nar­in koira ?

  14. Nykyiset strat-up-yri­tyk­set on myytävä ajoissa. 

    Mon­et niistä ovat pelkkiä tah­den­len­to­ja esim Rovio http://www.hs.fi/talous/a1440555255138
    tai Sulake http://yle.fi/uutiset/sulake_vahentaa_vakea_jotta_habbo_hotel_sailyisi/6355598

    Kun täl­laiselle löy­tyy osta­ja niin on myytävä eikä mietittävä.Viikon kulut­tua yri­tys voi olla arvo­ton kun löy­tyy vielä parem­pi konsepti.

    Kun noi­ta start-up-ja hio­taan sadois­sa mais­sa sadat miljoonat yrit­täjät niin on lot­tovoito saa­da aikaan kon­sep­ti, joka kan­taa edes muu­ta­man vuoden

  15. Jos ja kun ymmär­retään että

    Koko kansan­talolu­den ahdinko johtuu keski­t­u­lois­t­en ammat­tien eli lähin­nä hyvä­palkkaisten duu­nar­itöi­den vähenemisestä.

    ja sen lisäk­si tiede­tään etteivät nämä ammatit ole enää tulos­sa takaisin, ja palvelu­iden tuot­tamises­sa meil­lä on kil­pail­ja­mai­hin ver­ratu­na ylit­tämätön ilmas­to­hand­i­cap­pi, kulut­ta­jatuot­teis­sa sekä kult­tuuri­nen että tuotan­toketjuhand­i­cap­pi, ja raskaas­sa teol­lisu­udessa tuotan­tokus­tan­nushand­i­cap­pi, niin mik­si ihmeessä Suomes­sa ylipäätään aje­taan jotain muu­ta EU-raken­net­ta kuin tulon­si­ir­tounio­nia ja federaatiota?

    Kansal­lis­mielisyy­destä unionis­sa Suomel­la on taval­laan koke­mus­ta, lop­putu­los on Kalmarin unioni joka lop­ul­ta palvelee vain sen val­tion (Tan­s­ka) etua johon hallinto iden­ti­fioituu. EU kansal­lis­ten val­tioiden löy­hänä liit­tona jos­sa keskus­val­tiot aja­vat ensisi­jais­es­ti omaa kansal­lista etu­aan viime kädessä kansal­liseen iden­ti­teet­ti­in perustuen ei ole Suomen (pienen reunaval­tion) etu. Sak­salais­ten pankkien taan­noinen pelas­t­a­mi­nen EU-rahoil­la oli tästä hyvä esimerk­ki. Löy­hässä liitossa joudumme mak­sa­jak­si, kun taas fed­er­aa­tios­sa reuna(osa)valtion rooli­na olisi olla net­tosaa­ja kun suh­teelli­nen kil­pai­lykyky ei kuitenkaan koskaan voi olla keskusaluei­den tasolla.

  16. Tässä muu­ta­ma “korkeak­oulun” tiedekun­ta ja arvio siitä mihin valmis­tuneet sjoittuvat:
    Kas­va­tusti­eteelli­nen — js
    Teologi­nen — js
    Val­ti­oti­eteelli­nen — js
    Kult­tuur­in­tutkimus — js
    Maat­aloustiedekun­ta — js
    Lääketiede ja ham­maslt. — js
    Sotati­eteen mais­ter­it — js
    Sibelius-akatemia — js
    Teat­te­ri­ala — js
    Matemaat­tis-luon­nontd. ‑js
    Tieto­jenkäsit­te­lytiede — ys/js
    Tekni­ikan tiedekun­nat — ys/js
    Kup­pako­rkeak­oulut — ys
    Oikeu­sop­pi tms. — js/ys
    Taidek­oulu­tus — js

    Jos ala ei ole julk­ista sek­to­ria, niin ainakin sitä yksi­tyipuolel­la tue­taan vah­vasti julk­i­sista varoista.

    Kaipa niitä muitakin on, mut­ta yleen­sä ihme­tyt­tää tietämät­tömyys yliopis­to­laitok­sen tehtävästä. Se koulut­taa virkamiehiä “kru­unulle”. Mitään muu­ta tehtävää sil­lä ei oikeas­t­aan ole.

    Kun on ollut julkisel­la sek­to­ril­la yli 20 vuot­ta, niin aina välil­lä tulee kau­sia, jol­loin kaik­ki kyn­nelle kykenevät lähtevät yksi­tyiselle puolelle ja palaa­vat sit­ten takaisin. Ennen otet­ti­inkin, mut­ta nykyään ei enää ovi aukea takaisin­päin niin helposti.

  17. Hienoa, jos nuoret pelas­ta­vat, kun van­ho­jen par­ta­su­tien nolot avauk­set — ja etenkin niihin saadut kom­men­tit blo­geis­sa — nolostut­ta­vat ja nos­ta­vat negaatioita.

  18. Ei ole vaaraa, että start-upeista pelas­tus löytyisi.

    Kuten tek­stis­sä mainit­tu, niin työ­paik­ka toki joillekkin nuo­rille. Suure­na vaarana niis­säkin työ­paikois­sa on, että lähtevät alta kun suurin osa start-upeista epäon­nis­tuu ja piir­it ovat pienet.

  19. Liian van­ha: Samal­la on siir­ret­ty yri­tys­toimin­nan riske­jä pienyrit­täjille, sil­lä suuri yri­tys kyke­nee luet­tele­maan ehdot pikkuyrittäjälle.

    Se suuryri­tys etsii koh­ta uut­ta riis­tet­tävää ja menet­tää siinä ohes­sa luotet­ta­van yhteistyökump­panin. En toisin sanoen usko, että riistämi­nen on johta­va teema tässäkään. Bis­nek­sessä haetaan molem­pi­en etua, muuten yhteistyö ei syn­ny tai jatku. Jos pienyrit­täjäl­lä ei ole järkeä kek­siä b‑suunnitelmaa ja han­kkia neu­vot­telu­voimaa, kai sen riistämisen ansait­see. Ei saa olla niin tyh­mä, että ei aina pidä mielessä neu­vot­telu­ase­man paran­tamista ja vetäy­tymisen mahdollisuutta

  20. “Kulu­tus jää koti­maa­han, jos se suun­tau­tuu palvelui­hin. Kulu­tus­tavaroita­han Suomes­sa ei juuri valmis­te­ta. Suo­ma­lais­ten kulu­tusko­ris­sa on palvelu­ja kovin vähän. Helsin­ki on tästä poikkeus. Tavaroi­hin suun­tau­tunut kulu­tus val­uu ulko­maille, kos­ka kulu­tus­tavarat valmis­te­taan ulkomailla.”

    Nykyi­nen hal­li­tus tekee kaikken­sa, että koti­maisia palvelui­ta ei jatkos­sa käytetä senkään ver­taa, mitä nyt. Kaikkea koti­maas­sa tehtävää lomailua, kar­avaa­nari toim­intaa luku­unot­ta­mat­ta on tarkoi­tus verot­taa jatkos­sa ja vielä reilusti. Moot­toripyörät, veneet, moot­torikelkat, mok­it jne.

  21. Anony­mous:

    Matemaat­tis-luon­nontd. ‑js

    Mitä insinööri soveltaa, jos teo­reetikko ei kek­si uusia työkalu­ja? Maail­ma on jo valmis ja silleen?

  22. Osmon ana­lyysi yri­tys­maail­mas­ta on liian yksinker­tais­tet­tu. Yri­tyk­set osta­vat paljon palvelu­ja toisil­ta yri­tyk­siltä. Myös men­estyvät star­tupit työl­listävät “duunare­i­ta”, vaikkakin usein ali­hank­in­taketju­jen kautta.

    Tarvi­taan myyjiä, talousalan osaa­jia, asi­akas­palveli­joi­ta, huolto­henkilökun­taa, kul­je­tus­palvelu­ja jne.

    Vaik­ka suuria duu­nari­mas­so­ja ei van­haan malli­in työl­lis­tetä, pie­nil­läkin määril­lä on merkitystä.

    Eivät kaik­ki star­tupyrit­täjät tule korkeak­ouluista. Mon­et hyvät yrit­täjät pon­nista­vat esimerkik­si ammat­tik­oulupo­h­jal­ta saat­u­aan alan koke­mus­ta isois­sa yrityksissä.

    Maaseudul­takin löy­tyy pieniä yri­tyk­siä, jot­ka tekevät esimerkik­si laivoihin liit­tyviä alihankintatöitä.

    Mon­et yri­tysideat tai niihin liit­tyvä osaami­nen on kehitet­ty isois­sa yri­tyk­sis­sä. Myös ikään­tyneet perus­ta­vat yri­tyk­siä. Ei kaikkia kulu­tus­tavaroi­ta valmis­te­ta ulkomailla.

    Kyl­lä Äänekosken uudel­la sel­l­ute­htaal­la on iso vaiku­tus. Yksi­tyiset met­sän­o­mis­ta­jat saa­vat lisää rahaa ja se menee suurelta osalta kulu­tuk­seen ja asun­to­jen han­k­in­taan. Töitä tulee mon­en­laisille pie­nille yrityksille.

  23. Juk­ka Aaku­la:
    Synkkää on. Suomen seu­raa­va “pelas­ta­ja” on ilmeis­es­ti sit­ten vasem­mistopop­ulisti­nen SDP. Viva Peron!

    Niin­pä. SDP:n kan­na­tus nousi liian nopeasti. Nyt “pelas­ta­ja” Rin­teen ase­ma on tuke­va eikä puolueel­la ole mitään syytä uusiutua.

    Voi meitä onnet­to­mia. On ihan sama mitä nykyi­nen hal­li­tus tekee tai jät­tää tekemät­tä, se ottaa tur­paan vaaleis­sa nyky­is­ten taloudel­lis­ten aiko­jen takia. Maalle olisi ollut suuri onni, jos seu­raavaa hal­li­tus­ta olisi johtanut joku täysi­jäkri­nen ja mod­erni lip­posen reinkar­naa­tio, eikä mikään 70-luvun suun­nitel­mat­alouteen jämähtänyt van­han pol­ven ay-sosialisti.

    (hal­li­tuskokoon­panol­la ei ole väliä, vaik­ka nyky­hal­li­tus olisi oppo­si­tios­sa ja oppo­si­tio hal­li­tuk­ses­sa, hal­li­tus häviää kos­ka talousti­lanne pistää hal­li­tuk­sen häviämään vaalit)

  24. Toisen koti­maisen ope­tus­ta joudu­taan tin­kimään ken­ties fiskaal­i­sis­takin syistä. Vihrei­denkin kovasti hehkut­ta­ma Suomen nopea “moniku­lut­tuuris­tu­mi­nen” tuot­taa hur­jasti lisäkus­tan­nuk­sia peru­sopetuk­selle, jos tarkoi­tus on vält­tää tuli­joiden syr­jäy­tymi­nen. Tämän kus­tan­ta­misek­si etsitään var­masti mah­dol­lisuuk­sia kar­sia rön­syjä muual­la opetusalalla. 

    Jos asi­aa kat­sot­taisi­in yksi­no­maan käytän­nöl­liseltä kannal­ta, supis­tuk­set kohdis­tu­isi­vat ensim­mäisenä toisen koti­maisen opetuk­seen. Kysymys on kuitenkin Suomes­sa ide­ologi­nen, aivan kuten mark­sis­mi-lenin­is­min ope­tus oli Neu­vos­toli­itossa, joten muu­tos edel­lyt­tää myös selkeää muu­tos­ta nomen­klatu­u­ran ide­ol­o­gi­sis­sa näke­myk­sis­sä. Siihen kuluu vielä aikaa.

  25. Vero­tuk­sen pitää siis perus­tua johonkin muuhun kuin kateu­teen! Vasem­mis­to­lainen veropoli­ti­ik­ka vie duu­nar­il­ta duu­nit, kuten Osmo tuos­sa todisti. 🙂 Jos tuon päätelmäketjun vie lop­pu­un, niin duu­nar­in kan­nat­taisi äänestää Nalle Wahlroosia! Hänen johta­mansa talous­poli­ti­ik­ka toisi duu­nar­ille parhaan tuloksen.

  26. Huopa:
    Piket­ty ja muu­ta­ma muukin taloustieteilijä… 

    Piket­ty ei ole talousti­eteil­i­jä. Lukekaa niitä jut­tu­ja. Kaveri on julk­isu­ushakuinen sekopää.

  27. Tom­pe­lo: Se suuryri­tys etsii koh­ta uut­ta riis­tet­tävää ja menet­tää siinä ohes­sa luotet­ta­van yhteistyökump­panin. En toisin sanoen usko, että riistämi­nen on johta­va teema tässäkään. Bis­nek­sessä haetaan molem­pi­en etua, muuten yhteistyö ei syn­ny tai jatku. Jos pienyrit­täjäl­lä ei ole järkeä kek­siä b‑suunnitelmaa ja han­kkia neu­vot­telu­voimaa, kai sen riistämisen ansait­see. Ei saa olla niin tyh­mä, että ei aina pidä mielessä neu­vot­telu­ase­man paran­tamista ja vetäy­tymisen mahdollisuutta

    Suuren yri­tyk­sen ulkois­t­a­mi­nen on taitolaji.Vain tyh­mä suuryri­tys ulkois­taa niin, että joutuu riip­pu­vaisek­si kump­panistaan. Ali­hankki­joi­ta on usei­ta, joten yhden ja use­am­man voi aina vai­h­taa, jos ehdot eivät kel­paa ja neu­vot­te­lut eivät etene.

    Ja tietysti ali­hankki­jal­la voi olla vara­su­un­nitelmia, mut­ta useim­miten ne muut asi­akkaat ovat nekin suuria yri­tyk­siä ja har­joit­ta­vat samaa politiikkaa

    Ja kun työn voi pilkkoa pieni­in osi­in niin työ­vai­hei­ta voi jous­tavasti jakaa eri yrityksille.

    Neu­vot­telu­voimaa pienyrit­täjä ei voi han­kkia, siitä pitää suuren yri­tyk­sen osto huolen

  28. Kalle: Piket­ty ei ole talousti­eteil­i­jä. Lukekaa niitä jut­tu­ja. Kaveri on julk­isu­ushakuinen sekopää.

    Var­al­lisu­u­den kasautu­mi­nen on ongel­ma. Opti­maa­li­nen tilanne on se, ettei sent­tiäkään ole loju­mas­sa mis­sään. Kat­sos Kalle, talouskasvu syn­tyy siitä, että tehdään kaup­po­ja, jois­sa jokaises­ta kau­pas­ta jää vähän sivu­un. Tämä pieni voit­to pitää lait­taa kiertämään, kos­ka muuten talouskasvu loppuu.

    Suo­ma­lainen unel­ma on lopet­taa työn­teko 50 vuo­ti­aana ja elää loise­na lop­ut 50 vuotta.

    Amerikkalainen unel­ma on tehdä bisnestä hau­taan saakka.

    Jos nyt pitäisi vali­ta, niin suh­teel­lisen vasem­mis­to­laise­na val­it­sisin kuitenkin tuon amerikkalaisen unel­man, vaikken amerikkalais­es­ta yhteiskun­nas­ta juurikaan perusta.

    Ote­taan esimerk­ki. Meil­lä on viik­sekäs pankki­iri, jol­la on tuhan­nen duu­nar­in tulot.

    Tämä keikari ajaa kaar­al­laan ostok­sille viikon­lop­pua varten. 

    Kysymys kuu­luu: “Ostaako tämä liikemies tuhan­nen duu­nar­in edestä olut­ta, makkaraa, karkkia, piz­zaa, suk­laa­ta, lim­saa, kossua…?”

    Vas­taus on ettei osta. Toden­näköis­es­ti hän on aika pihi ja viet­tää lauan­tai-illan muiden änkyröi­den seuras­sa herraklubilla. 

    Mut­ta tuhat duu­nar­ia lait­taa toden­näköis­es­ti viikon­lop­puna kaiken likoon, ja se on se, mikä pitää talouden pyörät pyörimässä.

    Olen­nais­in­ta Suomen koti­markki­noiden kannal­ta on keskilu­ok­ka, jota SSS on nyt teuras­ta­mas­sa. Kun maail­man­talous matelee, niin koti­markki­noiden merk­i­tys koros­tuu, mut­ta Suomes­sa koti­markki­noista ei välitetä, kos­ka vihreä katinkul­lan sumen­ta­mat päät kär­sivät kroonis­es­ta krapulasta.

  29. OS:“Jotain on suo­ma­lai­sis­sa rahamarkki­nois­sa vikana, kun riski­ra­haa koti­maisi­in yri­tyk­si­in ei löy­dy Suomes­ta. Suo­ma­laisil­la makaa pas­si­ivis­es­ti pankki­tileil­lä liki sata mil­jar­dia euroa. Pankkien kaut­ta se ei muu­tu riski­ra­hoituk­sek­si, kos­ka Basel 3 ‑säädök­set kieltävät sen pankeilta.”
    Ratkaisue­hdo­tus: Fin­ver­aan tms peruste­taan sijoi­tus­ra­has­to­ja, joiden osu­udet ovat 1000 €, ja joi­ta vain yksi­ty­ishenkilöt voivat ostaa. Kukin rahas­to sijoit­taisi oman profi­ilin­sa mukaises­ti suo­ma­laisi­in PK kasvuyri­tyk­si­in, jot­ka Finnvera olisi toden­nut omis­sa tutkimuk­sis­saan kiin­nos­taviksi. Sijoituk­selle mak­set­taisi­in korkoa esim 5 v euri­bor + 1% ja se olisi pääo­matur­vat­tu 10 000 euroon/sijoittaja ja sen jäl­keen 80% 50 000 euroon/sijoittaja asti. Val­tio kor­vaisi mah­dol­liset tap­pi­ot Finnveralle.

    Pörssien ulkop­uolelle sijoit­tavia rahas­to­ja on jo ole­mas­sa, mut­ta niis­sä ei ole pääo­matur­vaa ja min­imisi­joi­tus on luokkaa 50 000…100 000. Sijoit­ta­jal­la pitää olla todel­la pul­lea lomp­sa, sil­lä riskin­sä hal­lit­semisek­si hänen on syytä tehdä riskisi­joituk­sia vähin­tään 10…15, sil­lä vain osa niistä onnistuu. 

    Taval­lisel­la tal­laa­jal­la ei täl­laista irtora­haa ole, mut­ta jos min­imisi­joi­tus on riit­tävän pieni ja riit­tävästi tur­vat­tu, laiskaa rahaa lähtisi joukot­tain liikkeelle.

  30. Riski­ra­han lisäk­si tarvit­taisi­in mah­dol­lisu­us tehdä henkilöko­htainen konkurssi. 

    Yrit­täjä joutuu usein takaa­maan yri­tyk­sen otta­mat lainat henkilökohtaisesti.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Sijoi­tus­d­tur­va ei oikein sovi yhteen riskisi­joit­tamisen kanssa.

    Tot­ta, mut­ta ilman sitä eivät pien­si­joit­ta­jien rahat lähde liik­keelle. Kun ei ole mainit­tavaa inflaa­tio­ta, halu pienenkin riskin ottamiseen on vähäinen.

    Sijoi­tus­tur­van vastapain­ok­si esitän tuot­to­jen rajoit­tamista. Myös osuuk­sien takaisi­nos­to­hin­toi­hin voitaisi­in liit­tää voiton rajoitin.

    Pankeil­la on omaisu­us­tur­vat­tu­ja riskip­i­toisia rahas­to­ja, mut­ta niihin sijoite­tut varat eivät mene yri­tys­toim­intaan vaan eri­laisi­in pörssiosake- yms ‑pelei­hin.

  32. Siitä ei ole ihan kauhean kauan kun Suomes­sa kan­nat­ti perus­taa esimerkik­si met­al­li­pa­ja — muis­tan tavan­neeni joskus sem­moi­sen 20-vuo­ti­aan kaverin, joka työl­listi 8 henkeä omas­sa met­al­li­pa­jas­saan yrit­täjänä, oli käynyt vain ammattikoulun.

    Tämä samainen tyyp­pi oli kehit­tänyt itse ser­vo­jen ohjausjär­jestelmän, joka oli peri­aat­teessa kai parem­pi ja tarkem­pi kuin markki­noil­la ole­vat — myöhem­min hän myi jatkoke­hi­tyk­sessä syn­tyneen it-alan yri­tyk­sen­sä muis­taak­seni Konecrane­sille tai jollekin toiselle isolle koti­maiselle yritykselle.

    Kun tuos­sa toises­sa keskusteluketjus­sa puhut­ti­in siis koulu­tuk­sen merk­i­tyk­ses­tä, niin ehkä pitäisi puhua myös siitä mik­si niin moni täysin koulu­ja käymätön men­estyy huo­mat­tavasti parem­min nimeno­maan yrit­täjänä kuin vaikka­pa tohtorik­si koulutet­ta­va tutk­i­ja, jol­la pitäisi ainakin teo­ri­as­sa olla parem­mat “eväät” yri­tyk­sen perustamiseksi.

    Mut­ta mut­ta… näitä pieniä yri­tyk­siä ei usein syn­ny ellei ole suuria yri­tyk­siä anta­mas­sa vetoa­pua. Jos nyt mietitään vaikka­pa Pon­ssea, niin se on pieni fir­ma ver­rat­tuna johonkin met­säy­htiöön, mut­ta silti yksi vien­tiyri­tys­ten tähdis­tä Suomes­sa. Mikäli Suomes­sa ei olisi akti­ivista met­sä­te­ol­lisu­ut­ta, ei olisi var­maan Pon­sseakaan. Parhaim­mil­laan ison ja pienen yri­tyk­sen väli­nen toim­inta on sym­bioot­tista ja hyödyt­tää molem­pia — iso fir­ma saa ket­terän ja tehokkaan kump­panin ja pieni yri­tys ensim­mäisen ison asiakkaan.

    Tämän vuok­si mielestäni on vaar­al­lista ajatel­la, että pienet yri­tyk­set yksin pelas­taisi­vat Suomen. Ensisi­jais­es­ti kan­nat­taisi keskit­tyä iso­jen yri­tys­ten olo­suhteisi­in, sinne välei­hin mah­tuu sit­ten paljon pienem­piä kiviä, joista voi ajan myötä kas­vaa isom­pia vientiyrityksiä.

    Vero­tuk­sen ohjaus­vaiku­tus­ta on isos­sa kuvas­sa todel­la vaikea arvioi­da. Esimerik­si USA:ssa yri­tysvero­tus on suh­teel­lisen korkea, kukaan ei silti väitä etteikö Jenkeis­sä olisi yri­tys­myön­teinen ilmapi­iri. Mata­lan yri­tysveron seu­rauk­sia vs. korkean yri­tysveron seu­rauk­sia voita­neen vain spekuloida.

  33. LK: Kysymys kuu­luu: “Ostaako tämä liikemies tuhan­nen duu­nar­in edestä olut­ta, makkaraa, karkkia, piz­zaa, suk­laa­ta, lim­saa, kossua…?”

    Vas­taus on ettei osta. Toden­näköis­es­ti hän on aika pihi ja viet­tää lauan­tai-illan muiden änkyröi­den seuras­sa herraklubilla.

    Mut­ta tuhat duu­nar­ia lait­taa toden­näköis­es­ti viikon­lop­puna kaiken likoon, ja se on se, mikä pitää talouden pyörät pyörimässä.

    Lop­putu­lok­se­na olu­en kulu­tus vähen­tyy, mut­ta tuot­tavasti sijoite­tun rahan määrä lisään­tyy. Pankki­iri ei nimit­täin pidä raho­jaan pat­jan alla vaan hakee niille sijoi­tusko­htei­ta. Hän saat­taa jopa perus­taa pan­i­moon. Se sit­ten taas lisää parhaas­sa tapauk­ses­sa — hänen kannal­taan — sitä olu­en kulutusta.

    Näin se talous pyörii investoin­tien ja kulu­tuk­sen piirileikkinä. 

    Suomes­sa raha on kuitenkin aika laiskaa, kos­ka se on niin usein pankki­tileil­lä. Niiltä se siir­tyy nykypäivänä huonos­ti niihin bisnesinvestointeihin.

    Joukko­ra­hoi­tus olisi mainio asia Suomes­sakin, kuten taisin jo maini­ta. Rahoituk­sen vasti­neek­si voisi saada
    ‑palkkion (usein valmi­in tuot­teen, jos rahoi­tus onnis­tuu ja tuote valmistuu),
    ‑yhtiön osakkeita
    ‑tai velkakirjan.

    Täl­lä het­kel­lähän Suomes­sa saa kerätä rahaa vain hyvän­tekeväisyyspe­ri­aat­teel­la. Mut­ta ehkä jo tänä vuon­na saadaan laki, joka mah­dol­lis­taa ainakin nuo kak­si jälkimmäistä.

    Isos­sa maail­mas­sa joukko­ra­hoi­tus kas­vaa raket­ti­mais­es­ti. Kuudessa vuodessa se on yli 30-ker­tais­tunut ja on jo ohit­tanut per­in­teisen riskisijoittamisen.

    1. Lop­putu­lok­se­na olu­en kulu­tus vähen­tyy, mut­ta tuot­tavasti sijoite­tun rahan määrä lisään­tyy. Pankki­iri ei nimit­täin pidä raho­jaan pat­jan alla vaan hakee niille sijoituskohteita.

      Kaikesta muus­ta on pula, mut­ta ei rahas­ta. EKP yrit­tää tyk­lyt­tää sitä pankeille nol­lako­roil­la ja rankaisee mii­nusko­r­fol­la sitä, joka illal­la kiikut­taa kas­sansa takaisin keskuspankkiin.

  34. LK: Suo­mi tekee kaikken­sa, ettei tääl­lä men­esty­isi mikään muu kuin tuki­aisil­la elävä loinen nimeltä metsäteollisuus.

    Ansiokas yhteen­ve­tosi vaatii lop­puhuipen­nuk­sen: Yhteen­sä met­sä­talouden kehit­tämis­ra­ho­ja on bud­jetis­sa 55 miljoon­aa euroa. Laskute­htävä: Minkä osu­u­den 55 miljoon­aa euroa tekee val­tion 55 mil­jardin euron bud­jetista? Sinän­sä tietysti ovat turhia tukia, ja toden­näköis­es­ti niiden hakem­i­nen, päätök­sen­teko ja valvon­ta lohkai­se­vat mak­sa­vat ison osan ‘tuo­toista’ pois, mut­ta aika murheel­lises­sa jamas­sa ollaan kun promillen menot lamaut­taa koko valtion.

  35. Suomen synkkä tulevaisuus ?

    Val­i­tan, mut­ta en hah­mo­ta, mikä siinä nyt niin synkkää olisi.

    Nyky­isin asi­at ovat hyvin. Min­ua ei häir­itse vaik­ka elin­ta­so ei kas­va. Se voi myös laskea ja jatka­nen silti elämääni hyvinvoivana.

  36. Osmo Soin­in­vaara: Kaikesta muus­ta on pula, mut­ta ei rahas­ta. EKP yrit­tää tyk­lyt­tää sitä pankeille nol­lako­roil­la ja rankaisee mii­nusko­r­fol­la sitä, joka illal­la kiikut­taa kas­sansa takaisin keskuspankkiin. 

    Kysyn­täpu­la? Maail­ma ei ole valmis mut­ta mil­tei? Siis keskilu­okkainen maail­ma. Köy­hillä (ostovoima­ton) ja rikkail­la (vähän) ei ole väliä. Mut­ta keskilu­okan maail­ma on valmis. On vain niukalti (uusia) hyödykkeitä joiden han­kkimisek­si on valmis tekemään mil­tei mitä tahansa lail­lista? Pätee ainakin itseeni. Kai.

    Toisaal­ta tarkoit­taisiko tuo, että jostakin voitaisi­in haalia muu­ta­ma kym­men­tuhat­ta vitaalia mut­ta köy­hää luovut­taa heille ehken tont­ti ja työkalu­ja. Sel­l­aisia keskilu­okkaisia. Talous kas­vaisi kunnes uudet asuk­itkin istu­isi­vat värinäköra­dion ääressä kat­so­mas­sa junio­r­ilätkän pron­ssim­i­tal­ipeliä vail­la parem­paakaan tekemistä. Kai.

  37. enough: tule­vaisu­us ?
    Val­i­tan, mut­ta en hah­mo­ta, mikä siinä nyt niin synkkää olisi.
    Nyky­isin asi­at ovat hyvin. Min­ua ei häir­itse vaik­ka elin­ta­so ei kas­va. Se voi myös laskea ja 

    Näin­hän se on useim­mille suo­ma­laisille. Jon­ka takia viher­vasem­mis­ton lopete­taan talouskasvua­jat­telulle tulee niin mas­si­ivis­es­ti tukea.

    Samaa porukkaa ei kiin­nos­ta pätkääkään ne suo­ma­laiset, jot­ka ovat huonom­mas­sa ase­mas­sa. Esit­tävät että kiin­nos­taa saadak­seen suhteil­la kusetet­tua palkkiovi­ran, tai ainakin sel­l­aisen viran jos­sa voi kuol­la pystyyn.

  38. Osmo Soin­in­vaara: Kaikesta muus­ta on pula, mut­ta ei rahas­ta. EKP yrit­tää tyk­lyt­tää sitä pankeille nol­lako­roil­la ja rankaisee mii­nusko­r­fol­la sitä, joka illal­la kiikut­taa kas­sansa takaisin keskuspankkiin.

    Pankeil­ta ei kuitenkaan saa lainaa ilman vakuuksia.

    Eli vaik­ka min­ul­la olisi hyväkin idea,en saa kyl­lä mis­tään mijoo­nan euron lainaa. Jostain pitäisi löytää sijoit­ta­ja, joka olisi valmis sijoit­ta­maan tarpeek­si omia varo­ja jot­ta saisi sit­ten edes Finnveras­ta lainaa.

    Näin­hän sen pitää tietenkin olla, mut­ta eivät pankit rahoi­ta tyhjä­tasku­jen start-up yri­tyk­siä vaik­ka korot oli­si­va ‑5%. Siihen tarvi­taan sijoit­ta­jia, joil­la on niin paljon paalua että niiden perse kestää hävitä sen miljoonan.

  39. LK: Mitä insinööri soveltaa, jos teo­reetikko ei kek­si uusia työkalu­ja? Maail­ma on jo valmis ja silleen?

    Insinöörille riit­tää kyl­lä sovel­let­tavaa. Maail­ma tulee erit­täin paljon perässä ja sovel­let­tavis­sa ole­va tieto riit­tää vaik­ka mihin. Esimerkkinä Ein­steinin suh­teel­lisu­us­teo­ria on jo yli 100 vuot­ta van­haa dataa ja edelleen poli­ti­ikas­sa kiis­tel­lään sen hyö­dyn­tämis­es­tä ja tapetaan ihmisiä hiukkaspäästöillä.

    Vas­taa­va tilanne tulee vas­taan läh­es jokaisel­la alal­la. 80- luvul­la todet­ti­in, että grani­it­tia ei voi saha­ta kallios­ta lan­gal­la suomes­sa, kos­ka se tulee kalli­im­mak­si kuin poraami­nen. Vaik­ka sahaami­nen on ollut koh­ta kah­denkymme­nen vuo­den ajan poraamista halvem­paa, niin vieläkään sitä ei tehdä käytän­nössä, kun sitä on jo ker­ran aikoinaan kokeiltu.

    Tai kol­mas esimerk­ki. Tiedämme aika tarkkaan kat­tavien tutkimusten perus­teel­la, mitä pol­ven artroosille pitää tehdä. Veikkaan, että jos pyy­dät tänä päivänä asiantun­ti­jaa kir­joit­ta­maan pöytälaatikkoon oman käsi­tyk­sen­stä siitä, mil­laisek­si hoitopolku päivit­tyy 15 vuo­den päästä niin asiantun­ti­ja pystyy sen tekemään.

    Paran­net­ta­va ei lopu kesken ja läh­es jokaisel­la alal­la on irtora­haa loju­mas­sa ja odot­ta­mas­sa otta­jaansa. Ongel­ma ei ole tässä. Ongel­ma on siinä, että ongelmia itsessään ei tarkkail­la ja jos tarkkail­laan, niin tarkkailun tekevät ne, jot­ka ovat muo­dosta­neet käsi­tyk­sen­sä 1980 luvul­la ja jät­täneet päivit­tämät­tä tietonsa. 

    Mil­lä tahansa alal­la pär­jää, kun on parem­pi kuin kil­pail­i­ja. Kil­pail­i­ja kaatuu sil­loin ensin. Valitet­tavasti vain suomes­sa ei oikein syn­ny kilpailua.

  40. Pk-yri­tyk­set ovat tärkeitä, silti talouden val­ta on Suomes­sa suuryri­tys­ten johdol­la — ja heitä kuun­tel­e­vat ns etu­jär­jestöt kuten EK ja hallitus.
    Pienen 100 hen­gen soft­afir­moille intres­sit ovat kovin eri­laiset kuin CGI:llä ja Tiedolla! 

    Vien­tiä tekevät pk-fir­mat ovat suurin harv­inaisu­us. Ulkois­tet­tua ali­hank­in­taa tekevä fir­ma har­voin vie mitään. Osa taas elää ihan vain työvoiman vuokrauk­sel­la ilman omia tuot­tei­ta. Leivän sil­lä saa, se ei ollut tämän keskustelun pointti. 

    Jotain osaamista aina fir­ma tarvit­see, sik­si kat­seet ovat yliopis­to­jen toimin­nas­sa ja kyvyssä jakaa tietoa ja ideoita. 

    OKM voisi kat­soa peili­in: yliopis­to­lain piti antaa itse­hallintoa lisää. Todel­lisu­udessa OKM tiukasti käsio­h­jaa ja mikro­man­ageroi tutkimus­ta ja koulu­tus­ta. Yliopis­to­jen hal­li­tuk­set ovat kumileimasi­me­na toimivia pur­je­hdusseu­rata­son har­ras­tus­pi­ire­jä. Siinä se johtamisen osaami­nen juuri näkyykin!! 

    Osa ongelmista per­itään noin vuo­den 2000 tienoil­ta. Sil­loin syys­tä nos­tet­ti­in tohto­rien koulu­tus­ta. Valitet­tavasti ilman hark­in­taa. Piis­pat val­i­taan teolo­gian tohtor­eista ja teolo­gian tohtor­ei­den määrää sit­ten lisät­ti­in roimasti ilman että piis­po­jen määrää lisät­ti­in vas­taavasti. Siis hom­ma keuli ja rahat menivät tas­a­puolis­es­ti kaikille aloille eikä niille, joil­la on osaa­japu­laa! Tämä nyt sit­ten näkyy kun koulu­tussys­teemit jauha­vat tutk­in­to­ja enem­män kuin osaamista. OKM saa mitä tilasi. 

    Nykyi­nen lex Hima­nen rahoi­tus, jos­sa val­tioneu­vos­to jakaa kor­vamerkit­tyjä tutkimus­ra­ho­ja poli­it­tisen päätök­sen teon tukemiseen on ihan kau­nis aja­tus. Riit­tääkö osaami­nen han­kkei­den val­in­taan ja kiin­nos­taako tutkimusti­eto onkin sit­ten toinen kysymys. Huonol­ta näyttää.

  41. enough:
    Suomen synkkä tulevaisuus ?

    Val­i­tan, mut­ta en hah­mo­ta, mikä siinä nyt niin synkkää olisi.

    Nyky­isin asi­at ovat hyvin. Min­ua ei häir­itse vaik­ka elin­ta­so ei kas­va. Se voi myös laskea ja jatka­nen silti elämääni hyvinvoivana.

    No, jos on mas­sii taskut pul­lol­laan niin mitä väliä tosi­aan. Toisin on niil­lä, jot­ka eivät saa töitä tai vaikka­pa kun­nol­lista hoitoa. Julki­nen vel­ka ras­saa kaik­ki — pait­si rikkaimpia. Lah­jakkain väki pak­e­nee maas­ta, mikä pahen­taa pahan kier­ret­tä. Luon­to kär­sii, kun ei ole varaa tehdä luon­toa säästäviä investoin­te­ja. Syr­jäy­tymien, seg­re­gaa­tio, rikol­lisu­us. Voi olla, että jos­sain kohdas­sa se mas­sikaan ei enää auta, vaan on muutet­ta­va Kreikkaan hyvän elämän perässä.

  42. LK: Var­al­lisu­u­den kasautu­mi­nen on ongelma…
    …Amerikkalainen unel­ma on tehdä bisnestä hau­taan saakka… 

    Peri­aat­teessa juuri noin, mut­ta asia ei ole ihan noin yksinker­tainen. USA:n vero­lain­säädän­tö on viilat­tu juuri estämään var­al­lisu­u­den kasautu­mi­nen yli sukupolvien. Varakkail­la taas on USA:ssa kohtu­ulli­nen vero­tus eli­naikanaan. Tämä on toinen ter­ve tapa hoitaa niin, että yhteiskun­nan rat­taat pyörivät. 

    Toinen tapa taas on kohtu­ulli­nen pääo­mat­u­lo­jen vero­tus koko ajan, mut­ta niin ettei sukupol­ven vai­h­dok­sis­sa pääo­maa verote­ta. Täl­lä sys­teemil­lä pyörivät yleen­sä euroop­palaiset taloudet.

    Ensim­mäi­nen vai­h­toe­hto vaatii toimi­ak­seen paljon todel­la hal­paa työvoimaa. Mut­ta toisaal­ta se käyt­tää inno­vaa­tioi­ta tehokkaam­min. Itse kan­natan euroop­palaista jär­jestelmää, kos­ka se mah­dol­lis­taa hyv­in­voin­ti­val­tion jos­sakin määrin. USA:n jär­jestelmä ei sitä tee, mut­ta ymmär­rän kyl­lä niitä, jot­ka pitävät USA:n jär­jestelmää parempana.

    Var­al­lisu­u­den kasaan­tu­mi­nen on ongel­ma vas­ta kun yhdis­tetään molem­mat. Ei verote­ta ollenkaan pääo­mia. Näitä yhteiskun­tia on nähtävis­sä mm. Afrikas­sa. Ne ovat usein val­tiomuodoltaan kansandemokra­tioi­ta. Ongel­ma syn­tyy myös, jos verote­taan sekä että. Suo­mi on tyyp­illi­nen esimerk­ki tästä. Lop­ul­ta kär­si­jöinä ovat molem­mis­sa tapauk­sis­sa köy­hät ja keskilu­ok­ka. Kansandemokra­tiois­sa rikkaat rikas­tu­vat ja Suomes­ta rikkaat yksinker­tais­es­ti muut­ta­vat pois.

    LK:

    …Ote­taan esimerk­ki. Meil­lä on viik­sekäs pankki­iri, jol­la on tuhan­nen duu­nar­in tulot… 

    Viik­sekäs pankki­iri ei var­masti kulu­ta enem­pää kuin tuhat duu­nar­ia, keskilu­okkaista tai edes tuhat duu­nar­ien edus­mi­estä. Hänel­lä sen sijaan on niiden tuhan­nen duu­nar­in tai keskilu­okkaisen kannal­ta tuhat ker­taa parem­pia talous­neu­vo­ja kuin nykymeno.

  43. max: Mut­ta keskilu­okan maail­ma on valmis. On vain niukalti (uusia) hyödykkeitä joiden han­kkimisek­si on valmis tekemään mil­tei mitä tahansa laillista?

    Suomes­sa keskilu­okan maail­ma ei ole ainakaan valmis, kun ver­taa mon­en muun maan keskilu­okan elämän­ta­paan ja kulu­tuk­seen. Sik­si toisek­si aina on lapset, joi­hin saa rahaa kulumaan ihan niin paljon kuin halu­aa. Kol­man­nek­si uskon ehkä nai­ivisti, että ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tais­es­ta tais­telus­ta tulee muoti — tai vält­tämät­tömyy­destä hyve. Siihen saa myös kulumaan rahaa vaik­ka kuin­ka, kun tuu­naa taloaan ja kesämökkiään hiilineu­traa­lik­si ja ostaa vielä sähköau­ton tai pari.

  44. enough:
    Suomen synkkä tulevaisuus ?

    Val­i­tan, mut­ta en hah­mo­ta, mikä siinä nyt niin synkkää olisi.

    Nyky­isin asi­at ovat hyvin. Min­ua ei häir­itse vaik­ka elin­ta­so ei kas­va. Se voi myös laskea ja jatka­nen silti elämääni hyvinvoivana.

    Väärin.

    Maail­mamme toimii siten, että jos talouskasvu lakkaa tai pysähtyy, niin sil­loin me taan­numme suh­teessa muuhun maail­maan. Etelä-Amerikan suurille val­tioille kävin näin noin sata vuot­ta sitten.

    Se siis kir­jaimel­lis­es­ti tarkoit­taa sitä, että Suo­mi taan­tuu lop­ul­ta kehi­tys­maak­si suh­teessa mui­hin mai­hin, jos Suomen talouskasvu pysähtyy tai jopa kään­tyy laskuksi.

    Ilman talouskasvua ei voi­da myöskään uud­is­taa infra­struk­tu­uria, vaan se rapis­tuu lop­ul­ta olemattomiin.

  45. Tom­pe­lo: “Jo yli kymme­nen vuo­den ajan uudet työ­paikat Suomes­sa ovat syn­tyneet pieni­in ja keskisu­uri­in yri­tyk­si­in. Vuosi­na 2001—2012 yli 250 hen­gen suuryri­tyk­set palkka­si­vat 7164 henkeä. Pk-yri­tyk­set loi­vat työ­paikko­ja yli 100 000 hengelle.

    Yri­tys­ten 393 mil­jardin euron liike­vai­h­dos­ta yli puo­let (55 %) syn­tyy pk-yri­tyk­sis­sä ja pk-sek­torin osu­us BKT:sta on run­saat 40 prosenttia.” 

    Suomes­sa val­taosa yri­tyk­sistä on pk-yri­tyk­siä. Ja niistä taas val­taosa on mikroykri­tyk­siä. Mikroyri­tyk­sis­sä ei ole mitään vikaa ja on todel­la hienoa, jos ihmiset pystyvät työl­listämään itsen­sä ja ehkä jonkun muunkin siivous‑, kam­paamo- ja huoltofir­moissaan. Nämä yri­tyk­set eivät kuitenkaan tule koskaan tuo­maan vien­ti­t­u­lo­ja tai luo­maan uusia innovaatioita.

    Suomeen tarvit­taisi­in vahvem­pi keskisu­urten yri­tys­ten joukko. Näil­lä fir­moil­la on riit­tävästi kokoa pystyäk­seen toim­i­maan maail­man­markki­noil­la ja panos­taak­seen tuoteke­hi­tyk­seen, mut­ta toisaal­ta ne ovat tarpeek­si pieniä, että niis­sä on vielä vähän isän­maal­lisu­ut­ta jäl­jel­lä. Omis­ta­japo­h­ja on toden­näköis­es­ti kapea ja per­hekeskeinen ja yri­tyk­sel­lä on juuret yhteisössään. Sak­sas­sa täl­laiset Mit­tel­stan­dit ovat talouden kivi­jal­ka. Suomes­sa koti­markki­noiden pienu­us vis­si­in rajoit­taa niiden syntymistä.

  46. dio­di:
    Riski­ra­han lisäk­si tarvit­taisi­in mah­dol­lisu­us tehdä henkilöko­htainen konkurssi. 

    Yrit­täjä joutuu usein takaa­maan yri­tyk­sen otta­mat lainat henkilökohtaisesti.

    Näin on. Jenkeis­sähän on “van­ha totu­us” jotenkin siihen malli­in, että vas­ta toisel­la tai kol­man­nel­la ker­ral­la yri­tyk­sen voi odot­taa men­estyvän. Suomes­sa ei toista tai kol­mat­ta ker­taa tule kos­ka yrit­täjä ei pysty ikinä nol­laa­maan tilan­net­ta. Edelleen on 1990-luvun laman jäljiltä tuhan­sia ihmisiä, joiden ei kan­na­ta tehdä mitään kos­ka ere­htyivät sil­loin 25 vuot­ta sit­ten otta­maan val­u­ut­ta­lainaa. Se oli siinä se elämä.

  47. Edel­lä Tero Tolo­nen epäilee vero­tuk­sen merk­i­tyk­sen tärkeyt­tä PK-yri­tyk­sen men­esty­sessä. Tämä panee epäilemään, että hänel­lä olisi käytän­nön koke­mus­ta yrit­tämis­es­rä tai että olisi kun­nol­la ver­tail­lut vero­tus­ta kansainvälisesti.
    Esimerkik­si Sak­san vah­va talous perus­tuu tärkeiltä osil­taan PK-sek­tori­in. Päin­vas­toin kuin Suomes­sa, siel­lä vero­tus on kunnossa.
    Sep­po Korp­poo, yrit­täjä, jol­la ei ole varaa arvail­la, pitää tietää!

  48. Osmo Soin­in­vaara: Kaikesta muus­ta on pula, mut­ta ei rahas­ta. EKP yrit­tää tyk­lyt­tää sitä pankeille nollakoroilla

    Ainakin IT-alal­la, esim. mobi­ilipelien, ulko­maid­en markki­noille tähtäävien pil­visovel­lus­ten tms. kehit­tämiseen ei löy­dy rahaa. Ei saa vält­tämät­tä edes pankista lainaa. 

    IT kon­sult­ti­na olen huo­man­nut myös sen, ettei pörssiyri­tyk­sil­läkään ole varaa mak­saa edes selkeästi tarpeel­lisia investoin­te­ja. Kaikesta säästetään kun ei ole rahaa.

  49. Kalle: USA:n vero­lain­säädän­tö on viilat­tu juuri estämään var­al­lisu­u­den kasautu­mi­nen yli sukupolvien. 

    Ai on vai? USA:ssa ei useim­mis­sa osaval­tiois­sa edes ole per­in­töveroa. Liit­to­val­tio tosin kerää per­in­töveroa omaisu­ud­es­ta mut­ta senkin voi toki kiertää. Sik­si vain 0,2% per­il­li­sistä mak­saa kyseistä estate tax­ia. Ai niin, tämä on off top­ic mut­ta toiv­ot­tavasti sal­litte, kos­ka näin sen­tään vaivaa luke­mal­la pätkän kahdes­ta Wikipedia-artikkelista.

  50. Edel­lä Tero Tolo­nen epäilee vero­tuk­sen merk­i­tyk­sen tärkeyt­tä PK-yri­tyk­sen men­esty­sessä. Tämä panee epäilemään, että hänel­lä olisi käytän­nön koke­mus­ta yrit­tämis­es­rä tai että olisi kun­nol­la ver­tail­lut vero­tus­ta kansainvälisesti.
    Esimerkik­si Sak­san vah­va talous perus­tuu tärkeiltä osil­taan PK-sek­tori­in. Päin­vas­toin kuin Suomes­sa, siel­lä vero­tus on kunnossa.

    Mait­sit että Sak­sas­sa vero­tus on kun­nos­sa, siel­lä men­nään 29,65 pros­entin tasos­sa eli se olisi mielestäsi siis parem­pi kuin Suomen 20%? Käytin USA:ta toise­na esimerkkinä toimi­vas­ta markki­na-alueesta, siel­lä pros­ent­ti on 35.

    Suomen yri­tysvero­pros­ent­ti on ollut tilas­to­jen val­os­sa jo pitkään OECD:n keskiar­von ala­puolel­la. OECD maat saavut­ti­vat Suomen vuoen 2008 kieppeil­lä — kan­sain­välis­es­ti yhteisövero­tuk­sen arvo on laskus­sa kaikissa OECD mais­sa, joten mitään kil­pailue­t­ua tästä ei var­maan pitkäl­lä aikavälil­lä ole saatavilla:

    https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Yhteisoverotus/

    Asi­aa on toki tutkit­tu paljon, don’t take my word for it, kuten Jenk­ki asian ilmaisisi:

    http://www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit/kolumni/news_1808_id/308

    Toinen seli­tys vaiku­tusten puut­teesta hah­mot­tuu jois­takin niistä tutkimuk­sista, jot­ka osoit­ta­vat vero­tuk­sel­la ole­van haitallisia vaiku­tuk­sia. Kun ote­taan huomioon mui­ta investoin­tipäätök­si­in vaikut­tavia tek­i­jöitä, kuten työ­markki­noiden ja tuotemarkki­noiden sääte­ly ja toimivu­us, työvoiman saatavu­us ja työvoimakus­tan­nuk­set, inhimilli­nen pääo­ma sekä ulko­maankau­pan avoimuus, voi yri­tysvero­tuk­sen vaiku­tus kado­ta läh­es kokon­aan. Toisin sanoen, Suomen on turha odot­taa suur­ta suo­rain­vestoin­tivir­ran kasvua pelkästään yri­tysvero­tuk­sen laskun nojal­la, mikäli muut kasvutek­i­jät eivät ole kunnossa.

    Yri­tyk­set ja yri­tyk­set mak­sa­vat toki vero­ja, mut­ta ne myös saa­vat monia merkit­täviä vero­huo­jen­nuk­sia, esimerkik­si osin­go­ista ei tarvitse mak­saa aina vero­ja, yri­tyk­sen han­k­in­nat ovat pait­si vähen­nyskelpoisia myös usein ALV vapai­ta — matkako­r­vauk­set ja päivära­hat ja mon­et muut asi­at ovat verova­pai­ta, osin­goil­la on kiin­teä vero­tus, mikä voi korkea­t­u­loisille olla eduk­si, lisäk­si mon­et yri­tyk­set kiertävät vero­tus­ta siirtämäl­lä toim­intaa ulko­maille ja yri­tys­toim­intaa on käytet­ty jopa yksi­ty­ishenkilöi­den tulovero­tuk­sen kiertämiseen, kuten Lau­ra Rädyn ja var­maan monien muidenkin esimerk­ki osoittaa.

    Jot­ta yri­tyk­sistä ei muo­dos­tu­isi mitään veronkier­toau­tomaat­te­ja, yhteiskun­nan kannal­ta lie­nee siis järkevää myös verot­taa yri­tyk­sistä nos­tet­tavaa tai niihin ker­tyvää pas­si­ivista varallisuutta?

  51. Tom­pe­lo: Lop­putu­lok­se­na olu­en kulu­tus vähen­tyy, mut­ta tuot­tavasti sijoite­tun rahan määrä lisään­tyy. Pankki­iri ei nimit­täin pidä raho­jaan pat­jan alla vaan hakee niille sijoi­tusko­htei­ta. Hän saat­taa jopa perus­taa pan­i­moon. Se sit­ten taas lisää parhaas­sa tapauk­ses­sa — hänen kannal­taan — sitä olu­en kulutusta. 

    Jos olu­en kulu­tus vähen­tyy, niin sil­loin pan­i­moy­htiö tekee tap­pi­o­ta ja se ei ole houkut­tel­e­va kohde sijoit­tamista ajatellen…

  52. Kalle:

    Viik­sekäs pankki­iri ei var­masti kulu­ta enem­pää kuin tuhat duu­nar­ia, keskilu­okkaista tai edes tuhat duu­nar­ien edus­mi­estä. Hänel­lä sen sijaan on niiden tuhan­nen duu­nar­in tai keskilu­okkaisen kannal­ta tuhat ker­taa parem­pia talous­neu­vo­ja kuin nykymeno.

    Miten nämä talous­neu­vot syn­nyt­tävät talouskasvua?

    Talousjär­jestelmää voidaan ajatel­la esimerkik­si relaa­tion­aalise­na struk­tu­u­ri­na, jos­sa pis­tei­den väli­in piir­retään nuoli, jon­ka ylle kau­pan tuot­to. Nuolen suun­ta määrit­telee myyjän ja ostajan. 

    Jokainen toteu­tunut kaup­pa on täl­läi­nen pis­tepari nuolineen.

    Mitä enem­män kaup­paa käy­dään ja mitä suurem­pia posi­ti­ivisia sum­mia nuolien ylle syn­tyy, sitä enem­män talous kasvaa.

    Jos nyt nuolten lukumäärä las­kee, mut­ta posi­ti­iviset sum­mat pysyvät ennal­laan, niin sil­loin talouskasvu hidas­tuu. Talouskasvu on siis riip­pu­vainen sekä toteu­tunei­den kaup­po­jen lukumäärästä, että toteu­tunei­den kaup­po­jen voitosta.

    Jos tuhat ihmistä kulut­taa sata euroa viikon­lop­puna, niin se tekee 100 000 euroa. Kulut­taako viik­sekäs pankki­iri viikon­lop­puna 100 000 euroa? Ei kulu­ta, ainakaan jatkuvasti.

    Sijoitet­tu raha on myöskin sidot­tua rahaa, jota ei voi käyt­tää kau­pan kas­sal­la. Se täy­tyy ensin myy­dä tai siitä pitää saa­da osinko­ja. Luot­toakin pitää lyhen­tää jatku­vasti, joten vaik­ka tek­isikin ostok­sen­sa aina luo­tol­la, niin käytän­nössä se on vain käteisen käyt­tämistä, mikäli kyke­nee aina lyhen­tämään sen laskun välittömästi.

  53. Moi Osmo.

    Suo­mi ei ole kaupungis­tu­mises­sa jäl­jessä vaan samal­la tasol­la esim. Ruotsin kanssa. Suo­ma­lainen tapa mita­ta kaupungis­tu­mista on tiukem­pi kuin muilla.

    Tasoamme voi perustel­la sil­lä, että koimme tun­netusti nopean raken­nemuu­tok­sen, minkä seu­rauk­se­na syn­tyi run­saasti palvelui­hin ja teol­lisu­u­teen työ­paikko­ja lähin­nä kaupunkei­hin. Lisäk­si sadat tuhan­net muut­ti­vat Ruot­si­in ja sitä ennen Amerikkaan, usein maal­ta. Se ral­li on tehnyt tehtävänsä.

    Olen seu­ran­nut yrit­täjien määrää Tilas­tokeskuk­sen datas­sa ja yrit­täjien määrä on lisään­tynyt ainakin Poh­jan­maal­la (niil­lä kaikil­la neljäl­lä) taan­tu­mankin aikana. Se on yllät­tävää ja positiivista.

    1. Suomen tapa mita­ta kauop­ungis­tu­mista on kyl­lä aika löysä, kun eri­laisia loivia asu­tuk­sen kasautu­mia pide­tään kaupunkeina. EU:n määri­tyelmän mukaan Suomes­sa ei ole kaupunke­ja juuri lainkaan.

  54. Tero Tolo­nen ei vieläkään näytä jak­sa­van tutkia veroa­sioi­ta kun­nol­la. Panee epäilemään, että mies on laiskakin? Esimerkkinä hanurista tule­va kom­ment­ti Sak­san PK-yri­tys­ten verotuksesta.
    Ehdotankin nyt, että kak­ki Tolos­et luke­vat siitä miten Sak­sas­sa verote­taan riskiyrit­täjän osinko­ja ja sitä kun yrit­täjä jät­tää fir­man lapsilleen.
    Ei se ihan sat­tumaa ole, että Sak­sas­sa on vah­va PK-sektori…

    Sep­po Korp­poo, yrit­täjä, joka ei tykkää laiskureista

    .

  55. Ehdotankin nyt, että kak­ki Tolos­et luke­vat siitä miten Sak­sas­sa verote­taan riskiyrit­täjän osinko­ja ja sitä kun yrit­täjä jät­tää fir­man lapsilleen.

    Sep­po hyvä. Paljonko oikein kuvit­telet, että Suomen nuoris­sa tai nuorten korkeako­lutet­tu­jen perus­tamis­sa yri­tyk­sis­sä on per­heyri­tyk­siä? Noin suurinpiirtein?

  56. “Jotkut uudet yri­tyk­set ovat tuoneet perus­ta­jilleen huo­mat­tavaa var­al­lisu­ut­ta. Tämä var­al­lisu­us val­uu muuhun kansan­talouteen kulu­tuk­se­na, mut­ta har­va pystyy kulut­ta­maan miljoo­nia vuodessa. Vähän tasaisem­min jakau­tuneena noista tuloista olisi suurem­pi kerroinvaikutus.”

    Selvästi tähän liit­tyy tietoa mihin nämä huo­mat­ta­van var­al­lisu­u­den kerän­neet ovat rahansa käyt­täneet? Juuri näil­lä men­estyjil­lä on koke­mus­ta rahan viisaas­ta käyt­tämis­es­tä ja ne eivät todel­lakaan makaa mil­lään pankki­tilil­lä. Oman koke­muk­seni mukaan näitä käytetään suuril­ta osin pääo­ma­markki­noil­la tuot­ta­maan lisää työ­paikko­ja ja palkko­ja, jos­sa ne eivät vain jakaudu tasaisem­min kulu­tuk­seen, vaan tuot­ta­vat myös jatku­vaa vir­taa pien­inä pääo­mat­u­lo­jo­hdan­naisi­na vir­toina kansan­talouden kir­jan­pitoon ja näin ollen myös verokertymään.

    “Jotain on suo­ma­lai­sis­sa rahamarkki­nois­sa vikana, kun riski­ra­haa koti­maisi­in yri­tyk­si­in ei löy­dy Suomes­ta. Suo­ma­laisil­la makaa pas­si­ivis­es­ti pankki­tileil­lä liki sata mil­jar­dia euroa. Pankkien kaut­ta se ei muu­tu riski­ra­hoituk­sek­si, kos­ka Basel 3 ‑säädök­set kieltävät sen pankeilta.”

    Hetkinen.…edellä viita­tus­sa lain­auk­ses­sa koti­mainen isom­pi pääo­ma oli jostain pois?
    Mikähän on kun kansalais­ten halukku­us rahoit­taa mitään liike­toim­intaa on näin heikkoa?
    Suosi­tu­in sijoi­tus on gyproc-levy ja pankkitili.
    Kan­nus­timis­sa ei ainakaan Vihrei­den mukaan ole mitään pielessä.

    “Toiv­ot­tavasti äkkirikas­tuneet nuoret yrit­täjät ovat tässäkin eri­laisia ja panevat yri­tys­ten­sä tuot­ta­man rahan kiertämään. Lehdis­tä tihkunei­den hajati­eto­jen mukaan Super­cell-miljonäärit toimi­vat tässäkin asi­as­sa esimerkillisesti.”

    Ja niin tekevät myös mon­et muutkin. Kaik­ki kun eivät lehdis­sä pais­tat­tele. Mut­ta ongelma­han oli että nämä rikas­tuneet eivät kulu­ta raho­jaan ensim­mäiseen tuon­ti­tavaraan tai Kämpin ravintolaan.

    Ja sit­ten nämä ongel­mat tiedostaen Vihreät tart­tui­v­at siihen työkalupakkiinsa:

    VIHREÄ VAIHTOEHTO VALTION TALOUSARVIOLLE 2016

    1. Lis­taa­mat­tomien yhtiöi­den osinkovero­jen kiristys

    2. Sol­i­daarisu­usveron kiristys

    3. Pääo­mat­uloveron kiristys

    Ref: https://www.vihreat.fi/sites/default/files/attachments/article/228ec9a8-34bb-42a5-ad5d-007671250cc4/vaihtoehtobudjetti.pdf

  57. Toloselle tiedok­si:
    Sak­sas­sa riskiyrit­tä­jan osin­gos­ta menee flat-rate veroa 24 pros­ent­tia ja yri­tyk­sen siir­to lap­sille on edullista.
    Tämä tekee yrit­tämis­es­tä monel­la taval­la kiin­nos­tavam­paa ja pitkäjän­teisem­pää kuin Suomessa
    Sep­po Korp­poo, vien­tiyrit­täjä, jol­la lapsia

    1. Sak­sas­sa riskiyrit­tä­jan osin­gos­ta menee flat-rate veroa 24 pros­ent­tia ja yri­tyk­sen siir­to lap­sille on edullista.
      Tämä tekee yrit­tämis­es­tä monel­la taval­la kiin­nos­tavam­paa ja pitkäjän­teisem­pää kuin Suomessa
      Sep­po Korp­poo, vien­tiyrit­täjä, jol­la lapsia

      Kai siitä voitostakin on men­nyt veroa ennen osin­gon­jakoa. Vero­tuk­sen ankaru­us on näi­den kah­den veron summa.

  58. OS
    Tienkin olet oike­as­sa siinä, että yhteisövero ja osinkovero on las­ket­ta­va yhteen.
    Oleel­lista on kuitenkin se, että riskiyrit­täjä voi työsken­nel­lä pitkäl­lä tähtäyksellä.
    Ensin riskeer­ataan vuosikau­sia pienel­lä pal­ka­lla ja ote­taan suku­lais­ten takaa­maa velkaa. Tämä tehdään sitä silmäl­läpitäen, että lopus­sa kiitos seisoo: Sadaan niin paljon rahaa, että riskinot­to oikeu­den­mukaises­ta kom­pen­soidaan. Jos sat­tuu sel­l­ainen ihme, että rahaa tulee paljon, yrit­täjä halu­aa oleel­lisen osan tästä lot­tovoitos­ta itselleen.
    Suomes­sa on nyt sel­l­ainen tilanne, että val­tio ryövää tässä tilanteessa esim 60 prosenttia
    Toisaan­ta täl­löin myöskään ei ole lap­sille kiin­nos­tavaa jatkaa liiketoimintaa…
    Sep­po Korppoo

  59. Tutkin hie­man asi­aa myös Sepon provosoimana ja löysin täm­möisen van­han artikkelin:

    https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/79564/gradu03090.pdf?sequence=1

    Sak­sas­sa osakkei­den myyn­tivoitos­ta ei mak­se­ta veroa yli vuo­den omis­tuk­sen jälkeen

    Tuo jo aika anha artikke­li, vuodelta 2008, joka tut­ki suomen vuo­den 2005 ver­ou­ud­is­tus­ta, mut­ta on var­maan hyvä esimerk­ki siitä mitä Sep­po tarkoitti?

    Tuon artikke­lin yht­enä havain­tona oli että Suomen siir­ryt­tyä osakkei­den omis­tamisen kaksinker­taiseen verotukseen

    Ulko­maisen sijoit­ta­jan ase­ma koti­maiseen ver­rat­tuna parani 

    Kaikkein kir­pein koh­ta tuos­sa on lause

    Ver­ou­ud­is­tus loi esteitä koti­mais­ten osakey­htiöi­den kasvulle

    Täm­möiset sään­nöt eivät koske vain yrit­täjää, vaan koko yhteiskun­ta ja sen halua investoi­da osakkeisi­in rahaa. Olen täysin sitä mieltä, että osakkeisi­in sijoit­tamista pitäisi suosia asun­tosi­joit­tamisen sijaan, ensisi­jais­es­ti sik­si että yrit­tämisessä on kyse asioiden eteen­päin­viemis­es­tä — asun­not taas ovat hyvin pas­si­ivista rahaa eivätkä työl­listä ihmisiä.

    Löysin myös toisen artikke­lin, mut­ta hukkasin linkin siihen, siinä pohdiskelti­in Sak­salais­ten ehdo­tus­ta sille mil­lä ehdoil­la sukupol­ven­vai­h­dos voidaan tehdä edullisem­min — ehto­ja oli mm. tietyn palk­ka- ja työl­lisyysas­teen säilyttäminen.

  60. Toinen asia mikä ihme­tyt­tää on, että miten on mah­dol­lista, että esim. on ole­mas­sa sikarikas AY-iike joka hoitaa palka­nsaa­jien asi­aa niin hyvin, että on varaa pistää koko Suo­mi samaan aikaan jäi­hin — yri­tyk­sil­lä ei ole mitään vas­taavaa ole­mas­sa, miksi?

    Ratkaisuna olen ehdot­tanut tähän ns. Suomen Yri­tys­pankin perus­tamista verotilin poh­jal­ta — se hoitaisi ikäänkuin kaiken sen byrokra­t­ian mikä liit­tyy vero­tuk­seen, palka­n­mak­su­un, lasku­tuk­seen, per­in­tään ja tuk­i­hake­musten tekemiseen.

    Samal­la se toimisi yri­tys­ten lain­oit­ta­jana tai lain­o­jen takaa­jana kuten Finnvera, aut­taisi inno­vati­ivi­sis­sa han­kkeis­sa kuten TEKES ja huole­htisi yrit­täjien eläke­tur­vaan sijoit­tamis­es­ta kuten YEL vaku­u­tus­laitok­set täl­lä het­kel­lä tekevät, ylläitäisi verotil­iä kuten Verot­ta­ja ja hoitaisi perin­nän kuten Lin­dorff tms mut­ta tehokkaam­min ja vähem­män “voit­toa perin­nästä” tavoitellen, tavoit­teena lähin­nä suju­va kuin paljon rahaa tuot­ta­va perintätoimi.

    Mah­dol­lisu­us mikä tuo­hon liit­ty­isi olisi, että se olisi paljon ket­terämpi reagoimaan yri­tyk­sen liike­vai­h­don muu­tok­si­in ja jous­taisi investoin­ti­tarpeis­sa siten, että esimerkik­si yri­tysveroa ei tarvitse mak­saa, mikäli jokin sum­ma merk­itään investoin­niksi esimerkik­si seu­raavalle vuodelle.

    Jos pankki­jär­jestelmä tehtäisi­in nyt nol­las­ta, niin ehkä tehtäisi­in asi­at jotenkin tähän tapaan. Jokainen joka on it-alal­la ollut niin ymmärtää että täm­möi­nen jär­jestelmä ei ole help­po rak­en­taa, mut­ta toisaal­ta se on täysin mah­dolli­nen toteut­taa ihan samaan tapaan kuin on toteutet­tu nyt kaik­ki yllä kuvat­tu paljon mon­imutkaisem­pana use­an eri viras­ton ja toim­i­jan välisenä järjestelmänä.

Vastaa käyttäjälle Tompelo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.