Suomen synkkä tulevaisuus (4) kielimuurin takaa on vaikea menestyä

Suo­ma­laiset ovat hyviä insinööriosaamises­sa. Kun Nokian men­estys kän­nykkäk­il­pailus­sa rom­ahti, sen puhe­limet taisi­vat edelleen olla teknis­es­ti parhai­ta (nyt Sam­sung on men­nyt ohi), mut­ta sof­ta ja käyt­täjäys­täväl­lisyys tökkivät.

Tämä ongel­ma kos­kee jok­seenkin kaikkia kulu­tus­tavaroi­ta. Niitä ei osa­ta viimeis­tel­lä käyt­täjäys­täväl­lisik­si. Ja jos osa­taankin, ei osa­ta myy­dä. Myön­nän, että väit­teet ovat vähän kliseemäisiä, mut­ta tot­ta ainakin toinen puoli.

Olen­naista on, että hyväl­lä insinööriosaamisel­la pär­jäsi ennen, mut­ta ei pär­jää enää. Hyvä insinööriosaami­nen on edelleen edel­ly­tys men­estyk­selle, mut­ta yksin se ei enää riitä. Pieni kielialue on ollut meille aina hait­ta, mut­ta nyt tämän hai­tan merk­i­tys on kasvanut.

Pieni kielialueemme tar­joaa aika kapoisen poh­jan sisäl­lön tuotan­nolle. Englan­tia äidinkie­lenään puhuvil­la on tässä val­taisa etu­mat­ka. Muil­la suuria kan­sain­välisiä kieliä puhuvil­la mail­la on etu­na se, että opiskel­tuaan englan­tia, he osaa­vat kah­ta kan­sain­välistä kieltä, suo­ma­laiset vas­ta yhtä. Ovat siis kah­ta kieltä opiskel­tuaan yhtä ummikko­ja kuin mitään kieliä opiskelema­ton englan­ti­lainen tai jenkki.

Ei riitä, että annamme muille yhden kie­len ver­ran tasoi­tus­ta. Sisäpoli­it­ti­sista syistä pako­tamme koul­u­laisemme opet­tele­maan myös toista läh­es yhtä käyt­tökelvo­ton­ta kieltä. Kak­si kieltä tasoituk­se­na on jo aika paljon.

Kielelli­nen eristäy­tymisemme nimit­täin on osasyynä myös siihen, että tun­nemme mui­ta kult­tuure­ja huonos­ti emmekä sik­si men­esty globaaleil­la markki­noil­la. emmekä verkostoidu.

 

414 vastausta artikkeliin “Suomen synkkä tulevaisuus (4) kielimuurin takaa on vaikea menestyä”

  1. Rohkea kan­nan­ot­to vihreältä, jot­ka jostain syys­tä ovat olleet turharuotsin kiivaimpia puo­lus­ta­jia, ajoit­tain jopa kiivaampia kuin rkp, jos­sa osa on aidosti liberaaleja.

    1. Rohkea kan­nan­ot­to vihreältä, jot­ka jostain syys­tä ovat olleet turharuotsin kiivaimpia puo­lus­ta­jia, ajoit­tain jopa kiivaampia kuin rkp, jos­sa osa on aidosti liberaaleja.

      Olen esit­tänyt tämän kan­nan mon­ta kertaa.

  2. On harhaku­vitel­maa, että luop­umal­la toisen koti­maisen opetuk­ses­ta koulus­sa suo­ma­laiset saataisi­in opiskele­maan innokkaasti ran­skaa, espan­jaa, sak­saa tai kiinaa. Muil­la kakkoskielil­lä ei ole olen­naista merk­i­tys­tä (venäjä mukaanlukien).

    Aika hal­pahin­tainen hyökkäys pakol­lista suomen tai ruotsin opiskelua kohtaan, Osmo-hyvä!

    1. Yksi mah­dol­lisu­us on, että ruotsinkie­len voi vali­ta englan­nin kie­len tehiostet­tuun opiskelu­un tavoit­teena täy­delli­nen englan­ninkie­len taito. Niitäkin tässä maas­sa tarvitaan.

  3. “Ei riitä, että annamme muille yhden kie­len ver­ran tasoi­tus­ta. Sisäpoli­it­ti­sista syistä pako­tamme koul­u­laisemme opet­tele­maan myös toista läh­es yhtä käyt­tökelvo­ton­ta kieltä. Kak­si kieltä tasoituk­se­na on jo aika paljon.”

    Tuos­ta olen eri mieltä: suo­ma­laisen on help­po oppia ruot­sia (sana­järjestys läh­es yhtä vapaa, yhteisiä sano­ja, ään­tämi­nen…). Ja kun oppii ruotsin, ovat muut euroop­palaiset kielet jo puo­lik­si hal­lus­sa. Kuun­nel­laan vain, kuin­ka suomen­ruot­salaiset oppi­vat hel­posti englan­nin ja saksan.

  4. Kun Nokian markki­nao­su­us rom­ahti ~2010–2011 (lasku, etenkin voit­to-osu­u­den­lasku, alkoi vuosia aiem­min, virheet tehti­in vieläkin aiem­min) eivät sen äly­puhe­limet olleet teknis­es­ti parhai­ta, eivätkä olleet olleet mon­een vuo­teen. Tietenkin ana­lyysi riip­puu siitä mitä pitää teknisenä parhaim­muute­na, mut­ta Nokialai­sis­sa ei siinä vai­heessa ollut paras­ta kuin kam­era ja sekin vain muu­ta­mas­sa mallissa. 

    Olet kuitenkin oike­as­sa, että muut tek­i­jät oli­vat suurem­pi syy rom­ah­duk­seen kuin rautatekni­ik­ka, ohjelmis­totekni­ikkaa ei ilmeis­es­ti pide­tä teknisenä. 

    Mitä kielipoli­ti­ikkaan tulee, vaikut­taa insinöörimäi­nen läh­estymi­nen kiel­ten osaamiseen varsin yksisilmäiseltä. Pienen kie­len osaami­nen kuin olisi automaat­tis­es­ti pois jostain muus­ta, näin ei kuitenkaan ole. Suo­ma­lais­ten väitet­ty heikkous verkos­toi­tu­mises­sa ja myymisessä ei kor­jaan­nu minkään­laisel­la kielipolitiikalla.

  5. Jokainen koul­u­lainen, tai hänen van­hempansa, voi ihan vapaae­htois­es­ta vali­ta “kan­sain­välisiä” kieliä pakol­lis­ten lisäk­si. Mut­ta ei kiin­nos­ta. Kat­so esim venäjän valin­nei­den määrää. Turha syyt­tää pakol­lisia ainei­ta. Vai onko Osmon mielestä suo­ma­lai­saivo­jen kap­a­siteet­ti niin rajallinen?

  6. Nuoret, varsinkin pojat, käyt­tävät usein tun­ti­tolkul­la aikaa verkkopeleis­sä, jois­sa kie­lenä on englan­ti. Eli he puhu­vat englan­tia ehkä jopa enem­män kuin suomea ainakin joinain päiv­inä. Joskus nnämä suo­ma­laiset puhu­vat keskenään englan­tia myös peli­maail­man ulkopuolella.

    Samal­la he tutus­tu­vat syväl­lis­es­ti pelei­hin ja kanss­apelaa­ji­in ja siinä ohes­sa län­si­maisen kult­tuurin keskeisi­in teemoi­hin, sen­si­bili­teet­tei­hin (mikä toi on suomek­si?) ja estetiikkoihin. 

    Ei ole sat­tumaa, että parhaat pelit tup­paa­vat tule­maan län­si­maista — tosin Japani on kum­malli­nen poikkeus, joka ei vahvista sään­töä. Parhaat pelaa­jat ovat häm­mästyt­tävän usein suo­ma­laisia tai ruot­salaisia. Ja niin on pelitkin.

    Kaik­ista näistä nuorista (miehistä) ei tule pelisu­un­nit­telijoi­ta. Mut­ta heistä voi tul­la vaikka­pa Nokian puhe­lim­ien myyjiä maail­mal­la (joo Nokia veikkausten mukaan tuo Android-puhe­li­men markki­noille tänä vuonna).

    Että ei ihan synkiste­lyyn vaivuta …

    Toisaal­ta mon­et kyl­lä sit­ten läh­tee pois Suomes­ta, kun englan­ti sujuu melkein kuin äidinkieli

  7. Kielipoli­ti­ikan voisi muut­taa niin, että kaikkien koul­u­lais­ten pitäisi opetel­la vähin­tään kah­ta kieltä viimeistään kuu­den­nelta luokalta läh­tien. Ensim­mäi­nen kieli olisi tietenkin englan­ti, mut­ta se toinen kieli olisi vapaasti valit­tavis­sa (siis maail­man suurten kiel­ten joukos­ta). Ruot­sia saisi edelleen opiskel­la mut­ta ei olisi pakko, ja ruotsin tilal­ta voisi vali­ta esimerkik­si kiinan, ara­bi­an, venäjän, sak­san, hindin tai espan­jan — mihin itsel­lä on kiin­nos­tus­ta. Suo­ma­lais­ten kieli­palet­ti monipuolis­tu­isi selvästi.

  8. Halu­aisin huo­maut­taa, että suomenkieli on suuri etu ver­rat­tuna vaikka­pa englan­ti­in lap­su­udessa ja tämän jokainen pätevä kas­va­tusti­eteil­i­jä tunnustaa.

    Suomen kieli nimit­täin on rak­en­teeltaan johdon­mukainen ja kir­joi­tus- ja puhea­su vas­taa­vat toisi­aan. Tämän takia suo­ma­laiset lapset oppi­vat aikaisin lukemaan.

    Englan­nin kieli sen sijaan on sekame­telisop­pa eri kielistä, joten se on täysin epäloogi­nen rak­en­teeltaan ja sano­jen kir­joi­tusasu on täysin sattumanvarainen.

    Tämän lisäk­si englan­ninkieleessä on noin 2 miljoon­aa sanaa, eikä sitä kukaan tai­da täysin. Nor­maali hyvä kieli­taito englan­nis­sa tarkoit­taa noin 200 000 — 300 000 sanan sanavarastoa.

  9. Jätä nyt Osmo, hyvä mies, jo nuo turhat ja tarpeet­tomat synkistelysi sikseen …

    Mis­tä ihmeen kie­limuurista kir­joi­tat? Ei tilanne liene ollut koskaan kieltaidon tai verkot­tumisenkaan kannal­ta yhtä hyvä kuin nyt. Opiskel­laan ja tehdään töitä vain lisää!

    Pitää vain osa­ta käyt­tää kaikkia niitä mah­dol­lisuuk­sia joi­ta meil­lä jo on. Ja niitähän meil­lä on. Enem­män kuin ehkä koskaan ennen. Nyt myös Afgan­istanin, Irakin ja Syyr­i­ankin suuntaan!

    Kaik­ki on kiin­ni vain asen­teesta ja osaamisesta …

  10. “Ei riitä, että annamme muille yhden kie­len ver­ran tasoi­tus­ta. Sisäpoli­it­ti­sista syistä pako­tamme koul­u­laisemme opet­tele­maan myös toista läh­es yhtä käyt­tökelvo­ton­ta kieltä. Kak­si kieltä tasoituk­se­na on jo aika paljon.”

    Ei tätä ole kan­sain­välistä kil­pailua varten tehtykään, vaan sisäis­ten markki­noiden vuok­si. Itä-Suomes­sa ei edelleenkään opi­ta ruotsin kielestä edes perustei­ta. Esim. itse olen käyt­tänyt korkeak­oulus­sa enem­män aikaa ruotsin opin­toi­hin, kuin mihinkään muuhun. Lop­putyö tuli pienem­mäl­lä vaivalla

  11. Aki Hyö­dyn­maa:
    Tuos­ta olen eri mieltä: suo­ma­laisen on help­po oppia ruot­sia (sana­järjestys läh­es yhtä vapaa, yhteisiä sano­ja, ään­tämi­nen…). Ja kun oppii ruotsin, ovat muut euroop­palaiset kielet jo puo­lik­si hallussa. 

    “Euroop­palaiset kielet” — heh.

    Ruotsin ja ran­skan kie­len lausum­i­nen­han ovat tun­netusti kuin yksi yhteen.

    Toisek­seen, jos tavoite on oppia sak­saa, niin täl­löin on hyvä aloit­taa sak­san kie­len opiskelul­la sen sijaan, että aluk­si opiskel­laan jokin saman sukuinen kääpiökieli.

  12. “[Suo­ma­laiset] ovat siis kah­ta kieltä opiskel­tuaan yhtä ummikko­ja kuin mitään kieliä opiskelema­ton englan­ti­lainen tai jenkki.”

    Ovat oikeasti ummikom­pia, sil­lä englan­tia keskiver­toa parem­minkaan puhu­va suo­ma­lainen ei ole äidinkielisen veroinen.

  13. Pakko­ruot­si on suo­ma­laisen yhteiskun­nan keskeinen raken­neon­gel­ma. Tämä ongel­ma on help­po ratkaista ja se kan­nat­taisi ratkaista ensi tilas­sa. Vas­taavasti Ris­to Siilas­maan ehdo­tus­ta englan­nin nos­tamis­es­ta “viral­lisen” kie­len ase­maan tulisi selvit­tää vakavasti.

  14. Äijä: On harhaku­vitel­maa, että luop­umal­la toisen koti­maisen opetuk­ses­ta koulus­sa suo­ma­laiset saataisi­in opiskele­maan innokkaasti ran­skaa, espan­jaa, sak­saa tai kiinaa. Muil­la kakkoskielil­lä ei ole olen­naista merk­i­tys­tä (venäjä mukaanlukien).

    Näin tolkut­tomien argu­ment­tien kanssa sitä sit­ten pitäisi väitel­lä vai?

    Haloo, kukaan ei ole väit­tänyt mitään muiden kiel­ten opiskelun innokku­ud­es­ta. Mut­ta kun poruk­ka ei halua opiskel­la ruot­sia ja silti joutu­vat käyt­tämään esim. viisi tun­tia viikos­sa pakko­ruotsin opiskelu­un (oppitun­nit plus kotiläksyt ja koe­tent­taami­nen), mikä on mielestäsi lop­putu­los? Parem­pi kielitaito?

    Tätä type­r­yyt­tä!!!! Läh­den koh­ta luostariin.

  15. Suomen kieli on min­un äidinkie­leni. Alku­peräiset asukkaat etenkin ran­nikoillemme ovat tulleet Ruot­sista. Kasvoin ympäristössä, jos­sa läh­es fifty/fifty oli Suomea‑, ja Ruot­sia äidinkie­lenään puhu­via. Ruotsinkieli­nen ran­nikon väestö oli levit­täy­tynyt Ruotsinkylän kar­tanon maille asti=Helsingin lentoase­man pohjois­puolel­la ole­va kar­tano. Min­un oli koulu­aikana help­po oppia myös Englan­tia ja Sak­saakin juuri, kos­ka lapse­na oli paljon ruotsinkielisiä kavereita.Ruotsin kieli kuu­luu Ger­maanis­ten kiel­ten per­heeseen ja Suomen kieli taas Uralilais­ten kiel­ten perheeseen.

  16. Sakke:
    Jätä nyt Osmo, hyvä mies, jo nuo turhat ja tarpeet­tomat synkistelysi sikseen …

    Mis­tä ihmeen kie­limuurista kir­joi­tat? Ei tilanne liene ollut koskaan kieltaidon tai verkot­tumisenkaan kannal­ta yhtä hyvä kuin nyt. Opiskel­laan ja tehdään töitä vain lisää!

    Pitää vain osa­ta käyt­tää kaikkia niitä mah­dol­lisuuk­sia joi­ta meil­lä jo on. Ja niitähän meil­lä on. Enem­män kuin ehkä koskaan ennen. Nyt myös Afgan­istanin, Irakin ja Syyr­i­ankin suuntaan!

    Kaik­ki on kiin­ni vain asen­teesta ja osaamisesta … 

    Ei jäädä myöskään sure­maan esim. Hämeen-Antti­lan lähtöä vaan kat­so­taan eteen­päin ja pidem­mälle. Opiskel­laan myös “uusia” kieliä, kuten arabiaa!

    En mal­ta olla tässä siteer­aa­mat­ta tek­stiä Gaudea­muk­sen kir­jas­ta (v. 2014) “Suo­ma­laisia tieteen huip­ul­la” (ks. s.32): “Euroop­palaiset tutk­i­jat ovat myötäilleet ara­b­i­filolo­gien näke­myk­siä siitä, että vain kir­jakieli — klassi­nen ara­bia — on tutkimisen arvoista. Ara­bi­an puhekie­len ja sen eri murtei­den tieteel­lisen tutkimuk­sen aloit­ti Georg August Wallin.” Wallin syn­tyi Ahve­nen­maal­la, viet­ti lap­suuten­sa Turus­sa ja opiske­li Helsingissä.

    Meil­lä on siis per­in­teitä. Tarvi­taan vain jatka­jia. Ara­bi­an kie­len ja kult­tuurin tun­te­muk­ses­ta ei taitaisi olla myöskään hait­taa ulkomaanviennillemme! 

    PS. Met­sä­taloud­estamme ja siihen liit­tyvästä osaamis­es­ta (synkistelysi osa nro 2) puheen ollen kan­nat­ta­nee ehkä myös vilka­ista, jot­tei uno­h­tu­isi, mitä on esim. Libanon­in lipus­sa keskeisel­lä sijal­la? Kuka tietää syyn, miksi?

  17. Kan­sain­välisessä toimin­nas­sa suosi­tu­in kieli näyt­täisi ole­van huono englan­ti. Kun on näh­nyt niitä mm. intialaisia, kiinalaisia ja tai­wani­laisia yri­tyk­siä, jot­ka tar­joa­vat palveluitaan Piilaak­sos­sa, ei syytä men­estymiseen tai men­estymät­tömyy­teen voi sälyt­tää pelkästään kielitaidolle.

    En tiedä, mis­tä tämä mei­dän oma kult­tuurimme juon­taa — luter­i­laisu­ud­es­ta, kansan­per­in­teestä vai mis­tä, mut­ta me ker­romme vier­aalle ensim­mäisenä kymme­nen asi­aa, joi­ta emme osaa. Muut kansal­lisu­udet ker­to­vat kymme­nen asi­aa, jois­sa ovat maail­man parhai­ta. Sit­ten, kun me suo­ma­laiset pääsemme näyt­tämään kykymme, ase­mamme on erinomainen.

    Joskus olen (leikil­läni) toden­nut, että mitä jos pois­tet­taisi­in län­sir­a­ja? Voisimme yhdis­tää mei­dän insinööriosaamisemme länsi­naa­purin markki­noin­tiosaamiseen. Bonuk­se­na saisimme huo­mat­tavasti kovem­pi­ta­soisen jalka­pal­lo­maa­joukkueen ja kansal­lisen kiekkoli­igan taso sekä kiin­nos­tavu­us lisääntyisi…

  18. Äijä: Muil­la kakkoskielil­lä ei ole olen­naista merk­i­tys­tä (venäjä mukaanlukien).

    Esim. kaakos­sa 10 miljoon­aa venäläistä asi­akas­ta vuodessa. Ruot­salaista ei vält­tämät­tä työvuo­den aikana satu kohdalle yhtään. Kaik­ki osaa­vat, ainakin paper­il­la, puhua ruot­sia ja suomea. Työvuorossa ei vält­tämät­tä kukaan puhu venäjää.

    Ain­ut tilanne, jol­loin ruot­sia kuulee on se, kun venäjän kieli tulkataan suo­ma­laisille. Sil­loin ajate­taan Helsingistä tulk­ki kään­tämään se myös ruot­sik­si. Vaik­ka kukaan kuuli­joista ei osaa ruot­sia muu­ta kuin paperilla.

  19. Viidestä miljoonas­ta ihmis­es­tä löy­tyy vain x määrä huippuosaajia. 

    Apple, Google, Microsoft, lis­taa voi jatkaa lop­ut­tomi­in, elävät siitä, että ne houkut­tel­e­vat maail­man parhaat osaa­jat palkkalistoilleen.

    Kil­pailu kove­nee maail­mal­la, joten suo­ma­lais­ten mah­dol­lisu­us saavut­taa huip­pu pelkästään suo­ma­lais­ten aivoil­la piene­nee alati.

    Tietylle kansanos­alle tämä tieto siitä, ettemme ole yli-ihmisiä, on tietenkin ahdistavaa…

  20. Jotenkin tun­tuu, että pyritään luop­umaan ensisi­jais­es­ti jostakin, mikä vaatii pon­nis­telua. Kovin suuri uuden oppimisen intres­si ei ole näkyv­in­tä niis­sä kom­menteis­sa, jois­sa ruot­sia on halut­tu pois kur­riku­lu­mista. Noin yleensä. 

    Kult­tuuril­lis­es­ti ruot­sit­to­muus voisi etään­nyt­tää Pohjo­is­maista. Jos yhteisöl­lisyy­den kliseessä on totu­ut­ta, niin eri­tyis­es­ti har­mit­taisi sen vähen­e­m­i­nen. Toivon Suomelle taloudel­lista men­estys­tä, mut­ta ruot­salais­ten suk­laan, piparien, huonekalu­jen, rät­tien, jopa ruo­tasalaisen rautakau­pan parem­pi men­estys maail­mal­la ei voi johtua kieli­taidot­to­muud­es­ta, vaan yhteisöl­lisyy­den eroista. Eräs vuorovaiku­tuk­sen muo­to on myös verkkokaup­pa, joka Marimekol­ta — yht­enä esimerkkinä — puuttuu.

  21. Mik­si ruotsin kie­len opiskelul­ta edel­lytet­täisi­in, että se edis­tää kansan­talout­ta? Moniko­han oppi­aine täl­laisel­la logi­ikalla jäisi ope­tus­su­un­nitel­maan? En ole peri­aat­teel­lis­es­ti vas­taan ruotsin pistämistä valin­naisek­si, mut­ta vas­tus­tan täl­laista yleis­sivistävän koulu­tuk­sen yksinker­taista “hyö­ty­tarkastelua”.

    Suur­in­ta osaa siitä mitä koulus­sa opiskel­laan voi hyvin kuvail­la “käyt­tökelvot­tomak­si”, mut­ta se on silti arvokas­ta. En halua vai­h­taa sivistys­tä “osaamiseen”, enkä usko että sivistymätön mut­ta “osaa­va” kansa edes voisi olla kovin men­estykäs mil­lään merkit­täväl­lä mittarilla.

  22. Olkoon ruotsin opiskelu pakol­lista, mut­ta olisi hyvä, jos saisi vali­ta riik­in­ruotsin suomen­ruotsin sijaan. Ruot­salaisia ruotsinkielisiä on paljon enem­män kuin suo­ma­laisia ruotsinkielisiä. Suomes­sa opete­tut ruotsin sijaan ruot­salaiset vai­h­ta­vat mielel­lään englantiin…

  23. Pitääköhän väite siitä, ettei insinööriosaami­nen riitä “enää” paikkaansa? Nokia tekee edelleen tuot­tei­ta, jot­ka myyvät ihan hyvin, ne eivät vain ole kulut­ta­jatuot­tei­ta. Ja onhan meil­lä esim. Gen­elec ja Suun­to, jot­ka nolosta desig­nista ja markki­noin­nista huoli­mat­ta ovat nousseet insinöörimäisyyten­sä avul­la arvoste­tuik­si brän­deik­si. Jopa amerikkalainen tech-jour­nal­isti ymmär­si pari päivää sit­ten, ettei kaiken bis­nek­sen tarvitse olla sek­sikästä http://techcrunch.com/2016/01/01/why-silicon-valley-should-bring-unsexy-back/

    Minus­ta siitä massabrän­di­en naa­purika­teud­es­ta voitaisi päästä Suomes­sa eroon, samat­en “bulkin” käyt­tämis­es­tä haukku­masanana. Min­ulle tuot­taisi suo­ma­laise­na eniten ylpeyt­tä se, jos suo­ma­laiset vien­tiyri­tyk­set tuot­taisi­vat jotain oikeasti ihmiskun­taa hyödyt­tävää, mieluiten eet­tis­es­ti ja ympäristöys­tävl­lis­es­ti. Mut­ta lop­pu­peleis­sä min­ulle on aivan sama mitä vien­ti­tuot­teemme ovat, kun­han ne myyvät hyvin.

  24. Osmo Soin­in­vaara: Olen esit­tänyt tämän kan­nan mon­ta kertaa.

    Olet esit­tänyt että vain perusk­ouluis­sa ruot­si olisi vapaaehtoista.
    Sen voisin (ruotsinkielisenä itse) hyväksyä perusk­ouluis­sa 1‑kielisillä alueil­la mut­ta 2‑kielisillä alueil­la perusk­ouluis­sa ja lukios­sa ja yliopis­tois­sa koko maas­sa pisäisi kyl­lä toista koti­maista lukea.
    Toinen jut­tu että kieli­taito kehit­ty­isi parem­min jos mitä tahansa kieltä alet­taisi­in lukea jo 1. koulu­vuodes­ta alkaen.

  25. Jus­si Hag­man:
    Kun Nokian markki­nao­su­us rom­ahti ~2010–2011 (lasku, etenkin voit­to-osu­u­den­lasku, alkoi vuosia aiem­min, virheet tehti­in vieläkin aiem­min) eivät sen äly­puhe­limet olleet teknis­es­ti parhai­ta, eivätkä olleet olleet mon­een vuo­teen. Tietenkin ana­lyysi riip­puu siitä mitä pitää teknisenä parhaim­muute­na, mut­ta Nokialai­sis­sa ei siinä vai­heessa ollut paras­ta kuin kam­era ja sekin vain muu­ta­mas­sa mallissa. 

    Täysin samaa miltä. Kom­mar­it ja E‑sarjan puhe­limet oli­vat täysin susia! Puhe­lut yhdis­tyivät väärille henkilöille ja sen ajan verkoil­la niiden omi­naisuuk­sista ei ollut mitään hyö­tyä. Toinen jut­tu on että USA ylläpi­ti omien valmis­ta­jien­sa suo­jelemisek­si toista puhe­lin­verkko­stan­dar­d­ia kuin Euroopas­sa joka vaikeut­ti Nokian ja muiden ei-USAlais­ten merkkien myyn­tiä siellä. 

    Jus­si Hag­man:

    Mitä kielipoli­ti­ikkaan tulee, vaikut­taa insinöörimäi­nen läh­estymi­nen kiel­ten osaamiseen varsin yksisilmäiseltä. Pienen kie­len osaami­nen kuin olisi automaat­tis­es­ti pois jostain muus­ta, näin ei kuitenkaan ole. Suo­ma­lais­ten väitet­ty heikkous verkos­toi­tu­mises­sa ja myymisessä ei kor­jaan­nu minkään­laisel­la kielipolitiikalla. 

    Insinöörien ja muiden “tosimi­esten” kesku­udessa kiel­ten osaamista on pidet­ty vain akko­jen hom­mana! Isoille johta­jille on aina riit­tänyt matkakaverik­si kieli­taitoisia sih­teere­itä mut­ta kun kaik­ista ei ole isok­si johta­jak­si eikä edes myyn­timiehek­si. Myös keskinäi­nen kil­pailu ja kateus työ­paikoil­la ja myös ruotsin kie­len väheksymi­nen on ruokkin­ut asenteita. 

    Fak­ta on myös että Putin ja hänen Ukrainan-tem­pauk­sen­sa on tehnyt aika paljon myyn­ti­työtä myös Pohjo­is­maisen yhteistyön hyväk­si varsinkin ulko- ja tur­val­lisu­u­us­poli­ti­ikan sek­to­ril­la, niin että jopa Perus­suo­ma­lais­ten joukos­sa ollaan oltu hil­jaa siitä että Venäjän kielelle pitäisi antaa mitään viral­lista ase­maa ruotsin kie­len vai­h­toe­hdok­si täällä. 

    Jokaiselle suo­ma­laiselle diplo­mi-insinöörik­si opiskel­e­valle pitäis olla pakolli­nen työhar­joit­telu­jak­so tai opiske­li­javai­h­toon osal­lis­tu­mi­nen Ruot­sis­sa, Nor­jas­sa tai Tan­skas­sa niin että päästäisi­in ruotsin­vas­tai­sista asen­teista eroon.

  26. Susan­na Kauki­nen: Tämän lisäk­si englan­ninkieleessä on noin 2 miljoon­aa sanaa, eikä sitä kukaan tai­da täysin. Nor­maali hyvä kieli­taito englan­nis­sa tarkoit­taa noin 200 000 – 300 000 sanan sanavarastoa.

    Nuo luvut ovat läh­es 10-ker­tais­es­ti liioiteltuja.

    Koulute­tul­la, englan­tia äidinkie­lenään puhu­val­la aikuisel­la on arvioitu ole­van n. 20 000 sanan sanavaras­to. Suju­va keskustelu luon­nis­tuu jo muu­ta­man tuhan­nen sanan turvin.

    Laa­jin nykyenglan­nin lähde­teos lie­nee Oxford Dic­tio­nary of Eng­lish, joka sisältää kaikki­aan n. 350 000 hakusanaa.

  27. Aki Hyö­dyn­maa:
    “Ei riitä, että annamme muille yhden kie­len ver­ran tasoi­tus­ta. Sisäpoli­it­ti­sista syistä pako­tamme koul­u­laisemme opet­tele­maan myös toista läh­es yhtä käyt­tökelvo­ton­ta kieltä. Kak­si kieltä tasoituk­se­na on jo aika paljon.”

    Tuos­ta olen eri mieltä: suo­ma­laisen on help­po oppia ruot­sia (sana­järjestys läh­es yhtä vapaa, yhteisiä sano­ja, ään­tämi­nen…). Ja kun oppii ruotsin, ovat muut euroop­palaiset kielet jo puo­lik­si hal­lus­sa. Kuun­nel­laan vain, kuin­ka suomen­ruot­salaiset oppi­vat hel­posti englan­nin ja saksan.

    Jaa‑a. Minä en koskaan oppin­ut ruot­sia. Läpäisin toki peruskurssinkin yliopis­tossa, mikä siis tarkoit­taa sitä, että olen täysin pätevä hoita­maan vaikka­pa vaikei­ta veroa­sioi­ta ruotsinkielisen kanssa ruot­sik­si, mut­ta valitet­tavasti en osaa tila­ta edes ham­puri­laisate­ri­aa kovin vaku­ut­tavasti ko. kielel­lä. Ker­takaikkisen omi­tu­inen tilanne, joka tiivistää sys­teemin jär­jet­tömyy­den aika hyvin.

    Jos halu­an oppia vaikka­pa ran­skaa, opet­te­len ran­skaa. En opet­tele ensik­si lati­naa tai ital­i­aa tai molem­pia. Mik­sikö teen näin? Jos asi­aa tarvit­see perustel­la, keskustelu kan­nat­taa lopet­taa alkuunsa.

    Sivu­men­nen san­ot­tuna pakko­ruotsinkin voi lisätä siihen lis­taan asioi­ta, joiden suh­teen hal­li­tus­vas­tu­useen päässyt Perus­suo­ma­laiset pet­ti äänestäjänsä.

  28. Mitä kielipoli­ti­ikkaan tulee, vaikut­taa insinöörimäi­nen läh­estymi­nen kiel­ten osaamiseen varsin yksisilmäiseltä. Pienen kie­len osaami­nen kuin olisi automaat­tis­es­ti pois jostain muus­ta, näin ei kuitenkaan ole. Suo­ma­lais­ten väitet­ty heikkous verkos­toi­tu­mises­sa ja myymisessä ei kor­jaan­nu minkään­laisel­la kielipolitiikalla.

    Tietysti jos ottaa lähtöko­hdak­si sen, että val­takielien osaa­mat­to­muus on vain yksilön laisku­ut­ta, on help­po ajatel­la noin. Pent­ti olisi voin­ut opetel­la kymme­nen kieltä, mut­ta ei opetel­lut. Tuo on vain aika lapselli­nen läh­estymistapa. Kyl­lähän fak­ta on se, että ihmisil­lä on rajoit­tei­ta. Ihan aivoka­p­a­siteet­ti­in liit­tyviä ja ajal­lisi­akin. Pent­ti ei opetel­lut kym­men­tä kieltä kos­ka Pent­ti opet­teli kak­si vieras­ta kieltä ja pelasi jalka­pal­loa ja jakoi mainoksia.

    Pakko­ruotsin tun­nit ovat pois muista kieli­tun­neista. Se rajoit­taa paljon mui­hin kieli­in käytet­tävää aikaa ja ener­giaa. Ja sen seu­rauk­se­na meil­lä ei osa­ta suuria maail­mankieliä kovin hyvin. 

    Englan­tia kyl­lä osa­taan kiitet­tävästi, mut­ta sekään ei ole pelkästään hyvä asia. Kun vain pieni osa ihmi­sistä osaa lukea uutisia ran­skalai­sista tai venäläi­sistä tai kiinalai­sista lähteistä, maail­mas­ta tulee aika rajoit­tunut. Suo­ma­lainen lukee New York Timesin uutisen ensin suomen­net­tuna hesarista ja sit­ten lounas­tauol­la englan­niksi netistä. Ja luulee ole­vansa kovinkin sivistynyt ja monipuolis­es­ti asioi­hin perehtynyt.

  29. Olen ehdot­tomasti vapaae­htois­t­en val­in­to­jen kan­nat­ta­ja (ruotsin kie­len nk. pakol­lisu­us on 60-luvul­ta). Vaik­ka kak­sikielisenä olen saanut molem­mista koti­mai­sista eri­no­maisen hyö­dyn ja huvin, halu­aisin, että kukin voisi vali­ta ne kielet, joi­ta opiskel­lessa motivoi­tu­isi yhä parem­paan. Kieli­tai­dos­ta on hyö­tyä työelämässä eri­tyis­es­ti sil­loin, kun osaami­nen on todel­la vankkaa. Ja pakko on aina

    Sylvi Soramä­ki-Karls­son:

    Olen ehdot­tomasti vapaae­htois­t­en val­in­to­jen kan­nat­ta­ja (ruotsin kie­len nk. pakol­lisu­us on 60-luvul­ta). Vaik­ka kak­sikielisenä olen saanut molem­mista koti­mai­sista eri­no­maisen hyö­dyn ja huvin, halu­aisin, että kukin voisi vali­ta ne kielet, joi­ta opiskel­lessa motivoi­tu­isi yhä parem­paan. Kieli­tai­dos­ta on hyö­tyä työelämässä eri­tyis­es­ti sil­loin, kun osaami­nen on todel­la vankkaa. Ja pakko on aina huono motivoija.

    huono motivoija.

  30. Pakko­ruotsin puoles­ta ei ole yhtään kestävää argumenttia.

  31. R.Silfverberg:

    Insinöörien ja muiden “tosimi­esten” kesku­udessa kiel­ten osaamista on pidet­ty vain akko­jen hom­mana! Isoille johta­jille on aina riit­tänyt matkakaverik­si kieli­taitoisia sih­teere­itä mut­ta kun kaik­ista ei ole isok­si johta­jak­si eikä edes myyn­timiehek­si. Myös keskinäi­nen kil­pailu ja kateus työ­paikoil­la ja myös ruotsin kie­len väheksymi­nen on ruokkin­ut asenteita. 

    Fak­ta on myös että Putin ja hänen Ukrainan-tem­pauk­sen­sa on tehnyt aika paljon myyn­ti­työtä myös Pohjo­is­maisen yhteistyön hyväk­si varsinkin ulko- ja tur­val­lisu­u­us­poli­ti­ikan sek­to­ril­la, niin että jopa Perus­suo­ma­lais­ten joukos­sa ollaan oltu hil­jaa siitä että Venäjän kielelle pitäisi antaa mitään viral­lista ase­maa ruotsin kie­len vai­h­toe­hdok­si täällä. 

    Jokaiselle suo­ma­laiselle diplo­mi-insinöörik­si opiskel­e­valle pitäis olla pakolli­nen työhar­joit­telu­jak­so tai opiske­li­javai­h­toon osal­lis­tu­mi­nen Ruot­sis­sa, Nor­jas­sa tai Tan­skas­sa niin että päästäisi­in ruotsin­vas­tai­sis­taasen­teista eroon. 

    Asen­teet muo­dos­tu­vat pitkän ajan kulues­sa. Miten ongel­ma voitaisi­in ratkaista jo aiemmin?

    Tai­dat olla silti ihan oikeil­la jäljil­lä. Pakolli­nen 6 — 12 kk:n opiskelu­jak­so ulko­mail­la maamme kaikille yliopis­to-opiske­li­joille voisi tehdä terää, luo­da keskinker­taisuuk­sista huippuja!

  32. R.Silfverberg: Jokaiselle suo­ma­laiselle diplo­mi-insinöörik­si opiskel­e­valle pitäis olla pakolli­nen työhar­joit­telu­jak­so tai opiske­li­javai­h­toon osal­lis­tu­mi­nen Ruot­sis­sa, Nor­jas­sa tai Tan­skas­sa niin että päästäisi­in ruotsin­vas­tai­sis­taasen­teista eroon. 

    Voisitko ystäväl­lis­es­ti ker­toa, mitä ruotsin vas­taista on vapaan kieli­v­alin­nan toivomisessa?

    Vapaa kieli­v­al­in­ta tarkoit­taa siis sitä, että val­tio antaa oppi­laan (tai alaikäisen tapauk­ses­sa hänen huolta­jansa) vali­ta koulun tar­jon­nas­ta vähin­tään tietyn määrän kieliä, joi­ta opiskelee. Nykyään tätä käytetään kaikkien muiden kielien pait­si ruotsin kohdalla.

  33. Kielipoli­ti­ikkamme on suomenkielistä enem­mistöä nöyryyt­tävää ja yksilön etua vahin­goit­tavaa. Elämme Hölmölässä, jos­sa päät­täjät ovat sulke­neet silmän­sä ja kor­vansa enem­mistön toiveil­ta ja vaatimuksilta.

  34. Pakko­ruot­si vaatii mit­tavasti töitä läpi koulutuksen. 

    Perusk­oulu

    Esimerkik­si monikielistyvässä Helsingis­sä ruotsin yläk­oulun tun­timäärä on uudessa opsis­sa nos­tet­tu kuu­teen (6) vuo­sivi­ikko­tun­ti­in kun A1-kielessä (useim­mil­la englan­ti) tun­te­ja on seit­semän (7). Yhden tun­nin ero!!!

    Siis Helsin­ki nos­ti kol­man­nek­sel­la ruotsin oppitun­te­ja tilanteessa, jos­sa perusk­ouluis­sa on läh­es viidennes vierask­ielisiä oppi­lai­ta, joiden kohdal­la suomen oppimi­nen on haaste ja englan­ti on haaste ja kotikie­len säi­lyt­tämi­nen on haaste! Tuki/erityisopetusresursseja palaa pakko­ruotsin tukemiseen, sil­lä vapau­tuk­sia ruot­sista saa ani­har­va, vaik­ka siihe olisi lain mukaan oikeus.

    Ammat­tik­oulu

    Eräs ruotsinope kuvaa työtään ammat­tik­oulus­sa näin: “— ryh­män (n. 20 opiske­li­jaa) yleisin perusk­oulun ruotsin arvosana on 5 (joukos­sa luon­nol­lis­es­ti myös muu­ta­ma ruot­sis­sa mukautet­tu) — Käytän­nössähän ruotsin kie­len taito voi olla n. 5–10 sanaa — Moti­vaa­tio-ongelmista ja niiden tuomista haasteista opetuk­ses­sa en tässä edes viit­si lähteä kir­joit­ta­maan. — kie­lenopiskeluhan käytän­nössä täl­laisil­la ryh­mil­lä on sanata­sol­la oper­oin­tia (esim. autonosat, työka­lut) ja perusasi­akas­palve­lu­ti­lantei­den lau­sei­den harjoittelua…” 

    Olisiko järkeväm­pää panos­taa nämä tun­nit esim. englantiin?

    Lukio

    Lukios­sa B‑ruotsia on viisi (5) pakol­lista kurssia kun A‑kieltä (useim­mil­la englan­ti) on kuusi (6) kurssia. A- ja B- kieliä pide­tään siis meil­lä tun­timääris­sä läh­es sama­nar­voisi­na, tosin A‑kieli alkaa varhemmin. 

    Kiel­ten opiskelu lukios­sa on vähen­tynyt, mut­tei suinkaan sik­si, että pakko­ruot­sia ei enää tarvitse kir­joit­taa, kuten pakon kan­nat­ta­jat väit­tävät, vaan sik­si, että ainereaali vaatii huo­mat­tavasti aikaisem­paa enem­män ja muu osaami­nen on niin tärkeää tais­teltaes­sa jatko-opintopaikoista.

    Yliopis­tot ja korkeakoulu

    Kaiken huipuk­si yliopis­tois­sa ja ammat­tiko­rkeak­ouluis­sa on suun­nilleen sama määrä A‑kielen (yleen­sä englan­ti) kuin virkaruotsin opin­to­ja, hiukan alas­ta riip­puen. Virkaruot­si ei ole useim­mille läpi­hu­u­to­jut­tu, sil­lä ruot­si uno­htuu käyt­tämät­tömänä useim­mil­ta ja koko lukion oppimäärä pitää kahla­ta uudelleen. Eri­tyis­es­ti tekni­ikan aloil­la virkaruot­si kar­sii opiskelijoita.

    Kiel­tenopet­ta­jat useim­miten ruotsinopettajia

    Käytän­nössä lähet kaik­ki kiel­tenopet­ta­jamme ovat myös ruotsinopet­ta­jia, kos­ka pakko­ruot­si ja sen tuo­ma virkarakenne vääristää opet­ta­jien koulu­tus­ta. Tämä näkyy tavas­sa, mil­lä kiel­tenopet­ta­jat suh­tau­tu­vat pakko­ruot­si­in, siitä puhutaan “kieli­taitona”. Nyt meil­lä on ryhdyt­ty vaa­ti­maan kaikille kolmea vieras­ta kieltä ja syytetään nuo­ria laisku­ud­es­ta, kun tämä ei onnis­tu. Tiedok­si: ei kolme vieras­ta kieltä kaikille onnis­tu mis­sään muual­lakaan. Kolme pakol­lista kieltä tulee monin tavoin kalli­ik­si, hait­taa vähem­män kieli­in suun­tau­tunei­den opin­to­ja ja syö taas mui­ta resursseja.

    Ver­tailu muualle

    Meil­lä ei muka tiede­tä, ettei pakko­ruotsin kaltaista pien­tä vähem­mistökieltä alak­oulus­ta yliopis­toon ole mis­sään muual­la maail­mas­sa. Tois­tan, ei mis­sään muual­la maail­mas­sa. Ei edes siel­lä, mis­sä puhutaan valmi­ik­si pääkie­lenä jotain maailmankieltä.

    Mil­loin kiel­tenopetuk­sen lähtöko­hdak­si meil­läkin asete­taan nuorten todel­liset tarpeet?
    Ahve­nan­maal­ta pakko­suo­mi pois­tet­ti­in jo vuosikym­men sit­ten, kos­ka se kuulem­ma söi nuorten muun kielitaidon!

  35. Toinen kieli vapaasti valit­tavak­si, ruot­sia ei tarvi­ta edes ruot­sis­sa (varsinkaan yri­tyspuolel­la, mis­sä työkieli on läh­es poikkeuk­set­ta englanti).

    Reis­sates­sa tämä hul­lu­us koros­tuu entis­es­tään, ranskasta/espanjasta/saksasta olisi ollut paljon enem­män hyö­tyä maailmalla 🙁

  36. Min­un oli pitkään vaikea ymmärtää sitä into­hi­moa, joil­la jotkut vas­tus­ta­vat ruotsin kie­len pakol­lisu­ut­ta. Mut­ta nyt, kun tätä menoa on seu­ran­nut jo kym­meniä vuosia, täy­tyy tode­ta, että nykyi­nen sys­tee­mi ei ker­ta kaikki­aan toi­mi. Pakko­ruot­si on johtanut tilanteeseen, jos­sa merkit­tävä osa koul­u­lai­sista käy kuusi vuot­ta ruotsin tun­neil­la, mut­ta ei opi edes sen alkei­ta. Toisaal­ta taas ne, jot­ka oikeasti halu­aisi­vat oppia ruot­sia, oppi­vat sitä selvästi mah­dol­lisuuk­si­aan heikom­min, kun luokissa ole­vat ei-motivoituneet oppi­laat hidas­ta­vat ja häir­it­sevät opetusta.
    Tyt­täreni ker­toi, että kun 7. luok­ka alkoi, hän ja mon­et hänen luokkakavereis­taan oli­vat todel­la innois­saan ruotsin opiskelun alka­mis­es­ta. Se into lop­pui muu­ta­mas­sa viikos­sa siihen, että tun­neil­la oli hitaan eten­e­misen takia niin tyl­sää. Ero englan­nin ja sak­san tun­tei­hin oli todel­la suuri. Jos ne ei-motivoituneet oppi­laat oli­si­vat voineet opiskel­la ruotsin sijas­ta jotain muu­ta, oli­si­vat luokkaan jäl­jelle jääneet oppi­laat oppi­neet ruot­sia paljon paremmin.
    Työssäni yliopis­tol­la olen usein tör­män­nyt tilanteeseen, jos­sa palkkaa­mani virkamies­ruotsin suorit­tanut tun­ti­as­sis­tent­ti ei ole ollut halukas arvostele­maan ruotsinkielisiä palau­tuk­sia, kos­ka hän ei ymmär­rä tarpeek­si hyvin ruot­sia (kysymys ei siis ole yhdestä vaan use­am­mas­ta eri tun­ti­as­sis­ten­tista). Mon­en vuo­den ruotsinopin­not eivät siis ole johta­neet sel­l­aiseen kieli­taitoon, jos­ta olisi töis­sä käytän­nössä hyötyä.
    Yksi ongel­ma ruotsin kie­len opiskelu­un motivoin­nis­sa on Suomes­sa se, että ainakin pääkaupunkiseudul­la ruotsinkieliset van­hem­mat halu­a­vat pitää ruotsinkieliset lapset tiukasti omis­sa porukois­saan. Taustal­la on ilmeis­es­ti osin ymmär­ret­täväkin huoli siitä, että jos suomen- ja ruotsinkieliset lapset ovat yhdessä, yhteisenä kie­lenä käytetään suomea, ja ruotsin kie­len taito jää kehit­tymät­tä. Käytän­nössä tämä kuitenkin johtaa siihen, että tyyp­illi­nen pääkaupunkiseudul­la asu­va nuori ei lukion lop­pu­un men­nessä kohtaa yhtää sel­l­aista tilan­net­ta, jos­sa hän tarvit­sisi ruot­sia johonkin. Jos hän on yhtään matkustel­lut, tietää hän myös koke­muk­ses­ta, että Ruot­sis­sakin pär­jää lois­tavasti englan­nil­la. Mikä hänet saisi sit­ten motivoitu­maan opiskele­maan ruotsia?

  37. Mul­la ainakin ruotsin osaami­nen tukee sak­san osaamista, tosin olen kuul­lut aivan vaku­ut­tavia todis­tuk­sia siitä, että se voi päin vas­toin hai­ta­ta (eli menee sekaisin, kumpi kieli oli kumpi).

    Muuten olen sitä mieltä, että kieli­taito on jopa hitusen yliar­vostet­tua, ja suo­ma­laiset osaa­vat keskimäärin parem­paa englan­tia kuin kuvit­tel­e­vat osaa­vansa. Paran­tamisen varaa olisi enem­män ään­tämisessä kuin oikeakielisyy­dessä, ja ylipäätään enem­män suullises­sa kuin kir­jal­lises­sa osaamises­sa. Mut­ta mil­läs opet­telet, kun mun tun­tu­ma on, ettei ne englan­ninopet­ta­jat osaa sitä puhut­tua englan­tia juuri sen parem­min kuin opetet­ta­vatkaan. Sama ilmiö kuin Japanis­sa (japani­laiset englan­ninopet­ta­jat ään­tävät läh­es kaik­ki englan­tia aivan kam­mot­ta­van voimakkaasti japani­laisit­tain murtaen).

  38. Frep­pan:
    Jokainen koul­u­lainen, tai hänen van­hempansa, voi ihan vapaae­htois­es­ta vali­ta “kan­sain­välisiä” kieliä pakol­lis­ten lisäk­si. Mut­ta ei kiinnosta. 

    Teo­ri­as­sa kyl­lä, käytän­nössä useinkaan ei. Jos nyky­lukios­sa halu­aa opiskel­la pitkän matem­ati­ikan ja suorit­taa kaik­ki val­takun­nal­liset kurssit fysi­ikas­ta ja kemi­as­ta, vapaae­htoisen kie­len otta­mi­nen johtaa siihen, että koulupäivät ovat suun­nilleen joka päivä 8 tun­nin pitu­isia. Läh­eskään kaik­ki eivät jak­sa tätä, kun päivässä pitää kuitenkin käyt­tää use­ampi tun­ti läksy­i­hinkin. Yksi lap­sis­tani luki lukios­sa ylimääräisenä pitkän sak­san pitkän matem­ati­ikan ja fysi­ikan lisäk­si. Lop­pu­jen lopuk­si hänelle ker­tyi lukioaikana noin 90 kurssia, kun pakol­lis­ten määrä oli 75. Tämä tarkoit­taa merkit­tävää työmäärän lisäystä.

  39. Nykyi­nen koulu­ruot­si-farssi on totaalisen jär­jetön mut­tei ongelmiemme syypä. Suurin ongel­ma täl­lä het­kel­lä on näköalat­to­muus ja siitä aiheutu­va passiivisuus.

  40. R.Silferbergin ehdo­tus, että kak­sikielisil­lä alueil­la pitäisi kaikkien opiskel­la pakol­lista ruot­sia, ei ota huomioon, että nuo alueet, esim pääkaupunkiseu­tu ovat Suomen monikielisimpiä alueita.
    Van­taal­la vierai­ta kieliä puhu­via on jo yli 14%, mut­ta ruotsinkielisiä vain 2.7%. Poli­isit, lakimiehet, sote­sek­torin väki, opet­ta­jat, muut virkamiehet kohtaa­vat vierask­ielisen asi­akkaan paljon use­am­min kuin ruotsinkielisen.
    Virkami­esten suo­mi-ruot­si-kieli­taito­vaa­timus ei vas­taa arjen kieli­taito­vaa­timuk­si­in monikielistyneessä EU-Suomessa.

    Sik­si pitäisi kaikkial­la Suomes­sa sal­lia valin­naisu­us kieliopin­nois­sa, ruotsin tilalle voisi vali­ta mui­ta opin­to­ja tai muu­ta kieltä.

    Kieliopin­to­ja ei pidä liioitel­la, kil­pailukyvyn nos­tamisek­si tarvi­taan parem­paa osaamista, matem­ati­ikkaa, fysi­ikkaa, kemi­aa, biolo­giaa, taito- ja taideainei­ta ja lisää resursse­ja tutkimuk­seen ja tuoteke­hit­te­lyyn, jot­ta saataisi­in inno­vaa­tioi­ta ja uusia yri­tyk­siä ja työpaikkoja

  41. Pieniä Not so a Triv­ial Pur­suit tehätäviä (Odelle, suo­raan mui­sista) Mitä tarkoit­ta­vat lyhenteet:

    - B.P.-D.
    — ENS
    — ENA
    — NZZ
    — ETH (joskus virheel­lis­es­ti ZTH)

  42. Mikäli pieni kielialue olisi val­ta­va hait­ta, niin Tan­skalla, Ruot­sil­la ja Nor­jal­la pitäisi men­nä yhtä huonos­ti kuin Suomel­la ja Islannil­la suo­ras­taan surkeasti (ja menikin, mut­ta maan pankkikri­isi tuskin joh­tui islannin kie­len puhu­jien vähyy­destä). Teet­täähän pie­neen kielialueeseen kuu­lu­mi­nen lisätöitä, mut­ta elämä on ja kar­avaani kul­kee. Kiel­ten suh­teen paljon huolestuneem­pi olisin suo­ma­lais­ten suomen kie­len tai­dos­ta ja lukuinnosta.

    Hyvä Osmo Soin­in­vaara, en tunne sin­ua henkilöko­htais­es­ti, mut­ta ihan esit­telysi ja cv:si luke­mal­la olen aika var­ma, että lapse­na sin­ulle luet­ti­in ja paljon ja luit myös itse paljon. Aloitit luul­tavasti Aku Ankas­ta ja siir­ry­it vähitellen raskaampi­in aineisi­in. Kir­jat tuskin yksin tekivät sinus­ta tutk­i­jaa ja poli­itikkoa, mut­ta apua niistä oli var­masti paljon.

    Mis­tä meille tule­vaisu­u­den soin­in­vaaro­ja? Täl­lä het­kel­lä moni suo­ma­lainen lap­si ei lue lainkaan, pojista varsinkaan. Joka kahdek­sas perusk­oulun päät­tävä poi­ka ei käytän­nössä osaa lukea muuten kuin mekaanis­es­ti. Mikäli kehi­tys jatkuu tätä tah­tia, tulee lukemis­es­ta korkeasti koulutet­tu­jen nais­ten yksi­noikeus. Tämä jos mikä on surullista, mah­dol­lisuuk­sien haaskaus­ta ja perus­teel­lis­es­ti vakavampi ongel­ma kuin suomen kie­len puhu­jamäärä. Mitä hyö­tyä on kieli­tai­dos­ta, jos sitä ei osaa käyttää?

  43. Kaikkien suo­ma­lais­ten ei ole help­po oppia ruot­sia. Syitä on kak­si: kielelli­nen lah­jat­to­muus ja moti­vaa­tion puute. Moti­vaa­tio puut­tuu ruotsin kohdal­la val­taos­alta suo­ma­lai­sista luon­tais­es­ti, kos­ka kyseistä kieltä ei tarvitse mihinkään. Ruot­salaisetkin vai­h­ta­vat englan­ti­in puhues­saan suo­ma­lais­ten kanssa.

    Englan­nille on jatku­va tarve ja sen merk­i­tys kas­vaa teknis­ten aparaat­tien lisään­tyessä. Jopa seit­senkymp­pinen isäni on joutunut van­hoil­la päivil­lään oppi­maan kyseistä kieltä, mut­ta ruot­sista hänel­lä ei ole aav­is­tus­takaan — eikä sille ole ikinä ollut tarvetta.

    Ihmisen elämä ja opiskelu­un käytössä ole­va aika on rajalli­nen resurssi, jota on jär­jetön­tä tuh­la­ta tätä mar­gin­aa­likiel­ten opiskelu­un. Äidinkieli ja englan­ti saa­vat riit­tää, kunnes ihmi­nen kokee itse tarvet­ta opiskel­la jotain muu­ta. Suomen kie­len pakkosyöt­tö suomen­ruot­salaisille on siis sekin sama lopettaa.

    Ruotsin kieli ei edis­tä muiden kiel­ten opiskelua yhtään sen parem­min kuin niiden muiden kielien opiskelu. Tämäkin argu­ment­ti on siis aivan naurettava.

    Suosit­te­len http://www.pakkoruotsi.net/perustelut.php ‑sivua heille, jot­ka kuvit­tel­e­vat, että ruotsin kielel­lä on jotain merk­i­tys­tä suomalaisille.

  44. Tuos­ta olen eri mieltä: suo­ma­laisen on help­po oppia ruot­sia (sana­järjestys läh­es yhtä vapaa, yhteisiä sano­ja, ään­tämi­nen…). Ja kun oppii ruotsin, ovat muut euroop­palaiset kielet jo puo­lik­si hal­lus­sa. Kuun­nel­laan vain, kuin­ka suomen­ruot­salaiset oppi­vat hel­posti englan­nin ja saksan.

    Vapaasti saa olla mut­ta ei sil­lä ole mitään totuuspohjaa.

    Ensin­näkin Suomel­la ja Ruot­sil­la kie­lenä on yhteistä ei sit­ten mitään muu­ta kuin muu­ta­ma sana sieltä täältä, rak­en­teel­lis­es­ti olemme yhtä kaukana kuin kiina ja englanti.

    Toisek­seen väite että Ruotsin kieli paran­taa mah­dol­lisuuk­sia oppia mui­ta kieliä lie­nee ehkä huonoin sil­ta mitä voi kek­siä — eikö paras tapa oppia Englan­tia olisi lukea sitä itseään tai Ran­skaa, jos nyt siltä tuntuu.

    Bot­tom line; kävin jonkin aikaa sit­ten opiskele­mas­sa itsel­leni uuden ammatin. Osana tätä ammat­tia piti lukea Ruot­sia, voin ker­toa että luokas­samme (jos­sa oli myös suuri määrä nuo­ria) kiin­nos­ti sen kie­len opiskelu tasan ei laisinkaan.

    Voin väit­tää että n. 30 oppi­laas­ta ehkä yksi tai kak­si pystyvät nyt työssään puhu­maan Ruot­sia sil­lä tasol­la että he voivat kom­mu­nikoi­da perusasi­at ymmärrettävästi.

    Todel­lisu­udessa kom­mu­nikoin­ti esim. Ruot­salaisen kanssa käy­dään Englan­niksi kos­ka siel­lä osa­taan sitä suh­teel­lisen hyvin.

  45. Kävin nopeasti läpi edel­liset viestit ja kokosin argu­men­tit puolin ja toisin.

    Näin puo­lus­te­taan pakkoruotsia:

    - Pakon kri­ti­ik­ki on hal­pahin­tainen hyökkäys
    — Ruotsin kie­len poh­jal­ta (muka) helpom­pi oppia mui­ta kieliä
    — Ruot­sille ei kan­na­ta kään­tää selkää, kan­nat­taisi vaik­ka liit­tyä Ruot­si­in (*huumo­ria?*)
    — Ei kaikesta tarvitse olla hyö­tyä, ei ruotsistakaan
    — Pitäisi aloit­taa jo ekalta
    — Ei suomenkieliset muutenkaan kieliä opi
    — Norden
    — Mui­ta kieliä saa vapaasti lukea, vaan eipäs ne lue
    — Suomenkieliset laisko­ja luke­maan, eivät osaa edes suomea

    Ovatko nämä riit­täviä perustei­ta vaa­dit­taes­sa pakkoa muit­ten lap­sille, vapaae­htoista ruot­si­a­han näi­den kir­joit­ta­jien lap­sil­ta ei kukaan ole viemässä?

    Vapaae­htoisia kieliopin­to­ja pakko­ruotsin sijaan puol­letaan näin:

    - Pakko on jär­jetön systeemi
    — Ruot­sia lue­taan mut­tei opita
    — Suomen kieli­ti­lanne muut­tuu, muunkielis­ten osu­us kas­vaa, tarpeet muuttuvat
    — Mis­sään muual­la ei ole kaikille pakol­lista pien­tä vähem­mistökieltä alak­oulus­ta yliopistoon
    — Ahve­nan­maakin poisti pakko­suomen, kos­ka se söi nuorten muun kielitaidon
    — Aika ja muut resurssit ovat rajallisia
    — Kan­nat­taa lukea sitä kieltä, jota halu­aa osata
    — Muista kielistä olisi ollut enem­män hyötyä
    — Lisäkielet tekevät lukion todel­la raskaaksi
    — Pakolle ei ole perusteita

    Eivätkö nämä ole riit­täviä perustei­ta vaa­dit­taes­sa vapaut­ta vali­ta omille lapsille?

    Minus­ta oleel­lista olisi nyt kysyä:
    Mik­si juuri koulute­tut ja fik­sut, pakko­ruotsin­sa luke­neet suomenkieliset oli­si­vat kyvyt­tömiä tekemään järke­viä kieli­v­al­in­to­ja las­ten­sa kanssa, kun kaikkial­la muual­la per­heet siihen pystyvät?

  46. Minä olen niitä ikälu­okkia jot­ka aloit­ti ruot­sil­la ja jatkoi sitä koko koulu­a­jan (8v). Sit­ten englan­ti (7v) ja lopuk­si sak­sa (3v). Eniten olen sur­rut surkeaa sak­saa. Sitä olisi todel­la tarvin­nut — ruot­sia ei koskaan, mut­ta englan­tia joka päivä.
    Kyse on resurssien käytöstä: täl­lainen tavalli­nen jamp­pa oppii kak­si kieltä. Mut­ta kun pitäisi oppia muu­takin (olen DI) jot­ta olisi jotain puhut­tavaakin, on kol­mas jo liikaa.
    Lapset ovat opiskelleet englan­nin lisäk­si sak­saa tai ran­skaa ja hyvältä näyttää.

  47. @E.S.10:41
    “Mikäli pieni kielialue olisi val­ta­va hait­ta, niin Tan­skalla, Ruot­sil­la ja Nor­jal­la pitäisi men­nä yhtä huonos­ti kuin Suomella.”

    Mikä pakolli­nen vieras pikkukieli mainit­se­mis­sasi mais­sa on opetussuunnitelmissaan?

  48. Kieli­taito on tärkeä asia. Poh­jana pitää olla hyvä äidinkie­len taito. Siihen on run­sas kir­jo­jen lukem­i­nen oiva apu. Sit­ten voidaan opetel­la vierai­ta kieliä, joi­ta nyky­maail­mas­sa tarvi­taan. Pieni vähem­mistökieli ei riitä, eikä voimavaro­ja saa tuh­la­ta luet­ta­mal­la koko kansal­la sel­l­aista. Halukkaat saa­vat lukea mitä tahansa, oli­pa se suomen­ruot­sia, kiinaa tai ara­bi­aa sikäli kun ope­tus­ta on tar­jol­la. Koulus­sa on opit­ta­va paljon muu­takin kuin kieliä, joten äidinkieli ja 1–2 vieras­ta kieltä riit­tää oppivelvol­lisu­usk­oulu­un. Kie­len oppi­jois­sa on mon­en­laisia, eikä ääri­ta­pauk­sia pidä esit­tää malleiksi.

  49. Hei Osmo,

    Mik­si aset­taa ruotsinkieli tässä kohtaa heikon­paan val­oon. Eikö sil­lä ole kuitenkin merkit­tävästi laa­jem­pi käyt­täjäkun­ta kuin suomenkielel­lä? Eikö tämän logi­ikan mukaan olisi fik­sumpaa tiput­taa Suo­mi kokon­aan pois pakol­lis­ten opiskeltavien kiel­ten listalta?

  50. Olen käyt­tänyt paljon aikaa ruotsin opiskelu­un. Siitä ei ole hyö­tyä työelämässä, jos­sa työkie­lenä on englan­ti. Siitä ei ole hyö­tyä työn saamises­sa, parem­pia ruotsin osaa­jia on. Siitä ei ole hyö­tyä Ruot­sis­sa, jos­sa osa­taan Suomea parem­min englantia. 

    Ruotsin kie­len osaamisen pelas­taa vain sen valin­naisu­us. Ensim­mäisenä pakolli­nen virkaruot­si on pois­tet­ta­va. Jos ruotsin taito hyödyt­tää työn­haus­sa, sitä lue­taan ja osataan.
    Kieli­taidon teesken­te­ly ei hyödytä ketään. 

    Valitet­tavasti keskustelu ei onnis­tu, osa vas­tus­taa ruot­sia ide­olo­giansa takia. Minä en. Osa kan­nat­taa per­in­teen vuok­si. Minä en. 

    Ruot­si pakol­lise­na estää toki tehokkaasti Suomen kansainvälistymistä.

  51. Tässä juuri yksi päivä mietin, että pitäisikö jollekkin ker­toa totu­us suo­ma­lai­sista ruotsinopet­ta­jista ja opetuk­ses­ta yleen­säkkin. Asun Tukhol­mas­sa, muutin 1,5 vuot­ta sit­ten 56 vuo­ti­aana mieheni mukana. Kyl­lä har­mit­taa ja syvästi. Olen nyt Ruotsin kurssil­la ja se on tääl­lä tehokas­ta. Puo­lessa vuodessa nuo pako­laiset puhu­vat tosi hyvin Ruot­sia, vaik­ka eivät ole koskaan kuulleet sanaakaan. Meikäläi­nen joka on lukenut Suomes­sa Ruot­sia vain laa­haa perässä, jotenkin on jäänyt joku trau­ma opiskelus­ta ja ei saa mil­lään asen­noi­tu­maan puhu­miseen. Loistin kyl­lä kun aloit­ti­in taivut­ta­maan ver­be­jä, epämääräisiä ver­be­jä osasin ison liu­dan, mut­ta siinäkin menivät koh­ta ohitse, kun oppi­vat täl­lä menetelmäl­lä niitä käyt­tämäänkin. Kun nyt tältä kan­til­ta kat­son ope­tus­ta Suomes­sa, niin mieleeni tulee kyl­lä katkeru­us, että mitä kum­maa he oikein puuhastel­e­vat ja mikä on päämäärä. Ei se ole ollenkaan niin, että Ruot­sia ei tarvi­ta. Ei Ruot­sia tarvitse vain insinöörit ja ihan vain sik­sikin olisi hyvä osa­ta, että mikä mah­dol­lisu­us on työsken­nel­lä kahdessa maas­sa, valin­nan mukaan. Onhan se niin, että tääl­lä osa­taan Englan­tia, niin suomes­sakin, mut­ta kaik­ki tietää kyl­lä että on Ihan eri asia puhua omaa äidinkieltä. Tääl­lä kun kat­soo pikku­lap­sia, niin panee miet­timään, että olisiko parem­pi aloit­taa Ruotsin kieli jo päiväkodis­sa? Esimerkik­si. Lau­ra 6v. Opiskelee ruotsin­suo­ma­laises­sa koulus­sa ja ker­toi, että osaa Suomea, Ruot­sia ja Venäjää. Isä on suo­ma­lainen äiti venäläi­nen ja kaver­it puhuu Ruot­sia. Lau­ran ei paljon tarvitse enää opiskel­la muu­ta, se on jo siinä. Uno­hta­mat­ta sitä tosi­asi­aa, että siitä ei ole kuin 200 vuot­ta kun olimme samaa val­tio­ta. Se tulee ilmi kaikessa tääl­lä ja Ruotsin kurssil­la tuli hyvä esimerk­ki kun Ital­ialainen ja uusisee­lan­ti­lainen keskusteli ruuas­ta ja tavoista ja minä siihen, että ei mitään uut­ta min­ulle. Puo­lalainen nainen kom­men­toi asi­aa, että Ruotsin ja Suomen tavat on niin saman­laisia ja tuo sauna ylei­sis­sä tilois­sa, se on tul­lut Suomes­ta tänne. Ehkä asi­aa pitää kat­soa muual­takin kuin yhdestä ikku­nas­ta, joka on met­sään päin.

  52. Pöl­höpop­ulisti­nen ulostu­lo. Tun­tuu taas siltä, että kir­joit­ta­ja ei ole vähään aikaan saanut iltapäiväle­hti­julk­isu­ut­ta, niin sitä on revit­tävä ihan mis­tä tahansa aiheesta. Ja täl­läisel­la rimanal­i­tuk­sel­la sitä toki on luvas­sa, mut­ta uskot­tavu­u­den voi menet­tää vain muu­ta­man kerran.

    Onko tämä muuten puolueen kan­ta? Ovatko Vihreät lakan­neet ole­mas­ta lib­er­aali sivistyspuolue? Pitäisikö ruotsinkieli­nen yliopis­to-ope­tus myös lakkauttaa? 

    Oman koke­muk­seni perus­teel­la nk pakko­ruotsin vas­tus­tus poh­jaa läh­es poikkeuk­set­ta tietämät­tömyy­teen ja niin näyt­tää ole­van myös tässä tapauk­ses­sa. Ruotsin kie­len (ja maan kak­sikielisen his­to­ri­an) opiskelu ei ole mis­tään pois vaan kaikille lisää. 

    And BTW, if you Osmo real­ly think that it’s of no use to learn glob­al­ly small lan­guages, maybe we could skip finnish altogether?

  53. Soin­in­vaara on älykäs, osaa laskea ja uskaltaa sanoa päätelmän­sä suo­raan. Olisi­pa enem­män samanlaisia.
    Tapasin brit­tiläsen keski­as­teen opet­ta­jan ja kyselin koulu­tuk­ses­ta. Kuulem­ma Bri­tan­ni­as­sa hänen alal­laan valmis­tuu opet­ta­jak­si 21v iässä. Mihinkähän Suomes­sa nuorten aikaa tuh­lataan, luul­lak­seni Suomen luku on aika paljon suurem­pi. Eikö Bri­tan­nia ole ihan sivistysmaa.

  54. Eemeli Sor­ri:
    Täl­lä het­kel­lä moni suo­ma­lainen lap­si ei lue lainkaan, pojista varsinkaan. Joka kahdek­sas perusk­oulun päät­tävä poi­ka ei käytän­nössä osaa lukea muuten kuin mekaanis­es­ti. Mikäli kehi­tys jatkuu tätä tah­tia, tulee lukemis­es­ta korkeasti koulutet­tu­jen nais­ten yksi­noikeus. Tämä jos mikä on surullista, mah­dol­lisuuk­sien haaskaus­ta ja perus­teel­lis­es­ti vakavampi ongel­ma kuin suomen kie­len puhu­jamäärä. Mitä hyö­tyä on kieli­tai­dos­ta, jos sitä ei osaa käyttää?

    Olen samaa mieltä siitä, että tämä on vaka­va ongel­ma. Oman käsi­tyk­seni mukaan suo­ma­lais­ten PISA-men­estyk­sen putoami­nen johtuu läh­es yksistään siitä, että kodeis­sa lap­sille ei lue­ta yhtä paljon kuin ennen ja lapset ja nuoret luke­vat itse kir­jo­ja selvästi vähem­män kuin ennen.

    Ensim­mäiset suo­ma­laiset PISA-men­estyjät oli­vat syn­tyneet 1980-luvul­la. Hei­dän lap­su­udessaan ja nuoru­udessaan käytet­ti­in selvästi nyky­istä vähem­män aikaa eri­lais­ten elek­tro­n­is­ten här­päkkei­den kanssa ja paljon enem­män aikaa lukemiseen. En tarkoi­ta, että elek­tro­n­is­ten här­päkkäi­den käyt­tö sinän­sä olisi vahin­gol­lista, mut­ta se on vahin­gol­lista, jos niiden käyt­tämisen takia lukem­i­nen jää selvästi vähemmälle.

    Hyvä oman äidinkie­len hallinta ja luku­taito ovat avaimia kaik­keen muuhun oppimiseen.

  55. Juha Lem­met­ti:

    En tiedä, mis­tä tämä mei­dän oma kult­tuurimme juon­taa – luter­i­laisu­ud­es­ta, kansan­per­in­teestä vai mis­tä, mut­ta me ker­romme vier­aalle ensim­mäisenä kymme­nen asi­aa, joi­ta emme osaa. Muut kansal­lisu­udet ker­to­vat kymme­nen asi­aa, jois­sa ovat maail­man parhai­ta. Sit­ten, kun me suo­ma­laiset pääsemme näyt­tämään kykymme, ase­mamme on erinomainen.

    Joskus olen (leikil­läni) toden­nut, että mitä jos pois­tet­taisi­in län­sir­a­ja? Voisimme yhdis­tää mei­dän insinööriosaamisemme länsi­naa­purin markki­noin­tiosaamiseen. Bonuk­se­na saisimme huo­mat­tavasti kovem­pi­ta­soisen jalka­pal­lo­maa­joukkueen ja kansal­lisen kiekkoli­igan taso sekä kiin­nos­tavu­us lisääntyisi…

    Olen “leikil­läni” sitä mieltä, että itära­jal­ta pitäisi kaivaa maa­ta ja täyt­tää sil­lä Poh­jan­lahti, jot­ta tuo Lem­metin ehdo­tus kävisi parem­min toteen.

  56. Nyky­isin lukiois­sa englan­nin kielessä keski­tytään kuun­telun ymmärtämiseen ilman kuval­lista infoa ikään kuin kär­päsenä katossa kuun­nellen.. Tuo kaiketi sen takia, että yliop­pi­lasko­keessa kol­mannes pis­teistä saadaan kuul­lun ymmärtämis­es­tä. Eli tuokin on vaan sitä varten, että saataisin halu­tun mukainen jakau­ma oppi­laiden välille syn­tymään. Moni tuskas­tuukin teen­näis­ten nauhoituk­sien kuun­telu­un kouluis­sa kun moot­torit­ur­vat työn­tävät kieltä mak­si­maalisel­la nopeudella.

  57. Osmo, vaik­ka ruot­si ei toisi taloudel­lista etua, se takaa tur­val­lisu­u­den. Kieliryh­mien väliset ennakkolu­u­lot oli­si­vat nyky­istä suurem­mat, jolleivät useim­mat suomenkieliset ymmärtäisi, mitä tai edes mis­tä ruotsinkieliset puhu­vat. Ja sama pätee ruotsinkielis­ten käsi­tyk­si­in suomenkieli­sistä. Pakko­ruot­sis­sa ei pitkäl­lä tähtäimel­lä ole kyse kil­pailukyvys­tä vaan yhteiskun­nan vakaudesta.

  58. Suomen koko koul­u­laitos pitäisi muut­taa englan­nin kielisek­si. Vähän kir­paisi het­ken aikaa mut­ta muu­ta­man vuo­den kulut­tua kaik­ki puhuisi­vat suju­vaa englan­tia. Sekä suomen että ruotsin kielet voisi jät­tää kiel­ten har­ras­ta­jien materiaaliksi.

  59. Yliopis­tois­sa voitaisi­in aivan hyvin luop­ua suomen kielestä, jol­loin voitaisi­in siir­tyä oppikir­joi­hin hätäis­ten luen­tomonis­tei­den sijaan, jot­ka ovat englan­niksi kirjoitettuja.

    Suomek­si niitä ei kukaan ala kään­tämään, kos­ka kysyn­tä on niin vähäistä.

    Pro­fes­sorit kulut­ta­vat hirveän määrän resursse­ja siihen, että vuosit­tain raa­pustel­laan hätäi­nen luen­tomoniste englan­nin kielis­es­tä valmi­ista materiaalista.

    Tämä on käsit­tämätön­tä, kos­ka voidaan sanoa, että sata pros­ent­tis­es­ti opiske­li­jat kuitenkin osaa­vat englantia!

    Näin säästy­isi pro­fes­sor­ei­den aikaa tärkeämpi­in asioi­hin, kuten itse opetuk­seen ja tutkimukseen!

  60. Ruotsin opiskelu alkaa kiin­nos­taa, kun alkaa näyt­tää vält­tämät­tömältä muut­taa johonkin oikeaan Pohjo­is­maa­han, jot­ta työtä löytyisi.
    http://kansankokonaisuus.blogspot.fi/2016/01/suomi-etaantyy-skandinaviasta.html

    Viro ei houku­ta Venäjän uhan takia. Saman asian vuok­si Suo­mi saat­taa menet­tää kan­sain­välisiä investointeja.

    Nato-jäsenyys ja val­ti­oli­it­to muiden pohjo­is­maid­en kanssa tarvittaisiin.

  61. Argu­men­toin­ti pakol­lisen ruotsin puoles­ta tup­paa ole­maan loogis­es­ti melko heikol­la pohjalla.
    Ei, ruot­si ei ole mikään port­ti mui­hin kieli­in. Sitä sak­saa oppii huo­mat­tavasti parem­min ja nopeam­min luke­mal­la sak­saa kuin ensin vuosikau­sia pakol­la ruotsia.

    Kyl­lä, pakolli­nen ruot­si vie resursse­ja muil­ta aineil­ta ja kieliltä.

    “Koskaan ei voi tietää jos Vaal­i­maal­ta muut­taakin Ahve­nan­maalle tai töi­hin Ruot­si­in”. Ei voikkaan, ei sitä voi sen parem­min jos muut­taakin sinne Sak­saan, Viroon tai vaikka­pa Kiinaan. Mik­si siis lait­taa yksi pieni kieli muiden edelle? 

    “Kak­sikielisil­lä alueil­la ruotsin on säi­lyt­tävä pakol­lise­na”. Suurin osa “kak­sikieli­sistä” alueista on sitä vain paper­il­la ja juh­la­puheis­sa, aivan kuten koko Suomen kak­sikielisyyskin on. Ei esim. Helsin­ki ole todel­lisu­udessa kak­sikieli­nen vaik­ka tien­vi­itat löy­tyvätkin suomek­si ja ruot­sik­si. Helsin­ki on Euroopan mit­takaavas­sa erit­täin yksikieli­nen kaupun­ki; toisaal­ta Helsin­ki on myös monikieli­nen kaupun­ki jos­sa muiden kuin suomen ja ruotsin puhu­jen osu­us kas­vaa koko ajan.
    Val­taosa ruot­sia äidinkie­lenään puhu­vista lie­nee kak­sikielisiä, mut­ta vain har­va suomea solkkaav­ista. Eivätkä ne val­taväestön edus­ta­jat kak­sikielisik­si muu­tu pakot­ta­mal­la tai juh­la­puheil­la, varsinkin kun mil­lään lain­säädän­nöl­lä ei ole mah­dol­lista tehdä ruot­sista todel­lisu­udessa tarpeel­lista kieltä.

    Ruot­si on siitä kum­malli­nen aine, että se on asetet­tu ase­maan, jos­sa sen voisi kuvitel­la ole­van tärkein koulus­sa opetet­ta­va asia val­taväestön edus­ta­jalle. Ruot­si kun on ain­oa aine, joka on pakolli­nen jokaisel­la kouluasteella.
    Ylipäätän­sä täl­lainen lain­säädän­nöl­lä luo­tu tarve, jol­la pönkitetään yhtä kieltä ja sen ase­maa on kum­malli­nen. Vielä kum­mallisem­mak­si asian tekee se, että kansan vas­tus­tus­tus on aina ollut poikkeuk­sel­lisen korkea. Mitään legit­imi­teet­tiä nykyisel­lä jär­jestelmäl­lä ei siis ole, eikä ole koskaan ollutkaan. Minkäälainen hyöty/haitta arvioin­ti on myöskin täysin mah­do­ton toteut­taa, kos­ka hys­teeris­es­ti omi­in etuoikeuk­si­in­sa suh­tau­tu­va vähem­mistö huu­taa rasis­mia ja syr­jin­tää heti jos joku kehtaa epäil­lä, että ruot­si ja sen pakolli­nen ope­tus nyky­muo­dos­saan saat­taisi olla rikkau­den sijaan melkoinen rasite.

    Pakolli­nen ruot­si tulee häviämään ajan kanssa. Enää kyse on siitä mil­loin ja kuin­ka pahoin tap­pi­oin sveko­maanikot siitä luopuvat. 

    PS. On erit­täin suuri etu RKP:lle ja pakko­ruot­sia puo­lus­taville, että val­taväestö ei juuri osaa ruot­sia, eikä varsinkaan seu­raa ruotsin kielistä medi­aa. Se suo­ranainen rasis­min määrä ja vähät­te­ly, mitä esim. HBL:n keskusteluis­sa suvaitaan pakko­ruot­sia puo­lus­taes­sa ei menisi läpi mis­sään muus­sa aiheessa eikä val­taväestön lehdistössä.

  62. Tämän het­ken aku­utein kielion­gel­ma on virkamies­ruot­si, se on turha opin­to­hi­daste korkeak­ouluis­sa ja sen vaa­timi­nen kaik­il­ta virkamiehiltä on osa turhaa byrokratiaa.

    Ole­tan ja toivon har­taasti, että nykyi­nen hal­li­tus kyke­nee tart­tumaan tähän epäko­htaan, hal­li­tu­so­hjel­mas­sa ole­van kielikokeilun lisäksi.

  63. Aki Sinkko­nen:
    Osmo, vaik­ka ruot­si ei toisi taloudel­lista etua, se takaa tur­val­lisu­u­den. Kieliryh­mien väliset ennakkolu­u­lot oli­si­vat nyky­istä suurem­mat, jolleivät useim­mat suomenkieliset ymmärtäisi, mitä tai edes mis­tä ruotsinkieliset puhu­vat. Ja sama pätee ruotsinkielis­ten käsi­tyk­si­in suomenkieli­sistä. Pakko­ruot­sis­sa ei pitkäl­lä tähtäimel­lä ole kyse kil­pailukyvys­tä vaan yhteiskun­nan vakaudesta.

    Heh, pakko­ruot­si on var­maan keskeisin syy, mik­si jun­tit eivät pidä suomen­ruot­salai­sista. Järkevätkin ihmiset saat­ta­vat ihme­tel­lä, josko pakko­ruotsin takana sit­tenkin on ruotsinkieliset piir­it ja niiden intres­sit — jol­loin mieleen juuri tulee halu luo­da eripu­raa ja siten nos­taa RKP:n kannatusta.

    Ja miten niin pakko­ruot­sil­la varmis­te­taan, että ihmiset ymmärtävät, mitä suomen­ruot­salaiset puhu­vat? Täysin absur­di ajatus.

  64. Suomen ongel­ma on kapea kieli­v­a­likoima, meil­lä on aika vähän sel­l­ai­seia, jot­ka suju­vasti puhu­vat muu­ta kuin Suomea, Ruot­sia tai Englan­tia. Vielä vähem­män on niitä, jot­ka jol­lain muul­la kielel­lä puhuisi­vat suju­vasti tieteestä, taloud­es­ta tai teknolo­gias­ta. Tämä jälkim­mäi­nen on se vien­nin pahin kielimuuri.

  65. Kieliryh­mien väliset ennakkolu­u­lot oli­si­vat nyky­istä suurem­mat, jolleivät useim­mat suomenkieliset ymmärtäisi, mitä tai edes mis­tä ruotsinkieliset puhuvat.

    Useim­mat suomea äidinkie­lenään puhu­vat eivät osaisi ostaa edes snick­er­siä kau­pas­ta ruot­sik­si, puhu­mat­takaan mis­tään muusta.

    Luu­lo että “useim­mat” ymmärtäi­sivät ruot­sista mitään on täysin hatus­ta vedetty.

  66. Oden mielipi­det­tä voi tarkastel­la ohit­ta­mal­la tämän tun­tei­ta herät­tävän pakko­ruot­sikeskustelun kokon­aan. Koulus­sa voi lukea jo nyt vierai­ta kieliä. Omas­ta koke­muk­ses­ta tiedän, että 4–5 kieltä ehtii hyvin käy­dä läpi koulu­tus­putken aikana vaikkei suurem­paa kielipäätä olisikaan — tosin jotain arvos­tus­ta edes van­hempi­en suunnal­ta tulisi olla. 

    Jotain havain­to­ja oppimis­es­ta on tul­lut tehtyä. Ensik­sikin englan­tia oppi­vat mon­et teknis­es­ti suun­tau­tuneet pojat todel­la hyvin jo melko nuore­na ja enem­mistö muutenkin “kuin itses­tään”. Muiden kielien opiskelu­un joutuu siis sat­saa­maan enem­män. Englan­nin näen­näisen suju­va kieli­taito ei vält­tämät­tä kan­na pidem­mälle. Yliopis­tois­sa englan­ti on jo ope­tuskieli ja tieteelli­nen englan­ti jotain ihan muu­ta kuin koulus­sa opit­tu kieli.
    Koulus­sa lisänä lue­tun ranskan/saksan/venäjän/espanjan taso on yleen­sä surkea, ei edes ns. tur­is­tikieli. Ryh­miä ei ole kos­ka rahati­lanne tai _kiinnostuksen_ puute. Tarkoituk­se­na ei yliopis­tossakaan tai­da olla se, että pystyt­täisi­in seu­raa­maan sak­sankielistä alan keskustelua.

    Olenkin taipu­vainen olet­ta­maan että kieliä ei lue­ta kos­ka niitä ei pide­tä arvoikkaina ei ken­ties ymmär­retä miten ne avaa­vat mah­dol­lisuuk­sia sil­lä kaikki­han puhu­vat englan­tia. Tämä on harha ja toisaal­ta nati­ivien tasolle on suht vaikeaa päästä. Toisaal­ta se vääristää esimerkik­si yhteiskun­nal­lista ja taiteel­lista keskustelua kun vaikut­tei­ta saadaan lähin­nä englan­ninkieli­sistä maista. Rak­en­teet ovat kuitenkin vankkaa sak­salais-ruot­salaista lainaa.

    Help­po testi on vaikka­pa miet­tiä kos­ka on itse lukenut jotain espanjan/saksan/ranskan kielel­lä kir­joitet­tua artikkelia.

  67. Osmo Soin­in­vaara Suomes­sa riit­tää kyl­lä myyn­timiehiä ja ‑naisia joil­la on tarvit­ta­va kieli­taito. Ja näil­lä on halus­saan mon­ta muu­ta kieltä kuin “ral­li-englan­ti” ja Music-TV ‑englan­ti. Joten kieli­taitois­t­en ihmis­ten puute ei ole ongel­ma. Ei kaik­ista suo­ma­lai­sista kuitenkaan koskaan tule ulko­maankau­pan myyn­timiehiä ja ‑naisia! Se, että sinä sop­er­rat huonoa englan­tia ei merk­itse, että muut eivät osaisi sitä sin­ua parem­min vaik­ka ovat luke­neet pakko-ruotsin.
    Itse asi­as­sa aika säälit­tävä yri­tys viedä Perus­suo­ma­laisil­ta seu­raavien Eduskun­tavaalien tärkein vaaliase.

  68. Kielelli­nen hajaan­nus on koko Euroopalle hand­i­cap, jota on vaikea kor­va­ta esim. sosi­aalisen medi­an puolel­la. Vaik­ka uuden Euroopas­sa kek­si­tyn sosi­aalisen medi­an sovel­lu­tuk­sen kään­täisikin heti mon­elle euroop­palaiselle kielelle, ei sovel­lu­tus lev­iä yhtä tehokkaasti kuin USA:ssa. Kieli­ra­jat hait­taa­vat tehokkaasti viraal­ista lev­iämistä käyt­täjältä käyt­täjälle. Esimerk­ki: kuin­ka moni jak­saa jakaa Face­bookissa use­am­mankielisiä päivityksiä?

    Sik­si amerikkalaiset some-sovel­lu­tuk­set saa­vat helpom­min kasaan kri­it­tisen mas­san, jos­ta palvelu voi lev­itä oma­l­la pain­ol­laan (vaik­ka on USA:ssakin toki erikielisiä ryhmiä).

  69. Mikä kult­tuuri on se, jon­ka tun­nemme huonos­ti ja jol­la on meille merk­i­tys­tä? Miten tämä huono tun­tem­i­nen vaikut­taa vientiimme?

    Eikö Soin­in­vaara tiedä, että ohjel­moin­tia ei tehdä englanniksi?

  70. Ja näin Espoos­sa (ja var­maan monil­la suurem­mil­la paikkakun­nil­la) opiskel­laan ruotsin ja suomen lisäk­si usei­ta, ei vält­tämät­tä “kovin hyödyl­lisiä kieliä”:
    “Monikieliset oppi­laat voivat ilmoit­tau­tua oman äidinkielen/ylläpitokielen opetuk­seen. Ope­tus­ta jär­jestetään muiden oppitun­tien lisäk­si kak­si oppitun­tia viikos­sa. Ope­tus on mak­su­ton­ta, mut­ta huolta­jat vas­taa­vat matkoista ja mah­dol­li­sista matkakustannuksista.

    Ope­tus­ta annetaan yli 30 eri kielessä.”

  71. Mitä pakko­ruotsin kan­nat­ta­jat pelkäävät tapah­tu­van, jos pakos­ta luovutaa?

    Olisiko niinkään huono vai­h­toe­hto se, että ammat­tik­oul­u­lainen voisi keskit­tyä kieliopin­nois­saan vain vahvis­ta­maan englantia?

    Mitä hait­to­ja olisi sil­lä, että luki­o­lainen olisi lukenut vain englan­tia ja sak­saa tai vaik­ka englan­tia ja espanjaa?

    Mitä te pakon puolta­jat pelkäätte?

  72. Tom Bruni­la:
    Osmo Soin­in­vaara Suomes­sa riit­tää kyl­lä myyn­timiehiä ja ‑naisia joil­la on tarvit­ta­va kieli­taito. Ja näil­lä on halus­saan mon­ta muu­ta kieltä kuin “ral­li-englan­ti” ja Music-TV ‑englan­ti. Joten kieli­taitois­t­en ihmis­ten puute ei ole ongel­ma. Ei kaik­ista suo­ma­lai­sista kuitenkaan koskaan tule ulko­maankau­pan myyn­timiehiä ja ‑naisia! Se, että sinä sop­er­rat huonoa englan­tia ei merk­itse, että muut eivät osaisi sitä sin­ua parem­min vaik­ka ovat luke­neet pakko-ruotsin.
    Itse asi­as­sa aika säälit­tävä yri­tys viedä Perus­suo­ma­laisil­ta seu­raavien Eduskun­tavaalien tärkein vaaliase.

    Nykyn­uo­ril­la on kyl­lä toi pleikkarienglan­ti ykkösen­glan­ti. Toise­na tulee inter­net-englan­ti. Jos on noi hal­lus­sa, sujuu englan­ti häm­mästyt­tävän hyvin.

    Pakko­ruotsin ram­paut­ta­ma kieli­taito on pieni trage­dia jokaiselle, joka halu­aisi tutus­tua maail­maan muutenkin kuin tavaa­mal­la ruot­salaisia — tai englan­ninkielisiä — lehtiä. Ei siinä mis­tään myymis­es­tä ole pelkästään kysymys. 

    Mut­ta jos liike­toimin­nas­ta halu­aa puhua kansan­talouden tasol­la, kyl­lä monien kiel­ten osaa­jat on parem­pi kuin ruotsin “osaa­jien” monokult­tuuri. Ihan samal­la taval­la kuin taloa rak­en­taes­sa on hyvä jos on monia eri­laisia työkalu­ja eikä vain vasaroita.

    Yksilönkin kyky aloit­taa tai laa­jen­taa bis­nek­siä para­nee huo­mat­tavasti, kun hän osaa kol­man­te­na kie­lenä muu­ta kuin ruot­sia. Esimerkik­si Sak­sas­sa on paljon net­tibisnestä vain sak­san kielel­lä ja yli kymme­nen ker­taa enem­män poten­ti­aal­isia asi­akkai­ta kuin ruot­si­in verrattuna.

  73. Tässä ei näy pere­hdy­tyn monikielisyyt­tä koske­vi­in tutkimuk­si­in. Vaik­ka nimeno­maan ruotsin pakko-opiskelu ei vält­tämät­tä ole opti­maal­ista, kan­nat­taisi muis­taa tutkimuk­sis­sa löy­de­tyt monikielisyy­den edut.

    Mon­taa kieltä puhu­va ihmi­nen on keskimäärin nopeam­min sopeu­tu­va ja älykkäämpi kuin yksikieli­nen. Eri kielet tar­joa­vat myös eri viiteke­hyk­sen esim. ongel­man­ratkaisu­un: ongel­maa pystyy läh­estymään eri kan­til­ta eri kiel­ten kaut­ta. Myöhem­min opitun kie­len kaut­ta ajateltaes­sa on mah­dol­lista ajatel­la nimeno­maan loogisesti.

    Kaiken muun lisäk­si on myös puh­taasti kiel­ten määrästä johtu­va etu: uusien vieraiden kiel­ten omak­sum­i­nen nopeu­tuu osat­tu­jen kiel­ten määrän kas­vaes­sa. Täten suo­ma­laisil­la on etu­lyön­ti­ase­ma esim. amerikkalaisi­in ja brit­tei­hin ver­rat­tuna opiskeltaes­sa vaik­ka man­dari­inia tai japa­nia. Emmekä me ole ain­oat usei­ta vierai­ta kieliä opiskel­e­vat. Benelux-mais­sa on täysin nor­maalia puhua neljää kieltä, eikä se näy hei­dän men­estymistään häir­it­sevän. Maail­mas­sa kak­sikielisyys on yleisem­pää kuin yksikielisyys.

    Ne ovat juurikin nämä kir­joituk­ses­sa ylis­te­tyt vain englan­tia puhu­vat, jot­ka ovat alilyön­ti­ase­mas­sa. Jos esim. insinöörien viimeis­te­lykyvyssä on suomes­sa vajaavaisu­ut­ta, kan­nat­taisi sitä lähteä etsimään jostain perustel­lum­mas­ta läh­teestä. En myöskään oikein usko tämän ole­van Suomea eristävä asia — suo­ma­lais­ten englan­ti on euroop­palaisit­tain sujuvaa.

  74. Jouko Heyno: Mikä kult­tuuri on se, jon­ka tun­nemme huonos­ti ja jol­la on meille merk­i­tys­tä? Miten tämä huono tun­tem­i­nen vaikut­taa vientiimme?

    Eikö Soin­in­vaara tiedä, että ohjel­moin­tia ei tehdä englanniksi? 

    En tiedä onko kysymys esitet­ty tosis­saan, sen ver­ran se on absur­di. Mut­ta vas­tataan nyt vaik­ka kiinalainen kult­tuuri tai venäläi­nen, japani­lainen, sak­salainen ja mitäs kaikkia mai­ta ja kult­tuure­ja niitä nyt onkaan, joiden kult­tuurin tun­ti­joi­ta olisi hyvä olla Suomes­sa nyky­istä enemmän.

    Vien­ti­in huono kult­tuurin tun­tem­i­nen vaikut­taa — yllä­tys, yllä­tys — heiken­tävästi. Vaikea sanoa kuin­ka paljon, mut­ta ver­rataan vaik­ka Ruot­si­in, jos­sa siis ei ole kuin pakko­englan­ti. Ruotsin vien­ti toimii paljon laa­jem­mal­la rin­ta­mal­la ja siel­lä syn­tyy paljon enem­män kan­sain­välisil­lä markki­noil­la toimivia star­tup­pe­ja. Toise­na esimerkkinä toimikoon Kiina, jos­sa vierai­ta kieliä osa­taan ja kult­tuure­ja tun­netaan huonos­ti. Sen vien­ti perus­tuukin pitkälti hal­paan hin­taan ja ideoiden lainailu­un tai varastamiseen.

    Arvaat var­maan, kum­man esimerkkiä Suomen olisi seurattava.

    Ohjel­moin­tikiel­ten sanas­ton on, muuten, englantia.

  75. LK:
    Yliopis­tois­sa voitaisi­in aivan hyvin luop­ua suomen kielestä, jol­loin voitaisi­in siir­tyä oppikir­joi­hin hätäis­ten luen­tomonis­tei­den sijaan, jot­ka ovat englan­niksi kirjoitettuja.

    Suomek­si niitä ei kukaan ala kään­tämään, kos­ka kysyn­tä on niin vähäistä.

    Pro­fes­sorit kulut­ta­vat hirveän määrän resursse­ja siihen, että vuosit­tain raa­pustel­laan hätäi­nen luen­tomoniste englan­nin kielis­es­tä valmi­ista materiaalista.

    Tämä on käsit­tämätön­tä, kos­ka voidaan sanoa, että sata pros­ent­tis­es­ti opiske­li­jat kuitenkin osaa­vat englantia!

    Näin säästy­isi pro­fes­sor­ei­den aikaa tärkeämpi­in asioi­hin, kuten itse opetuk­seen ja tutkimukseen!

    Mil­lähän vuo­sisadal­la sinä olet menos­sa? Jo 1980-luvul­la, kun itse opiske­lin TKK:lla, suurin osa oppikir­joista oli englan­ninkielisiä, vaik­ka itse ope­tus olikin suomek­si. Opiske­li­jat ihan oikeasti myös osti­vat opin­to­lainal­la ne englan­ninkieliset oppikir­jat itselleen ja luki­vat niitä. Toki tämän seu­rauk­se­na kehit­tyivät myös toimi­vat käytet­ty­jen oppikir­jo­jen markkinat.

    Nyky­isin vain on se ongel­ma, että kun kurssin opet­ta­ja ilmoit­taa oppikir­jan, niin 100 opiske­li­jan kurssil­la 1 tai 2 oikeasti han­kkii vaa­di­tun kir­jan käyt­töön­sä. Lop­ut olet­ta­vat, että luen­noi­ja raa­pustelee sel­l­aisen mate­ri­aalin, jon­ka avul­la kurssin pystyy suorit­ta­maan ilman oppikirjaa.

    Osal­la kurs­seista luen­noi­jan raa­pus­ta­maa mate­ri­aalia tarvi­taan toki sik­sikin, että sopi­vaa englan­ninkielistä oppikir­jaa ei ole markkinoilla.

  76. Ruotsinkieliset koulut on valkoisia ja pysyy. Siitä tulee val­ta­va vetotek­i­jä, kun rajat on auki vielä +5 vuot­ta. Tämä rom­ah­dut­taa pisa-tulosta entis­es­tään, kun opiskel­laan vääräl­lä kielellä. 

    Data­l­a­sit pystyy tar­joa­maan kaik­ki kän­nykän omi­naisu­udet ja paljon uusia. Ne on var­masti uusi kännykkä/internet. Kaikesta päätellen ei olla mukana siinä junas­sa. Herä­tys Yle, Koulut ja poliitikot.

  77. “Eikö Soin­in­vaara tiedä, että ohjel­moin­tia ei tehdä englanniksi?”

    Itse asi­as­sa mon­et ohjel­moin­tikielet ovat hyvin paljon englan­tia. Ruotsin kielel­lä ohjel­moin­tia ei ainakaan tehdä! Tietyssä mielessä ohjel­moin­ti on olen­nais­es­ti myös loogista päät­te­lyä, ja sitähän on myös matem­ati­ik­ka toisin kuin jokin ruotsin kieli.

  78. Kyl­lä on taas ruotsin kan­nat­ta­jil­la täysin todel­lisu­ud­es­ta vier­aan­tunei­ta argumentteja. 

    Itsel­läni jäi lukios­sa sak­sa pois, kos­ka luin kaik­ki matem­ati­ikat, fysi­ikat ja kemi­at ja näin kolme kieltä siihen päälle liian raskaana. 

    On ilmi­selvää että vapaasti valit­ta­vana se olisi ollut sak­san sijas­ta ruot­si, joka olisi tipah­tanut. Tähän on kenenkään besser­wis­serin turha tul­la väit­tämään, että ruot­si ei syönyt saksaa.

  79. Aki Hyö­dyn­maa: Kuun­nel­laan vain, kuin­ka suomen­ruot­salaiset oppi­vat hel­posti englan­nin ja saksan.

    On eri asia opetel­la äidinkie­len sukukieliä kuin vierai­ta kieltä toisen vier­aan kie­len pohjalta.

  80. Olen aina ollut kateelli­nen englan­tia äidinkie­lenään puhuville, heil­lä on ohjel­moin­nin, tieteen jne oppikir­jat valmi­ik­si avautuvina.

    Itse jouduin nuore­na tuskaisem­min jankkaa­maan konekielio­hjel­moin­tia (pelkkä into aut­toi mut­ta helpom­paakin olisi saanut olla). Eli vaikean oppikir­jan kohdal­la pienen kielialueen suo­ma­laisel­la on 2x opiske­lu­taak­ka vs anglikaani.

  81. Pert­ti A.:
    Onko tämä muuten puolueen kan­ta? Ovatko Vihreät lakan­neet ole­mas­ta lib­er­aali sivistyspuolue? Pitäisikö ruotsinkieli­nen yliopis­to-ope­tus myös lakkauttaa? 

    Oman koke­muk­seni perus­teel­la nk pakko­ruotsin vas­tus­tus poh­jaa läh­es poikkeuk­set­ta tietämät­tömyy­teen ja niin näyt­tää ole­van myös tässä tapauk­ses­sa. Ruotsin kie­len (ja maan kak­sikielisen his­to­ri­an) opiskelu ei ole mis­tään pois vaan kaikille lisää. 

    Tämä oli ehkä kaik­ista kom­menteista viihdyt­tävin, kiitos siitä Pertti!

    Lib­er­aalithan jo määritelmäl­lis­es­ti aja­vat kaikkea pakol­lista ja pyrkivät kaven­ta­maan valin­nan­va­paut­ta, eikö? 😉 

    Lis­taa nyt vielä Pert­ti mei­dän tietämät­tömien huviksi ja opik­si ne perus­teet vaik­ka ran­skalaisi­in viivoin (6 riit­tää) mik­si ruotsin (eikä esim. englan­nin) tulee olla pakol­lista eikä valinnaista. 

    PS. Tääl­läkin esite­tyn näke­myk­sen ruotsin hyödyl­lisyy­destä joidenkin muiden (nor­ja, tan­s­ka, sak­sa…) kielien opiskelus­sa allekir­joi­tan. Mut­ta pakol­lisu­ut­ta­han sil­lä ei voi perustel­la; argu­ment­ti olisi sama kuin _pakottaa_ Helsingistä Tam­pereelle matkus­ta­vat kulke­maan Turun kaut­ta, kos­ka Turus­ta on hie­man lyhyem­pi mat­ka Tam­pereelle kuin Helsingistä ja sitä­pait­si Turkukin on (ollut) hieno ja arvokas kaupunki.

    1. Onko tämä muuten puolueen kan­ta? Ovatko Vihreät lakan­neet ole­mas­ta lib­er­aali sivistyspuolue?

      Täl­lä blogilla ei esitel­lä vihrei­den kan­to­ja vaan min­un kan­to­jani. En ole enää kansane­dus­ta­ja enkä pidä itseäni val­takun­nan tasol­la myöskään poliitikkona.

  82. Aki Hyö­dyn­maa kir­joit­ti 3.1.2016 kel­lo 20:43:

    … suo­ma­laisen on help­po oppia ruot­sia (sana­järjestys läh­es yhtä vapaa, yhteisiä sano­ja, ään­tämi­nen…). Ja kun oppii ruotsin, ovat muut euroop­palaiset kielet jo puo­lik­si hal­lus­sa. Kuun­nel­laan vain, kuin­ka suomen­ruot­salaiset oppi­vat hel­posti englan­nin ja saksan.

    Ruotsin kieli toimii port­ti­na ger­maanisi­in kieli­in sel­l­aisil­la kansalaisil­la, jot­ka jo osaa­vat ruot­sia ennen toisen ger­maanisen kie­len opiskelun aloit­tamista. Lähin­nä suomen­ruot­salaisil­la on tämä etu, samoin kuin heil­lä on kak­sikielisyy­se­tu. Jos joutuu opet­tele­maan ruotsin kuin minkä tahansa vier­aan kie­len, port­ti­teo­ria on jär­jetön. Sak­saa oppii parhait­en opiskele­mal­la saksaa.

    Yhtä käsit­tämätön on aja­tus ruotsin help­poud­es­ta suo­ma­laisen oppia – siis suo­ma­laisen, jol­la ei ole kon­tak­tia ruot­si­in koulun ulkop­uolel­la. Suomes­sa ja ruot­sis­sa ei ole yhteistä sanas­toa, jos ei las­ke­ta suomen­ruot­salais­ten tapaa vil­jel­lä puheessaan suomenkielisiä ilmaisu­ja. Ruot­sia on yhtä han­kala tai help­po oppia kuin mitä muu­ta kieltä tahansa. Jos taas kon­tak­te­ja ruot­si­in on, ei kyse olekaan enää ruotsin help­poud­es­ta. Toki ruot­si on vaikka­pa maa­han­muut­ta­jan helpom­pi oppia kuin suo­mi, mut­ta emme ver­taakaan suomea ja ruot­sia vaan ruot­sia ja mui­ta indoeu­roop­palaisia kieliä.

  83. Ruotsin vapaae­htoisu­u­den kan­nat­ta­jat lis­taa­vat usein kieliä, joi­ta kansalainen osaisi tai ainakin voisi osa­ta, jos koulus­sa tätä mah­dol­lisu­ut­ta ei otet­taisi pois. Hehkute­taan euroop­palais­ten kiel­ten lisäk­si ara­bi­aa ja kiinaa. Tämä on yltiöpäistä liioit­telua. Val­in­ta­palet­ti­in – siis pakol­lisi­in kieliopin­toi­hin kuu­lu­vaan palet­ti­in – ei var­masti olisi ruotsin lisäk­si mah­dol­lista ottaa mui­ta kieliä kuin sak­sa ja ran­s­ka. Pakol­lisu­us tässä tarkoit­taa, että yksi olisi pakko vali­ta. Englan­ti lie­nee pakko määritel­lä pakol­lisek­si; ei ole järkevää että Suomen koulus­ta valmis­tu­isi kansalaisia, jot­ka eivät osaa maail­man lin­gua francaa.

    Pitäisin parhaana sitä, että perusk­oulus­sa olisi vain yksi pakolli­nen vieras kieli – englan­ti. Toisen ”pitkän kie­len” voisi vali­ta vapaae­htoise­na. Lukios­sa olisi toinen vapaaval­in­tainen vieras kieli pakolli­nen. Tämä kieltämät­tä supis­taisi kieli­taitoa niiden osalta, jot­ka jät­tävät koulunkäyn­nin perusk­oulu­un eivätkä ota vapaae­htoista kieltä. Kos­ka nämä kansalaiset ovat lah­jakkai­ta muis­sa kuin pitkäl­listä opiskelua vaa­tivis­sa asiois­sa, en pidä tätä kansal­lise­na katas­tro­fi­na. Päin­vas­toin: olisi suuri etu saa­da koulus­ta onnis­tu­miskoke­muk­sia, kun voisi suun­tau­tua omim­mille aloille.

    On hupaisaa ajatel­la, että nykyi­nen pakko­ruot­si­min­i­mi riit­täisi yhtään mihinkään asioiden hoitoon val­tion­vi­ras­ton asi­akas­palve­lu­työssä. Tämä min­i­mi opin­ton­sa perusk­oulu­un jät­täväl­lä supisuomenkielisel­lä oppi­laal­la — joka kuu­luu juuri siihen ryh­mään, jon­ka lah­jat ovat muual­la kuin pitkäl­listä opiskelua vaa­tivis­sa asiois­sa — tarkoit­taa kol­men vuo­den aikana muu­ta­maa viikkoa lukukaudessa ruot­sia, pitkät tauot välis­sä jot­ta kaik­ki var­masti unohtuisi.

  84. Koulun kieli­v­al­in­to­jen vapaut­ta ja vapaae­htoista ruot­sia kan­nat­tavis­sa kir­joituk­sis­sa esite­tyis­sä väit­tämis­sä on yksi heikkous: niis­sä ei tun­nuste­ta näköko­htia, jois­sa vastapuoli on oike­as­sa. Niitäkin on, mut­ta ne eivät riitä pakko­ruotsin oikeu­tuk­seen.

    Seu­raavas­sa kom­ment­te­ja muu­ta­maan yleiseen väit­tämään pakko­ruotsin puoles­ta (port­ti­teo­ri­aa kom­men­toin jo aiem­min tässä keskustelus­sa). Ensin halu­an kuitenkin lämpimästi suositel­la ruotsin hyvää osaamista kaikille riip­pumat­ta siitä, tarvit­seeko ruot­sia työssään vai ei. Se avaa naa­purin media­maail­man ja kult­tuurin, joka on sil­lä taval­la meille kiin­nos­ta­va, että siinä käsitel­lään samo­ja asioi­ta kuin meil­läkin. Ei ran­skalaisle­hden jutuis­sa tai uuti­sis­sa paljon samo­ja aihelmia ole kuin ne, mitkä meitä Suomes­sa kohauttavat.

    1. ”Kak­sikielisyys on rikkaus.”
    On selvää, että on suuri etu olla kak­sikieli­nen. Kak­sikielisel­lä on aina etu­lyön­ti­ase­ma siihen lähim­mäiseen näh­den, joka ei osaa muu­ta kuin äidinkieltään. Kak­sikielisyyt­tä ei kuitenkaan saavute­ta pelkkien koulu­opin­to­jen avul­la muu­ta­man opin­tovi­ikon poh­jal­ta. Siihen tarvi­taan run­saasti kie­len käyt­töä koulun ulkopuolella.

    2. ”Jot­ta taat­taisi­in kansalais­ten tasa-arvoisu­us työn­haus­sa, on jokaisen opetelta­va ruot­sia julkisen sek­torin virko­jen hakua varten.”
    Ruotsinopiskelun pakol­lisu­us olisikin alet­ta­va purkaa virkaruot­si­vaa­timuk­sista. Jokaisen viras­ton työn­tek­i­jän ei tarvitse osa­ta ruot­sia, riit­tää kun työn­tek­i­jöistä joku/jotkut osaa­vat. Myös etä­tulkkaus on mah­dolli­nen. Eri­tyis­es­ti yksikielisil­lä suomenkielisil­lä paikkakun­nil­la tämä riit­täisi. Ruotsin vaa­timus virois­sa tulisi voi­da määritel­lä paikkakun­nit­tain. Jos halu­aa Iisalmen verovi­ras­tossa ruotsinkielistä palvelua, on asioin­ti­ai­ka varat­ta­va etukä­teen. Ruotsinkielisenkin kansalaisen kannal­ta tässä olisi se etu, että asi­at hoi­tu­isi­vat ammat­ti­taidol­la eikä olisi vaaraa virheel­lis­es­tä ja huonos­ta asian hoi­dos­ta. Viimemainit­tu ris­ki on huonos­ti ruot­sia osaa­van virkail­i­jan kanssa asioidessa olemassa.

    3. ”Ruotsinkielis­ten kansalais­ten on saata­va palve­lut äidinkielellään.”
    Ks. koh­ta 2.

    4. ”Ruotsin on olta­va pakolli­nen oppi­aine, kos­ka perus­tus­lain mukaan Suo­mi on kak­sikieli­nen maa.”
    Suo­mi on kak­sikieli­nen maa, mut­ta perus­tus­la­ki ei määrää että kansalaisen on olta­va kak­sikieli­nen – ei edes että kun­ta on kak­sikieli­nen. Laki suo kansalaiselle oikeu­den olla osaa­mat­ta mitään vieras­ta kieltä tai osa­ta jotakin muu­ta mut­tei ruot­sia. Keven­nyk­sek­si: Itse asi­as­sa laki ei määrää kansalaisen osat­tavak­si yhtään mitään. Oppivelvol­lisu­u­den voi täyt­tää ilman, että oppii mitään.

    5. ”Kieli­taitoa pitäisi lisätä, ei vähentää.”
    Miten kansalaisen kieli­taito vähe­nee, jos hän englan­nin ja ruotsin ase­mes­ta osaa englan­tia ja sak­saa? Tai englan­tia ja ranskaa?

    6. ”En ole koskaan kuul­lut kenenkään valit­ta­van, että osaa use­ampia kieliä.”
    Tietenkään kukaan ei siitä vali­ta. Mik­si sel­l­aista pitäisi valit­taa? Val­i­tuk­sen aihe on pikem­minkin se, että EI osaa kieltä jota tarvit­sisi. Kaik­ki suo­ma­laiset eivät kuitenkaan tarvitse ruotsin taitoa – eivätkä kaik­ki saa ylipäätään jonkun vier­aan kie­len osaamis­es­ta iloa.

    7. ”Ruot­si ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme.”
    Kyl­lä. Niin on myöskin Venäjä ja venäjän kieli. Oppivelvol­lisu­usk­oulus­sa on kuitenkin keski­tyt­tävä kansalais­taidol­lis­es­ti tarpeel­lisi­in oppi­aineisi­in. Tutk­i­jan­työssä tarvit­ta­vat eri­ty­is­taidot ja har­ras­tuneisu­us tulee hoitaa vapaae­htoisel­la opiskelulla.

    8. ”Ruotsin kieli on osa pohjo­is­maista identiteettiämme.”
    Iden­ti­teet­timme on olla yksi pohjo­is­maa. Vaik­ka suh­tau­tu­isi pakko­ruot­si­in vihamielis­es­ti, Suo­mi on sit­tenkin yksi pohjo­is­maa. Ruot­si on Pohjo­is­mais­sa lin­gua fran­ca heti englan­nin jäl­keen. Suomes­sa on mon­es­sa asi­as­sa käyt­töä ruotsin kielelle – ei kuitenkaan aina, kaikkial­la ja jokaiselle suo­ma­laiselle. Val­taosas­sa Suomen paikkakun­tia ei ruotsin kieltä tarvitse milloinkaan.

    9. ”Koulus­sa on paljon pakol­lisia ainei­ta, esimerkik­si matematiikka.”
    Oppivelvol­lisu­usk­oulus­sa on keski­tyt­tävä kansalais­taidol­lis­es­ti tarpeel­lisi­in oppi­aineisi­in. Tutk­i­jan­työssä tarvit­ta­vat eri­ty­is­taidot ja har­ras­tuneisu­us tulee hoitaa vapaae­htoisel­la opiskelul­la. Matem­ati­ikalle ei ole vaihtoehtoja.

  85. Ihmette­len sitä var­muut­ta, jol­la lukuisat tääl­lä mielip­iteitään voimakkaasti paasan­neet tietävät etukä­teen, mitä kieliä joku alle 10-vuo­tias taap­ero tulee myöhem­mässä elämässään tarvit­se­maan. Kun asi­aa tarkastelee näin jälkikä­teen, voi vain tode­ta, että ikinä ei olisi voin­ut ennakkoon arva­ta, mitä kieliä aikuisiäl­lä tarvit­see ja mihin. 

    Sik­sipä ei kan­nat­taisi niin voimallis­es­ti vaah­do­ta jonkun kie­len puoles­ta tai jotakin vas­taan. Suo­mi on helkutin pieni kielialue, jon­ka asukkaat joutu­vat väk­isin opet­tele­maan isom­pia kieliä pär­jätäk­seen muiden kanssa. Sik­si kan­nat­taa opetel­la niin mon­taa, kuin mihin rah­keet suinkin riit­tävät. Huono englan­ti, jota melkein kaik­ki nykyään osaa­vat, ei todel­lakaan riitä kuin alkeel­liseen kanssakäymiseen. Mikään bonus se ei mis­sään ole.

  86. Hans Lankari: Kaikkien suo­ma­lais­ten ei ole help­po oppia ruot­sia. Syitä on kak­si: kielelli­nen lah­jat­to­muus ja moti­vaa­tion puute.

    Voisin pistää kohtu­ullisen sum­man vetoa, että näin sano­va ihmi­nen ei omaa sivistys­tä sen ver­taa, että osasisi selit­tää esim. matem­ati­ikan peruskäsit­teet. Aika vammaista.

  87. Hienoa sinän­sä, että kir­jot­ta­ja näyt­tää ymmärtäneen astuneen miinaan ja julka­isi nopeasti seu­raa­van blogikir­joituk­sen­sa, mut­ta nyt kiekkopikkulei­jonien men­estyk­sen huumas­sa en jak­sa saivarel­la, vaan halu­an kanssanne yhtyä juhlavaan maammelauluun:

    “Vårt land, vårt land, vårt fosterland,
    ljud högt, o dyra ord!
    Ej lyfts en höjd mot him­lens rand,
    ej sänks en dal, ej sköljs en strand,
    mer älskad än vår bygd i nord,
    än våra fäders jord!”

    Suonette anteek­si, että sivistyk­seni estää min­ua käyt­tämästä cov­er-ver­sioi­ta. Osmo: det är fin­s­ka som är turha. Alltid varit.

  88. Tom­pe­lo: Heh, pakko­ruot­si on var­maan keskeisin syy, mik­si jun­tit eivät pidä suomenruotsalaisista. 

    Kuka on junt­ti ja mik­si? Ja kuka niistä pitää? Vem tyckä om junttin?

  89. Vain Suomes­sa pakote­taan 95 % väestöstä opet­tele­maan 5 %:n vähem­mistön kuol­e­vaa kieltä, joka jo vuon­na 2030 on vähem­mistökieli omas­sa maassaankin.
    Ruotsin opet­telua puo­lus­tel­laan täysin val­heel­lisin perusteluin, kos­ka kun­nol­lisia argu­ment­te­ja sen puoles­ta ei ker­ta kaikki­aan ole.

    Ei ain­ut­takaan. Pelkkää resurssi­haaskaus­ta koko pakkoruotsi.

  90. Ongel­ma ei ole ruotsinkie­len pakol­lisu­udessa kouluissa.
    Ongel­ma on siinä että ruotsinkie­len opiskelu ei kiin­nos­ta, eikä muu­takaan kielet.
    Suo­ma­laiset puhuu suomea, ja vain suomea. Englan­tia ehkä pakon edessä.
    Ulko­maan­matkatkin tehdään suurelta osin paikkoi­hin mis­sä tiede­tään pär­jäävän suomek­si tai kangertel­e­val­la englan­nil­la. (Lue Torremolinos)

    Suuri osa suomen kansas­ta osaa ruot­sia, mut­ta eivät suos­tu puhu­maan sitä, syitä on monia.
    Pois­taako ruotsinkie­len “pakkoleiman” pois­to tätä puhu­mat­to­muut­ta muit­ten kielien osalta?

    Vas­taus on ei!

    Pakko­ruot­si on nyt vain sopi­va maal­i­taulu meille tup­pisuille tääl­lä Suomen Tasavallassa!

  91. Juha Lem­met­ti: Kan­sain­välisessä toimin­nas­sa suosi­tu­in kieli näyt­täisi ole­van huono englan­ti. Kun on näh­nyt niitä mm. intialaisia, kiinalaisia ja tai­wani­laisia yri­tyk­siä, jot­ka tar­joa­vat palveluitaan Piilaak­sos­sa, ei syytä men­estymiseen tai men­estymät­tömyy­teen voi sälyt­tää pelkästään kielitaidolle.

    Heh, tämä näkökul­ma on hyvä ottaa huomioon, varsinkin jos tekee kau­paa idässä (ehkä Inti­aa lukuunottamatta). 

    Suo­ma­lainen tulee kan­sain­välisel­lä kökköenglan­nil­la siel­lä kohta­laisen hyvin toimeen, jos yksinker­taiset lauser­ak­en­teet ovat hallinnas­sa. Nati­iv­it englan­ti­laiset ovat välil­lä hukas­sa, kun väärin ään­net­ty sana sytyt­tää hei­dän päässään usei­ta kynt­tilöitä ja he joutu­vat sit­ten arpo­maan mitä niistä puhu­ja tarkoit­ti. Näin ainakin nati­ivi englan­ti­lainen ystäväni väitti 🙂

  92. Kielikeskustelu:
    Hei Osmo,

    Mik­si aset­taa ruotsinkieli tässä kohtaa heikon­paan val­oon. Eikö sil­lä ole kuitenkin merkit­tävästi laa­jem­pi käyt­täjäkun­ta kuin suomenkielel­lä? Eikö tämän logi­ikan mukaan olisi fik­sumpaa tiput­taa Suo­mi kokon­aan pois pakol­lis­ten opiskeltavien kiel­ten listalta?

    Suo­mi ei kuu­lu pakol­lis­ten opiskeltavien kiel­ten listalle kuin ruotsin- ja vierask­ielisil­lä (suomenkieliset eivät lue suomea, vaan oppi­ainet­ta nimeltä äidinkieli ja kir­jal­lisu­us, jos­sa opiskel­laan mm. aakkoset ja se mitä eroa on runol­la ja nov­ellil­la sekä har­joitel­laan lähtei­den käyt­töä tuotet­taes­sa asi­atek­stiä). Heiltä pois­tu­isi pakko­suo­mi oletet­tavasti siinä samal­la kuin suomenkielisiltä pois­tu­isi pakko­ruot­si. Tosin Suomes­sa asu­van ruotsinkielisen moti­vaa­tio ja tarve suomen opiskelu­un lie­nee mon­ta ker­talu­okkaa suurem­pi kuin Suomes­sa asu­van suomenkielisen moti­vaa­tio ja tarve ruotsin opiskeluun.

  93. LK:
    Yliopis­tois­sa voitaisi­in aivan hyvin luop­ua suomen kielestä, jol­loin voitaisi­in siir­tyä oppikir­joi­hin hätäis­ten luen­tomonis­tei­den sijaan, jot­ka ovat englan­niksi kirjoitettuja.

    Suomek­si niitä ei kukaan ala kään­tämään, kos­ka kysyn­tä on niin vähäistä.

    Pro­fes­sorit kulut­ta­vat hirveän määrän resursse­ja siihen, että vuosit­tain raa­pustel­laan hätäi­nen luen­tomoniste englan­nin kielis­es­tä valmi­ista materiaalista.

    Tämä on käsit­tämätön­tä, kos­ka voidaan sanoa, että sata pros­ent­tis­es­ti opiske­li­jat kuitenkin osaa­vat englantia!

    Näin säästy­isi pro­fes­sor­ei­den aikaa tärkeämpi­in asioi­hin, kuten itse opetuk­seen ja tutkimukseen!

    Hyvä idea! Kan­di­taatik­si suomek­si, mais­terik­si englan­niksi tai kielel­lä x.

  94. Oppi­las: Mihin ruot­sia tarvii?
    Opet­ta­ja: Tarvit­set sitä jos menet lukioon.
    Oppi­las: Mis­sä tarvit­sen sitä sen jälkeen?
    Opet­ta­ja: Jos menet yliopistoon.
    Oppi­las: Mis­sä minä tarvit­sen sitä sen jälkeen?
    Opet­ta­ja: Jos löy­dät ruotsinkielisen tyttöystävän.

    Ruot­sia tulee opiskel­tua siis vain pape­rien takia, käytän­nössä ruot­sil­la ei monikaan tavalli­nen kansalainen tee mitään. 

    Tiedän mon­ta sel­l­aista ihmistä jot­ka ovat kir­joit­ta­neet ruot­sista hyviä arvosano­ja, mut­ta silti kun alka­vat ruot­sia puhu­maan ruot­salaisen kanssa niin kieli vai­h­tuu äkkiä englanniksi.

  95. Anna-Liisa: Ruot­sia on yhtä han­kala tai help­po oppia kuin mitä muu­ta kieltä tahansa.

    Vaik­ka pakko­ruot­sia tietysti vas­tus­tankin, tästä täy­tyy olla eri mieltä. Eri­no­mais­es­ti ruot­sia osaa­vana — tai osan­neena — ruot­si, kun sen oppii, tun­tuu jotenkin paljon tutum­mal­ta kieleltä kuin vaik­ka englanti. 

    Mielestäni suo­mi on ruotsin läheinen “sukukieli” siinä mielessä, että suo­mi on kehit­tynyt kie­lenä ruotsin rin­nal­la ja esiku­vien mukaan (samal­la taval­la kuin ruot­si on pitkälti kehit­tynyt alasak­sas­ta keski­a­jal­la). Suomen kie­len “ruot­salais­ta­ji­na” ovat toim­i­neet etenkin papit, jot­ka kään­sivät joskus hor­ju­val­la suomel­laan val­tio­val­lan käskyjä ja ilmoituk­sia rah­vaalle. Por­vareil­ta opit­ti­in puhu­maan kau­pas­ta ja muista “mod­erneista” asioista.

    Muis­tuu mieleen, miten isoäi­ti­ni vielä van­hana sot­ki suomeen­sa ruot­sia, kos­ka oli joskus nuore­na ollut kaupungis­sa kotiapulaisena.

    Sik­si, väitän, ruot­si on suo­ma­laiselle helpoin kieli oppia. Jos ei sit­ten eesti keel, jos­sa on vielä enem­män tut­tu­ja sano­ja kuin ruot­sis­sa. Toisaal­ta orgaa­ni­nen yhteys puut­tuu tai tarkem­min san­ot­tuna katke­si kauan sit­ten, kun se ruotsin ja suomen välil­lä jatkui näi­hin päiviin.

  96. R. V.:
    Vapaa kieli­v­al­in­ta tarkoit­taa siis sitä, että val­tio antaa oppi­laan (tai alaikäisen tapauk­ses­sa hänen huolta­jansa) vali­ta koulun tar­jon­nas­ta vähin­tään tietyn määrän kieliä, joi­ta opiskelee. Nykyään tätä käytetään kaikkien muiden kielien pait­si ruotsin kohdalla. 

    Suomes­sa on vapaa kieli­v­ali­ta. Suomes­sa voi käy­dä koulua ja opiskel­la suomek­si, ruot­sik­si tai saamek­si riipuen mitkä ovat paikkakun­nan viral­liset kielet, ja lisäk­si suurim­mis­sa kaupungeis­samme myös englan­niksi, ja Helsingis­sä myös sak­sak­si, ran­skak­si ja venäjäksi.

  97. Nuoris on äänestänyt — pakol­lista ruot­sia opik­sel­laan pakol­la ja ole­mal­la paikalla, sitä ei opi­ta eikä osata.

    Peruste­lut ovat moraalis­es­ti vähän heikol­la pohjalla:

    - suo­ma­laiset sivistymät­tömät bar­baar­it eivät ymmär­rä eivätkä kykene val­it­se­maan mitä tarvit­se­vat ja eteenkään sivistys- ja hali­in­tok­ieli ruotsin opiskelua, joten se on tehtävä näille alem­piar­voisille ihmisille pakol­lisek­si ja samal­la heitä kas­vatet­ta­va sivistyskansaksi.

    - kos­ka suomen­ruot­salainen lap­si opiskelee S2:ta koulus­sa niin hän jou­tu­isi huonom­paan osaan, jos suomenkieli­nen lap­si saakin käyt­tää ajan vaik­ka oman äidinkie­len­sä oppimiseen. Joka tapauk­ses­sa tasa-arvoa edis­tetään kun­han suomenkieliset laiskimuk­set ker­taa­vat ehto­ja ja kursse­ja sekä täyt­tävät tukiopetuk­sen eivätkä vahin­gos­sakaan saa mitään etua mui­hin nähden.

    Lukios­sa pakol­lista on uskon­to ja ruot­si! 2016!

    Suomen­ruot­salaisil­ta toivoisin viimeinkin jotain tolkullisia ehdo­tuk­sia. Heille palve­lut tuot­ta­vat joka tapauk­ses­sa aivan oikeasti ruot­sia osaa­vat ihmiset, jokaisel­la alal­la on myös ruotsinkieli­nen koulu­tus tar­jol­la. Osan siitä toki voisimme osaa Ruotsista.

    Jos tätä nyky­touhua jatke­taan, se todel­lakin hävit­tää ruo­tisin osaamisen kokon­aan. Itse uskon jyrkästi, että valin­naisu­us toi­sisi takaisin sen oppimisen kieleen ja pelas­taisi ruotsin osaamisen Suomes­sa. Jos ruotsin taito on hyödylli­nen, sitä var­masti opiskellaan.

    Suomenkieli on siinä 150 vuo­den aikana saatu kyökkikielestä tieteen ja taiteen kieleksi.

  98. Suomen kie­len eri­laisu­us muista euroopalai­sista kielistä hait­taa lähin­nä siir­to­lais­ten ja pako­lais­ten kotout­tamista ja työl­listymistä. Ei suo­ma­lais­ten pär­jäämistä muual­la maail­mal­la jos halua kom­mu­nikoi­da on. 

    Mon­et siir­to­laiset oli­si­vat halun­neet ennem­min ruotsin kuin suomen kie­len kurssille mut­ta mah­dol­lisu­ut­ta ei ole annet­tu kuin Raase­poris­sa. Tänne tule­vat siir­to­laiset tietävät että suomen kielel­lä ei tee yhtään mitään Suomen ulkop­uolel­la mut­ta ruostin kielel­lä pär­jää 20 miljoon­nan asukkaan Skandinaviassa.

  99. Språk­mu­rar finns det runt t.ex. Ital­ien och Frankrike, för att utländ­s­ka filmer här dub­bas till det nationel­la språket och för att den egna språk­grup­pen är till­räck­ligt stor för ett till­fredsstäl­lande utbud på Inter­net. Fin­länd­s­ka högstadieelever behärskar bät­tre engel­s­ka än vux­na frans­män och ital­ien­are gör av den enkla anled­nin­gen att den fin­s­ka lik­som den sven­s­ka språk­grup­pen är så liten. För övrigt är tvåspråkigheten — enligt Soin­in­vaaras logik — ett större prob­lem för sven­skspråki­ga elever, som i regel “tvin­gas” läsa fin­s­ka redan på 3. klassen.

  100. Jalankulk­i­ja:
    Ihmette­len sitä var­muut­ta, jol­la lukuisat tääl­lä mielip­iteitään voimakkaasti paasan­neet tietävät etukä­teen, mitä kieliä joku alle 10-vuo­tias taap­ero tulee myöhem­mässä elämässään tarvit­se­maan. Kun asi­aa tarkastelee näin jälkikä­teen, voi vain tode­ta, että ikinä ei olisi voin­ut ennakkoon arva­ta, mitä kieliä aikuisiäl­lä tarvit­see ja mihin. 

    Sik­sipä ei kan­nat­taisi niin voimallis­es­ti vaah­do­ta jonkun kie­len puoles­ta tai jotakin vas­taan. Suo­mi on helkutin pieni kielialue, jon­ka asukkaat joutu­vat väk­isin opet­tele­maan isom­pia kieliä pär­jätäk­seen muiden kanssa. Sik­si kan­nat­taa opetel­la niin mon­taa, kuin mihin rah­keet suinkin riit­tävät. Huono englan­ti, jota melkein kaik­ki nykyään osaa­vat, ei todel­lakaan riitä kuin alkeel­liseen kanssakäymiseen. Mikään bonus se ei mis­sään ole. 

    Täl­lä het­kel­lä val­tio olet­taa, että kaik­ki 10-vuo­ti­aat tarvit­se­vat tule­vaisu­udessa ruot­sia. Ilmeis­es­ti on vaah­toamista, jos toteaa, että erit­täin suurel­la toden­näköisyy­del­lä kaik­ki eivät sitä tarvitse, sil­lä eiväthän hei­dän van­hem­matkaan ole tarvin­neet. Tämän takia pakko­ruot­sista olisikin päästävä eroon, jot­ta kyseiset lapset voisi­vat opiskel­la niitä iso­ja kieliä, joi­ta hei­dän van­hempansa eivät ehti­neet opiskel­la tarpeek­si, joten he ovat joutuneet tule­maan toimeen sil­lä huonol­la englan­nil­la. Pakko­ruot­sia vas­taan “vaah­do­taan”, kos­ka siinä ei ole mitään järkeä.

  101. Englan­nin kie­len suosimi­nen on turhaa,sillä nykyn­uoret oppi­vat sitä joka käänteessä:

    Medi­at käyt­tävät englantia,tietokoneet täyt­tävät englan­tia, pelit käyt­tävät englan­tia, eloku­vat ovat pääasi­as­sa englan­ti­laisia, nuoret luke­vat englan­ninkielisiä lehtiä ja kirjoja

    Niin­pä pojat osaa­vat englan­tia parem­min kuin tytöt. On turha lisätä panos­tus­ta kieleen,joka opetel­laan joka tapauk­ses­sa muista syistä

    http://yle.fi/uutiset/pojat_kiilaavat_tyttojen_ohi_englannin_kielessa_tietokonepelien_ansiosta/5450679

    Suomen suurim­mat kaup­pakumpan­it vat Sak­sa , Ruot­si ja ennen oli Venäjä, var­mana palaa uud­estaankin suurten joukkoon

    Niin­pä sat­sauk­sia pitäisi pan­na sak­saan , nyt pitkän sak­san kir­joit­taa vain n 1200 jaly­hyen 4000.

    Tarvit­semme myös venäjän osaa­jia kir­joit­ta­jia on vain 350/500

    Ruot­si voisi olla valin­nainen, nyt sen kir­joit­taa läh­es kaik­ki, mut­ta vähempikin riit­täisi , jos panos­tuk­sia mui­hin saadaan lisää

    Kieli­v­al­in­to­jen supeus rajaa mon­et suuret markki­nat pois kaupankäynnistämme

    Englan­tia äidinkie­lenään puhu­via on vain n 400 miljoon­aa ja toise­na kie­lenä puhu­via n 1000 miljoon­aa maail­mas­sa .Mut­ta mon­ela markki­na-alueel­la sitä ei osa­ta tai osaami­nen on niin heikkoa, ettei sil­lä busi­ness­ta tehdä .

    Englan­nil­la voi kyl­lä ostaa mut­ta ei myydä

  102. Toinen koti­mainen ei ollut aikaisem­min ongel­ma, kun ikälu­ok­ka jaet­ti­in riit­tävän aikaisin kansalaisk­oulu­un ja oppik­oulu­un. Oppik­oulu­un ei tul­lut tyh­miä, joille toinen koti­mainen olisi ollut ongel­ma. Ei se vält­tämät­tä men­nyt lois­tavasti, mut­ta meni kuitenkin.

    Todel­lisu­udessa sak­sa, englan­ti ja ruot­si tuke­vat aika hyvin toisi­aan. Samal­la taval­la kuin ran­s­ka, italia ja espan­ja. Eli suomenkielisil­lä nuo­ril­la ruotsin opiskelu tukee toista koti­maista, englan­tia. Suomen opiskelua ruotsinkielisil­lä lap­sil­la voikin pitää sit­ten turhana.

    Sinän­sä toinen koti­mainen voi hyvin olla vapaae­htoinen, mut­ta ran­nikol­la sekä kun­tien että val­tion palvelu­iden pitää olla kak­sikielisiä. Olen aina saanut palve­lut suomek­si, kun olen halun­nut. Ei se voi olla sen vaikeam­paa tar­jo­ta niitä ruot­sik­si, mut­ta kieliopin­to­jen vapaae­htoisu­us suit­sisi hie­man sudeet­ti­savoilas­ten vir­taa Länsi-Suomeen.

  103. Aikaansa vosi käyt­tä hyödyl­lisem­minkin kuin kiis­telemäl­lä tästä aiheesta ja kieliopinnoista.

    Etsikääpä jostakin käsi­inne matemaat­tis­ten ainei­den aikausle­hden Dimen­sion numero 6/15 ja lukekaa, mieluiten huolella
    yliop­pi­las­tutk­in­to­lau­takun­nan pitkäaikaisen puheen­jo­ht­jan, matem­ati­ikan em. pro­fes­sori Aatos Lah­tisen elävästi kir­joite­tut muis­te­lut koke­muk­sis­tan ensin YTL:n sen­so­ri­na, sit­ten jäse­nenä ja lopuk­si puhen­jo­hta­jana. Lahti­nen muuten on norssin käynyt ja pän­tän­nyt päähän­sä lati­nan kielioppimuodot.

    Seikkaperäiset kir­joituk­set kevään matem­ati­ikan yo-kokeesta ja sen tulok­sista sisäl­sivät usein jonkun sopi­van klas­sikkosi­taatin. Parhait­en muis­tan Han­ni­balin sanat: Löy­dän tien tai teen sen. Ken­raalit epäilivät, miten hän pääsee Alp­pi­en yli.

    -

  104. Äijä:
    On harhaku­vitel­maa, että luop­umal­la toisen koti­maisen opetuk­ses­ta koulus­sa suo­ma­laiset saataisi­in opiskele­maan innokkaasti ran­skaa, espan­jaa, sak­saa tai kiinaa. Muil­la kakkoskielil­lä ei ole olen­naista merk­i­tys­tä (venäjä mukaanlukien).

    Aika hal­pahin­tainen hyökkäys pakol­lista suomen tai ruotsin opiskelua kohtaan, Osmo-hyvä!

    On harhaa kuvitel­la, että olisi tarkoi­tus luop­ua toisen koti­maisen opiskelus­ta. On tarkoi­tus luop­ua ylim­ielis­ten freuden­tal­istien eli ruot­sii-impe­ri­al­istien suomenkielisi­in kohdis­tu­vas­ta nöyryyttämisestä.
    Sivistys­tä vaille jääneet eivät tiedä, ettei Ruot­sis­sakaan ole pakko­suomea, eikä tar­jo­ta edes suomenkielisille kun­nol­lista äidinkie­len ope­tus­ta. Ovatko ruot­salaiset siis moukkia, jot­ka pitäisi jotenkin eristää?

  105. En oikein pidä näistä kielikeskusteluista, sil­lä ns. “pakko­ruotsin” takia mon­en tun­teet käyvät aivan liian kuumi­na. Ja kuten aina, nimeno­maan vas­tus­t­a­mi­nen on välil­lä suo­ras­taan kiihkomielistä. Olen joutunut itsekin tilanteisi­in, jois­sa min­ulle on esitet­ty “ratio­naal­isia perustei­ta pakko­ruot­sista luop­umisek­si”. Ne perus­teet on kuitenkin esitet­ty koval­la äänel­lä, syl­ki roiskuen ja vaah­to suupielistä tur­suten. Enkä ole ollut edes varsi­nais­es­ti eri mieltä. Huh huh.

    Josko nyt kuitenkin muu­ta­ma kielikommentti.

    Kielia­sia on epäilemät­tä pieni taloudelli­nen hait­ta suo­ma­laisille, mut­ta ei sitä kan­na­ta liioitel­la. Me olemme varsin kieli­taitoista väkeä, kun liikumme maail­mal­la, toisin kuin mon­et muut vähän isom­pi­enkin kielialuei­den ihmiset. Ja on siitä kiel­ten opiskelus­ta, uskon, muu­takin hyö­tyä kuin pelkkä kie­len oppiminen.

    Kum­malli­nen usko­mus on se, että englan­tia jonkin ver­ran osaa­mal­la olisimme yht’äkkiä kovin kan­sain­välisiä. Englan­ninkieli avaa vain yhden siivun maail­man mon­imuo­toisu­ud­es­ta. Kyl­lä todel­li­nen kan­sain­välisyys vaatii vielä paljon enemmän.

    Lopuk­si rohkeasti vielä jokunen sana “pakko­ruot­sista”, vaik­ka siitä siis saa yleen­sä vain sät­timistä osak­seen. On jär­jetön­tä väit­tää, että ruot­si olisi turha tai jopa käyt­tökelvo­ton kieli. Sitä se ei suinkaan ole, vaan toisen koti­maisen “pakko-opiskelus­ta” on hyö­tyä sekä yksilön että yhteiskun­nan kannal­ta. Tälle ratkaisulle on ollut pätevät perusteet.

    Silti: maail­ma on muut­tunut, ja var­maan tänä päivänä on paikallaan uud­is­taa käytän­töjä myös toisen koti­maisen kie­len osalta. “Kog­ni­ti­ivisia resursse­ja”, kuten olen juuri oppin­ut, voisi ehkä käyt­tää hyödyl­lisem­minkin. Lisätä vai­h­toe­hto­ja ja vapaae­htoisu­ut­ta. Pitäen kiin­ni siitä mikä nykyjär­jestelmässä hyvää on.

  106. Tyty: Täl­lä het­kel­lä val­tio olet­taa, että kaik­ki 10-vuo­ti­aat tarvit­se­vat tule­vaisu­udessa ruot­sia. Ilmeis­es­ti on vaah­toamista, jos toteaa, että erit­täin suurel­la toden­näköisyy­del­lä kaik­ki eivät sitä tarvitse, sil­lä eiväthän hei­dän van­hem­matkaan ole tarvin­neet. Tämän takia pakko­ruot­sista olisikin päästävä eroon, jot­ta kyseiset lapset voisi­vat opiskel­la niitä iso­ja kieliä, joi­ta hei­dän van­hempansa eivät ehti­neet opiskel­la tarpeek­si, joten he ovat joutuneet tule­maan toimeen sil­lä huonol­la englan­nil­la. Pakko­ruot­sia vas­taan “vaah­do­taan”, kos­ka siinä ei ole mitään järkeä.

    Täysin teo­reet­ti­nen kuvitel­ma. Jos Venäjän uhka nousee merkit­täväk­si, minkä kieliper­heen maa­han pak­enet? Vai­h­datko äidinkielek­sesi mielu­um­min venäjän? Turhan teo­reet­ti­nen kuvitel­ma. Tiedän. Sori. Du gamm­la, du…

  107. Tyty: Täl­lä het­kel­lä val­tio olet­taa, että kaik­ki 10-vuo­ti­aat tarvit­se­vat tule­vaisu­udessa ruot­sia. Ilmeis­es­ti on vaah­toamista, jos toteaa, että erit­täin suurel­la toden­näköisyy­del­lä kaik­ki eivät sitä tarvitse, sil­lä eiväthän hei­dän van­hem­matkaan ole tarvinneet. 

    Ja hitostako sinä tiedät, kenen van­hem­mat ovat sitä tarvin­neet ja kenen ei? Itse olen tarvin­nut sitä jokaikisessä hom­mas­sa, ihan samoin kuin oma äitini.

  108. Pieniä ovat merk­i­tyk­seltään Soin­in­vaaran esi­in tuo­mat Suomen kil­pailukykyä heinken­tävät asi­at, kuten tämä pakko­ruot­si, ver­rat­tuna oikeasti merkit­tävämpi­in kil­pailukykyä syövi­in tek­i­jöi­hin eli suo­ma­lais­ten tyh­myy­teen ja maan piilokorruptioon.

    Esim. pakko­ruot­sia puo­lus­tavia kom­ment­te­ja lukies­sa ei voi kuin tode­ta, että niistä ei voisi enem­pää logi­ik­ka puut­tua. Ihan itket­tää tämä tyh­myy­den määrä. Ja asi­aa vain pahen­taa se, että käsit­tääk­seni pakko­ruotsin kan­na­tus on eri­tyisen suur­ta korkeasti koulutet­tu­jen paris­sa. Jotenkin miel­län, että duu­nar­it eivät täl­laisi­in ylhäältä annet­tui­hin harhoi­hin yhtä hel­posti sor­ru. (Ehkäpä Suomen PISA men­estyskin perus­tuu siihen, että mata­lasti koulute­tut ovat varsin hyviä, eikä kokon­ais­tu­los rom­ah­da, vaik­ka korkeasti koulute­tut ovat vain hiukan parem­pia.) Nyt, kun tule­vaisu­u­den tietoy­hteiskun­ta pitäisi rak­en­taa korkeastik­oulutet­tu­jen älykkäi­den ihmis­ten varaan, niin niitä ei sit­ten maas­ta riit­tävästi löy­dykään. Aiem­min men­estyk­seen riit­ti, kun oli paljon hyviä perus­ta­son työn­tek­i­jöitä. Nyt tarvit­taisi­inkin ihmisiä, jot­ka ihan oikeasti osaisi­vat ajatel­la itsenäis­es­ti, eivätkä vain seu­ra­ta ylhäältä annet­tu­ja mielip­iteitä, käskyjä ja aina aiem­minkin nou­datet­tu­ja toimintatapoja.

    Pakko­ruot­si on myös hyvä esimerk­ki tois­es­ta Suomen tule­vaisu­u­den men­estys­tä laskev­as­ta merkit­tävästä tek­i­jästä. Kus­tan­nus­ta­so on karan­nut taivaisi­in, kun pienessä maas­sa on muo­dos­tunut pieni eli­it­ti, joka täyt­tää tasku­jaan parhaansa mukaan verovaroil­la tai muil­la lak­isääteisil­lä kil­pailun esteil­lä. Täl­laisia tek­i­jöitä ovat mm. kaavoituk­sen niukku­us ja asum­istuet raken­nus­fir­mo­jen ja ay-liik­keen vuokra­bis­nek­sen hyödyt­tämisek­si, pakko­ruot­si, maat­aloustuet, ruokakaup­po­jen kil­pailun estämi­nen kaavoituk­sel­la sekä suurelta osin yri­tystuet. Ja nämä vain esimerkkejä.

    Etu­ja naut­tivien ei tois­t­en tekemisi­in kan­na­ta puut­tua, jot­ta hekään eivät puu­tu omi­in etuhin. Isos­sa maas­sa ei muo­dos­tu­isi yhtä hel­posti vas­taavia sopuisia ryh­mit­tymiä. Tältä osin ei tietenkään ole tapah­tunut suur­ta muu­tos­ta, mut­ta nyt nämä aiemp­ina vuosikym­meninä raken­netut tulon­si­ir­rot vain ovat muo­dos­tuneet glob­al­isoituneessa maail­mas­sa taakak­si, kun rapau­tuneel­la kil­pailukyvyl­lä pitäisi vas­ta­ta muiden maid­en kil­pailu­un. Ja tähän asi­aan ei löy­dy ratkaisua ennen maan ulkop­uolelta tule­vaa velka­sa­neer­aus­ta (Kreikkaa siis seurataan).

  109. Äijä:
    On harhaku­vitel­maa, että luop­umal­la toisen koti­maisen opetuk­ses­ta koulus­sa suo­ma­laiset saataisi­in opiskele­maan innokkaasti ran­skaa, espan­jaa, sak­saa tai kiinaa. Muil­la kakkoskielil­lä ei ole olen­naista merk­i­tys­tä (venäjä mukaanlukien).

    Aika hal­pahin­tainen hyökkäys pakol­lista suomen tai ruotsin opiskelua kohtaan, Osmo-hyvä!

    Ja muut Pohjo­is­maat elävät sit­ten “harhaku­vitel­mas­sa”?
    Ruot­sis­sa opiskel­laan moninker­tais­es­ti suuria euroop­palaisia kieliä Suomeen ver­rat­tuna — ain­oa pakolli­nen kieli on englanti.
    http://www.skolverket.se/statistik-och-utvardering/nyhetsarkiv/2015/nyheter-2015–1.229449/spanska-ar-storst-i-gymnasieskolan‑1.230503

  110. Ralf:
    Språk­mu­rar finns det runt t.ex. Ital­ien och Frankrike, för att utländ­s­ka filmer här dub­bas till det nationel­la språket och för att den egna språk­grup­pen är till­räck­ligt stor för ett till­fredsstäl­lande utbud på Inter­net. Fin­länd­s­ka högstadieelever behärskar bät­tre engel­s­ka än vux­na frans­män och ital­ien­are gör av den enkla anled­nin­gen att den fin­s­ka lik­som den sven­s­ka språk­grup­pen är så liten. För övrigt är tvåspråkigheten – enligt Soin­in­vaaras logik – ett större prob­lem för sven­skspråki­ga elever, som i regel “tvin­gas” läsa fin­s­ka redan på 3. klassen.

    Vink­ki: kan­nataa kir­joit­taa suomek­si kom­men­tit. Muuten on tavat­toman suuri toden­näköisyys, että kom­ment­ti ohite­taan lukematta.

    Tuos­sa ylem­pänä oli kom­ment­ti, jos­sa väitet­ti­in ruotsin kie­len opiskelul­la ole­van merkit­tävä etu, kos­ka voi kom­mu­nikoi­da 20 miljoo­nan skan­d­i­naavin kanssa. Tähän tietysti voi sit­ten lait­taa kysymyk­sen: mik­si Sil­ta tv-sar­jaa kuvat­taes­sa nati­iv­it skan­d­i­naav­inäyt­telijät eivät ymmär­rä repli­ikke­jään, joi­ta lausu­vat toisel­la skan­d­i­naavisel­la kielellä?

  111. Pekka T.:
    … toisen koti­maisen “pakko-opiskelus­ta” on hyö­tyä sekä yksilön että yhteiskun­nan kannal­ta. Tälle ratkaisulle on ollut pätevät perusteet.

    Voisitko ehkä esit­tää jonkun hyö­dyn pohjo­is­maiseen valin­nan­va­pau­teen ver­rat­tuna (vrt. Tan­s­ka — Ruot­si — Norja)?
    Ja voisitko esit­tää nuo “pätevät perus­teet” nykyiselle poli­it­tiselle ruotsille?

  112. Niclas Ber.:
    Hienoa sinän­sä, että kir­jot­ta­ja näyt­tää ymmärtäneen astuneen miinaan ja julka­isi nopeasti seu­raa­van blogikir­joituk­sen­sa, mut­ta nyt kiekkopikkulei­jonien men­estyk­sen huumas­sa en jak­sa saivarel­la, vaan halu­an kanssanne yhtyä juhlavaan maammelauluun:

    “Vårt land, vårt land, vårt fosterland,
    ljud högt, o dyra ord!
    Ej lyfts en höjd mot him­lens rand,
    ej sänks en dal, ej sköljs en strand,
    mer älskad än vår bygd i nord,
    än våra fäders jord!”

    Suonette anteek­si, että sivistyk­seni estää min­ua käyt­tämästä cover-versioita.

    Kieli­taito on osa sivistys­tä, jota voi kukin pyrk­iä lisäämään.

    1. Hienoa sinän­sä, että kir­jot­ta­ja näyt­tää ymmärtäneen astuneen miinaan ja julka­isi nopeasti seu­raa­van blogikirjoituksensa

      Kir­joit­ta­jal­ta näyt­ti jääneen huo­maa­mat­ta, on kyse kir­joi­tus­sar­jas­ta, jos­sa tähän men­nessä on ker­rot­tu syitä sihen, mik­si taloutemme näkymät ovat huonot. Mie­lenki­in­toista sinän­sä, ettei saa sanoia, että nyky­maail­mas­sa suures­ta kielialueesta on apua ja pien­estä hgait­taa ja sulkeu­tu­mised­s­ta kah­teen pie­neen alueeseen fgvielä enem­män hait­taa. Sehän ei ole vielä kan­nan­ot­to siihen, mitä pitäisi tehdä.

  113. Frep­pan:
    Jokainen koul­u­lainen, tai hänen van­hempansa, voi ihan vapaae­htois­es­ta vali­ta “kan­sain­välisiä” kieliä pakol­lis­ten lisäk­si. Mut­ta ei kiin­nos­ta. Kat­so esim venäjän valin­nei­den määrää. Turha syyt­tää pakol­lisia ainei­ta. Vai onko Osmon mielestä suo­ma­lai­saivo­jen kap­a­siteet­ti niin rajallinen?

    Suo­ma­lai­saivo­jen kap­a­siteet­ti on yhtä rajalli­nen kuin kaikkien muidenkin aivo­jen ja suo­ma­laisel­la opiske­li­jal­la on vain 24 tun­tia vuorokaudessa. Tämä kap­a­siteet­ti on muuten pitkälle tutkit­tu ja jo varhaisel­la aikuisiäl­lä tei­ni-ikäiseen ver­rat­tuna rajoit­tunut. Kiel­ten opiskelu ei ole joka jan­nun hom­maa ja jotkut (suurin osa nykyään, väit­täisin) jak­sa­vat Suomen lisäk­si opetel­la käytet­täväk­si työkielek­si vain yhden kielen. 

    Itse opiske­lin hyvin englan­nin, huonos­ti ruotsin ja näi­den päälle yritin sak­saa mut­ta kurssi­tar­jot­tim­il­ta lop­pui tila. Ruot­sil­la ei ole koul­u­laisen mielessä Ran­skan, Venäjän taik­ka jopa Japanin kaltaista kiin­nos­tus­ta herät­tävää imagoa jon­ka päälle kieli­ti­etoa lähdet­täisi­in rak­en­ta­maan joten innos­tus tapaa jäädä pienek­si ja pakol­liset tun­nit kuiviksi ja hedelmättömiksi.

    Kymme­nen vuo­den päästä töitä hakies­sa heikos­ta ruot­sista saat­taa olla hyö­tyä mut­ta väit­täisin että heikos­ta Sak­sas­ta (95mln äidinkie­lenä, 100mln toise­na) olisi enem­män hyö­tyä kuin heikos­ta Ruot­sista (9mln).

  114. Aki Hyö­dyn­maa:
    Ja kun oppii ruotsin, ovat muut euroop­palaiset kielet jo puo­lik­si hal­lus­sa. Kuun­nel­laan vain, kuin­ka suomen­ruot­salaiset oppi­vat hel­posti englan­nin ja saksan. 

    En ikinä ole ymmärtänyt tuo­ta perustelua. Jos tarvi­taan sak­san osaamista, eikö ole järkeväm­pää opiskel­la suo­raan sak­saa, eikä ensin ruot­sia ja sit­ten muka jotenkin helpom­min sak­saa. Jos tuo perustelu todel­la pitäisi paikkansa, sen pitäisi päteä yleisem­minkin, mut­ta eipä kovin moni ole tain­nut ehdot­taa, että vaikka­pa kiinalais­ten kan­nat­taisi opiskel­la ensin ruot­sia ja vas­ta sit­ten sak­saa, jos tavoit­teena on oppia saksaa.

    Suomen­ruot­salais­ten voi olla helpom­pi oppia joitakin mui­ta kieliä, mut­ta syynä ei ole se, että he ovat ensin oppi­neen ruot­sia, vaan se, että ruot­si sat­tuu ole­maan hei­dän äidinkie­len­sä. Äidinkie­len sukukiel­ten oppimista äidinkieli tietysti saat­taa helpot­taa, mut­ta en usko, että suomen­ruot­salais­ten on yhtään suomenkielistä helpom­paa oppia vaikka­pa japa­nia, kiinaa tai arabiaa.

  115. Ei hyväl­läkään ruosinkie­len taidol­la ymmär­rä puhut­tua tanskaa.

  116. DI:
    Reis­sates­sa tämä hul­lu­us koros­tuu entis­es­tään, ranskasta/espanjasta/saksasta olisi ollut paljon enem­män hyö­tyä maailmalla 

    Niin tot­ta. Englan­nin lisäk­si oman urani aikana min­ulle olisi ollut hyödyl­listä osa­ta ran­skaa, espan­jaa, por­tu­galia, ital­i­aa, sak­saa, puo­laa ja venäjää. Kreik­ka, japani ja kiinakin oli­si­vat saat­ta­neet olla hyödyl­lisiä. Jopa islannin ja nor­jan osaami­nen olisi ollut hyödyl­lisem­pää kuin ruot­si. Ja minä sen­tään olen luon­non­ti­eteel­lisel­lä alal­la, jol­la englan­ti käytän­nössä työkieli kaikissa kan­sain­väli­sis­sä yhteyksissä.

    Yhden ain­oan ker­ran ruotsin osaamis­es­ta on ollut työa­siois­sa hie­man hyö­tyä. Sil­loinkin hyö­ty rajoit­tui siihen, että vierail­lessani ruot­salaisen yhteistyökump­panin luona pystyin seu­raa­maan kah­den ruot­salaisen kol­le­gan keskustelua (toinen heistäkin tosin oli alun­perin sak­salainen). Työkieli oli sil­loinkin koko ajan englan­ti, niin kuin kaikissa muis­sakin työy­hteyk­sis­sä, jopa Ranskassa.

  117. euroop­palaisi­in arvoihin kuu­luu se, että ei saa tyrkyt­tää omia arvo­ja muille, esim. sek­suaal­ista suun­tau­tu­mis­taan ei saa tyrkyt­tää muille. Samoin tulee suh­tau­tua ruotsinkieleen, sitä tulee saa­da opiskel­la mut­ta pakkoa ei saa olla.

    Homo­foobikko­ja ja pakko­ruotsin kan­nat­ta­jia ei tule kuun­nel­la liikaa. Antaa hyt­tys­ten inistä.

    Yksi mie­lenki­in­toinen ilmiö olisi opiske­li­joiden käy­dä pehmeästi ruot­sia vas­taan. Lukios­sa­han sitä ei tarvitse kir­joit­taa ja vitosen saa ilman lukemista. Peri­aat­teessa lukios­sa ei koulun ulkop­uolel­la tarvi ruot­sia lukea.Jos lisäk­si asuu alueel­la, jos­sa lukioon ei ole k.a.-rajoja, niin samaa voisi toteut­taa myös yläas­teel­la. Ruot­si­in ei oikeas­t­aan kan­na­ta tuh­la­ta lainkaan vapaa-aikaa ja opiske­li­joi­ta tulisi kan­nus­taa ruotsin opiskelun välttelyyn.

  118. Kielikeskustelu:
    Hei Osmo,

    Mik­si aset­taa ruotsinkieli tässä kohtaa heikon­paan val­oon. Eikö sil­lä ole kuitenkin merkit­tävästi laa­jem­pi käyt­täjäkun­ta kuin suomenkielel­lä? Eikö tämän logi­ikan mukaan olisi fik­sumpaa tiput­taa Suo­mi kokon­aan pois pakol­lis­ten opiskeltavien kiel­ten listalta?

    Ei, vaan logi­ikkaa olisi se, että saisi opiskel­la sitä, mitä halu­aa. EI ruot­sia kiel­let­täisi, eikä suomeakaan. Jos ei halu­aisi opiskel­la suomea, sen voisi jät­tää pois. Näin tulisi olla myös ruotsin kohdalla.

  119. Kielikeskustelu:
    Hei Osmo,

    Mik­si aset­taa ruotsinkieli tässä kohtaa heikon­paan val­oon. Eikö sil­lä ole kuitenkin merkit­tävästi laa­jem­pi käyt­täjäkun­ta kuin suomenkielel­lä? Eikö tämän logi­ikan mukaan olisi fik­sumpaa tiput­taa Suo­mi kokon­aan pois pakol­lis­ten opiskeltavien kiel­ten listalta?

    Ei, vaan logi­ikkaa olisi se, että saisi opiskel­la sitä, mitä halu­aa. EI ruot­sia kiel­let­täisi, eikä suomeakaan. Jos ei halu­aisi opiskel­la suomea, sen voisi jät­tää pois. Näin tulisi olla myös ruotsin kohdalla.

    Pert­ti A.:
    Pöl­höpop­ulisti­nen ulostu­lo. Tun­tuu taas siltä, että kir­joit­ta­ja ei ole vähään aikaan saanut iltapäiväle­hti­julk­isu­ut­ta, niin sitä on revit­tävä ihan mis­tä tahansa aiheesta. Ja täl­läisel­la rimanal­i­tuk­sel­la sitä toki on luvas­sa, mut­ta uskot­tavu­u­den voi menet­tää vain muu­ta­man kerran.

    Onko tämä muuten puolueen kan­ta? Ovatko Vihreät lakan­neet ole­mas­ta lib­er­aali sivistyspuolue? Pitäisikö ruotsinkieli­nen yliopis­to-ope­tus myös lakkauttaa? 

    Oman koke­muk­seni perus­teel­la nk pakko­ruotsin vas­tus­tus poh­jaa läh­es poikkeuk­set­ta tietämät­tömyy­teen ja niin näyt­tää ole­van myös tässä tapauk­ses­sa. Ruotsin kie­len (ja maan kak­sikielisen his­to­ri­an) opiskelu ei ole mis­tään pois vaan kaikille lisää. 

    And BTW, if you Osmo real­ly think that it’s of no use to learn glob­al­ly small lan­guages, maybe we could skip finnish altogether?

    Learn­ing finnish should def­i­nite­ly be vol­un­tary as well as learn­ing swedish. Manda­to­ry swedish should be abol­ished and same should be applied to finnish. If some­body does­nt want to learn finnish and delib­er­ate­ly feels finnish unnec­ces­sary then learn­ing finnish should not be forced. Lets make same thing to learn­ing swedish.

  120. R.Silfverberg:
    Suomen kie­len eri­laisu­us muista euroopalai­sista kielistä hait­taa lähin­nä siir­to­lais­ten ja pako­lais­ten kotout­tamista ja työl­listymistä. Ei suo­ma­lais­ten pär­jäämistä muual­la maail­mal­la jos halua kom­mu­nikoi­da on. 

    Mon­et siir­to­laiset oli­si­vat halun­neet ennem­min ruotsin kuin suomen kie­len kurssille mut­ta mah­dol­lisu­ut­ta ei ole annet­tu kuin Raase­poris­sa. Tänne tule­vat siir­to­laiset tietävät että suomen kielel­lä ei tee yhtään mitään Suomen ulkop­uolel­la mut­ta ruostin kielel­lä pär­jää 20 miljoon­nan asukkaan Skandinaviassa.

    Niin, mitä sit­ten? Miten tämä liit­tyy pakkoruotsiin?

  121. Ralf: Språk­mu­rar finns det runt t.ex. Ital­ien och Frankrike, för att utländ­s­ka filmer här dub­bas till det nationel­la språket och för att den egna språk­grup­pen är till­räck­ligt stor för ett till­fredsstäl­lande utbud på Inter­net. Fin­länd­s­ka högstadieelever behärskar bät­tre engel­s­ka än vux­na frans­män och ital­ien­are gör av den enkla anled­nin­gen att den fin­s­ka lik­som den sven­s­ka språk­grup­pen är så liten. För övrigt är tvåspråkigheten – enligt Soin­in­vaaras logik – ett större prob­lem för sven­skspråki­ga elever, som i regel “tvin­gas” läsa fin­s­ka redan på 3. klassen.

    Swedish stu­dents should not be forced to study finnish. But also finnish peo­ple should not be forced to study swedish. Win-Win

  122. Häm­men­tävä keskustelu, jos­sa pakon puolta­jat esit­tävät mitä ihmeel­lisem­piä näke­myk­siä: Pakko­ruot­si on hyvä, koska
    — “jos Venäjän uhka nousee merkit­täväk­si, minkä kieliper­heen maa­han pakenet?”
    — kieli­v­a­pau­den “perus­teet on kuitenkin esitet­ty koval­la äänel­lä, syl­ki roiskuen ja vaah­to suupielistä tursuten”
    — “oppik­oulu­un ei tul­lut tyh­miä, joille toinen koti­mainen olisi ollut ongelma”
    — “aikaansa voisi käyt­tä hyödyl­lisem­minkin kuin kiis­telemäl­lä tästä aiheesta”
    — “ruotsin kielel­lä pär­jää 20 miljoon­nan asukkaan Skan­di­navi­as­sa” (toki ja toki myös englan­nil­la mut­ta kaik­ki eivät suun­taa Skandinaviaan)
    — “toisen koti­maisen ‘pakko-opiskelus­ta’ on hyö­tyä sekä yksilön että yhteiskun­nan kannal­ta” (mut­ta yhtään hyö­tyä ei maini­ta edes esimerkin vuoksi)

    Miten nämä voisi ottaa vakavasti?

    Jopa Åbo Akade­mi sai tulok­sek­si, että 74% suo­ma­lai­sista halu­aa pakon pois eivätkä kaik­ki lop­utkaan ole täysin nykyisenkaltaisen pakon takana. Gallu­peis­sa on todet­tu, että kaikissa ikäryh­mis­sä, koulu­tus­ryh­mis­sä ja molem­mis­sa sukupuolis­sa enem­mistö karsas­taa pakkoa. 

    Eikö nyt voisi olet­taa, että näin fik­su ja koulutet­tu kansa kyl­lä ymmärtäisi, jos pakko­ruot­sille olisi sel­l­aiset perus­teet, että ne ylipäätään ovat ymmärrettävissä? 

    Osalle ruot­si on tun­nekysymys ja sehän on hyvä peruste vaalia ruot­sia mah­dol­lisim­man laadukkaan vapaae­htoisen koulu­ruotsin opetuk­sen kaut­ta, eikö?

  123. R.Silfverberg: Suomes­sa on vapaa kieli­v­ali­ta. Suomes­sa voi käy­dä koulua ja opiskel­la suomek­si, ruot­sik­si tai saamek­si riipuen mitkä ovat paikkakun­nan viral­liset kielet, ja lisäk­si suurim­mis­sa kaupungeis­samme myös englan­niksi, ja Helsingis­sä myös sak­sak­si, ran­skak­si ja venäjäksi. 

    Sekoi­tat (pääasial­lisen) opiskelukie­len ja opiskelta­vat vier­aat kielet. Lisäk­si et vas­tan­nut kysymyk­seeni: voisitko ystäväl­lis­es­ti ker­toa, mitä ruotsin vas­taista on vapaan kieli­v­alin­nan toivomisessa?

    Argu­ment­tien puute ker­too siitä, että sinäkään et osaa perustel­la mik­si ruotsin opiskelun tulisi olla pakollista.

  124. pakkoruotsin lakkauttamista kannattava taviskansalainen sanoo:

    Toivo­mus Soininvaaralle:

    Tämän hienon ja paljon keskustelua herät­täneen kir­joituk­sen jäl­keen olisi toiv­ot­tavaa saa­da jatkokir­joi­tus, jos­sa käsiteltäisi­in Ahve­nan­maan pakko­suomen poistoa.
    Miten ja mil­lä perustein Ahve­nan­maa poisti pakko­suomen kouluis­taan? Eikö samoin perustein voitaisi pois­taa pakko­ruot­si Man­ner-Suomen kouluista?

    Nyt, kun keskustelu pakko­ruot­sista pyörähti käyn­ti­in vilkkaana, kan­nat­taa jatkaa aiheen parissa.

  125. Jalankulk­i­ja: Ja hitostako sinä tiedät, kenen van­hem­mat ovat sitä tarvin­neet ja kenen ei? Itse olen tarvin­nut sitä jokaikisessä hom­mas­sa, ihan samoin kuin oma äitini.

    Ja minä en ole tarvin­nut. Enkä tarvitse. 

    Näetkö?

    Pakko­ruotsin ongel­ma on se pakko.

  126. Ei luo­ja mikä pelle tuo Alf kun kat­se­lee sen riehuntaa Soin­in­vaaran Twitterissä.

  127. Ruotsinkie­len osaami­nen Suomen ruotsinkielisel­lä ran­nikol­la on toiv­ot­tavaa mut­ta suurin osa ruot­sia perusk­oulu­tuk­ses­saan opiskelleista suo­ma­lai­sista ei koskaan opi sitä niin, että suomen­ruot­salaisen koh­dates­saan tuos­ta vain alka­isi kom­mu­nikoi­da ruot­sik­si. — Nyky­isin koulus­sa opiskel­tu ruotsinkieli ei ole akti­ivista Suomes­sa ja sik­si kysy­isinkin onko kie­len opetuk­seen käyte­tyt resurssit men­neet hukkaan?
    Ruot­sia ei opi puhu­maan akti­ivis­es­ti, ellei ole ollut kesätöis­sä ruotsinkieli­sisessä miljöössä tai syn­tynyt kak­sikieliseen tai suomen­ruot­salaiseen per­heeseen. Näitä ihmisiä on yhä vähem­män. Sik­si ruotsinkie­len opiskelu pitäisikin sitoa viral­lis­es­ti kak­sikielis­ten maakun­tien työ­paikko­hin liitet­tävään inten­si­iv­iopetuk­seen nykyisen koko kansan opetuk­sen sijaan. Näin saataisi­in akti­ivis­es­ti ruot­sia osaavia ihmisiä sen sijaan, että suomen­ruot­salaisel­la ran­nikol­la työ­paikan saamisen ensim­mäisenä kri­teer­inä on akti­ivi­nen ruotsinkie­len taito eikä ammat­ti­taito. Kos­ka ruot­sia akti­ivis­es­ti ja ammatil­lisel­la tasol­la osaavia ihmisiä on koko ajan vähem­män äidinkie­lenään suomea puhu­vien joukos­sa ja suomen­ruot­salaisen akti­iviväestön osu­us piene­nee ikäpyra­midin vuok­si samaa vauh­tia kuin suo­ma­lais­tenkin, syn­tyy tilanne jos­sa suomen­ruot­salaiset kun­nat jäävät muun Suomen kehi­tyk­ses­tä jäl­keen, työt­tömyys kas­vaa, vero­pros­ent­ti nousee ja kun­nista tulee kri­isikun­tia. — Van­hanaikainen kie­lenope­tus­poli­ti­ik­ka on johtanut isoon asukkai­ta eri­ar­vois­tavaan ja talout­ta kur­jis­tavaan ongel­maan suomen­ruot­salai­sis­sa rannikkokunissa.

  128. J. Pomp­pas: Kieli­taito on osa sivistys­tä, jota voi kukin pyrk­iä lisäämään.

    Viisas­telu on sivistymät­tömyyt­tä, jota pom­paskin voisi koit­taa välttää.

    Mites OS ne moderoin­ti­ju­tut. Täl­laiset aiheen vier­estä heitot voisi huo­let­ta ranka­ta pois saas­tut­ta­mas­ta keskustelua…

  129. Iltasanomien artikke­lis­sa on raflaa­va otsikko “Pro­fes­sori tyr­mää Soin­in­vaaran …”, asian vier­estä menevää jori­naa, eikä edes mah­dol­lisu­ut­ta kommentointiin. 

    Pro­fes­sori­ta­soisen kaverin ain­ut selkeä peruste näyt­tää ole­van tahalli­nen tai taha­ton väärinymmär­rys, jon­ka mukaan OS halu­aisi opet­taa kieliä niiden puhu­jamäärien mukaan. Tämän olk­inuken poh­jal­ta hän sit­ten irvis­telee, että ensin lakkaute­taan suomen ope­tus ja sit­ten ale­taan opet­ta­maan kiinaa ja hindiä jne. Toisaal­ta hyvä, että artikke­lis­sa tuo­daan esi­in myös OS:n mielipide. 

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1451880955899.html

  130. R. V.: Sekoi­tat (pääasial­lisen) opiskelukie­len ja opiskelta­vat vier­aat kielet. Lisäk­si et vas­tan­nut kysymyk­seeni: voisitko ystäväl­lis­es­ti ker­toa, mitä ruotsin vas­taista on vapaan kieli­v­alin­nan toivomisessa? 

    Pakkok­ieli tai kieli­pakko tarkoit­taa sitä että koulu-ope­tus­ta saa vain yhdel­lä, enem­mistön kielel­lä. Man­ner-Suomes­sa ei ole pakko­ruot­sia, mut­ta Ahve­nan­maal­la ja Ruot­sis­sa on. 

    R. V.:
    Argu­ment­tien puute ker­too siitä, että sinäkään et osaa perustel­la mik­si ruotsin opiskelun tulisi olla pakollista. 

    Ruotsin kieli katoaisi Suomes­ta jos sen opiskelu tulisi kokon­aan vapaae­htoisek­si kaikil­la koulu­asteil­la. Suomen­ruot­salaiset ovat niin pieni poruk­ka että eivät pysty­isi yksinään ylläpitää ruotsinkielisiä palvelu­ja. Seu­raavak­si lähtisi YLEn ruotsinkieliset palve­lut, sit­ten ruotsinkieliset teat­ter­it ja muut kult­tuuri­laitok­set ja lop­ul­ta mah­dol­lisu­us käy­dä koulua ruot­sik­si. Emme halua että mei­dät aje­taan saman­laiseen ahdinkoon kuin Venäjäl­lä karjalaiset.

  131. Anna-Liisa: Jos joutuu opet­tele­maan ruotsin kuin minkä tahansa vier­aan kie­len, port­ti­teo­ria on jär­jetön. Sak­saa oppii parhait­en opiskele­mal­la saksaa.

    Argu­mentin voisi kään­tää niinkin päin, että jos tehdään sak­sas­ta pakolli­nen, niin kaik­ki oppi­vat isohkon euroop­palaisen kie­len ja ne, joil­la on kiin­nos­tus­ta ruot­si­in, oppi­vat sen hel­posti sak­san pohjalta.

  132. R. Sil­fver­berg: Ruotsin kieli katoaisi Suomes­ta jos sen opiskelu tulisi kokon­aan vapaae­htoisek­si kaikil­la koulu­asteil­la. Suomen­ruot­salaiset ovat niin pieni poruk­ka että eivät pysty­isi yksinään ylläpitää ruotsinkielisiä palvelu­ja. Seu­raavak­si lähtisi YLEn ruotsinkieliset palve­lut, sit­ten ruotsinkieliset teat­ter­it ja muut kult­tuuri­laitok­set ja lop­ul­ta mah­dol­lisu­us käy­dä koulua ruot­sik­si. Emme halua että mei­dät aje­taan saman­laiseen ahdinkoon kuin Venäjäl­lä karjalaiset.

    On heikol­la tolal­la sit­ten kult­tuuri, jos sen säi­lymi­nen on kiin­ni kie­len pakko-opinnoista. 

    Todel­lako koh­ta ei edes riit­täisi lap­sia koului­hin? Sehän tarkoit­taa, että suomen­ruot­salaisu­us on sukupu­u­ton par­taal­la, että läh­es jokainen ruotsinkieli­nen muut­taisi pois tai vai­h­taisi kieltä … jos suomenkielisiä ei pakote­ta opiskele­maan ruotsia!!! 

    Venäjän kar­jalaiset ovat tosi­aan uhanalainen kansa tai heimo. Se johtuu pitkälti siitä, että poruk­ka on muut­tanut Suomeen parem­man elin­ta­son perässä. 

    Muut­toli­ike on todel­li­nen uhka suomen­ruot­salaisu­udellekin, kun elin­ta­so­ero Suomen ja Ruotsin välil­lä kas­vaa. Teikäläiset ovat aina muut­ta­neet Ruot­si­in enem­män kuin suomenkieliset. Se on pääsyy kie­len­vai­h­tamisen ohel­la sille, että osuutenne on tip­punut jostain liki 20% alle viiden. Pakko­ruot­si ei kuitenkaan muut­tamista estä pikem­min kiihdyt­tää, kos­ka se kas­vat­taa eripuraa.

    Mut­ta, mut­ta … eipä näytä Suomenkaan tule­vaisu­us hääp­pöiseltä EU:ssa, joka vielä muut­tuu liit­to­val­tion suun­taan. Suo­ma­laisethan ovat vielä selvästi pienem­pi vähem­mistö EU:ssa kuin suomen­ruot­salaiset Suomessa. 

    Luuletko, että suomen opiskelun voisi saa­da pakol­lisek­si koko EU:ssa? Onhan kai suo­ma­laisu­us pelastet­ta­va hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Ja pakol­liset kieliopin­nothan sen tekevät. 

    Eikö vain?

  133. R. Sil­fver­berg:

    Ruotsin kieli katoaisi Suomes­ta jos sen opiskelu tulisi kokon­aan vapaae­htoisek­si kaikil­la koulu­asteil­la. Suomen­ruot­salaiset ovat niin pieni poruk­ka että eivät pysty­isi yksinään ylläpitää ruotsinkielisiä palvelu­ja. Seu­raavak­si lähtisi YLEn ruotsinkieliset palve­lut, sit­ten ruotsinkieliset teat­ter­it ja muut kult­tuuri­laitok­set ja lop­ul­ta mah­dol­lisu­us käy­dä koulua ruot­sik­si. Emme halua että mei­dät aje­taan saman­laiseen ahdinkoon kuin Venäjäl­lä karjalaiset.

    Kuu­lostaapi aika lennokkaal­ta speku­laa­ti­ol­ta — ja kokon­ais­ten ikälu­okkien koulut­ta­mi­nen tähän tarkoituk­seen tun­tuu tolkut­toma­l­ta. Ja kyl­lä, epäoikeudenmukaiselta.

  134. R. Sil­fver­berg: Pakkok­ieli tai kieli­pakko tarkoit­taa sitä että koulu-ope­tus­ta saa vain yhdel­lä, enem­mistön kielel­lä. Man­ner-Suomes­sa ei ole pakko­ruot­sia, mut­ta Ahve­nan­maal­la ja Ruot­sis­sa on. 

    Ruotsin kieli katoaisi Suomes­ta jos sen opiskelu tulisi kokon­aan vapaae­htoisek­si kaikil­la koulu­asteil­la. Suomen­ruot­salaiset ovat niin pieni poruk­ka että eivät pysty­isi yksinään ylläpitää ruotsinkielisiä palvelu­ja. Seu­raavak­si lähtisi YLEn ruotsinkieliset palve­lut, sit­ten ruotsinkieliset teat­ter­it ja muut kult­tuuri­laitok­set ja lop­ul­ta mah­dol­lisu­us käy­dä koulua ruot­sik­si. Emme halua että mei­dät aje­taan saman­laiseen ahdinkoon kuin Venäjäl­lä karjalaiset.

    Pakkok­ieli tässä yhtey­dessä, kuten Sil­fver­berg hyvin tietää, tarkoit­taa vai­h­toe­hdo­ton­ta kie­len opiskelua jos­sa opiskele­maansa kieltä ei ole voin­ut vali­ta itse. Se taas on täysin virheelli­nen argu­ment­ti että Ahve­nan­maal­la ja Ruot­sis­sa olisi pakko­ruot­si. Kyse on enim­mäk­seen paikallisen äidinkie­len opin­noista. Toki Ruot­sis­sa sit­ten on pakko­ruot­si niille joiden äidinkieli on joku muu kuin ruot­si. Tämä taas johtuu siitä että maa on yksikielis­es­ti ruotsinkieli­nen ja kaikille halu­taan taa­ta men­estymisen mah­dol­lisu­udet maassa. 

    Ei ole suomenkielis­ten asia pitää ruotsin kieltä pystyssä jos ruotsinkieliset eivät siihen pysty. Palvelu­iden ylläpi­toon ruot­sik­si täl­lä ei ole mitään yhteyt­tä. Palve­lut menevät kysyn­nän mukaan. Ruotsinkielisiä palvelu­ja ei tule ylläpitää suomenkielisiä varten vaan ruotsinkielisiä varten. Koulut lop­pu­vat jos oppi­lai­ta ei ole. Näin se menee kaikkial­la. Jos ruotsinkielisiä oppi­lai­ta ei ole niin ei ruot­sikielistä koulua suomenkielisille jär­jestetä. Ahdinkoon kuten Venäjäl­lä??? Tääl­lä ei ainakaan tois­taisek­si ole ketään vain­ot­tu tai kiel­let­ty tekemästä jotain kieleen perustuen.

  135. En ymmär­rä miten suomen­ruot­salainen kult­tuuri voi säi­lyä Suomes­sa sil­lä, että suo­ma­laisille nuo­rille yritetään opet­taa kieltä, jot­ka he eivät suos­tu oppimaan. 

    Pikem­minkin päin­vas­toin, tuol­la vas­ten­mielisen kie­len opet­tamisel­la saadaan yläasteikäiset suo­ras­taan vihaanaan suomen­ruot­salaisia. Kyl­lä itsel­läkin sanavaras­toon tuli­vat svedupet­teri ja hur­ri juurikin kun siinä vai­heessa, kun siir­ryt­ti­in yläas­teeelle ja piti alkaa käyt­tämään aikaa vas­ten­mielisen kie­len opiskeluun. 

    “Hur­rien vika, p***kele” ajat­telee moni nuori, eikä ole edes väärässä, kuten tästäkin säi­keestä huo­mataan. Ei suomes­sa luet­taisi ruot­sia, elleivät suomen­ruot­salaiset siitä pitäisi kiin­ni kynsin hampain.

  136. jok­eri: Ei, vaan logi­ikkaa olisi se, että saisi opiskel­la sitä, mitä halu­aa. EI ruot­sia kiel­let­täisi, eikä suomeakaan. Jos ei halu­aisi opiskel­la suomea, sen voisi jät­tää pois. Näin tulisi olla myös ruotsin kohdalla.

    Learn­ing finnish should def­i­nite­ly be vol­un­tary as well as learn­ing swedish. Manda­to­ry swedish should be abol­ished and same should be applied to finnish. If some­body does­nt want to learn finnish and delib­er­ate­ly feels finnish unnec­ces­sary then learn­ing finnish should not be forced. Lets make same thing to learn­ing swedish.

    Ja mis­tä tämän kielinäyt­teen oli tarkoi­tus ker­toa? Suo­ma­lais­ten englan­nin kie­len tasostako?

  137. Anony­mous: Tähän tietysti voi sit­ten lait­taa kysymyk­sen: mik­si Sil­ta tv-sar­jaa kuvat­taes­sa nati­iv­it skan­d­i­naav­inäyt­telijät eivät ymmär­rä repli­ikke­jään, joi­ta lausu­vat toisel­la skan­d­i­naavisel­la kielellä?

    Viite? Mielestäni tuos­sa sar­jas­sa jokainen, eri­tyis­es­ti nämä päänäyt­telijät, Sofia Helin ja Thure Lind­hardt, käyt­tävät tässä sar­jas­sa nimeno­maan omaa kieltään kun keskustel­e­vat toisen­sa kanssa. Koko sar­jan idea­han perus­tuu siihen, että tan­skalaiset puhu­vat tan­skaa ja ruot­salaiset ruot­sia ja silti ne ymmärtävät toisiaan. 

    Itse asi­as­sa tuo lois­ta­va tv-sar­ja on melkein­pä yksi argu­ment­ti pakko­ruotsin puoles­ta.

  138. Tark­iste­taan fak­tat: “Eikö nyt voisi olet­taa, että näin fik­su ja koulutet­tu kansa kyl­lä ymmärtäisi, jos pakko­ruot­sille olisi sel­l­aiset perus­teet, että ne ylipäätään ovat ymmärrettävissä?”

    Tule­vaisu­u­den pudo­tus­pelis­sä men­estyvät vain riit­tävän ahk­er­at ja taita­vat, jot­ka vaivau­tu­vat opet­tele­maan run­saasti sel­l­aisia taito­ja, joi­ta muil­la on mah­dol­lisim­man vähän. Tähän sar­jaan kuu­luu esimerkik­si monipuo­li­nen kieli­taito, jol­la on tähänkin asti saanut työpaikan. 

    Niin­pä henkilöko­htais­es­ta (eli itsekkäästä) näkökul­mas­ta kat­sot­tuna kan­nat­taakin ajaa sel­l­aista hyvin laa­jaa valin­nan vapau­den lin­jaa, jol­la tämä “fik­su ja koulutet­tu kansa” pudot­taa itse itsen­sä osaa­mat­to­muu­den mon­tun poh­jalle ihan pelkästä mukavu­u­den­halus­ta ja laisku­ud­es­ta. Onpa­han sit­ten vähem­män porukkaa kil­paile­mas­sa vaa­tivista työpaikoista.

  139. R. Sil­fver­berg: Ruotsin kieli katoaisi Suomes­ta jos sen opiskelu tulisi kokon­aan vapaae­htoisek­si kaikil­la koulu­asteil­la. Suomen­ruot­salaiset ovat niin pieni poruk­ka että eivät pysty­isi yksinään ylläpitää ruotsinkielisiä palveluja.

    Ruotsinkielis­ten kiin­tiöt yliopis­tois­sa voidaan kai sit­ten pois­taa, kos­ka pakolli­nen koulu­ruot­si takaa ruotsinkielis­ten palve­lut? Entäpä saame­laiset: kuin­ka niin pienelle joukolle onnis­tu­taan tar­joa­maan omakielisiä palvelui­ta ilman, että kaik­ki suo­ma­laiset opet­tel­e­vat kaikkia kolmea Suomen alueel­la puhut­tua saamelaiskieltä?

    Suomen­ruot­salaisia on vain hiukan vähem­män kuin Islannis­sa asukkai­ta. Samal­la logi­ikalla islannin pitäisi olla pakolli­nen oppi­aine kaikissa Pohjo­is­mais­sa, kos­ka islanti­laiset eivät yksinään mitenkään riitä ylläpitämään islanninkielisiä palveluja.

  140. On hyvä, että pidät tätäkin asi­aa esil­lä aina sil­loin täl­löin. Eihän ruotsinkie­len pakol­lisu­u­den pois­t­a­mi­nen ota keneltäkään mitään pois. Päin­vas­toin, antaa lisämah­dol­lisuuk­sia. Mitä pikem­min vapaae­htoisu­u­teen päästään, sitä parem­pi. Siir­tymäkausi on joka tapauk­ses­sa pitkä.

    Olen selail­lut noi­ta pakol­lisu­u­den perustelu­ja, mut­ta mitään kun­nol­lisia perustelu­ja ei tun­nu ole­van. Vai­h­toe­htoisu­u­teen sen sijaan on näis­sä kom­menteis­sa paljonkin hyviä perusteluja.

    Helsin­gin sanomat julka­isi muu­ta­ma vuosi sit­ten Suomen kar­tan, jos­sa oli ver­rat­tu ruotsin- ja venäjänkielis­ten osu­ut­ta kun­nit­tain. Ran­nikkoseu­tua luku­un otta­mat­ta koko muu Suo­mi oli “punainen” eli venäjänkielisiä oli enem­män kuin ruotsinkielisiä. Suurimpi­en 20 kun­nan asukkaista 15:ssä oli enem­män venäjänkielisiä kuin ruotsinkielisiä. Esim. Van­taan väestöstä nyt on suomenkielis­ten jäl­keen kakkose­na venäjänkieliset, kol­man­te­na vironkieliset ja vas­ta neljän­tenä ruotsinkieliset.

    Kun nyt mietitään tule­vien? itse­hallintoaluei­den tehtäviä, niin koulu­jen kieli­v­a­likoima sopisi hyvin aluei­den päätet­täväk­si. Eiväthän kieli­tarpeet maan eri osis­sa ole saman­laisia. Tehdään kuten Ahve­nan­maa, jos­sa suomen kieli ei ole pakol­lise­na. Kuitenkin, Ahve­nan­maal­la on suomenkielis­ten osu­us suurem­pi kuin ruotsinkielis­ten manner-Suomessa.

  141. tonyk: Viite? Mielestäni tuos­sa sar­jas­sa jokainen, eri­tyis­es­ti nämä päänäyt­telijät, Sofia Helin ja Thure Lind­hardt, käyt­tävät tässä sar­jas­sa nimeno­maan omaa kieltään kun keskustel­e­vat toisen­sa kanssa. Koko sar­jan idea­han perus­tuu siihen, että tan­skalaiset puhu­vat tan­skaa ja ruot­salaiset ruot­sia ja silti ne ymmärtävät toisiaan. 

    Itse asi­as­sa tuo lois­ta­va tv-sar­ja on melkein­pä yksi argu­ment­ti pakko­ruotsin puoles­ta.

    http://www.hs.fi/radiotelevisio/a1379564027572

  142. Lan­de­paukku: Kuu­lostaapi aika lennokkaal­ta speku­laa­ti­ol­ta – ja kokon­ais­ten ikälu­okkien koulut­ta­mi­nen tähän tarkoituk­seen tun­tuu tolkut­toma­l­ta. Ja kyl­lä, epäoikeudenmukaiselta. 

    En kir­joit­tanut että koko ikälu­okan pitäisi oppia ruot­sia vaan että ruotsin opiskelu ei saisi oll­la vapaae­htoista kaikil­la kouluasteilla. 

    Perusk­ouluis­sa kokon­aan suomenkieli­sis­sä kun­nis­sa ja ammat­tik­oulu­jen käden taito­ja kehitävil­lä lin­joil­la ei tarvit­sisi mielestäni opiskel­la ruot­sia jos ei halua. Mut­ta jos halu­aa sivistää itseään käymäl­lä lukio­ta tai yliopis­toa tai koulut­tau­tua palvelu­am­mat­ti­in jos­sa joudu­taan tekemisi­in ruotsinkielis­ten kanssa niin pitäisi ainakin perus­teet hallita.

    1. Perusk­ouluis­sa kokon­aan suomenkieli­sis­sä kun­nis­sa ja ammat­tik­oulu­jen käden taito­ja kehitävil­lä lin­joil­la ei tarvit­sisi mielestäni opiskel­la ruot­sia jos ei halua. Mut­ta jos halu­aa sivistää itseään käymäl­lä lukio­ta tai yliopis­toa tai koulut­tau­tua palvelu­am­mat­ti­in jos­sa joudu­taan tekemisi­in ruotsinkielis­ten kanssa niin pitäisi ainakin perus­teet hallita.

      Hyvä. Alat läh­estyä min­un alku­peräistä ehdo­tus­tani: Ruot­si pakol­lisek­si lukiossa.

  143. Sylt­ty:
    En ymmär­rä miten suomen­ruot­salainen kult­tuuri voi säi­lyä Suomes­sa sil­lä, että suo­ma­laisille nuo­rille yritetään opet­taa kieltä, jot­ka he eivät suos­tu oppimaan. 

    Pikem­minkin päin­vas­toin, tuol­la vas­ten­mielisen kie­len opet­tamisel­la saadaan yläasteikäiset suo­ras­taan vihaanaan suomen­ruot­salaisia. Kyl­lä itsel­läkin sanavaras­toon tuli­vat svedupet­teri ja hur­ri juurikin kun siinä vai­heessa, kun siir­ryt­ti­in yläas­teeelle ja piti alkaa käyt­tämään aikaa vas­ten­mielisen kie­len opiskeluun. 

    “Hur­rien vika, p***kele” ajat­telee moni nuori, eikä ole edes väärässä, kuten tästäkin säi­keestä huo­mataan. Ei suomes­sa luet­taisi ruot­sia, elleivät suomen­ruot­salaiset siitä pitäisi kiin­ni kynsin hampain.

    Tästä näkee selvästi että on jokin iso jääkiekko­tur­naus menossa!

  144. Jalankulk­i­ja:
    Tark­iste­taan fak­tat: “Eikö nyt voisi olet­taa, että näin fik­su ja koulutet­tu kansa kyl­lä ymmärtäisi, jos pakko­ruot­sille olisi sel­l­aiset perus­teet, että ne ylipäätään ovat ymmärrettävissä?”

    Tule­vaisu­u­den pudo­tus­pelis­sä men­estyvät vain riit­tävän ahk­er­at ja taita­vat, jot­ka vaivau­tu­vat opet­tele­maan run­saasti sel­l­aisia taito­ja, joi­ta muil­la on mah­dol­lisim­man vähän. Tähän sar­jaan kuu­luu esimerkik­si monipuo­li­nen kieli­taito, jol­la on tähänkin asti saanut työpaikan. 

    Niin­pä henkilöko­htais­es­ta (eli itsekkäästä) näkökul­mas­ta kat­sot­tuna kan­nat­taakin ajaa sel­l­aista hyvin laa­jaa valin­nan vapau­den lin­jaa, jol­la tämä “fik­su ja koulutet­tu kansa” pudot­taa itse itsen­sä osaa­mat­to­muu­den mon­tun poh­jalle ihan pelkästä mukavu­u­den­halus­ta ja laisku­ud­es­ta. Onpa­han sit­ten vähem­män porukkaa kil­paile­mas­sa vaa­tivista työpaikoista. 

    Kiitos vas­tauk­ses­ta, en vain oikein ymmärtänyt. Oli­si­vatko ruotsin sijaan sak­saa, ran­skaa, venäjää tai espan­jaa luke­neet laisko­ja pudokkaita?

  145. Pietilä Mat­ti:
    Toki Ruot­sis­sa sit­ten on pakko­ruot­si niille joiden äidinkieli on joku muu kuin ruot­si. Tämä taas johtuu siitä että maa on yksikielis­es­ti ruotsinkieli­nen ja kaikille halu­taan taa­ta men­estymisen mah­dol­lisu­udet maassa. 

    Tätä minä tarkoitin. Ruot­sis­sa ja Ahve­nan­maal­la on pakko­ruot­si, ei juuri mitään palvelua saa mil­lään muul­la kun ruotsin kielel­lä. Venäjäl­lä on pakkovenäjä tietenkin. Ei siel­lä suo­ma­laisia enää ammu­ta kadul­la mut­ta vielä 100 vuot­ta sit­ten Kar­jalan enem­mistö oli suomen tai kar­jalankielisiä. Nyt heitä on muu­ta­ma pros­ent­ti. Syy on pakkovenäläistämi­nen. Sama olisi tapah­tunut jos Suo­mi ei olisi koskaan itsenäistynyt Venäjästä. Siihen ver­rat­tuna yksi oppi­aine koulus­sa on pikku­jut­tu että koko kansa pako­tae­taan kaikissa viral­li­sis­sa yhteyk­sis­sä käyt­tämään vain enem­mistön kieltä.

    Pietilä Mat­ti:

    Ei ole suomenkielis­ten asia pitää ruotsin kieltä pystyssä jos ruotsinkieliset eivät siihen pysty. Palvelu­iden ylläpi­toon ruot­sik­si täl­lä ei ole mitään yhteyt­tä. Palve­lut menevät kysyn­nän mukaan. Ruotsinkielisiä palvelu­ja ei tule ylläpitää suomenkielisiä varten vaan ruotsinkielisiä varten. Koulut lop­pu­vat jos oppi­lai­ta ei ole. Näin se menee kaikkial­la. Jos ruotsinkielisiä oppi­lai­ta ei ole niin ei ruot­sikielistä koulua suomenkielisille järjestetä. 

    Suomen­ruot­salais­ten ennustet­ti­in vielä 60-luvul­la kuol­e­van sukupu­ut­toon joskus näinä aikoina mitä nyt elämme. Mut­ta vähen­e­m­i­nen pysähtyi 1970-luvun alus­sa kun ruot­sista tuli pakolli­nen koulu­aine. Sen takia ruotsinkieliset jot­ka ovat men­neet suomenkielisen kanssa naimisi­in ovat pytyneet kom­mu­nikoin­maan per­heen­sä sisäl­lä ruot­sik­si ja opet­ta­maan lap­sille sitä. Min­ul­la on omas­sa ikälu­okas­sani (60-luvul­la syn­tyneet ja van­hem­mat) mon­ta tut­tua joiden toinen van­hempi on ollut ruotsinkieli­nen mut­ta ruot­sia ei ole puhut­tu per­heen sisäl­lä ollenkaan kos­ka toinen van­hempi ei ole osanut sitä. Myöhem­min syn­tynei­den kohdal­la, kun molem­mat van­hem­mat ovat osa­neet ruot­sia, on voitu las­ten kanssa puhua sitä ja sitä kaut­ta ruotsinkielis­ten vähen­e­m­i­nen on saatu pysäytet­tyä. On jopa kas­vanut mut­ta pros­en­teis­sa osu­us on vähen­tynyt kuten myös suomenkielis­ten osu­us muual­ta muut­tavien siir­to­lais­ten osu­u­den kasvaessa.

    Itse toivoisin että tänne saataisin houkutel­tua siir­to­laisia muista Pohjo­is­maista enem­män, mut­ta kie­limuuri on estänyt hei­dän tuloaan. Monia arvel­lut­taa pär­jääkö Suomes­sa jos ei osaa Suomea kun­nol­la vaik­ka kaiken jär­jen mukaan pitäisi. Ne skan­d­i­naav­it jot­ka tun­nen ovat tulleet tänne pääasi­as­sa vain naimakaup­po­jen kaut­ta ja ain­oat paikat mis­sä ovat työl­listyneet ovat ruotsinkieli­nen media ja koulut. On jotenkin kum­maa että ruot­salaiset itse jot­ka ovat aiem­min olleet niin tärkeile­viä ovat viime vuosi­na kehdan­neet men­nä ihan Nor­jaankin töi­hin, jopa lat­ti­ata­son töitä tekemään. Nor­ja jopa hark­it­see vakavasti antaa ruotsin kielelle viral­lisen kie­len ase­man kun ruot­salaisia on sinne muut­tanut niin paljon! Oli­si­vat voineet jotkut ennem­min muut­taa tänne ja näyt­tää että tääl­läkin pystyy elämään ruot­sik­si jos­sa se on viralli­nen kieli jo ennestään. Mut­ta ilmeis­es­ti kukaan ei halua heitä tänne?

    1. R.Silfenberg,
      Semant­ti­nen kikkailu ei ole kovin hedelmäl­listä. Tässä kon­tek­stis­sa pakkouskon­nol­la tai pakko ruot­sil­la tarkoite­taan kyseisen aineen pakol­lista opiskelua. Se, että samal­la sanal­la voitaisi­in tarkoit­taa jotain muu­ta, ei ole kovin mie­lenki­in­toinen argumentti

  146. Jalankulk­i­ja: Ja mis­tä tämän kielinäyt­teen oli tarkoi­tus ker­toa? Suo­ma­lais­ten englan­nin kie­len tasostako?

    Siitäpä hyvinkin. Kun lukee ruot­sia, ei jää aikaa englan­nille. Pakko­ruot­si pois. NYT. Oppi­laaat lakkoon NYT.

  147. Tom­pe­lo:
    Todel­lako koh­ta ei edes riit­täisi lap­sia koului­hin? Sehän tarkoit­taa, että suomen­ruot­salaisu­us on sukupu­u­ton par­taal­la, että läh­es jokainen ruotsinkieli­nen muut­taisi pois tai vai­h­taisi kieltä … jos suomenkielisiä ei pakote­ta opiskele­maan ruotsia!!! 

    Lue vas­tauk­seni edel­lis­esäs viestis­sä. Toisaal­ta jotkut kak­skikieliset kun­nat ovat vaaras­sa yksikielistyä, Van­taa esimeskik­si, ja se tarkoit­taisi että ne pari ruosinkielistä koulua jot­ka siel­lä nyt enää toimi­vat lakkautet­taisi­in ihan vira­nomais­päätök­sel­lä kos­ka kun­nan ei olisi pakko ylläpitää niitä, vaik­ka oppi­lai­ta olisi.

    Tom­pe­lo:

    Venäjän kar­jalaiset ovat tosi­aan uhanalainen kansa tai heimo. Se johtuu pitkälti siitä, että poruk­ka on muut­tanut Suomeen parem­man elin­ta­son perässä. 

    Nyt pis­telet kyl­lä ihan omia. Tuol­laisia tulk­in­to­ja Venäjän vähem­mistö­jen his­to­ri­as­ta kehtaa­vat vain “Putinin trol­lit” kirjoittaa.
    Muut­tiko tänne yhtään ketään Venäjän Kar­jalas­ta 1920–91 muun kuin lasku­var­jon avul­la? Kyl­lä se vähen­e­m­i­nen johtuu iham muista syistä.

    Tom­pe­lo:
    Muut­toli­ike on todel­li­nen uhka suomen­ruot­salaisu­udellekin, kun elin­ta­so­ero Suomen ja Ruotsin välil­lä kas­vaa. Teikäläiset ovat aina muut­ta­neet Ruot­si­in enem­män kuin suomenkieliset. Se on pääsyy kie­len­vai­h­tamisen ohel­la sille, että osuutenne on tip­punut jostain liki 20% alle viiden. Pakko­ruot­si ei kuitenkaan muut­tamista estä pikem­min kiihdyt­tää, kos­ka se kas­vat­taa eripuraa. 

    Ruotsin ja Suomen elin­ta­sois­sa ei ole enää niin suur­ta eroa että se ajaisi suomen­ruot­salaisia Ruot­si­in, ainakaan pääkaupunkiseudulta. 

    Kie­len­vai­h­t­a­mi­nen 1920–60 luvul­la joh­tui pitäkälti siitä että per­heis­sä jois­sa oli men­ty naimisi­in kieli­ra­jan yli, ja jos oli vain kansak­oulu­taus­ta, puhut­ti­in vain suomea. Ja tämä joh­tui siitä että toinen puolisoista ei todel­lakaan osanut muu­ta kuin suomea ja sik­si lapsetkin pakotet­ti­in suomenkielisik­si. Myös vähän luokkatais­telua oli ilmas­sa, työläispi­ireis­sä karsasteti­in ruotsinkielisiä.

    Tom­pe­lo:

    Mut­ta, mut­ta … eipä näytä Suomenkaan tule­vaisu­us hääp­pöiseltä EU:ssa, joka vielä muut­tuuli­it­to­val­tion suun­taan. Suo­ma­laisethan ovat vielä selvästi pienem­pi vähem­mistö EU:ssa kuin suomen­ruot­salaiset Suomessa. 

    Luuletko, että suomen opiskelun voisi saa­da pakol­lisek­si koko EU:ssa? Onhan kai suo­ma­laisu­us pelastet­ta­va hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Ja pakol­liset kieliopin­nothan sen tekevät.
    Eikö vain? 

    Ei EU:sta mitään liit­to­val­tio­ta tule vaan EU voi yhtä hyvin hajo­ta maanti­eteel­lisi­in ja kult­turel­lisi­in ja kielel­lisi­in blokkei­hin: Välimeren­maat lati­nalaisek­si blokik­si, itä-Euroop­pa slaav­i­laisek­si blokik­si, Brit­tein Saaret omak­si porukak­seen, Sak­san ja hol­lan­ninkeiliset alueet omak­si, jne. Suomel­la on sen jäl­keen mah­dol­lisu­us kuu­lua vain joko skan­di­naviseen tai slaav­i­laiseen blokkiin.

    1. Van­taa esimeskik­si, ja se tarkoit­taisi että ne pari ruosinkielistä koulua jot­ka siel­lä nyt enää toimi­vat lakkautet­taisi­in ihan vira­nomais­päätök­sel­lä kos­ka kun­nan ei olisi pakko ylläpitää niitä, vaik­ka oppi­lai­ta olisi.

      Elä nyt viit­si. Pääkaupunkisedul­la asuu miljoona ihmistä. Kyl­lä niistä saa yhden koulu­olkan pystyyb­n­vielä vuon­na jopa 2040.Kuntarajat eivät ole esteenä

  148. R Sil­fer­berg uno­htaa, että kaikkia suo­ma­laisia velvoit­ta­va ruotsin opiskelu tuli vas­ta v 1970.

    Sitä ennen vain mur­to-osa suo­ma­lai­sista opiske­li ruot­sia, kos­ka suurin osa kävi vain kansak­oulun, jos­sa ei opiskel­tu vierai­ta kieliä.

    Ennen vuot­ta 1970 ruotsinkieliset eivät pelän­neet, että ruot­si häviäisi Suomes­ta, kos­ka kaik­ki suo­ma­laiset eivät opiskelleet ruotsia.

    Myöskään nyt ei ole aihet­ta pelkoon, kos­ka mon­et nuoret val­it­si­si­vat vapaaval­in­taisen ruotsin opiskelun, kun muut keskit­ty­i­sivät mui­hin tärkeisi­in opintoihin.
    Muu­tos hyödyt­täisi molem­pia osapuolia.

  149. Nyt on etsit­ty Vihrei­den Ruot­sis­sa opiskel­lut ja suju­vasti ruot­sia puhu­va vara­puheen­jo­hta­ja HBL:n haastateltavaksi.

    “Ett par kurs­er sven­s­ka bidrar inte till prob­lemet”, sanoo lehtiku­vas­sa sulois­es­ti hymy­ilevä nuori poli­itikko. Muu­ta­ma kurssi? Totu­ushan on, että ruot­sia on alak­oulus­ta yliopis­toon. Yläk­oulun, lukion ja korkeak­oulun aikana ruot­sia lue­taan suun­nilleen yhtä paljon kuin englantia!

    Hän kuulem­ma halu­aa säi­lyt­tää ruotsin pakol­lise­na ja kuun­nel­la vain sel­l­ais­ten kehi­tysideoita, jot­ka eivät vaa­di pakon pois­tamista — hon gär­na lyssnar till alla goda argu­ment från dem som befinner sig mel­lan ytterligheter­na. Ruotsin ope­tus­ta pitäisi kuulem­ma kehit­tää tun­tu­maan vähem­män pakol­ta, sven­skun­dervis­nin­gen bor­de utveck­las så att den inte skulle kän­nas som ett tvång — niin kuin sitä ei olisi kehitet­ty viimeiset neljäkym­men­tä vuot­ta. Koko sen ajan on ollut menos­sa han­kkei­ta, joiden on pitänyt muut­taa ruotsin oppimi­nen ilok­si ja hyödyksi.

    Odot­taisin tuon tason poli­itikon nöyrästi kysyvän äänestäjiltään: Mik­si te ette halua lap­sil­lenne pakol­lista ruot­sia alak­oulus­ta yliopis­toon? Ja sit­ten pitäisi kuunnella.

    Jolleivät päät­täjät halua kuun­nel­la fik­su­ja ja ajatuk­sel­la argu­men­toivia kansalaisia, mitä väliä on millään?

  150. Ruotsinkieli­sistä huutelem­i­nen on Itä-Suomes­sa täl­lä het­kel­lä ihan samal­la tasol­la, mitä oli syr­jäkylien rasistien huutelu 1990 luvul­la. Kohde puuttuu. 

    Tänä päivänä syr­jäkylille on jo tul­lut turkki­lainen kebabin pais­ta­ja, gaboni­lainen siivoo­ja, viro­lainen kirvesmies, soma­li bus­sikus­ki, venäläi­nen lääkäri jne. Aamul­la pos­timies vas­taa suju­vasti “Mzuri sana” hyvän huome­nen toiv­ot­tamiseen. Rasis­mi ulko­maalaisia kohtaan lakkasi tähän.

    Hur­re­ja kohtaan viha edelleen on ja pysyy. Kukaan ei ole koskaan tavan­nut hur­ria. Tiede­tään vain, että se varas­taa mei­dän verora­hat, sille jär­jestetään enem­män koulu­paikko­ja ja sitä suosi­taan kaikessa opetuk­ses­sa. Jos halu­at minkä tahansa viran, niin pitää opiskel­la kieli, jota on opetet­tu ain­oas­taan ran­nikol­la ja län­si-suomes­sa. Itä-Suomes­sa ruotsin tun­nit opet­ti­vat lähin­nä sen, että ilman koeputk­i­hedelmöi­tys­tä ei olisi ruot­salaisia, kun ne on kaik­ki homoja. 

    Suomen aka­teemis­ten kul­jet­ta­mi­nen opiske­li­javai­h­toon ei tätä ongel­maa ratkaise. Mei­dän pitäisi tuo­da niitä suomen­ruot­salaisia vai­h­to oppi­laik­si ympäri suomen, jot­ta ihmiset ymmärtäi­sivät, että ruot­sia puhu­va suo­ma­lainen on ihmi­nen siinä, mis­sä muutkin. Kyseessä ei ole sairas pas­ka, jon­ka hakkaamis­es­ta saa mitalin.

    Perusk­oulu ja lukio on nimit­täin tosi­asial­lis­es­ti opet­tanut Itä-Suomen miehelle, että ruotsinkielisen hakkaami­nen ei ole ollenkaan huono asia ja se itseasi­as­sa on jokaisen kun­non suo­ma­laisen velvol­lisu­us isän­maa­ta kohtaan toimia näin. 

    Se on oikeas­t­aan aika erikoista, miten nuore­na ime­tyt opit pysyvät ihmisessä. Min­ul­lakin on sukua ruot­sis­sa ja suvus­sa on muutenkin suomen­ruot­salaisia. Silti, jos esim. radios­ta sat­tuu kuu­lumaan ruotsin kieltä, niin sitä on ehdol­lis­tet­tu kuin pavlovin koira. Vaik­ka tietoa on tul­lut, niin jokin syvälle juur­rutet­tu asenne on jäänyt.

  151. Elinkei­noelämän keskus­li­iton tieto­jen mukaan vuon­na 2014 oli­vat tärkeim­mät vien­ti­maamme Sak­sa (12%), Ruot­si (11.1%) ja Venäjä (8.3%). Vuo­den 2015 osalta ei tai­da tieto­ja vielä olla saatavil­la, mut­ta ne oli­si­vat toki kiinnostavia.

    Mihin mai­hin mei­dän on hel­poin­ta kas­vat­taa vien­tiämme, kenen kanssa kas­vat­taa kaup­paamme? Sitäkin kan­nat­taa ehkä miet­tiä, kun kie­limuureista keskustellaan. 

    On ehkä myös hyvä arvioi­da, mitä kieliä on mah­dol­lista opiskel­la ja (ehkä hel­poin­ta) omak­si ja muiden hyödyk­si oppia. 

    Ohes­sa muu­ta­ma kielivaihtoehto:

    Pienet kielet, lähipiiristä:
    — suomi
    — ruotsi
    — norja
    — tanska
    — saame
    — viro
    — unkari
    — hollanti

    Isom­mat, enem­män puhutut kielet:
    — kiina
    — hindi
    — englanti
    — saksa
    — ranska
    — espanja
    — venäjä
    — arabia
    — japani
    — portugali

    Mil­lä kielil­lä (ja miss mais­sa) on eniten poten­ti­aalia palveluelinkeino­jemme ja ‑vien­timme kas­vat­tamisek­si, ilman että kon­sep­tit heti kopi­oidaan ja myy­dään meitä halvemmalla?

  152. Onko muuten asia niin, että Suomen (äidinkieleltään) saa­menkieliset joutu­vat lähtemään maail­mankielien opiskelu­un kol­men kie­len taka­matkalta. Pitää opiskel­la saa­men lisäk­si suo­mi ja ruot­si pakollisena?

  153. Han­nu Koho:

    “Voisitko ehkä esit­tää jonkun hyö­dyn pohjo­is­maiseen valin­nan­va­pau­teen ver­rat­tuna (vrt. Tan­s­ka – Ruot­si – Norja)?
    Ja voisitko esit­tää nuo “pätevät perus­teet” nykyiselle poli­it­tiselle ruot­sille?”, kysyi Han­nu Koho.

    Koho esit­ti esit­ti min­ulle suo­ran kysymyk­sen, johon olisi kai kohtelias­ta vas­ta. En vain oikein ymmär­rä kysymys­tä. Mitä on “nykyi­nen poli­it­ti­nen ruotsi”?

    Pätevil­lä perusteil­la viit­tasin siis his­to­ri­al­lisi­in syi­hin, joiden takia nykyi­nen kielipoli­ti­ik­ka “pakko­ruot­sei­neen” on syn­tynyt. Niitä ei aina nykyaikana muis­te­ta. Ne liit­tyvät his­to­ri­amme kielikysymyk­seen suomen ja ruotsin kie­len suhteista maas­samme. Vähem­mistökie­len ase­ma, toisen koti­maisen kie­len merk­i­tys maamme yht­enäisyy­delle, ruotsin ase­ma Suomen avautues­sa kult­tuuris­es­ti ja kau­pal­lis­es­ti kohti muu­ta maail­maa — kaik­ki tämä oli aikoinaan merkittävää.

    Mut­ta kuten kir­joitin, tilanne on monil­ta osin muut­tunut ja sik­si tätäkin asi­aa on syytä harki­ta uudelleen. En silti ymmär­rä ollenkaan sitä yksisilmäistä kiihkeyt­tä, joil­la jotkut “pakko­ruotsin” vas­tus­ta­jat asi­aansa ajavat.

  154. Osmo:
    Tämä ongel­ma kos­kee jok­seenkin kaikkia kulu­tus­tavaroi­ta. Niitä ei osa­ta viimeis­tel­lä käyttäjäystävällisiksi. 

    Oikeam­min: ei ymmär­retä että käyt­täjäys­täväl­lisyys ei ole mitään pääl­leli­imat­tua “viimeis­te­lyä”, vaan aivan olen­nainen osa tuot­teen tai palvelun kokon­aisu­ut­ta. Ken­ties olen­naisin yksit­täi­nen osa. Usein myös niin erot­tam­a­ton, että on virhe edes puhua “osas­ta”, vaik­ka tässä niin teinkin.

    Ja laa­jem­min: suo­ma­laises­sa tra­di­tios­sa halut­tavu­us on nähty triv­i­aali­na seikkana ja sen huomioiminen/maksimointi suo­ras­taan vahin­gol­lise­na, tai jopa jol­lakin tavoin syn­tisenä. Kuitenkin juuri tämä asia on se, joka maail­maa viime kädessä pyörit­tää. Esimerkke­jä keksi­nee var­masti jokainen, kos­ka niitä löytää kaik­il­ta elämänalueilta.

  155. PeeKoo: On hyvä, että pidät tätäkin asi­aa esil­lä aina sil­loin täl­löin. Eihän ruotsinkie­len pakol­lisu­u­den pois­t­a­mi­nen ota keneltäkään mitään pois. Päin­vas­toin, antaa lisämah­dol­lisuuk­sia. Mitä pikem­min vapaae­htoisu­u­teen päästään, sitä parem­pi. Siir­tymäkausi on joka tapauk­ses­sa pitkä.

    Kyl­lä melkein kaik­ki muu­tok­set ovat joltain poiskin. Ruotsin kie­len pakol­lisu­us on etu esimerkik­si ruotsinkie­len opet­ta­jille, jot­ka ovat kulut­ta­neet elämästään 5–6 vuot­ta opet­ta­jak­si opiskelu­un, ja joista mon­es­ta tulisi työtön, jos ruotsin pakol­lisu­us lakkaisi. Asi­aa han­kaloit­taa se, että näil­lä on yleen­sä toise­na opetet­ta­vana oppi­aineena joko englan­nin tai sak­san kieli, joi­hin ei het­kessä avaudu niin mon­taa työ­paikkaa, että use­ampi tuhat nyky­istä ruotsin kie­len opet­ta­jaa niihin työllistyisi.

    On ruotsin kie­len pakol­lisu­us etu myös esim. Åbo Akade­mille ja Han­ke­nille, sekä monille muille ruotsinkielisille oppi­laitok­sille, joi­hin hakeu­tuu jonkin myös sel­l­aisia opiske­li­joi­ta, jot­ka eivät ruotsin ollessa vapaae­htoista olisi koskaan ruotsin kieltä opiskelleet. Lisäk­si se on etu Ruotsin työ­markki­noille, joille osan ruot­sia opiskelleista on helpom­pi ruot­sia opiskel­tuaan hakeu­tua kuin mon­een muuhun maahan.

  156. tark­iste­taan fak­tat:
    Mitä pakko­ruotsin kan­nat­ta­jat pelkäävät tapah­tu­van, jos pakos­ta luovutaa?

    Olisiko niinkään huono vai­h­toe­hto se, että ammat­tik­oul­u­lainen voisi keskit­tyä kieliopin­nois­saan vain vahvis­ta­maan englantia?

    Mitä hait­to­ja olisi sil­lä, että luki­o­lainen olisi lukenut vain englan­tia ja sak­saa tai vaik­ka englan­tia ja espanjaa?

    Mitä te pakon puolta­jat pelkäätte?

    Ilmeis­es­ti sitä, että suomenkielis­ten per­hei­den lapset saisi­vat tilaisu­u­den opetel­la use­ampia oikeasti hyödyl­lisiä val­takieliä, kun ruotsinkielis­ten lapset jou­tu­isi­vat edelleen opet­tele­maan kak­si pikkukieltä (suomen ja ruotsin). 

    Tämä on ilkeämielisyy­destään huoli­mat­ta ain­oa edes joten kuten järkiperäi­nen perustelu pakko­ruot­sille, jon­ka itse olen kuul­lut. Tämä tas­apäistämis­tavoite kun tosi­aan on mah­dol­lista saavut­taa pakko­ruotsin avul­la. Mitään noista usein luetel­luista tavoit­teista puolestaan ei ole, ja sen ymmärtää vähä-älyisem­pikin pienen pohdin­nan jälkeen.

    Onko siis tosi­aan niin, että pakko­ruotsin todel­li­nen syy on ihan vain siinä, että ei halu­ta suomenkielis­ten saa­van men­estymisen kannal­ta olen­nai­sis­sa taidois­sa etu­lyön­ti­ase­maa ruotsinkielisi­in näh­den? Ram­paute­taan kaikkien osaamista tas­a­puolis­es­ti, onhan toki tärkeäm­pää nokitel­la tääl­lä pienen maan rajo­jen sisäl­lä itselle vier­aak­si koet­tua etu­ryh­mää vas­taan kuin pyrk­iä lisäämään kansan­taloutemme kil­pailukykyä mui­ta kansan­talouk­sia vas­taan? [/sarkasmi]

  157. Osmo Soin­in­vaara:
    Semant­ti­nen kikkailu ei ole kovin hedelmäl­listä. Tässä kon­tek­stis­sa pakkouskon­nol­la tai pakko ruot­sil­la tarkoite­taan kyseisen aineen pakol­lista opiskelua. Se, että samal­la sanal­la voitaisi­in tarkoit­taa jotain muu­ta, ei ole kovin mie­lenki­in­toinen argumentti

    Suomen kielipoli­it­tises­sa keskustelus­sa “pakko-” sanan käyt­tö ruotsin kie­len yhtey­dessä loukkaa suomen­ruot­salaisia joista suurin osa lukee suomea kouluis­sa vapaae­htois­es­ti jo 3. luokalta läh­tien vaik­ka mis­sään vai­heessa ope­tus­ta se ei ole valin­nainen muiden kiel­ten kanssa. 

    Maail­man­laa­juisess­sa ter­mi­nolo­gias­sa ymmär­retään kieli­pakkona sitä että kaik­ki joutu­vat vira­nomais­ten kanssa käyt­tämään vain yhtä kieltä jota vira­nomaiset määräävät eivätkä muunkieliset saa ope­tus­ta oma­l­la äidinkielel­lään. Man­ner-Suomes­ta kato­si­vat viimeiset pakko­ruotsin rippeet 1920-luvul­la kun suomen kieli hyväksyt­ti­in Helsin­gin (siihen aikaan Suomen ain­oan) yliopis­ton opetuskieleksi. 

    Kirkko ja uskon­nol­liset piir­it ärähtäi­sivät var­masti jos alet­taisi­in poli­it­tises­sa keskustelus­sa vakavasti vaa­tia “pakkouskon­nos­ta” luop­umista niiltä jot­ka on kastet­tu seu­rakun­nan tai uskon­nol­lisen yhteisön jäsenek­si ja alle 18-vuotiaita.

  158. Itä-Suomen ääni:
    Hur­re­ja kohtaan viha edelleen on ja pysyy. Kukaan ei ole koskaan tavan­nut hurria.
    .….….…
    Mei­dän pitäisi tuo­da niitä suomen­ruot­salaisia vai­h­to oppi­laik­si ympäri suomen, jot­ta ihmiset ymmärtäi­sivät, että ruot­sia puhu­va suo­ma­lainen on ihmi­nen siinä, mis­sä muutkin. Kyseessä ei ole sairas pas­ka, jon­ka hakkaamis­es­ta saa mitalin.

    Perusk­oulu ja lukio on nimit­täin tosi­asial­lis­es­ti opet­tanut Itä-Suomen miehelle, että ruotsinkielisen hakkaami­nen ei ole ollenkaan huono asia ja se itseasi­as­sa on jokaisen kun­non suo­ma­laisen velvol­lisu­us isän­maa­ta kohtaan toimia näin. 

    Kum­ma jut­tu että kun minä opiske­lin eräässä itä-suo­ma­laises­sa yliopis­tossa ain­oana ruotsinkielisenä, ja oleske­lin paikkakun­nal­la yhtä­jak­sois­es­ti 5 vuot­ta tutustuen paikallisi­in ihmisi­in, niin kukaan ei tul­lut hais­tat­tele­maan. Tämä tapah­tui tosin n 30 vuot­ta sit­ten mut­ta silti ne nuoret ihmiset, sekä mies- että nais­puoliset, joiden kanssa olin tekemi­sis­sä oli­vat opetelleet koulu­ruotsin­sa, jotkut osasi­vat sitä oikein hyvin, jotkut vähän huonom­min. Osaa ärsyt­ti virkamis­ruotsin kurssi mut­ta he suorit­ti­vat sen kumminkin.

  159. Osmo Soin­in­vaara: Elä nyt viit­si. Pääkaupunkisedul­la asuu miljoona ihmistä. Kyl­lä niistä saa yhden koulu­olkan pystyyb­n­vielä vuon­na jopa 2040.Kuntarajat eivät ole esteenä 

    Itse Van­taal­la asuneena totesin jo 10 vuot­ta sit­ten että jos Van­taa­ta ei liitetä (pakol­la) Helsinki­in niin sen kak­sikielisyy­delle voi sanoa adjö. Viimeinen Helsinki­in tai Espooseen muut­tanut sam­mut­taa valon.

  160. Allekir­joi­tan muuten Ralfin väit­teen siitä, että pieni kielialue on etu, ei haitta.

    Se, että vierai­ta kieliä on PAKKO opiskel­la voidak­seen men­estyä maansa ulkop­uolel­la (tai edes omas­sa maas­saan kan­sain­väli­sis­sä yhteyk­sis­sä), pakot­taa myös käsit­teel­lisen ajat­telun kehit­tämiseen korkeam­malle tasolle. Ja eri­tyis­es­ti suo­ma­laisil­la, jot­ka joutu­vat käsit­teel­listämään mon­imutkaisia asioi­ta sekä uralilaisel­la että indoeu­roop­palaisel­la kielel­lä, mikä kieli tuo jälkim­mäi­nen minäkin his­to­ri­an het­kenä sit­ten onkin, on väk­isinkin olta­va parem­pi ymmär­rys itse substanssista.

    Vaikkakin ns. vah­va ver­sio Sapir-Whorf ‑hypo­teesista on melkoisen suurel­la var­muudel­la väärä (kieli ei toi­mi vanki­lana, jon­ka ulkop­uolelle ajat­telu ei voisi mur­tau­tua), jonkin­lainen heikom­pi ver­sio siitä on läh­es itsestäänselvyys.

    Englan­tia äidinkie­lenään puhu­vat, englan­ninkielisessä ympäristössä asu­vat ovat tässä täl­lä het­kel­lä altavas­taa­ji­na. Heil­lä ei ole mitään tarvet­ta edes yrit­tää käsit­teel­listää vaikei­ta asioi­ta muil­la kuin oma­l­la äidinkielellään.

    Täl­lä ei kyl­lä ole enää juuri mitään tekemistä pakko­ruotsin oikeu­tuk­sen tai olete­tun haitallisu­u­den kanssa.

  161. Yksi vai­h­toe­hto voisi olla myös kotik­oulu. Nykymenetelmil­lä kotik­oulus­sa saisi samat mate­ri­aalit kuin koulus­sa, mut­ta ei tarvit­sisi olla ruotsin tun­neil­la. Kotik­oulumah­dol­lisu­ut­ta pitäisi ehdot­tomasti ajaa eteenpäin.

  162. heinonen:

    Ennen vuot­ta 1970 ruotsinkieliset eivät pelän­neet, että ruot­si häviäisi Suomes­ta, kos­ka kaik­ki suo­ma­laiset eivät opiskelleet ruotsia. 

    TÄmän keskustelun ongel­ma on se että 100 suomenkielistä ovat tietäv­inään parem­min ruotsinkielis­ten asi­at kuin yksi ruotsinkieli­nen. Onko joku ruotsinkieli­nen joka on elänyt ennen 1970-lukua vahvis­tanut sin­ulle että eivät sil­loin pelän­neet ruotsin kie­len ase­man puoles­ta? Esim min­un isäni sanoi kun olin koulupoi­ka että ruotsin kieli tulee katoa­maan Suomes­ta. Mon­et koulu­ni opet­ta­jatkin vahvis­ti­vat saman, että ain­oa keino ehkäistä se on yrit­tää han­kkia ruotsinkieli­nen puoliso ja han­kkia mah­dol­lisim­man mon­ta lasta. 

    heinonen:
    Myöskään nyt ei ole aihet­ta pelkoon, kos­ka mon­et nuoret val­it­si­si­vat vapaaval­in­taisen ruotsin opiskelun, kun muut keskit­ty­i­sivät mui­hin tärkeisi­in opintoihin.
    Muu­tos hyödyt­täisi molem­pia osapuolia. 

    Jos se muu­ut­tuisi kaikissa koulu­asteis­sa vapaae­htoisek­si niin ei kestäisi kauan ennenkuin mah­dol­lisu­us opiskel­la sitä lop­puisi useim­mis­sa Suomen kouluis­sa Ker­aval­ta Utsjoelle.

    1. Min­un on kovin vaikea uskoa, että ruot­si olisi oppi­aineena niin epä­su­osit­tu, ettei sitä val­it­sisi vapaae­htois­es­ti kukaan — tai edes niin moni, että hei­dän määrän­sä riit­tää ruotsinkielisi­in palveluihin.Kannattaa myös muis­taa, että ennen perusk­oulua ruot­sia opiske­li­v­at vain oppik­oulu­un meni­jät. Ainakaan tuol­loin ei siis tarvit­ti sadan pros­entin peit­toa palvelu­jen takaamiseksi.

  163. Kun tätä ruotsinkielis­ten puhet­ta kuun­telee, niin oikeataan toivoo Suomen rom­ah­tamista ja hyv­in­voin­ti­val­tion tuhoa. Jos talouskri­isi on keino vapaut­taa suo­ma­laiset, niin antaa tul­la vain. Suomes­ta Kreikka!

  164. tonyk: Viite? Mielestäni tuos­sa sar­jas­sa jokainen, eri­tyis­es­ti nämä päänäyt­telijät, Sofia Helin ja Thure Lind­hardt, käyt­tävät tässä sar­jas­sa nimeno­maan omaa kieltään kun keskustel­e­vat toisen­sa kanssa. Koko sar­jan idea­han perus­tuu siihen, että tan­skalaiset puhu­vat tan­skaa ja ruot­salaiset ruot­sia ja silti ne ymmärtävät toisiaan. 

    Itse asi­as­sa tuo lois­ta­va tv-sar­ja on melkein­pä yksi argu­ment­ti pakko­ruotsin puoles­ta.

    Eivät ne kuitenkaan tai­da ymmärtää: http://www.hs.fi/radiotelevisio/a1379564027572 vaan teesken­televät ymmärtävän­sä. Tai siis näyttelevät.

  165. On tämä kyl­lä pas­ka val­tio. Nuoret nol­la­pal­ka­lla pakkoin­tis­sä ja opiske­li­jat pakote­taan opiskele­maan kiusaamis­tarkoituk­ses­sa hyödytön­tä kieltä. Suo­mi on rom­ah­dutet­ta­va ja raken­net­ta­va uudelleen.

  166. heinonen:
    R Sil­fer­berg uno­htaa, että kaikkia suo­ma­laisia velvoit­ta­va ruotsin opiskelu tuli vas­ta v 1970.

    Sitä ennen vain mur­to-osa suo­ma­lai­sista opiske­li ruot­sia, kos­ka suurin osa kävi vain kansak­oulun, jos­sa ei opiskel­tu vierai­ta kieliä.

    Ennen vuot­ta 1970 ruotsinkieliset eivät pelän­neet, että ruot­si häviäisi Suomes­ta, kos­ka kaik­ki suo­ma­laiset eivät opiskelleet ruotsia.

    Myöskään nyt ei ole aihet­ta pelkoon, kos­ka mon­et nuoret val­it­si­si­vat vapaaval­in­taisen ruotsin opiskelun, kun muut keskit­ty­i­sivät mui­hin tärkeisi­in opintoihin.
    Muu­tos hyödyt­täisi molem­pia osapuolia.

    Tähän sel­l­ainen muis­te­lo, että täysin suomenkielisel­lä paikkakun­nal­la oppik­oulus­sa jaet­ti­in stipen­de­jä oppi­laille, joiden opet­ta­jat kat­soi­vat kunakin vuon­na oppi­neen parhait­en kieltä. Jostain kum­man syys­tä stipendin sai­vat joka vuosi samat oppi­laat. Oppi­laat, joille oli yhteistä toisen van­hem­man vierask­ielisyys. Eli nämä parhaat oli­vat kak­sikielisiä. Jotenkin tuli aina mieleen, että mik­si paras kieliopin­nois­saan men­estynyt yksikieli­nen oppi­las ei saanut stipendiä. Stipen­di, yleen­sä 100 tai 50 markkaa ei ollut kovin pieni sum­ma 70-luvulla.

  167. Pitääpä kyl­lä ero­ta reservistä lähi­aikoina protestiksi.

  168. Osmo Soin­in­vaara: Hyvä. Alat läh­estyä min­un alku­peräistä ehdo­tus­tani: Ruot­si pakol­lisek­si lukiossa.

    Ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta jät­tää ruot­sia pakol­lisek­si lukiossa. 

    Pakko­ruotsin pienikin purkami­nen johtaa kyl­lä sen täy­del­liseen pois­tamiseen, sil­lä pakko­ruot­si voi ylipäätään jatkua vain sil­loin, kun sitä ei voi mitenkään kiertää tai lais­taa. Täl­löin ihmiset alis­tu­vat siihen ja pudokkaat vain vahvis­ta­vat muit­ten ymmär­rystä siitä, että tästä on vain pakko selvitä tai ei ikinä saa papere­i­ta käteensä.

    Jos perusk­oulun ruotsin pakol­lisu­ud­es­ta luovut­taisi­in mut­ta lukios­sa ja korkeak­ouluis­sa pakko­ruot­si jatkaisi, tämä tarkoit­taisi, että kaikkien, jot­ka eivät jätä opin­to­jaan ammat­tik­oulu­tutk­in­toon, täy­tyy opiskel­la mit­tavasti ruot­sia. Ruotsin kielestä tulisi siis se oppi­aine, joka erot­taisi ns. koulut­ta­mat­tomat ja ns. koulutetut. 

    Kun nytkin useil­la aloil­la opiske­li­joil­la on ongelmia saa­da virkaruot­si suoritet­tua, jatkos­sa ruot­sista tulisi yhä use­am­man kom­pas­tuskivi ja se veisi jopa nyky­istä enem­män aikaa ja voimia ammat­ti­taidon kannal­ta tarpeel­lisim­mil­ta opinnoilta.

    Ne, jot­ka tuli­si­vat korkeak­oulu­opin­toi­hin ammat­tik­oulu­väylää (ja heitä on nyky­isin paljon), jou­tu­isi­vat siis korkeak­oulus­sa aloit­ta­maan ruotsin nol­las­ta ja nos­ta­maan sen virkaruotsin vaa­timuk­si­in. Heil­lä on har­voin nimeno­maan kielilah­jakku­ut­ta eli tästä tulisi raskas savotta.

    Ne, jot­ka tuli­si­vat lukior­e­it­tiä eivätkä olisi luke­neet ruot­sia perusk­oulus­sa vaan vaikka­pa venäjää, jou­tu­isi­vat jatkos­sa joko luke­maan kolmea vieras­ta kieltä (tosi raskas paket­ti, eri­tyis­es­ti matemaat­tis­es­ti suun­tau­tuneille) tai sit­ten perusk­oulus­sa aloitet­tu kieli olisi lopetet­ta­va ja vai­hdet­ta­va se ruotsiin.

    Mikä olisi oleelli­nen paran­nus tässä kuvios­sa? Amik­sen kävi­jöi­den kielivapaus?

    Miten huomioidaan maa­han­muut­ta­jien kielel­liset haas­teet? Miten taataan eri­ty­isop­pi­laille mah­dol­lisu­us ede­tä omien vahvuuk­sien­sa puit­teis­sa niin lukioon kuin ammat­tik­oulu­un? Jos heille myön­netään virkaruot­sista vapau­tus (mihin jo nyt olisi pykälien mukaan oikeus, mut­ta tätä ei juurikaan tehdä), syn­ty­isi nopeasti kap­ina, sil­lä pakko­ruot­si koet­taisi­in niin suure­na ran­gais­tuk­se­na ja hait­tana muille.

    Lukioruot­si ei voi jatkaa, ei liioin virkaruotsi.

  169. Sakke: Mil­lä kielil­lä (ja miss mais­sa) on eniten poten­ti­aalia palveluelinkeino­jemme ja ‑vien­timme kasvattamiseks

    Meil­lähän on jo valmi­ik­si paljon äidinkie­lenään ruot­sia, venäjää, viroa sekä Lähi-Idän kieliä osaavia Jonkin ver­ran myös mui­ta kieliä kuten kiinaa, viet­namia ja espan­jaa puhu­via. Lisäk­si suomenkielis­ten omista joukoista tulee sak­san ja ran­skan osaa­jia — ja toki ruotsinkin.

    Hyödyl­lis­in­tä olisi kai yrit­tää jotenkin saadakir­joa vielä huo­mat­tavasti laa­jem­mak­si. Pienet fir­mat usein muut­ta­vat strate­giaansa sen mukaan, mil­laisia tyyppe­jä saa­vat palkat­tua. Por­tu­galia taita­va hyvä tyyp­pi voi saa­da kiin­nos­tuk­sen suun­tau­tu­maan Brasil­i­aan. Rahat vain eivät tai­da riitä kiel­ten kir­jon laa­jen­tamiseen — ainakaan niin kauan kun pakko­ruot­si syö val­taosan resursseista.

  170. ij:
    Onko muuten asia niin, että Suomen (äidinkieleltään) saa­menkieliset joutu­vat lähtemään maail­mankielien opiskelu­un kol­men kie­len taka­matkalta. Pitää opiskel­la saa­men lisäk­si suo­mi ja ruot­si pakollisena?

    Sama tilanne on kaikil­la maa­han­muut­ta­jan­uo­ril­la. Jos he aiko­vat työl­listyä julkisen sek­torin virkoi­hin, esim pääkaupunkiseudul­la lähi­hoita­jik­si, heiltä vaa­di­taan suomen ja ruotsin taitoa ja lisäk­si yleen­sä myös englan­nin opiskelua. Se on iso vaa­timus, kun mon­esti heil­lä on jopa oman äidinkie­len tai­dos­sa puutteita.

    Kuitenkin arkises­sa työssään he eivät juurikaan kohtaa ruotsinkielisiä, vaan paljon use­am­min monia eri vierai­ta kieliä puhu­via asiakkaita.

    Täl­lä het­kel­lä kipeästi tarvi­taan poli­ise­ja, lakimiehiä, lääkäre­itä, hoita­jia jne joil­la olisi kun­nolli­nen suo­mi-ara­bia kak­sikielisyys ja englan­nin taito.

  171. pakko­ruotsin lakkaut­tamista kan­nat­ta­va taviskansalainen:
    Toivo­mus Soininvaaralle:

    Tämän hienon ja paljon keskustelua herät­täneen kir­joituk­sen jäl­keen olisi toiv­ot­tavaa saa­da jatkokir­joi­tus, jos­sa käsiteltäisi­in Ahve­nan­maan pakko­suomen poistoa.
    Miten ja mil­lä perustein Ahve­nan­maa poisti pakko­suomen kouluis­taan? Eikö samoin perustein voitaisi pois­taa pakko­ruot­si Man­ner-Suomen kouluista?

    Muis­te­taan vielä että Ahve­nan­maa poisti pakko­suomen lukioista, perusk­oulus­sa sitä ei siel­lä koskaan ollutkaan.

  172. Hyvä tuo­da tätä esi­in, ehkä jär­ki vielä voit­taa tun­teen tässäkin asi­as­sa. Olen täysin samaa mieltä Osmon kanssa. Olen ollut kan­sain­välis­ten yhtiöi­den johtote­htävis­sä Suomes­sa, Ran­skas­sa, Usas­sa ja johtanut euroopan­laa­juisia organ­isaa­tioi­ta. Totea­mus on aivan oikea- Suo­mi menet­tää kil­pailukykyvyssä kiel­tenos­alta nykyjärkestelmäl­lä. Eihän ruotsinkielestä hait­taa ole ollut, mut­ta kun siitä ei olekkaan kysymys, vaan siitä että lukios­sa ei päivään enää mah­du kuin sak­san kieli ja sekin vain kyhyenä kos­ka pakko­ruot­si vie tun­nit. Muun muas­sa hol­lan­ti­laiset ja ruot­salaiset ovat englan­ninkie­len­tai­dos­sa selvästi edel­lä keskimäärin. Työ on yhä enem­män kom­mu­nikaa­tiokyky­jen varas­sa ja kan­sain­vä­li­nen liike­toim­intakieli on englan­ti. IS:n paperi ver­sio­ta luin tänään lentokoneessa koti­in palates­sani pro­fes­sor­ei­den Alf Rehnin ja Esa Sten­ber­gin komm­netit. Aivan järkyt­tävän ymmär­rämät­tömiä todel­lis­es­ta liike­toimin­nas­ta. Sten­berg oli jopa sitä mieltä että ruotsinkie­len­taito on tärkem­pää nyt kun ruot­salaiset fir­mat ovat osta­neet paljon yhtiöitä Suomes­ta. Kv liike­toimin­nan prof­fa ei var­maankaan halua tarkoit­taa että tytä­ty­htiö­talout­ta tulisi näin edis­tää ? Rehnin kom­men­tit taas ovat niin lapsel­lisia että jätän ne omaan arvoon­sa. Puo­lalaiset ja hol­lan­ti­laiset var­mas­tiluk­i­si­vat ruotsinkieltä jos se nopeut­taisi kokon­aisuute­na opiskelua. He kysyvät : mik­si en voi lukea sak­saa suo­raan, mik­si pitää lukea ensin ruot­si ? Rehn halu­aa tahal­laan vält­tää itse asi­as­ta keskustelun. Käytän­nön koke­mus on että jopa ruot­salaiset liikemiehet ihmettelevät mik­si ihmeessä tääl­lä vielä opete­taan ruot­sia. Ja vas­ta viime vuon­na Google ker­toi ettei palkkaa suo­ma­laisia insinööre­jä kos­ka hei­dän englan­ninkie­len taito on heikko. Ja se keskimäärin se on heikko. Slush sukupolvi kor­jaa asi­aa mut­ta sen hyvä kieli­taito onkin tulosta ruot­sikie­len vapaut­tamis­es­ta yokir­joit­tamis­es­ta. Pakko pois vaan nyt rohkeasti ja siltä uskon että n 1/3 sitä edelleen lukee ja kokee saa­vansa etua, ja var­maan myös saa (esim tähtäämäl­lä ruot­salai­somis­teiseen tytäry­htiöön töi­hin). Samal­la sen ima­go para­nee kun pakko pois­te­taan ja kor­jataan Viro­laisen 1974 tekemän virhe. Ruot­si on meille tärkeä maa sekä liike­taloudel­lis­es­ti että kult­tuuril­lis­es­ti. Tämä kielikysymys on nyt erotet­ta­va niistä ja olta­va sen suh­teen prag­maat­ti­nen: sil­lä ei halu­ta heiken­tään suomen­ruot­salais­ten ase­maa ja on järkyt­tävän nar­sis­tista että he joka ker­ta reagoi­vat siilipuo­lus­tuk­sel­la eivätkä suos­tu keskustele­maan asi­as­ta liike­taloudel­liselta poh­jal­ta. Kysymys on Suomen kilpailukyvystä.

  173. tonyk: Viite? Mielestäni tuos­sa sar­jas­sa jokainen, eri­tyis­es­ti nämä päänäyt­telijät, Sofia Helin ja Thure Lind­hardt, käyt­tävät tässä sar­jas­sa nimeno­maan omaa kieltään kun keskustel­e­vat toisen­sa kanssa. Koko sar­jan idea­han perus­tuu siihen, että tan­skalaiset puhu­vat tan­skaa ja ruot­salaiset ruot­sia ja silti ne ymmärtävät toisiaan. 

    Itse asi­as­sa tuo lois­ta­va tv-sar­ja on melkein­pä yksi argu­ment­ti pakko­ruotsin puoles­ta.

    Niin, ovathan ne muutkin “argu­men­tit” pakko­ruotsin puoles­ta pelkkää fiktiota.

  174. Hieno jut­tu, selka­an on saatu.

    Tuo kaik­ki mita ylla luin.

    t. Mikko

  175. Mik­si tämä, blogikir­joituk­sen neljäs osa aikaansaa niin yllät­tävän kiihkeäsävy­istä keskustelua? Löy­tyykö taustal­ta samo­ja ainek­sia, kuin tapah­tu­mis­sa reilun sadan vuo­den takaa? 

    Tule­vaisu­u­teen kat­sot­tas­sa voi vankoista poh­jatiedoista olla hyö­tyä. Suomen his­to­ri­as­ta kan­nat­taa tun­tea esim. Toinen sor­tokausi. Sen tapah­tu­mien ja taus­to­jen perus­teel­la on jopa kielia­siois­sakin mon­ta eri­laista näköko­htaa tuke­maan eri­laisia, vas­takkaisi­akin kan­nan­ot­to­ja. Kaik­ki asi­at eivät tietysti voikaan olla aina kovin yksinkertaisia. 

    Vieläkö moni niistä sor­tokausien kielikysymys­ten eri­lai­sista taus­tatek­i­jöistä vaikut­taa tun­toi­hin v. 2016? Osa kielipoli­it­ti­sista tek­i­jöistä, sekä puoles­ta että vas­taan, tun­tuu ihmeen tutu­il­ta ja aiheel­lisi­ta vielä edelleenkin. 

    Mon­en mielestä voi ‘sta­tus quo’ olla tyy­dyt­tävämpi ratkaisu, kuin sel­l­ainen muu­tos, jon­ka kaik­ista seu­rauk­sista ei aina etukä­teen tiedä. Tämä lie­nee perus­teena ihan OK. Toisaal­ta, myös ‘carpe diem’ on mot­tona mon­elle suo­ma­laiselle ihan hyvin perusteltu.

    Jos joku joutuu ole­maan kie­limuurin takana, eikö sil­loin tuo­ta muuria tulisi purkaa, tai vain kiivetä sen yli? Vir­taa­va vesikin löytää tien­sä, vaik­ka se kohtaisi tiel­lään usei­ta esteitä. Paikallaan liian kauan seiso­va vesi muut­tuu usein huono­laa­tuisek­si. Tuo on kaikkien myös ihan hyvä pitää mielessä. Ehkä kieli­taidon paran­tamiseen on haet­ta­va uusia, parem­pia keinoja …

  176. R.Silfverberg: Ei EU:sta mitään liit­to­val­tio­ta tule vaan EU voi yhtä hyvin hajo­ta maanti­eteel­lisi­in ja kult­turel­lisi­in ja kielel­lisi­in blokkei­hin: Välimeren­maat lati­nalaisek­si blokik­si, itä-Euroop­pa slaav­i­laisek­si blokik­si, Brit­tein Saaret omak­si porukak­seen, Sak­san ja hol­lan­ninkeiliset alueet omak­si, jne. Suomel­la on sen jäl­keen mah­dol­lisu­us kuu­lua vain joko skan­di­naviseen tai slaav­i­laiseen blokkiin.

    Hohhoi­jaa, et sit­ten mitään asi­aan liit­tyvää san­ot­tavaa tähänkään keksinyt.

  177. R.Silfverberg:Mon­et koulu­ni opet­ta­jatkin vahvis­ti­vat saman, että ain­oa keino ehkäistä se on yrit­tää han­kkia ruotsinkieli­nen puoliso ja han­kkia mah­dol­lisim­man mon­ta lasta. 

    Suo­ma­laisille opetet­ta­va pakko­ruot­si on siis sekä puoli­son että seksin korvike suomenruotsalaisille.

    Tämä selit­tääkin oppi­aineen fanaat­tisen ja kaiken jär­jen ylit­tävän puolustamisen.

  178. R.Silfverberg: Min­ul­la on omas­sa ikälu­okas­sani (60-luvul­la syn­tyneet ja van­hem­mat) mon­ta tut­tua joiden toinen van­hempi on ollut ruotsinkieli­nen mut­ta ruot­sia ei ole puhut­tu per­heen sisäl­lä ollenkaan kos­ka toinen van­hempi ei ole osanut sitä. Myöhem­min syn­tynei­den kohdal­la, kun molem­mat van­hem­mat ovat osa­neet ruot­sia, on voitu las­ten kanssa puhua sitä ja sitä kaut­ta ruotsinkielis­ten vähen­e­m­i­nen on saatu pysäytettyä. 

    Eiköhän tuos­sa ollut taustal­la vähin­tään yhtä paljon se, että 1960-luvul­la vielä yleis­es­ti uskot­ti­in, että pikku­lapselle voi puhua vain yhtä kieltä tai hän ei muuten opi äidinkieltään kun­nol­la. Nyky­isin tiede­tään, että tämä ei pidä paikkaansa, ja suositel­laan, että kumpikin van­hem­mista puhuu lapselle jär­jestelmäl­lis­es­ti omaa äidinkieltään.

    Min­un USAs­sa asu­val­la sis­arel­lani ei ole ollut mitään ongel­maa puhua lap­silleen suomea, vaik­ka hänen miehen­sä ei sitä ymmär­rä. Välis­sä vain mies on hak­enut 4‑vuotiaan lapsen tulkik­si, kun anop­pi on soit­tanut Suomes­ta eivätkä mies ja anop­pi ole kun­nol­la ymmärtäneet toisi­aan puhe­limes­sa. Tiedän monia muitakin vas­taavia per­heitä, jois­sa äiti puhuu lap­sille omaa kieltään, mies omaansa, vaik­ka vähin­tään toinen van­hem­mista ei ymmär­rä puolison­sa kieltä.

  179. Osmo Soin­in­vaara: Ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta jät­tää ruot­sia pakol­lisek­si lukiossa.

    En oikein usko että tämä toimisi hyvin.

    Kuulem­ma kieliä oppii parhait­en nuore­na, joten lukion aloit­ta­va on juuri sopi­vas­sa iässä aloit­ta­maan vaikka­pa pitkän matem­ati­ikan tai filosofi­an, mut­ta liian van­ha uuden kie­len aloittamiseen.

    Sikäli kun lukion ruot­si ei olisi nau­ret­ta­van help­po eikä kyse ole kielel­lis­es­ti eri­tyisen lah­jakkaas­ta oppi­laas­ta, luulen että siitä selviämi­nen edel­lyt­täisi ruotsin lukemista jo perusk­oulus­sa. Eli perusk­oulus­sa olisi käytän­nössä pakolli­nen mut­ta vapaae­htoisek­si kut­sut­tu ruot­si lukioon halu­aville. Samal­la saataisi­in jo varhaises­sa vai­heessa nuoret seg­re­goitua lukioon tähtäävi­in hyvi­in oppi­laisi­in ja niihin muihin.

  180. Sakke:
    Mik­si tämä, blogikir­joituk­sen neljäs osa aikaansaa niin yllät­tävän kiihkeäsävy­istä keskustelua? Löy­tyykö taustal­ta samo­ja ainek­sia, kuin tapah­tu­mis­sa reilun sadan vuo­den takaa? 

    Kiitos tästä maltil­lis­es­ta puheen­vuoros­ta. Mikään yllä­tys keskustelun run­saus ja kiihkeys ei min­ulle ollut, sil­lä tämä toisen koti­maisen kie­len opiskelun pakol­lisu­us on yksi niitä aihei­ta, jot­ka aina nos­ta­vat esi­in mon­en keskusteli­jan huonoim­mat puolet.

    Mik­si ihmeessä tästä aiheesta on niin vaikea keskustel­la asial­lis­es­ti? Mik­sei voi hyväksyä, että tästäkin asi­as­ta voi olla perustel­lusti eri mieltä? Mik­sei voi kun­nioit­taa tois­t­en oikeut­ta omaan mielipiteeseensä?

    Tätä kom­men­toin­tia on ollut ikävä lukea. Ei paljon kiin­nos­ta mitä nuo mata­lamielisen sät­timisen har­ras­ta­jat yrit­tävät sanoa. Kaik­ki kom­men­toi­jat eivät toki ole sor­tuneet moi­seen, mut­ta sät­timi­nen on kuitenkin antanut koko keskustelulle, jos nyt keskustelus­ta edes kan­nat­taa puhua, sävyn.

  181. Sylt­ty:

    Tämä selit­tääkin oppi­aineen fanaat­tisen ja kaiken jär­jen ylit­tävän puolustamisen.

    Mut­ta mikä selit­tää oppi­aineen fanaat­tisen ja kaiken jär­jen ylit­tävän vastustamisen?

  182. Äskeisessä kom­men­tis­sani meni jotenkin sekaisin lain­auk­set Soin­in­vaar­al­ta ja nim­imerk­iltä tark­iste­taan faktat.

  183. R.Silfverberg: Itse Van­taal­la asuneena totesin jo 10 vuot­ta sit­ten että jos Van­taa­ta ei liitetä (pakol­la) Helsinki­in niin sen kak­sikielisyy­delle voi sanoa adjö. Viimeinen Helsinki­in tai Espooseen muut­tanut sam­mut­taa valon.

    Van­taan todel­liselle kak­sikielisyy­delle on jo yli kymme­nen vuot­ta sit­ten sanonot­tu adjö. Kaupungista ei vaan saa kak­sikielistä mil­lään 5% osu­udel­la väestöstä. EU:n sään­nöil­lä tulkit­tuna Van­taa ei ole koskaan ollut kak­sikieli­nen. Täl­lä ei muuten ole mitään tekemistä sen kanssa etteikö ruot­sikielis­ten palve­lut edelleenkin toimisi vaik­ka Van­taa olisikin yksikielis­es­ti suomenkielinen.

  184. Viimeisim­män Åbo Akademin tekemän tutkimuk­sen mukaan 74% suomenkielis­es­tä val­taen­em­mistöstä halu­aa ruotsin opiskelun ole­van vapaae­htoista. Tämän pitäisi demokraat­tises­sa maas­sa riit­tää syyk­si luop­ua ruotsin pakollisuudesta.

    Mik­si muuten suuri enem­mistö anoskelee lupaa 5%:n vähem­mistöltä? Mik­si enem­mistö ei ratkaise asi­aa kan­tansa mukaan?

  185. R.Silfverberg: Kum­ma jut­tu että kun minä opiske­lin eräässä itä-suo­ma­laises­sa yliopis­tossa ain­oana ruotsinkielisenä, ja oleske­lin paikkakun­nal­la yhtä­jak­sois­es­ti 5 vuot­ta tutustuen paikallisi­in ihmisi­in, niin kukaan ei tul­lut haistattelemaan. 

    Tämä kum­mas­telu johtuu siitä, että et oikein ymmärtänyt luke­maasi. Itsel­läni on sama ongel­ma ruotsinkielisen tek­stin kohdalla.

  186. Pari kom­ment­tia näköko­hti­in jot­ka ovat tässä keskustelus­sa jo tulleet esille:

    Oli hyvä että ver­tailti­in Venäjän suomen­su­kuis­ten kan­so­jen tilanteeseen. Jos Venäjäl­lä ryhdyt­täisi­in toden teol­la sel­l­aisi­in toimen­piteisi­in jot­ka pyrk­i­sivät tur­vaa­maan näi­den kan­so­jen (Udmur­tit, Mar­it, y.m.) tule­vaisu­u­den omis­sa provins­seis­saan, niin vääjäämät­tä se tarkoit­taisi että näi­den provinssien venäjänkieliset jou­tu­isi­vat kohtaa­maan uuden tilanteen jos­sa lain­säädän­nön voimal­la suomen­su­kuisille kielille annet­taisi­in tilaa, ja että se myös joskus vaatisi jotain heiltä. Olisiko sil­loin suo­ma­lais­ten myötä­tun­not isovenäläis­ten puolel­la “pakko­toimen­piteitä” vastaan ?

    Ruotsin kie­len opetuk­ses­sa suomenkieli­sis­sä kouluis­sa on var­masti ongel­mansa. Mon­et valit­ta­vat sitä että eivät opi akti­ivis­es­ti puhu­maan ruot­sia ja että englan­nil­la kuitenkin pär­jää main­iosti. En kuitenkaan ole var­ma että ovatko kaik­ki (Ode mukaan­lukien) ihan lop­pu­un saak­ka funtsi­neet sitä vai­h­toe­htoa että eivät olisi koskaan oppi­neet yhtään ruot­sia ja jos näin olisi laa­jasti myös maamme johto- ja keski­ta­son toim­i­henkilöi­den paris­sa. Monel­la tasol­la Suomen pohjo­is­mainen kuu­lu­vu­us jäyk­isty­isi oleel­lis­es­ti jos pohjo­is­maiset kielet kuu­lostaisi­vat samal­ta kuin miltä esim. hol­lan­nin kieli nyt kuu­lostaa korvis­samme. Uskon että tuos­ta pohjo­is­maid­en yhteisöstä kan­nat­taa pitää kiinni.

  187. Sakke:
    Jos joku joutuu ole­maan kie­limuurin takana, eikö sil­loin tuo­ta muuria tulisi purkaa, tai vain kiivetä sen yli? Vir­taa­va vesikin löytää tien­sä, vaik­ka se kohtaisi tiel­lään usei­ta esteitä. 

    Tie on tilkit­ty aika vah­vasti. Jos tutk­in­to meinaa jäädä ruotsin kielestä kiin­ni, niin voit toki siir­tyä opiske­li­jak­si ruot­si­in ja ottaa paper­it ulos ruot­salais­es­ta yliopis­tos­ta ilman ruotsin kie­len vaa­timus­ta. Edelleen se ruot­si on suoritet­ta­va ennenkuin sil­lä paper­il­la pääsee töi­hin suomeen.

    Joitakin muitakin erikoisuuk­sia on ole­mas­sa. Esim. suo­ma­lainen BSc amk­ista kel­paa sel­l­aise­naan mon­es­sa maas­sa. Suo­ma­lainen paperi on käypää val­u­ut­taa jatko-opin­toi­hin esim. ruot­sis­sa. Suomes­sa se ei kel­paa. Suo­ma­laisen Amk:n BSc joutuu täy­den­tämään samalle tasolle yliopis­ton BSc:lle, ennekuin voi vään­tää ylem­män tason koulu­tuk­sen. Tämäkin vai­he pitää sisäl­lään pakkoruotsin. 

    Tosin sel­l­ainen vai­h­toe­hto on, että haet koulu­un vaik­ka ruot­si­in, jol­loin sin­ul­la on yliopis­ton BSc ja haet sieltä vai­h­to-opiske­li­jana suomeen ja saat vuo­den opin­not ilmaisek­si tekemät­tä yhtään mitään.

  188. Pekka T.: Mut­ta mikä selit­tää oppi­aineen fanaat­tisen ja kaiken jär­jen ylit­tävän vastustamisen?

    Kuka tääl­lä vas­tus­taa mitään oppi­ainet­ta?? Yksi aine halu­taan vapaan valin­nan piiri­in. Mitään ei olla kieltämässä vapaa­ta val­in­taa kan­nat­tavien puolelta. Ruotsin pakol­lista opiskelua kan­nat­ta­vat taas ovat kieltämässä omi­in tarpeisi­in sopi­vam­man ja motivoimam­man valin­nan toteu­tu­misen. On aivan eri asia vaa­tia itselle ja omille lap­silleen vapaut­ta vali­ta kuin vaa­tia pakkoa toisille ja hei­dän lapsilleen.

  189. Ihme­tyt­tää Alf Rehnin kaltaiset prim­i­ti­ivireak­tiot. Ruotsinkie­len ase­mas­ta on Suomes­sa vaikea keskustel­la asial­lis­es­ti niin herkkä se 5% kieliv­ähem­mistön ase­ma on. Ruotsinkieli/kaksikielisyys on sinän­sä rikkaus ja kan­natet­ta­va asia. Mut­ta siihen liit­tyvä pakko on huono asia. Tämä keskustelu ilmapi­iri tuot­taa kum­mallisia lausun­to­ja. Mm. Jörn Don­ner aikanaan puo­lusti ruotsinkie­len vah­vaa ase­maa sil­lä, että se helpot­taa ran­skan oppimista (lainasanat). Mut­ta mik­si ihmeessä ei opiskel­la ranskankieltä !

  190. Pekka T.: Mik­sei voi hyväksyä, että tästäkin asi­as­ta voi olla perustel­lusti eri mieltä? Mik­sei voi kun­nioit­taa tois­t­en oikeut­ta omaan mielipiteeseensä?

    Kyl­lä me mielip­i­teet hyväksymme, mut­ta kat­sos, on tyystin eri asia vaa­tia muit­ten lap­sille pakko­ruot­sia alak­oulus­ta yliopis­toon (kukaan meistä ei ole kieltämässä vapaae­htoista ruotsin opiskelua) kuin vaa­tia omille lap­silleen oikeut­ta vali­ta vieras kieli (kaikkial­la muual­la­han ihmiset voivat tietyn tar­jon­nan puit­teis­sa vali­ta kie­len, johon mah­dol­lis­es­ti jo omaa siteitä, jon­ka kult­tuuri­alue kiehtoo tai jon­ka arvelee ole­van oman tule­vaisu­u­den kannal­ta se merk­i­tyk­sel­lisin). Tämä pitäisi muis­taa argu­ment­tien pain­oar­voa pohties­sa: mutu ei voi perustel­la tois­t­en pakkoa ja fik­sut, koulute­tut ihmiset ymmärtäi­sivät oikeat, pätevät argumentit.

    Pakko­ruotsin kan­nat­ta­jat ovat uno­htavinaan tämän eron. He ohit­ta­vat myös täysin sen, että pakko­ruot­si aiheut­taa ongelmia mon­elle kielel­lis­es­ti vähem­män lah­jakkaalle. He ohit­ta­vat senkin, ettei pykäli­in jo nyt kir­jatut vapau­tus­mah­dol­lisu­udet ole todel­lisu­udessa käytössä: Maa­han­muut­ta­ja tai oppimis­vaikeus­di­ag­noosin omaa­va ei saa vapau­tus­ta ruot­sista — ja ain­oa pääteltävis­sä ole­va syy tähän on se, että muu­tamille annet­tu mah­dol­lisu­us kiertää ruot­si aiheut­taisi val­taisan paineen muiden tahol­ta pakkoa vas­taan. Pakko pysyy, kos­ka se on saatu näyt­tämään vält­tämät­tömyy­deltä, jota ei voi mitenkään kiertää.

    Jatkos­sa kuitenkin yhä use­ampi suorit­taa alem­man korkeak­oulu­tutkin­non ulko­mail­la — ilman pakko­ruot­sia. Moni ystäväni toimii aka­teemises­sa amma­tis­sa ilman ruot­sia, kos­ka on opiskel­lut osin ulko­mail­la. Jopa Ruot­sis­sa voi opiskel­la englan­niksi ja valmis­tua ilman ruot­sia, vaan ei meil­lä. — Useim­mat ovat pakko­ruotsin­sa uno­hta­neet, itse olen pitänyt sitä yllä mut­ta ei tässä hyödys­tä ole kyse, ehkä ennem­min omas­ta viehtymyk­ses­täni kieliin.

    Tilanne on jär­jetön. Sen sanomi­nen ääneen ei osoi­ta ikävää asen­net­ta vaan ihan vain nor­maalia älykkyyttä.

    Mik­si pakon puo­lus­ta­jien on niin vaikea tun­nus­taa, että hei­dän argu­ment­tin­sa riit­tävät korkein­taan markki­noimaan vapaae­htoista ruot­sia, ei kaikkia alak­oulus­ta yliopis­toon kos­ket­tavaa pakkoa?

    Vuosia menee, sukupol­vet vai­h­tu­vat — mut­ta pakolle ei saa­da tehdyk­si mitään. Tai saadaan, nyt pakko­ruot­sia on aikaistet­tu ja monis­sa kun­nis­sa, kuten Helsingis­sä, myös lisät­ty. Aikaa, voimia ja tukiope­tus­resursse­ja palaa ruot­si­in aikana, jol­loin kouluis­sa esimerkik­si pääkaupunkiseudul­la odote­taan joka viiden­nen oppi­laan ole­van taustal­taan muun kuin suomen, ruotsin tai saa­men kielinen. 

    Mitä tämä tarkoittaa?

  191. Xerx­es:
    En kuitenkaan ole var­ma että ovatko kaik­ki (Ode mukaan­lukien) ihan lop­pu­un saak­ka funtsi­neet sitä vai­h­toe­htoa että eivät olisi koskaan oppi­neet yhtään ruot­sia ja jos näin olisi laa­jasti myös maamme johto- ja keski­ta­son toim­i­henkilöi­den paris­sa. Monel­la tasol­la Suomen pohjo­is­mainen kuu­lu­vu­us jäyk­isty­isi oleel­lis­es­ti jos pohjo­is­maiset kielet kuu­lostaisi­vat samal­ta kuin miltä esim. hol­lan­nin kieli nyt kuu­lostaa korvis­samme. Uskon että tuos­ta pohjo­is­maid­en yhteisöstä kan­nat­taa pitää kiinni.

    Pojo­is­maises­sa yhteistyössä käytetään viral­lise­na kie­lenä Englantia.

  192. Suomenkieli­sistä vain har­va osaa ruot­sia riit­tävän hyvin tar­jo­tak­seen ruotsinkielisiä palvelui­ta. Tämän tietävät ja myön­tävät ruotsinkielisetkin.

    Mik­si täl­laisia näen­näis­palvelui­ta yleen­säkään jär­jestetään ja rasite­taan suur­ta enem­mistöä sel­l­aisen vähem­mistökie­len opiskelul­la, jon­ka todel­li­nen tarve on vähäinen.

    Ruotsinkieliset palve­lut tulee rajoit­taa niille alueille, joil­la ruotsinkielis­ten väestöo­su­us on merkit­tävä, esim. yli 20%. Noil­la alueil­la on myös riit­tävästi äidinkieleltään ruotsinkielisiä palvelutehtäviin.

    Siis:

    Ruotsinkielisiä palvelui­ta siel­lä, mis­sä niille on todel­lista tarvet­ta ja niitä tuot­ta­maan oikeasti ruotsin­taitoiset henkilöt eli äidinkieleltään ruotsinkieliset.

  193. Eräs pakko­ruotsin todel­li­sista “perusteista”:

    ”– –. Jo 70-luvul­la eräässä perusk­oulukok­ouk­ses­sa, muis­taak­seni Jyväskylässä Perusk­oulu 5 vuot­ta ‑sem­i­naaris­sa, uskalsi eräs sil­loisen kouluhal­li­tuk­sen ruotsinkielisen osas­ton edus­ta­ja esit­tää pakol­lisu­u­den todel­lisen syyn, joka pal­jas­taa, että alku­jaankaan ei ole ollut kysymys koulu­jen kielipoli­ti­ikas­ta vaan yleis­es­tä yhteiskun­tapoli­ti­ikas­ta. Hän sanoi pakko­ruot­sista käy­dyssä keskustelus­sa jok­seenkin sanatarkasti näin: ‘Suomen kaltaises­sa maas­sa pienen vähem­mistön on pakko oppia val­taväestön kieli eli suo­mi, jos halu­aa työtä pienen koti­paikkansa ulkop­uolelta – varsinkin ruotsinkielisel­lä ran­nikol­la. Ruotsinkielisiltä lap­sil­ta kuluu siihen val­tavasti aikaa ja voimia. Jos suomenkielisil­lä ei olisi tätä vas­taavaa ‘rasitet­ta’, he voisi­vat käyt­tää aikansa ja voimansa hyödyl­lisem­min esim. englan­ti­in tai matem­ati­ikkaan, jol­loin ruotsinkieliset lapset jou­tu­isi­vat epäoikeu­den­mukaiseen ase­maan.’ Tämä oli siis pakol­lisen ruotsin aja­jien filosofia ja todel­li­nen motiivi – –.”
    – Asseri Jout­simä­ki, Opet­ta­ja-lehti (Keskustelua-pal­s­ta), 10/2004

  194. Itä-Suomen ääni: Tämä kum­mas­telu johtuu siitä, että et oikein ymmärtänyt luke­maasi. Itsel­läni on sama ongel­ma ruotsinkielisen tek­stin kohdalla. 

    No en ymmärtänyt. Oliko kir­joituk­sesi vain “vit­si”? Todel­lisu­udessa ne jot­ka uhoa­vat että hur­re­ja pitäisi haka­ta eivät uskalla tosis­saan ryhtyä siihen. Mulle on elämäni aikana vain pari ker­ta sat­tunut että joku juop­po on alka­nut hur­rit­tele­maan jos olen jonkun toisen kanssa puhunut ruot­sia bus­sis­sa tai raitio­vaunus­sa tääl­lä pk-seudul­la. Yhden ker­ran yksi hul­lu juop­po yrit­ti käy­dä kimp­pu­u­ni kun puhuin sak­saa, siis nimeno­maan sak­saa enkä ruot­sia, Tam­pereel­la. Tääl­lä netis­sä on help­poa ampua puskas­ta ja haukkua kaikkia jot­ka ovat vähän eri­laisia mut­ta yleen­sä ne ovat tyhjät tyn­nyrit jot­ka kumisevat.

  195. Koko ajan Suomes­sa lisään­tyy niiden määrä joi­hin eivät enää nämä pakko­ruotsin puoles­ta esite­tyt “peruste­lut” tehoa, kos­ka he ovat jo oman pakko­ruotsin­sa lusi­neet, ja joil­la on omako­htainen koke­mus sen hyödyttömyydestä.

    Ruotsinkielis­ten määrä Suomes­sa vähe­nee tasaista vauhtia.
    http://www.stat.fi/til/vaerak/2014/01/vaerak_2014_01_2015-12–10_kuv_001_fi.html

    Heitä koulute­taan reilusti yli ryh­män oman tarpeen, ja Ruot­si kiit­tää. Onko Suomen kansan­taloudel­la todel­lakin varaa tähän?
    On help­po arva­ta, että muut­to houkut­telee varsinkin niitä toisen koti­maisen puhu­jia, joille maan ensim­mäi­nen koti­mainen eli pääkieli on ongelma.
    http://www.svd.se/stark-finlandssvensk-flyttvag-till-sverige

  196. Xerx­es:
    Oli hyvä että ver­tailti­in Venäjän suomen­su­kuis­ten kan­so­jen tilanteeseen. Jos Venäjäl­lä ryhdyt­täisi­in toden teol­la sel­l­aisi­in toimen­piteisi­in jot­ka pyrk­i­sivät tur­vaa­maan näi­den kan­so­jen (Udmur­tit, Mar­it, y.m.) tule­vaisu­u­den omis­sa provins­seis­saan, niin vääjäämät­tä se tarkoit­taisi että näi­den provinssien venäjänkieliset jou­tu­isi­vat kohtaa­maan uuden tilanteen jos­sa lain­säädän­nön voimal­la suomen­su­kuisille kielille annet­taisi­in tilaa, ja että se myös joskus vaatisi jotain heiltä. Olisiko sil­loin suo­ma­lais­ten myötä­tun­not isovenäläis­ten puolel­la “pakko­toimen­piteitä” vastaan ? 

    Luen sil­loin täl­löin kir­jas­tossa Pet­roskois­sa ilmestyvää “Kar­jalan Sanomat” suomenkielistä lehteä kos­ka sym­pa­ti­soin suomen­su­kuisia jot­ka olo­suh­teen pakos­ta joutuneet elämään “rautae­siri­ipun” toisel­la puolel­la. Olen ymmärtänyt että Venäjän Kar­jalas­sa on joitakin koulu­ja jois­sa ope­tuskieli on ainakin osit­tain suo­mi tai kar­jala, varsinkin syr­jäi­sis­sä kylis­sä jois­sa kaik­ki puhu­vat kar­jalaa, se on hyvin taval­lista. Lisäk­si jois­sakin venäjänkieli­sis­sä kouluis­sa suo­mi on pakolli­nen oppi­aine jo alalu­ok­il­ta asti, mut­ta ei läh­eskään kaikissa,monessa venäjänkielisessä koulus­sa näitä kieliä ei pysty luke­maan ollenkaan. Pet­roskoin yliopis­tossa on ymmärtääk­seni suomen ja kar­jalan kieltä opet­ta­va tiedekun­ta. Kar­jalan Tasaval­las­sa suomen ja kar­jalan alku­peräiskielil­lä on puo­livi­ralli­nen ase­ma. Sitä voi ver­ra­ta suomen kie­len ase­maan Ruot­sis­sa tai Nor­jas­sa tai saa­men kie­len ase­maa kaikissa Pohjoiskalotin maissa.

    Kar­jalankielisiä on hiukan enem­män kuin suomenkielisiä mut­ta eri murteista ja maanti­eteel­lis­es­tä hajanaisu­ud­es­ta johtuen puhu­jia koko tasaval­las­sa vähem­män kuin suomea osaavia. Etnis­es­ti kar­jalaisik­si luokitel­lus­ta joukos­ta vain n puo­let osaa enää kar­jalan tai suomen kieltä. Lisäk­si palet­tia sot­kee kol­mas, vielä harv­inaisem­pi alku­peräiskieli, vep­sä. Koko väestöstä n 8.5 % osaa jotain näistä eli kar­jalaa, suomea tai vep­sää venäjän lisäk­si. Tämä tieto on poimit­tu Wikipediasta. 

    Olen ymmärtänyt myös että vielä neu­vos­toaikana suomea osat­ti­in Kar­jalas­sa laa­jem­min kuin nyky­isin, ja että osaval­tio oli viral­lis­es­ti kak­sikieli­nen ja että ope­tus­ta annet­ti­in venäläisille enem­män, mut­ta “resurssip­u­lan” takia sitä on vähen­net­ty niin että nuo pienet kielet ei enää kauan pysy hengis­sä. Kul­tu­uri- ym vah­toa har­raste­taan Suomen ja Kar­jalan välil­lä ja har­rastet­taisi­in var­maan enem­mänkin jos rajan saisi ylit­tää ilman viisum­ia, elin­ta­sokuilu olisi matalem­pi ja liiken­ney­htey­det sinne paremmat. 

    Halu­an muis­tut­taa myös että se väärinkäsi­tys joka joskus val­lit­see näis­sä kielikeskusteluis­sa, että Venäjän Kar­jalal­la ei tarkoite­ta sitä Kar­jalan Kan­nas­ta jon­ka Suo­mi jou­tui luovut­ta­maan sodan jäl­keen Neu­vos­toli­itolle 1944 ja se väestö joka nyky­isin asuu Kar­jalan Kan­naksel­la on kokon­aan venäjänkielistä kos­ka suo­ma­laisävestö evakuoiti­in sieltä pois.

  197. Pekka T.: Mut­ta mikä selit­tää oppi­aineen fanaat­tisen ja kaiken jär­jen ylit­tävän vastustamisen?

    Se on yksilö­ta­sol­la muser­tavaa. Puhut äidinkie­lenä Englan­tia, olet opiskel­lut Sak­sak­si ja käytät kotikie­lenä Suomea. Sor­ry, ruot­si puut­tuu. Olet kelvo­ton, pakkaa laukkusi ja muu­ta per­heesi kanssa Kanadaan. Näin kävi naa­puril­leni muu­ta­ma vuosi sitten.

    Ote­taan toinen esimerk­ki tästä päivästä. Ei mis­tään his­to­ri­as­ta. Tur­va­paikkatutk­in­ta työl­listää. Eläk­keel­lä ole­via poli­ise­ja on palkat­tu tekemään tutk­in­taa. Onnis­tui todel­lisu­udessa huonos­ti, sil­lä hom­ma kaatuu nykyiseen kielivaatimukseen. 

    Meil­lä on oikeasti pitkän uran poli­i­sis­sa tehnyt juuri eläk­keelle siir­tynyt virkamies, joka puhuu tur­va­paikan­hak­i­joiden kanssa samaa kieltä johtuen noin 20 vuo­den kv. työsken­telystä lähi-idässä ja jol­la ei ole pape­ria virkamies­ruot­sista. Äijä, jol­la olisi osaamista johtaa koko show­ta. Sor­ry, olet kelvoton.

  198. tark­iste­taan fak­tat: Kiitos vas­tauk­ses­ta, en vain oikein ymmärtänyt. Oli­si­vatko ruotsin sijaan sak­saa, ran­skaa, venäjää tai espan­jaa luke­neet laisko­ja pudokkaita?

    Hyvin laa­ja vapaa val­in­ta tarkoit­taisi sitä, että “pakko­ruotsin” lisäk­si pois­tet­taisi­in koulu­opetuk­ses­ta mm. pakko­matem­ati­ik­ka, pakkoäidinkieli, pakko­englan­ti, pakko­fysi­ik­ka, pakkoli­ikun­ta jne., mitä näitä kaikkia nyt onkaan ope­tu­so­hjel­mas­sa, ja tehtäisi­in niistä vapaae­htoisia. Valin­nan­va­paut­ta voisi sit­ten täy­den­tää amerikkalaistyylisil­lä aineil­la, esim. ajo-opetuk­sel­la tai vaik­ka skeit­tauk­sel­la, park­ouril­la ja taistelupeleillä.

    Tämä valikoima­han var­maan miel­lyt­täisi laisko­ja ja mukavu­u­den­haluisia, jot­ka voisi­vat vali­ta vain itselleen mieluisia oppi­ainei­ta. Samal­la ahk­er­at ja kun­ni­an­hi­moi­set voisi­vat tehdä sel­l­aiset valin­nat, joil­la pääsee työelämässä eteenpäin.

  199. öööj: Ruotsin kie­len pakol­lisu­us on etu esimerkik­si ruotsinkie­len opet­ta­jille, jot­ka ovat kulut­ta­neet elämästään 5–6 vuot­ta opet­ta­jak­si opiskelu­un, ja joista mon­es­ta tulisi työtön, jos ruotsin pakol­lisu­us lakkaisi.

    Tämän ei pitäisi olla ongel­ma; nämä työt­tömät ruotsinopet­ta­jathan osaa­vat kie­len, joka avaa heille pohjo­is­maiset työmarkkinat! 🙂

    (Oikeasti, Ruot­sis­sa kyl­lä tul­laan tarvit­se­maan lähivu­osi­na ennen­näkemät­tömiä määriä ruotsin ja muidenkin ainei­den opet­ta­jia vierask­ielisille. Eikö tätä silmäl­läpitäen voisi pikaises­ti kehit­tää täy­den­nysk­oulu­tus­ta suo­ma­laisille työt­tömille opet­ta­jille? Ruot­si var­maan mielel­lään osal­lis­tu­isi kus­tan­nuk­si­inkin, kun vai­h­toe­htona on koulut­taa opiske­li­ja pystymet­sästä, eikä opet­ta­jank­oulu­tuk­seen siel­lä tah­do edes löy­tyä tarpeek­si halukkaita.)

  200. Xerx­es: Pari kom­ment­tia näköko­hti­in jot­ka ovat tässä keskustelus­sa jo tulleet esille:

    Oli hyvä että ver­tailti­in Venäjän suomen­su­kuis­ten kan­so­jen tilanteeseen. Jos Venäjäl­lä ryhdyt­täisi­in toden teol­la sel­l­aisi­in toimen­piteisi­in jot­ka pyrk­i­sivät tur­vaa­maan näi­den kan­so­jen (Udmur­tit, Mar­it, y.m.) tule­vaisu­u­den omis­sa provins­seis­saan, niin vääjäämät­tä se tarkoit­taisi että näi­den provinssien venäjänkieliset jou­tu­isi­vat kohtaa­maan uuden tilanteen jos­sa lain­säädän­nön voimal­la suomen­su­kuisille kielille annet­taisi­in tilaa, ja että se myös joskus vaatisi jotain heiltä. Olisiko sil­loin suo­ma­lais­ten myötä­tun­not isovenäläis­ten puolel­la “pakko­toimen­piteitä” vastaan ? 

    Suo­ma­lais­ten tun­not riip­pu­vat var­masti siitä mitä “pakko­toimen­piteet” pitävät sisällään.

    Mikäli pakko­toimen­piteenä pakotet­taisi­in kaik­ki venäjänkieliset opet­tele­maan udmurt­tia ja/tai maria perusk­oulus­ta yliopis­toon asti, niin var­masti saisi­vat run­saasti myötätuntoa.

    Jos sen sijaan tyy­dyt­täisi­in tar­joa­maan kyseisiä kieliä opiskeltaviksi perusk­oulus­ta yliopis­toon, sal­li­maan udmurtin ja/tai marin käyt­tö, kieltämään näi­den käyt­täjien syr­jimi­nen, ja mah­dol­lis­tet­taisi­in kyseis­ten kielien käyt­tö vira­nomai­sis­sa kään­tämäl­lä lomak­keet ja muu mate­ri­aali sekä palkkaa­mal­la kyseis­ten kielien osaa­jia kysyn­tää vas­taa­va osu­us, niin en usko että kukaan pitäisi tätä pahana.

    Itse pitäisin jälkim­mäistä hyvin reilu­na suun­taan ja toiseen. Pitäisitkö sinä? Min­ua kiin­nos­taa myös R.Silfverbergin näke­mys asi­as­ta — voisitko kommentoida?

  201. Jalankulk­i­ja: Hyvin laa­ja vapaa val­in­ta tarkoit­taisi sitä, että “pakko­ruotsin” lisäk­si pois­tet­taisi­in koulu­opetuk­ses­ta mm. pakko­matem­ati­ik­ka, pakkoäidinkieli, pakko­englan­ti, pakko­fysi­ik­ka, pakkoli­ikun­ta jne. 

    Siis jos Suomes­sa saisi vali­ta oppi­aineen “vier­aat kielet” sisäl­lön samal­la tapaa laa­jem­mas­ta tar­jon­nas­ta kuin muis­sakin mais­sa, tämä tarkoit­taisi, että voitaisi­in yhtä hyvin lopet­taa koko koulu ja luop­ua oppivelvol­lisu­ud­es­ta ja … ihan oikeasti. Eikö voitaisi sen­tään keskustel­la ihan tosis­saan, voidaanhan?

  202. Itä-Suomen ääni: Se on yksilö­ta­sol­la muser­tavaa. Puhut äidinkie­lenä Englan­tia, olet opiskel­lut Sak­sak­si ja käytät kotikie­lenä Suomea. Sor­ry, ruot­si puut­tuu. Olet kelvo­ton, pakkaa laukkusi ja muu­ta per­heesi kanssa Kanadaan. Näin kävi naa­puril­leni muu­ta­ma vuosi sitten.

    Ote­taan toinen esimerk­ki tästä päivästä. Ei mis­tään his­to­ri­as­ta. Tur­va­paikkatutk­in­ta työl­listää. Eläk­keel­lä ole­via poli­ise­ja on palkat­tu tekemään tutk­in­taa. Onnis­tui todel­lisu­udessa huonos­ti, sil­lä hom­ma kaatuu nykyiseen kielivaatimukseen. 

    Meil­lä on oikeasti pitkän uran poli­i­sis­sa tehnyt juuri eläk­keelle siir­tynyt virkamies, joka puhuu tur­va­paikan­hak­i­joiden kanssa samaa kieltä johtuen noin 20 vuo­den kv. työsken­telystä lähi-idässä ja jol­la ei ole pape­ria virkamies­ruot­sista. Äijä, jol­la olisi osaamista johtaa koko show­ta. Sor­ry, olet kelvoton.

    Niin, tylyjä esimerkke­jä. Ne eivät kuitenkaan ker­ro toisen koti­maisen kie­len opiskelun pakol­lisu­ud­es­ta, vaan vaa­timuk­ses­ta osa­ta tietyis­sä virois­sa sekä suomea että ruot­sia. Se on eri asia.

    Ja toisek­seen: nämä esimerk­it ker­to­vat siitä mik­si on perustel­tua vas­tus­taa tiet­tyjä kieli­v­aa­timuk­sia, mut­ta eivät siitä mik­si se tehdään “fanaat­tis­es­ti ja kaiken jär­jen ylittävästi”?

  203. Pietilä Mat­ti: Kuka tääl­lä vas­tus­taa mitään oppi­ainet­ta?? Yksi aine halu­taan vapaan valin­nan piiri­in. Mitään ei olla kieltämässä vapaa­ta val­in­taa kan­nat­tavien puolelta. Ruotsin pakol­lista opiskelua kan­nat­ta­vat taas ovat kieltämässä omi­in tarpeisi­in sopi­vam­man ja motivoimam­man valin­nan toteu­tu­misen. On aivan eri asia vaa­tia itselle ja omille lap­silleen vapaut­ta vali­ta kuin vaa­tia pakkoa toisille ja hei­dän lapsilleen.

    Jep, näin­hän se on, vaik­ka kyl­lä moni keskusteli­ja tun­tuu vas­tus­ta­van tun­teeno­maisen vim­ma­tusti ihan ruotsin kieltäkin. Kom­ment­ti­ni lainasi aikaisem­man puheen­vuoron muo­toa ja oli sik­si asial­lis­es­ti hie­man epätäsmällinen. 

    Jäl­jelle jää kuitenkin kysymyk­seni ydin: mik­si tätä vapaut­ta vaa­di­taan “fanaat­tis­es­ti ja kaiken jär­jen ylit­tävästi”? Epäasial­lis­es­ti, sät­tivästi, nälvimäl­lä? Meil­lä on paljon muitakin yhteiskun­nal­lisia pakko­ja — mik­sei niistä vaa­di­ta vapaut­ta yhtä raivokkaasti?

  204. Pekka T.: Mik­si ihmeessä tästä aiheesta on niin vaikea keskustel­la asial­lis­es­ti? Mik­sei voi hyväksyä, että tästäkin asi­as­ta voi olla perustel­lusti eri mieltä? Mik­sei voi kun­nioit­taa tois­t­en oikeut­ta omaan mielipiteeseensä?

    Olisitko samaa mieltä, jos maas­sa olisi vaik­ka pakolli­nen kuu­lan­työn­tö ja vuosikymmenet olisi asi­as­ta kiistelty. 

    Puo­lus­ta­jat perustelisi­vat pakol­lisu­ut­ta tyyli­in: olen aina pitänyt kuu­lan­työn­nöstä, kuu­lan­työn­tö on port­ti ten­nikseen ja mui­hin pal­lo­la­jei­hin, jos kaikkia ei pakote­ta työn­tämään kuu­laa, lajia ei koh­ta har­ras­ta kukaan, minä tapasin tyt­töys­täväni kuu­lan­työn­töhar­joituk­sis­sa, kuu­lan­työn­tö on osa suo­ma­laista perin­net­tä, kuu­laa pakol­la työn­tämäl­lä olemme osa laa­jem­paa heit­to­la­jien har­ras­ta­jien ryh­mää, johon halu­amme kuu­lua, , kuu­lan­työn­täjät pää­sevät muut­ta­maan Valko-Venäjälle, kos­ka siel­lä kuu­lan­työn­täjät ovat arvos­sa kyl­lä kuu­lan­työn­täjä voi har­ras­taa kaikkia muitakin laje­ja, ja jos ei voi on kyse laiskuudesta .…

    Vas­tus­ta­jat taas sanois­i­vat, että kuu­lan­työn­tö ei ole paras laji kaikkien kannal­ta. Sik­si olisi hyvä, jos pakolli­nen kuu­lan­työn­tö ei veisi niin paljon sekä koulun resursse­ja että koul­u­laisen omaa aikaa.

    Tätä kiis­te­lyä sit­ten jatkuisi vuosikymmenet, tehtäisi­in kansalaisa­loite, osoitet­taisi­in, että kansa vas­tus­taa kuu­lan­työn­nön pakol­lisu­ut­ta jne. 

    Sit­ten kysyt­täisi­in johtavien poli­itikko­jen mielipi­det­tä ja he sanois­i­vat melkein yhteen ääneen, että “kouluku­u­latyön­nön” on tietysti jatkut­ta­va pakol­lise­na. Syyk­si ilmoitet­taisi­in, että olen aina pitänyt kuu­lan­työn­nöstä, kuu­lan­työn­tö on port­ti ten­nikseen ja mui­hin pal­lo­la­jei­hin, jos kaikkia ei pakote­ta työn­tämään kuu­laa, lajia ei koh­ta har­ras­ta kukaan jne. jne.

    Hikeen­tyy­hän siinä järkevään ja demokraat­tiseen päätök­sen­tekoon usko­va. Mut­ta ennen kaikkea alkaa hätään­tyä: mitä hel­vettiä, miten tämän maan asioi­ta voidaan koskaan saa­da kun­toon, kun näin simp­pliä, kansan laa­jal­la rin­ta­mal­la vas­tus­ta­maa ja selvästi maalle vahin­gol­lista asi­aa ei saa­da korjattua!

  205. En gam­mal gubbe: Täysin teo­reet­ti­nen kuvitel­ma. Jos Venäjän uhka nousee merkit­täväk­si, minkä kieliper­heen maa­han pak­enet? Vai­h­datko äidinkielek­sesi mielu­um­min venäjän? Turhan teo­reet­ti­nen kuvitel­ma. Tiedän. Sori. Du gamm­la, du… 

    Et ehkä ole tietoinen, mut­ta omaa äidinkieltään ei voi vai­h­taa, ainakaan enää aikuise­na. Mut­ta sen ver­ran isän­maalli­nen olen, että kovin hel­posti en koti­maas­tani lähtisi, toisin kuin ehkä eräät.

  206. Jalankulk­i­ja: Ja hitostako sinä tiedät, kenen van­hem­mat ovat sitä tarvin­neet ja kenen ei? Itse olen tarvin­nut sitä jokaikisessä hom­mas­sa, ihan samoin kuin oma äitini. 

    Ja kos­ka sinä ja äitisi ovat ruot­sia tarvin­neet, niin kaik­ki muutkin ovat sitä tarvin­neet? Eikö äitisi olisi osan­nut vali­ta ruot­sia pikku­lapselleen, jos se olisi ollut valin­nainen, vaan se oli pakotet­ta­va kaikille suo­ma­laisille, jot­ta arvoisa “Jalankulk­i­ja” voisi käyt­tää sitä työssään, tarvit­si­vat­pa ne muut kieltä tai eivät.

  207. Jalankulk­i­ja: Hyvin laa­ja vapaa val­in­ta tarkoit­taisi sitä, että “pakko­ruotsin” lisäk­si pois­tet­taisi­in koulu­opetuk­ses­ta mm. pakko­matem­ati­ik­ka, pakkoäidinkieli, pakko­englan­ti, pakko­fysi­ik­ka, pakkoli­ikun­ta jne., mitä näitä kaikkia nyt onkaan ope­tu­so­hjel­mas­sa, ja tehtäisi­in niistä vapaae­htoisia. Valin­nan­va­paut­ta voisi sit­ten täy­den­tää amerikkalaistyylisil­lä aineil­la, esim. ajo-opetuk­sel­la tai vaik­ka skeit­tauk­sel­la, park­ouril­la ja taistelupeleillä.

    Tämä valikoima­han var­maan miel­lyt­täisi laisko­ja ja mukavu­u­den­haluisia, jot­ka voisi­vat vali­ta vain itselleen mieluisia oppi­ainei­ta. Samal­la ahk­er­at ja kun­ni­an­hi­moi­set voisi­vat tehdä sel­l­aiset valin­nat, joil­la pääsee työelämässä eteenpäin.

    Kun perus­teet puut­tuvat lyödään hom­ma ihan pelleilyk­si. Vapaa val­in­ta ei aiheut­taisi lainkaan sel­l­aisia seu­rauk­sia joi­ta kuvailet. Ensin­näkin vapaa kieli­v­al­in­ta EI ole POISTAMASSA kiel­ten opiskelua vaan viemässä kaikkia kieliä samaan kieli­palet­ti­in jos­ta sit­ten voisi vali­ta ne pakol­liset opiskelta­vat kielet.
    Pakko­matem­ati­ikaa ei edes ole ole­mas­sa sil­lä taval­la jota kuvailet. On vapaa val­in­ta matem­ati­ikas­sa, äidinkielessä, fysi­ikas­sa, liikunnassa,..jne. Mitään näistä ei voi vali­ta pois vaan jokin luet­ta­va sisältö on valit­ta­va. Käytän­nössä esim matem­ati­ik­ka on kaikil­la sama kos­ka matem­ati­ikko­ja on vain yksi. Samoin yksilöl­lä on vain yksi uskon­to ja äidinkieli. Liikun­nan kursse­ja on tar­jol­la vain yksi ja kaik­ki val­it­se­vat sen. Kielis­sä sen sijaan on teo­ri­as­sa yli 6000 eri vai­h­toe­htoa joista val­it­semista rajoit­taa vain tar­jon­nan kapeus. Tilanne on kuitenkin aivan eri kuin vaik­ka fysi­ikalla joi­ta on vain yksi ja joka sik­si tulee kaikille saman­sisältöisenä. En ymmär­rä mik­si vapaa­ta kieli­v­al­in­taa pietään laisko­jen han­kkeena kun opiskelun määrää ei olla vähentämässä.
    Vapaa val­in­ta ei ole sama kuin vapaae­htoinen. Ei opiskelus­ta olla tekemässä vapaae­htoista vaan motivoivampaa.

    Jos se ei vielä ole avau­tunut niin tässä lyhyt ker­taus siitä mitä Vapaa Kieli­v­al­in­ta ajaa:

    Vapaa­ta kieli­v­al­in­taa siten ettei luet­tavien kielien määrää yksilö­ta­sol­la vähen­netä mut­ta äidinkieltä luku­unot­ta­mat­ta oppi­las tai hänen van­hempansa voisi vali­ta tar­jol­la olev­as­ta kieli­paletista ne vier­aat kielet joi­ta oppi­las opiskelee. Kieli­paletin tulee maan­laa­juis­es­ti sisältää vähin­tään 5 eri kieltä joista sit­ten voisi valita.

  208. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­un on kovin vaikea uskoa, että ruot­si olisi oppi­aineena niin epä­su­osit­tu, ettei sitä val­it­sisi vapaae­htois­es­ti kukaan – tai edes niin moni, että hei­dän määrän­sä riit­tää ruotsinkielisi­in palveluihin.Kannattaa myös muis­taa, että ennen perusk­oulua ruot­sia opiske­li­v­at vain oppik­oulu­un meni­jät. Ainakaan tuol­loin ei siis tarvit­ti sadan pros­entin peit­toa palvelu­jen takaamiseksi.

    Tässähän olisi hyvä point­ti. Jos olisit työtön alan x osaa­ja ja ruot­sil­la saisit töitä, niin var­maan luk­i­joi­ta olisi.

  209. Hil­jat­tain Hesari ker­toi, että Kain­u­us­sa työsken­telee ulko­maalainen lääkäri, joka tuli ummikkona Suomeen 13 kk sit­ten. Työn ohes­sa hän on opetel­lut suomea, niin että tulee kain­u­u­lais­ten poti­laiden kanssa toimeen.

    Hie­man kyl­lä huolestut­taa kain­u­u­lais­ten puoles­ta, sujuuko kom­mu­nikoin­ti lääkärin kanssa tarpeek­si hyvin.

    Nimit­täin Vaasan ruotsinkieliset eivät hyväksyneet liit­tymistä Seinäjoen tai Tam­pereen sote-alueeseen, kos­ka hei­dän mielestään siel­lä lääkärit eivät osaa ruot­sia, vaik­ka ovat opiskelleet sitä vuosikau­sia, perusk­oulus­sa, lukios­sa ja lopuk­si vielä lääkärin ammat­tiruotsin. He ovat siis opiskelleet ruotsin­sa turhaan! Paljon aikaa ja resursse­ja on haaskat­tu, mut­ta tulok­set eivät kuitenkaan kelpaa

  210. Pekka T.: Mut­ta mikä selit­tää oppi­aineen fanaat­tisen ja kaiken jär­jen ylit­tävän vastustamisen? 

    Olisiko­han joitakin seli­tyk­siä tar­jol­la esimerkik­si ohjel­mas­sa “Suo­mi on ruot­salainen, osa 10/10. Ruot­si-trau­ma ja tule­vaisu­us”, jon­ka Yle TV1 lähet­tää lehti­ti­eto­jen mukaan uus­in­tana huomen­na, 7.1.2016 klo 18:30–19:00?

    (Mitä sanoi/kirjoitti aikoinaan Adolf Ivar Arwidsson?)

    Itse epäilen, että ongel­mana saat­taa ehkä olla (asian suh­teen) mm. pitem­män ajan kulues­sa, tai ehkä myös “herkän iän” kiel­teisessä ryh­mä­paineessa muo­dos­tunut yliko­ros­tunut, negati­ivisek­si hel­posti muotoutu­va identiteetti.

    Kie­lenope­tus voisi ehkä olla otol­lisem­paa aloit­taa aina siihen sopivim­man herkkyyskau­den aikana. Pitäisiköhän koulu­jär­jestelmäämme muut­taa tuo­hon suuntaan?

    Wikipedi­an tieto­jen (otsikol­la “Toinen koti­mainen kieli”) mukaan esim. v. 2004 perusk­oulun kieli­v­al­in­to­jen A1-kie­lenä (3. luokalla) val­it­si ruotsinkie­len 1.2% oppi­laista, ja A2-kie­lenä 8.1% oppi­laista (4. tai 5. luokalla). Peräti 85% oppi­laista val­it­si sen vas­ta 7. luokalla alka­vana (ns. “pakko­ruotsi­na”). Ehkä tuo ei vain ole enää yhtä otol­lista aikaa aloit­taa toisen koti­maisen kie­len opin­to­ja, kuin aiem­min alka­vien kiel­ten, A1:n tai A2:n aloitusajankohdat.

  211. Tyty: Et ehkä ole tietoinen, mut­ta omaa äidinkieltään ei voi vai­h­taa, ainakaan enää aikuise­na. Mut­ta sen ver­ran isän­maalli­nen olen, että kovin hel­posti en koti­maas­tani lähtisi, toisin kuin ehkä eräät.

    Suomes­sa tuo kyl­lä onnis­tuu. Suomes­sa voi vapaasti vali­ta äidinkielek­seen suomen tai ruotsin. Näitä tapah­tuu jonkin ver­ran, yleen­sä eniten sil­loin kun kun­tien kak­sikielisyyskri­teere­jä tark­iste­taan ja ruotsinkielis­ten määrä lisään­tyy. Ilkeät sanovat, että tähän kuu­luu olen­nais­es­ti jonk­i­nasteinen lahjon­ta, mut­ta se on viha­puhet­ta. Rasti vain lomak­keeseen. Tai nykyään voi kie­len vai­h­taa netissä.

  212. Jalankulk­i­ja: Ja hitostako sinä tiedät, kenen van­hem­mat ovat sitä tarvin­neet ja kenen ei? Itse olen tarvin­nut sitä jokaikisessä hom­mas­sa, ihan samoin kuin oma äitini.

    Voitaisi­inko lähteä siitä, että las­ten van­hem­mat itse tietävät parhait­en omat koke­muk­sen­sa ruotsin tarpeel­lisu­ud­es­ta ilman ulkop­uolis­ten sekaantumista?

    Pakon puo­lus­ta­jil­ta tun­tuu täysin uno­htuneen se seik­ka, että nyky­van­hem­mista on val­taosa itse pakko­ruotsin­sa aikanaan lus­in­ut vai­htel­e­val­la men­estyk­sel­lä. Heitä ei pysty eksyt­tämään asi­as­sa, jon­ka he ovat omako­htais­es­ti kokeneet.

    Tässä ei auta kau­nis­telu, ei uhkailu, ei pelot­telu eikä syyllistäminen.

  213. Itä-Suomen ääni: Pojo­is­maises­sa yhteistyössä käytetään viral­lise­na kie­lenä Englantia.

    Jep, kaik­ki tietävät sen.

    Mut­ta uskon että edes ruotsin alkei­den osaami­nen merk­it­see paljon. Yksilö­ta­sol­la voi moni kokea että pär­jää hyvin ilman, mut­ta point­ti­ni oli se, että kansal­lisel­la tasol­la sil­lä on paljonkin väliä ymmär­retäänkö tääl­lä ruot­sia ja mui­ta skan­d­i­naav­isia kieliä oleel­lis­es­ti parem­min kuin esim. välimeren maista tulevat.

  214. Kak­sikieli­nen:

    Ruotsinkielis­ten määrä Suomes­sa vähe­nee tasaista vauhtia.
    http://www.stat.fi/til/vaerak/2014/01/vaerak_2014_01_2015-12–10_kuv_001_fi.html

    Ei vähene. Tuo kuvio ker­too osu­u­den kehi­tyk­ses­tä, ei määrästä. Suomenkielis­tenkin osu­us vähe­nee. Kuvios­ta näkee kuitenkin että kiihtymi­nen pysähtyi 1970-luvul­la kun perusk­oulu aloit­ti ja ruot­sista tuli pakolline aine kaikille. Mik­si ei vas­taavaa taulukko löy­dy suomenkielis­ten osu­u­den kehi­tyk­ses­tä? Löysin vain tämän joka numeroin ker­too suomen, ruotsin, saa­men ja mui­ta kieliä puhu­vien määräl­lisen ja pros­en­tu­aalisen kehi­tyk­sen 1980–2013:
    http://www.stat.fi/til/vaerak/2013/vaerak_2013_2014-03–21_tau_001_fi.html.

    Valitet­tavasti ei pidem­mältä ajal­ta taaksepäin. 

    Kak­sikieli­nen:
    Heitä koulute­taan reilusti yli ryh­män oman tarpeen, ja Ruot­si kiit­tää. Onko Suomen kansan­taloudel­la todel­lakin varaa tähän?
    On help­po arva­ta, että muut­to houkut­telee varsinkin niitä toisen koti­maisen puhu­jia, joille maan ensim­mäi­nen koti­mainen eli pääkieli on ongelma.
    http://www.svd.se/stark-finlandssvensk-flyttvag-till-sverige

    Mik­si ei sit­ten houkuteltaisi ruot­salaisia tänne? Tai ruot­sia osaavia kol­man­sista maista. Niitäkin on. Olen tavan­nut itä-euroop­palaisia jot­ka osaa­vat ruot­sia, ja ker­ran eräs van­ha ara­bimies tuli kau­pas­sa kysymään ruot­sik­si mitä kahvimerkkiä kan­nat­taa ostaa. Ruot­sik­si kos­ka hän ei luul­tavasti osanut englan­tia ja vielä vähem­män suomea. Ja mä en ole kau­pan työn­tek­i­jä eikä mul­la ole sinikeltaisia vaat­tei­ta ylläni.

    Mik­si ajatel­lan aina että Suomen kak­sikielisyys aiheut­taa sen että väkeä läh­tee täältä pois? Entä jos se onkin tois­in­päin? Jos 900 suomen­ruot­salaista muut­taa Ruot­si­in niin mon­tako­han suomenkielistä on muut­tanut samaan aikaan pois Suomes­ta? Ei var­maan yhtään sin­un mielestäsi? Tulee Itä-Sak­sa mieleen sel­l­ais­es­ta ajat­te­lu­tavas­ta, että pitäisi estää työvoimaa lähtemästä ulko­maille, tai ainakin Ruot­si­in kos­ka se on kaiken pahan lähde! Mitä ajat­telet eläkeläis­ten Espan­jaan ja Por­tu­gali­in muu­tos­ta? Nos­te­taan vaan kovaa suo­ma­laista eläket­tä eikä mak­se­ta vero­ja enää Suomeen, ja kipeinä hoi­date­taan itseään Suomen val­tion kus­tanuk­sel­la. En ihmettele ollenkaan mik­si niin moni halu­aisi vai­h­taa ruotsin kie­len kouluis­sa juuri espanjaksi!

  215. R. V.: Suo­ma­lais­ten tun­not riip­pu­vat var­masti siitä mitä “pakko­toimen­piteet” pitävät sisällään.

    Mikäli pakko­toimen­piteenä pakotet­taisi­in kaik­ki venäjänkieliset opet­tele­maan udmurt­tia ja/tai maria perusk­oulus­ta yliopis­toon asti, niin var­masti saisi­vat run­saasti myötätuntoa.

    Jos sen sijaan tyy­dyt­täisi­in tar­joa­maan kyseisiä kieliä opiskeltaviksi perusk­oulus­ta yliopis­toon, sal­li­maan udmurtin ja/tai marin käyt­tö, kieltämään näi­den käyt­täjien syr­jimi­nen, ja mah­dol­lis­tet­taisi­in kyseis­ten kielien käyt­tö vira­nomai­sis­sa kään­tämäl­lä lomak­keet ja muu mate­ri­aali sekä palkkaa­mal­la kyseis­ten kielien osaa­jia kysyn­tää vas­taa­va osu­us, niin en usko että kukaan pitäisi tätä pahana.

    Itse pitäisin jälkim­mäistä hyvin reilu­na suun­taan ja toiseen. Pitäisitkö sinä? Min­ua kiin­nos­taa myös R.Silfverbergin näke­mys asi­as­ta – voisitko kommentoida?

    Mitä tarkoi­tat “kaikil­la venäjänkielisil­lä” ? Minä puhun tietenkin tilanteesta suomen­su­kuis­ten omil­la ydi­nalueil­la, joista käytin sanaa “provinssi”. En siis tietenkään esim. Mosko­van oblastin venäläisiä.

    Ja jot­ta keskustelu olisi mielekäs niin ei tietenkään pidä vetää suo­ria ver­tauk­sia Suomen ja Venäjän tilantei­den kesken. Kuten ei myöskään esim. Suomen ja Kanadan (Que­bec) välillä.

    Kir­joitin lyhyesti jol­loin ilmeis­es­ti aina ilmaan jää väärinkäsi­tyk­siä. Kir­joitin näin:

    “Jos Venäjäl­lä ryhdyt­täisi­in toden teol­la sel­l­aisi­in toimen­piteisi­in jot­ka pyrk­i­sivät tur­vaa­maan näi­den kan­so­jen (Udmur­tit, Mar­it, y.m.) tule­vaisu­u­den omis­sa provinsseissaan ..”

    Siis “toden teol­la”. Tämä tarkoit­taisi että kaikkien virkami­esten kysei­sis­sä provins­seis­sa tulisi vähin­täänkin ymmärtää paikallista kieltä. Ja monia mui­ta esimerkke­jä, kuten vaikka­pa mah­dol­lisu­us suorit­taa varus­mies­palvelus varuskun­nas­sa jos­sa puhutaan omaa äidinkieltä. Nuo R.V:n mainit­se­mat toimet ovat sel­l­aisia jot­ka käytän­nössä jäävät kau­ni­ik­si lainssädän­tötek­stik­si ilman merk­i­tys­tä suomenssukuis­ten kan­so­jen tule­vaisu­u­den­näkymien kannalta. 

    No niin, Venäjäl­lähän moi­set uud­is­tuk­set ovat täyt­tä utopi­aa, joten tämä keskustelu on vähän niinkuin aka­teem­i­nen. Mut­ta min­un kysymyk­seni oli kenen puolel­la suo­ma­laiset oli­si­vat moi­ses­sa hypotet­tisessä Venäjän sisäisessä debatis­sa, joka on saanut alkun­sa siitä kun isovenäläisen henkilön hake­mus johonkin provin­si­aaliseen virkaan hylätään kun hän ei ole ollenkaan vaivau­tunut opiskele­maan jotain paikallista suomen­su­kuista kieltä ? 

    Ver­taus Kanadaan on sikäli läheisem­pi että siel­lä ran­skankieliset Que­be­cis­sä ovat aja­neet läpi sel­l­aista lain­säädän­töä joka akti­ivis­es­ti puo­lus­taa ran­skan kie­len ase­maa val­tavas­sa englan­ninkielises­sa kieliym­päristössä (muu Kana­da + USA). Aivan kuten Suomes­sakin siel­lä kielienem­mistö jakaan­tuu ymmärtäji­in ja sit­ten niihin jot­ka näkevät lähin­nä “epäoikeu­den­mukaisu­udet” ja “jär­jet­tömyy­det”.

  216. Tom­pe­lo: Olisitko samaa mieltä, jos maas­sa olisi vaik­ka pakolli­nen kuu­lan­työn­tö ja vuosikymmenet olisi asi­as­ta kiistelty. 

    Puo­lus­ta­jat perustelisi­vat pakol­lisu­ut­ta tyyli­in: olen aina pitänyt kuu­lan­työn­nöstä, kuu­lan­työn­tö on port­ti ten­nikseen ja mui­hin pal­lo­la­jei­hin, jos kaikkia ei pakote­ta työn­tämään kuu­laa, lajia ei koh­ta har­ras­ta kukaan, minä tapasin tyt­töys­täväni kuu­lan­työn­töhar­joituk­sis­sa, kuu­lan­työn­tö on osa suo­ma­laista perin­net­tä, kuu­laa pakol­la työn­tämäl­lä olemme osa laa­jem­paa heit­to­la­jien har­ras­ta­jien ryh­mää, johon halu­amme kuu­lua, , kuu­lan­työn­täjät pää­sevät muut­ta­maan Valko-Venäjälle, kos­ka siel­lä kuu­lan­työn­täjät ovat arvos­sa kyl­lä kuu­lan­työn­täjä voi har­ras­taa kaikkia muitakin laje­ja, ja jos ei voi on kyse laiskuudesta …. 

    Huono esimerk­ki. Tosielämässä pakote­taan kaikkia Suomen koul­u­laisia oppi­maan pelaa­maan jääkiekkoa, pesä­pal­loa ja hiihtämään mur­tomaa­suk­sil­la, vaik­ka noil­la taidoil­la ei kyl­lä Suomen, Ruotsin, Nor­jan ja Venäjän ulkop­uolel­la tee yhtään mitään. Se on ihan tosi esimerk­ki. Silti se ei aiheuta mitään keskustelua. Ne ovat kat­sokaa kansal­lis­la­je­ja.

  217. Pekka T.: Jäl­jelle jää kuitenkin kysymyk­seni ydin: mik­si tätä vapaut­ta vaa­di­taan “fanaat­tis­es­ti ja kaiken jär­jen ylit­tävästi”? Epäasial­lis­es­ti, sät­tivästi, nälvimäl­lä? Meil­lä on paljon muitakin yhteiskun­nal­lisia pakko­ja – mik­sei niistä vaa­di­ta vapaut­ta yhtä raivokkaasti?

    Epäasial­lisu­us tulee asian jär­jet­tömyy­destä ja siitä, että sille ei voi tehdä yhtään mitään. Kyse on tuuleen huutelus­ta. Järkevää keskustelua pakko­ruot­sista ei saa­da aikaisek­si ja vaik­ka saataisi­in, niin asialle ei tehdä mitään. Asia on hyvin absurdi. 

    Saat kuitenkin vas­ta­ta ihan itse heit­toosi, että vas­taavia yhteiskun­taa rapaut­tavia pakko­ja olisi ole­mas­sa muitakin. Ja vielä monikos­sa. Koitap­pa ihan rehellis­es­ti löytää edes yksi. Jään odot­ta­maan vastausta.

  218. “Mik­si ei sit­ten houkuteltaisi ruot­salaisia tänne? Tai ruot­sia osaavia kol­man­sista maista. Niitäkin on. Olen tavan­nut itä-euroop­palaisia jot­ka osaa­vat ruot­sia, ja ker­ran eräs van­ha ara­bimies tuli kau­pas­sa kysymään ruot­sik­si mitä kahvimerkkiä kan­nat­taa ostaa. Ruot­sik­si kos­ka hän ei luul­tavasti osanut englan­tia ja vielä vähem­män suomea. Ja mä en ole kau­pan työn­tek­i­jä eikä mul­la ole sinikeltaisia vaat­tei­ta ylläni.

    Mik­si juuri ruot­salaisia? Pakko­ruot­si estää muiden maid­en ihmis­ten tuloa Suomeen. Kun ruot­si on myl­lynkivenä koulus­sa, ei vas­tu­ullisen van­hem­man kan­na­ta tuo­da las­taan Suomeen, vaan johonkin maa­han mis­sä ei opetel­la kiusak­si turhaa kieltä. Mik­si huonon­taa oman lapsen­sa men­estys­mah­dol­lisu­ut­ta? Pakko­ruot­si on este osaa­jien houkut­telemisek­si Suomeen ja se pitää poistaa.

  219. Xerx­es: Mitä tarkoi­tat “kaikil­la venäjänkielisil­lä” ? Minä puhun tietenkin tilanteesta suomen­su­kuis­ten omil­la ydi­nalueil­la, joista käytin sanaa “provinssi”. En siis tietenkään esim. Mosko­van oblastin venäläisiä. 

    Tarkoitin kaikil­la venäjänkielisil­lä kaikkia alueen/oblastin venäjänkielisiä.

    Xerx­es: Siis “toden teol­la”. Tämä tarkoit­taisi että kaikkien virkami­esten kysei­sis­sä provins­seis­sa tulisi vähin­täänkin ymmärtää paikallista kieltä. Ja monia mui­ta esimerkke­jä, kuten vaikka­pa mah­dol­lisu­us suorit­taa varus­mies­palvelus varuskun­nas­sa jos­sa puhutaan omaa äidinkieltä. 

    Jos kaikkien virkami­esten tulisi ymmärtää udmurt­tia ja/tai maria, niin uskon Suo­ma­lais­ten sym­pa­tioiden ole­van tästä hyvästä venäjänkielis­ten puolel­la. Kyseessähän on täysin perus­tee­ton ja jär­jetön vaa­timus, kos­ka täysin asialli­nen palve­lu­ta­so udmur­tik­si ja/tai marik­si voidaan saa­da aikaan palkkaa­mal­la vira­nomaisik­si udmurt­tia ja/tai maria osaavia vaikka­pa kak­si ker­taa udmurtin ja/tai marin väestöo­su­u­den ver­ran (tehtävä- ja palvelu­paikkako­htais­es­ti, pyöristäen ylöspäin. Ken­täl­lä aut­taa tarvit­taes­sa puhe­lin­tulk­ki.). Palkkaami­nen ei ole ongel­ma, kos­ka luon­nos­taan alueel­la on jo yhden väestöo­su­u­den osu­us nati­ivisti vähem­mistökielisiä vira­nomaisia ja kyseiset kieliä val­i­taan koulus­sa, kos­ka ne nähdään hyödyl­lis­inä haet­taes­sa kyseisiä virkoja.

    Jokaisen vira­nomaisen ei tarvitse osa­ta jotakin tiet­tyä kieltä, että kyseisel­lä kielel­lä voidaan palvel­la kansalaisia. Ehkä juuri tämä on pakko­ruot­sikeskustelus­sakin ongel­mana: osa pakko­ruotsin kan­nat­ta­jista luulee, että jos on ole­mas­sa virkamies, joka ei osaa ruot­sia, niin yksikään virkamies ei enää osaa ruot­sia. Hyvin häm­men­tävä näkemys.

    Xerx­es: Nuo R.V:n mainit­se­mat toimet ovat sel­l­aisia jot­ka käytän­nössä jäävät kau­ni­ik­si lainssädän­tötek­stik­si ilman merk­i­tys­tä suomenssukuis­ten kan­so­jen tule­vaisu­u­den­näkymien kannalta. 

    Perustele. Ker­toisitko vaik­ka miten ehdot­ta­masi antaa mitenkään parem­man tule­vaisu­u­den­näkymän suomen­su­kuisille kan­soille kuin ehdottamani?

  220. R. V.: Itse pitäisin jälkim­mäistä hyvin reilu­na suun­taan ja toiseen. Pitäisitkö sinä? Min­ua kiin­nos­taa myös R.Silfverbergin näke­mys asi­as­ta – voisitko kommentoida? 

    Kaikil­la mail­la joil­la on merkit­täviä kansal­lisia tai kielel­lisiä vähem­mistöjä on jonkin­laisia virkamies­vaa­timuk­sia näi­den vähem­mistö­jen päääasial­lisil­la esi­in­tymisalueil­la, mut­ta vain viral­lis­es­ti kak­si- tai monikielisil­lä mail­la on myös maan pääkaupungis­sa ja suuris­sa väestökeskit­tymis­sä mah­dol­lisu­us hoitaa vira­nomaisas­ioi­ta oma­l­la äidinkielel­lään vaik­ka pääkaupun­gin ja suurten kaupunkien kielisuh­teet muuten eivät sitä vaatisi. Näin ovat asi­at ainakin Kanadas­sa, Bel­gias­sa ja Sveit­sis­sä ja Suomes­sa paper­il­la mut­ta ei aina käytännössä. 

    Maat jois­sa on mon­ta kansal­lisu­ut­ta jot­ka on jaet­tu osaval­tioi­hin kuten Venäjä, Sveit­si, Kana­da ja Iso-Bri­tan­nia pitäisi osaval­tioiden alku­peräisas­ukkaiden kiel­ten olla viral­lisia vaik­ka ne muo­dostaisi­vat vähem­mistön osaval­tion asukkaista, ja enem­mistönkin pitäisi oppia siitä ainakin alkeet. Näin on asian lai­ta ainakin Sveit­sis­sä ja Kanadas­sa mut­ta ei tai­da olla Venäjäl­lä eikä Isos­sa Bri­tan­ni­as­sa (kor­jatkaa jos olen väärässä)

    Mä olisin valmis hyväksymään Suomen jakoa osaval­tioi­hin jos­sa man­tereen 2‑kielinen osaval­tio (suo­mi ja ruot­si) muo­dostaisi ran­nikkokaistaleista Lovi­isas­ta Turku­un sekä toins­es­ta kaistaleesta Siipyys­tä Kokko­laan. Tämän osal­val­tion sisäpuolel­la olisi osat­ta­va ainakin jotenkuten molem­pia koti­maisia, ulkop­uolel­la riit­täisi vain suo­mi. Ahve­nan­maan kohdal­la toivoisin sen suh­tau­tu­van myön­teisem­min suomen kieleen ja antaa­van sille viral­lisen kie­len ase­man, mut­ta sitä suo­jaa kan­sain­väliset sopimuk­set jolle me emme oikein voi mitään.

  221. R.Silfverberg: Ei vähene. Tuo kuvio ker­too osu­u­den kehi­tyk­ses­tä, ei määrästä. Suomenkielis­tenkin osu­us vähe­nee. Kuvios­ta näkee kuitenkin että kiihtymi­nen pysähtyi 1970-luvul­la kun perusk­oulu aloit­ti ja ruot­sista tuli pakolline aine kaikille. Mik­si ei vas­taavaa taulukko löy­dy suomenkielis­ten osu­u­den kehi­tyk­ses­tä? Löysin vain tämän joka numeroin ker­too suomen, ruotsin, saa­men ja mui­ta kieliä puhu­vien määräl­lisen ja pros­en­tu­aalisen kehi­tyk­sen 1980–2013:
    http://www.stat.fi/til/vaerak/2013/vaerak_2013_2014-03–21_tau_001_fi.html.

    Valitet­tavasti ei pidem­mältä ajal­ta taaksepäin.

    Tuona tarkastelu­a­jan­jak­sona ruotsinkielis­ten määrä on laskenut 9572 henkilöä, ja kos­ka Ahve­nan­maal­la on samana aikana ruotsinkielis­ten määrä nous­sut 3700 henkilöl­lä, on Man­ner-Suomen vähen­nys yli 13000 henkilöä, eli melkoisen kylän ver­ran. 33 vuodessa ruotsinkielis­ten määrässä on ollut nousua 5 vuote­na ja laskua 28 vuotena. 

    Suomenkielis­ten määrä sen sijaan ei ole laskenut vaik­ka osu­us onkin. 

    R.Silfverberg: Mik­si ei sit­ten houkuteltaisi ruot­salaisia tänne? Tai ruot­sia osaavia kol­man­sista maista. Niitäkin on. 

    Mikä ettei jos he osaa­vat asua maas­sa maan taval­la, mut­ta jos he tule­vat vaa­ti­maan ja kukkoile­maan, niin ei kiitos! 

    Ruot­si­in muutet­tuani ensim­mäi­nen asia oli luon­nol­lis­es­ti val­takie­len opet­telu. Asia, joka ei tun­nu tältä mei­dän kaikkien kiel­ten avaimen omis­taval­ta kansanos­altamme onnis­tu­van edes sadois­sa vuosissa. 

    Ja kyl­lä, Ruot­si on min­ulle rakas maa, ja lomareis­sut suun­tau­tu­vat vieläkin sinne kuten myös ruot­salaiset ystäväni käyvät tääl­lä (eikä heiltä heru ymmär­rystä mei­dän pakko­ruot­sillemme). Bor­ta bra, men hem­ma bäst, aina vaan ei muista kumpi on bor­ta ja kumpi hemma.

  222. “Äidinkie­len opiskelus­sa on kyse aivan eri asi­as­sa kuin vieraiden kiel­ten opiskelussa.”

    Niin on. Mut­ta mik­si äidinkieleltään ei-suomenkielisen pitäisi sit­ten opiskel­la niin “hyödytön­tä” kieltä kuin suomi? 

    ***

    Peru­sopetuk­ses­sa (lapset/nuoret) sel­l­ais­ten kielien oppimi­nen ja omak­sum­i­nen on helpompaa,joihin saa ympäristöstä, ympäröivästä lähikult­tuurista vahvistusta,kuin sel­l­ais­ten kielien oppimi­nen joi­hin ei saa. Peru­sope­tus ei vielä anna täy­del­listä kieli­taitoa vaan vas­ta poh­jan, perustan. 

    Kieli on kom­mu­nikaa­tio­ta tois­t­en ihmis­ten kanssa. Sen avul­la me raken­namme yhtey­den toiseen ihmiseen. Ruotsin kieltä en näe lainkaan niin turhana ja hyödyt­tömänä kuin melko mon­et tääl­lä kom­men­toi­neet. Luen sään­nöl­lis­es­ti län­tisen naa­puri­maan lehdis­töä, seu­raan medi­aa ja siel­lä käytävää keskustelua ajanko­htai­sista ja yhtei­sistä asioista kuten nyt esim. maa­han­muu­tos­ta. Olen myös erit­täin iloinen, että meil­lä on YLE Fem (laadukas­ta ohjelmatarjontaa!).

    Jos lopet­taa lukion tai perusk­oulun jäl­keen oma­toimisen kieli­taiton­sa kehit­tämisen ja ylläpi­don, on aivan turha rutista pakko­ruot­sista tai nar­ista katk­er­ana, kun ei saanut koulus­sa opiskel­la sitä taik­ka tuo­ta kieltä. Kielikurssille vaan! Kyky oppia ei pää­ty 19-vuotiaana. 

    P.S Täl­lä het­kel­lä Ruot­sis­sa on hyvät työ­markki­nat kieli­taitoisille suo­ma­laisille mm teknolo­gia-aloil­la ja ter­vey­den­hoitoaloil­la. Sin­nepäin onkin jo jonkin­lainen muut­tovir­ta syn­tynyt, saat­taa jopa kiihtyä jos tilanne Suomes­sa pysyy näin huonona. Ruotsin kie­len taito ei län­tiseen naa­puri­maa­hamme muut­taes­sa ole haitaksi.

  223. Osmo Soin­in­vaara:
    Yksi mah­dol­lisu­us on, että ruotsinkie­len voi vali­ta englan­nin kie­len tehiostet­tuun opiskelu­un tavoit­teena täy­delli­nen englan­ninkie­len taito. Niitäkin tässä maas­sa tarvitaan.

    Juuri näin. Jostain ihmeel­lis­es­tä syys­tä Suomes­sa on laa­jalle levin­nyt usko­mus omas­ta hyvästä englan­ninkie­len­tai­dos­ta. Keskimäärin olemme tason tai parinkin ver­ran jäl­jessä keskeisiä kil­pail­i­joi­ta. Pienistäkin maista eri­tyis­es­ti ruot­salaiset (jot­ka eivät pako­ta kansalaisia oppi­maan flaamia) ja hol­lan­ti­laiset ovat way ahead. Täl­lä on iso merkitys.

  224. Aki Hyö­dyn­maa:
    “Ei riitä, että annamme muille yhden kie­len ver­ran tasoi­tus­ta. Sisäpoli­it­ti­sista syistä pako­tamme koul­u­laisemme opet­tele­maan myös toista läh­es yhtä käyt­tökelvo­ton­ta kieltä. Kak­si kieltä tasoituk­se­na on jo aika paljon.”

    Tuos­ta olen eri mieltä: suo­ma­laisen on help­po oppia ruot­sia (sana­järjestys läh­es yhtä vapaa, yhteisiä sano­ja, ään­tämi­nen…). Ja kun oppii ruotsin, ovat muut euroop­palaiset kielet jo puo­lik­si hal­lus­sa. Kuun­nel­laan vain, kuin­ka suomen­ruot­salaiset oppi­vat hel­posti englan­nin ja saksan.

    Tosi väite mut­ta täysin epärel­e­vant­ti Suomen kil­pailukyvyn kannal­ta, joka oli keskustelun aihe. Kun olet myymässä esim. nos­ture­i­ta esim. Fil­ip­pi­ineille, ei auta ruotsin sana­järjestys. Super­hyvä englan­ti aut­taa. Tämä port­ti­teo­ri­asi on jo niin mon­es­sa kom­men­tis­sa perustel­tu kumoon (mis­tä näitä pakko­ruot­sitrolle­ja löy­tyykin — kiinalaisia käsi­työläisiä 🙂 ?) että en lähde enää ker­tomaan mik­si hol­lan­ti­laiset eivät opiskele ruot­sia tai ran­skaa jos halu­a­vat oppia englanninkielen.

    Kan­nat­taa googlata vien­tiyri­tys­ten arvio kieli­tarpeista (ruotsin sijal­la 9) ja sen jäl­keen tutus­tua eri ainei­den väliseen kil­pailu­un lukion tun­neista ja mihin niitä käytetään ja opiske­li­joiden val­in­toi­hin. Keskimäärin tämän tutus­tu­misen jäl­keen yli 96,5 % on valmis luop­umaan pakol­lis­es­ta ruotsinkie­lenopiskelus­ta lukios­sa jos kiel­ten tun­tial­lokaa­tio pide­tään entisel­lään ja opiske­li­ja saa vali­ta äidinkieltään luku­unot­ta­mat­ta vapaasti muut kielet. 

  225. R.Silfverberg: Ei vähene. Tuo kuvio ker­too osu­u­den kehi­tyk­ses­tä, ei määrästä. Suomenkielis­tenkin osu­us vähe­nee. Kuvios­ta näkee kuitenkin että kiihtymi­nen pysähtyi 1970-luvul­la kun perusk­oulu aloit­ti ja ruot­sista tuli pakolline aine kaikille. Mik­si ei vas­taavaa taulukko löy­dy suomenkielis­ten osu­u­den kehi­tyk­ses­tä? Löysin vain tämän joka numeroin ker­too suomen, ruotsin, saa­men ja mui­ta kieliä puhu­vien määräl­lisen ja pros­en­tu­aalisen kehi­tyk­sen 1980–2013:
    http://www.stat.fi/til/vaerak/2013/vaerak_2013_2014-03–21_tau_001_fi.html.

    Kiitos linkistä. Siitä voi jokainen itse tark­istaa asioiden todel­lisen tilan.

    Kovin eri­laisia pääte­lim­iä olemme tehneet samoista luvuista.

    Minä sain tästä taulukos­ta irti seuraavaa:
    33 vuo­den tarkastelu­jak­son aikana suomenkielis­ten määrä on nous­sut läh­es 400000 henkilöl­lä, ja jos ruotsinkielis­ten määrä (6,3% 1980 — 5,3% 2013) olisi nous­sut samas­sa suh­teessa, olisi muu­tos hei­dän määrässään läh­es +25000 (tarkkaan ottaen +24849) eikä suinkaan ‑9500.

    Suomenkielis­ten määrä on nous­sut kaikki­na näinä 33 vuote­na, ja ruotsinkielis­ten vuosi­na 1991 2008 2009 2010 ja 2011. Muina 28 vuote­na on ruotsinkielis­ten määrä vähentynyt.

    Jos piir­retään kaipaa­masi käp­pyrä tästä, niin ruotsinkielis­ten laske­vaa viivaa vas­taa suomenkielis­ten loivenev­asti nou­se­va. Vai?

    Tästä voi vain päätel­lä, että ankkalam­mikko vuo­taa. Nämä ovat tärkeitä luku­ja kun mietitään miten esim. niukkenevat varat jae­taan eri koulutustarpeisiin.

    Sil­lä voit toki lohdut­tau­tua, että täl­laista ikävää keskustelua ei tarvitse kauaa käy­dä, kos­ka näyt­tää siltä että näitä luku­ja ei enää julk­iste­ta, kos­ka tuo linkit­tämäsi taulukko on läh­es kak­si vuot­ta van­ha, eikä uudem­pia luku­ja ole näkynyt missään.

  226. Pekka T.: Niin, tylyjä esimerkke­jä. Ne eivät kuitenkaan ker­ro toisen koti­maisen kie­len opiskelun pakol­lisu­ud­es­ta, vaan vaa­timuk­ses­ta osa­ta tietyis­sä virois­sa sekä suomea että ruot­sia. Se on eri asia. 

    Niin, vaa­di­taan siis sitä, että on paperi ruotsin opiskelus­ta ja sitä voidaan vaa­tia, kos­ka suurel­la osal­la suo­ma­lai­sista sel­l­ainen onkin. Tosin kos­ka sil­lä itse paper­il­la ei kuitenkaan puhuta, niin suurin osa ei pysty­isi työssään ruot­sia käyt­tämään, mut­ta täl­lä ei ole oikeasti mitään merk­i­tys­tä, kos­ka ei sitä myöskään työssä tarvi­ta, kuten esimerkik­si itära­jan tullis­sa. Mut­ta täl­lä vaa­timuk­sel­la voidaankin sit­ten kätevästi perustel­la pakko­ruotsin ope­tus kaikille. Tot­ta­han toki kaik­ki myös osaa­vat kieltä, jon­ka opiskelemis­es­ta on kulunut ehkä jo parikym­men­tä vuot­ta, eikä sen jäl­keen sitä ole ollenkaan käyt­tänyt, eikä koskaan ole edes työssään tarvit­tavaa sanas­toa oppinut.

    Joidenkin mielestä tämä ilmeis­es­ti on järkevää toim­intaa, mut­ta itse pidän sitä resurssien tuhlauksena.

  227. Kor­jaus:
    R.Silfverberg:Suomenkielistenkin osu­us vähe­nee. Mik­si ei vas­taavaa taulukko löy­dy suomenkielis­ten osu­u­den kehityksestä? 

    Vas­tasin
    “Jos piir­retään kaipaa­masi käp­pyrä tästä, niin ruotsinkielis­ten laske­vaa viivaa vas­taa suomenkielis­ten loivenev­asti nou­se­va. Vai?”

    Näin olisi siinä tapauk­ses­sa, että kuvat­taisi­in henkilömääriä. Pros­ent­tio­suuk­sista en löy­dä vas­taavaa suomenkielisistä.
    http://www.stat.fi/til/vaerak/2014/vaerak_2014_2015-03–27_kuv_001_fi.html
    Tässä on kuva koko väestön kehityksestä.

  228. Xerx­es: Ver­taus Kanadaan on sikäli läheisem­pi että siel­lä ran­skankieliset Que­be­cis­sä ovat aja­neet läpi sel­l­aista lain­säädän­töä joka akti­ivis­es­ti puo­lus­taa ran­skan kie­len ase­maa val­tavas­sa englan­ninkielises­sa kieliym­päristössä (muu Kana­da + USA). Aivan kuten Suomes­sakin siel­lä kielienem­mistö jakaan­tuu ymmärtäji­in ja sit­ten niihin jot­ka näkevät lähin­nä “epäoikeu­den­mukaisu­udet” ja “jär­jet­tömyy­det”.

    Kanadan toisek­si suurim­mas­sa osaval­tion Québecin seit­semästä (7) miljoonas­ta asukkaas­ta on 80% ran­skankielisiä. Siel­lä, mis­sä Kanadas­sa opiskel­laan ran­skaa, opiskelua perustel­laan pait­si maan kieliv­ähem­mistöl­lä myös sil­lä, että ran­skaa puhutaan laa­jasti ympäri maailmaa.

    Kanadas­sa on kieli­v­aa­timuk­sia vain virkamiehille, englan­ti + ran­s­ka. Palvelu­ja on tar­jot­ta­va molem­mil­la kielil­lä kaikissa liit­to­hal­li­tuk­sen keskusvi­ras­tois­sa ja pääkaupunkiseudul­la. Vain 3 pros­ent­tia hallinnon­alan koulun (siis virkamiehille on omaa koulu­tus­ta) uusista opiske­li­joista opiskelee englan­tia ja lop­ut ran­skaa. Vuosit­tainen käyt­tökus­tan­nus­bud­jet­ti on läh­es 20 miljoon­aa dol­lar­ia. Kieli­taidon kehit­tämistä varten Kanadas­sa on kuusi keskus­ta. Julk­ishallinnos­sa on kolme kieli­taidon tasoa. Korkeim­man tason saavut­ta­mi­nen mak­saa arvion mukaan hie­man yli 20 000 dol­lar­ia koulutet­tavaa kohti ja vaatii läh­es 2300 koulu­tus­tun­tia. (luvut muu­ta­man vuo­den takaa)

  229. Olemme luke­neet nyt mielip­iteitä pakon puoles­ta ja sitä vas­taan, ties kuin­ka mon­et­ta kertaa.

    Pakon kri­itikkona minus­ta taas ker­ran tun­tuu, etteivät pakon puolta­jat oikeas­t­aan lue mei­dän kom­ment­te­jamme, sil­lä he vas­taa­vat ker­rat­en omia koke­muk­si­aan ja tun­to­jaan. Se on sinän­sä ok, mut­ta se riit­tää vain markki­noimaan vapaae­htoista ruot­sia. Englan­nille pakon perus­teet riit­täi­sivät, mut­ta meil­lä sitä ei ole kuitenkaan otet­tu pakolliseksi.

    Pakon kan­nat­ta­jat myös ohit­ta­vat ja mitätöivät pakon tuot­ta­mat ongelmat:
    — koko väestön sit­o­mi­nen kah­teen pie­neen kieleen (ain­oas­taan Islannis­sa opiskel­laan toista pien­tä kieltä, mut­ta siel­lä lähtöko­h­ta on se, ettei pieni kansa pysty jär­jestämään kat­tavaa koulu­tus­ta ja asiantun­ti­javerkos­to­ja vaan nojaa tässä entiseen emä­maa­han — ver­rat­tavis­sa lähin­nä suomen­ruot­salais­ten tarpeeseen lukea suomea, minkä ei senkään tarvi­tisi olla pakol­lista, kuten se ei Ahve­nan­maal­la olekaan),
    — kiel­tenopet­ta­jien koulut­tamisen ja kiel­ten ope­tus­resurssien pain­ot­tumi­nen ruotsiin,
    — kieli­v­aran­non kapeus,
    — maa­han­muut­ta­jien ja muul­la tavoin monikielis­ten onglemat,
    — kie­len oppimisen vaikeu­den omaavien ongelmat,
    — ihmis­ten turhau­tu­mi­nen kun kieltä ei oikeasti tarvi­ta ja se käyt­tämät­tömänä unohtuu,

    Ymmärtävätkö pakon kan­nat­ta­jat, miten tyystin eri asia on vaa­tia oma­lle lapselleen oikeut­ta vali­ta vier­aat kielet tietyltä tar­jot­timelta kuin vaa­tia muit­ten lap­sille ehdo­ton­ta pakkok­ieltä alak­oulus­ta yliopis­toon, vieläpä vedoten omi­in näke­myk­si­in, joi­ta enem­mistö ei jaa?

  230. LN: Ruotsin kieltä en näe lainkaan niin turhana ja hyödyt­tömänä kuin melko mon­et tääl­lä kom­men­toi­neet. Luen sään­nöl­lis­es­ti län­tisen naa­puri­maan lehdis­töä, seu­raan medi­aa ja siel­lä käytävää keskustelua ajanko­htai­sista ja yhtei­sistä asioista kuten nyt esim. maa­han­muu­tos­ta. Olen myös erit­täin iloinen, että meil­lä on YLE Fem (laadukas­ta ohjelmatarjontaa!).

    Jos lopet­taa lukion tai perusk­oulun jäl­keen oma­toimisen kieli­taiton­sa kehit­tämisen ja ylläpi­don, on aivan turha rutista pakko­ruot­sista tai nar­ista katk­er­ana, kun ei saanut koulus­sa opiskel­la sitä taik­ka tuo­ta kieltä. Kielikurssille vaan! Kyky oppia ei pää­ty 19-vuotiaana.

    P.S Täl­lä het­kel­lä Ruot­sis­sa on hyvät työ­markki­nat kieli­taitoisille suo­ma­laisille mm teknolo­gia-aloil­la ja ter­vey­den­hoitoaloil­la. Sin­nepäin onkin jo jonkin­lainen muut­tovir­ta syn­tynyt, saat­taa jopa kiihtyä jos tilanne Suomes­sa pysyy näin huonona. Ruotsin kie­len taito ei län­tiseen naa­puri­maa­hamme muut­taes­sa ole haitaksi.

    Kuten moni on toden­nut, pakon puo­lus­ta­jat eivät tutus­tu vas­tus­ta­jien väit­teisi­in tai kykene ymmärtämään niitä. Aina samaa turhanaikaista argumentaatiota. 

    Joku lukee ruotsinkielisiä lehtiä tai kat­soo Fem­maa ja on tyy­tyväi­nen, kun saa tietää suurin piirtein samat asi­at kahdel­la kielel­lä. Toinen taas tutus­tu­isi mielel­lään vaik­ka venäläis­ten out­oon maail­maan ja saisi ehkä ihan uuden näkökul­man elämään. Kol­mas on rikas­tunut myymäl­lä hisse­jä swahi­lik­si. Mikään kan­ta ei kuitenkaan tarkoi­ta, että muut saisi pakot­taa samaan näke­myk­seen. Tämä johtuu siitä, että nykyisessä maail­mas­sa kukaan, ei uskon­to, puolue, ei edes hal­li­tus voi tietää, mikä osa diver­si­teetistä kunkin on hyödyl­listä vali­ta Miten vaikeaa tämän ymmärtämi­nen voi olla!?

    Ja vaik­ka jol­lain on resursse­ja juos­ta kieliopin­nois­sa, ei se tarkoi­ta että kaikil­la on. Sitä pait­si — ja nyt kan­nat­taa yrit­tää ymmärtää, kos­ka tämä on oikeasti hyödylli­nen toisa­s­ia — aina kun kohdis­taa aivoka­p­a­siteet­tin­sa yhteen asi­aan, on se pois jostain tois­es­ta. Aina. Tämä johtuu siitä, että sekä ajat­telu että aika ovat rajal­lisia resursseja. 

    Ja entäs tämä Ruotsin talous­men­estys. Haloo, oletko kuul­lut, että on muitakin mai­ta kuin Suo­mi ja Ruot­si ja mui­ta men­estyneitä talouk­sia kuin Ruot­si? Ei, her­ran kiesus, Suomen koul­u­laitok­sen tarkoi­tus voi olla koulut­taa työvoimare­serviä yhden maan mah­dol­lisi­in tarpeisi­in, kun mai­ta kaikki­aan on liki 200. Sitä pait­si huonos­tikin men­estyvis­sä talouk­sis­sa voi yksilö menestyä.

  231. R. V.: Tarkoitin kaikil­la venäjänkielisil­lä kaikkia alueen/oblastin venäjänkielisiä.

    Jos kaikkien virkami­esten tulisi ymmärtää udmurt­tia ja/tai maria, niin uskon Suo­ma­lais­ten sym­pa­tioiden ole­van tästä hyvästä venäjänkielis­ten puolel­la. Kyseessähän on täysin perus­tee­ton ja jär­jetön vaa­timus, kos­ka täysin asialli­nen palve­lu­ta­so udmur­tik­si ja/tai marik­si voidaan saa­da aikaan palkkaa­mal­la vira­nomaisik­si udmurt­tia ja/tai maria osaavia vaikka­pa kak­si ker­taa udmurtin ja/tai marin väestöo­su­u­den ver­ran (tehtävä- ja palvelu­paikkako­htais­es­ti, pyöristäen ylöspäin. Ken­täl­lä aut­taa tarvit­taes­sa puhe­lin­tulk­ki.). Palkkaami­nen ei ole ongel­ma, kos­ka luon­nos­taan alueel­la on jo yhden väestöo­su­u­den osu­us nati­ivisti vähem­mistökielisiä vira­nomaisia ja kyseiset kieliä val­i­taan koulus­sa, kos­ka ne nähdään hyödyl­lis­inä haet­taes­sa kyseisiä virkoja.

    Jokaisen vira­nomaisen ei tarvitse osa­ta jotakin tiet­tyä kieltä, että kyseisel­lä kielel­lä voidaan palvel­la kansalaisia. Ehkä juuri tämä on pakko­ruot­sikeskustelus­sakin ongel­mana: osa pakko­ruotsin kan­nat­ta­jista luulee, että jos on ole­mas­sa virkamies, joka ei osaa ruot­sia, niin yksikään virkamies ei enää osaa ruot­sia. Hyvin häm­men­tävä näkemys.

    Perustele. Ker­toisitko vaik­ka miten ehdot­ta­masi antaa mitenkään parem­man tule­vaisu­u­den­näkymän suomen­su­kuisille kan­soille kuin ehdottamani?

    Pidät siis sel­l­aista ske­naar­i­o­ta että suomen­su­kuis­ten omil­la alueil­la kaikkien virkami­esten tulisi ymmärtää alueen paikalliskieltä “täysin perus­teet­tomana ja järjettömänä”. 

    Olen aivan eri mieltä. [mut­ta Mosko­vas­sa mielipi­det­täsi kyl­lä arvostetaan] 

    Todel­lisu­us taitaa kyl­läkin olla lähempänä sitä mitä kuvailet eivätkä Venäjän suomen­su­kuis­ten kan­so­jen tule­vaisu­us min­un ymmärtääk­seni näytä kovin hyvältä kun mietitään esim. omaan kieleen perus­tu­vaa elävää kulttuuria.

    En ehdi vas­ta­ta ihan kun­nol­la kaik­keen sanomaasi ja näen että argu­ment­tei­hisi vas­taami­nen vaatisi pitkän debat­tises­sion [“Ehkä juuri tämä on pakko­ruot­sikeskustelus­sakin ongel­mana: osa pakko­ruotsin kan­nat­ta­jista luulee, että jos on ole­mas­sa virkamies, joka ei osaa ruot­sia, niin yksikään virkamies ei enää osaa ruot­sia. Hyvin häm­men­tävä näke­mys.”]. Lyhyesti: Käytän­nössä tuol­laiset jär­jeste­lyt että viras­tossa-on-se-joku-joka-osaa-vähemistökieltä tarkoit­taa pitkäl­lä tähtäimel­lä sitä että vähem­mistökieli ei pysy elävänä.

  232. Pekka T.: Meil­lä on paljon muitakin yhteiskun­nal­lisia pakko­ja – mik­sei niistä vaa­di­ta vapaut­ta yhtä raivokkaasti?

    Asial­liset ihmiset eivät jak­sa ajaa asi­aa, kun se ei kuitenkaan etene mihinkään eikä se ole heille mikään elämää suurem­pi kysymys, ja jäl­jelle jää Suo­ma­laisu­u­den liit­to ja vastaavat.

  233. tark­iste­taan fak­tat: Kanadan toisek­si suurim­mas­sa osaval­tion Québecin seit­semästä (7) miljoonas­ta asukkaas­ta on 80% ran­skankielisiä. Siel­lä, mis­sä Kanadas­sa opiskel­laan ran­skaa, opiskelua perustel­laan pait­si maan kieliv­ähem­mistöl­lä myös sil­lä, että ran­skaa puhutaan laa­jasti ympäri maailmaa.

    Kanadas­sa on kieli­v­aa­timuk­sia vain virkamiehille, englan­ti + ran­s­ka. Palvelu­ja on tar­jot­ta­va molem­mil­la kielil­lä kaikissa liit­to­hal­li­tuk­sen keskusvi­ras­tois­sa ja pääkaupunkiseudul­la. Vain 3 pros­ent­tia hallinnon­alan koulun (siis virkamiehille on omaa koulu­tus­ta) uusista opiske­li­joista opiskelee englan­tia ja lop­ut ran­skaa. Vuosit­tainen käyt­tökus­tan­nus­bud­jet­ti on läh­es 20 miljoon­aa dol­lar­ia. Kieli­taidon kehit­tämistä varten Kanadas­sa on kuusi keskus­ta. Julk­ishallinnos­sa on kolme kieli­taidon tasoa. Korkeim­man tason saavut­ta­mi­nen mak­saa arvion mukaan hie­man yli 20 000 dol­lar­ia koulutet­tavaa kohti ja vaatii läh­es 2300 koulu­tus­tun­tia. (luvut muu­ta­man vuo­den takaa)

    Tässä lyhyesti: Kanadan tilanteessa on samankaltaisu­ut­ta mei­dän tilanteeseemme mut­ta kuten sanoin niin suo­ran ver­tailun kanssa on olta­va varovainen.

    Luu­len­pa kuitenkin että suomen nyky­istä kielipoli­ti­ikkaa arvoste­taan Que­be­cis­sä enem­pi posi­ti­ivis­es­ti kuin negati­ivis­es­ti, juuri johtuen siitä että ongel­mat tun­tu­vat varsin tutu­il­ta. Mut­ta san­ot­takoon että en ole itse Kanadas­sa edes käynyt.

  234. tark­iste­taan fak­tat:
    Olemme luke­neet nyt mielip­iteitä pakon puoles­ta ja sitä vas­taan, ties kuin­ka mon­et­ta kertaa.

    Pakon kri­itikkona minus­ta taas ker­ran tun­tuu, etteivät pakon puolta­jat oikeas­t­aan lue mei­dän kom­ment­te­jamme, sil­lä he vas­taa­vat ker­rat­en omia koke­muk­si­aan ja tun­to­jaan. Se on sinän­sä ok, mut­ta se riit­tää vain markki­noimaan vapaae­htoista ruot­sia. Englan­nille pakon perus­teet riit­täi­sivät, mut­ta meil­lä sitä ei ole kuitenkaan otet­tu pakolliseksi.

    Pakon kan­nat­ta­jat myös ohit­ta­vat ja mitätöivät pakon tuot­ta­mat ongelmat:
    – koko väestön sit­o­mi­nen kah­teen pie­neen kieleen (ain­oas­taan Islannis­sa opiskel­laan toista pien­tä kieltä, mut­ta siel­lä lähtöko­h­ta on se, ettei pieni kansa pysty jär­jestämään kat­tavaa koulu­tus­ta ja asiantun­ti­javerkos­to­ja vaan nojaa tässä entiseen emä­maa­han – ver­rat­tavis­sa lähin­nä suomen­ruot­salais­ten tarpeeseen lukea suomea, minkä ei senkään tarvi­tisi olla pakol­lista, kuten se ei Ahve­nan­maal­la olekaan),
    – kiel­tenopet­ta­jien koulut­tamisen ja kiel­ten ope­tus­resurssien pain­ot­tumi­nen ruotsiin,
    – kieli­v­aran­non kapeus,
    – maa­han­muut­ta­jien ja muul­la tavoin monikielis­ten onglemat,
    – kie­len oppimisen vaikeu­den omaavien ongelmat,
    – ihmis­ten turhau­tu­mi­nen kun kieltä ei oikeasti tarvi­ta ja se käyt­tämät­tömänä unohtuu,

    Ymmärtävätkö pakon kan­nat­ta­jat, miten tyystin eri asia on vaa­tia oma­lle lapselleen oikeut­ta vali­ta vier­aat kielet tietyltä tar­jot­timelta kuin vaa­tia muit­ten lap­sille ehdo­ton­ta pakkok­ieltä alak­oulus­ta yliopis­toon, vieläpä vedoten omi­in näke­myk­si­in, joi­ta enem­mistö ei jaa?

    Taas lyhyesti: Suomen kielipoli­ti­ikan vas­tus­ta­jat ovat erit­täin onnis­tuneesti saa­neet tuon “pakko”-liitteen ujutet­tua keskustelu­un ja mon­et hirt­täy­ty­vat siihen sanaan. Poli­it­tisen dem­a­gogian mestarinäyte.

    Toki arvostan niitä jot­ka ovat eri mieltä ja keskustel­e­vat asial­lisin perustein. Ehdot­taisin ruotsin kieliopetuk­sen pahimpi­in ongelmi­in varovaista reformia.

  235. R.Silfverberg: Kaikil­la mail­la joil­la on merkit­täviä kansal­lisia tai kielel­lisiä vähem­mistöjä on jonkin­laisia virkamies­vaa­timuk­sia näi­den vähem­mistö­jen päääasial­lisil­la esi­in­tymisalueil­la, mut­ta vain viral­lis­es­ti kak­si- tai monikielisil­lä mail­la on myös maan pääkaupungis­sa ja suuris­sa väestökeskit­tymis­sä mah­dol­lisu­us hoitaa vira­nomaisas­ioi­ta oma­l­la äidinkielel­lään vaik­ka pääkaupun­gin ja suurten kaupunkien kielisuh­teet muuten eivät sitä vaatisi. Näin ovat asi­at ainakin Kanadas­sa, Bel­gias­sa ja Sveit­sis­sä ja Suomes­sa paper­il­la mut­ta ei aina käytännössä. 

    Jätit mainit­se­mat­ta onko kieli­taito­vaa­timuk­set tarpeesta kumpuavia vai peri­aat­teel­lisia. Tarpeesta kumpuaval­la vaa­timuk­sel­la tarkoi­tan sel­l­aista kieli­taito­vaa­timus­ta, jot­ka vaa­di­taan kos­ka kyseisessä viras­sa palvel­laan sen kielisiä asi­akkai­ta: nämä hyväksyn ilomielin. Peri­aat­teel­lisel­la kieli­taito­vaa­timuk­sel­la tarkoi­tan vaa­timus­ta, joka ei perus­tu tarpeeseen: näitä en hyväksy. Valitet­tavasti Suomes­sa enem­mistö vaa­timuk­sista on jälkim­mäistä tyyppiä.

    R.Silfverberg:Maat jois­sa on mon­ta kansal­lisu­ut­ta jot­ka on jaet­tu osaval­tioi­hin kuten Venäjä, Sveit­si, Kana­da ja Iso-Bri­tan­nia pitäisi osaval­tioiden alku­peräisas­ukkaiden kiel­ten olla viral­lisia vaik­ka ne muo­dostaisi­vat vähem­mistön osaval­tion asukkaista, ja enem­mistönkin pitäisi oppia siitä ainakin alkeet. Näin on asian lai­ta ainakin Sveit­sis­sä ja Kanadas­sa mut­ta ei tai­da olla Venäjäl­lä eikä Isos­sa Bri­tan­ni­as­sa (kor­jatkaa jos olen väärässä) 

    Ole­tan, että kyse on mielip­i­teestäsi, kos­ka et perustele, mik­si alku­peräisas­ukkaiden pitäisi olla viral­lisia kieliä. Tämä ei kuitenkaan ole mielestäni ongel­ma: itseäni ei kiin­nos­ta niinkään viralli­nen ase­ma, vaan miten kieltä voi käytän­nössä käyttää.

    Ongel­ma on se, että ase­tat peri­aat­teel­lisen (etkä tarpeen peruste­van) alkuperäis/vähimmistö ‑kie­len kieli­taito­vaa­timuk­sen kaikille kansalaisille. Luulen, että tämä johtuu siitä, että et ymmär­rä, että val­tion kak­si- tai monikielisyy­destä ei mil­lään moraalil­la seu­raa vaa­timus yhdenkään kansalaisen kak­si- tai monikielisyydestä.

    R.Silfverberg:(kor­jatkaa jos olen väärässä) 

    No olet. Sveit­sis­sä on neljä kansal­liskieltä, eikä koulus­sa vaa­di­ta niiden kaikkien osaamista. Tilanne on myös muuten hyvin eri­lainen Suomeen ver­rat­tuna, kos­ka kak­si neljästä Sveitsin kansal­liskielestä on huo­mat­tavasti laa­jem­malle levin­neitä kuin ruotsi.

    Lisäk­si siitä, miten asi­at jos­sakin ovat ei seu­raa miten niiden tulisi olla.

    R.Silfverberg:Mä olisin valmis hyväksymään Suomen jakoa osaval­tioi­hin jos­sa man­tereen 2‑kielinen osaval­tio (suo­mi ja ruot­si) muo­dostaisi ran­nikkokaistaleista Lovi­isas­ta Turku­un sekä toins­es­ta kaistaleesta Siipyys­tä Kokko­laan. Tämän osal­val­tion sisäpuolel­la olisi osat­ta­va ainakin jotenkuten molem­pia koti­maisia, ulkop­uolel­la riit­täisi vain suo­mi. Ahve­nan­maan kohdal­la toivoisin sen suh­tau­tu­van myön­teisem­min suomen kieleen ja antaa­van sille viral­lisen kie­len ase­man, mut­ta sitä suo­jaa kan­sain­väliset sopimuk­set jolle me emme oikein voi mitään. 

    Jos nyt oikein tulk­it­sen sin­ua, niin mah­dol­lisu­us elää vira­nomais­ten suh­teen ruot­sik­si ei riitä, vaan mah­dol­lisim­man mon­en suo­ma­lais­ten suuhun on nyt vaan tunget­ta­va ruot­sia. Tämä täysin riip­pumat­ta siitä, että tämä läh­estymistapa ei ole tuot­tanut vira­nomaisille ruotsinkielisiä tyy­dyt­tävää kieli­taitoa eikä huomioi sitä, että suomenkieli­nenkin osaa ihan itse ajatel­la, päät­tää mitä kieliä tarvin­nee elämässään ja kan­taa val­in­tansa seuraukset.

    Pystytkö kuvit­tele­maan sel­l­aisen hyväksyt­tävän ratkaisun, jos­sa ruot­sia ei tarvitse tuput­taa suomenkielisille? Vai onko tämä mielestäsi mahdottomuus?

  236. tark­iste­taan fak­tat: Kun nytkin useil­la aloil­la opiske­li­joil­la on ongelmia saa­da virkaruot­si suoritettua

    Tästä kaipaisin luku­ja eikä anek­doot­te­ja: onko noi­ta kielel­lis­es­ti eri­ty­is­lah­jat­to­mia kovinkin paljon?

  237. R.Silfverberg:
    Mä olisin valmis hyväksymään Suomen jakoa osaval­tioi­hin jos­sa man­tereen 2‑kielinen osaval­tio (suo­mi ja ruot­si) muo­dostaisi ran­nikkokaistaleista Lovi­isas­ta Turku­un sekä toins­es­ta kaistaleesta Siipyys­tä Kokko­laan. Tämän osal­val­tion sisäpuolel­la olisi osat­ta­va ainakin jotenkuten molem­pia koti­maisia, ulkop­uolel­la riit­täisi vain suo­mi. Ahve­nan­maan kohdal­la toivoisin sen suh­tau­tu­van myön­teisem­min suomen kieleen ja antaa­van sille viral­lisen kie­len ase­man, mut­ta sitä suo­jaa kan­sain­väliset sopimuk­set jolle me emme oikein voi mitään.

    Jakakaa vaan mut­ta jät­täkää Turku suomenkielisenä ulos tuos­ta yhtälöstä.

  238. Pakko­ruotsin kaatamiseen on help­po taktiikka.

    Opiske­li­joiden täy­tyy vain suorit­taa tutkin­not lop­pu­un sitä ain­oa­ta pakol­lista ruotsin kurssia lukuunottamatta.

    Korkeak­oulut saa­vat rahaa tutkin­noista, ja mikäli niitä ei tule, niin rahat jäävät saamatta.

    Ja jos sit­ten työn­haus­sa tulee ongelmia sen vuok­si, niin sit­ten sel­l­aista yri­tys­tä kan­nat­taakin boiko­toi­da, joka arvostaa paper­i­lap­pus­ta enem­män kuin osaamista.

  239. R. V.: Sveit­sis­sä on neljä kansal­liskieltä, eikä koulus­sa vaa­di­ta niiden kaikkien osaamista.

    Liit­to­val­tiois­sa, kuten Sveit­si ja Kana­da, kielilain­säädän­nöstä suurin osa voidaan jät­tää osaval­tio­ta­solle, esim. Ontario tar­joaa palvelui­ta ran­skak­si, jos yli 10% alueen asukkaista tai kaupungis­sa yli 5000 asukas­ta on ran­skankielisiä: https://en.wikipedia.org/wiki/French_Language_Services_Act
    Suomes­sa on vain yksi val­tio, ja siinä kun­nat plus Ahve­nan­maa. Pitäisikö kielikysymyskin lisätä SOTE-aluehallintoviritelmään?

  240. “Joku lukee ruotsinkielisiä lehtiä tai kat­soo Fem­maa ja on tyy­tyväi­nen, kun saa tietää suurin piirtein samat asi­at kahdel­la kielel­lä. Toinen taas tutus­tu­isi mielel­lään vaik­ka venäläis­ten out­oon maail­maan ja saisi ehkä ihan uuden näkökul­man elämään. Kol­mas on rikas­tunut myymäl­lä hisse­jä swahi­lik­si. Mikään kan­ta ei kuitenkaan tarkoi­ta, että muut saisi pakot­taa samaan näkemykseen. 

    Tämä johtuu siitä, että nykyisessä maail­mas­sa kukaan, ei uskon­to, puolue, ei edes hal­li­tus voi tietää, mikä osa diver­si­teetistä kunkin on hyödyl­listä vali­ta Miten vaikeaa tämän ymmärtämi­nen voi olla?”

    Olet oike­as­sa, kukaan ei voi ola sat­apros­ent­tisen var­ma mikä kieli­v­al­in­ta on se “oikea”. Minä val­itsin lukios­sa aikoinaan, kol­man­nek­si kielek­si venäjän. Kol­men vuo­den opin­noil­la pääsi juuri ja juuri alku­un. En ole, ikävä kyl­lä, jatkanut venäjän kie­len taitoni kehit­tämistä, vaik­ka siihenkin olisi ollut aikuisiäl­lä hyvät mahdollisuudet. 

    “Ja entäs tämä Ruotsin talous­men­estys. Haloo, oletko kuul­lut, että on muitakin mai­ta kuin Suo­mi ja Ruot­si ja mui­ta men­estyneitä talouk­sia kuin Ruot­si? Ei, her­ran kiesus, Suomen koul­u­laitok­sen tarkoi­tus voi olla koulut­taa työvoimare­serviä yhden maan mah­dol­lisi­in tarpeisi­in, kun mai­ta kaikki­aan on liki 200.”

    No olet oike­as­sa, oma­l­la taval­lasi. Suomen tärkeim­mät kaup­pakump­pan­it ovat lähel­lä. Ne ovat Sak­sa, Ruot­si ja Venäjä (vien­ti on nyt maail­man­poli­it­ti­sista ikävistä syistä jäis­sä). Kiel­ten opiskelua ja kieli­taitoisu­ut­ta ei pitäisi kat­soa niin yksipi­ip­puis­es­ti vain talouden kannal­ta. Kiin­nos­tus kieli­in ja innos­tus oppia eri­laisia kieliä, lait­ta­mat­ta niitä parem­muusjärjestyk­seen, on kaiken a ja o. Me suo­ma­laiset luomme omil­la asen­teil­lamme kieliv­i­hamielisyyt­tä, joka ei edis­tä yhdenkään oppi­jan kieli­in ja kult­tuurei­hin tun­temaa kiin­nos­tus­ta. Se mihin itsekukin sit­ten käyt­tää oppi­maansa, on eri asia. Koul­u­laitok­sen tärkein tehtävä on yleis­sivistyk­sen anta­mi­nen, sen pää­tarkoi­tus ei ole olla tuotan­to­laitos elinkei­noelämän tai markki­navoimien tarpeisi­in. Koulu­tus on sivistyspo­h­jan luomista. Minä toivon, ensisi­jais­es­ti, että yhteiskun­nas­samme luo­daan koulutukselle/opiskelulle (myös aikuisopin­noille) julk­isin varoin mah­dol­lisim­man hyvä lähtöko­h­ta. Sik­sipä nyt tehdyt koulu­tusleikkauk­set ovat teko­ja, joil­la on vaka­vat seu­rauk­set, koko yhteiskun­nan kannalta.

  241. tark­iste­taan fak­tat: Kanadan toisek­si suurim­mas­sa osaval­tion Québecin seit­semästä (7) miljoonas­ta asukkaas­ta on 80% ran­skankielisiä. Siel­lä, mis­sä Kanadas­sa opiskel­laan ran­skaa, opiskelua perustel­laan pait­si maan kieliv­ähem­mistöl­lä myös sil­lä, että ran­skaa puhutaan laa­jasti ympäri maailmaa.

    Kanadas­sa on kieli­v­aa­timuk­sia vain virkamiehille, englan­ti + ran­s­ka. Palvelu­ja on tar­jot­ta­va molem­mil­la kielil­lä kaikissa liit­to­hal­li­tuk­sen keskusvi­ras­tois­sa ja pääkaupunkiseudul­la. Vain 3 pros­ent­tia hallinnon­alan koulun (siis virkamiehille on omaa koulu­tus­ta) uusista opiske­li­joista opiskelee englan­tia ja lop­ut ran­skaa. Vuosit­tainen käyt­tökus­tan­nus­bud­jet­ti on läh­es 20 miljoon­aa dol­lar­ia. Kieli­taidon kehit­tämistä varten Kanadas­sa on kuusi keskus­ta. Julk­ishallinnos­sa on kolme kieli­taidon tasoa. Korkeim­man tason saavut­ta­mi­nen mak­saa arvion mukaan hie­man yli 20 000 dol­lar­ia koulutet­tavaa kohti ja vaatii läh­es 2300 koulu­tus­tun­tia. (luvut muu­ta­man vuo­den takaa)

    Vielä muu­ta­ma sana:

    Jos oikein muis­tan, niin Que­becin alueel­la on tai on ollut yri­tys­ten main­on­taan kohdis­tu­via ase­tuk­sia jot­ka määräävät etteivät ne saa olla pelkästään englan­ninkielisiä. Vas­taavaa ei (manner-)Suomessa ole. Ja toisaal­ta taas Kanadas­sa kielilain­säädän­tö ei ole sama koko maas­sa. Kanada­han on man­tereen kokoinen eikä mil­lään mah­du suurem­paankaan provinssikokoon.

    Eli point­ti­ni on se jon­ka jo sanoin ettei Kanadan ja Suomen kielilain­säädän­töä pidä ihan suo­raan ver­ra­ta keskenään. Oleel­lista on että kum­mas­sakin tapauk­ses­sa on elinkelpoinen vähem­mistö jon­ka oikeuk­sia huomioi val­is­tunut kielilainsäädäntö.

  242. Xerx­es:

    Ver­taus Kanadaan on sikäli läheisem­pi että siel­lä ran­skankieliset Que­be­cis­sä ovat aja­neet läpi sel­l­aista lain­säädän­töä joka akti­ivis­es­ti puo­lus­taa ran­skan kie­len ase­maa val­tavas­sa englan­ninkielises­sa kieliym­päristössä (muu Kana­da + USA). Aivan kuten Suomes­sakin siel­lä kielienem­mistö jakaan­tuu ymmärtäji­in ja sit­ten niihin jot­ka näkevät lähin­nä “epäoikeu­den­mukaisu­udet” ja “jär­jet­tömyy­det”.

    Que­be­cis­sä on ryh­mä kielipoli­ise­ja, jot­ka puut­tuvat mm. liike­huoneis­to­jen nimikylt­tei­hin tai yleen­sä siihen, että ran­skan kieleen ei ote­ta liikaa englan­nin kie­len sano­ja. Suomes­sa tähän ei ole men­ty ja suomen kieli rap­pi­oituu pikku hil­jaa. Ruotsinkielestä pide­tään vielä huol­ta, mm. virheelli­nen Fiskhamn kor­jat­ti­in Fiske­ham­niksi. Suo­ma­lainen nimi Kalas­tus­sa­ta­ma saa aivan vapaasti olla rap­pi­oitunut Kalasatama.

  243. R.Silfverberg:
    Mä olisin valmis hyväksymään Suomen jakoa osaval­tioi­hin jos­sa man­tereen 2‑kielinen osaval­tio (suo­mi ja ruot­si) muo­dostaisi ran­nikkokaistaleista Lovi­isas­ta Turku­un sekä toins­es­ta kaistaleesta Siipyys­tä Kokko­laan. Tämän osal­val­tion sisäpuolel­la olisi osat­ta­va ainakin jotenkuten molem­pia koti­maisia, ulkop­uolel­la riit­täisi vain suomi. 

    On toivea­jat­telua väit­tää noi­ta aluei­ta suo­mi-ruot­si ‑kak­sikielisik­si, kos­ka juuri nuo alueet ovat Suomen monikielisimpiä seu­tu­ja. Niil­lä asuu koh­ta jo enem­män väkeä, joil­la on muu kak­sikielisyys kuin suo­mi-ruot­si. Onko esim suo­mi-venäjä-kak­sikieli­nen kansalainen jotenkin epätäy­delli­nen suomalainen? 

    Luulen, että Ruot­sis­sa nousisi meteli väit­teestä, että Ruot­si on yksikieli­nen maa, vaik­ka siel­lä ruot­si on selvä pääkieli.
    Samal­la taval­la väite kak­sikielis­es­tä suo­mi-ruot­si-Suomes­ta on suvaitsematon,ahdasmielinen, ja vastenmielinen.

    Perus­tus­lais­sa maini­taan Suomen kansal­liskielet, mut­ta ei puhuta mitään kak­sikielis­es­tä Suomesta!

  244. anon­il­li: Pitäisikö kielikysymyskin lisätä SOTE-aluehallintoviritelmään?

    Pitäisi. Alueet voisi­vat olla vaik­ka päällekäisiä suomenkielis­ten kanssa.

  245. Mik­si oikeas­t­aan kukaan suomenkieli­nen kan­nat­taa pakko­ruot­sia kun jokainen voi kuitenkin halutes­saan opiskel­la ruot­sia vapaaehtoisesti.

  246. Jalankulk­i­ja: Hyvin laa­ja vapaa val­in­ta tarkoit­taisi sitä, että “pakko­ruotsin” lisäk­si pois­tet­taisi­in koulu­opetuk­ses­ta mm. pakko­matem­ati­ik­ka, pakkoäidinkieli, pakko­englan­ti, pakko­fysi­ik­ka, pakkoli­ikun­ta jne.

    Niin sii onhan ihan selvää, että jos ruotsin kie­len opiskelus­ta tehdään pakol­lista, sitä on loogis­es­ti laa­jen­net­ta­va ja tehtävä lop­ul­ta koulus­sakäyn­nistäkin vapaae­htoista, oppivelvol­lisu­us siis pois­tu­isi kokonaan! 

    Lisäk­si vapaae­htoisu­u­den laa­jen­t­a­mi­nen tarkoit­taa että parin vuo­den päästä meil­lä alkaa lääkik­ses­tä valmis­tu­maan lääkäre­itä, jot­ka ovat käyneet saven­valan­nan ja hit­saustekni­ikan kurssit, mut­ta eivät luke­neet päivääkään lääketiedettä! 

    Nyt minä ymmär­rän peruste­lut ruotsin pakol­lisu­udelle. Ilman sitä koko yhteiskun­tamme koulu­tus­po­h­ja romahtaa!

  247. Tuo­mo:
    Mik­si oikeas­t­aan kukaan suomenkieli­nen kan­nat­taa pakko­ruot­sia kun jokainen voi kuitenkin halutes­saan opiskel­la ruot­sia vapaaehtoisesti.

    Tähän voi vielä lisätä sen, että tekemäl­lä jonkun — sinän­sä suositelta­vankin — asian pakol­lisek­si me e x d e f i n i t i o n e m estämme ihmistä tekemästä sitä vapaaehtoisesti.

  248. Xerx­es: Oleel­lista on että kum­mas­sakin tapauk­ses­sa on elinkelpoinen vähem­mistö jon­ka oikeuk­sia huomioi val­is­tunut kielilainsäädäntö.

    Ran­skankieliset eivät ole vähem­mistö Que­be­cis­sä, ja jos Kana­da ei olisi liit­to­val­tio­ra­sol­la kak­sikieli­nen, Que­bec ei pysy­isi Kanadas­sa. Ahve­nan­maalais­es­ta sep­a­ratismista ei saa ihan vas­taa­van­laista uhkaa Suomen kansal­liselle olemassaololle.

  249. R.Silfverberg: Olen ymmärtänyt myös että vielä neu­vos­toaikana suomea osat­ti­in Kar­jalas­sa laa­jem­min kuin nyky­isin, ja että osaval­tio oli viral­lis­es­ti kak­sikieli­nen ja että ope­tus­ta annet­ti­in venäläisille enem­män, mut­ta “resurssip­u­lan” takia sitä on vähen­net­ty niin että nuo pienet kielet ei enää kauan pysy hengissä. 

    Tuol­la Venäjän kar­jalas­sa olen usein kuul­lut väitet­tävän, että Suo­mi imi Suomenkieliset ja kar­jalaiset Suomeen palu­umuut­ta­ji­na ja Suo­ma­lainen kult­tuuri rom­ahti siinä, kun etenkin koulute­tut suomenkieliset ja kar­jalaiset jät­tivät maan.

  250. R.Silfverberg: Kaikil­la mail­la joil­la on merkit­täviä kansal­lisia tai kielel­lisiä vähem­mistöjä on jonkin­laisia virkamies­vaa­timuk­sia näi­den vähem­mistö­jen päääasial­lisil­la esi­in­tymisalueil­la, mut­ta vain viral­lis­es­ti kak­si- tai monikielisil­lä mail­la on myös maan pääkaupungis­sa ja suuris­sa väestökeskit­tymis­sä mah­dol­lisu­us hoitaa vira­nomaisas­ioi­ta oma­l­la äidinkielel­lään vaik­ka pääkaupun­gin ja suurten kaupunkien kielisuh­teet muuten eivät sitä vaatisi. Näin ovat asi­at ainakin Kanadas­sa, Bel­gias­sa ja Sveit­sis­sä ja Suomes­sa paper­il­la mut­ta ei aina käytännössä. 

    Maat jois­sa on mon­ta kansal­lisu­ut­ta jot­ka on jaet­tu osaval­tioi­hin kuten Venäjä, Sveit­si, Kana­da ja Iso-Bri­tan­nia pitäisi osaval­tioiden alku­peräisas­ukkaiden kiel­ten olla viral­lisia vaik­ka ne muo­dostaisi­vat vähem­mistön osaval­tion asukkaista, ja enem­mistönkin pitäisi oppia siitä ainakin alkeet. Näin on asian lai­ta ainakin Sveit­sis­sä ja Kanadas­sa mut­ta ei tai­da olla Venäjäl­lä eikä Isos­sa Bri­tan­ni­as­sa (kor­jatkaa jos olen väärässä)

    […]

    Kum­mallista, ettei näin sit­ten tietääk­seni ole Ruot­sis­sa eikä Nor­jas­sa. Molem­mis­sa asuu huo­mat­ta­va alueelli­nen suo­ma­laisvähem­mistö, tosin Pohjois-Ruot­sis­sa alku­peräiskansak­si määriteltävä väestö on suurelta osin kielel­lis­es­ti assim­iloitu valtakulttuuriin. 

    Finn­markin alueel­la olen joskus tietämät­tömyyt­täni häm­mästel­lyt mielessäni paikallis­ten eri­no­maista suomea. Onnek­si Fem­man joskus lähet­tämä dokkari val­isti kvee­nien suh­teen tietämätön­tä. Dokkari oli tek­stitet­ty suomek­si, vaik­ka nämä kveeneik­si kut­su­tut puhui­v­at aivan selvää vaik­ka hitusen van­hah­tavaa suomea, ymmär­ret­täväm­pää kuin moni asi­akas­palvelus­sa työsken­televä Helsingissä.

    1. Yhdessäkään ruot­salaises­sa koulus­sa ei ymmärtääk­seni ole mah­dol­lista opiskel­la suomea vier­aana kie­lenä. Suo­mi äidinkie­lenä ja jopa ope­tuskie­lenä on kyl­lä mahdollinen.

  251. LK:
    Pakko­ruotsin kaatamiseen on help­po taktiikka.

    Opiske­li­joiden täy­tyy vain suorit­taa tutkin­not lop­pu­un sitä ain­oa­ta pakol­lista ruotsin kurssia lukuunottamatta.

    Korkeak­oulut saa­vat rahaa tutkin­noista, ja mikäli niitä ei tule, niin rahat jäävät saamatta.

    Ja jos sit­ten työn­haus­sa tulee ongelmia sen vuok­si, niin sit­ten sel­l­aista yri­tys­tä kan­nat­taakin boiko­toi­da, joka arvostaa paper­i­lap­pus­ta enem­män kuin osaamista.

    Tämä toimii myös niin, että ajal­laan valmis­tu­mas­sa ole­va suorit­taa tutkin­non siten, että lykkää valmis­tu­mista vuodel­la ja jät­tää ruotsin viimeiselle vuodelle. Jos ei valmis­tu ajal­laan, ei yo saa samo­ja rahoja.

  252. Sylt­ty: Niin sii onhan ihan selvää, että jos ruotsin kie­len opiskelus­ta tehdään pakol­lista, sitä on loogis­es­ti laa­jen­net­ta­va ja tehtävä lop­ul­ta koulus­sakäyn­nistäkin vapaae­htoista, oppivelvol­lisu­us siis pois­tu­isi kokonaan! 

    Lisäk­si vapaae­htoisu­u­den laa­jen­t­a­mi­nen tarkoit­taa että parin vuo­den päästä meil­lä alkaa lääkik­ses­tä valmis­tu­maan lääkäre­itä, jot­ka ovat käyneet saven­valan­nan ja hit­saustekni­ikan kurssit, mut­ta eivät luke­neet päivääkään lääketiedettä! 

    Nyt minä ymmär­rän peruste­lut ruotsin pakol­lisu­udelle. Ilman sitä koko yhteiskun­tamme koulu­tus­po­h­ja romahtaa!

    No täysin väärä tulk­in­ta. Ei kukaan ole ehdot­tanut oppivelvol­lisu­u­den pois­tamista vaan täy­del­listä valin­nan­va­paut­ta. Se antaisi fik­suille ja ahk­er­ille mah­dol­lisu­u­den koo­ta kun­ni­an­hi­moinen ainey­hdis­telmä, jol­la pääsee vaa­tivi­in tehtävi­in. Ja tumpelot voisi­vat sit­ten puuhail­la koulus­sa mitä nyt sat­tuvat puuhaile­maan. Niin­hän he tekevät nytkin.

  253. Osmo Soin­in­vaara: Min­un on kovin vaikea uskoa, että ruot­si olisi oppi­aineena niin epä­su­osit­tu, ettei sitä val­it­sisi vapaae­htois­es­ti kukaan – tai edes niin moni, että hei­dän määrän­sä riit­tää ruotsinkielisi­in palveluihin.Kannattaa myös muis­taa, että ennen perusk­oulua ruot­sia opiske­li­v­at vain oppik­oulu­un meni­jät. Ainakaan tuol­loin ei siis tarvit­ti sadan pros­entin peit­toa palvelu­jen takaamiseksi.

    Juuri näin. Use­at viime vuosi­na tehdyt kyse­ly­tutkimuk­set, jois­sa on kar­toitet­tu suo­ma­lais­ten asen­tei­ta pakko­ruot­sia kohtaan, indikoi­vat, että vähin­tään 25% suo­ma­lai­sista luk­isi ruot­sia sil­loinkin, jos se olisi vapaae­htoista. Tuo samainen neljä­sosa lie­nee se pakko­ruotsin nimeen kaikissa olois­sa van­no­va vähemmistö.

    Kun nyt suomenkielisiä koulute­taan tur­vaa­maan ruotsinkieliset palve­lut suh­teel­la 19:1 (ikälu­okan koko noin 60000, joista ruotsinkielisiä ~3000), tilanteessa jos­sa “vain” neljä­sosa luk­isi ruot­sia suhde 5:1 olisi edelleen vähin­täänkin riit­tävä palvelu­iden turvaamiseen.

  254. Äsket­täin uuti­sis­sa esil­lä olleessa Turun yliopis­ton foneti­ikan ultra­ääni­lab­o­ra­to­rios­sa (mik­sei muual­lakin) voisi ehkä olla myös mah­dol­lista selvit­tää, mitä eroa on oppilaan/opiskelijan aiv­o­toimin­nois­sa sil­loin, kun toista koti­maista kieltä opiskelee sitä hel­posti oppi­va ja toinen jolle se on vaikeaa. Tätäkin kan­nat­taa tutkia!

    Olisiko yllät­tävää, jos kak­sia aivo­ja esit­tävistä ultra­ääniku­vista voisi nähdä eron ruotsin ja ns. pakko­ruotsin opiskelun välillä?

    Jos saamme enem­män tietoa oppimis­vaikeuk­sista ja niihin liit­tyvistä syistä, voi olla jopa että syn­tyy inno­vaa­tioi­ta, joil­la mon­et, ehkä myös kaik­ki kie­limuu­rit vielä kaadetaan!

  255. Jalankulk­i­ja: No täysin väärä tulk­in­ta. Ei kukaan ole ehdot­tanut oppivelvol­lisu­u­den pois­tamista vaan täy­del­listä valin­nan­va­paut­ta. Se antaisi fik­suille ja ahk­er­ille mah­dol­lisu­u­den koo­ta kun­ni­an­hi­moinen ainey­hdis­telmä, jol­la pääsee vaa­tivi­in tehtävi­in. Ja tumpelot voisi­vat sit­ten puuhail­la koulus­sa mitä nyt sat­tuvat puuhaile­maan. Niin­hän he tekevät nytkin. 

    Jokainen voisi siis vali­ta koulun tar­joamista vai­h­toe­hdoista itselleen sopi­van äidinkie­len, matem­ati­ikan, his­to­ri­an, kemi­an, biolo­gian, fysi­ikan, liikun­nan, maantiedon, vähin­tään kak­si vieras­ta kieltä jne. Mikä tässä olisi niin kauheaa?

  256. Halu­an ilah­dut­taa. Jos keskustelu­un osal­lis­tuneista jokunen halu­aa hidas­taa omaa van­hen­e­mis­taan, niin neu­rolog­it suosit­tel­e­vat aivo­jen vetreyt­tämistä kiel­ten opiskelul­la. Oppi ei ojaan kaa­da, ja uut­ta voi oppia läpi koko elämänsä.

    Hyvää elämää itsekullekin säädylle.

    http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/2014–06-04/Kielten-opiskelu-kannattaa-%E2%80%93-hidastaa-aivojen-ik%C3%A4%C3%A4ntymist%C3%A4-3320038.html

  257. Kol­man­nen kie­len tulee olla luvanvarainen !!!

    Mikäli oppi­laal­ta ei suju edes oman äidinkie­len­sä ja englan­nin opiskelu, lupaa ei muiden kiel­ten opiskelu­un saisi edes antaa.

    Vähäisiä resursse­ja pitää käyt­tää säästäen ja käyt­tää se ruotsin opiskelu­un käytet­tävä aika englan­nin opiskeluun.

    Suomes­sa on jo nyt sato­ja tuhan­sia englan­tia, ruot­sia ja niiden päälle sak­saa, venäjää tai ran­skaa koulus­sa lukenei­ta, jot­ka eivät osaa edes aut­tavasti yhtäkään näistä kielistä.

    Yhä enem­män ja enem­män kan­sain­välistyvässä työelämässä englan­nin suju­va osaami­nen on jopa vältämät­tömämpi kuin ajokortti.

    Lisäk­si Ruot­sis­sa use­alle käy kuitenkin niin, että ruot­salainen vai­h­taa pakko­ruot­sia tankkaa­van suo­ma­laisen kanssa ystäväl­lisyy­den osoituk­se­na englan­ti­in. Huo­matak­seen vain, että suo­ma­laisen englan­ti on aivan yhtä huonoa kuin hänen pakkoruotsinsa.

    Annetaan se vapaus kieli­in lah­jakkaille ja kielistä kiin­nos­tuneille, mut­ta pide­tään huol­ta siitä, että jokainen saavut­taa käyvän englan­nin kie­len tason.

  258. vipunen: Juuri näin. Use­at viime vuosi­na tehdyt kyse­ly­tutkimuk­set, jois­sa on kar­toitet­tu suo­ma­lais­ten asen­tei­ta pakko­ruot­sia kohtaan, indikoi­vat, että vähin­tään 25% suo­ma­lai­sista luk­isi ruot­sia sil­loinkin, jos se olisi vapaae­htoista. Tuo samainen neljä­sosa lie­nee se pakko­ruotsin nimeen kaikissa olois­sa van­no­va vähemmistö.

    Kun nyt suomenkielisiä koulute­taan tur­vaa­maan ruotsinkieliset palve­lut suh­teel­la 19:1 (ikälu­okan koko noin 60000, joista ruotsinkielisiä ~3000), tilanteessa jos­sa “vain” neljä­sosa luk­isi ruot­sia suhde 5:1 olisi edelleen vähin­täänkin riit­tävä palvelu­iden turvaamiseen.

    Vain hyvin har­va suomenkieli­nen saavut­taa koskaan sel­l­aisen ruotsin taidon, että sil­lä pysty­isi suo­ri­u­tu­maan ruotsinkieli­sistä palvelutehtävistä.

    Kun suomenkieliset eivät todel­lisu­udessa pysty “tur­vaa­maan ruotsinkielisiä palvelui­ta”, niin mik­si hei­dän yleen­säkään edel­lytetään osal­lis­tu­van täl­lais­ten näen­näis­palvelu­iden tuottamiseen.

    Palve­lu­ti­lanteessa ruotsinkieli­nen osaa käytän­nössä aina parem­min suomea kuin palvelua tuot­ta­va suomenkieli­nen ruotsia. 

    Todel­lisu­udessa ruotsinkieliset palve­lut toimi­vat vain niin, että että niitä tuot­ta­vat ruotsinkieliset itse.

    Niil­lä sup­peil­la ran­nikkoalueil­la, joil­la ruotsinkielis­ten väestöo­su­us on merkit­tävä, on sekä tarvet­ta ruotsinkielisille palveluille että ruotsinkielisiä niitä tuottamaan.

  259. Toisen koti­maisen kie­len pakol­lisu­ut­ta voidaan vas­tus­taa myös järkevin argu­mentein, mut­ta näitä harvem­min kuulee yhteiskun­nal­lises­sa keskustelus­sa. Useim­mat ns. pakko­ruotsin äänekkäim­mistä vas­tus­ta­jista eivät ole tip­paakaan kiin­nos­tunei­ta nuorten kieli­tai­dos­ta, pikem­minkin heitä innos­taa pahanasteinen kau­na Suomen kak­sikielisyyt­tä, ruotsinkielistä väestönosaa sekä län­tistä naa­puria kohtaan. Juuri tästä syys­tä on järkevää keskustelua aiheesta vaikea, läh­es mah­do­ton käydä.

    Itse kan­natan toisen koti­maisen kie­len pakol­lisu­ut­ta. En suinkaan tarkoi­ta että ruot­si olisi Suomen elinkei­noelämän kannal­ta tärkein kieli, vaikken myöskään väheksy­isi sen merk­i­tys­tä. Ruot­si on yksi Suomen merkit­tävim­mistä kaup­pakump­paneista, ja esim. Antti Viita­nen korosti kesäl­lä Hesarin haas­tat­telus­sa ruotsin kie­len liike­taloudel­lista merk­i­tys­tä. On myös syytä muis­taa että use­at Suomen kan­sain­välis­es­ti men­estyneim­mistä yri­tysjo­hta­jista, kuten esim. Wahlroos, von Koskull ja Mick­os, puhu­vat äidinkie­lenään ruot­sia. En usko että siitä (ruotsin kie­len osaamis­es­ta) on heille kauheasti hait­taakaan ollut.

    Mielestäni ruotsin kie­len opiskelua ei kuitenkaan pidä puoltaa taik­ka vas­tus­taa liike­taloudel­lisin argu­mentein. Suo­mi on kak­sikieli­nen val­tio, ja tätä maa­ta on his­to­ri­an saatossa raken­net­tu sekä suomen että ruotsin kielil­lä. Ruotsin kieli on myös tärkeä side mui­hin Pohjo­is­mai­hin, eli niihin naa­purei­hin joi­hin me eniten samas­tumme. Ruotsin kieltä opiskel­laan yleis­sivistävistä syistä, tuo­han se lisäar­voa jokaiselle suo­ma­laiselle. Itse olen pär­jän­nyt suomen­ruot­sil­la niin Kööpen­ham­i­nas­sa kuin Oslossakin. 

    Jos nuo­ril­ta puut­tuu moti­vaa­tio opiskel­la ruot­sia, ei syy ole kielessä vaan heis­sä ja ope­tus­menetelmis­sä. Suo­ma­lais­ten nuorten laiskuus/välinpitämättömyys/tyhmyys (vain tyh­mä ei opi mitään) ei vähen­nä ruotsin kie­len taidon merkitystä.

  260. Itä-Suomen ääni:

    Saat kuitenkin vas­ta­ta ihan itse heit­toosi, että vas­taavia yhteiskun­taa rapaut­tavia pakko­ja olisi ole­mas­sa muitakin. Ja vielä monikos­sa. Koitap­pa ihan rehellis­es­ti löytää edes yksi. Jään odot­ta­maan vastausta.

    En ole väit­tänyt, että yhteiskun­taa RAPAUTTAVIA pakko­ja olisi ole­mas­sa. Edes ruotsin opiskelun pakol­lisu­us ei ole minus­ta sel­l­ainen, vaik­ka jotkut halu­a­vat siitä sel­l­aisen tehdä. Miksi?

  261. anon­il­li: tark­iste­taan fak­tat: “Kun nytkin useil­la aloil­la opiske­li­joil­la on ongelmia saa­da virkaruot­si suoritettua”

    Tästä kaipaisin luku­ja eikä anek­doot­te­ja: onko noi­ta kielel­lis­es­ti eri­ty­is­lah­jat­to­mia kovinkin paljon?

    Tilas­to­ja ei ole, eikä tutkimus­ta aiheesta. Perusk­oulus­ta kan­netaan läpi, mut­ta ruotsin vaa­ti­mat tun­nit ja sen tuot­ta­mat pet­tymyk­set vaikut­ta­vat muuhun kieli­taitoon ja jatkoon hakeu­tu­miseen. Ammat­tik­oulus­sakin kan­netaan läpi ruot­sista. Lukios­sa osa joutuu siir­tymään aikuis­lukioon saadak­seen kurssit läpi, mut­ta mitään kyse­lyjä ei har­raste­ta sen suh­teen, mik­si opin­not venyvät tai katea­vat. Ammat­tiko­rke­as­sa ja yliopis­tol­la kurssien läpipääsy­istä ja ker­taus­määristä ei ole tilas­to­ja. Muu­ta­ma vuosi sit­ten tosin julka­isti­in tutkimus siitä, mitkä tek­i­jät useim­miten venyt­tävät tai katkai­se­vat tekni­ikan alan opiske­li­jan opin­not: alus­sa matem­ati­ik­ka, lopus­sa tutkiel­mavai­he ja sit­ten ruot­si — eihän ruotsin pitäisi olla lainkaan täl­laisel­la listalla.

    Kos­ka olen arjes­sani näh­nyt tätä niin paljon, olen itse kerän­nyt tal­teen siihen liit­tyviä jut­tu­ja. Monil­la on vaikeuk­sia saa­da ruotsin­sa suoritet­tua. Kaikil­la tasoilla:

    - Opet­ta­jale­hdessä perusk­oulun eri­ty­isopet­ta­jan, eri­ty­isp­sykolo­gin ja kiel­ten lehtorin kan­nan­oto­ssa todet­ti­in, että “opetuk­sen ja oppimisen ammat­ti­laisi­na tun­tuu vääryy­deltä sisäl­lyt­tää ruotsin opiskelu väk­isin opin­to-ohjel­maan, kun näille tun­neille olisi hyödyl­lisem­pääkin käyt­töä. — Mikä pahin­ta: nähdä nuoren kamp­pail­e­van mah­dot­toman edessä ja lop­ul­ta lyövän han­skat tiski­in koko koulun suhteen.”

    - Oppi­laat, joil­la on kiitet­tävät numerot matemaat­ti­sis­sa aineis­sa mut­ta ongelmia kielis­sä jät­tävät yleen­sä lukion väli­in, kielilah­jakkaat taas menevät lukioon matikan ongelmista huoli­mat­ta. Kuitenkin samal­la ruotsinkurssil­la sit­ten istu­vat perusk­oulus­ta kutosel­la tul­lut ja kympin ruotsin­luk­i­jat. Jo lukios­sa moni jää lakkia vaille ruotsin takia. Osalle kielel­lisiä haastei­ta omaav­ista viiden kurssin suorit­ta­mi­nen hyväksy­tysti on mah­do­ton­ta. Eri­ty­isope­tus­ta ei lukiois­sa ole vaan opiske­li­jat patis­te­taan kallisi­in yksi­ty­isopin­toi­hin, kun ruot­si ei suju.

    - Satakun­ta-lehdessä oli joitakin vuosia sit­ten kuvat­tu paikallisen ammat­tiko­rkean tilan­net­ta: “opiske­li­joista vain mur­to-osa selviy­tyy ruotsin kie­len opin­noista ilman tukiope­tus­ta. Heikon lähtö­ta­son omaav­ille opiske­li­joille ruotsin kurssi aiheut­taa run­saasti lisätöitä ja vaikeut­taa usein myös valmis­tu­mista. Val­men­ta­vat kurssit lisäävät myös ammat­tiko­rkeak­oulu­jen ope­tuskus­tan­nuk­sia. — Eri­tyisen han­kala tilanne on tekni­ikan alal­la, jos­sa opiskeleville insinöörin aluille on pakko jär­jestää jopa kolme val­men­tavaa opin­to­jak­soa ennen varsi­naiselle kurssille osal­lis­tu­mista — tukiope­tus­jak­soil­la käy­dään läpi koko lukion oppimäärä, eli työmäärä on suuri.”

    - Tutki­va amk-ruotsinope kir­joit­taa työstään osana kyse­ly­tutkimus­taan: “Suuri osa opiske­li­joista on tyy­tymätön nykyiseen jär­jeste­lyyn. Turhau­tu­mi­nen näkyy opiske­li­joiden käytök­sessä ja puheis­sa. Tilanne on usein sietämätön myös ruotsin opet­ta­jalle, kos­ka ruot­sia vas­tus­ta­van opiske­li­jan ajatuk­set, sanat ja teot näkyvät oppitun­nil­la selvästi. Hänen on olta­va henkises­ti vahvem­pi kuin ne opet­ta­jat, joiden aineista yleis­es­ti pide­tään, joi­ta ei kyseenalais­te­ta eikä kritisoida.”

    - Turun yliop­pi­lasle­hti kuvasi vuosi sit­ten virkaruotsin ongelmia tapausker­to­muk­sen avul­la: Kielikeskuk­sen ruotsin kie­len ker­tauskurs­seille on vuosi vuodelta enem­män kysyn­tää kuin tar­jon­taa. — ”Ruotsin kie­len opetuk­seen menee nyky­isin enem­män resursse­ja kuin mihinkään muuhun kieleen.” — Toni osal­lis­tui kielikeskuk­sen jär­jestämälle ker­tauskurssille. Hän ajoi Helsingistä Turku­un jokaiselle luen­nolle, teki läksyt ja pyr­ki ole­maan akti­ivi­nen tun­nil­la. Yrit­tämis­es­tä huoli­mat­ta hän ei päässyt läpi edes ker­tauskurssista. — Hän otti yhteyt­tä kielikeskuk­seen. ”Olin kuin jonkin­lainen idioot­ti, jolle tokaisti­in vain, että sori, et päässyt ker­tauskurssia läpi, ala opiskel­la vaik­ka kansanopis­tol­la. Valmis­tu­misel­lasi ei ole kiire.” — Kielikeskuk­sen johta­ja — sanoo, että kaikkein epä­toivoisim­mille on jär­jestet­ty jopa yksi­ty­isope­tus­ta. ”Karu totu­us on se, että kaik­ki ihmiset eivät yksinker­tais­es­ti pysty saa­maan osaamis­taan vaa­dit­tavalle tasolle. Me emme pysty aut­ta­maan loputtomiin.”

  262. VARMASTI on tot­ta että nyt ja jatkos­sakin kult­tuuri­nen herkkyys, kieli­taito ja kyky dialogi­in eri kieli-ja kult­tuu­ri­taus­tais­ten kanssa on men­estyk­sen edellytys. 

    Sisään­päinkään­tyneen nyky-Suomen ongel­man juuret ovat kuitenkin jos­sain ihan muual­la kuin kielipoli­ti­ikas­sa. Suomes­sa poli­isi ja media vetävät arjalaista tiedo­tus- ja kas­va­tuslin­jaa julkaise­mal­la näitä “jos ulko­maalainen pyrkii lähi­etäisyy­delle, soi­ta yleiseen hätänu­meroon” ‑jut­tu­ja nyky­isin ihan päivittäin. 

    Jät­täisin siis kieleen vetoamisen pois ja kir­joit­taisin viimeisen kap­paleen näin:
    “Eristäy­tymisemme nimit­täin on osasyynä myös siihen, että tun­nemme mui­ta kult­tuure­ja huonos­ti emmekä sik­si men­esty globaaleil­la markki­noil­la. emmekä verkostoidu. ”

  263. Xerx­es: tark­iste­taan faktat:
    “— Ymmärtävätkö pakon kan­nat­ta­jat, miten tyystin eri asia on vaa­tia oma­lle lapselleen oikeut­ta vali­ta vier­aat kielet tietyltä tar­jot­timelta kuin vaa­tia muit­ten lap­sille ehdo­ton­ta pakkok­ieltä alak­oulus­ta yliopis­toon, vieläpä vedoten omi­in näke­myk­si­in, joi­ta enem­mistö ei jaa?”

    Taas lyhyesti: Suomen kielipoli­ti­ikan vas­tus­ta­jat ovat erit­täin onnis­tuneesti saa­neet tuon “pakko”-liitteen ujutet­tua keskustelu­un ja mon­et hirt­täy­ty­vat siihen sanaan. Poli­it­tisen dem­a­gogian mes­tar­inäyte. Toki arvostan niitä jot­ka ovat eri mieltä ja keskustel­e­vat asial­lisin perustein. Ehdot­taisin ruotsin kieliopetuk­sen pahimpi­in ongelmi­in varovaista reformia.

    Eli kysymyk­seen et vas­taa mut­ta sen sijaan syytät kansanki­iho­tuk­ses­ta. Miksiköhän?

    Min­ulle riit­täisi sel­l­ainen “varovainen refor­mi”, jos­sa maa­han­muut­ta­jataus­ta, per­heen monikielisyys tai diag­noosi oppimis­vaikeud­es­ta riit­täi­sivät vapau­tuk­seen ruot­sista. Puut­tuvat opin­tovi­ikot täytet­täisi­in toisel­la asteel­la ja korkeak­ouluis­sa muil­la kieli­in liit­tyvil­lä opinnoilla. 

    Tämä toimisi heti ilman mit­tavia jär­jeste­lyjä. Tämä olisi myös jo nyky­is­ten pykälien mukaan mah­dol­lista. Ilmeinen syy poikkeusten olemat­to­muu­teen on se, että pienikin mur­tu­ma pakon ehdot­to­muudessa (valitet­tavasti pakolle ei ole mitään miel­lyt­täväm­pää syn­onyymiä) murentaisi sen nopeasti kokonaan.

    Ja pakko­ruot­sis­ta­han ei voi luop­ua, kos­ka ___?

  264. Kiitos blo­gin pitäjälle kipeän aiheen nos­tamis­es­ta esille. Useim­mat päiväle­hdet otsikoi­vat aiheesta, ei toki HS. 

    IltaSanomis­sa kut­sut­ti­in Åbo Akademin pro­fes­sori totea­maan, että koko jut­tu on turha ja ruotsin sijaan voisi sit­ten “lopet­taa suomen”. Lehden yleisö­gallupin (18 000 ään­tä) voit­ti “ei-pakko­ruot­sille” 71 pros­entin osu­udel­la. Asian kor­jaamisek­si pääkir­joituk­ses­sa palat­ti­in ker­taa­maan kak­sikielisyys­li­tur­giaa, joka näyt­ti niin mon­elta uno­htuneen: “— JOS KIELIÄ opiskeltaisi­in vain ”tarpeel­lisu­u­den” perus­teel­la, hylät­täisi­in ne sivistysi­hanteet, joi­ta moni on kuvitel­lut vihrei­den edustavan. —”

    Pitäisikö itkeä vai nauraa?

  265. Sakke:
    Äsket­täin uuti­sis­sa esil­lä olleessa Turun yliopis­ton foneti­ikan ultra­ääni­lab­o­ra­to­rios­sa (mik­sei muual­lakin) voisi ehkä olla myös mah­dol­lista selvit­tää, mitä eroa on oppilaan/opiskelijan aiv­o­toimin­nois­sa sil­loin, kun toista koti­maista kieltä opiskelee sitä hel­posti oppi­va ja toinen jolle se on vaikeaa. Tätäkin kan­nat­taa tutkia!

    Olisiko yllät­tävää, jos kak­sia aivo­ja esit­tävistä ultra­ääniku­vista voisi nähdä eron ruotsin ja ns. pakko­ruotsin opiskelun välillä?

    Jos saamme enem­män tietoa oppimis­vaikeuk­sista ja niihin liit­tyvistä syistä, voi olla jopa että syn­tyy inno­vaa­tioi­ta, joil­la mon­et, ehkä myös kaik­ki kie­limuu­rit vielä kaadetaan! 

    Aivo­jen kehi­tys on mie­lenki­in­toinen asia, samoin ihmisen oppimiskyky. Näis­sä voi olla niin ikäkau­teen kuin geenipo­h­jaankin liityviä ero­ja. Ken tietää?

    Ajatelka­a­pas, jos Suomes­sa saataisi­in kehitet­tyä lisää oppimiskykyä ja osaamista kenelle hyvän­sä. Menetelmien osalta en tosin osaa sanoa, kauanko tuo kestää, ja olisiko paten­toin­ti vai salas­s­api­to viisaampi vai­h­toe­hto. Muual­lakin asioi­ta tutk­i­taan, mut­ta Suomes­sa säästetään yliopis­toista! Tätä on vaikea todek­si uskoa!

    Kenen aiv­ot kan­nat­taisi tutkia ensin, jot­ta tutkimuk­sen posi­ti­ivi­nen vaikut­tavu­us olisi Suomes­sa suurin?

  266. Ruotsin ja Suomen väli­nen kaup­pa ei var­masti ole riip­pu­vainen suo­ma­lais­ten ruotsin kie­len tasosta.

    Miten lie­nee sak­salaiseten ruotsin kie­len osaamisen lai­ta? Aika heikkoa arvelisin, mut­ta kaup­pa käy…

  267. Koskela Poh­jan­maal­ta:
    Toisen koti­maisen kie­len pakol­lisu­ut­ta voidaan vas­tus­taa myös järkevin argu­mentein, mut­ta näitä harvem­min kuulee yhteiskun­nal­lises­sa keskustelus­sa. Useim­mat ns. pakko­ruotsin äänekkäim­mistä vas­tus­ta­jista eivät ole tip­paakaan kiin­nos­tunei­ta nuorten kieli­tai­dos­ta, pikem­minkin heitä innos­taa pahanasteinen kau­na Suomen kak­sikielisyyt­tä, ruotsinkielistä väestönosaa sekä län­tistä naa­puria kohtaan. Juuri tästä syys­tä on järkevää keskustelua aiheesta vaikea, läh­es mah­do­ton käydä.

    Itse kan­natan toisen koti­maisen kie­len pakol­lisu­ut­ta. En suinkaan tarkoi­ta että ruot­si olisi Suomen elinkei­noelämän kannal­ta tärkein kieli, vaikken myöskään väheksy­isi sen merk­i­tys­tä. Ruot­si on yksi Suomen merkit­tävim­mistä kaup­pakump­paneista, ja esim. Antti Viita­nen korosti kesäl­lä Hesarin haas­tat­telus­sa ruotsin kie­len liike­taloudel­lista merk­i­tys­tä. On myös syytä muis­taa että use­at Suomen kan­sain­välis­es­ti men­estyneim­mistä yri­tysjo­hta­jista, kuten esim. Wahlroos, von Koskull ja Mick­os, puhu­vat äidinkie­lenään ruot­sia. En usko että siitä (ruotsin kie­len osaamis­es­ta) on heille kauheasti hait­taakaan ollut.

    Mielestäni ruotsin kie­len opiskelua ei kuitenkaan pidä puoltaa taik­ka vas­tus­taa liike­taloudel­lisin argu­mentein. Suo­mi on kak­sikieli­nen val­tio, ja tätä maa­ta on his­to­ri­an saatossa raken­net­tu sekä suomen että ruotsin kielil­lä. Ruotsin kieli on myös tärkeä side mui­hin Pohjo­is­mai­hin, eli niihin naa­purei­hin joi­hin me eniten samas­tumme. Ruotsin kieltä opiskel­laan yleis­sivistävistä syistä, tuo­han se lisäar­voa jokaiselle suo­ma­laiselle. Itse olen pär­jän­nyt suomen­ruot­sil­la niin Kööpen­ham­i­nas­sa kuin Oslossakin. 

    Jos nuo­ril­ta puut­tuu moti­vaa­tio opiskel­la ruot­sia, ei syy ole kielessä vaan heis­sä ja ope­tus­menetelmis­sä. Suo­ma­lais­ten nuorten laiskuus/välinpitämättömyys/tyhmyys (vain tyh­mä ei opi mitään) ei vähen­nä ruotsin kie­len taidon merkitystä.

    Mikään tässäkään ei perustele sitä mik­si min­un tai las­teni pitäisi lukea ruot­sia. Ei se että jotkut Suomen ruotsinkieliset ovat men­estyneet tai se että men­neinä aikoina maa­ta on johdet­tu ruotsin kielel­lä tarkoi­ta min­ulle mitään.

    Min­un elämässäni ei ruotsin kielel­lä ollut mitään osaa ennen perusk­oulua. En ole tarvin­nut ruot­sia mis­sään koulun ulkop­uolel­la enkä juurikaan kuule sitä käytet­tävän elinympäristössäni. Se ei siis merk­itse min­ulle yhtään sen enem­pää kuin mikään muukaan kieli.
    Silti olen joutunut käyt­tämään aikaani tuon merk­i­tyk­set­tömän asian kanssa vaik­ka kuin­ka paljon.
    Viimeis­in­tä tutk­in­toa suorit­taes­sani taas vaa­dit­ti­in uusia ruotsin opin­to­ja virkaruotsin suorit­tamisek­si. Kaik­ki peruste­lut kuu­losti­vat entistä ontom­mil­ta kun olin jo ehtinyt käytän­nössä tode­ta kie­len tarpeet­to­muu­den niinä RUOTSALAISESSA yri­tyk­sessä työsken­telemieni vuosikym­menten aikana. Jotkut sanovat että vaik­ka työkieli on englan­ti niin small talk olisi kuitenkin ruot­sik­si. Ei se meil­lä ainakaan ollut kun läs­nä oli ihmisiä Suomes­ta, Ruot­sista, Zam­bi­as­ta, Venäjältä, Kiinas­ta, Kolumbi­as­ta,.. Rekry­toin­ti ei edes kysy osaatko ruotsia(ei se kyl­lä kysy suomeakaan) vaan englan­nin kie­len taito on se joka huonona voi kar­sia hak­i­jan pois.

  268. Aika poterokeskustelua.

    Prag­maat­ti­nen näkökul­ma koulus­ta: vaik­ka ruot­si muut­tuisi vapaae­htoisek­si (/vaihtoehtoiseksi), on luul­tavaa, että kiel­ten tun­timäärää ei kuitenkaan las­ket­taisi: ruotsin sijaan opiskeltaisi­in enem­män äidinkieltä, suomi2-kieltä, englan­tia lisää, tai sak­saa, ran­skaa, venäjää tai espan­jaa. Lisäk­si tietysti opiskeltaisi­in edelleen myös ruot­sia. Tämä kaiketi on riidatonta?

    Käytän­nössä koulus­sa voidaan kuitenkin opet­taa vain niitä ainei­ta, joi­hin on pätevä opet­ta­ja — eli vain suurim­mis­sa kaupungeis­sa oli tar­jol­la tuo ylläol­e­va palet­ti ja val­taosas­sa koulu­ja vai­h­toe­hdot ruot­sille jäävät sak­saan ja ran­skaan. Ja sil­loinkin pitää vielä syn­tyä ryh­mä: kol­men hen­gen porukalle ei ran­skaa opeteta.

    Eli käytän­nössä vai­h­toe­htoinen ruot­si ei mitään iso­ja muu­tok­sia aiheut­taisi: hiukan motivoituneem­paa kie­lenopiskelua ehkä.

    Touko Met­ti­nen

  269. Pietilä Mat­ti: Mikään tässäkään ei perustele sitä mik­si min­un tai las­teni pitäisi lukea ruot­sia. Ei se että jotkut Suomen ruotsinkieliset ovat men­estyneet tai se että men­neinä aikoina maa­ta on johdet­tu ruotsin kielel­lä tarkoi­ta min­ulle mitään.

    Min­un elämässäni ei ruotsin kielel­lä ollut mitään osaa ennen perusk­oulua. En ole tarvin­nut ruot­sia mis­sään koulun ulkop­uolel­la enkä juurikaan kuule sitä käytet­tävän elinympäristössäni. Se ei siis merk­itse min­ulle yhtään sen enem­pää kuin mikään muukaan kieli.
    Silti olen joutunut käyt­tämään aikaani tuon merk­i­tyk­set­tömän asian kanssa vaik­ka kuin­ka paljon.Viimeisintä tutk­in­toa suorit­taes­sani taas vaa­dit­ti­in uusia ruotsin opin­to­ja virkaruotsin suorit­tamisek­si. Kaik­ki peruste­lut kuu­losti­vat entistä ontom­mil­ta kun olin jo ehtinyt käytän­nössä tode­ta kie­len tarpeet­to­muu­den niinä RUOTSALAISESSA yri­tyk­sessä työsken­telemieni vuosikym­menten aikana. Jotkut sanovat että vaik­ka työkieli on englan­ti niin small talk olisi kuitenkin ruot­sik­si. Ei se meil­lä ainakaan ollut kun läs­nä oli ihmisiä Suomes­ta, Ruot­sista, Zam­bi­as­ta, Venäjältä, Kiinas­ta, Kolumbi­as­ta,.. Rekry­toin­ti ei edes kysy osaatko ruotsia(ei se kyl­lä kysy suomeakaan) vaan englan­nin kie­len taito on se joka huonona voi kar­sia hak­i­jan pois.

    Mikään tässä viestis­sä ei taas perustele sitä mik­si ruotsin kie­len ei tule­vaisu­u­udessakin pitäisi olla osa suo­ma­lais­ten yleis­sivistys­tä. Se seik­ka että et itse ole ruotsin kieltä joutunut käyt­tämään on tässä yhtey­dessä täysin merk­i­tyk­setön. Jos Suomen ruotsinkielisel­lä his­to­ri­al­la ei ole sin­ulle mitään merk­i­tys­tä, on se sin­un ongel­masi, eikä se muu­ta tosiasioita. 

    Kir­joituk­seni point­ti­na oli lähin­nä se, että ruotsin kie­len opiskelu on palk­it­se­vaa muista kuin puh­taan liike­taloudel­li­sista syistä, vaik­ka en myöskään jak­sa uskoa että ruotsin kie­len tai­dos­ta olisi niis­sä yhteyk­sis­sä kauheasti haittaakaan. 

    Aika kauheaa kuitenkin tämä keskustelu. Ruotsin, tai oikeas­t­aan toisen koti­maisen pakol­lisu­ut­ta, voi vas­tus­taa myös järkevin argu­mentein, mut­ta niitä ei tääl­läkään näyt­täisi esi­in­tyvän. “Pakkoruotsi”-keskustelun ideana pitäisi olla juuri sen pakol­lisu­u­den vas­tus­t­a­mi­nen, ei ruotsin kie­len yleinen mol­laami­nen ja sen hyö­dyn väheksyminen.

  270. http://www.iltasanomat.fi/mmkiekko/art-1452223625529.html

    Tämä jut­tu ker­too läh­es kaiken. Edes ruot­salaiset eivät tiedä, että suo­ma­lai­sista (fin­län­dare) osa puhuu äidinkie­lenään ruot­sia. Ja moni suomen­ruot­salainenkin joutuu selit­tämään suo­ma­laiselta kuu­lu­vaa ään­tämistään Ruotsissa.

    Toisaal­ta Eva Biaudet nolasi itsen­sä kehu­mal­la ruotsin­suo­ma­laista per­supoli­itikkoa tämän ruotsin kie­len tai­dos­ta. Yleen­sä jos­sain maas­sa syn­tyneet tai lap­suuten­sa eläneet oppi­vat maan kie­len äidinkie­lenään. Näin on ainakin ruotsin­suo­ma­lais­ten tapauk­ses­sa. Toinen polvi osaa hyvin ruot­sia äidinkielenään.

  271. Åbo Akademin tekemän viimeisim­män tutkimuk­sen mukaan 74% suomenkielistä halu­aa ruotsin opiskelun ole­van vapaaehtoista.

    Tässä on hal­li­tuk­selle tar­jol­la koulu­tussäästö, jota laa­jasti kannatetaan.

  272. Tuo­mo:
    Åbo Akademin tekemän viimeisim­män tutkimuk­sen mukaan 74% suomenkielistä halu­aa ruotsin opiskelun ole­van vapaaehtoista.

    Tässä on hal­li­tuk­selle tar­jol­la koulu­tussäästö, jota laa­jasti kannatetaan.

    Otta­mat­ta kan­taa pakko­ruotsin puoles­ta ihmette­len, miten valin­naisu­u­den lisäämi­nen säästää. Tarvi­taan kuitenkin vähin­tään yhtä paljon opet­ta­jia, ehkä jopa enem­män, jos neljä 20 oppi­laan ruotsin ryh­mää jae­taan vaikka­pa viiteen 16 oppi­laan ope­tus­ryh­mään, jois­sa voi opiskel­la joko ruot­sia, lisäenglan­tia, sak­saa, ran­skaa tai venäjää. En siis sano, etteivät pienem­mät ja motivoituneem­mat ryh­mät olisi kiel­tenopetuk­sen kannal­ta etu, mut­ta ei voi­da puhua pakko­ruotsin pois­tamisen aikaansaamista säästöistä _ja_ parem­mista kiel­tenopiskelumah­dol­lisuuk­sista. Se on joko tai. Kar­si­taan kiel­ten opetuk­ses­ta ja säästetään tai lisätään valin­naisu­ut­ta ja sat­sa­taan niihin kieliin.

    Olisin itsekin voin­ut valit­taa tarvit­se­vani töis­sä ennem­min jopa hep­reaa, mut­ta sit­ten muistin, että ruot­salaisia kuit­te­ja tulee kuitenkin vas­taan huo­mat­tavasti use­am­min kuin israelilaisia. Ne ei vaan niin jää mieleen, kun niiden tiliöin­nis­sä ei ole mitään ongelmaa.

    Sak­salaiset asi­akkaat otta­vat onnek­si vas­taan englan­ninkielisiä sähkö­pos­tivi­este­jä, mut­ta on toki kiva edes ymmärtää, jos he vas­taa­vat takaisin sak­sak­si. Se on se kieli­taidon taso, johon pääsee, kun aloit­taa yläas­teel­la, jatkaa lukios­sa ja suorit­taa yhden pakol­lisen kurssin yliopis­tossa ja sen jäl­keen antaa ruos­tua käytön puut­teessa — pas­si­ivi­nen kir­jalli­nen sak­sa. Lisäk­si saan kesälo­mareis­sul­la Wienis­sä kahvi­las­sa tilat­tua lei­vok­sen ja kahvin sak­sak­si. Suju­va suulli­nen mis­sä tahansa kielessä vaatii aina myös vapaa-ajan käyt­töä. Sak­sani ei silti ole ihan turha — se on vain juuri saman­lainen kuin useimpi­en aka­teemis­ten pakko­ruot­si. Vaik­ka sen ihan itse val­itsin (kahdes­ta vaihtoehdosta).

    Jos joku mielu­um­min opet­telisi sitä sak­saa yläas­teel­la kuin ruot­sia niin mikäs siinä. Mut­ta ei se sen helpom­paa ole eikä siitä sen suju­vam­paa tule. Henkilöko­htais­es­ti on ollut koulun jäl­keen helpom­pi hyö­dyn­tää englan­tia ja ruot­sia kuin sak­saa: tele­vi­sion, eloku­vateat­terei­den ja paikallis­ten kir­jakaup­po­jen laa­jem­pi tar­jon­ta, lähikir­jas­ton valikoimat, tapaamieni ihmis­ten kieli­taito, ulko­maan­matkat Brit­tei­hin, Irlan­ti­in ja Ruot­si­in. Mut­ta jos joku muut­taa vaik­ka aikuise­na Kes­ki-Euroop­paan, niin tilanne muut­tuu täysin. Ja nykyään­hän netistä var­maan saisi tilattua/ladattua kaikkea mah­dol­lista myös saksaksi.

  273. Koskela Poh­jan­maal­ta

    :Mikään tässä viestis­sä ei taas perustele sitä mik­si ruotsin kie­len ei tule­vaisu­u­udessakin pitäisi olla osa suo­ma­lais­ten yleis­sivistys­tä. Se seik­ka että et itse ole ruotsin kieltä joutunut käyt­tämään on tässä yhtey­dessä täysin merk­i­tyk­setön. Jos Suomen ruotsinkielisel­lä his­to­ri­al­la ei ole sin­ulle mitään merk­i­tys­tä, on se sin­un ongel­masi, eikä se muu­ta tosiasioita.
    Kir­joituk­seni point­ti­na oli lähin­nä se, että ruotsin kie­len opiskelu on palk­it­se­vaa muista kuin puh­taan liike­taloudel­li­sista syistä, vaik­ka en myöskään jak­sa uskoa että ruotsin kie­len tai­dos­ta olisi niis­sä yhteyk­sis­sä kauheasti haittaakaan.
    Aika kauheaa kuitenkin tämä keskustelu. Ruotsin, tai oikeas­t­aan toisen koti­maisen pakol­lisu­ut­ta, voi vas­tus­taa myös järkevin argu­mentein, mut­ta niitä ei tääl­läkään näyt­täisi esi­in­tyvän. “Pakkoruotsi”-keskustelun ideana pitäisi olla juuri sen pakol­lisu­u­den vas­tus­t­a­mi­nen, ei ruotsin kie­len yleinen mol­laami­nen ja sen hyö­dyn väheksyminen. 

    Minus­ta se ettei jotain ole tarvin­nut yli 50 vuo­teen perustelee asian tarpeet­to­muu­den min­ulle. Enkä koke­muk­seni perus­teel­la ole yksin asiani kanssa. Vapaae­htoisu­ut­ta perustelee sekin että mitään kie­len opiskelua en ole kieltämässä.
    En mil­lään lail­la koe ruotsinkielisen his­to­ri­an osan merk­i­tyk­set­tömyyt­tä ongel­mana. Mik­si se sitä olisi? Eikä totu­us tietenkään muu­tu siitä miten minä tai joku muu siihen suhtautuu.

    Tietenkin ruotsin opiskelu on palk­it­se­vaa jos ruot­sia halu­aa ja saa opiskel­la. Tämä kai on selviö kaikkien kielien kohdal­la. Minkään kie­len osaamis­es­ta ei var­masti ole haittaa.

    Minus­takin tämä keskustelu on kauheaa. Pakolle ei tois­taisek­si ole kukaan osan­nut esit­tää sel­l­aista perustet­ta jota ei voisi hel­posti kumo­ta. Yleen­sä peruste­lut sopi­si­vat minkä tahansa kie­len opiskelun perus­teek­si tai sit­ten vapaaval­in­taisen ruotsin perusteluiksi.

    Min­ul­la on ruotsinkielisiä suo­ma­laisia ja ruot­salaisia tut­tu­ja jot­ka tietenkin puhu­vat ruot­sia äidinkie­lenään. Kaik­ki he kuitenkin ymmärtävät pakko­ruotsin jär­jet­tömyy­den. Kenel­läkään, minä mukaan lukien, ei ole mitään ruot­sia vas­taan, päin­vas­toin. Aja­tuskin on kummallinen.

    Sitä pakkoa tässä nimeno­maan vas­tuste­taan ei ruotsin opiskelua.

  274. Mari­aK: Otta­mat­ta kan­taa pakko­ruotsin puoles­ta ihmette­len, miten valin­naisu­u­den lisäämi­nen säästää. Tarvi­taan kuitenkin vähin­tään yhtä paljon opet­ta­jia, ehkä jopa enem­män, jos neljä 20 oppi­laan ruotsin ryh­mää jae­taan vaikka­pa viiteen 16 oppi­laan ope­tus­ryh­mään, jois­sa voi opiskel­la joko ruot­sia, lisäenglan­tia, sak­saa, ran­skaa tai venäjää.

    Pakko­ruotsin pitkit­täjät väit­tävät, että vain laisku­us estää monipuoliset kieliopin­not, joten oppi­laat olisi taval­la tai toisel­la kuitenkin saata­va luke­maan myös sak­saa, ran­skaa, venäjää, espan­jaa ja vähän eksoot­tisem­piakin kieliä.

    Miten ihmeessä laa­jan kieli­v­aran­non vaa­ti­ma kiel­ten opiskelu on muka edullisem­pi ja helpom­pi toteut­taa sil­loin, kun kaikil­la on lisäk­si pakolli­nen ruotsi?

  275. LK:

    Miten lie­nee sak­salaiseten ruotsin kie­len osaamisen lai­ta? Aika heikkoa arvelisin, mut­ta kaup­pa käy…

    Itse asi­as­sa parem­pi. Olen tavan­nut mon­ta sak­salaista jot­ka osaa­vat ruotsia.

  276. Itä-Suomen ääni: Tuol­la Venäjän kar­jalas­sa olen usein kuul­lut väitet­tävän, että Suo­mi imi Suomenkieliset ja kar­jalaiset Suomeen palu­umuut­ta­ji­na ja Suo­ma­lainen kult­tuuri rom­ahti siinä, kun etenkin koulute­tut suomenkieliset ja kar­jalaiset jät­tivät maan. 

    Ja jäl­jelle jäi vaan koulu­ta­mat­to­mia köy­hiä mökin mum­melei­ta ja ukkelei­ta. Eikä siis tarvitse siel­lä enää opet­taa lap­sille esi-isien kieltä? Kiin­nos­taako se meitä tääl­lä edes? 

    Ihan noinko se menee, ja niinkö pitäisi tehdä suomen­ruot­salaisille tääl­lä, palve­lut ruot­sik­si veks ja muut­takooot Ruotsiin?

    Kun olen käynyt Tsekeis­sä, Balt­ian mais­sa ja Unkaris­sa olen pan­nut merkille että joidenkin van­ho­jen raken­nusten julk­i­sivuis­sa on jään­teet sak­sankieli­sistä kyl­teisä, eli seinän väri pois­tet­tu­jen kir­jain­ten kohdal­la on tum­mem­pi. Niis­sä mais­sa oli ennen 2. maail­man­so­taa elävä sak­salaisvähem­mistö, mut­ta ei enää. Hei­dät pakotet­ti­in lähtemään, tai Tsekko­slo­va­kian kohdal­la ns sudet­ti­sak­salais­ten pakko­muut­toa käyn­nis­tet­ti­in jo ennen sotaa kiihkokansal­lis­mielisen hal­li­tuk­sen toimes­ta. Se oli yksi syy mik­si “Aatu” miehit­ti Tsekko­slo­va­kian 1938. Hänen touhun­sa meni tietenkin överik­si ja sik­si koko itäisen Euroopan sak­salaisväestö on saanut kär­siä ja lähteä synnynsijoiltaan. 

    Ruot­si ei ole syyl­listynyt sel­l­aisi­in yliot­teisi­in kuin Sak­sa nat­si­val­lan aikaan 1930–40 luvul­la että se oikeut­taisi ruotsinkielisen väestönosan epä­tasa-arvoisen kohtelun Suomes­sa. Väestönosa joka aikoinaan vahvim­min kaik­ista väestöno­sista ajoi Suomen itsenäistymistä Venäjän val­lan alta 1800–1900-lukujen vaihteessa.

  277. heinonen: On toivea­jat­telua väit­tää noi­ta aluei­ta suo­mi-ruot­si ‑kak­sikielisik­si, kos­ka juuri nuo alueet ovat Suomen monikielisimpiä seu­tu­ja. Niil­lä asuu koh­ta jo enem­män väkeä, joil­la on muu kak­sikielisyys kuin suo­mi-ruot­si. Onko esim suo­mi-venäjä-kak­sikieli­nen kansalainen jotenkin epätäy­delli­nen suomalainen? 

    Se “osaval­tio­jako” jota esitin on teo­reet­ti­nen, se olis pitänyt toteut­taa 100 vuot­ta sit­ten kun Suo­mi itsenäistyi. 

    Muiden yksit­täis­ten vieraiden kiel­ten äidinkie­lenään puhu­via on huo­mat­tavasti vähem­män kuin ruotsinkieltä äidinkie­lenään puhu­via. Ja he ovat tulleet kaik­ki 1980-luvun jäl­keen eli kovin pitköä his­to­ria heil­lä ei ole. Venäjänkielisiä on n 70.000 ja viron n 40.000 koko maas­sa. Hyvin monel­la, varsinkin venäläi­sistä, on yhä Venäjään kansalaisu­us, kos­ka se oikeut­taa ylit­tää rajan ilman viisum­ia, eli siinä mielessä ovat epätäy­del­lisiä suo­ma­laisia. Suomen ruotsinkielisil­lä on vain Suomen kansalaisu­us eikä ole edes mah­dol­l­lisu­ut­ta saa­da mitään muu­ta ellei muu­ta pysyvästi pois Suomesta.

    Venäläis­ten määrän ennustet­ti­in joskus ohit­ta­van ruotsinkielis­ten mut­ta en usko että näin tulee käymään. Muut­to Venäjältä on käytänössä lop­punut ja suuri osa jälkikasvus­ta tulee suo­ma­lais­tu­maan. Lisäk­si ei ole var­muut­ta jäävätkö venäläiset tai viro­laiset tai muut tänne pysyvästi. Jos olo­suh­teet paranevat hei­dän syn­ny­in­maas­sa tai tulee kut­sumus lähteä takaisin niin he lähtevät, varsinkin jos on kansalaisu­us tallessa.

  278. R. V.: Jätit mainit­se­mat­ta onko kieli­taito­vaa­timuk­set tarpeesta kumpuavia vai peri­aat­teel­lisia. Tarpeesta kumpuaval­la vaa­timuk­sel­la tarkoi­tan sel­l­aista kieli­taito­vaa­timus­ta, jot­ka vaa­di­taan kos­ka kyseisessä viras­sa palvel­laan sen kielisiä asi­akkai­ta: nämä hyväksyn ilomielin. 

    Mun mielestäni use­ampikielisil­lä paikkakun­nil­la pitäisi voi­da asioi­da ter­vey­den­hoitopis­teis­sä, käy­dä koulua ja saa­da esim poli­isin tai verovi­ra­nomaisen luona palvelua paikkakun­nan viral­lisil­la kielil­lä, ja että ainakin yhteiskun­nan jär­jestämiä medi­a­palvelu­ja saisi niil­lä kielillä.

    Ikäih­misil­lä ja lap­sil­la on vaikea puhua muu­ta kuin äidinkieltään. 

    Mitä kieltä yksi­tyisen sek­torin tulee käyt­tää ei voi määrätä niin tarkkaan.

    R. V.:
    Ole­tan, että kyse on mielip­i­teestäsi, kos­ka et perustele, mik­si alku­peräisas­ukkaiden pitäisi olla viral­lisia kieliä. Tämä ei kuitenkaan ole mielestäni ongel­ma: itseäni ei kiin­nos­ta niinkään viralli­nen ase­ma, vaan miten kieltä voi käytän­nössä käyttää.

    Ongel­ma on se, että ase­tat peri­aat­teel­lisen (etkä tarpeen peruste­van) alkuperäis/vähimmistö ‑kie­len kieli­taito­vaa­timuk­sen kaikille kansalaisille. Luulen, että tämä johtuu siitä, että et ymmär­rä, että val­tion kak­si- tai monikielisyy­destä ei mil­lään moraalil­la seu­raa vaa­timus yhdenkään kansalaisen kak­si- tai monikielisyydestä. 

    Virkamiehiltä on oikeutet­tua vaa­tia paikkakun­nan alku­peräisväestön kie­len taitoa jos kieli on viralli­nen, vaik­ka enem­mistö paikkakun­na asukkaista ja virkamies itse puhuisi jotain muu­ta kieltä äidinkie­lenään. Kysymys on yksinker­tais­es­ti tasa-arvos­ta. Pitääkö jotain kieltä, jota on paikkakun­nal­la kauem­min puhut­tu kuin enem­mistökieltä, puhuvil­la olla vähem­män oikeuk­sia kuin enem­mistön kieltä puhuvilla?

    R. V.:
    No olet. Sveit­sis­sä on neljä kansal­liskieltä, eikä koulus­sa vaa­di­ta niiden kaikkien osaamista. Tilanne on myös muuten hyvin eri­lainen Suomeen ver­rat­tuna, kos­ka kak­si neljästä Sveitsin kansal­liskielestä on huo­mat­tavasti laa­jem­malle levin­neitä kuin ruotsi. 

    Sveit­siläisen on osat­ta­va äk:nsa lisäk­si yhden muista kansal­liskielistä ja sitä on osat­ta­va hyvin. Puhutaan ihan eri tason vaa­timuk­sista kuin mitä suo­ma­laisil­ta vaa­di­taan ruot­sista. Lisäk­si englan­nin kieli ei ole viralli­nen kieli Sveit­sis­säkään mut­ta sitä luul­tavasti kaik­ki nykyään opiskel­e­vat kuitenkin, jos halu­a­vat kun­nol­lisia töitä saada. 

    Kanadalaisen ja bel­gialaisen sama jut­tu, hei­dän on osat­ta­va maan kakkoskieli hyvin. Tiedän että Bel­gian ransakankieliset ainakin nuri­se­vat siitä että joutu­vat oppi­maan hol­lan­tia kos­ka tietävät ettei sitä puhuta Bel­gian ja Hol­lan­nin ulkop­uoel­la, että vih­jeek­si vaan, liit­tykää hei­dän vas­tar­in­tali­ik­keen sis­ar­jär­jestök­si niin voitte var­maan vai­h­taa älykkäitä mielipiteitä!

    R. V.:

    Lisäk­si siitä, miten asi­at jos­sakin ovat ei seu­raa miten niiden tulisi olla.

    Jos nyt oikein tulk­it­sen sin­ua, niin mah­dol­lisu­us elää vira­nomais­ten suh­teen ruot­sik­si ei riitä, vaan mah­dol­lisim­man mon­en suo­ma­lais­ten suuhun on nyt vaan tunget­ta­va ruot­sia. Tämä täysin riip­pumat­ta siitä, että tämä läh­estymistapa ei ole tuot­tanut vira­nomaisille ruotsinkielisiä tyy­dyt­tävää kieli­taitoa eikä huomioi sitä, että suomenkieli­nenkin osaa ihan itse ajatel­la, päät­tää mitä kieliä tarvin­nee elämässään ja kan­taa val­in­tansa seuraukset.

    Pystytkö kuvit­tele­maan sel­l­aisen hyväksyt­tävän ratkaisun, jos­sa ruot­sia ei tarvitse tuput­taa suomenkielisille? Vai onko tämä mielestäsi mahdottomuus?

    Olen saanut ihan hyvää palvelua ruot­sik­si tääl­lä pk-seudul­la ottaen huomioon että aika moni joka palvelee asi­akas­palve­lute­htävis­sö tai julkisel­la sek­to­ril­la on muut­tanut tänne seudun ulkop­uolelta. Ei se ruot­si savok­si ään­net­tynäkään niin hul­lul­ta kuu­losta. Eli min­un mielestäni käytän­tö voi jatkua. Kaik­ki voivat hakeu­tua myös töi­hin yksi­tyiselle puolelle jos­sa ruotin osaamista ei vaadita. 

    Olen samaa mieltä kuin Soin­in­vaara että lukios­sa ja yliopis­tois­sa opiskele­vien on suoritet­ta­va ruotsin kie­len opin­not, tai saa­men jos on var­ma että aikoo hakeu­tua saa­menkieliselle alueelle. Perusk­oulua ja ammat­tik­oulua suorit­taville en kat­so että olisi tarpeen nykyään enää opet­taa molem­pia koti­maisia paikakun­nil­la jot­ka ovat yksikielisiä tai jos työte­htävät johon opiskelee eivät edel­lytä kielitaitoa.

    1. Sveit­siläisen on osat­ta­va äk:nsa lisäk­si yhden muista kansal­liskielistä ja sitä on osat­ta­va hyvin

      Kyl­lä. Se toinen kieli on sil­loin joko Ran­s­ka tai Sak­sa. Ne ovat kieliä, joil­la on käyt­tlöä myös Sveitsin ulkop­uolel­la. Tuo­ta ei voi verrata.

  279. Tark­istan nyt vielä, ymmärsinkö oikein tämän aloituk­sen. Blo­gis­sa kirjoitetaan:

    - Kun rau­dan tuot­tamis­es­ta on siir­ryt­ty sisäl­lön tuot­tamiseen, pienen kielialueen rasit­teet korostuvat.
    http://www.soininvaara.fi/2016/01/07/suomen-synkka-tulevaisuus-7-sisainen-devalvaatio/

    - Olen­naista on, että hyväl­lä insinööriosaamisel­la pär­jäsi ennen, mut­ta ei pär­jää enää. Hyvä insinööriosaami­nen on edelleen edel­ly­tys men­estyk­selle, mut­ta yksin se ei enää riitä. — Pieni kielialueemme tar­joaa aika kapoisen poh­jan sisäl­lön tuotan­nolle. Englan­tia äidinkie­lenään puhuvil­la on tässä val­taisa etu­mat­ka. Muil­la suuria kan­sain­välisiä kieliä puhuvil­la mail­la on etu­na se, että opiskel­tuaan englan­tia, he osaa­vat kah­ta kan­sain­välistä kieltä, suo­ma­laiset vas­ta yhtä. Ovat siis kah­ta kieltä opiskel­tuaan yhtä ummikko­ja kuin mitään kieliä opiskelema­ton englan­ti­lainen tai jenkki.
    http://www.soininvaara.fi/2016/01/03/suomen-synkka-tulevaisuus-4-kielimuurin-takaa-on-vaikea-menestya/%5B/quote%5D

    Siis sisäl­lön tuotan­toon kuu­lu­vat niin net­ti, some-kon­sul­tit, eloku­vat kuin palvelui­hin liit­tyvät käyt­töli­it­tymät, vim­paimet, eri­laiset robot­it ja pelit?

    Tähän astiko meil­lä on ollut varaa pan­na nuoret opiskele­maan kieliä muista kuin hyötylähtöko­hdista vrt. IltaSanomien pääkir­joi­tus, jos­sa tästä kiel­ten opiskelus­ta vail­la hyö­tynäkökul­mia on tehty jopa “sivistyk­sen” kulmakivi? 

    Onko meil­lä ollut varaa olla osaa­mat­ta kieliä (ja pakko­ruot­si­han on nimeno­maan opetuk­sen jär­jet­tömäl­lä kohden­tamisel­la tuotet­tua kieli­taitodot­to­muut­ta), kos­ka asiaosaami­nen kovis­sa tieteis­sä on ollut niin ratkaisevaa? 

    Van­ha osaami­nen on oleel­lista edelleenkin, mut­ta nimeno­maan sisäl­lön tuotan­to tulee erot­ta­maan jatkos­sa men­estyjät, joten tarvi­taan ensinkin lin­gua fran­can eli englan­nin erit­täin hyvää taitoa, jol­la voidaan osal­lis­tua maail­man­laa­juiseen sisäl­lön tuotan­toon — ja tarvi­taan kult­tuurisil­to­ja eri­laisi­in kielialueisi­in, jol­la avar­retaan omaa maail­manku­vaa ja mah­dol­lisu­ut­ta luo­da uuden­laista sisältöä, uut­ta kulttuuria?

    Ymmärsinkö oikein?

  280. R.Silfverberg: Itse asi­as­sa parem­pi. Olen tavan­nut mon­ta sak­salaista jot­ka osaa­vat ruotsia.

    Kyl­lähän Suomes­takin löy­tyy monia suo­ma­laisia jot­ka osaa­vat ruot­sia. Jopa ihan äidinkie­len tasolla.

    Jos suomen­ruot­salai­sista ei riitä tarpeek­si osaa­jia hoita­maan markki­noin­tia Ruotsin suun­taan, niin sil­loin on jotain todel­la pahasti vialla.

  281. R.Silfverberg: lukios­sa ja yliopis­tois­sa opiskele­vien on suoritet­ta­va ruotsin kie­len opinnot

    Viesteistäsi saa sen kuvan, että perus­teena tälle muille asete­tulle ruotsin­vaa­timuk­selle­si on oma näke­myk­sesi siitä, että vain näin voidaan taa­ta ruotsinkieliset palve­lut tai laa­jem­min ruotsinkielisyy­den säi­lymi­nen ja että tämä on se syy, mik­si ruotsin on mielestäsi jatkut­ta­va pakol­lise­na muille (ainakin lukiois­sa ja korkeak­ouluis­sa) riip­pumat­ta siitä, mil­laisek­si nuo muut eli sitä opiskelleet ja hei­dän lapsen­sa näkevät ruotsin käyt­töar­von tai mil­laisek­si ruotsinope­tus osoit­tau­tuu muun kieli­taidon ja muiden opin­to­jen sekä valmis­tu­misen kannal­ta tai miten se vaikut­taa maan kil­pailukykyyn tai miten epäoikeu­den­mukaisek­si se koetaan?

  282. R.Silfverberg:
    Sveitsiläisen

    Kanadalaisen ja belgialaisen —

    Bel­gia on selkeästi jakautunut
    — hol­lan­ninkieli­nen pohjoisosa
    — ran­skankieli­nen eteläosa
    — pieni sak­sankieli­nen kaistale idässä
    Hol­lan­ninkielisil­lä alueil­la elää 58 % väestöstä, ran­skankielisil­lä 31 %, kak­sikielisen Brys­selin asukkai­ta on 10 % ja sak­sankielisiä n. 0,7 % asukkaista.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Belgia

    Folk­tinget on omas­sa pro­pa­gan­das­saan tois­tu­vasti nos­tanut Bel­gian keskustelu­un Sveitsin ja Irlan­nin sekä Lux­em­bur­gin ohel­la. Sveit­sis­sä ja Bel­gias­sa on kuitenkin selkeästi omankieliset alueet, englan­ninkielisessä Irlan­nis­sa elvytetään esi­van­hempi­en puhu­maa iir­iä (ei pakolli­nen yksi­tyisk­ouluis­sa eikä koko koulupol­un ajan) eikä Lux­em­burg oikeas­t­aan ole maa vaan kaupun­ki, joka on mm. täysin riip­pu­vainen ympäröivien maid­en koulu­tus­tar­jon­nas­ta, oma yliopis­tokin syn­tyi vain muu­ta­ma vuosi sit­ten eikä siel­lä voi opiskel­la kuin kieliä ja oikeustiedet­tä. Mis­sään näistä maista ei ole edes pakol­lista virka­pakkovähem­mistökieltä kaikille korkeak­oulu­jen ja yliopis­to­jen opiske­li­joille kuten meil­lä on pakolli­nen virkaruotsi.

  283. R.Silfverberg: Virkamiehiltä on oikeutet­tua vaa­tia paikkakun­nan alku­peräisväestön kie­len taitoa jos kieli on viralli­nen, vaik­ka enem­mistö paikkakun­na asukkaista ja virkamies itse puhuisi jotain muu­ta kieltä äidinkielenään.

    Tarkoit­tanet täl­lä esimerkiks sitä

  284. tark­iste­taan fak­tat:

    Miten ihmeessä laa­jan kieli­v­aran­non vaa­ti­ma kiel­ten opiskelu on muka edullisem­pi ja helpom­pi toteut­taa sil­loin, kun kaikil­la on lisäk­si pakolli­nen ruotsi? 

    Edel­lisen kir­joit­ta­jan point­ti oli, ettei pakko­ruotsin pois­toa voi kyl­lä perustel­la säästönäköko­hdil­la. Se on aivan tot­ta. Jos joku väit­tää, että use­am­man kie­lenopetuk­sen jär­jeestämi­nen on halvem­paa kuin ruotsin, on kyl­lä aivan totaalis­es­ti väärässä.

    Jos pitää opiskel­la äidinkie­len lisäk­si kah­ta kieltä, nin ylivoimais­es­ti halvin ja helpoin tapa on tämä nykyi­nen: opiskel­laan suomea ja ruot­sia. Siinä vain ei ole järkeä, kos­ka ruot­sia ei opita. 

    Mut­ta perustelu ruotsin vapaae­htoisu­udelle onkin muiden kielien hyödyl­lisyys, ei kus­tan­nussäästöt. Kus­tan­nussäästöi­hin vetoami­nen on huuhaa-argu­ment­ti. Säästöi­hin päästään ain­oas­taan jos lakkaute­taan kah­den kie­len pakol­lisu­us niin, että pääsee pelkäl­lä englannilla.

    Okei, jatko-opin­nois­sa virkamies­ruotsin kurs­seista voisi tul­lakin säästöjä. Ne ovat kuitenkin ihan pis­ara meressä.

  285. R.Silfverberg:
    Virkamiehiltä on oikeutet­tua vaa­tia paikkakun­nan alku­peräisväestön kie­len taitoa jos kieli on viralli­nen, vaik­ka enem­mistö paikkakun­na asukkaista ja virkamies itsepuhuisi jotain muu­ta kieltä äidinkielenään. 

    Mitä mah­dat nyt tarkoit­taa? Eikö oleel­lista ole se, että vira­nomai­sis­sa on niitä, jot­ka oikeasti puhu­vat myös arjes­saan ja siten täy­del­lis­es­ti sitä kieltä, jol­la tärkeää palvelua tulee antaa. Tähän on ihan toimivia ja järke­viä jär­jeste­lyjä, pakolli­nen vähem­mistökieli ei ole järkevä eikä toimiva.

    Ja keitä ovat “alku­peräiset asukkaat”, esimerkik­si Helsingissä?

    Helsin­gin seudul­la on ollut jopa saame­laisas­u­tus­ta, siitä on jälk­iä paikannimistössä.

    1200-luvul­la Uusi­maa oli ensin viro­lais­ten ja sit­ten hämäläis­ten nautin­ta-aluet­ta. Val­ti­ol­lis­tu­miske­hi­tyk­sen­sä alus­sa ole­van Ruotsin val­lates­sa suomen murtei­ta puhu­vien aluei­ta tuoti­in ran­nikolle siirtolaisia:

    “Maini­taan, että 240 hen­gen siir­to­lais­ryh­mä muut­ti 1200-luvun lop­pupuolel­la Ruotsin Hels­ing­lan­dista ja Gestrik­lan­dista Suomeen. — ker­ro­taan hei­dän muut­ta­neen kuninkaan käskys­tä. — Siir­to­lais­ten saa­pumisen aikoi­hin myös hämäläiset pystyt­tivät erämökke­jään, joi­hin ajan kulues­sa jääti­in kiin­teästi asumaan. — Oletet­tavasti 1200-luvun lop­pupuolel­la alkoi­vat hämäläis­ten eränkävi­jöi­den ja pyyn­timi­esten sekä kiin­teästi asu­vien ruot­salais­ten vil­jeli­jöi­den väliset ris­tiri­itaisu­udet, joi­ta on asi­akir­jois­sa selvitet­ty 1300-luvul­la. — Sota- ja kaup­pateitä myöten tuli Helsin­gin seudulle ruot­salaisia, joiden asu­tuk­sen juur­tu­mi­nen lie­nee tapah­tunut siten, että ruot­salai­sista tuli val­takansa ja suo­ma­lai­sista met­säkansa. Suo­ma­lainen asu­tus sulau­tui vähitellen ruot­salaiseen asutukseen.”
    http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/

    Seu­raav­ina vuo­sisatoina har­va väestö keskit­tyi lähin­nä Uuden­maan joki­var­sille. Ensim­mäi­nen Helsin­ki perustet­ti­in Kus­taa Vaasan käskys­tä Van­taan­joen suulle 1550 ja kuningas määräsi muiden kaupunkien por­vare­i­ta muut­ta­maan sinne. Uud­is­as­ukkaat eivät tain­neet pysyä Helsin­gin ikävässä ilmas­tossa. Pietari Bra­he siir­rät­ti kaupun­gin sit­ten meren äärelle 1600-luvul­la, mut­ta edelleen Helsin­ki oli melko vähäpätöi­nen kaupun­ki. Vas­ta Suomen­lin­nan lin­noi­tustyöt 1700-luvun jälkipuoliskol­la kas­vat­ti­vat asukaslukua.

    Hallinnon määräämät siir­rot ja han­kkeet oli­vat tuoneet muuten suomenkielisessä maas­sa lähin­nä ruotsinkielisiä pie­neen Helsinki­in. Kun Ruot­si sit­ten menet­ti Suomen Venäjälle, Helsingis­sä asui nelisen­tuhat­ta henkeä, mil­tei kaik­ki ruotsinkielisiä. Turku oli asukas­määrältään läh­es kolminker­tainen. Myös tsaarin Turus­ta Helsinki­in 1830-luvul­la siir­rät­tämä eli­it­ti puhui ruot­sia, sil­lä suomenkielistä eli­it­tiä ei maas­sa ollut.

    Viimeistään 1828 alka­en Helsinkiä kuitenkin raken­net­ti­in koko maan pääka­pungik­si, koko maan pon­nis­tuk­sil­la ja resurs­seil­la. Autonomisen Suomen asukkaista yli 85% puhui rah­vaan kieltä, suomea.

    Nyt eletään toisen­laises­sa Helsingis­sä, jos­sa odote­taan, että pian viidennes asukkaista olisi taustal­taan maa­han­muut­ta­jia. Kiel­ten kir­jo on laa­ja. Kos­ka tuli­jat on toiv­otet­tu ter­ve­tulleik­si ja hei­dän työvoimaansa ja kult­tuurista rikkaut­taan on käytet­ty koko maan hyväk­si, lie­nee kohtu­ullista, että heil­lä on myös kielel­lisiä oikeuk­sia eri­tyis­es­ti lapsi­na ja van­huksi­na (kun pääkie­len taito on heikko) tai tulo­vai­heessa, lähin­nä tulkkien avul­la. Myös heistä tulee saa­da palvel­e­vaa virkamiehistöä (poli­isit, ter­vey­den­hoita­jat, psykolog­it, per­heter­apeu­tit, eri­ty­isopet­ta­jat,…) ja eri alo­jen asiantun­ti­joi­ta ja saa­da hei­dän kieli­taiton­sa parem­min käyttöön.

    Ruotsin suo­jelu ei voi olla sel­l­ainen koko kansan pro­jek­ti, joka ohit­taa niin yksilöl­liset toiveet ja tarpeet, yhteisön kil­pailukyvyn tarpeet kuin monikielistyvän kansan todel­lisu­u­den. Mut­ta ruot­si toki on ok ja sen opiskelu jatkos­sa vapaae­htoise­na on ok.

  286. tark­iste­taan fak­tat: Pakko­ruotsin pitkit­täjät väit­tävät, että vain laisku­us estää monipuoliset kieliopin­not, joten oppi­laat olisi taval­la tai toisel­la kuitenkin saata­va luke­maan myös sak­saa, ran­skaa, venäjää, espan­jaa ja vähän eksoot­tisem­piakin kieliä.

    Miten ihmeessä laa­jan kieli­v­aran­non vaa­ti­ma kiel­ten opiskelu on muka edullisem­pi ja helpom­pi toteut­taa sil­loin, kun kaikil­la on lisäk­si pakolli­nen ruotsi? 

    Sta­tus quo on helpom­pi ja edullisem­pi kuin valin­naisu­u­den lisäämi­nen. Laa­ja kieli­v­aran­to­han sisältää vähin­tään kol­men vier­aan kie­len taidon. Ne vai­h­toe­hdothan on käytän­nössä juuri a) vähen­netään kiel­ten opetuk­sen yhteis­määrää pois­ta­mal­la kokon­aan toinen yläas­teel­la alka­va kieli ja säästetään, jos samal­la vähen­netään tun­tike­hys­tä eikä vaan vai­hde­ta tilalle jotain muu­ta, tai b) sat­sa­taan laa­jaan kieli­v­aran­toon eli annetaan ainakin niille ahk­er­ille mah­dol­lisu­us opiskel­la jo yläas­teel­la kolmea vieras­ta kieltä, mut­ta “vapaasti valit­tu­ja” (käytän­nössä var­maan muu­ta­mas­ta vai­h­toe­hdos­ta). Kan­natan itse jälkim­mäistä, vaik­ka se mak­saa enem­män. Kum­man sinä valitsisit?

  287. Mari­aK: Otta­mat­ta kan­taa pakko­ruotsin puoles­ta ihmette­len, miten valin­naisu­u­den lisäämi­nen säästää. Tarvi­taan kuitenkin vähin­tään yhtä paljon opet­ta­jia, ehkä jopa enem­män, jos neljä 20 oppi­laan ruotsin ryh­mää jae­taan vaikka­pa viiteen 16 oppi­laan ope­tus­ryh­mään, jois­sa voi opiskel­la joko ruot­sia, lisäenglan­tia, sak­saa, ran­skaa tai venäjää. En siis sano, etteivät pienem­mät ja motivoituneem­mat ryh­mät olisi kiel­tenopetuk­sen kannal­ta etu, mut­ta ei voi­da puhua pakko­ruotsin pois­tamisen aikaansaamista säästöistä _ja_ parem­mista kiel­tenopiskelumah­dol­lisuuk­sista. Se on joko tai. Kar­si­taan kiel­ten opetuk­ses­ta ja säästetään tai lisätään valin­naisu­ut­ta ja sat­sa­taan niihin kieliin.

    Olisin itsekin voin­ut valit­taa tarvit­se­vani töis­sä ennem­min jopa hep­reaa, mut­ta sit­ten muistin, että ruot­salaisia kuit­te­ja tulee kuitenkin vas­taan huo­mat­tavasti use­am­min kuin israelilaisia. Ne ei vaan niin jää mieleen, kun niiden tiliöin­nis­sä ei ole mitään ongelmaa.

    Sak­salaiset asi­akkaat otta­vat onnek­si vas­taan englan­ninkielisiä sähkö­pos­tivi­este­jä, mut­ta on toki kiva edes ymmärtää, jos he vas­taa­vat takaisin sak­sak­si. Se on se kieli­taidon taso, johon pääsee, kun aloit­taa yläas­teel­la, jatkaa lukios­sa ja suorit­taa yhden pakol­lisen kurssin yliopis­tossa ja sen jäl­keen antaa ruos­tua käytön puut­teessa – pas­si­ivi­nen kir­jalli­nen sak­sa. Lisäk­si saan kesälo­mareis­sul­la Wienis­sä kahvi­las­sa tilat­tua lei­vok­sen ja kahvin sak­sak­si. Suju­va suulli­nen mis­sä tahansa kielessä vaatii aina myös vapaa-ajan käyt­töä. Sak­sani ei silti ole ihan turha – se on vain juuri saman­lainen kuin useimpi­en aka­teemis­ten pakko­ruot­si. Vaik­ka sen ihan itse val­itsin (kahdes­ta vaihtoehdosta).

    Jos joku mielu­um­min opet­telisi sitä sak­saa yläas­teel­la kuin ruot­sia niin mikäs siinä. Mut­ta ei se sen helpom­paa ole eikä siitä sen suju­vam­paa tule. Henkilöko­htais­es­ti on ollut koulun jäl­keen helpom­pi hyö­dyn­tää englan­tia ja ruot­sia kuin sak­saa: tele­vi­sion, eloku­vateat­terei­den ja paikallis­ten kir­jakaup­po­jen laa­jem­pi tar­jon­ta, lähikir­jas­ton valikoimat, tapaamieni ihmis­ten kieli­taito, ulko­maan­matkat Brit­tei­hin, Irlan­ti­in ja Ruot­si­in. Mut­ta jos joku muut­taa vaik­ka aikuise­na Kes­ki-Euroop­paan, niin tilanne muut­tuu täysin. Ja nykyään­hän netistä var­maan saisi tilattua/ladattua kaikkea mah­dol­lista myös saksaksi.

    Åbo Akademin tutkimuk­ses­sa kysyt­ti­in ruotsin opetuk­sen tekemis­es­tä vapaae­htoisek­si, ei sen vai­h­tamis­es­ta johonkin toiseen kieleen.

    Kielikeskusteluis­sa, niin tässsäkin, rajoitu­taan liikaa kiel­ten opetuk­seen ja ‑val­in­toi­hin. Ruotsin pakol­lisu­us on kuitenkin ensisi­jais­es­ti kielipolitiikkaa.

    Käytän­nössä vain har­va suomenkieli­nen osaa ruot­sia riit­tävän hyvin suo­ri­u­tu­ak­seen sil­lä työte­htävistään, vaik­ka olisikin läpäis­syt ruotsin taidon muodol­liset vaa­timuk­set. Tämän tietävät kaik­ki asi­aa seu­ran­neet ja sen myön­tävät ruotsinkielisetkin.

    Täl­lais­ten näen­näis­palvelu­iden jär­jestämi­nen kaikkien suo­ma­lais­ten yhteisil­lä niukoil­la verovaroil­la on sekä tarpee­ton­ta, kohtu­u­ton­ta että järjetöntä.

    Kielilake­ja tulee muut­taa niin, että ruotsinkielisiä palvelui­ta tar­jo­taan alueil­la, joil­la ruotsinkielis­ten väestöo­su­us on merkit­tävä ja niitä tuot­ta­vat äidinkieleltään ruotsinkieliset itse.

    Ruotsinkielisiä palvelui­ta tar­jo­taan siis niil­lä alueil­la, joil­la niille on todel­lista tarvet­ta ja niitä tuot­ta­vat oikeasti ruotsintaitoiset.

    Tämän kielipoli­ti­ikan muu­tok­sen jäl­keen ruotsin opiskelun pakol­lisu­ud­es­ta luovu­taan suo­ma­lais­ten suuren enem­mistön kan­nan mukaan kaikil­la opin­to­jen tasoil­la ja ruotsin taidon muodol­liset vaatimukset(virkaruotsi) pääsään­töis­es­ti poistetaan.

    Tämän jäl­keen kielipoli­ti­ik­ka palvelee parem­min kansan suuren enem­mistön etua ja säästöä syntyy.

  288. Mari­aK: “Otta­mat­ta kan­taa pakko­ruotsin puoles­ta ihmette­len, miten valin­naisu­u­den lisäämi­nen säästää. Tarvi­taan kuitenkin vähin­tään yhtä paljon opet­ta­jia, ehkä jopa enem­män, jos neljä 20 oppi­laan ruotsin ryh­mää jae­taan vaikka­pa viiteen 16 oppi­laan ope­tus­ryh­mään, jois­sa voi opiskel­la joko ruot­sia, lisäenglan­tia, sak­saa, ran­skaa tai venäjää.”

    tark­iste­taan fak­tat: “— oppi­laat olisi taval­la tai toisel­la kuitenkin saata­va luke­maan myös sak­saa, ran­skaa, venäjää, espan­jaa ja vähän eksoot­tisem­piakin kieliä. Miten ihmeessä laa­jan kieli­v­aran­non vaa­ti­ma kiel­ten opiskelu on muka edullisem­pi ja helpom­pi toteut­taa sil­loin, kun kaikil­la on lisäk­si pakolli­nen ruotsi?”

    Mari­aK: Sta­tus quo on helpom­pi ja edullisem­pi kuin valin­naisu­u­den lisäämi­nen. Laa­ja kieli­v­aran­to­han sisältää vähin­tään kol­men vier­aan kie­len taidon. 

    Noin olisi pakko­ruotsin val­lites­sa, sil­loin laa­ja kieli­v­aran­to tulee kalli­ik­si, kos­ka kaikkien tai useimpi­en olisi luet­ta­va kolmea vieras­ta kieltä, joista yksi on ruot­si (pakko) ja yksi toden­näköisim­min englan­ti ja vain yksi valittavissa. 

    Jos sen sijaan kaikil­la on kak­si vieras­ta kieltä ilman pakkoruotsia(/suomea), laa­ja kieli­v­aran­to toteu­tu­isi kutakuinkin nyky­isin resurs­sein. Juuri täl­lä mallil­la Ahve­nan­maal­ta pois­tet­ti­in pakko­suo­mi, perus­teena että se söi nuorten muun kielitaidon. 

    Mari­aK: Ne vai­h­toe­hdothan on käytän­nössä juuri a) vähen­netään kiel­ten opetuk­sen yhteis­määrää pois­ta­mal­la kokon­aan toinen yläas­teel­la alka­va kieli ja säästetään, jos samal­la vähen­netään tun­tike­hys­tä eikä vaan vai­hde­ta tilalle jotain muu­ta, tai b) sat­sa­taan laa­jaan kieli­v­aran­toon eli annetaan ainakin niille ahk­er­ille mah­dol­lisu­us opiskel­la jo yläas­teel­la kolmea vieras­ta kieltä, mut­ta “vapaasti valit­tu­ja” (käytän­nössä var­maan muu­ta­mas­ta vai­h­toe­hdos­ta). Kan­natan itse jälkim­mäistä, vaik­ka se mak­saa enem­män. Kum­man sinä valitsisit? 

    En ymmär­rä tapaasi kuva­ta vaihtoehdot.

    Meil­lä on peri­aat­teessa jo nyt mah­dol­lisu­us vali­ta neljä vieras­ta kieltä peruskoulussa:
    — A1 (yleen­sä toinen tai kol­mas luokka)
    — A2 (vapaae­htoinen, viimeistään ja yleisim­min viides luokka)
    — B1 eli ruot­si, joka on kaikille pakolli­nen, jollei ruot­sia ole valit­tu jo aiem­min (jatkos­sa alkaa kuu­den­nelta luokalta)
    — B2 (vapaae­htoinen, yleen­sä kahdek­sas luokka)

    Meil­lä siis kaik­ki yläk­oul­u­laiset luke­vat ruot­sia (joko A1/2- tai B1-kie­lenä) ja toista vieras­ta kieltä. Yleisin A‑kieli on englanti.

    Euroopas­sa

    Yläk­oulus­sa vähin­tään yhden vier­aan kie­len opiskelu on pakol­lista kaikissa EU-mais­sa. Vuon­na 2008 opiskelti­in keskimäärin 1,4 kieltä ver­rat­tuna vuo­den 2000 1,3 kieleen. Opiskel­luin kieli oli kaikil­la koulu­tusasteil­la englan­ti. Toisek­si suosi­tu­in oli puolestaan ran­s­ka, ja sen jäl­keen sak­sa, venäjä ja espanja. 

    Kan­natan

    kieli­v­al­in­taa, jos­sa jokaisel­la on kak­si vieras­ta kieltä. A‑englanti voi hyvin olla kaikil­la, kun­han siitä saa tarvit­taes­sa vapau­tuk­sen. Myös tois­es­ta vier­aas­ta kielestä tulisi saa­da vapau­tus, mikäli oppi­laal­la on kielelli­nen eri­ty­is­vaikeus tai hänel­lä on jokin muu kotikieli kuin suomi/ruotsi (näin esimerkik­si Ruotsissa).

    Kotikiel­ten opetuk­seen toiv­ot­tavasti jatkos­sa siir­retään eri­tyis­es­ti resursse­ja ja kehitetään esimerkik­si tietokoneavusteisen etäopetuk­sen menetelmiä — olisi fik­suin­ta jos tämä kehi­tystyö tapah­tu­isi koko EU:n tasolla.

  289. Tark­iste­taan fak­tat: Tarkoitin että joko B1 ja B2 jää molem­mat, jol­loin ei säästetä tai sit­ten jom­pikumpi pois­te­taan. Jos tilalle tulisi mui­ta ainei­ta ei edelleenkään säästet­täisi, mut­ta muu­ta hyö­tyä lisä­tun­neista aineelle x toki voisi olla. A2-kieltä en ottanut huomioon, kun sen suh­teen mikään ei vält­tämät­tä muut­tuisi ja se on tar­jol­la aika har­vas­sa koulus­sa. Itse asi­as­sa muut­taisin kaikkein mieluiten sen A2-kie­len pakol­lisek­si ja B1-kie­len vapaae­htoisek­si, mut­ta se vaatisi jo lisäresursseja.

    Kak­si vieras­ta kieltä pakol­lise­na poikkeustapauk­sia luku­unot­ta­mat­ta (kielel­li­sistä vaikeuk­sista kär­siville tilalle esim äidinkie­len ja ain­oan vier­aan kie­len tukiope­tus­ta ja maa­han­muut­ta­jien oman äidinkie­len ope­tus kor­vaisi toisen pakol­lisen vier­aan kie­len) olisi min­unkin mielestäni aika hyvin. En vain kut­su­isi sitä vielä laa­jak­si kieli­taidok­si vaan siihen tarvit­taisi­in valin­naisia kieliä lisäksi.

  290. Mari­aK: Kak­si vieras­ta kieltä pakol­lise­na poikkeustapauk­sia luku­unot­ta­mat­ta (kielel­li­sistä vaikeuk­sista kär­siville tilalle esim äidinkie­len ja ain­oan vier­aan kie­len tukiope­tus­ta ja maa­han­muut­ta­jien oman äidinkie­len ope­tus kor­vaisi toisen pakol­lisen vier­aan kie­len) olisi min­unkin mielestäni aika hyvin. En vain kut­su­isi sitä vielä laa­jak­si kieli­taidok­si vaan siihen tarvit­taisi­in valin­naisia kieliä lisäksi.

    Kyse ei olekaan yksilön tasol­la laa­jas­ta kieli­tai­dos­ta vaan nimeno­maan yhteisön laa­jas­ta kieli­v­aran­nos­ta, kos­ka nuoret luke­vat eri kieliä. Juuri tätä tavoitellaan!

  291. Mari­aK:
    Tark­iste­taan fak­tat: Tarkoitin että joko B1 ja B2 jää molem­mat, jol­loin ei säästetä tai sit­ten jom­pikumpi pois­te­taan. Jos tilalle tulisi mui­ta ainei­ta ei edelleenkään säästet­täisi, mut­ta muu­ta hyö­tyä lisä­tun­neista aineelle x toki voisi olla. A2-kieltä en ottanut huomioon, kun sen suh­teen mikään ei vält­tämät­tä muut­tuisi ja se on tar­jol­la aika har­vas­sa koulus­sa. Itse asi­as­sa muut­taisin kaikkein mieluiten sen A2-kie­len pakol­lisek­si ja B1-kie­len vapaae­htoisek­si, mut­ta se vaatisi jo lisäresursseja.

    Eri kiel­ten opet­ta­mi­nen ei olisi olen­nais­es­ti kalli­im­paa, sil­lä samo­ja palkko­ja muidenkin kiel­ten opet­ta­jat saa­vat ja ruot­si­akin opete­taan use­assa eri ryh­mässä. Säästöä tulisi kuitenkin siinä, että oppi­ak­seen kah­ta tai kolmea kieltä ei mon­en opiske­li­jan tarvit­sisi opiskel­la kolmea tai neljää. Lisäk­si kos­ka ruot­si ei olisi kaikille pakol­lista korkeak­ouluis­sa, ne säästäi­sivät ker­tauskurs­seis­sa ja resursse­ja voitaisi­in käyt­tää esimerkik­si mui­hin kieli­in, joista olisi oikeasti hyö­tyäkin (ja joi­ta täl­läkin het­kel­lä opiskel­laan kuitenkin). Myös työelämässä, esimerkik­si min­is­ter­iöis­sä, tulisi säästöjä, kun työn­tek­i­jät ja virkamiehet oli­si­vat jo opiskelleet eri kieliä, eikä näitä tarvit­sisi opiskel­la työaikaan työ­nan­ta­jan kustannuksella. 

    Säästöä ei siis varsi­nais­es­ti tulisi pakko­ruotsin pois­tamis­es­ta (pait­si korkeak­ouluis­sa ja ehkä lukiois­sakin), vaan siitä, että mui­hin kieli­in ei tarvit­sisi panos­taa niin paljon “ylimääräistä”, kun niitä ilmeis­es­ti kuitenkin halu­taan opiskeltavan.

  292. teekkari:
    Jos suomen­ruot­salai­sista ei riitä tarpeek­si osaa­jia hoita­maan markki­noin­tia Ruotsin suun­taan, niin sil­loin on jotain todel­la pahasti vialla. 

    Kaik­ki riip­puu siitä mihin töi­hin itse kukin työl­listyy. Nykyään ruot­si äidinkie­lenä tai hyvä ruotsin taito ei automaat­tis­es­ti takaa töitä jois­sa ruot­salais­ten käy­dään kaup­paa kanssa. Moni fir­ma halu­aa men­nä aidan yli mis­tä matal­in ja halu­aa että kaup­paa käy­dään englanniksi.Ja muut menee ohi niin että kolisee.

  293. R.Silfverberg: Mun mielestäni use­ampikielisil­lä paikkakun­nil­la pitäisi voi­da asioi­da ter­vey­den­hoitopis­teis­sä, käy­dä koulua ja saa­da esim poli­isin tai verovi­ra­nomaisen luona palvelua paikkakun­nan viral­lisil­la kielil­lä, ja että ainakin yhteiskun­nan jär­jestämiä medi­a­palvelu­ja saisi niil­lä kielillä.

    Ikäih­misil­lä ja lap­sil­la on vaikea puhua muu­ta kuin äidinkieltään. 

    Tästä asi­as­ta meil­lä ei ole erim­ielisyyt­tä. Itse menisin jopa niin pitkälle, että en vaatisi kie­len viral­lisu­ut­ta, kos­ka en näe mitään syytä rajoit­taa palvelu­ja sen perus­teel­la mitä kieliä on sat­ut­tu viral­lisik­si määräämään. Erim­ielisyyt­tä meil­lä on vain siitä miten kyseiset palve­lut saadaan hoidet­tua: sinä halu­at työn­tää ruot­sia jokaisen kurkus­ta alas väkisin.

    R.Silfverberg: Virkamiehiltä on oikeutet­tua vaa­tia paikkakun­nan alku­peräisväestön kie­len taitoa jos kieli on viralli­nen, vaik­ka enem­mistö paikkakun­na asukkaista ja virkamies itsepuhuisi jotain muu­ta kieltä äidinkie­lenään. Kysymys on yksinker­tais­es­ti tasa-arvos­ta. Pitääkö jotain kieltä, jota on paikkakun­nal­la kauem­min puhut­tu kuin enem­mistökieltä, puhuvil­la olla vähem­män oikeuk­sia kuin enem­mistön kieltä puhuvilla? 

    Et perustele mitenkään mik­si olisi oikeutet­tua vaa­tia kat­e­goris­es­ti jokaiselta virkamieheltä alku­peräiskiel­ten taitoa. Kysynkin: mitä iloa on siitä, että virkamies x osaa vähem­mistökieltä, jos hän ei koskaan palvele kyseisel­lä kielel­lä? Eikä olisi järkeväm­pää, että vain riit­tävä osu­us virkamiehistä osaa kyseistä vähem­mistökieltä? (Ei tarvitse vas­ta­ta: mielestäsi ei — en vain ymmär­rä miksi).

    Kyseessä ei ole mis­sään nimessä kielelli­nen tasa-arvokysymys. Tasa-arvokysymys voi olla vain siinä, että miten hyvin palvelu­ja kansalainen saa kyseisel­lä kielel­lä, ei siinä miten palvelu­jen saami­nen on järjestetty.

    Pidän hyvin harmil­lise­na, että pidät suomenkielis­ten pakol­lista ruotsinope­tus­ta ruotsinkielis­ten oikeutena. Itse pidän sitä henkisenä väkivaltana.

  294. tark­iste­taan fak­tat:

    Ja keitä ovat “alku­peräiset asukkaat”, esimerkik­si Helsingissä?

    Helsin­gin seudul­la on ollut jopa saame­laisas­u­tus­ta, siitä on jälk­iä paikannimistössä.

    1200-luvul­la Uusi­maa oli ensin viro­lais­ten ja sit­ten hämäläis­ten nautin­ta-aluet­ta. Val­ti­ol­lis­tu­miske­hi­tyk­sen­sä alus­sa ole­van Ruotsin val­lates­sa suomen murtei­ta puhu­vien aluei­ta tuoti­in ran­nikolle siirtolaisia:

    Helsin­ki oli veden alla kauan ja ensim­mäiset jot­ka muut­ti­vat pysyvästi Helsingin­niemeen oli­vat ruot­salaiset. Suo­ma­laisil­la ei ollut varhaiskeski­a­jal­la sel­l­aisia työkalu­ja joil­la olisi voin­ut kyn­tää Uuden­maan ran­nikon sav­isia pel­to­ja vaan jou­tu­i­v­at pysyt­telemään kauem­pana. Hämäläiset tosin toi­vat kar­jansa laidun­net­tavak­si nykyisen kehäkol­mosen paikkeille mut­ta vain kesäa­jak­si, ei ympärivuo­tis­es­ti. Ruot­salaiset oli­vat val­taväestöä Uudel­la­maal­la aina siihen asti kunnes Helsingistä tuli pääkaupun­ki. Helsin­gin enem­mistökielek­si tuli suo­mi vas­ta 1900-luvun alus­sa. Espooon ja Van­taan 1950-luvulla.

  295. Osmo Soin­in­vaara: Kyl­lä. Se toinen kieli on sil­loin joko Ran­s­ka tai Sak­sa. Ne ovat kieliä, joil­la on käyt­tlöä myös Sveitsin ulkop­uolel­la. Tuo­ta ei voi verrata.

    Tot­takai sak­sas­ta ja ran­skas­ta on hyö­tyä sveit­siläisille kos­ka niitä puhutaan Sveitsin naa­puri­mais­sa. Kuten ruot­sista on hyö­tyä suomen naa­puri­mais­sa Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa. Vai mis­sä on her­ra Soin­in­vaara mah­tanut istua maantiedon oppitun­neil­la? Ruot­sista on enem­män hyö­tyä suo­ma­laisille kuin sak­sas­ta tai ran­skas­ta, sak­sas­ta on melkein yhtä paljon hyö­tyä, mut­ta ran­skas­ta huo­mat­tavasti vähem­män. Venäjäkin menee ohi. Mikä estää venäjän kielestä hyö­tymisen ovat tule­htuneet poli­it­tiset suh­teet idän ja län­nen välil­lä, kau­pankäyn­nin hiipumi­nen, matkailun hiipumi­nen ja viisum­i­pakko, joka rokot­taa myös suo­ma­lais­ten matkailuin­toa ja venäläiseen elämän­menoon tutus­tu­mista. Jopa 70-luvun votka­tur­is­mi­aikaan sinne oli helpom­paa men­nä kuin nyt. Kun olen jututel­lut koulu­jen opet­ta­jia niin suurin osa suo­ma­lai­sista koul­u­lai­sista halu­aa lukea C‑kielenä espan­jaa ja kor­va­ta sil­lä ruot­si jos olisi mah­dol­lista, ilmeis­es­ti sik­si että se on suosi­tu­in matkailumaa ja osa espan­jalai­sista ei osaa englan­tia eri­tyisen hyvin. Hyötya­jat­telu on kaukana.

  296. tark­iste­taan fak­tat:

    Tähän astiko meil­lä on ollut varaa pan­na nuoret opiskele­maan kieliä muista kuin hyötylähtöko­hdista vrt. IltaSanomien pääkir­joi­tus, jos­sa tästä kiel­ten opiskelus­ta vail­la hyö­tynäkökul­mia on tehty jopa “sivistyk­sen” kulmakivi? 

    Onko meil­lä ollut varaa olla osaa­mat­ta kieliä (ja pakko­ruot­si­han on nimeno­maan opetuk­sen jär­jet­tömäl­lä kohden­tamisel­la tuotet­tua kieli­taitodot­to­muut­ta), kos­ka asiaosaami­nen kovis­sa tieteis­sä on ollut niin ratkaisevaa? 

    Van­ha osaami­nen on oleel­lista edelleenkin, mut­ta nimeno­maan sisäl­lön tuotan­to tulee erot­ta­maan jatkos­sa men­estyjät, joten tarvi­taan ensinkin lin­gua fran­can eli englan­nin erit­täin hyvää taitoa, jol­la voidaan osal­lis­tua maail­man­laa­juiseen sisäl­lön tuotan­toon – ja tarvi­taan kult­tuurisil­to­ja eri­laisi­in kielialueisi­in, jol­la avar­retaan omaa maail­manku­vaa ja mah­dol­lisu­ut­ta luo­da uuden­laista sisältöä, uut­ta kulttuuria?

    Ymmärsinkö oikein?

    Et. keskiver­to­suo­ma­lais­ten kom­mu­nikoin­ti­taidot, vaik­ka Suomel­la on hyvö maine isnsinööriosaamis­es­ta, eivät parane suosi­mal­la jotain eksoot­tisia kieliä lähialuelidemme ruotsin, viron, sak­san ja venäjän kus­tan­nuk­sel­la. Viro voidaan noista uno­htaa ja venäjä on arvoitus. Se on tärkeä kieli osa­ta mut­ta sen tarve juuri nyt on aika vähäi­nen. Sak­salaiset osta­vat Suomes­ta bulkkika­maa eli kau­pankäyn­ti­ta­pah­tu­mia on vähem­män kuin Ruotsin kau­pas­sa. Mut­ta kult­tuurisiteitä Suomel­la on pitkältä ajal­ta Sak­saan, vaik­ka “Aatu” pilasi maineen välil­lä. Ara­bi­ankie­len merk­i­tys voisi olla suuri mut­ta yhteistyöhalu aika mata­la juuri nyt. Kiinas­ta ei ole mitään hyö­tyä, euroop­palaiselle on resurssien tuh­laus­ta opetel­la hei­dän kieltään, kos­ka ostovoimaisin joukko siel­lä osaa englantia. 

    Jos jotenkin lohdut­taa niin ruot­salaisil­la on vielä huonom­pi kieli­taito kuin suo­ma­laisil­la, he eivät osaa muu­ta kuin ruot­sia ja englan­tia niin että kuu­lostaa kuin olisi kuuma peruna suus­sa. Toinen jut­tu että Ruot­sis­sa on niin paljon enem­män siir­to­laisia kol­ma­sista maista kuin Suomel­la, ja lisäk­si van­hoista kult­tuur­maista, kun meil­lä enimäk­seen vain kehi­tys­maista, että siir­to­laiset muo­dosta­vat sen kieli­taitoisen kei­häänkär­jen Ruotsissa.

  297. tark­iste­taan fak­tat: Viesteistäsi saa sen kuvan, että perus­teena tälle muille asete­tulle ruotsin­vaa­timuk­selle­si on oma näke­myk­sesi siitä, että vain näin voidaan taa­ta ruotsinkieliset palve­lut tai laa­jem­min ruotsinkielisyy­den säi­lymi­nen ja että tämä on se syy, mik­si ruotsin on mielestäsi jatkut­ta­va pakol­lise­na muille (ainakin lukiois­sa ja korkeak­ouluis­sa) riip­pumat­ta siitä, mil­laisek­si nuo muut eli sitä opiskelleet ja hei­dän lapsen­sa näkevät ruotsin käyt­töar­von tai mil­laisek­si ruotsinope­tus osoit­tau­tuu muun kieli­taidon ja muiden opin­to­jen sekä valmis­tu­misen kannal­ta tai miten se vaikut­taa maan kil­pailukykyyn tai miten epäoikeu­den­mukaisek­si se koetaan?

    Opiske­li­joil­la on yleen­sä enem­män murhei­ta muista asioi­ta kuin että suorit­tako ruotsin tentin. 

    Koko ongel­ma on liioitel­tu, minä vapaut­taisin perusk­oul­u­laiset val­it­se­maan sen tilalle jonkun muun kie­len jos halu­a­vat tai ole­maan kokon­aan ilman, ja jos val­it­see sel­l­aisen koulu­tuslin­jan jos­sa ei sitä tarvitse niin sil­lo­jn sitä ei tarvitse lukea.

  298. tark­iste­taan fak­tat: englan­ninkielisessä Irlan­nis­sa elvytetään esi­van­hempi­en puhu­maa iir­iä (ei pakolli­nen yksi­tyisk­ouluis­sa eikä koko koulupol­un ajan) 

    Ai että oikein yksi­tyisk­ouluis­sa ei tarvitse iir­iä lukea Irlan­nis­sa, johan on val­ta­va helpo­tus! Se malli­han pitää kopi­oi­da meille pait­si että se on jo: Suomes­sakin voi vält­tyä ruotsin kie­len lukemiselta jos menee kan­sain­väliseen koulu­un ja suorit­taa kan­sain­välisen IB tutkin­non yliop­pi­las­tutkin­non sijaan, ja menee sen jäl­keen jonkun yliopis­ton kan­sain­väliselle kiin­tiöitetylle linjalle.

  299. R.Silfverberg: Ai että oikein yksi­tyisk­ouluis­sa ei tarvitse iir­iä lukea Irlan­nis­sa, johan on val­ta­va helpo­tus! Se malli­han pitää kopi­oi­da meille pait­si että se on jo: Suomes­sakin voi vält­tyä ruotsin kie­len lukemiselta jos menee kan­sain­väliseen koulu­un ja suorit­taa kan­sain­välisen IB tutkin­non yliop­pi­las­tutkin­non sijaan, ja menee sen jäl­keen jonkun yliopis­ton kan­sain­väliselle kiin­tiöitetylle linjalle. 

    Ai että oikein. Kyse on eri­lais­es­ta koulujärjestelmästä.

    Irlan­ti
    — viral­liset kielet englan­ti ja iiri
    — iiri on löytämieni lähtei­den mukaan oppi­laille pakol­lista kaikissa val­tion rahoi­tus­ta saavis­sa kouluis­sa, mut­ta sen ase­ma pakol­lise­na oppi­aineena pois­tet­ti­in 1973
    — iiristä annetaaan varsin paljon vapau­tuk­sia (esim. maa­han­muut­ta­jille), jopa niin että iiristä vapautet­tu opiskelee jotain muu­ta kieltä sen sijaan
    — englan­nin­taitoiset irlan­ti­laiset eivät juuri tarvitse mui­ta kieliopin­to­ja selvitäk­seen maailmalla
    — iiri on irlan­ti­lais­ten esi­van­hempi­en alku­peräiskieli, kuten suo­mi on meil­lä, ja oli vähäl­lä, ettei suomen käynyt kuin iirin (tästä on puhunut mm. his­to­ri­an pro­fes­sori Meinander)
    — Irlan­nis­sa ei aka­teemisil­la virkapakkokieltä

    Toisek­si kan­sain­välis­ten koulu­jen ope­tuskieli ei ole suo­mi, joten ne eivät ole ihan taval­lisille oppi­laille. Las­ten on kyet­tävä seu­raa­maan vierask­ielistä opetusta. 

    Kos­ka ruot­si on jatko-opin­to­jen kannal­ta niin keskeinen meil­lä, en ole tavan­nut kuin yhden perusk­oulun, jos­sa ruot­si olisi vapaae­htoinen suomenkielisille. Onko mui­ta ruot­sit­to­mia perusk­oulu­ja taval­lisille lap­sille kuin Itä­suomen koulu, joka toimii Lappeen­ran­nas­sa, Ima­tral­la ja Joensuussa? 

    Itä­suomen koulun ope­tuskieli on suo­mi. Lisäk­si osia oppi­aine­sisäl­löistä opete­taan venäjän kielel­lä. Vierask­ielisen opetuk­sen osu­us vähe­nee ylem­mille luokille siir­ryt­täessä jatko-opin­toi­hin valmis­tau­tu­mista ajatellen. Venäjän kieltä ja kult­tuuria opete­taan vier­aana kie­lenä suomenkielisille oppi­laille ja äidinkie­lenä venäjänkielisille oppi­laille. Englan­nin kieltä opiskel­laan laa­jan, kol­man­nelta luokalta alka­van A‑oppimäärän mukaises­ti. Ruotsin kieli on peru­sopetuk­ses­sa valin­nainen aine. Kyse on kuitenkin kielik­oulus­ta eli lapsen on olta­va kielel­lis­es­ti lah­jakas sopeu­tu­ak­seen kak­sikieliseen opetukseen.

    Itä­suomen koulun lukios­sa opiskel­e­va voi vähen­tää 8 kurssia val­takun­nal­li­sista pakol­li­sista kurs­seista omien tule­vaisu­u­den­su­un­nitelmien­sa perus­teel­la — mut­ta koulun tun­ti­jaon mukaan tämä koskisi vain englan­nin, lyhyen matem­ati­ikan, biolo­gian, maantiedon, his­to­ri­an, yhteiskun­taopin sekä taitoainei­den kursse­ja, ei pakol­lista ruotsia.

  300. R.Silfverberg: Opiske­li­joil­la on yleen­sä enem­män murhei­ta muista asioi­ta kuin että suorit­tako ruotsin tentin. Koko ongel­ma on liioiteltu

    Tämä on juuri sitä mutua, jol­la voi perustel­la korkein­taan vapaae­htoista ruot­sia (“Minus­ta tei­dän kan­nat­taa lukea ruot­sia, kos­ka ei siitä minus­ta mitään hait­taa ole.”) mut­tei pakol­lista ruot­sia. Pakol­lista ruot­sia kan­nat­taes­sasi sin­un on pakko ryhtyä kuun­tele­maan sitä, mitä fik­sut ja koulute­tut kanssaeläjät sanovat koke­muk­sis­taan ja siitä, mitä he toivo­vat lap­silleen ja mitä hei­dän (mah­dol­lis­es­ti eri tavoin monikieliset) lapsen­sa toivo­vat ja tarvitsevat.

  301. R.Silfverberg: Kun olen jututel­lut koulu­jen opet­ta­jia niin suurin osa suo­ma­lai­sista koul­u­lai­sista halu­aa lukea C‑kielenä espan­jaa ja kor­va­ta sil­lä ruot­si jos olisi mah­dol­lista, ilmeis­es­ti sik­si että se on suosi­tu­in matkailumaa ja osa espan­jalai­sista ei osaa englan­tia eri­tyisen hyvin. Hyötya­jat­telu on kaukana.

    Olisiko kan­nat­tanut puhua oppi­laiden kanssa? 

    - Espan­jan kieli on poikkeuk­sel­lises­sa ase­mas­sa siinä, että sen opiske­li­jamäärät ovat viime vuosi­na olleet kasvus­sa, espan­jaa puhuu äidinkie­lenään yli 300 miljoon­aa ihmistä, ker­too ibero­ro­maanis­ten kiel­ten pro­fes­sori Helsin­gin yliopis­ton muu­ta­man vuo­den takaises­sa julkaisussa.

    - Ran­skan opiske­li­jamäärät ovat laske­neet, vaik­ka ran­skan taito on esimerkik­si EU:ssa vält­tämätön, jos halu­aa hoitaa tehtävän­sä hyvin, muis­tut­taa ran­skan kie­len pro­fes­sori samas­sa julkaisussa.

    - Myös sak­san suo­sio on laskus­sa, liike-elämän selvi­tys­ten mukaan sak­sa on kuitenkin se kieli, jota rekry­toi­jat toivo­vat hak­i­joiden osaa­van, muis­tut­taa ger­maanisen filolo­gian professori.

    - Venäjää oli opiskel­lut noin seit­semän pros­ent­tia lukion tänä vuon­na päät­täneistä, kehi­tyk­sen suun­ta on sinän­sä ilah­dut­ta­va, mut­ta seit­semän pros­ent­tia lukios­ta valmis­tuneista ei riitä vas­taa­maan tarpeisi­in, joi­ta liike-elämän selvi­tyk­sis­sä on tois­tu­vasti tuo­tu esi­in, sanoo venäjän kie­len professori.

    Siis oppi­laat oli­si­vat kiin­nos­tunei­ta nyt espan­jas­ta ja venäjästä, mut­ta näi­den kiel­ten ope­tus­ta hait­taa myös kiel­tenopet­ta­jien puute. 

    Tietysti tässä lainatut pro­fes­sorit edus­ta­vat omia kieliään, mut­ta meil­lä ongel­mana onkin se, että yliopis­toa myöten kiel­tenopetuk­sen kehit­tämistä suun­nitel­laan pakol­lisen ruotsin ehdol­la. Mei­dän kiel­tenopetuk­semme on tehty usko­mat­toman jäh­meäk­si, opet­ta­jia koulute­taan ruot­si­in ja väitetään, että ruotsinope­tus on hal­paa ja tasa-arvoista, vaik­ka sit­ten tarpeelli­nen muu kieli­taito on opiskelta­va ruotsin päälle eikä sen sijaan. Vai­h­toe­hdoille ei tehdä edes tilaa.

    Tässä tilan­nekat­sauk­ses­sa kiel­tenopiskelus­ta pro­fes­sorit eivät suinkaan hauku suo­ma­lais­nuo­ria laisku­ud­es­ta kiel­tenopiskelus­sa, he tietänevät, että Suomes­sa lue­taan kieliä euroop­palaisit­tain paljon. Syy siihen, että ns. harv­inaisem­pia kieliä lue­taan vähem­män, tuli ran­skan kie­len pro­fes­so­ril­ta: “kurssi­va­likoima on lukios­sa laa­jen­tunut, ja pakolli­nen ruot­si syö tilaa muil­ta kieliltä”

  302. R.Silfverberg: Helsin­ki oli veden alla kauan ja ensim­mäiset jot­ka muut­ti­vat pysyvästi Helsingin­niemeen oli­vat ruotsalaiset. 

    Noin 3300 vuot­ta sit­ten alkoi pron­ssikausi. Vaikkei asu­tus olekaan nyky-Helsin­gin alueel­la ollut “pysyvää” tuos­ta asti, asu­tus­ta siel­lä on ollut. Pron­ssikau­den hau­to­ja eli hiidenkiukai­ta löy­tyy Lehti­saares­ta, Meilahdes­ta, Hert­toniemestä, Mel­lunkylästä ja Kulosaares­ta. Kaik­ki sijait­se­vat paikoil­la, jot­ka hau­taamisen aikaan ovat olleet lähel­lä veden­ra­jaa — eivät veden alla.

    Saa nähdä, mikä kansa tulee vielä vaa­ti­maan ensioikeut­ta Helsin­gin rantoihin.

    Tietenkään tämä ei liity nyt kielikeskustelu­un, mut­ta kuitenkin…

  303. R. V.: Tästä asi­as­ta meil­lä ei ole erim­ielisyyt­tä. Itse menisin jopa niin pitkälle, että en vaatisi kie­len viral­lisu­ut­ta, kos­ka en näe mitään syytä rajoit­taa palvelu­ja sen perus­teel­la mitä kieliä on sat­ut­tu viral­lisik­si määräämään. Erim­ielisyyt­tä meil­lä on vain siitä miten kyseiset palve­lut saadaan hoidet­tua: sinä halu­at työn­tää ruot­sia jokaisen kurkus­ta alas väkisin.

    Et perustele mitenkään mik­si olisi oikeutet­tua vaa­tia kat­e­goris­es­ti jokaiselta virkamieheltä alku­peräiskiel­ten taitoa. Kysynkin: mitä iloa on siitä, että virkamies x osaa vähem­mistökieltä, jos hän ei koskaan palvele kyseisel­lä kielel­lä? Eikä olisi järkeväm­pää, että vain riit­tävä osu­us virkamiehistä osaa kyseistä vähem­mistökieltä? (Ei tarvitse vas­ta­ta: mielestäsi ei – en vain ymmär­rä miksi).

    Kyseessä ei ole mis­sään nimessä kielelli­nen tasa-arvokysymys. Tasa-arvokysymys voi olla vain siinä, että miten hyvin palvelu­ja kansalainen saa kyseisel­lä kielel­lä, ei siinä miten palvelu­jen saami­nen on järjestetty.

    Pidän hyvin harmil­lise­na, että pidät suomenkielis­ten pakol­lista ruotsinope­tus­ta ruotsinkielis­ten oikeutena. Itse pidän sitä henkisenä väkivaltana.

    “Pidän hyvin harmil­lise­na, että pidät suomenkielis­ten pakol­lista ruotsinope­tus­ta ruotsinkielis­ten oikeutena. Itse pidän sitä henkisenä väkivaltana.”

    No mut­ta mik­si me suo­ma­lais­ten suuri enem­mistö emme lope­ta tätä henkistä väki­val­taa? Mehän voimme ihan nor­maalis­sa demokraat­tises­sa järjestyk­sessä vapaut­taa itsemme velvol­lisu­ud­es­ta osal­lis­tua ruotsinkielis­ten palvelu­iden tuot­tamiseen ja muut­taa ruotsin vapaae­htoisek­si kaikil­la opin­to­jen tasoilla.

  304. Tuo­mo: — mik­si me suo­ma­lais­ten suuri enem­mistö emme lope­ta tätä henkistä väki­val­taa? Mehän voimme ihan nor­maalis­sa demokraat­tises­sa järjestyk­sessä vapaut­taa itsemme velvol­lisu­ud­es­ta osal­lis­tua ruotsinkielis­ten palvelu­iden tuot­tamiseen ja muut­taa ruotsin vapaae­htoisek­si kaikil­la opin­to­jen tasoilla. 

    Hyvä kysymys!

    Tässä ei olekaan kyse enem­mistön tah­dos­ta, ei ole koskaan ollut. 

    Juuri nyt on ruot­si varhais­tet­tu alka­maan alak­oulu­un, kuu­den­nelle. Kaikki­in maan alak­oului­hin joudu­taan han­kki­maan tai työn ohes­sa pätevöit­tämään (tähän on varat­tu rahaa) ruotsinopet­ta­ja. Osas­sa koulu­ja, kuten Helsingis­sä, ruotsin tun­timäärä on nous­sut tämän takia kol­man­nek­selle, aikana jol­loin kaikesta on pulaa ja kaikkea kar­si­taan. Tämä on muu­tos, jota ei alku­jaan kan­nat­tanut edes kiel­tenopet­ta­jien etu­jär­jestö, niin ruotsinopet­ta­javal­tainen kuin onkin.

    Ker­taan tässä seu­raa­mani varhais­tuk­sen vaiheet:

    1. Kevääl­lä 2010 folk­tinget kut­sui Ahti­saaren johta­maan ryh­mää, johon kut­sut­taisi­in jäseniä (niitä pakko­ruot­simyön­teisiä) kus­takin folk­tingetis­sä istu­vas­ta puolueesta. Folk­tingetin sivuil­la iloit­ti­in vaiku­tus­val­tais­es­ta tuk­i­jas­ta, jol­laista tarvit­ti­in juuri siinä tilanteessa. Ahti­saaren vetämän ryh­män tehtävänä olisi luo­da strate­gia kahdelle kansal­liskielelle tule­vaa hal­li­tu­so­hjel­maa varten (vaalit oli­si­vat vuo­den päästä 2011). Folk­tingetin aset­ta­ma Ahti­saariryh­mä piti vaka­vana ongel­mana sitä, että ruotsin taidot ovat heiken­tyneet viime vuosi­na ja ehdot­ti sik­si usei­ta konkreet­tisia toimia. Ryh­män mukaan muun muas­sa ruotsin opin­not tulisi aloit­taa viimeistään 6. vuosiluokalla.

    2. Lankisen työryh­mä 2010: varhaistetaan

    Ope­tushal­li­tuk­sen pääjo­hta­ja Timo Lankisen työryh­mä esit­ti 2010 ope­tus­min­is­teri Virkkuselle perusk­oulun tun­ti­jaon, jos­sa pakko­ruot­si oli varhais­tet­tu kuu­den­nelle luokalle. Tähän esi­tyk­seen liit­tyi sel­l­ainen haus­ka episo­di, että Lank­i­nen kävi ker­tomas­sa ruotsin varhais­tamis­es­ta ensin folk­tingetille (ja samal­la pahoit­teli, että ilmapi­iri ei sal­li ruotsin varhais­tamista viiden­nelle) ja vas­ta pari päivää myöhem­min asia ker­rot­ti­in suomenkieliselle medi­alle. Tästä tuli san­omista. Olenkin kir­jan­nut ylös ja kään­tänyt suomek­si ruotsinkielisessä medi­as­sa olleen puo­lus­telun: “Mitä väliä sil­lä on, kelle asia ker­ro­taan ensim­mäisek­si, yhtä hyvin ruotsinkielisille.. Jonkun on kuul­ta­va asi­as­ta ensin, onko sil­lä jotain väliä kuuleeko ensin folk­tinget vai suomenkieliset? Kak­sikielisyys kuu­luu “finländska”-identiteettiin, sitä tulisi tar­jo­ta kaikille lapisille luon­te­vana ja itses­tään selvänä osana arkipäivää niin aikaisin kuin mahdollista.”

    Mut­ta tämä Lankisen ryh­män esi­tys kuitenkin raukeni, kun se joudut­ti­in jät­tämään yli vaalien.

    3. Vaalien 2011 jäl­keen Jyr­ki Katainen uute­na päämin­is­ter­inä otti RKP:n vaa­timuk­ses­ta Ahti­saariryh­män esi­tyk­sen ruotsin vahvis­tamisek­si hal­li­tu­so­hjel­mansa kielipoli­it­tisek­si osiok­si, vaik­ka vaa­likonev­as­tausten mukaan eduskun­taan 2011 val­i­tu­ista yli puo­let olisi läht­enyt purka­maan pakkoruotsia.

    4. Ope­tus- ja kult­tuuri­m­in­is­ter­iön työryh­mä 2012: ei varhaisteta

    Vaalien jäl­keen muo­dostet­ti­in ope­tus- ja kult­tuuri­m­in­is­ter­iön työryh­mä laa­ti­maan uut­ta tun­ti­jakoa. Ryh­mä luovut­ti esi­tyk­sen­sä peru­sopetuk­sen uudek­si tun­ti­jaok­si 24.2.2012 ope­tus­min­is­teri Gustafsonille. Pakko­ruotsin tämä tun­ti­jako jät­ti yläk­oulu­un eli alka­maan seit­semän­neltä luokalta kuten aiemminkin.

    3: RKP: varhaistetaan

    Mikaela Nylan­der ilmoit­ti jo saman illan ruotsinkieli­sis­sä uuti­sis­sa, että ruotsin aikaistamis­es­ta luop­umi­nen on pet­tymys ja Ahti­saari-paperi jäi nyt vaille vaiku­tus­ta, joten tätä suomenkielis­ten las­ten ruotsin varhais­tamista ja vahvis­tamista lähde­tään vielä hake­maan hal­li­tuk­sen sul­jet­tu­jen ovien takana. Hän muis­tut­ti, että nyt asia ratkaistaan hal­li­tuk­sen sisäl­lä, joten siel­lä keskustel­laan, mitä kiel­tenopetuk­selta oikein halutaan.

    4. Kataisen hal­li­tus päivää ennen juhan­nus­ta 2012: varhaistetaan

    Pakko­ruotsin lop­ulli­nen varhais­t­a­mi­nen tapah­tui juhan­nus­ta edeltävänä päivänä 2012. Juhan­nuk­sen jäl­keen hiljen­tyneessä suo­ma­laises­sa medi­as­sa oli muu­ta­ma pieni uuti­nen uud­es­ta tun­ti­jaos­ta. Ruotsin varhais­t­a­mi­nen oli piilotet­tu muun tek­stin sekaan. Esimerkik­si useim­mat opet­ta­jat kuuli­vat ruotsin varhais­tamis­es­ta vas­ta, kun alet­ti­in laa­tia uut­ta ope­tus­su­un­nitel­maa vuosi sitten.

    5. RKP riemuit­see: men­estys RKP:n nyky­isille ja aiem­mille johtajille

    Oli yksi media, jos­sa pakko­ruotsin varhais­t­a­mi­nen nousi ykkö­sai­heek­si. HBL sanoi suo­raan (tässä kään­nös): “Uut­ta tun­ti­jakoa voi kuva­ta RKP entisen ja nykyisen johdon men­estyk­sek­si! Wallinin mukaan hei­dän suurin tavoit­teen­sa oli vahvis­taa ja paran­taa kiel­tenope­tus­ta maas­samme. Se tapah­tuu nyt jopa B1-kie­len aikaistamisena —” 

    Ja tässä episodis­sa oli siis kyse pakon purkamiselle vas­takkaises­ta liik­keestä pakon varhais­tamisek­si. Enem­mistöl­lä kansas­ta tai edes eduskun­nas­ta ei ollut mitään merkitystä.

    Mik­si näin?

  305. Tuo­mo: Mehän voimme ihan nor­maalis­sa demokraat­tises­sa järjestyk­sessä vapaut­taa itsemme velvol­lisu­ud­es­ta osal­lis­tua ruotsinkielis­ten palvelu­iden tuot­tamiseen ja muut­taa ruotsin vapaae­htoisek­si kaikil­la opin­to­jen tasoilla. 

    Selvi­tyk­ses­tä riip­puen enem­mistö suo­ma­lai­sista, 60 — 80 %, halu­aisi näin tapah­tu­van. Viit­teet on mainit­tu ylem­pänä tässä keskustelus­sa. Ruotsin vapaaval­in­taisu­u­den pitäisi siis olla itses­tään­selvyys kansanvallassa.

    Näin ei kuitenkaan ole, joten vaikut­taa siltä, että kansan mielipi­de ei vaiku­ta asi­aan. Ker­toisitko siis kuin­ka kansan tah­to muut­tuu laik­si, ja mik­si näin ei ole käynyt tässä tapauksessa?

  306. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sis­sa sak­san taito on paljon yleisem­pää kuin Suomessa.

    Ruot­sis­sa kakkien kiel­ten osaami­nen on yleisem­pää. Minkähän takia? Pakko­suomen puut­tumisen lisäk­si asi­aan vaikut­taa maa­han­muut­to. Tosin toisen pol­ven ruotsin­suo­ma­laisil­la, ainakin, kieli jo tup­paa men­emään tönkök­si, kol­mas polvi on kie­len uno­htanut jos koskaan oppinutkaan.

  307. tark­iste­taan faktat
    – Irlan­nis­sa ei aka­teemisil­la virkapakkokieltä

    Ei samal­la taval­la osana korkeak­oulu­tutk­in­to­ja, mut­ta esimerkik­si asiana­jo­tutk­in­toon kuu­luu pakol­lise­na iirin koe. Iirin taito on pakolli­nen myös mm. ainakin alak­oulun opet­ta­jille (tietysti kun sitä opettavatkin).

    Koko koulu­ruot­si on kyl­lä melkoista sym­bol­ipoli­ti­ikkaa. Itse olisin taipu­vainen kan­nat­ta­maan vapaae­htoisu­ut­ta kaut­ta lin­jan yhdis­tet­tynä vaa­timuk­seen todel­lis­es­ta molem­pi­en koti­mais­ten tai­dos­ta riit­täväl­lä osal­la virkamieskuntaa.

  308. tark­iste­taan fak­tat: Hyvä kysymys!

    Tässä ei olekaan kyse enem­mistön tah­dos­ta, ei ole koskaan ollut. 

    Juuri nyt on ruot­si varhais­tet­tu alka­maan alak­oulu­un, kuu­den­nelle. Kaikki­in maan alak­oului­hin joudu­taan han­kki­maan tai työn ohes­sa pätevöit­tämään (tähän on varat­tu rahaa) ruotsinopet­ta­ja. Osas­sa koulu­ja, kuten Helsingis­sä, ruotsin tun­timäärä on nous­sut tämän takia kol­man­nek­selle, aikana jol­loin kaikesta on pulaa ja kaikkea kar­si­taan. Tämä on muu­tos, jota ei alku­jaan kan­nat­tanut edes kiel­tenopet­ta­jien etu­jär­jestö, niin ruotsinopet­ta­javal­tainen kuin onkin.

    Ker­taan tässä seu­raa­mani varhais­tuk­sen vaiheet:

    1. Kevääl­lä 2010 folk­tinget kut­sui Ahti­saaren johta­maan ryh­mää, johon kut­sut­taisi­in jäseniä (niitä pakko­ruot­simyön­teisiä) kus­takin folk­tingetis­sä istu­vas­ta puolueesta. Folk­tingetin sivuil­la iloit­ti­in vaiku­tus­val­tais­es­ta tuk­i­jas­ta, jol­laista tarvit­ti­in juuri siinä tilanteessa. Ahti­saaren vetämän ryh­män tehtävänä olisi luo­da strate­gia kahdelle kansal­liskielelle tule­vaa hal­li­tu­so­hjel­maa varten (vaalit oli­si­vat vuo­den päästä 2011). Folk­tingetin aset­ta­ma Ahti­saariryh­mä piti vaka­vana ongel­mana sitä, että ruotsin taidot ovat heiken­tyneet viime vuosi­na ja ehdot­ti sik­si usei­ta konkreet­tisia toimia. Ryh­män mukaan muun muas­sa ruotsin opin­not tulisi aloit­taa viimeistään 6. vuosiluokalla.

    2. Lankisen työryh­mä 2010: varhaistetaan

    Ope­tushal­li­tuk­sen pääjo­hta­ja Timo Lankisen työryh­mä esit­ti 2010 ope­tus­min­is­teri Virkkuselle perusk­oulun tun­ti­jaon, jos­sa pakko­ruot­si oli varhais­tet­tu kuu­den­nelle luokalle. Tähän esi­tyk­seen liit­tyi sel­l­ainen haus­ka episo­di, että Lank­i­nen kävi ker­tomas­sa ruotsin varhais­tamis­es­ta ensin folk­tingetille (ja samal­la pahoit­teli, että ilmapi­iri ei sal­li ruotsin varhais­tamista viiden­nelle) ja vas­ta pari päivää myöhem­min asia ker­rot­ti­in suomenkieliselle medi­alle. Tästä tuli san­omista. Olenkin kir­jan­nut ylös ja kään­tänyt suomek­si ruotsinkielisessä medi­as­sa olleen puo­lus­telun: “Mitä väliä sil­lä on, kelle asia ker­ro­taan ensim­mäisek­si, yhtä hyvin ruotsinkielisille.. Jonkun on kuul­ta­va asi­as­ta ensin, onko sil­lä jotain väliä kuuleeko ensin folk­tinget vai suomenkieliset? Kak­sikielisyys kuu­luu “finländska”-identiteettiin, sitä tulisi tar­jo­ta kaikille lapisille luon­te­vana ja itses­tään selvänä osana arkipäivää niin aikaisin kuin mahdollista.”

    Mut­ta tämä Lankisen ryh­män esi­tys kuitenkin raukeni, kun se joudut­ti­in jät­tämään yli vaalien.

    3. Vaalien 2011 jäl­keen Jyr­ki Katainen uute­na päämin­is­ter­inä otti RKP:n vaa­timuk­ses­ta Ahti­saariryh­män esi­tyk­sen ruotsin vahvis­tamisek­si hal­li­tu­so­hjel­mansa kielipoli­it­tisek­si osiok­si, vaik­ka vaa­likonev­as­tausten mukaan eduskun­taan 2011 val­i­tu­ista yli puo­let olisi läht­enyt purka­maan pakkoruotsia.

    4. Ope­tus- ja kult­tuuri­m­in­is­ter­iön työryh­mä 2012: ei varhaisteta

    Vaalien jäl­keen muo­dostet­ti­in ope­tus- ja kult­tuuri­m­in­is­ter­iön työryh­mä laa­ti­maan uut­ta tun­ti­jakoa. Ryh­mä luovut­ti esi­tyk­sen­sä peru­sopetuk­sen uudek­si tun­ti­jaok­si 24.2.2012 ope­tus­min­is­teri Gustafsonille. Pakko­ruotsin tämä tun­ti­jako jät­ti yläk­oulu­un eli alka­maan seit­semän­neltä luokalta kuten aiemminkin.

    3: RKP: varhaistetaan

    Mikaela Nylan­der ilmoit­ti jo saman illan ruotsinkieli­sis­sä uuti­sis­sa, että ruotsin aikaistamis­es­ta luop­umi­nen on pet­tymys ja Ahti­saari-paperi jäi nyt vaille vaiku­tus­ta, joten tätä suomenkielis­ten las­ten ruotsin varhais­tamista ja vahvis­tamista lähde­tään vielä hake­maan hal­li­tuk­sen sul­jet­tu­jen ovien takana. Hän muis­tut­ti, että nyt asia ratkaistaan hal­li­tuk­sen sisäl­lä, joten siel­lä keskustel­laan, mitä kiel­tenopetuk­selta oikein halutaan.

    4. Kataisen hal­li­tus päivää ennen juhan­nus­ta 2012: varhaistetaan

    Pakko­ruotsin lop­ulli­nen varhais­t­a­mi­nen tapah­tui juhan­nus­ta edeltävänä päivänä 2012. Juhan­nuk­sen jäl­keen hiljen­tyneessä suo­ma­laises­sa medi­as­sa oli muu­ta­ma pieni uuti­nen uud­es­ta tun­ti­jaos­ta. Ruotsin varhais­t­a­mi­nen oli piilotet­tu muun tek­stin sekaan. Esimerkik­si useim­mat opet­ta­jat kuuli­vat ruotsin varhais­tamis­es­ta vas­ta, kun alet­ti­in laa­tia uut­ta ope­tus­su­un­nitel­maa vuosi sitten.

    5. RKP riemuit­see: men­estys RKP:n nyky­isille ja aiem­mille johtajille

    Oli yksi media, jos­sa pakko­ruotsin varhais­t­a­mi­nen nousi ykkö­sai­heek­si. HBL sanoi suo­raan (tässä kään­nös): “Uut­ta tun­ti­jakoa voi kuva­ta RKP entisen ja nykyisen johdon men­estyk­sek­si! Wallinin mukaan hei­dän suurin tavoit­teen­sa oli vahvis­taa ja paran­taa kiel­tenope­tus­ta maas­samme. Se tapah­tuu nyt jopa B1-kie­len aikaistamisena —” 

    Ja tässä episodis­sa oli siis kyse pakon purkamiselle vas­takkaises­ta liik­keestä pakon varhais­tamisek­si. Enem­mistöl­lä kansas­ta tai edes eduskun­nas­ta ei ollut mitään merkitystä.

    Mik­si näin?

    Sat­utko tietämään tai saatko selville, kuin­ka paljon lisää rahaa käytetään pakko­ruotsin aikaistamiseen?

    Koulu­tussäästöjä tehdään, mut­ta pakko­ruot­si saa lisää rahaa.

  309. R. V.: Selvi­tyk­ses­tä riip­puen enem­mistö suomalaisista,60 – 80 %, halu­aisi näin tapah­tu­van. Viit­teet on mainit­tu ylem­pänä tässä keskustelus­sa. Ruotsin vapaaval­in­taisu­u­den pitäisi siis olla itses­tään­selvyys kansanvallassa.

    Näin ei kuitenkaan ole, joten vaikut­taa siltä, että kansan mielipi­de ei vaiku­ta asi­aan. Ker­toisitko siis kuin­ka kansan tah­to muut­tuu laik­si, ja mik­si näin ei ole käynyt tässä tapauksessa?

    Kun enem­mistöhal­li­tus esit­tää, niin eduskun­ta hyväksyy. Näin­hän ne lait syn­tyvät, mut­ta et var­maan tarkoit­tanut tuota.

    Poli­it­tiset päät­täjät eivät vielä koskaan ole osal­lis­tuneet kielikeskustelui­hin. Viralli­nen totu­us on samaa soopaa kuin Ilta-Sanomien pääkir­joi­tus pari päivää sitten.

    Mut­ta mik­si suuren enem­mistön tah­toa ei ole kuun­nel­tu kielipoli­it­ti­sis­sa päätöksissä? 

    Rkp on suos­tunut har­mit­tomak­si hal­li­tuskump­paniksi, kun­han sille vain on ker­ta ker­ran jäl­keen luvat­tu kielipoli­ti­ikan monop­o­li ja veto-oikeus. Tässä kau­pankäyn­nis­sä suo­ma­lais­ten ei enem­mistön kan­ta ole paljon painanut.

  310. Olet ain­oi­ta ihailemi­ani vihre­itä, mut­ta mik­si hel­vetis­sä olet tätä mieltä vas­ta emerituksena?

  311. Tuo­mo: Sat­utko tietämään tai saatko selville, kuin­ka paljon lisää rahaa käytetään pakko­ruotsin aikaistamiseen?

    Koulu­tussäästöjä tehdään, mut­ta pakko­ruot­si saa lisää rahaa.

    Resurssoin­ti menee niin mon­taa väylää pitkin, ettei sen seu­raami­nen ole mahdollista.

    Helsingis­sä siis ruotsin tun­timäärää nos­tet­ti­in kol­man­nek­sen, joten resursse­ja vaa­di­taan ainakin saman ver­ran lisää. Tietysti myös samal­la aineessa käyte­tyt tukiope­tus­tun­nit ja mate­ri­aa­likus­tan­nuk­set kasvavat. 

    Kansal­liskielis­trate­gian (Ahti­saariryh­män tavoit­tei­den poh­jal­ta) vaa­ti­mat tuk­i­toimet mak­sa­vat myös, mut­ta kyse on ensisi­jais­es­ti “kak­sikielisyy­den” vahvis­tamis­es­ta. Toki tähän liit­tyy myös koulu­tus­ta ja ruotsin osaamisen seurantaa.

    Ope­tus­min­is­teri Virkkusen aikanaan perus­ta­ma työryh­mä ruotsin opetuk­sen kehit­tämisek­si avasi 2010 por­taalin OPM:n sivuille, jos­sa kansa antoi paran­nuse­hdo­tuk­sia (= tuomion­sa pakko­ruot­sille). Tästä palaut­teesta ei näkynyt jälkeäkään työryh­män myöhem­min julkaise­mas­sa esi­tyk­sessä, jos­sa päädyt­ti­in esit­tämään “toimin­nal­lista ruot­sia”, tässä poim­into­ja esityslistalta:

    1. Kielik­oulu­tuk­sen jatku­moa pain­ote­taan paikallisen tason kielio­hjel­mas­sa ja mah­dol­lis­te­taan B1-ruotsin oppimäärää laa­jem­mat opin­not peru­sopetuk­sen aikana.

    2. Tur­vataan varhaiset ruotsin kie­len val­in­tamah­dol­lisu­udet esimerkik­si suun­taa­mal­la vapaae­htoisen A2-ruotsin opetuk­seen kohden­net­tua val­tion erityisavustusta.

    4. Ope­tus- ja kult­tuuri­m­in­is­ter­iö ja Ope­tushal­li­tus luo­vat mah­dol­lisuuk­sia peru­sopetuk­sen ope­tus­su­un­nitelmien perustei­den oppi­aine­jakoisu­u­den loiven­tamisek­si niin, että ruotsin kie­len ja kult­tuurin sisältöjä on mah­dol­lista inte­groi­da mui­hin oppi­aineisi­in peru­sopetuk­sen luokil­la 1–6.

    10. Ope­tus- ja kult­tuuri­m­in­is­ter­iö käyn­nistää yhteistyössä Ope­tushal­li­tuk­sen kanssa ruotsin kie­len ope­tu­saineis­to­jen kehit­tämis­hankkeen. Siinä luo­daan val­takun­nalli­nen jo käytet­tävis­sä ole­vi­in oppimisalus­toi­hin sovel­tu­va ruotsin oppimisen ja opetuk­sen dig­i­taa­li­nen oppimisym­päristö kaikille koulu­tusasteille tuke­maan opetuk­sen ped­a­gogista kehit­tämistä ja koulu­jen keskinäistä verkottumista. —

    12. Ope­tus- ja kult­tuuri­m­in­is­ter­iö määrit­telee kielikylpy­opet­ta­jien määräl­lisen tarpeen — luo yhdessä korkeak­oulu­jen kanssa kielikylpy­opet­ta­jien erikois­tu­misväylän las­ten­tarhanopet­ta­jien, luokanopet­ta­jien ja aineenopet­ta­jien koulutukseen.

    15. Ope­tus- ja kult­tuuri­m­in­is­ter­iö ja Ope­tushal­li­tus kohden­ta­vat ruotsin opet­ta­jien ja luokanopet­ta­jien täy­den­nysk­oulu­tuk­seen resursseja. —

    16. Ope­tus- ja kult­tuuri­m­in­is­ter­iö ja Ope­tushal­li­tus suun­taa­vat resursse­ja varhaiskas­vatuk­sen, esiopetuk­sen ja peru­sopetuk­sen kielikylpy­opet­ta­jien kielikylpy­di­dak­tiseen täydennyskoulutukseen.

    — (kohtia 20)

    Tätä “toimin­nal­lista ruot­sia” ‑lis­taa toteutetaan ja resurssoidaan kaiken aikaa. Tämäkin tulee työl­listämään hilpeän joukon pakko­ruotsin asiantun­ti­joi­ta eri tasoil­la ja eri tahoilla…

    Ja sit­ten on mui­ta han­kkei­ta ruotsin vahvis­tamisek­si, vaik­ka ne usein ver­ho­taan kieli­taidon kehit­tämisen nimik­keel­lä. Helsinkiläisk­ouluis­sa, jos­sa pakko­ruotsin tun­timäärä siis nousi kol­man­nek­sel­la (vas­taavaa lisä­panos­tus­ta yhteen oppi­aineeseen en muista), kui­tat­ti­in asia näin: “Helsin­ki on strate­giansa mukaan kak­sikieli­nen ja kan­sain­vä­li­nen kaupun­ki, joten tämä ruotsin tun­timäärän koro­tus on lin­jas­sa kaupun­gin strate­gian kanssa”. Minus­ta tässä ns. kak­sikielisyys lyö kyl­lä kan­sain­välisyyt­tä kor­valle. Ja rahas­ta ei puhuta.

  312. Anna R: Koko koulu­ruot­si on kyl­lä melkoista sym­bol­ipoli­ti­ikkaa. Itse olisin taipu­vainen kan­nat­ta­maan vapaae­htoisu­ut­ta kaut­ta lin­jan yhdis­tet­tynä vaa­timuk­seen todel­lis­es­ta molem­pi­en koti­mais­ten tai­dos­ta riit­täväl­lä osal­la virkamieskuntaa.

    Nimeno­maan näin. Kieli­taito­vaa­timuk­sis­sa voisi jous­taa myös suomen osalta, jot­ta maa­han­muut­ta­jakieliä saadaan eduste­tuk­si tiet­ty­i­hin tärkeisi­in virkamiesryhmiin.

  313. Susan­na Kauki­nen:
    Englan­nin kieli sen sijaan on sekame­telisop­pa eri kielistä, joten se on täysin epäloogi­nen rak­en­teeltaan ja sano­jen kir­joi­tusasu on täysin sattumanvarainen.

    Tot­ta. Tämän takia englan­tia onkin hyvä oppia nuorelta iältä kos­ka sitä oppii vain altistu­mal­la sille paljon, jot­ta idiomit ja kir­joi­tusasut uppoa­vat päähän. Sit­ten kun englan­tia osaa hyvin jo jos­sain kuu­den­nel­la luokalla, ruot­si on help­po nak­ki — tai ainakin näin oli minulle.

  314. R.Silfverberg: Kaik­ki riip­puu siitä mihin töi­hin itse kukin työl­listyy. Nykyään ruot­si äidinkie­lenä tai hyvä ruotsin taito ei automaat­tis­es­ti takaa töitä jois­sa ruot­salais­ten käy­dään kaup­paa kanssa. Moni fir­ma halu­aa men­nä aidan yli mis­tä matal­in ja halu­aa että kaup­paa käy­dään englanniksi.Ja muut menee ohi niin että kolisee. 

    Ja jos tämä oikeasti toimisi näin, niin sit­ten kan­nat­taisi olla vielä entistä enem­män huolis­saan niiden muiden kiel­ten osaamisesta.

  315. Ja toisek­seen: nämä esimerk­it ker­to­vat siitä mik­si on perustel­tua vas­tus­taa tiet­tyjä kieli­v­aa­timuk­sia, mut­ta eivät siitä mik­si se tehdään “fanaat­tis­es­ti ja kaiken jär­jen ylittävästi”? 

    Jos jotain puo­lus­te­taan fanaat­tis­es­ti ja kaiken jär­jen ylit­tävästi, niin ehkä jotaku­ta kiin­nos­taa vas­tus­taa sitä ihan periaatteesta?

  316. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­un on kovin vaikea uskoa, että ruot­si olisi oppi­aineena niin epä­su­osit­tu, ettei sitä val­it­sisi vapaae­htois­es­ti kukaan – tai edes niin moni, että hei­dän määrän­sä riit­tää ruotsinkielisi­in palveluihin.Kannattaa myös muis­taa, että ennen perusk­oulua ruot­sia opiske­li­v­at vain oppik­oulu­un meni­jät. Ainakaan tuol­loin ei siis tarvit­ti sadan pros­entin peit­toa palvelu­jen takaamiseksi.

    Tässä on vielä sekin huomio tehtävänä, että jos meil­lä olisi vaik­ka kak­si pakol­lista kieltä, niin englan­ti + ruot­si olisi luul­tavasti se suosi­tu­in yhdistelmä…

  317. Vihrei­den Ville Niin­istön muu puhe HBL:ssä (http://hbl.fi/nyheter/2016–01-11/785156/invandringen-paverkar-svenskans-stallning) oli yhtä pak­sua ja loukkaavaa pro­pa­gan­daa kuin ennenkin (lapset oppi­vat mitä vain, his­to­ri­amme edel­lyt­tää ruot­sia, pohjo­is­maista iden­ti­teet­tiä on pönkitet­tävä pakko­ruot­sil­la) — mut­ta toiv­ot­tavasti vain sik­si, että hän pääsi siten sanomaan tämän yhden äärim­mäisen tärkeän asian: virka­pakko­ruot­sista on monikielistyvässä yhteiskun­nas­sa tin­git­tävä, maa­han­muut­ta­jia ilman ruot­sia tarvi­taan moni­in virkoi­hin ja riit­tää, että vira­nomaisen leivis­sä on myös niitä, jot­ka pystyvät palvele­maan eri­no­maisel­la ruotsilla.

    Kiitos!

  318. Olen seu­ran­nut kielipoli­ti­ikkaa vuosikau­sia, mut­ta en ole koskaan saanut yhdeltäkään poli­itikol­ta vas­taus­ta siihen, miten RKP on onnis­tunut luo­maan 50 vuot­ta kestäneen kielipoli­ti­ikan monop­o­liase­man ja muut puolueet ovat alis­tuneet siihen, vaik­ka kansan val­taen­em­mistö on sys­teemiä vastaan.
    Ruotsin ylidi­men­sioitu­un ase­maan kaik­ki muut puolueet ovat vuosien var­rel­la leimau­tuneet ja alka­neet tois­taa sitä samaa litur­giaa, jota RKP:n ja siihen liityvät edun­valvon­taor­gan­isaa­tiot luo­vat lukui­sis­sa eri organ­isaa­tiois­sa jatku­val­la syötöllä.
    Suomenkielisen enem­mistön näkökul­man uno­htamista kuvaa main­iosti Ville Niin­istön tämän­päiväi­nen kan­nan­ot­to Soin­in­vaaran blogi­in– tuo kan­nan­ot­to on annet­tu ruotsinkielis­lle medi­alle — ja vain ruotsiksi!
    Eli Suomes­sa suomenkielisen väestön velvol­lisuuk­sista keskustel­laan suomenkielisen val­taen­em­mistön (95 %) ohi ja yli ruotsin kielel­lä- aivan kuten tehti­in 1800-luvulla!
    Ville Niin­istö voisi ker­toa meille suomenkielisille saman viestin, minkä hän Sven­s­ka medi­an vaa­timuk­ses­ta nyt on ker­tonut 5 %:n medi­alle: “Ruotsin kieli on suomenkielisen väestön velvol­lisu­us ja Soin­in­vaara edus­taa his­to­ri­at­to­muut­ta, kun ei tätä tajua”!
    Onnek­si virkamies­ruotsin pyhyy­destä Niin­istö sen­tään on valmis tin­kimään eli tun­nus­taa sen, mitä vihreät nuoret ovat ehdottaneet:
    “Kor­vataan yksit­täisen virkamiehen velvol­lisu­us vira­nomaisen velvollisuudella.”
    Tämä tarkoit­taisi käytän­nössä kieli­taito­lain kumoamista tai kohtu­ullis­tamista ja sen kor­vaamista vira­nomaisvelvoit­teel­la. Mainit­takoon, että kielikeskusten FINELC ehdot­ti jo vuon­na 2012 korkeakoulututkintojen
    virkamies­ruotsin lakkauttamista.
    Samoin kansalaisa­loite “ruot­si vapaae­htoisek­si” lähti siitä, että palvelu­velvoite on vira­nomaisel­la, ei suinkaan jokaisel­la virkamiehel­lä ja että virkamiehenä tulee voi­da toimia myös ilman ruotsin taitoa.
    Kielikeskustelua tulisi käy­dä enem­mistön kanssa- ei mei­dän päidemme yli- Niin­istön tapa vahvis­taa bät­tre folk ‑asetel­maa.. jos­sa me 95 % olemme poli­ti­ikan objek­te­ja ja ruotsinkieliset subjekteja!
    Ei ihme, että tähän on tul­lut yli 300 kommenttia!

  319. Niin­istön tapa vahvis­taa bät­tre folk ‑asetel­maa.. jos­sa me 95 % olemme poli­ti­ikan objek­te­ja ja ruotsinkieliset subjekteja!
    Ei ihme, että tähän on tul­lut yli 300 kommenttia!

    Niin, tuo 95 % tarkoit­taa siis sitä väestönosaa, jon­ka äidinkieli EI OLE ruot­si.. 90 % suomenkielisiä ja 5 % vierask­ielisiä, jot­ka inte­groituneet Suomeen suomen kielellä. 

    95 %:n yli ja ohi keskustel­laan ja päätetään!!
    Mikä maa tulee ensim­mäisenä mieleen ?

  320. tark­iste­taan fak­tat:
    Vihrei­den Ville Niin­istön muu puhe HBL:ssä (http://hbl.fi/nyheter/2016–01-11/785156/invandringen-paverkar-svenskans-stallning) oli yhtä pak­sua ja loukkaavaa pro­pa­gan­daa kuin ennenkin (lapset oppi­vat mitä vain, his­to­ri­amme edel­lyt­tää ruot­sia, pohjo­is­maista iden­ti­teet­tiä on pönkitet­tävä pakko­ruot­sil­la) – mut­ta toiv­ot­tavasti vain sik­si, että hän pääsi siten sanomaan tämän yhden äärim­mäisen tärkeän asian: virka­pakko­ruot­sista on monikielistyvässä yhteiskun­nas­sa tin­git­tävä, maa­han­muut­ta­jia ilman ruot­sia tarvi­taan moni­in virkoi­hin ja riit­tää, että vira­nomaisen leivis­sä on myös niitä, jot­ka pystyvät palvele­maan eri­no­maisel­la ruotsilla.

    Kiitos!

    Eri­no­maisel­la ruot­sil­la pystyvät palvele­maan käytän­nössä vain äidinkieleltään ruotsinkieliset.

    Suomenkielisiltä ja mui­ta kieliä äidinkie­lenään puhuvil­ta ei tule edel­lyt­tää osal­lis­tu­mista ruotsinkielis­ten palvelu­iden tuottamiseen.

  321. Oma veikkauk­seni “pois­te­taan pakko­ruot­si” ‑ske­naar­ios­ta:

    Val­i­taan helpoin tie, eli pakko­ruot­si kor­vataan pakol­lisil­la kieliopin­noil­la. Suurim­malle osalle tämä tarkoit­taa vai­h­toe­hto­ja sak­san, ran­skan tai venäjän alkeet, tai “tehostet­tu englan­ti”. Ruot­si tulee ole­maan tar­jol­la koko Suomes­sa kunnes nykyi­nen ruotsinopet­ta­japolvi eläköi­tyy. Suurin osa oppi­laista val­it­see “tehoste­tun englan­nin”. Kos­ka englan­ninopet­ta­jat ovat ne samat kuin nykyäänkin, eivätkä kuin taikaiskus­ta ala osa­ta englan­tia yhtään nyky­istä parem­min, käytän­nössä tuo englan­nin oppimäärä jää vas­taa­maan nyky­istä ensim­mäisen vier­aan kie­len oppimäärää, mah­dol­lis­es­ti hiukan nyky­istä parem­mil­la keskimääräisil­lä oppimistuloksilla.

    Tilanne on parem­pi suuris­sa kaupungeis­sa, jois­sa kiel­tenopet­ta­jia on enem­män ja hei­dän ammat­ti­taiton­sa on keskimäärin parem­pi, ja kouluis­sa on varaa pitää tar­jol­la laa­jem­paa kieli­v­a­likoimaa. Alueelli­nen eriy­tymi­nen opetuk­sen tasos­sa pahenee.

    Tämä on muuten ain­oa argu­ment­ti, joka min­ul­la on pakko­ruotsin puoles­ta. Mielestäni moraal­ista perustet­ta pakko­ruot­sille ei ole, ja ylipäätään kyseessä on jos­sain määrin kum­ma­jainen. Enkä usko keskimääräis­ten ruotsin oppimis­tu­losten ole­van kovin kum­moisia ainakaan yksikielis­es­ti suomenkielisil­lä alueil­la. Mut­ta korupuheet siitä, miten vapau­tu­vat tun­timäärät kohdis­tet­taisi­in parem­paan vieraiden kiel­ten opetuk­seen, eivät herätä minus­sa luottamusta.

  322. Soin­in­vaaran kir­joi­tus on innoit­tanut Tuo­mas Enbusken kir­joit­ta­maan samas­ta aiheesta — pakko­ruotsin mielet­tömyy­destä — vapau­den hengessä hyvän blogikir­joituk­sen Apu-lehteen.

    http://www.apu.fi/blogit

    Lumi­pal­loe­fek­ti on alkanut.
    Kuka julk­isu­u­den henkilä rohkaistuu seuraavaksi.

  323. Tapio Pel­to­nen:
    Oma veikkauk­seni “pois­te­taan pakko­ruot­si” ‑ske­naar­ios­ta:

    Val­i­taan helpoin tie, eli pakko­ruot­si kor­vataan pakol­lisil­la kieliopin­noil­la. Suurim­malle osalle tämä tarkoit­taa vai­h­toe­hto­ja sak­san, ran­skan tai venäjän alkeet, tai “tehostet­tu englan­ti”. Ruot­si tulee ole­maan tar­jol­la koko Suomes­sa kunnes nykyi­nen ruotsinopet­ta­japolvi eläköi­tyy. Suurin osa oppi­laista val­it­see “tehoste­tun englan­nin”. Kos­ka englan­ninopet­ta­jat ovat ne samat kuin nykyäänkin, eivätkä kuin taikaiskus­ta ala osa­ta englan­tia yhtään nyky­istä parem­min, käytän­nössä tuo englan­nin oppimäärä jää vas­taa­maan nyky­istä ensim­mäisen vier­aan kie­len oppimäärää, mah­dol­lis­es­ti hiukan nyky­istä parem­mil­la keskimääräisil­lä oppimistuloksilla.

    Tilanne on parem­pi suuris­sa kaupungeis­sa, jois­sa kiel­tenopet­ta­jia on enem­män ja hei­dän ammat­ti­taiton­sa on keskimäärin parem­pi, ja kouluis­sa on varaa pitää tar­jol­la laa­jem­paa kieli­v­a­likoimaa. Alueelli­nen eriy­tymi­nen opetuk­sen tasos­sa pahenee. 

    Tähän on help­po ratkaisu: laite­taan “tehostet­tu englan­ti” luvan­varaisek­si. Sitä ei voisi vali­ta noin vain, vaan vas­ta opet­ta­jan, van­hempi­en ja oppi­laan keskustelu­iden jäl­keen, jos­sa kat­sot­taisi­in oppi­laan tilanne. Ole­tus olisi, että kaik­ki oppi­laat val­it­si­si­vat toisen kie­len, ellei siis ole oppimis­vaikeuk­sia, tosin maa­han­muut­ta­jat ja kotikie­lenään toista kieltä puhu­vat voisi­vat opiskel­la myös suomea/kotikieltään mah­dol­lisuuk­sien mukaan. Moni tietenkin val­it­sisi sen helpoim­man tien eli ruotsin, vähänkään lah­jakkaam­mat val­it­si­si­vat vaikeampia kieliä. Jos joku halu­aa paran­taa englan­ti­aan, niin siihen voi tar­jo­ta lisäkursse­ja lukios­sa. (Mitä lisäop­pimäärän luke­neet perusk­oul­u­laiset edes opiske­li­si­vat lukiossa?)

    En olisi myöskään kovin huolis­sani alueel­lis­es­tä eriy­tymis­es­tä, sil­lä sehän on jo tapah­tunut. Isois­sa kaupungeis­sa voi opiskel­la A2-kieltä, pienis­sä kylis­sä ei. Eli kaupunki­laiset voivat opiskel­la jo nyt kah­ta suur­ta kieltä kaht­e­na ensim­mäisenä kie­lenään, pikku­paikkakun­ta­laiset joutu­vat tyy­tymään englan­ti­in ja ruot­si­in. Tilanne voisi vain paran­tua pikku­paikkakun­nil­la varsinkin itä-Suomes­sa, jos­sa ruotsin opiskelem­i­nen nyt on yhtä tyhjän kanssa.

  324. Osmo Soin­in­vaara:
    Voihan sitä ajatel­la, että ne tun­nit, jot­ka käytetään ruotsin opin­toi­hin, käytetään matem­ati­ikan opintoihin

    Voihan sitä ajatel­la, että ruotsin opiskelus­ta vapau­tu­vat verovarat ja resurssit suun­nataan vaikka­pa kaikille yhteiseen terveydenhoitoon.

  325. Tuo­mo: Voihan sitä ajatel­la, että ruotsin opiskelus­ta vapau­tu­vat verovarat ja resurssit suun­nataan vaikka­pa kaikille yhteiseen terveydenhoitoon.

    Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että min­im­imuu­tos pakko­ruotsin pois­tamisek­si on (1) antaa oppi­laiden (tai hei­dän huolta­jien­sa) vali­ta opiskele­mansa kielet kaikil­la koulu­tusasteil­la ilman rajoi­tus­ta, että ruotsin tulee olla joukos­sa ja (2) vaa­tia ruotsinkielisen palvelun antamis­mah­dol­lisu­ut­ta yksit­täisen virkamiehen sijas­ta vira­nomaisil­ta kokon­aisu­udessaan. Jälkim­mäi­nen vaatii vielä hive­nen täs­mäl­lisem­min muotoilun.

    Kaik­ki muut toimen­piteet ovat lisä­muu­tok­sia min­imin päälle, ja niitä kan­nat­taa aina korkein­taan yhtä suuri osa, toden­näköis­es­ti pienem­pi osu­us, kansalai­sista kuin minimimuutoksia.

  326. tark­iste­taan fak­tat:
    Vihrei­den Ville Niin­istön muu puhe HBL:ssä (http://hbl.fi/nyheter/2016–01-11/785156/invandringen-paverkar-svenskans-stallning) oli yhtä pak­sua ja loukkaavaa pro­pa­gan­daa kuin ennenkin (lapset oppi­vat mitä vain, his­to­ri­amme edel­lyt­tää ruot­sia, pohjo­is­maista iden­ti­teet­tiä on pönkitet­tävä pakkoruotsilla) 

    “Pohjo­is­mainen identiteetti”-argumentti on minus­ta moraalis­es­ti todel­la kyseenalainen. Ensin­näkin pitää nyt hyväksyä että tässä on tosi­aan kyseessä iden­ti­teet­tiar­gu­ment­ti jon­ka Niin­istö itse nos­taa pöy­dälle, joten minäkin sit­ten saan puhua asi­as­ta iden­ti­teetin kannalta.

    Tässähän siis san­o­taan että pohjo­is­mainen iden­ti­teet­ti — koke­mus “oikean­lais­es­ta” pohjo­is­maalaisu­ud­es­ta — vaatii siis ruotsin kie­len käyt­töä. Toisin sanoen me äidinkieltämme suomenkieliset olemme jotenkin jo lähtöko­htais­es­ti vääräl­lä taval­la pohjo­is­maalaisia, tai sitä pohjo­is­maista iden­ti­teet­tiä ei oikeasti ole meil­lä alku­jaan olemassa.

    Ihmis­ten muokkaami­nen tarkoi­tushakuis­es­ti omaa­maan iden­ti­teet­ti, jota heil­lä ei siis ole, on kyseenalaista. Eikä toimen­piteitä voi perustel­la sil­lä, että iden­ti­teet­tiä pitäisi jotenkin ylläpitää.

    On myös ikävää jos suomenkielis­ten pitää ostaa hyväksyn­tä Pohjo­is­mais­sa ruot­sik­si. Täm­möisiä näke­myk­siä en ole esimerkik­si skan­d­i­naaveil­ta koskaan kuul­lut, mut­ta Suomes­sa ne toki ovat yleisiä, ymmär­ret­tävistä syistä.

    Juuri täm­möis­ten puhei­den takia min­ul­la ei todel­lakaan ole mitään pohjo­is­maa­p­a­tri­oot­tista maailmankuvaa.

  327. Tiuskea rak­ki: On myös ikävää jos suomenkielis­ten pitää ostaa hyväksyn­tä Pohjo­is­mais­sa ruot­sik­si. Täm­möisiä näke­myk­siä en ole esimerkik­si skan­d­i­naaveil­ta koskaan kuul­lut, mut­ta Suomes­sa ne toki ovat yleisiä, ymmär­ret­tävistä syistä.

    Juuri täm­möis­ten puhei­den takia min­ul­la ei todel­lakaan ole mitään pohjo­is­maa­p­a­tri­oot­tista maailmankuvaa. 

    Minä itse asi­as­sa olen, en tosin henkilöko­htais­es­ti skan­d­i­naave­ja tavates­sani, vaan vain inter­netkeskusteluis­sa. Yhteistä heille on tain­nut olla “pohjo­is­mainen yhteistyö”, eli oli­si­vatko siis olleet enem­män tekemi­sis­sä suomen­ruot­salais­ten kanssa, jol­loin suomenkielis­ten näkökul­ma asioi­hin on ehkä sivu­utet­tu tyystin. Ei siis hei­dänkään asen­teen­sa ainakaan innos­tanut ruotsin opiskelun tai minkään “pohjo­is­maalaisu­u­den” pariin.

  328. Olen eläk­keel­lä ole­va vihreä aka­teemisen uran (DI, prof) ammat­ti­lainen. Min­ul­la on ollut lukuisia asiantun­ti­jate­htäviä neljässä ruot­salaises­sa yliopis­tossa. Luen suju­vasti ruotsinkielisiä kir­jo­ja, mut­ta todel­lakin muuhun en ole kieli­taitoani tarvin­nut. Läh­es kaik­ki kieli­taitoa vaa­ti­vat tehtävät (ope­tus, lausun­not, neu­vot­telu, kok­ouk­set ym.) olen hoi­tanut englanniksi.
    Olen täysin samaa mieltä Oden kanssa val­tavas­ta tuh­la­tus­ta resurssista, niin kauan kun ruot­si on pakolli­nen kieli kouluissa.

  329. Virkamiehen ruotsin taidon vaa­timus kuu­lostaa entistä heikom­min perustel­lul­ta, kun lukee uutisen, että pätevä poli­isi, jon­ka tutk­in­toon aikoinaan ei kuu­lunut pakol­lista ruot­sia, ei voisi nyt toimia tur­va­paikan­hak­i­jan haas­tat­te­lu­työssä, vaik­ka haas­tatelta­va ei puhu sanaakaan ruot­sia. Asi­aa pähkäilee nyt apu­laisoikeusasi­amies Pajuoja

    Valin­nais­ten kieliopin­to­jen tarvet­ta vahvis­taa myös uuti­nen, että kätilöt, lääkärit, hoita­jat joutu­vat elekie­len avul­la tule­maan toimeen vierask­ielis­ten asi­akkaiden kanssa, kun net­tiy­htey­denkään kaut­ta tulkke­ja ei riit­tävästi saa avuk­si, kos­ka suo­mi-vieras kieli osaa­jia ei yksinker­tais­es­ti löy­dy tarpeeksi.

  330. Se johtuu siitä, että tosi­aan pohjo­is­maiseen yhteistyöhön pää­tyy suo­ma­laisia jot­ka omaa­vat tämän nordisti-iden­ti­teetin, jol­loin sit­ten nämä yhteistyössä tekemi­sis­sä ole­vat skan­d­i­naav­it tois­tel­e­vat suju­vasti sitä että “no mut­ta kun teil­lähän on pohjo­is­mainen iden­ti­teet­ti kos­ka puhutte ruot­sia”. Ja sit­ten ovat ihan mont­tu auki kun käyt­täy­dyn kuin en ymmärtäisi asi­as­ta mitään, kun enhän minä ole puhunut ruot­sia koskaan luokkahuoneen ulkopuolella 🙂

    Tyty: Minä itse asi­as­sa olen, en tosin henkilöko­htais­es­ti skan­d­i­naave­ja tavates­sani, vaan vain inter­netkeskusteluis­sa. Yhteistä heille on tain­nut olla “pohjo­is­mainen yhteistyö”, eli oli­si­vatko siis olleet enem­män tekemi­sis­sä suomen­ruot­salais­ten kanssa, jol­loin suomenkielis­ten näkökul­ma asioi­hin on ehkä sivu­utet­tu tyystin. Ei siis hei­dänkään asen­teen­sa ainakaan innos­tanut ruotsin opiskelun tai minkään “pohjo­is­maalaisu­u­den” pariin.

  331. heinonen:
    suo­mi-vieras kieli osaa­jia ei yksinker­tais­es­ti löy­dy tarpeeksi.

    Suo­mi — Vieras kieli osaa­jia löy­tyy kohtu­ullisen hyvin, mut­ta niitä ei voi palkata ellei ne ole Suo­mi- pakko­ruot­si — vieras kieli osaajia.

  332. Esimerk­ki tämän päivän Itä-Suomesta:
    http://www.esaimaa.fi/Online/2016/01/15/Lappeenrantalaiset%20kolmasluokkalaiset%20ja%20huoltajat%20päättävät%20toisen%20vieraan%20kielen%20opiskelusta/2016120158028/4

    A1 kieli on siis aina englan­ti. Aina, ellei ole alun perin hak­enut venäjänkieliseen eritysopetukseen.

    A2 kieli eli toinen vieras kieli voi olla ran­s­ka, sak­sa tai venäjä. Kahdessa koulus­sa voi vali­ta lisäk­si espanjan.

    Ruot­si ei ole edes vai­h­toe­htona. Olisin itsekin valin­nut ruotsin lap­sil­leni, jot­ta hei­dän ei olisi tarvin­nut käy­dä läpi sitä paskaa 7–9 luokalla. Pienem­pänä lapset oli­si­vat oppi­neetkin kieltä, mut­ta 7–9 luokalla opi­taan ruotsin tun­nil­la vain rasis­tista käytöstä ja hur­riv­i­haa. Ruotsinkie­len vaa­jaavu­u­den paikkaami­nen yliopis­tossa on työlästä etenkin kun tietää, että sil­lä paskalla ei ole mitään käyttöä.

  333. Soin­in­vaara on aivan oike­as­sa ja ottanut pakko/haittaruotsin esi­in mon­esti. Perusk­oulus­sa vieraiden kiel­ten opiskelu alku­un englan­nil­la toiselta luokalta. Ensim­mäi­nen vuosi menee äidinkie­len taito­jen paran­tamiseen ja sanavaras­ton kas­vat­tamiseen. Molem­mat apu­ja vier­aan kie­len — myös hupiruotsin oppimiselle. Joillekin riit­täisi englan­ti koko perusk­oulun (vrt. Ruotsin koul­u­laitos) kieli­paletik­si. Toinen vieras kieli valin­naise­na muiden ainei­den esim. matem­ati­ikan kanssa sit­ten 5–6 luokalla taval­lisim­mista maail­mankielistä: sak­sa, venäjä, ran­s­ka, espan­ja ja naa­purisovun vuok­si ruot­sikin tai yhtä hyvin nor­ja sil­lä kun ymmärtää tan­skaakin parem­min kuin ruot­sil­la ja fem­i­nis­teistä ja musul­maaneista ei ole hait­taa niin paljon kuin nurkkaan itsen­sä aja­neel­la Svedulandialla.
    Lukios­sa voisi sit­ten vali­ta myös man­dari­iniki­inaa, japa­nia, ital­i­aa, ehkä myös mui­ta kuten ara­bi­aa etäope­tus­mah­dol­lisuuk­sia hyväk­si käyttäen.
    Heti voidaan ase­tuk­sel­la pois­taa virkaruot­si, joka on useim­mille valmis­tu­mista jar­rut­ta­va, politrukkien aset­ta­ma kiusa aivan kuin entisessä neukku­las­sa 10–45-osainen Leninin kootut teok­set. Suo­ma­laisil­la on vah­va suo­ma­lainen iden­ti­teet­ti, ainakin meil­lä poh­jalaisil­la. Ruotsinkieliset opiskelkoot suomea, jos aiko­vat työsken­nel­lä tääl­lä ja niin­hän he niin Sipoos­sa kuin Lovi­isas­sakin halu­a­vat heti ekalu­okas­ta läh­tien. Pakol­liseen hait­taruot­si­in perus­tu­van Impi­vaaran aika on ollut ohi jo 200 vuotta.
    Olen DI Hieta­lah­den lafkalla aloit­tanut, Otaniemessä valmis­tunut. Valmis­tut­tuani toimin vuo­den ver­ran tutk­i­jana prof­fan yrit­täessä houkutel­la jatko-opin­toi­hin mut­ta markki­namiehen mieli veti maail­malle. Jotkut, var­maan hu.. eiku suomen­maalaiset henkivät tääl­lä ylemmyyden‑, muu­ta­mat alem­muu­den­tun­toa. Kuitenkin suo­ma­lainen oppii kieliä ja myyn­titem­put vähin­tään yhtä hyvin kuin muutkin. Kysymys on moti­vaa­tios­ta. Ovathan kaik­ki oppi­neet äidinkie­lenkin, jota osin aiheet­ta moiti­taan vaikeak­si. Itse kävin sak­sak­si ja englan­niksi kaup­paa Euroopas­sa ja Pohjois-Amerikas­sa. Nelikymp­pisenä opiske­lin ran­skaa, jota olisin tarvin­nut konekau­pas­sa jo aikaisem­min, viisikymp­pisenä venäjää. Pohjois­saamea (sic!) kuun­telin toisi­naan kasetil­ta autoil­lessani aamuisin kus­tan­nu­s­paikalleni pääkaupunkiseudulle, Ital­i­aa opiske­lin hie­man oma­toimis­es­ti lukioaikanani, kun sil­loisen tyt­töys­täväni kas­sa suun­nit­te­limme Roomaan kat­so­maan 1962 olymp­pi­an kissoja. ;))

  334. Itse en kyl­lä mitenkään pysty ymmärtämään sitä, että jos pakko­ruot­si­in suh­taudu­taan kiel­teis­es­ti sik­si että sen tiede­tään ole­van “paskaa”, niin ratkaisu tähän on sit­ten vaan uudelleenk­oulut­taa jo lapsetkin, että van­hem­mal­la iäl­lä ei tulisi vastareaktioita.

    Eikö me voitaisi vaik­ka inte­groi­da suomen­ruot­salaiset jo laps­es­ta alka­en parem­min, että heille ei syn­ty­isi “rasis­tista käytöstä” meitä mui­ta kohtaan? Päiväkotei­hin vaik­ka joku leikkimäl­lä ja laula­mal­la tehtävä kiva assimilaatio-ohjelma.

    Itä-Suomen ääni:
    Esimerk­ki tämän päivän Itä-Suomesta:
    http://www.esaimaa.fi/Online/2016/01/15/Lappeenrantalaiset%20kolmasluokkalaiset%20ja%20huoltajat%20päättävät%20toisen%20vieraan%20kielen%20opiskelusta/2016120158028/4

    A1 kieli on siis aina englan­ti. Aina, ellei ole alun perin hak­enut venäjänkieliseen eritysopetukseen.

    A2 kieli eli toinen vieras kieli voi olla ran­s­ka, sak­sa tai venäjä. Kahdessa koulus­sa voi vali­ta lisäk­si espanjan.

    Ruot­si ei ole edes vai­h­toe­htona. Olisin itsekin valin­nut ruotsin lap­sil­leni, jot­ta hei­dän ei olisi tarvin­nut käy­dä läpi sitä paskaa 7–9 luokalla. Pienem­pänä lapset oli­si­vat oppi­neetkin kieltä, mut­ta 7–9 luokalla opi­taan ruotsin tun­nil­la vain rasis­tista käytöstä ja hur­riv­i­haa. Ruotsinkie­len vaa­jaavu­u­den paikkaami­nen yliopis­tossa on työlästä etenkin kun tietää, että sil­lä paskalla ei ole mitään käyttöä.

  335. Tiuskea rak­ki:

    Eikö me voitaisi vaik­ka inte­groi­da suomen­ruot­salaiset jo laps­es­ta alka­en parem­min, että heille ei syn­ty­isi “rasis­tista käytöstä” meitä mui­ta kohtaan? Päiväkotei­hin vaik­ka joku leikkimäl­lä ja laula­mal­la tehtävä kiva assimilaatio-ohjelma.

    Tuo ‘inte­groin­ti’ olisi minus­ta hie­man samaa kuin pakko­ruot­si ehkä jopa jyrkem­mäl­lä asen­teel­la. Minus­ta suomen opiskelun tulisi perus­tua halu­un opiskel­la sitä ja siihen ajatuk­seen että sen oppimis­es­ta oikeasti olisi jotain hyö­tyä. Emme me voi kohdel­la ruotsinkielistä taval­la jos­ta itse halu­amme eroon pakko­ruotsin pois­tamisen kaut­ta. Emme myöskään voi lopet­taa kum­mankaan, suomen tai ruotsin, opiskelun mah­dol­lisu­ut­ta niiltä jot­ka halu­a­vat niitä opiskel­la. Minus­ta ain­oa tie on äidinkie­len opet­ta­mi­nen kaikille mah­dol­lisim­man kat­tavasti. Kaikkein eksoot­tisimpia kieliä ei toden­näköis­es­ti pystytä äidinkielinä opet­ta­maan. Tämän lisäk­si tulisi tar­jo­ta mah­dol­lisu­udet opiskel­la yhtä tai use­am­paa vieras­ta kieltä jot­ka oppi­las van­hempi­neen tar­jon­nas­ta val­it­see. Tar­jol­la tulisi olla vähin­tään viisi eri kieltä.

  336. Pietilä Mat­ti: Tuo ‘inte­groin­ti’ olisi minus­ta hie­man samaa kuin pakko­ruot­si ehkä jopa jyrkem­mäl­lä asenteella. 

    Noh, tuo­han oli toki sarkas­mia. “Leikkimi­nen ja laulami­nen päiväkodis­sa ruot­sik­si” kun on yksi pakko­ruot­si-pro­pa­gan­dater­me­jä — heitin tuon ajatuk­sel­la, että minkähän­lainen meteli ruotsinkielis­ten puolel­la syn­ty­isi jos me maalail­isimme tuol­laista “mah­dol­lisu­ut­ta suomen kieleen”.

  337. tark­iste­taan fak­tat:

    Ja tässä episodis­sa oli siis kyse pakon purkamiselle vas­takkaises­ta liik­keestä pakon varhais­tamisek­si. Enem­mistöl­lä kansas­ta tai edes eduskun­nas­ta ei ollut mitään merkitystä.

    Mik­si näin?

    On oikeasti hienoa että joku jak­saa pitää kir­jaa siitä, että miten esimerkik­si viimeisen kymme­nen vuo­den aikana kielipoli­ti­ikas­sa on edet­ty. RKP ja kump­panithan yrit­tävät jatku­vasti luo­da uusia itses­tään­selviä ns. “facts on the ground” joil­la on sit­ten hei­dän mielestään perus­tus­lain voima. Sit­ten vaan pyöritel­lään silmiä että no mut­ta kun näin on niin ette­hän te nyt voi “heiken­tää ruotsin asemaa”.

    Et ole ajatel­lut kir­joit­taa kir­jaa aiheesta, että nämä kehi­tysku­lut jäi­sivät doku­men­toiduik­si jälkipolville? En esimerkik­si tien­nyt tuo­ta, että Ahti­saaren ryh­mässä oli “edus­ta­jia Folk­tinget-puolueista”, eli ts. ei toivoakaan siitä että siel­lä olisi ollut yhtään kri­it­tistä ään­tä läs­nä. Ja tämän tuo­tos on sit­ten nimeltään “kansal­liskielis­trate­gia”…

  338. Xerx­es: Taas lyhyesti: Suomen kielipoli­ti­ikan vas­tus­ta­jat ovat erit­täin onnis­tuneesti saa­neet tuon “pakko”-liitteen ujutet­tua keskustelu­un ja mon­et hirt­täy­ty­vat siihen sanaan. Poli­it­tisen dem­a­gogian mestarinäyte. 

    Eiköhän se sana- ja käsiteleikeil­lä manip­u­loin­ti ja muun­lainen naruista vetelem­i­nen ole nimeno­maan pakko­ruotsin kan­nat­ta­jien taito — ainakin sen takia itse aikanaan kiin­nos­tu­in koko aiheesta. Koko pakko­ruot­sil­i­tur­gia­han on täyn­nä tois­teltavia sloganeita.

    Meil­lä on puolestaan ain­oas­taan tämä sana “pakko­ruot­si” joka on lähin­nä vain lyhen­nys “pakol­lis­es­ta” ruot­sista. Se on täysin kuvaa­va nimi sille, mis­tä halu­taan puhua, ja on vaikea nähdä että sil­lä yritet­täisi­in jotenkin vedät­tää ihmis­ten ajat­telua johonkin suun­taan — tietysti jos halu­taan ajatel­la että ihmiset eivät lähtöko­htais­es­ti perustele näke­myk­siään, niin on help­po väit­tää että heitä vain joh­datel­laan pelkäl­lä sanal­la. Mut­ta ehkä täm­möi­nen moti­ivi on help­po sem­moi­sen ihmisen ymmärtää, joka itse syyl­listyy monin ker­roin pahem­min itse samaan.

    Toki ajatuk­sen “pakolli­nen ruot­si” ilmai­se­van sanan kieltämi­nen on total­i­taristi­nen pyrkimys — jos sin­ul­la ei ole nimeä ilmiölle, et voi puhua siitä, etkä voi siis ilmeis­es­ti edes kiin­nit­tää huomio­ta siihen pakollisuuteen.

  339. Tiuskea rak­ki: On oikeasti hienoa että joku jak­saa pitää kir­jaa siitä, että miten esimerkik­si viimeisen kymme­nen vuo­den aikana kielipoli­ti­ikas­sa on edet­ty. RKP ja kump­panithan yrit­tävät jatku­vasti luo­da uusia itses­tään­selviä ns. “facts on the ground” joil­la on sit­ten hei­dän mielestään perus­tus­lain voima. Sit­ten vaan pyöritel­lään silmiä että no mut­ta kun näin on niin ette­hän te nyt voi “heiken­tää ruotsin asemaa”.

    Et ole ajatel­lut kir­joit­taa kir­jaa aiheesta, että nämä kehi­tysku­lut jäi­sivät doku­men­toiduik­si jälkipolville? 

    Voisim­me­han me aluk­si pitää tästä aiheesta sel­l­aisen kansalais­muis­tisem­i­naarin netis­sä, jos­sa kootaan kokonaiskuvaa.

    Ker­taan vielä: 

    Ahti­saariryh­mä oli siis se joukko, jol­ta folk­tinget (=RKP) tilasi vuot­ta ennen 2011 vaale­ja kielipoli­it­tisen osion tule­van hal­li­tuk­sen hal­li­tu­so­hjel­maan (tietämät­tä mitään vaalien tulok­ses­ta, mut­ta uumoilti­in, ettei enem­mistö val­i­tu­ista enää kan­nat­taisi pakko­ruot­sia — kuten kävikin). 

    Har­va meistä kielipoli­ti­ikkaa kri­it­tis­es­ti seu­ran­neista uskoi sil­loin niin van­hakan­taisen paperin voivan mitenkään löytää tietään hal­li­tu­so­hjel­maan, mut­ta mut­ta — päämin­is­teri Katainen nos­ti sen neu­vot­teluis­sa hal­li­tu­so­hjel­man kielipoli­it­tisek­si osiok­si ja osa ryh­mästä pääsi vielä laa­ti­maan kansal­liskielis­trate­giamme toki virkami­esten seurana. 

    Samas­sa neu­vot­telupöy­dässä RKP:n Hen­riksson­ista tuli oikeusministeri:
    — Vi pri­or­it­er­ade justi­tiem­i­nis­ter­posten högt efter som vi får möj­ligheten att utveck­la Ahti­saari-grup­pens pro­gram, säger sven­s­ka riks­dags­grup­pens ord­förande Ulla-Maj Wideroos.

    RKP:n oikeusmin­is­teri kut­sui ensi töik­seen Åbo Akademin julk­isoikeu­den pro­fes­sorin Suk­sen oikeusmin­is­ter­iön demokra­tia- ja kielia­sioiden yksikön kehit­tämis­pääl­likök­si — mikä sanaleik­ki! Suk­si oli haas­tat­telus­saan Suomen kuvale­hdessä ilmoit­tanut, että hänen mielestään Suomen perus­tus­la­ki velvoit­taa mei­dät suomalaiset
    — osaa­maan suomea ja ruotsia,
    — ymmärtämään, miten nämä kielet ovat kansal­liskieliä sekä
    — näkemään Suomen pohjo­is­maises­sa kontekstissa!
    Melkoinen tulk­in­ta. Tästä näyt­ti tulleen sit­ten myös viralli­nen tulkinta.

    Ahti­saari-ryh­män vaa­timuk­sista ain­oas­taan vaa­timus kah­den vier­aan kie­len kir­joit­tamis­es­ta pakol­lise­na yo-kir­joituk­sis­sa ei toteu­tunut (olisi useimpi­en kohdal­la tarkoit­tanut pakko­ruotsin palu­u­ta kir­joituk­si­in), kaik­ki muu toteu­tui. Ja kansal­liskielis­trate­gian tek­stikin näyt­ti paikoin siltä, että se oli kään­net­ty suomek­si ruotsista.

    Kun sivistys­valiokun­nas­sa sit­ten 2014 käsitelti­in kansalaisa­loitet­ta ruotsin vapaae­htois­tamisek­si, niin tuol­loinen sivistys­valiokun­ta otti kiel­teisen kan­nan ja perusteli sitä use­aan otteeseen viit­ta­mal­la kansalliskielitrategiaan. 

    Ei näitä ryh­miä ja papere­i­ta laa­di­ta huvikseen. Mut­ta jotain ääret­tömän epäre­hellistä ja epämiel­lyt­tävää tässä pelis­sä on. Ne, jot­ka näitä eri­laisi­na opin­näyt­teinä myöhem­min tal­tioi­vat, ovat usein itse sidot­tu­ja tiet­ty­i­hin ryh­mi­in ja tulk­in­toi­hin. Ehkä on parem­pikin, että kaik­ki unohtuu..

  340. tark­iste­taan fak­tat: Kun sivistys­valiokun­nas­sa sit­ten 2014 käsitelti­in kansalaisa­loitet­ta ruotsin vapaae­htois­tamisek­si, niin tuol­loinen sivistys­valiokun­ta otti kiel­teisen kan­nan ja perusteli sitä use­aan otteeseen viit­ta­mal­la kansalliskielitrategiaan. 

    Näköjään olisin halun­nut kir­joit­taa, että viitat­ti­in kansal­liskieli­trage­di­aan. Trage­di­al­ta tämä minus­ta näyttää.

  341. Soin­in­vaara on oike­as­sa, pakko­ruot­si on säälimätön­tä nuorten resurssien tuh­laus­ta. Suomes­sa on myös edelleen sama käytän­tö kuin 1800-luvun lopus­sa: et pääse opiskele­maan korkeak­oulu­un, jos et osaa ruot­sia ( et ole suorit­tanut ruotsin kursse­ja lukiossa).On poikia, joil­ta jää tämän takia yliopis­to käymättä.

    Suomen­ruot­salaisil­la on tässä jokin käsit­tämätön sokea piste, he eivät mil­lään voi myön­tää, että aika on ajanut pakko­ruotsin ohi.

    Koko ruotsin kieli­hän tuli kaiken kansan opiskelu­o­hjel­maan vas­ta perusk­oulun myötä 1970-luvul­la, kun äänestyk­sen vaa’ankieliase­mas­sa ole­va RKP junt­tasi ruotsin läpi perusk­oulun ope­tu­so­hjel­maan, muuten ei olisi tul­lut koko peruskoulua.

    Ruotsinkielisen alueen koul­u­laiset saa­vat lisäk­si puolueel­lista etua todis­tusten­sa keskiar­voihin, kos­ka he asu­vat suomenkielisessä maas­sa ja kuule­vat suomen kieltä koko ajan ympäril­lään: hei­dän on help­po saa­da tois­es­ta koti­mais­es­ta eli heille suomen kielestä hyvä numero, toisin kuin suomenkielis­ten oppi­laiden ruotsin kielestä, jota esim. tääl­lä Kes­ki-Suomes­sa ei kuule koskaan. Kum­ma, että tähän ei kukaan kiin­nitä huomio­ta, kuten ei siihenkään, että myös ammat­tik­oulu­un menevät pojat ovat huonos­sa ase­mas­sa, kun ruotsin vito­nen las­kee keskiar­voa. Moni ei pääse toiveam­mat­ti­in­sa ruotsin kie­len alhaisen numeron takia.

    Pakolli­nen koulu­ruot­si olisi kor­vat­ta­va lyhytkurs­seil­la, joil­la tar­jot­taisi­in kie­len alkeet, ja kurssit arvioitaisi­in “suoritettu”-merkinnällä. Tämä tasa-arvois­taisi tilannetta.

  342. Hele­na Saaris­to:
    Soin­in­vaara on oike­as­sa, pakko­ruot­si on säälimätön­tä nuorten resurssien tuhlausta.Suomessa on myös edelleen sama käytän­tö kuin 1800-luvun lopus­sa: et pääse opiskele­maan korkeak­oulu­un, jos et osaa ruot­sia ( et ole suorit­tanut ruotsin kursse­ja lukiossa).On poikia, joil­ta jää tämän takia yliopis­to käymättä.

    Suomen­ruot­salaisil­la on tässä jokin käsit­tämätön sokea piste, he eivät mil­lään voi myön­tää, että aika on ajanut­pakko­ruotsin ohi.

    Koko ruotsin kieli­hän tuli kaiken kansan opiskelu­o­hjel­maan vas­ta perusk­oulun myötä 1970-luvul­la, kun äänestyk­sen vaa’ankieliasemassa ole­va RKP junt­tasi ruotsin läpi perusk­oulun ope­tu­so­hjel­maan, muuten ei olisi tul­lut koko peruskoulua.

    Ruotsinkielisen alueen koul­u­laiset saa­vat lisäk­si puolueel­lista etua todis­tusten­sa keskiar­voihin, kos­ka he asu­vat suomenkielisessä maas­sa ja kuule­vat suomen kieltä koko ajan ympäril­lään: hei­dän on help­po saa­da tois­es­ta koti­mais­es­ta eli heille suomen kielestä hyvä numero, toisin kuin suomenkielis­ten oppi­laiden ruotsin kielestä, jota esim. tääl­lä Kes­ki-Suomes­sa ei kuule koskaan. Kum­ma, että tähän ei kukaan kiin­nitä huomio­ta, kuten ei siihenkään, että myös ammat­tik­oulu­un menevät pojat ovat huonos­sa ase­mas­sa, kun ruotsin vito­nen las­kee keskiar­voa. Moni ei pääse toiveam­mat­ti­in­sa ruotsin kie­len alhaisen numeron takia.

    Pakolli­nen koulu­ruot­si olisi kor­vat­ta­va lyhytkurs­seil­la, joil­la tar­jot­taisi­in kie­len alkeet, ja kurssit arvioitaisi­in “suoritettu”-merkinnällä. Tämä tasa-arvois­taisi tilannetta.

    “Suomen­ruot­salaisil­la on tässä jokin käsit­tämätön sokea piste, he eivät voi mil­lään myön­tää, että aika on ajanut pakko­ruotsin ohi.”

    Ei pienen vähem­mistön kan­ta ole asi­as­sa ratkai­se­va, vaan suuren enemmistön.

    Viimeisim­män tutkimuk­sen mukaan 74% suomenkieli­sistä halu­aa ruotsinopiskelun ole­van vapaaehtoista. 

    Kun eduskun­nan näkyy ole­van vaikea­ta kuun­nel­la enem­mistön kan­taa, voidaan kansane­dus­ta­jien päätök­sen­tekoa helpot­taa jär­jestämäl­lä neu­voa anta­va kansanäänestys.

  343. Hele­na Saaris­to:
    Pakolli­nen koulu­ruot­si olisi kor­vat­ta­va lyhytkurs­seil­la, joil­la tar­jot­taisi­in kie­len alkeet, ja kurssit arvioitaisi­in “suoritettu”-merkinnällä. Tämä tasa-arvois­taisi tilannetta.

    Tuo­ta ideaa voisi kehit­tää tasa-arvoisem­paan suun­taan, jos saman­laiset lyhytkurssit tar­jot­taisi­in kaikkien kiel­ten osalta. 

    Puhu­tu­im­muu­den mukaises­sa järjestyk­sessä ne kielet oli­si­vat kai: man­dari­iniki­ina, hin­di, espan­ja, englan­ti, ara­bia, ben­gali, por­tu­gali, venäjä, tai naa­puri­maita­mme pain­ot­taen kielet: ruotsin, nor­jan, venäjän, viron, lat­vian, liet­tuan, puolan, sak­san ja tan­skan kielet). Tärkeimpi­en kaup­pakump­paniemme kielistä taisi joku kir­joit­taa jo aiem­min. Eri­tyisen tärkeitä ne ovatkin. Jos hyö­ty on hyvä kri­teeri, pitäisikö myös pohtia, miten kieliopin­to­ja pain­ot­ta­mal­la saisimme maallemme eniten nettohyötyä?

    Nuo kiel­ten lyhytkurssit pitäisi tietenkin aloit­taa kaik­ki samal­la luokalla, hyödyl­lisim­min ihan opin­tien alus­sa. Päätet­täväk­si jää, mon­tako kieltä tarvi­taan, jot­ta maamme pär­jäisi jatkos­sa nyky­istä paremmin?

    Elinkeino­min­is­teri Olli Rehn pain­ot­ti tänään kir­joituk­ses­saan (HS/2016–01-20/s. A5) vaikut­tavu­ut­ta (tutkimuk­sen osalta). Pitäisikö samaa kri­teer­iä käyt­tää myös kiel­tenopetuk­sen arvioinnissa?

    Jos osaami­nen arvioidaan jol­lain (mil­lä hyvän­sä) kurssil­la vain merkin­näl­lä “suoritet­tu”, voi kuitenkin kysyä, takaako se minkään­laista moti­vaa­tio­ta opiskelu­un, saati oppimista? Jälkim­mäi­nen on kai kuitenkin koulunkäyn­nin tarkoi­tus, ei pelkkä luokas­sa istu­mi­nen. Oppi­laankin on tärkeä saa­da palautet­ta siitä, onko tehnyt oppi­ak­seen riit­tävästi töitä.

    Jos tasa-arvoon vedo­taan, pitäisi ratkaisun sit­ten var­maankin olla ihan sama koko maassa?

  344. tark­iste­taan fak­tat: Voisim­me­han me aluk­si pitää tästä aiheesta sel­l­aisen kansalais­muis­tisem­i­naarin netis­sä, jos­sa kootaan kokonaiskuvaa.

    Ker­taan vielä: 

    Ahti­saariryh­mä oli siis se joukko, jol­ta folk­tinget (=RKP) tilasi vuot­ta ennen 2011 vaale­ja kielipoli­it­tisen osion tule­van hal­li­tuk­sen hal­li­tu­so­hjel­maan (tietämät­tä mitään vaalien tulok­ses­ta, mut­ta uumoilti­in, ettei enem­mistö val­i­tu­ista enää kan­nat­taisi pakko­ruot­sia – kuten kävikin). 

    Har­va meistä kielipoli­ti­ikkaa kri­it­tis­es­ti seu­ran­neista uskoi sil­loin niin van­hakan­taisen paperin voivan mitenkään löytää tietään hal­li­tu­so­hjel­maan, mut­ta mut­ta – päämin­is­teri Katainen nos­ti sen neu­vot­teluis­sa hal­li­tu­so­hjel­man kielipoli­it­tisek­si osiok­si ja osa ryh­mästä pääsi vielä laa­ti­maan kansal­liskielis­trate­giamme toki virkami­esten seurana. 

    Samas­sa neu­vot­telupöy­dässä RKP:n Hen­riksson­ista tuli oikeusministeri:
    – Vi pri­or­it­er­ade justi­tiem­i­nis­ter­posten högt efter som vi får möj­ligheten att utveck­la Ahti­saari-grup­pens pro­gram, säger sven­s­ka riks­dags­grup­pens ord­förande Ulla-Maj Wideroos.

    RKP:n oikeusmin­is­teri kut­sui ensi töik­seen Åbo Akademin julk­isoikeu­den pro­fes­sorin Suk­sen oikeusmin­is­ter­iön demokra­tia- ja kielia­sioiden yksikön kehit­tämis­pääl­likök­si – mikä sanaleik­ki! Suk­si oli haas­tat­telus­saan Suomen kuvale­hdessä ilmoit­tanut, että hänen mielestään Suomen perus­tus­la­ki velvoit­taa mei­dät suomalaiset
    – osaa­maan suomea ja ruotsia,
    – ymmärtämään, miten nämä kielet ovat kansal­liskieliä sekä
    – näkemään Suomen pohjo­is­maises­sa kontekstissa!
    Melkoinen tulk­in­ta. Tästä näyt­ti tulleen sit­ten myös viralli­nen tulkinta.

    Ahti­saari-ryh­män vaa­timuk­sista ain­oas­taan vaa­timus kah­den vier­aan kie­len kir­joit­tamis­es­ta pakol­lise­na yo-kir­joituk­sis­sa ei toteu­tunut (olisi useimpi­en kohdal­la tarkoit­tanut pakko­ruotsin palu­u­ta kir­joituk­si­in), kaik­ki muu toteu­tui. Ja kansal­liskielis­trate­gian tek­stikin näyt­ti paikoin siltä, että se oli kään­net­ty suomek­si ruotsista.

    Kun sivistys­valiokun­nas­sa sit­ten 2014 käsitelti­in kansalaisa­loitet­ta ruotsin vapaae­htois­tamisek­si, niin tuol­loinen sivistys­valiokun­ta otti kiel­teisen kan­nan ja perusteli sitä use­aan otteeseen viit­ta­mal­la kansalliskielitrategiaan. 

    Ei näitä ryh­miä ja papere­i­ta laa­di­ta huvikseen. Mut­ta jotain ääret­tömän epäre­hellistä ja epämiel­lyt­tävää tässä pelis­sä on. Ne, jot­ka näitä eri­laisi­na opin­näyt­teinä myöhem­min tal­tioi­vat, ovat usein itse sidot­tu­ja tiet­ty­i­hin ryh­mi­in ja tulk­in­toi­hin. Ehkä on parem­pikin, että kaik­ki unohtuu..

    “Voisim­me­han me aluk­si pitää tästä aiheesta sel­l­aisen kansalais­muis­tisem­i­naarin netis­sä, jos­sa kootaan kokonaiskuvaa.”

    Kyl­lä täl­lainen sem­i­naari tulisi pitää ihan livenä. Löy­tyy paljon muu­takin kokon­aisku­van rakentamiseksi.

  345. Oliko­han tuos­sa yllä tarkoituk­se­na kir­joit­taa vuo­da­tus siitä, mik­si nuoret eivät opiskele kieliä eli ruotsia? 🙂

  346. Mik­si nuoret eivät opiskele kieliä, kysyy joku.

    Kyl­lä opiskel­e­vat — äidinkieltä, ruot­sia ja englan­tia. Kiel­ten tun­tien osu­us on varsin iso. Kyse ei olekaan siitä, että kaikkien pitäisi kas­vat­taa kieli­in käytet­tyä tun­timäärää vaan siitä, saisiko ruotsin sijaan vali­ta jonkin toisen kielen.

    Muit­ten opin­to­jen määrää on vaikea vähen­tää, kun asiaosaami­nen joka alal­la kas­vaa ja vaa­timuk­set myös. Taan­noin ykkösaa­mus­sa oli haas­tatelta­vana ran­skanopet­ta­ja, joka sanoi ymmärtävän­sä, että nuoret pyrkivät halu­a­malleen alalle ainereaalin kaut­ta ja panos­ta­vat siis ainereaali­in. Minäkin ymmär­rän tämän. Suomenkielisel­lä puolel­la jatkopaikoista on niin kova tais­telu, että jokaisen on keski­tyt­tävä oleel­liseen. Kielistä ei saa lisäpis­teitä haus­sa — ja olisiko oikein, että kieliosaamisel­la men­täisi­in muun osaamisen ohi aloil­la, jois­sa se muu osaami­nen on keskeisintä? 

    Yliopis­tois­sa taas kieliopin­not on keskitet­ty virkaruot­si­in, jos­sa moni opiskelee uudelleen jo ker­ran uno­hta­mansa ruotsin. 

    Jot­ta päästäisi­in puhu­maan kiel­ten opiskelus­ta, pitäisi olla sama tilanne kuin muual­la: opiske­li­ja voi vali­ta kak­si itselleen mielekästä ja tärkeää kieltä use­ampi­en vai­h­toe­hto­jen joukosta.

  347. Tiuskea rak­ki: Eiköhän se sana- ja käsiteleikeil­lä manip­u­loin­ti ja muun­lainen naruista vetelem­i­nen ole nimeno­maan pakko­ruotsin kan­nat­ta­jien taito — 

    Meil­lä on puolestaan ain­oas­taan tämä sana “pakko­ruot­si” joka on lähin­nä vain lyhen­nys “pakol­lis­es­ta” ruot­sista. Se on täysin kuvaa­va nimi sille, mis­tä halu­taan puhua, ja on vaikea nähdä että sil­lä yritet­täisi­in jotenkin vedät­tää ihmis­ten ajat­telua johonkin suuntaan — 

    Kyl­lä se on aivan objek­ti­ivi­nen tosi­a­sia että tässä debatis­sa sana “pakko­ruot­si” esi­in­tyy mon­ta ker­taa enem­män, tai suurem­mal­la vaikut­tavu­udel­la, kuin kaikil­la muil­la debat­ti­in kuu­luvil­la fraa­seil­la yhteen­sä. Eli päin­vas­toin kuin san­ot, niin “sanaleikeil­lä manip­u­loin­nin taito” on ihan toisaal­la kuin mitä annat ymmärtää. Ja nimeno­maan kyseisel­lä sanal­la “vedätetään ihmis­ten ajat­telua johonkin suuntaan”

    1. Mitä termniä pitäisi käyt­tää jos halu­aa vas­tus­taa ruotsin kie­len oiskelun pakol­lisu­ut­ta mut­ta ei halua kieltää ruotsin opiskelua jos sanaa pakko ei saa siinä yhtey­dessä käyttää?

  348. Hele­na Saaris­to:

    Koko ruotsin kieli­hän tuli kaiken kansan opiskelu­o­hjel­maan vas­ta perusk­oulun myötä 1970-luvul­la, kun äänestyk­sen vaa’ankieliasemassa ole­va RKP junt­tasi ruotsin läpi perusk­oulun ope­tu­so­hjel­maan, muuten ei olisi tul­lut koko peruskoulua.

    Ruotsinkielisen alueen koul­u­laiset saa­vat lisäk­si puolueel­lista etua todis­tusten­sa keskiar­voihin, kos­ka he asu­vat suomenkielisessä maas­sa ja kuule­vat suomen kieltä koko ajan ympäril­lään: hei­dän on help­po saa­da tois­es­ta koti­mais­es­ta eli heille suomen kielestä hyvä numero, toisin kuin suomenkielis­ten oppi­laiden ruotsin kielestä, jota esim. tääl­lä Kes­ki-Suomes­sa ei kuule koskaan. Kum­ma, että tähän ei kukaan kiin­nitä huomio­ta, kuten ei siihenkään, että myös ammat­tik­oulu­un menevät pojat ovat huonos­sa ase­mas­sa, kun ruotsin vito­nen las­kee keskiar­voa. Moni ei pääse toiveam­mat­ti­in­sa ruotsin kie­len alhaisen numeron takia.

    Ruotsin kieli on Suomes­sa aina kuu­lunut pakol­lis­ten ainei­den palet­ti­in niiden kohdal­la jot­ka käyvät koulua vähänkin pidem­pään. Kun 60-luvul­la yleisen kehi­tyk­sen myötä koulu­velvol­lisu­ut­ta laa­jen­net­ti­in koko väestön kohdal­la niin oli varsin luon­te­vaa että se kos­ki myös toista kotimaistamme.
    Niille jot­ka tässä yhtey­dessä puhu­vat lehmänkaupoista, niin ase­tan vas­takysymyk­senä että tarkoit­taako se, että jos jokin lain­säädän­tö on eduskun­nas­sa eden­nyt lehmänkaup­po­jen myötä, automaat­tis­es­ti sitä että se olisi huonoa lain­säädän­töä ? Perutaanko samal­la kaik­ki lait joiden takaa löy­tyy lehmänkauppoja ?

    Keskiar­voista: Ruotsin opetuk­sen epäko­htia tulisi varovais­es­ti kor­ja­ta. Ehkä yksi sel­l­ainen voisi olla että ruotsin kie­len arvosana ei aina vaiku­ta keskiar­voon. Saaris­ton kom­ment­ti siitä että ruotsinkieliset saa­vat läh­es luon­nos­taan parem­man arvosanan suomen kie­len opin­noista on toki tot­ta, joskin tilanne on eri Uuden­maan ja Poh­jan­maan ruotsinkielis­ten välillä.

    Ihan henkilöko­htaise­na huomiona voin maini­ta että olen sivus­ta näh­nyt kuin­ka ruotsinkieli­nen poh­jan­maalainen oli Helsingis­sä suorit­ta­mas­sa virkaan vaa­dit­tavaa suomenkie­len nk. Suur­ta kielikoet­ta. Koe­suori­tus hylät­ti­in. Koke­laan kir­joit­ta­mas­sa esseessä oli joitakin kielivirheitä joi­ta suomenkieli­nen tuskin tek­isi mut­ta muuten se oli täysin suju­vaa ja ymmär­ret­tävää suomenkieltä.

  349. Kun ensin pois­te­taan ruotsin opiskelun pakol­lisu­u­den todel­li­nen syy, niin sit­ten voidaan muut­taa ruot­si vapaae­htoisek­si. Tämän jäl­keen voivat asi­as­ta kiin­nos­tuneet vään­tää kielivalinnoista.

  350. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitä termniä pitäisi käyt­tää jos halu­aa vas­tus­taa ruotsin kie­len oiskelun pakol­lisu­ut­ta mut­ta ei halua kieltää ruotsin opiskelua jos sanaa pakko ei saa siinä yhtey­dessä käyttää?

    Pari alus­tavaa näkökohtaa:

    A) Ihan yleis­es­ti on nykyisessä yhteiskun­nal­lises­sa keskustelus­sa nähty raais­tu­mista viimeis­ten 5 — 10 vuo­den aikana ja loukkaavien ja vih­jaavien fraasien tahal­lista käyttöä.

    B) On tiedos­sa että “pakkoruotsi”-fraasin takana ovat ne piir­it jot­ka 80-luvun lop­ul­la kaap­pa­si­vat val­lan Suo­ma­laisu­u­den liitossa. Konkreet­tisel­la tasol­la hei­dän tavoit­teen­sa ei niinkään ollut suo­ma­laisu­u­den edis­tämi­nen vaan suomen­ruot­salaisu­u­den elin­ti­lan kaven­t­a­mi­nen (mikä on päivän­selvää kun seu­raa mitä liit­to konkreet­tis­es­ti puuhastelee). Ongel­mana heil­lä oli tuol­loin että suo­ma­laises­sa kielipoli­ti­ikas­sa val­lit­si kon­sen­sus, mut­ta koulu­ruotsin ase­mas­ta löy­tyi se kep­pi­hevo­nen jol­la yleisem­piä ruotsinkie­len vas­taisia tavoit­tei­ta voiti­in ajaa.

    Min­un tietääk­seni Kokoomuk­sen Riit­ta Uosukainen (taitaa nykyään olla Suo­ma­laisu­u­den liiton kun­ni­a­jäsen tai jotain sel­l­aista) oli ensim­mäi­nen poli­iti­ikko joka ryhtyi pakko­ruot­si-sanaa käyt­tämään ja nyt ollaan siinä tilanteessa että Soin­in­vaaran tasoiset mielipi­de­vaikut­ta­jat vil­jelevät sitä. Sik­si minä kut­sun sitä poli­it­tisen dem­a­gogian mes­tar­inäyt­teek­si. On aivan turha väit­tää että pakko­ruot­si-sana “vain ker­too mis­tä on kysymys”, ja ettei siihen olisi latau­tunut sen alku­peräis­ten kek­si­jöi­den poli­it­tis­ten tavoit­tei­den mukaiset mielip­i­teet. Käytän­nössä tämä näkyy siinä että se joka käyt­tää sanaa on myös sel­l­ainen joka vaatii ruotsin kie­len opetuk­seen muu­tos­ta pakol­lisu­u­den suhteen. 

    Se joka välit­tää sivistyneen yhteiskun­nal­lisen keskustelun tason ylläpi­dos­ta pyrkii kyl­lä vält­tämään pakko­ruot­si-sanan käyt­töä pienen miet­timisen jälkeen.

    Esimerkkik­si Osmo Soin­in­vaaran ver­baalisen lah­jakku­u­den luulisi kyl­lä riit­tävän siihen että saa san­ot­tua mielip­i­teen­sä asi­as­ta ilman kyseistä fraasia.

    1. Mut­ta ongel­ma on pakol­lisu­us niin se on suomek­si pakko. Voi tietysti puhua oblig­a­toris­es­ta ruot­sista, mut­ta para­neeko se siitä jotenkin. Syn­onyymisanas­ta tar­joaa myös velvoite-sanaa. Vai­h­toe­hdo­ton voisi käy­dä myös, mut­ta minus­ta se on vielä huonom­pi. Kun ongel­ma on pakol­lisu­ud­es­ta on siitä vaikea keskustal­la, jos pakol­lisu­ut­ta ei saa mainita.
      Ruotsin kie­len opiskelemat­to­muu­den dekriminalisointi?

  351. tark­iste­taan fak­tat:
    Mik­si nuoret eivät opiskele kieliä, kysyy joku.

    Kiel­ten tun­tien osu­us on varsin iso. Kyse ei olekaan siitä, että kaikkien pitäisi kas­vat­taa kieli­in käytet­tyä tun­timäärää vaan siitä, saisiko ruotsin sijaan vali­ta jonkin toisen kielen.

    Muit­ten opin­to­jen määrää on vaikea vähen­tää, kun asiaosaami­nen joka alal­la kas­vaa ja vaa­timuk­set myös. 

    Kun minä olin lukios­sa, kaikkien oli vielä pakko opiskel­la äidinkie­len lisäk­si kolmea muu­ta kieltä. Omas­sa lukios­sani oli käytän­nössä pakko opiskel­la ruot­sia, englan­tia ja sak­saa, sil­lä mui­ta vai­h­toe­hto­ja oli tar­jol­la vas­ta niiden lisäk­si ylimääräisiä kieliä val­it­seville. Mie­lenki­in­toista kyl­lä, sil­loin pojat valit­ti­vat nimeno­maan sitä, että mik­si on pakko opiskel­la sak­saa, “vaik­ka sitä ei tarvitse mihinkään”. En muista kenenkään valit­ta­neen pakol­lis­es­ta ruot­sista siihen aikaan (en silti kan­na­ta pakol­lista ruot­sia — syyt olen ker­tonut jo ylem­pänä olevas­sa kommentissa).

    Min­ul­la oli valit­tuna näi­den kiel­ten lisäk­si pitkä matem­ati­ik­ka, fysi­ik­ka ja kemia (niin paljon kuin näitä ainei­ta pystyi sen ajan lukios­sa opiskele­maan — sil­loin ei vielä ollut kursse­ja). Siitä huoli­mat­ta koulua oli joka päivä klo 8–14, korkein­taan yht­enä päivänä viikos­sa klo 8–15.

    Jos omat lapseni halu­a­vat lukios­sa vali­ta vas­taa­van yhdis­telmän (pitkä matem­ati­ik­ka, val­takun­nal­liset syven­tävät fysi­ikas­ta ja kemi­as­ta sekä lisäk­si yksi ylimääräi­nen vieras kieli englan­nin ja ruotsin lisäk­si), heil­lä on koulua 3–4 päivänä viikos­sa klo 8–16 ja 1–2 päivänä klo 8–14/15. Heil­lä on siis samal­la ainey­hdis­telmäl­lä selvästi raskaampi koulu­vi­ikko kuin mitä min­ul­la oli aikanaan. Oman käsi­tyk­seni mukaan tämä on ruotsin pakol­lisu­u­den ohel­la suurin syy siihen, mik­si mui­ta kieliä opiskel­laan niin vähän.

    Mikä on sit­ten tehnyt nyky­lukios­ta tässä suh­teessa raskaam­man? Ensin­näkin min­un aikanani pitkän matem­ati­ikan luk­i­joiden ei tarvin­nut lainkaan opiskel­la maanti­etoa, filosofi­aa eikä psykolo­giaa. Pelkästään näistä tulee 4 pakol­lista kurssia lisää. Meil­lä ei myöskään ollut omana aineenaan yhteiskun­taop­pia. Muis­tan, että asi­aa käsitelti­in jonkin ver­ran his­to­ri­an tun­neil­la, mut­ta tuskin nykyisen kah­den kurssin verran. 

    Toinen nyky­is­ten oppi­laiden kurssimäärää kas­vat­ta­va tek­i­jä on abikurssit. Ainakin omien las­teni lukiois­sa on neu­vot­tu, että hyvään arvosanaan yo-kir­joituk­sis­sa tähtäävän on syytä käy­dä jokaisen kir­joitet­ta­van aineen abikurssi. Hyväl­lä oppi­laal­la, joka kir­joit­taa 6–7 ainet­ta, tästä tulee 6–7 kurssia lisää.

    Min­un lukioaikanani ei ollut mitään lukion jär­jestämiä abikursse­ja, joten niistä ei tul­lut lisä­tun­te­ja. Jotkut yksi­tyiset jär­jestäjät kyl­lä jär­jes­tivät kau­pal­lisia abikursse­ja, mut­ta käsit­tääk­seni ne oli tarkoitet­tu lähin­nä oppi­laille, joil­la oli vaikeuk­sia kir­joitet­tavis­sa aineissa.

    Yksin näistä luet­telemis­tani kurs­seista tulee jo 10–11 kurssia, joi­ta omis­sa lukio-opin­nois­sani ei ollut. Jos nyky­lukios­sa ei tarvit­sisi suorit­taa näitä kursse­ja, niin hyvil­lä oppi­lail­la olisi kaik­ki mah­dol­lisu­udet lukea yksi ylimääräi­nen vieras kieli pakol­lis­es­ta ruot­sista huoli­mat­ta, ja silti jäisi vielä pari kurssia käytet­täväk­si joi­hinkin mui­hin opintoihin. 

    Kuten jo edel­lä sanoin, en silti kan­na­ta ruotsin pakol­lisu­ut­ta, mut­ta halusin kuitenkin tuo­da esi­in, että kieli­v­al­in­to­ja on mah­dol­lisu­us laa­jen­taa muutenkin.

  352. Åbo Akademin tutkimuk­ses­sa esitet­ti­in väite: “Ruotsin opiskelun tulee olla vapaaehtoista”.74% vas­tan­neista oli samaa mieltä.

    Kan­natan itse kielipoli­ti­ikan muut­tamista niin, että ruotsin opiskelu on vapaae­htoista kaikille muille pait­si sitä äidinkie­lenään puhuville.

    Ei ain­oatakaan p‑sanaa.

  353. Xerx­es: Kyl­lä se on aivan objek­ti­ivi­nen tosi­a­sia että tässä debatis­sa sana “pakko­ruot­si” esi­in­tyy mon­ta ker­taa enem­män, tai suurem­mal­la vaikut­tavu­udel­la, kuin kaikil­la muil­la debat­ti­in kuu­luvil­la fraa­seil­la yhteen­sä. Eli päin­vas­toin kuin san­ot, niin “sanaleikeil­lä manip­u­loin­nin taito” on ihan toisaal­la kuin mitä annat ymmärtää. Ja nimeno­maan kyseisel­lä sanal­la “vedätetään ihmis­ten ajat­telua johonkin suuntaan”

    No tästä olemme sit­ten täysin eri lin­joil­la. Olen käyt­tänyt kyseistä sanaa kielipoli­it­ti­sis­sa keskusteluis­sa niin kauan kuin olen niihin osal­lis­tunut, enkä koskaan ole ajatel­lut että argu­ment­ti­ni point­ti on se sana mitä käytän. En pidä ihmisiä niin tyh­minä, että vain käyt­tämäl­lä sanaa “pakko” hei­dän joku selkäy­d­in­reak­tion­sa olisi se, että tämä on huono asia. Mut­ta valitet­tavasti keskustelun vetämi­nen täm­möiselle metata­solle on tyyp­il­listä pakko­ruotsin kan­nat­ta­jille, kos­ka olisi­han se tietysti han­kalaa hyväksyä, että pakko­ruotsin vas­tus­ta­ja ei olisikaan vain täysin ohjail­tu, asen­teelli­nen asi­as­ta mitään tietämätön liskoai­vo. On näp­pärää vain tart­tua sanaan ja loukkaan­tua sen käytöstä.

    Pakko­ruot­si on siis vain nimi ilmiölle, jos­ta halu­an puhua. Se, että yrität kieltää sen sanan käytön, ker­too vain siitä että et halua sal­lia ihmis­ten nimeävän kyseistä ilmiötä, ja että halu­at vaikeut­taa aiheesta puhu­mista. Olisi­han se mie­lenki­in­toista laskea jotain frekvensse­jä, ja saatat olla jopa oike­as­sa että pakko­ruot­si ilmiön nimenä on merkit­tävässä roolis­sa. Mut­ta sit­ten toisaal­ta voitaisi­in lähteä laske­maan kaikkia niitä “pakko on mah­dol­lisu­us”, “kiel­ten opiskelu = ruotsin opiskelu”, “onhan matem­ati­ikkakin pakol­lista”, “pohjo­is­mainen yhteistyö”, “kouluruotsi”-fraaseja, joi­ta on var­masti määräl­lis­es­ti vähem­män mut­ta yhdessä hyvin paljon.

    Xerx­es: Pari alus­tavaa näkökohtaa:
    A) Ihan yleis­es­ti on nykyisessä yhteiskun­nal­lises­sa keskustelus­sa nähty raais­tu­mista viimeis­ten 5 – 10 vuo­den aikana ja loukkaavien ja vih­jaavien fraasien tahal­lista käyttöä.

    Minä taasen olen ollut näkev­inäni, että ruotsinkieliset tai ‑mieliset ovat olleet viimeisen 5–10 vuo­den aikana ihan täysin irti var­restaan sen suh­teen, mim­moista retori­ikkaa käyt­tävät. Se elää ihan omaa elämään­sä, ja kaik­ki jot­ka ovat eri lin­joil­la leimataan loukkaaviksi ja vih­jaile­viksi — varsinkin jos pakko­ruot­sia kut­su­taan pakkoruotsiksi.

    B) On tiedos­sa että “pakkoruotsi”-fraasin takana ovat ne piir­it jot­ka 80-luvun lop­ul­la kaap­pa­si­vat val­lan Suo­ma­laisu­u­den liitossa. Konkreet­tisel­la tasol­la hei­dän tavoit­teen­sa ei niinkään ollut suo­ma­laisu­u­den edis­tämi­nen vaan suomen­ruot­salaisu­u­den elin­ti­lan kaven­t­a­mi­nen (mikä on päivän­selvää kun seu­raa mitä liit­to konkreet­tis­es­ti puuhastelee). Ongel­mana heil­lä oli tuol­loin että suo­ma­laises­sa kielipoli­ti­ikas­sa val­lit­si kon­sen­sus, mut­ta koulu­ruotsin ase­mas­ta löy­tyi se kep­pi­hevo­nen jol­la yleisem­piä ruotsinkie­len vas­taisia tavoit­tei­ta voiti­in ajaa.

    Jos pakko­ruotsin kaltainen sana toimii, niin sille on tilaus­ta. Eikä se ole edes mitenkään vaikea muo­dostaa; pikem­minkin kyse on hyvin luon­nol­lis­es­ta kielestä. Toki se on ter­minä nase­va ja lyhyem­pi käyt­tää kuin kankeam­mat “pakol­liset ruotsit”.

    Toki on tot­ta, että kuten itsekin myön­nät, niin kielipoli­ti­ik­ka on kokon­aisu­us, jos­sa pakolli­nen koulu­ruot­si on yksi osa. Mikäli tosis­sasi olet sitä mieltä että koulu­jen pakko­ruot­si tur­vaa eri­tyis­es­ti jotain “ruotsin yleisem­piä tavoit­tei­ta”, niin sit­ten­hän en jaa pakol­lisen ruotsin taus­tatavoit­tei­ta kanssasi. Ideana kun ei voi olla se, että sin­ulle pitää antaa jonkin­lainen mak­si­maa­li­nen kon­trol­li näis­sä asiois­sa muiden ihmis­ten suh­teen. Ja tässä taas ei ole mitään pahaa. Onhan se ikävää että meil­lä ei ole jotain RKP:n vas­tavoimaa poli­ti­ikas­sa, joka valvoisi sitä, että aina ei saa­da ujutet­tua tiukem­pia vaa­timuk­sia joka paikkaan, jot­ka sit­ten vaa­ti­vat lisää ruotsin opetusta.

    Käytän­nössä tämä näkyy siinä että se joka käyt­tää sanaa on myös sel­l­ainen joka vaatii ruotsin kie­len opetuk­seen muu­tos­ta pakol­lisu­u­den suhteen.

    Ja tämä on ongel­mallista miten? Sehän nyt on ihan selvää että jos vas­tus­taa ruotsin vapaae­htois­tamista, ei halua viita­ta mitenkään siihen että se on nykyään pakol­lista — ja että taustal­la on usein pelko siitä että ide­ologi­nen kort­ti­ta­lo alkaa hor­jua jos sille pakko­ruot­sille tehdään jotain.

    Jos koulu­jen pakko­ruot­si saataisi­in vapaae­htois­tet­tua ja samal­la voisin olla var­ma siitä, että muu kielilain­säädän­tö palvelee todel­lisia tarpei­ta, niin ainakin itse lopet­taisin sanan käytön, kos­ka ilmiö olisi lop­punut. Ja samal­la voitaisi­in kat­soa että mikä se ruotsin todel­li­nen merk­i­tys on. Tuskin­pa se mihinkään kah­den pakol­lisen kie­len mallis­sa katoaisi, kos­ka sitä luet­taisi­in vapaae­htois­es­ti myös — itsekin luul­tavasti olisin lukenut, kos­ka se oli kuitenkin koulus­sa aineista ihan helpoim­mas­ta päästä.

    Se joka välit­tää sivistyneen yhteiskun­nal­lisen keskustelun tason ylläpi­dos­ta pyrkii kyl­lä vält­tämään pakko­ruot­si-sanan käyt­töä pienen miet­timisen jälkeen. 

    Te vain pyritte siihen, että pääsette hyökkäämään henkilön “sivistys­ta­soa” vas­taan jos hän on kanssanne eri mieltä.

    Esimerkik­si Osmo Soin­in­vaaran ver­baalisen lah­jakku­u­den luulisi kyl­lä riit­tävän siihen että saa san­ot­tua mielip­i­teen­sä asi­as­ta ilman kyseistä fraasia. 

    Ehkäpä Ode ei vaan jak­sa kir­joit­taa “pakolli­nen ruot­si” ja toisaal­ta ymmärtää sen minkä itsekin myön­nät. Sinän­sä kyl­lä mukavaa kun “tun­nuste­tusti fik­su” ihmi­nen argu­men­toi pakko­ruot­sia vas­taan — muuten­han tämä kaik­ki hau­tau­tuu lop­ut­tomaan suo­hon, jos­sa joutuu todis­tele­maan omas­ta henkilöstään kaikenlaista.

    1. Minä en edelleenkään ymmär­rä, mitä vikaa on selkeässä ter­mis­sä pakko­ruot­si, kun puhutaan ruy­otsinopiskelun pakol­lisu­ud­es­ta. Voisiko tuo epämiel­lyt­tävä kon­no­taa­tio tul­la kään­nök­ses­tä tvångsven­s­ka joka taitaa olle merk­i­tyk­seltään tylympi kuin oblig­a­torisk svenska

  354. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun ongel­ma on pakol­lisu­ud­es­ta on siitä vaikea keskustal­la, jos pakol­lisu­ut­ta ei saa mainita.

    Kat­sopa tuo­ta lauset­tasi oikein tarkkaan; siinä ei ole pakko­ruot­si-sanaa. Mikä tässä on niin vaikeaa, ellei sitä sanaa tarvitse ide­ol­o­gi­sista syistä viljellä ?

    Pakko­ruot­si-sanan alku­ju­uret löy­tyvät siis Suo­ma­laisu­u­den liitos­ta, ja hyvin pitkälti sel­l­ais­ten henkilöi­den joukos­ta jot­ka nykyään ovat akti­ivisia Perus­suo­ma­laisia. Halu­atko Soin­in­vaara omak­sua hei­dän liturgiaansa ?

  355. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitä termniä pitäisi käyt­tää jos halu­aa vas­tus­taa ruotsin kie­len oiskelun pakol­lisu­ut­ta mut­ta ei halua kieltää ruotsin opiskelua jos sanaa pakko ei saa siinä yhtey­dessä käyttää?

    Kävisikö ter­mik­si
    a) “velvoiteruot­si”,
    b) “ehdo­ton velvoiteruotsi” :),
    c) “ehdo­ton ruot­si” 🙂 tai
    d) “vält­tämät­tömyys­ruot­si”?

  356. Xerx­es:
    Pakko­ruot­si-sanan alku­ju­uret löy­tyvät siis Suo­ma­laisu­u­den liitos­ta, ja hyvin pitkälti sel­l­ais­ten henkilöi­den joukos­ta jot­ka nykyään ovat akti­ivisia Perus­suo­ma­laisia. Halu­atko Soin­in­vaara omak­sua hei­dän liturgiaansa ? 

    Nyt täy­tyy kyl­lä pyytää korkeam­mil­ta voim­il­ta lisää kär­siväl­lisyyt­tä ja pian.

    Mei­dän lap­sil­lamme (niil­lä yksikielis­es­ti suomenkielisil­lä, monikielisil­lä, maa­han­muut­ta­jataus­taisil­la tai kielel­lis­es­ti vähem­män lah­jakkail­la, jopa moni­alaisen oppimis­vaikeu­den omaav­il­la) on pakolli­nen pieni vähem­mistökieli alak­oulus­ta yliopis­toon. Mitään vas­taavaa ei ole mis­sään muual­la maail­mas­sa. Tätä puo­lus­tel­laan litur­gisil­la heitoil­la kuten “onhan meil­lä pakko­matem­ati­ikkaakin” tai “ruot­si kuu­luu suo­ma­laiseen iden­ti­teet­ti­in” tai “tai­dat olla per­su”. Ja tätä vuos­i­tolkul­la!!! Armoa!

  357. Oden lauseessa ei ole yhtään mitään mikä liit­ty­isi mitenkään siihen mitä väität. Tai sit­ten sin­un pitää perustel­la mik­si “pakol­lisu­u­den” mainit­sem­i­nen oleel­lise­na osana sanaa sinän­sä on jotenkin erilaista.

    Mik­si halu­at leima­ta kri­itikkosi perus­suo­ma­laisik­si? Onko se vaan kätevä leimakirves? 

    Xerx­es: Kat­sopa tuo­ta lauset­tasi oikein tarkkaan; siinä ei ole pakko­ruot­si-sanaa. Mikä tässä on niin vaikeaa, ellei sitä sanaa tarvitse ide­ol­o­gi­sista syistä viljellä ?

    Pakko­ruot­si-sanan alku­ju­uret löy­tyvät siis Suo­ma­laisu­u­den liitos­ta, ja hyvin pitkälti sel­l­ais­ten henkilöi­den joukos­ta jot­ka nykyään ovat akti­ivisia Perus­suo­ma­laisia. Halu­atko Soin­in­vaara omak­sua hei­dän liturgiaansa ?

  358. Soin­in­vaaran alku­peräi­nen idea tähänkin liit­tyen oli keskustel­la Suomen tule­vaisu­us­näkymistä ja tuor­ein keskustelu­navaus kos­kee ilmas­ton­muu­tos­ta. Ehdotan että lopete­taan tämä keskustelu ennenkuin kom­ment­ti numero 400 tulee vastaan.

  359. Xerx­es: Kat­sopa tuo­ta lauset­tasi oikein tarkkaan; siinä ei ole pakko­ruot­si-sanaa. Mikä tässä on niin vaikeaa, ellei sitä sanaa tarvitse ide­ol­o­gi­sista syistä viljellä ?

    Pakko­ruot­si-sanan alku­ju­uret löy­tyvät siis Suo­ma­laisu­u­den liitos­ta, ja hyvin pitkälti sel­l­ais­ten henkilöi­den joukos­ta jot­ka nykyään ovat akti­ivisia Perus­suo­ma­laisia. Halu­atko Soin­in­vaara omak­sua hei­dän liturgiaansa ? 

    Tulk­it­senko oikein, jos totean, että ain­oa argu­ment­tisi vai­h­toe­hdot­toman ruotsinopiskelun puoles­ta on se, että vai­h­toe­htoa kan­nat­taa väärä taho eli Suo­ma­laisu­u­den liitto?

    Onko mielestäsi yleisem­min niin, että ehdo­tus­ta arvioidaan enem­män sen anta­jan kuin sisäl­lön perusteella?

    Xerx­es:
    Soin­in­vaaran alku­peräi­nen idea tähänkin liit­tyen oli keskustel­la Suomen tule­vaisu­us­näkymistä ja tuor­ein keskustelu­navaus kos­kee ilmas­ton­muu­tos­ta. Ehdotan että lopete­taan tämä keskustelu ennenkuin kom­ment­ti numero 400 tulee vastaan.

    Ja mik­si halu­at lopet­taa keskustelun? Onko keskustel­la jotakin muu­ta huonoa kuin, että läh­es 400 viestis­sä ei ole vieläkään kestävää perustelua ruotsinopiskelun vaihtoehdottomuudelle?

  360. Xerx­es: Ehdotan että lopete­taan tämä keskustelu

    Mik­si keskustelu pitäisi lopettaa? 

    Odotamme edelleen pakon puo­lus­ta­jil­ta asial­lisia perustei­ta pienen vähem­mistökie­len pakol­lisu­udelle alak­oulus­ta yliopis­toon (vas­taavaa ei ole mis­sään muualla)!

    Odotamme myös vas­taus­ta siihen, mik­si pakon puolta­jat halu­a­vat määrätä muit­ten las­ten kiel­tenopetuk­ses­ta, vaik­ka muut luot­taisi­vat siihen, että per­heet itse tässä monikielistyvässä ajas­sa parhait­en tietävät, mikä on kullekin tärkeää ja merk­i­tyk­sel­listä kieli­taitoa. Vapaampi kieli­v­al­in­ta näyt­tää toimi­van muual­la, jopa Ahvenanmaalla!

    Eiköhän tämä keskustelu lopu vas­ta sit­ten, kun ruot­si on vapaae­htoinen. Aiko­vatko pakon puo­lus­ta­jat jatkaa ehdot­toma­l­la lin­jal­laan vielä vuosikymmeniä?

  361. Xerx­es:

    Pakko­ruot­si-sanan alku­ju­uret löy­tyvät siis Suo­ma­laisu­u­den liitos­ta, ja hyvin pitkälti sel­l­ais­ten henkilöi­den joukos­ta jot­ka nykyään ovat akti­ivisia Perus­suo­ma­laisia. Halu­atko Soin­in­vaara omak­sua hei­dän liturgiaansa ? 

    Mus­ta on taas valkoista. Miten sel­l­ainen diskurssi jos­sa lähin­nä pure­taan ruotsin ympärille raken­net­tua litur­giaa, voi olla itsessään liturgiaa?

  362. Muis­tan sil­loin 50-luvun alkupuolel­la, kun aloimme ruotsin opiskelun. Opet­ta­jamme oli ihana neiti ensim­mäisessä ope­tushom­mas­saan (Elsi Het­emä­ki). Sil­loin me pojat ryn­täsimme suin­päin kohti ruotsin tun­te­ja. Ei puhet­takaan pakko­ruot­sista. Kieltä en juuri kuitenkaan muista tuol­loin oppi­neeni; myöhem­min kyllä.
    Ehkä voitaisi­in käyt­tää ter­miä ‘ter­veyslääkeruot­si’.

  363. R. V.:

    Ja mik­si halu­at lopet­taa keskustelun? Onko keskustel­la jotakin muu­ta huonoa kuin, että läh­es 400 viestis­sä ei ole vieläkään kestävää perustelua ruotsinopiskelun vaihtoehdottomuudelle?

    Halu­an lopet­taa kun huo­masin että itse rupesin käymään tätä “keskustelua” epäso­vin­naisen sävyyn. Kir­joitin näin:

    ” Osmo Soininvaara:
    Kun ongel­ma on pakol­lisu­ud­es­ta on siitä vaikea keskustal­la, jos pakol­lisu­ut­ta ei saa mainita.

    Xerx­es:
    Kat­sopa tuo­ta lauset­tasi oikein tarkkaan; siinä ei ole pakko­ruot­si-sanaa. Mikä tässä on niin vaikeaa, ellei sitä sanaa tarvitse ide­ol­o­gi­sista syistä viljellä ? ”

    - “Kat­so oikein tarkkaan ..”
    — “Mikä tässä on niin vaikeaa ..”

    Jos oikeasti pyrkii toista kun­noit­tavaan hedelmäl­liseen dialoogi­in niin nois­sa lau­seis­sa on turhaa nokkavu­ut­ta. Ja tosi­aan, eiköhän liki 400 kom­ment­tia ole tarpeek­si täl­lä kertaa.

  364. Xerx­es: — eiköhän liki 400 kom­ment­tia ole tarpeek­si täl­lä kertaa. 

    Tarpeek­si mihin?

    Pakko­ruot­si on vallinnut meil­lä 60-luvul­ta alka­en, vahvistuen mm. 80- ja 90-luvuil­la aka­teemis­ten pakkovirkaruotsin tul­lessa kaikil­la aloil­la ohit­ta­mat­tomak­si ja nyt viimek­si varhaistuen alak­oulu­un ensi syksys­tä alka­en. Samaan aikaan kansalais­ten enem­mistö ei ole het­keäkään ollut pakko­ruotsin takana, ei mis­sään koulu­tus- tai ikäryhmässä.

    Mitä muu­ta me van­hem­mat, joiden lap­sia ja koh­ta lapsen­lap­si­akin pakko­ruot­si kos­kee, voimme tehdä, kuin pitää edes keskustelua vireillä?

  365. En ole vironkie­len asiantun­ti­ja, mut­ta sel­l­aista ei ehkä edes tarvi­ta nyt. Kävisiköhän Osmolle vironkielisek­si arvele­mas­tani ilmais­us­ta “sun­ni­root­si keel” lyhen­tämäni muun­nos “sun­niruot­si”?

    Se voisi ehkä olla nyky­istä houkut­tel­e­vampi myös mon­elle maa­han­muut­ta­jalle, vaikkei ehkä kuitenkaan kaikille.

  366. Xerx­es
    Jos oikeasti pyrkii toista kun­noit­tavaan hedelmäl­liseen dialoogiin —

    Xerx­es, oleel­lista olisi nyt, että tun­nistaisit, mis­tä ongelmista puhumme. Jo se, että meil­lä Suomes­sa on aivan uni­ik­ki kiel­tenope­tus, jos­sa alak­oulus­ta yliopis­toon pakol­lise­na on pieni vähem­mistökieli, jon­ka enem­mistö halu­aisi ole­van valin­nainen muit­ten kielien kanssa, on ongel­ma. Pakol­lisu­ud­es­ta aiheutu­vat muut ongel­mat (esim. kapea kieli­v­aran­to, kiel­tenopetuk­sen tar­jon­nan vääristymi­nen, monien kohdal­la alem­pi­in opin­toi­hin tyy­tymi­nen, opin­to­jen hidas­tu­mi­nen tai valmis­tu­misen vaikeu­tu­mi­nen pakol­lisen vähem­mistökie­len vuok­si ja maa­han­muut­ta­jien kieli­v­aa­timusten kohtu­ut­to­muus) eivät nekään ole pieniä. 

    Xerx­es, mitä oikeasti halu­at sanoa meille, jot­ka kri­ti­soimme pakko­ruot­sia, meille, joil­la on koke­mus­ta niin opiskelus­ta kuin kieltaidon tarpeesta eri aloil­la, meille, joil­la on lap­sia ja tut­tu­ja, joil­la olisi tyystin toisen­laiset kieli­tarpeet kuin nykyjär­jestelmä tun­nus­taa, meille, jot­ka olemme selkeästi perustelleet, ettei toisille voi sälyt­tää pakol­lisia kieliopin­to­ja perustein, jot­ka riit­tävät vain vapaae­htoisen kie­len markkinointiin? 

    Halu­atko sanoa vain tämän, minkä nyt olet kirjoittanut?

    Xerx­es: “En kuitenkaan ole var­ma että ovatko kaik­ki (Ode mukaan­lukien) ihan lop­pu­un saak­ka funtsi­neet sitä vai­h­toe­htoa että eivät olisi koskaan oppi­neet yhtään ruotsia”

    Ehkä sinä et ole lop­pu­un asti miet­tinyt, mitä ongelmia seu­raa siitä, että pieni pakol­lisen ruotsin kan­nat­ta­ja­joukko sanelee kaikkien muiden las­ten kieliopin­not? Entä onko se edes oikein?

    Xerx­es: “kansal­lisel­la tasol­la sil­lä on paljonkin väliä ymmär­retäänkö tääl­lä ruot­sia ja mui­ta skan­d­i­naav­isia kieliä oleel­lis­es­ti parem­min kuin esim. välimeren maista tulevat.”

    Kuin­ka suuren osan kansalai­sista on mielestäsi osat­ta­va ruot­sia? Jos ihmisil­lä on kon­tak­te­ja ruotsin kieleen, eikö se sil­loin näy valin­naisen ruotsin kohtu­ullise­na osuute­na koulus­sa val­i­tu­ista kielistä? Eikö vaikka­pa sub­jek­ti­ivi­nen oikeus opiskel­la ruot­sia B‑kielenä olisi riit­tävä takaa­maan, että kaik­ki halukkaat saa­vat ruotsinsa?

    Xerx­es: “Ver­taus Kanadaan — ran­skankieliset Que­be­cis­sä ovat aja­neet läpi sel­l­aista lain­säädän­töä joka akti­ivis­es­ti puo­lus­taa ran­skan kie­len ase­maa — kuten Suomes­sakin siel­lä kielienem­mistö jakaan­tuu ymmärtäji­in ja sit­ten niihin jot­ka näkevät lähin­nä “epäoikeu­den­mukaisu­udet” ja “jär­jet­tömyy­det”.”

    Mut­ta Kanadas­sa ei ole mei­dän pakol­lista ruot­si­amme vas­taavaa raken­nel­maa, ei edes Que­be­cis­sä, mis­sä ran­skankielis­ten osu­us on suuri (ja ran­s­ka on vielä maail­mankieli, kuten Kanadas­sa muis­tute­taan). Voiko siis tämä olla vähem­mistökie­len pakol­lisu­u­den peruste meil­lä. mis­sä vähem­mistökie­len osu­us on pieni, sen vaiku­tusalue pieni ja oma kielikin on pieni, toisin kuin kanadalais­ten englanti?

    Xerx­es: “Suomen kielipoli­ti­ikan vas­tus­ta­jat ovat erit­täin onnis­tuneesti saa­neet tuon “pakko”-liitteen ujutet­tua keskustelu­un ja mon­et hirt­täy­ty­vat siihen sanaan. Poli­it­tisen dem­a­gogian mestarinäyte.”

    Minus­ta tämä näyt­tää siltä, ettet halua myön­tää ongelmia, joi­ta pakkoon liit­tyy, joten yrität kään­tää asetel­man ja yrität tehdä sanas­ta pakko­ruot­si ongel­man. Sana ei ole ongel­ma, kaikille pakolli­nen pieni vähem­mistökieli on.

    Kir­joi­tat Xerx­es virkami­esten ruot­sivelvoit­teen höl­len­tämistä vas­taan näin: “Käytän­nössä tuol­laiset jär­jeste­lyt että viras­tossa-on-se-joku-joka-osaa-vähemistökieltä tarkoit­taa pitkäl­lä tähtäimel­lä sitä että vähem­mistökieli ei pysy elävänä.”

    Sinus­ta siis virkami­esten pakko­ruot­si pitää ruotsin “elävänä” Suomes­sa. Tämä ei todel­lakaan aukene, ei varsinkaan kun palvelun ruot­sik­si nytkin hoita­vat ruot­sia oikeasti osaa­vat. Sitä pait­si voidaanko koko kansakun­taa velvoit­taa täl­laisi­in suojelutalkoisiin? 

    Kir­joi­tat lopuksi:
    “On tiedos­sa että “pakkoruotsi”-fraasin takana ovat ne piir­it jot­ka 80-luvun lop­ul­la kaap­pa­si­vat val­lan Suo­ma­laisu­u­den liitossa. Konkreet­tisel­la tasol­la hei­dän tavoit­teen­sa ei niinkään ollut suo­ma­laisu­u­den edis­tämi­nen vaan suomen­ruot­salaisu­u­den elin­ti­lan kaventaminen —”

    Onko käsi­tyk­sesi todel­la se, että pakko­ruot­sia kri­ti­soi­vat vain “suomen­ruot­salaisu­u­den elin­ti­laa kaven­ta­maan pyrkivät piir­it” ja hei­dän harhaan johta­mansa 74% kansasta?

    Päät­te­len tek­stistäsi, että mielestäsi pakol­lisu­udelle riit­tävä peruste on se, että kat­sot ruotsin kie­len muuten menet­tävän “elävyyten­sä” Suomes­sa? Miltä arvelet tämän kuulostavan?

  367. Tark­iste­taan fak­tat (22.1 20:18): Olen todel­lakin aikonut lopet­taa täl­lä ker­taa. Olen poli­it­tisen debatin täysi amatööri ja min­ul­la on muu­takin tekemistä. Olen kuitenkin ihan otet­tu siitä että todel­lakin luet mitä olen kir­joit­tanut. En pysty vas­taa­maan kaikki­in kysymyksiisi/kommentteihisi, vaan val­it­sen vain yhden kohdan — sen jos­ta viimek­si kir­joitin eli pakko­ruot­si-sana. Ymmär­rän että sin­ua kiin­nos­taisi paljon enem­män keskeisem­mät tähän debat­ti­in liit­tyvät asiat.

    “Xerx­es: “Suomen kielipoli­ti­ikan vas­tus­ta­jat ovat erit­täin onnis­tuneesti saa­neet tuon “pakko”-liitteen ujutet­tua keskusteluun
    ja mon­et hirt­täy­ty­vat siihen
    sanaan. Poli­it­tisen dem­a­gogian mestarinäyte.”

    Tark­iste­taan faktat:Minusta tämä näyt­tää siltä, ettet halua myön­tää ongelmia, joi­ta pakkoon liit­tyy, joten yrität kään­tää asetel­man ja yrität
    tehdä sanas­ta pakko­ruot­si ongel­man. Sana ei ole ongel­ma, kaikille pakolli­nen pieni vähem­mistökieli on.”

    Yksi moti­ivi sille että nos­tan sen asian esi­in on että tämä debat­ti tois­taa itseään, mut­ta tuo itse sana on niitä har­vo­ja jos­ta ei juuri ole keskustel­tu. Jotkut tuhah­ti­vat että vien debatin sivu­raiteelle, ja onhan se osit­tain tot­ta, mut­ta pakko­ruot­si-sana on ongel­ma kos­ka ei voi­da kieltää etteikö suuren yleisön edessä onnis­tuneil­la slo­ganeil­la ja sen sel­l­aisil­la olisi merk­i­tys­tä. Ja niitähän on aina ollut mod­ernissa poli­it­tises­sa his­to­ri­as­sa laidas­ta laitaan. Punikit aikoinaan puhui­v­at lahtareista, van­han kaartin teol­lisu­us­po­mot viher­pi­ipertäjistä ja nykyiset punav­ihreät näkevät rasis­mia kaikessa
    maahanmuuttokritiikissä.

    Pakko­ruot­si-sana on asial­lisen debatin kannal­ta ram­pa ter­mi kos­ka on päivän­selvää että se intrin­si­ikkises­ti on puolueelli­nen. Se sisältää kan­nan­oton että ruotsin kie­len kuu­lu­mi­nen Suomen peruskuolu­jen ja lukioiden yleiseen eli pakol­liseen koulu­tu­so­hjel­maan on tuomit­tavaa. Tämä näkyy siinä että käytän­nössä kuulemme vain lauset­ta “vas­tus­tan pakko­ruot­sia” emmekä lauset­ta “kan­natan pakkoruotsia”. 

    Edel­lisen korol­laa­ri­na voi siis sanoa että pakko­ruot­si-sana on loukkaa­va ter­mi joka heti kät­telyssä myrkyt­tää debatti-ilmapiirin.
    Sen ymmärtää kyl­lä jokainen joka vähänkin yrit­tää miet­tiä asi­aa. Se on loukkaa­va kun sitä käyt­tää suuren yleisön edessä tässä debatis­sa. Toki sanaa voi jos­sain yhtey­dessä käyt­tää. Voisi ver­ra­ta vaik­ka ryssä-sanaan. Itsel­läni on hyviä venäläis­tut­tu­ja ja joskus olen maan­miehil­leni puhunut heistä ryssinä, tut­taval­liseen eikä halvek­si­vaan sävyyn. Mut­ta jos lehdis­tössä puhutaan Suomen ja Venäjän väli­sistä suhteista niin rys­sit­te­lyl­lä ei siinä voi olla mitään sijaa. Vas­taavasti joku voi hyvinkin kaveri­porukas­sa kiro­ta pakko­ruotsin tun­te­ja mut­ta Soin­in­vaaran blogilla ei sanan pitäisi näkyä. 

    Mut­ta, mut­ta, itse blo­gi-isän­tä siis käyt­tää pakko­ruot­si-sanaa ja antaa selvin sanoin ymmärtää että se on ihan tarkoituk­sel­lista. No, sil­loin tilanne on se että Vihrei­den val­takun­nal­lis­es­ti merkit­tävin mielipi­de­vaikut­ta­ja vil­jelee tässä debatis­sa yksi­no­maan (nyky­is­ten) perus­suo­ma­lais­ten hyvin hark­i­tusti esi­in­tuo­maa poli­it­tista ter­miä. Niin halutes­saan Soin­in­vaara ja muut voisi­vat hyvin saa­da oman mielip­i­teen­sä san­ot­tua vaikkeivät käyt­täisi pakkoruotsi-sanaa.

    Keskustelu on min­un osalta päättynyt.

  368. Xerx­es: Pakko­ruot­si-sana on asial­lisen debatin kannal­ta ram­pa ter­mi kos­ka on päivän­selvää että se intrin­si­ikkises­ti on puolueelli­nen. Se sisältää kan­nan­oton että ruotsin kie­len kuu­lu­mi­nen Suomen peruskuolu­jen ja lukioiden yleiseen eli pakol­liseen koulu­tu­so­hjel­maan on tuomittavaa.

    Niin, 74% kansalai­sista gallupin mukaan tuomit­see tämän 5%:n vähem­mistökie­len pakol­lisu­u­den ja odot­taa teiltä, pakol­lisen vähem­mistökie­len puo­lus­ta­jil­ta ja pakko­ruot­si-sanan kri­itikoil­ta, perustei­ta, rohkeut­ta antaa asial­lisia argu­ment­te­ja ja kuun­nel­la, miten niiden rehellisessä keskustelus­sa käy! 

    Kyse on pakos­ta, joka kos­kee muit­ten lap­sia — ei tei­dän las­tenne oikeud­es­ta oppia ruot­sia, joka heille sal­li­taan. Tilanne ei ole sym­metri­nen: te voitte pitää kiin­ni las­tenne oikeud­es­ta ruot­si­in, vaik­ka antaisitte muille näi­den hyvin perustein vaa­ti­man vapauden.

    Et lähde sinäkään perustele­maan vaan sitkeästi jäät väit­tämään, että me muut käytämme väärää sanaa. Vaik­ka mei­dän lap­sil­lamme on se perustelema­ton pakolli­nen vähem­mistökieli, vieläpä alak­oulus­ta yliopis­toon, raken­nel­ma jol­laista ei ole mis­sään muualla.

    Ja tähän sinä lopetat, kos­ka sin­ul­la on mielestäsi oikeus kävel­lä pois keskustelus­ta, kos­ka muut eivät mielestäsi käytä reilu­ja sano­ja, mut­ta jätät muille ja muiden lap­sille sen pakol­lisen vähem­mistökie­len, edelleen perusteetta.

    Onko tämä ok?

  369. tark­iste­taan fak­tat: Tarpeek­si mihin?

    Pakko­ruot­si on vallinnut meil­lä 60-luvul­ta alka­en, vahvistuen mm. 80- ja 90-luvuil­la aka­teemis­ten pakkovirkaruotsin tul­lessa kaikil­la aloil­la ohit­ta­mat­tomak­si ja nyt viimek­si varhaistuen alak­oulu­un ensi syksys­tä alka­en. Samaan aikaan kansalais­ten enem­mistö ei ole het­keäkään ollut pakko­ruotsin takana, ei mis­sään koulu­tus- tai ikäryhmässä.

    Mitä muu­ta me van­hem­mat, joiden lap­sia ja koh­ta lapsen­lap­si­akin pakko­ruot­si kos­kee, voimme tehdä, kuin pitää edes keskustelua vireillä?

    “Mitä muu­ta me vanhemmat…”

    Ei keskustelu ole vielä edes alka­nut. Ainakin kymme­nen vuot­ta olen seu­ran­nut tätä paikallaan polke­vaa ohipuhu­mista. Ei riite­ly ruotsinkielisen vähem­mistön kanssa ruotsin opiskelun tärkey­destä mihinkään johda.

    Oikea keskustelukump­pani olisi maan poli­it­ti­nen eli­it­ti. Siis se joka nyt asi­as­ta kysyt­täes­sa kat­soo voivansa seisoa silmät kiin­ni ja sormet korvissa.

    Ja media tukee uskol­lis­es­ti kielipoli­ti­ikan viral­lista totuutta.

  370. tark­iste­taan fak­tat: Niin, 74% kansalai­sista gallupin mukaan tuomit­see tämän 5%:n vähem­mistökie­len pakol­lisu­u­den ja odot­taa teiltä, pakol­lisen vähem­mistökie­len puo­lus­ta­jil­ta ja pakko­ruot­si-sanan kri­itikoil­ta, perustei­ta, rohkeut­ta antaa asial­lisia argu­ment­te­ja ja kuun­nel­la, miten niiden rehellisessä keskustelus­sa käy! 

    Kyse on pakos­ta, joka kos­kee muit­ten lap­sia – ei tei­dän las­tenne oikeud­es­ta oppia ruot­sia, joka heille sal­li­taan. Tilanne ei ole sym­metri­nen: te voitte pitää kiin­ni las­tenne oikeud­es­ta ruot­si­in, vaik­ka antaisitte muille näi­den hyvin perustein vaa­ti­man vapauden.

    Et lähde sinäkään perustele­maan vaan sitkeästi jäät väit­tämään, että me muut käytämme väärää sanaa. Vaik­ka mei­dän lap­sil­lamme on se perustelema­ton pakolli­nen vähem­mistökieli, vieläpä alak­oulus­ta yliopis­toon, raken­nel­ma jol­laista ei ole mis­sään muualla.

    Ja tähän sinä lopetat, kos­ka sin­ul­la on mielestäsi oikeus kävel­lä pois keskustelus­ta, kos­ka muut eivät mielestäsi käytä reilu­ja sano­ja, mut­ta jätät muille ja muiden lap­sille sen pakol­lisen vähem­mistökie­len, edelleen perusteetta.

    Onko tämä ok?

    Ei ruotsinkieli­nen vähem­mistö päätä maan kielipoli­ti­ikas­ta. Sen teemme me suuri enem­mistö aivan nor­maalis­sa demokraat­tises­sa järjestyksessä.

  371. tark­iste­taan fak­tat: Niin, 74% kansalai­sista gallupin mukaan tuomit­see tämän 5%:n vähem­mistökie­len pakol­lisu­u­den ja odot­taa teiltä, pakol­lisen vähem­mistökie­len puo­lus­ta­jil­ta ja pakko­ruot­si-sanan kri­itikoil­ta, perustei­ta, rohkeut­ta antaa asial­lisia argu­ment­te­ja ja kuun­nel­la, miten niiden rehellisessä keskustelus­sa käy! 

    Kyse on pakos­ta, joka kos­kee muit­ten lap­sia – ei tei­dän las­tenne oikeud­es­ta oppia ruot­sia, joka heille sal­li­taan. Tilanne ei ole sym­metri­nen: te voitte pitää kiin­ni las­tenne oikeud­es­ta ruot­si­in, vaik­ka antaisitte muille näi­den hyvin perustein vaa­ti­man vapauden. 

    Tuo­mo: Ei ruotsinkieli­nen vähem­mistö päätä maan kielipoli­ti­ikas­ta. Sen teemme me suuri enem­mistö aivan nor­maalis­sa demokraat­tises­sa järjestyksessä. 

    Jos luet vies­ti­ni uud­estaan, huo­maat, etten todel­lakaan puhunut ruotsinkieli­sistä vaan pakol­lisen vähem­mistökie­len puo­lus­ta­jista kielestä riippumatta.

    Mut­ta siitä olen eri mieltä, että enem­mistö päät­täisi kielipoli­ti­ikas­ta: 74% halu­aa vapaam­paa kieli­v­al­in­taa, ei vaiku­tus­ta — ei kai tätä voi kut­sua nor­maa­lik­si demokratiaksi.

  372. Ei keskustelu ole vielä edes alka­nut. Ainakin kymme­nen vuot­ta olen seu­ran­nut tätä paikallaan polke­vaa ohipuhu­mista. Ei riite­ly ruotsinkielisen vähem­mistön kanssa ruotsin opiskelun tärkey­destä mihinkään johda.

    Oikea keskustelukump­pani olisi maan poli­it­ti­nen eli­it­ti. Siis se joka nyt asi­as­ta kysyt­täes­sa kat­soo voivansa seisoa silmät kiin­ni ja sormet korvissa. 

    Ongelma­han tässä on nimeno­maan se etabloitunut litur­gia ja strate­gis­es­ti sijoite­tut RKP:läiset sun muut, jot­ka varmis­ta­vat että jos sat­ut pää­tymään “eli­it­ti­in”, niin tässä aiheessa var­masti on sit­ten syytä olla kiltisti oikeaa mieltä tai saat­taa oma ase­ma eli­itis­sä vaaran­tua. Ymmär­rän kyl­lä että tämä on aihe, jos­ta puhu­mal­la moni ei viit­si ottaa vihaa niskaansa. Parem­pi vaan myötäil­lä kiltisti.

    Ei ole mikään ihme että Lip­posen ja Ahti­saaren tapaiset ihmiset tule­vat “uskoon” kun pää­tyvät jon­nekin Tukhol­maan snack­aile­maan sven­skaa kol­le­go­jen­sa kanssa. Kun on tarpeek­si huono itse­tun­to niin päähän­ta­putuk­set ja piirei­hin pääsy tun­tu­vat hyviltä.

    Sinän­sä täm­möisen viral­lisen totu­u­den kehit­te­lyä on ollut mie­lenki­in­toista — vaikkakin masen­tavaa — seu­ra­ta. Joskus vuo­den 2000 tienoil­la näyt­ti oikeasti siltä että oma sukupol­veni, tuol­loin parikymp­piset, kyl­lä var­masti pois­ta­vat pakko­ruotsin kos­ka sitä pönkit­tävä retori­ik­ka oli niin ilmi­selvästi ongel­mallista, ja toisaal­ta maail­man tule­vaisu­us näyt­ti huo­mat­ta­van globaalilta.

    Ja nyt sit­ten ollaan taas tilanteessa, jos­sa vas­ta­hakoisia met­sä­suo­ma­laisia kas­vate­taan “Pohjo­is­maan kansalaisu­u­teen” jo tarhas­ta asti…

  373. Tuo­mo: “Mitä muu­ta me vanhemmat…”

    Ei keskustelu ole vielä edes alka­nut. Ainakin kymme­nen vuot­ta olen seu­ran­nut tätä paikallaan polke­vaa ohipuhu­mista. Ei riite­ly ruotsinkielisen vähem­mistön kanssa ruotsin opiskelun tärkey­destä mihinkään johda.

    Oikea keskustelukump­pani olisi maan poli­it­ti­nen eli­it­ti. Siis se joka nyt asi­as­ta kysyt­täes­sa kat­soo voivansa seisoa silmät kiin­ni ja sormet korvissa.

    Tästä kyl­lä puhut­ti­in jo noin 20–25 vuot­ta sit­ten ja se oli jopa ihan järkevää keskustelua sil­loin, ainakin ver­rat­tuna tähän nykyiseen, jota nyt on kestänyt ehkä se reilu 10 vuot­ta. Muis­taak­seni sil­loin tosin ei kaikkia pakko­ruotsin vas­tus­ta­jia haukut­tu heti per­suik­si ja sivistymät­tömik­si. Sil­loin­han olisikin ollut hyvä het­ki luop­ua tästä turhu­ud­es­ta, kun liityt­ti­in EU:hun ja muutenkin maail­ma pieneni, mut­ta ei. Suo­ma­laisille kun ei voi antaa lupaa lähteä Ruot­sia pidemmälle.

  374. Kan­nat­taisi ehkä ottaa malli­ta taas naa­purista, Ruot­sis­sa taitaa olla 200.000 — 400.000 suomea puhuvaa:
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kielipolitiikka

    Suo­mi ja saame ovat Ruot­sis­sa viral­lisia vähem­mistökieliä ja ruot­sil­la voisi olla saman­lainen ase­ma Suomessakin.

    Korkeak­oulu­jen maa­han­muut­toa ja kansal­isu­u­den han­kkimista helpot­taisi huo­mat­tavasti englan­ninkie­len ase­man kohen­t­a­mi­nen. Siinäkin voisimme ottaa oppia Ruotsista:

    https://en.wikipedia.org/wiki/Languages_of_Sweden

    There is cur­rent­ly an ongo­ing debate among lin­guists whether Eng­lish should be con­sid­ered a for­eign or sec­ond lan­guage in Swe­den (and the oth­er Scan­di­na­vian countries)[10] due to its wide­spread use in society

    Todel­lisu­us on, että englan­ti on mei­dän sil­tamme maail­malle. Eikä mei­dän tilanteemme eroa tässä esimerkik­si Kiinalai­sista tai Japani­lai­sista — yhteinen kieli on useim­miten — ei sak­sa, ei ran­s­ka, ei italia vaan englanti.

    Esimerkik­si virkamies­ruot­si, joka on osa korkeak­oulu­tutk­in­toa, on täysin tarpee­ton. En ymmär­rä mik­si se on jokus 1980-luvul­la lisät­ty pakol­lisek­si. Paljon tärkeämpi olisi vaikka­pa pakolli­nen englan­nin­tutk­in­to — tosin sitä vain ei yleen­sä tarvi­ta kun kaik­ki muutenkin ymmärtävät sen tarpeellisuuden.

    http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2008/11/17/ura-tyssaa-ilman-virkamiesruotsia/200829681/139

    Ruotsin kir­joit­ta­mi­nen yliop­pi­laskokeis­sa tuli vuon­na 2005 vapaae­htoisek­si. Muu­ta­mas­sa vuodessa kir­joit­ta­jien määrä on laskenut rajusti, Yle uutiset kertoo.

    Pakko­ruotsin sijaan voisi ollakin ehkä hyvä puhua vapaae­htois­es­ta ruot­sista yhteiskun­nal­lise­na tavoit­teena. Eli tavoite olisi kas­vat­taa vapaae­htois­es­ti ruot­sia luke­vien lukumäärää. Lisäk­si voitaisi­in kor­ja­ta virkami­esten pätevyys­vaa­timuk­set todel­lisu­ut­ta vastaaviksi.

    [1] http://www.xn--sprkfrsvaret-vcb4v.se/sf/fileadmin/PDF/Parkvall_spraakstatistik.pdf

  375. Tyty: Suo­ma­laisille kun ei voi antaa lupaa lähteä Ruot­sia pidemmälle.

    Hepä lähtevätkin ilman lupaa. 2014 Suomes­ta muut­taneista ruotsinkieli­sistä 63% muut­ti Ruot­si­in. Suomenkieli­sistä sinne muut­ti vain 15%, ja lop­ut 85% muut­ti­vat muualle.

    Suomenkielisille maail­ma on siis selkeästi Ruosia suurem­pi ja sijait­see Ruotsin ulkopuolella.

  376. Kak­sikieli­nen: Hepä lähtevätkin ilman lupaa. 2014 Suomes­ta­muut­taneista ruotsinkieli­sistä 63% muut­ti Ruot­si­in. Suomenkieli­sistä sinne muut­ti vain 15%, ja lop­ut 85% muut­ti­vat muualle.

    Tuo­hon pitäisi kyl­lä ehkä lisätä myös muut Pohjo­is­maat rehellisyy­den nimis­sä, mut­ta en siltikään näe että vaik­ka luku olisi vaik­ka 25%, kieliopin­not ihan vaan sik­si että tue­taan muut­toli­iket­tä tiet­tyyn suun­taan, eivät ole siltikään meille vält­tämät­tä se paras strate­gia, vaik­ka pakko­ruotsin kan­nat­ta­jat miten paljon tahansa fanit­ta­vatkin aja­tus­ta, että täältä pitää lähteä juuri Skandinaviaan.

    Herääkin kysymys, että jos se on niin tärkeä ilman­su­un­ta, niin mitä he tekevät vielä Suomes­sa? Itse­hän he voivat lähteä ensim­mäis­inä, olet­taen että heil­lä se ruotsin taito on hanskassa.…

  377. tark­iste­taan fak­tat:
    Jos luet vies­ti­ni uud­estaan, huo­maat, etten todel­lakaan puhunut ruotsinkieli­sistä vaan pakol­lisen vähem­mistökie­len puo­lus­ta­jista kielestä riippumatta.

    Mut­ta siitä olen eri mieltä, että enem­mistö päät­täisi kielipoli­ti­ikas­ta: 74% halu­aa vapaam­paa kieli­v­al­in­taa, ei vaiku­tus­ta – ei kai tätä voi kut­sua nor­maa­lik­si demokratiaksi.

    Kom­ment­ti­ni oli vähän mon­imieli­nen. Kyl­lähän nämä kansan suuren enem­mistön mielip­i­teen vas­taiset päätök­set on tehnyt val­taen­em­mistöltään suomenkieli­nen eduskunta.

    Tosin koko Suomen kielipoli­ti­ik­ka palvelee vain ruotsinkielisen vähem­mistön etua.

  378. Xerx­es: Olen kuitenkin ihan otet­tu siitä että todel­lakin luet mitä olen kirjoittanut.

    Sen koke­muk­sen kun joskus saisi pakko­ruotsin kan­nat­ta­jista, niin päästäisi­in jo puus­ta pidempään 🙂

    Ongel­ma kun on vaan se, että mitään ns. “rak­en­tavaa keskustelua” ei voi syn­tyä, kun rak­en­tavu­us tarkoit­taa suomek­si san­ot­tuna sitä että kri­it­tisiä äänen­pain­o­ja ei ylipäätään saa tuo­da esille, ja ain­oa tavoite keskustelul­la tun­tuu ole­van aina se, että lop­pu­jen lopuk­si ruot­sia on pakko rakas­taa ja suos­tua se sit­ten vapaae­htois­es­ti itselleen valitsemaan.

    Muu­toin käytetään “pakko­lakia”, joka varmis­taa ne asianti­lat, jot­ka muu­toin eivät olisi totta.

    Yksi moti­ivi sille että nos­tan sen asian esi­in on että tämä debat­ti tois­taa itseään, mut­ta tuo itse sana on niitä har­vo­ja jos­ta ei juuri ole keskusteltu.

    Onhan sitä sanaa aiem­minkin yritet­ty kieltää. Kuitenkin se tun­tuu palvel­e­van tarkoi­tus­taan kom­mu­nikoin­tivä­li­neenä, niin sitä sit­ten myös käytetään.

    Jotkut tuhah­ti­vat että vien debatin sivu­raiteelle, ja onhan se osit­tain tot­ta, mut­ta pakko­ruot­si-sana on ongel­ma kos­ka ei voi­da kieltää etteikö suuren yleisön edessä onnis­tuneil­la slo­ganeil­la ja sen sel­l­aisil­la olisi merkitystä.

    Väit­täisin, että pidät ihmisiä edelleen vähän liian yksinker­taisi­na. Joku “lahtari” on ihan selvä her­jater­mi; jos joku käyt­tää sanaa “pakko­ruot­si”, ei pitäisi olla mitään epä­selvyyk­siä siitä että puhutaan siitä pakol­lisu­u­den ilmiöstä, joka ruotsin kieleen liittyy.

    Se sisältää kan­nan­oton että ruotsin kie­len kuu­lu­mi­nen Suomen peruskuolu­jen ja lukioiden yleiseen eli pakol­liseen koulu­tu­so­hjel­maan on tuomittavaa.

    Ei vält­tämät­tä tuomit­tavaa, mut­ta pakolli­nen on pakol­lista. Ja jos halu­taan antaa kan­nan­ot­to liit­tyen nimeno­maan siihen pakol­lisu­u­teen, niin mik­si ei käytet­täisi kuvaavaa sanaa? Voihan sen kir­joit­taa auki että “pakolli­nen ruotsin ope­tus ja sun muut kielipoli­it­tiset velvoit­teet”, mut­ta pitkäk­si ja han­kalak­si menee. Ja sit­ten jostain puskista tulee joku joka sanoo, että onhan matem­ati­ikkakin pakol­lista, joten mis­tään ope­tus­su­un­nitel­maan kuu­lu­vas­ta ei voi puhua pakollisena(!?)…

    Tämä näkyy siinä että käytän­nössä kuulemme vain lauset­ta “vas­tus­tan pakko­ruot­sia” emmekä lauset­ta “kan­natan pakkoruotsia”.

    En usko, että kukaan vas­tus­taa pakko­ruot­sia sik­si, että on kuul­lut sanan pakko­ruot­si. Tietysti toivoisin, että pakko­ruotsin vas­tus­ta­ja oikeasti ymmärtää, mis­tä kuvios­sa on kyse ja mik­si hän asi­aa vastustaa.

    Ja minä muuten olen kuul­lut ihmis­ten sanovan ihan ylpeinäkin että he kan­nat­ta­vat pakko­ruot­sia, juuri sik­si että ihmiset ovat niin type­r­iä että niitä pitää pakot­taa tekemään asioi­ta, joi­ta hän itse tun­tuu pitävän kovinkin sivistäv­inä. Yleen­sä täm­möistä argu­men­taa­tio­ta har­ras­ta­vat varsin sivistymät­tömät, manip­u­loi­vat, itser­akkaat ihmiset.

    Edel­lisen korol­laa­ri­na voi siis sanoa että pakko­ruot­si-sana on loukkaa­va ter­mi joka heti kät­telyssä myrkyt­tää debatti-ilmapiirin.

    En ymmär­rä, mik­si se on loukkaa­va. Onko asian pakol­lisu­u­den mainit­sem­i­nen loukkaavaa? Miten se loukkaa ja mitä? Siis jotain tun­te­muk­sia siitä, että ei se oikeasti ole pakol­lista, vaik­ka onkin, eikä kukaan saa ajatel­la, että se on pakollista?

    Sen ymmärtää kyl­lä jokainen joka vähänkin yrit­tää miet­tiä asiaa.

    Älä ole kop­pa­va. Olen miet­tinyt tätä asi­aa huo­mat­ta­van paljon. Jostain kum­man syys­tä keskustelun vastapuoli argu­men­toi hyvin kärkkäästi ole­tuk­ses­ta, että toinen ei “ajat­tele”, ja sit­ten ladataan liu­ta älyttömyyksiä.

    Vihrei­den val­takun­nal­lis­es­ti merkit­tävin mielipi­de­vaikut­ta­ja vil­jelee tässä debatis­sa yksi­no­maan (nyky­is­ten) perus­suo­ma­lais­ten hyvin hark­i­tusti esi­in­tuo­maa poli­it­tista termiä.

    En ymmär­rä näitä per­su­jen vetämisiä tähän mukaan taas. “Pakko­ruot­si” oli ter­mi jo 90-luvul­la, enkä tuol­loin edes tien­nyt että mitään per­su­ja koskaan olisi tulos­sa. Vaik­ka ter­min liikkelle lask­i­ja olisikin SL, niin en väl­itä, kos­ka se palvelee tarkoitustaan.

    Niin halutes­saan Soin­in­vaara ja muut voisi­vat hyvin saa­da oman mielip­i­teen­sä san­ot­tua vaikkeivät käyt­täisi pakkoruotsi-sanaa.

    Ja siihen san­ot­tavaan voisi kiin­nit­tää huomio­ta ilman että ale­taan pelot­tele­maan juuri yhden tietyn sanan käytöllä.

  379. Tyty:Sil­loin­han olisikin ollut hyvä het­ki luop­ua tästä turhu­ud­es­ta, kun liityt­ti­in EU:hun ja muutenkin maail­ma pieneni, mut­ta ei. Suo­ma­laisille kun ei voi antaa lupaa lähteä Ruot­sia pidemmälle. 

    Tämä on min­unkin koke­muk­seni — 90-luvun tein­inä vaikut­ti ihan itses­tään­selvältä että tule­vaisu­udessa pakko­ruot­si pois­tuu, ja myös omas­sa ikäpolves­sani oli ainakin tuol­loin paljonkin hyvin selväjärkises­ti tästä asi­as­ta ajat­tele­via ihmisiä. Nyt sit­ten juuri mei­dän lap­si­amme yritetään todel­la koval­la kädel­lä saa­da ide­ol­o­giseen ruo­tu­un, kun van­hem­mat ovat “asen­neon­gel­maisia”.

    Tosi­asial­lis­es­ti se mitä tässä on käynyt, ei ole niinkään se, että “asen­teet” ruot­sia kohtaan oli­si­vat koven­tuneet, vaan että ruotsinkielis­ten vaa­timuk­set ovat koven­tuneet sitä myötä kun he ovat propagoi­neet itseään usko­maan näi­hin ide­ol­o­gisi­in kehitelmi­in­sä, joiden kyseenalais­t­a­mi­nen on nykyään sit­ten jo jotenkin suo­ral­ta kädeltä “tuomit­tavaa”.

    Eihän se ole ihme tietenkään jos sekä pelkää suomenkielisiä (ja mei­dän tosi­asial­lisia mah­dol­lisuuk­si­amme maail­mas­sa) että myös oikeut­taa mitä tahansa toimen­piteitä meitä kohtaan, kun maail­manku­va on mitä on, eikä siihen ole mitään läpipääsyä… mehän olemme “paho­ja” kos­ka ruotsin oletet­tu ase­ma vaaran­tuu jo ihan sil­lä, että emme olisi pahoja.

  380. Tiuskea rak­ki: Tuo­hon pitäisi kyl­lä ehkä lisätä myös muut Pohjo­is­maat rehellisyy­den nimis­sä, mut­ta en siltikään näe että vaik­ka luku olisi vaik­ka 25%, kieliopin­not ihan vaan sik­si että tue­taan muut­toli­iket­tä tiet­tyyn suun­taan, eivät ole siltikään meille vält­tämät­tä se paras strate­gia, vaik­ka pakko­ruotsin kan­nat­ta­jat miten paljon tahansa fanit­ta­vatkin aja­tus­ta, että täältä pitää lähteä juuri Skandinaviaan.

    Herääkin kysymys, että jos se on niin tärkeä ilman­su­un­ta, niin mitä he tekevät vielä Suomes­sa? Itse­hän he voivat lähteä ensim­mäis­inä, olet­taen että heil­lä se ruotsin taito on hanskassa….

    Kyse ei ole rehellisyy­den puutes­ta, vaan siitä, että luku­ja on yhä vaikeampi löytää. Tämän tiedon löysin Sven­s­ka Dagbladetista.
    http://www.svd.se/stark-finlandssvensk-flyttvag-till-sverige
    Esim. viimeisim­män väestöti­las­ton julk­istamis­es­ta kieliryh­mit­täin tulee koh­ta 2 vuot­ta. Vuo­den 2015 tilas­to ei var­maan ole vielä valmis, ja vuo­den 2014 luvut eivät enää tun­nu ole­van julk­ista tietoa.
    Aikaisem­min vuosi­ti­las­ton valmis­tut­tua kevään korvil­la medi­al­la oli siinä jutun juur­ta pitkäk­si aikaa http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomen-vaesto-kasvoi-eniten-neljaantoista-vuoteen/2013592, mut­ta nyt on hil­jaista sil­lä rintamalla.

  381. Tiuskea rak­ki:
    Tosi­asial­lis­es­ti se mitä tässä on käynyt, ei ole niinkään se, että “asen­teet” ruot­sia kohtaan oli­si­vat koven­tuneet, vaan että ruotsinkielis­ten vaa­timuk­set ovat koven­tuneet sitä myötä kun he ovat propagoi­neet itseään usko­maan näi­hin ide­ol­o­gisi­in kehitelmi­in­sä, joiden kyseenalais­t­a­mi­nen on nykyään sit­ten jo jotenkin suo­ral­ta kädeltä “tuomit­tavaa”.

    Täy­tyy kyl­lä myön­tää, että omat asen­teeni ovat ainakin koven­tuneet, mut­ta pitäisin sitä vain luon­nol­lise­na reak­tiona näi­hin älyt­tömi­in pakko­ruot­sipe­rustelui­hin ja iden­ti­teet­ti­vaa­timuk­si­in. Jotenkin vain sivistymät­tömäk­si tai his­to­ri­aa tun­tem­at­tomak­si haukku­mi­nen saa min­ul­ta kar­vat pystyyn. (His­to­ri­aa olen lukenut enem­män kuin moni muu, eikä siel­lä todel­lakaan ole mitään perustelua pakko­ruot­sille. Ellei sel­l­aise­na pide­tä jonkin­laista ruotsinkielis­ten ylem­myyt­tä, jota pitää edelleenkin suo­jel­la.) Pitäkööt kie­len­sä, jos se ker­ran saa käyt­täy­tymään noin.

  382. Tyty: Täy­tyy kyl­lä myön­tää, että omat asen­teeni ovat ainakin koven­tuneet, mut­ta pitäisin sitä vain luon­nol­lise­na reak­tiona näi­hin älyt­tömi­in pakko­ruot­sipe­rustelui­hin ja identiteettivaatimuksiin. 

    Pakko tun­nus­taa että itsel­länikin sym­pa­tioiden ylläpitämi­nen on viimeis­ten parin vuo­den aikana ollut jo aika vaikeaa, mut­ta sil­loin pitää vain pitää pieni tauko keskustelus­ta ja keskit­tyä siihen että todel­lisu­us ainakin tois­taisek­si näyt­tää ihan eri­laiselta kuin pakko­ruotsin kan­nat­ta­jat väit­tävät, ja toisaal­ta vaik­ka he her­jaisi­vat oman egon­sa tarpei­den takia kuin­ka, niin eiväthän ne väit­teet tot­ta ole.

    Tois­taisek­si olen jak­sanut pitää kiin­ni siitä ajatuk­ses­ta, että ruotsinkielisil­lä oikeasti on heille itselleen tärkeä äidinkieli, jota val­tion on suo­jelta­va. Näin vaik­ka he eivät itse tun­nu hyväksyvän mei­dän äidinkieltämme ja sen merk­i­tys­tä mil­lään taval­la — ainakaan jos siinä samal­la ei joudu pitämään ruot­sia täysin “sama­nar­voise­na”.

    On per­in­teinen kouluk­iusaa­jan temp­pu että pyritään tekemään täysin selväk­si, että uhri ei voi eikä saa osoit­taa mitään käsi­tys­tä oikeud­es­ta reilu­un kohtelu­un. Jos hyp­it silmille, tulee vaan lisää tur­paan kunnes asia on ymmär­ret­ty. Ja jos reagoit varsinkin itselle­si vahin­gol­lis­es­ti, niin sit­ten­hän he ovat voit­ta­neet. Joten hen­gitel­lään vaan syvään.

    Valitet­tavasti joil­takin ihmisiltä palaa “onnis­tuneesti” hihat, ja sit­ten voidaan olla valit­ta­mas­sa että voi kun meitä vihataan ja vain­o­taan. Joten ne voimakkaat vastareak­tiot pelaa­vat aina vain RKP:n pus­si­in ja oikeut­ta­vat lisää mieli­v­al­taisia kontrollitoimia.

  383. Tiuskea rak­ki: Pakko tun­nus­taa että itsel­länikin sym­pa­tioiden ylläpitämi­nen on viimeis­ten parin vuo­den aikana ollut jo aika vaikeaa, mut­ta sil­loin pitää vain pitää pieni tauko keskustelus­ta ja keskit­tyä siihen että todel­lisu­us ainakin tois­taisek­si näyt­tää ihan eri­laiselta kuin pakko­ruotsin kan­nat­ta­jat väit­tävät, ja toisaal­ta vaik­ka he her­jaisi­vat oman egon­sa tarpei­den takia kuin­ka, niin eiväthän ne väit­teet tot­ta ole.

    Tois­taisek­si olen jak­sanut pitää kiin­ni siitä ajatuk­ses­ta, että ruotsinkielisil­lä oikeasti on heille itselleen tärkeä äidinkieli, jota val­tion on suo­jelta­va. Näin vaik­ka he eivät itse tun­nu hyväksyvän mei­dän äidinkieltämme ja sen merk­i­tys­tä mil­lään taval­la — ainakaan jos siinä samal­la ei joudu pitämään ruot­sia täysin “sama­nar­voise­na”.

    On per­in­teinen kouluk­iusaa­jan temp­pu että pyritään tekemään täysin selväk­si, että uhri ei voi eikä saa osoit­taa mitään käsi­tys­tä oikeud­es­ta reilu­un kohtelu­un. Jos hyp­it silmille, tulee vaan lisää tur­paan kunnes asia on ymmär­ret­ty. Ja jos reagoit varsinkin itselle­si vahin­gol­lis­es­ti, niin sit­ten­hän he ovat voit­ta­neet. Joten hen­gitel­lään vaan syvään.

    Valitet­tavasti joil­takin ihmisiltä palaa “onnis­tuneesti” hihat, ja sit­ten voidaan olla valit­ta­mas­sa että voi kun meitä vihataan ja vain­o­taan. Joten ne voimakkaat vastareak­tiot pelaa­vat aina vain RKP:n pus­si­in ja oikeut­ta­vat lisää mieli­v­al­taisia kontrollitoimia.

    “Tois­taisek­si olen jak­sanut pitää kiin­ni siitä ajatuk­ses­ta, että ruotsinkielisil­lä oikeasti on heille itselleen tärkeä äidinkieli, jota val­tion on suojeltava.”

    Ruot­si ei ole uhanalainen kieli. Se on elävä ja vah­va naa­puri­maan kieli, joka ei tarvitse koko suo­ma­laisen yhteiskun­nan eri­ty­is­tukea. Kyl­lä Ruot­si kielestään huolen pitää.

    Nyt kaik­ki suo­ma­laiset on mobil­isoitu pakko­ruot­sil­la ruotsin kie­len ja ruotsinkielisen vähem­mistön ase­man pönkittämiseen.

    Ruotsin kie­len vaal­im­i­nen kuu­luu Suomes­sa ruotsinkielisille itselleen. Heil­lä on tuke­naan esimerkik­si säätiön­sä, rahas­ton­sa ja yliresur­soitu Sven­s­ka Yle. Kyl­lä niil­lä pitää pärjätä.

    Mei­dän suomenkielisen val­taen­em­mistön vas­tu­ul­la on suomen kie­len ja suomenkielisen kult­tuurin vaaliminen.

    PS. Pitää taas kysyä: Mik­si me 95%:n enem­mistö emme lope­ta näitä “mieli­v­al­taisia kontrollitoimia”?

  384. Tuo­mo

    Ruot­si ei ole uhanalainen kieli. Se on elävä ja vah­va naa­puri­maan kieli, joka ei tarvitse koko suo­ma­laisen yhteiskun­nan eri­ty­is­tukea. Kyl­lä Ruot­si kielestään huolen pitää.

    Noh, sen ver­ran kyl­lä sanois­in että on se pait­si naa­puri­maan kieli niin myös Suomes­sa kansal­liskielek­si tun­nustet­tu. Mut­ta sit­ten päästäänkin näi­hin tulk­in­takysymyk­si­in, jois­sa toki olen kanssasi samaa mieltä että ruotsin kieli on enim­mäk­seen ruotsinkielis­ten jut­tu. Ja jos se pohjo­is­maalaisu­us sun muu on niin hieno ja tärkeä ja hyödylli­nen asia, niin sieltähän ne ruotsinkieliset saa­vat sit­ten sitä tukea kielelleen. 

    Joku voisi vas­ta­ta että eivät halua “jakaa” suo­ma­laisia sel­l­aisi­in suo­ma­laisi­in jot­ka koke­vat ole­vansa ruot­salaisia ja jot­ka eivät, mut­ta sit­ten hei­dän onkin argu­men­toita­va sen puoles­ta että koko kansa pitää värvätä väkipakol­la “itäruot­salaisik­si”, ja se kuu­lostaakin sit­ten oudolta.

  385. Tuo­mo: Mei­dän suomenkielisen val­taen­em­mistön vas­tu­ul­la on suomen kie­len ja suomenkielisen kult­tuurin vaaliminen. 

    Suo­ma­laisil­la olisi kyl­lä jo tarpeek­si tekemistä (viro­lais­ten kanssa) suomen­su­kuis­ten kan­so­jen kiel­ten ja kult­tuurien vaal­imises­sa, monel­la niistä ei mene kovin hyvin. Mie­lenki­in­toista myös, että ruotsinkielis­ten kult­tuurin (mitä se edes on?) säi­lyt­tämi­nen on sälytet­ty suomenkielisille(kin), mut­ta saame­laiset saa­vat pär­jätä omillaan.

    (Ja tosi­aan, kouluk­iusaa­jien tem­put ovat valitet­tavasti hyvinkin tut­tu­ja. Sen takia en suos­tu niitä hyväksymääänkään, vaik­ka ne tuli­si­vatkin itsen­sä mui­ta sivistyneim­mik­si korot­tanei­den puolelta.)

  386. (Ja tosi­aan, kouluk­iusaa­jien tem­put ovat valitet­tavasti hyvinkin tut­tu­ja. Sen takia en suos­tu niitä hyväksymääänkään, vaik­ka ne tuli­si­vatkin itsen­sä mui­ta sivistyneim­mik­si korot­tanei­den puolelta.)

    Ruot­si­in hurah­tanei­den maail­manku­va ja käyt­täy­tymi­nen on kyl­lä kieltämät­tä ihan oma ilmiön­sä, joka on “viehät­tänyt” min­ua jo pitkään. He ovat kovin ident­tisiä jos ajatel­laan niitä temp­pu­ja mitä he käyt­tävät asiansa ajamiseen. Perussyy tähän tun­tuu ole­van se, että se ruot­si menee niin syvälle iden­ti­teet­ti­in ja egoon, että kun olet siinä “sisäryh­mässä” niin sin­un on hyvin voimakkaasti pyrit­tävä käyt­täy­tymään siten, että luna­s­tat paikkasi siinä.

    Sit­ten tois­tel­laan hyvin aggres­si­ivis­es­ti niitä teese­jä mitä on opit­tu — ja mikä kaikkein oleel­lis­in­ta, ollaan todel­la pelokkai­ta sen mah­dol­lisu­u­den suh­teen, että toiset ihmiset ehkä oli­si­vatkin ihan fik­su­ja ja “nor­maale­ja”, eikä se ruot­si olisikaan heille niin lop­ut­toman tärkeä asia.

    Pakko­ruot­sit­ta­jalle se kaikkein vaar­al­lisin jut­tu on koulutet­tu, rauhalli­nen, ratio­naa­li­nen suomenkieli­nen ihmi­nen, jol­la on elämässä mah­dol­lisu­udet vali­ta seu­ransa (eikä hän­tä siis aje­ta väk­isin siihen put­keen jos­sa tulee “ongelmia” jos et mene ruot­si-ide­olo­gian mukana). Näille tul­laan silmille niin ettei ole tosikaan, jot­ta itse­tun­to ja oikeusta­ju saadaan nujerrettua.

  387. Ruotsinkieli­sistä 40% ei kan­na­ta pakkoruotsia.
    Heil­lä on varsi­nainen näköala­paik­ka sisältä päin tähän mielettömyyteen.

  388. Arvoisa Osmo,
    voisit­teko analysoi­da tämän uuden aloit­teen “Monikieli­nen Suo­mi- ruot­si valinnaiseksi”.

    Tuskin menee läpi, kos­ka hal­li­tu­so­hjel­mas­sa on jo kir­jaus vain alueel­lis­es­ta kokeilus­ta ja tärkein ongel­mako­h­ta on virkamies­ruot­si, joka pitäisi purkaa ensim­mäisenä, jot­ta “tulp­pa läh­tee veneen poh­jas­ta”, kuten Sip­ilän sanon­ta kuului..

    https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939

    Läpipoli­ti­soituneen aineen legit­imi­teet­ti on todel­la heikko, ja mitä enem­män tätä tunkio­ta kaivaa, sitä enem­män se haisee.. Tässä esimerkki: 

    Yliopis­tois­sa oli 1970-luvun alku­un asti kieliopin­toina pakolli­nen lati­nan ja vapaava­lintaisen vier­aan kie­len, ei kuitenkaan ruotsin kie­len, pro exerci­tio ‑koe. Vuosik­si 1970–1977 lati­nan kie­len pakol­lisu­us muutet­ti­in vapaae­htoisek­si, opiske­li­ja voi vali­ta myös kak­si vieras­ta elävää kieltä pro exerci­tio ‑kokeeseen, mikä jär­jeste­ly rikas­tut­ti vieraiden kiel­ten taitoa. Yliopis­to­jen kieliopin­not palve­li­v­at yliopis­to-opiskelua. Valti­on virkamiehiltä vaa­dit­tavas­ta kieli­tai­dos­ta annetun lain (149/22) mukaiset kie­litutkinnot oli­vat täysin eril­lisiä yliopis­to­jen kieliopin­noista. Ruotsin kie­len eri­tasoisia kieli­tutk­in­to­ja saat­toi käy­dä suorit­ta­mas­sa kieli­tutk­in­to­lau­takun­nille sel­l­ainen henkilö, joka amma­tis­saan tarvit­si ruotsin kieltä. Ruotsin kie­len tutk­in­toa ei vaa­dit­tu niiltä, jot­ka eivät tarvin­neet ruotsin kieltä. 

    Vuo­den 1978 ase­tuk­ses­sa sekoitet­ti­in kohtalokkaal­la taval­la yliopis­ton perin­teiset kieliopin­not ja val­tion virkamiehiltä vaa­dit­ta­va ruotsin kie­len kielitutkin­to. Päätös oli asiantun­tem­at­tomien puolue­poli­it­ti­nen päätös. Lop­putu­lok­se­na on se, että kaik­il­ta yliopis­ton opiske­li­joil­ta alas­ta, tulev­as­ta tehtävästä ja tarpeesta riippu­matta vaa­di­taan pakol­liset ruotsin kie­len opinnot. 

    http://vastavalkea.fi/2016/04/06/professori-erkki-a-niskasen-kannanotto-pakkoruotsista/

    Lähtisinkin jo suun­nit­tele­maan seu­raavaa aloitet­ta vuodelle 2019 tai jopa suo­raa kir­jaus­ta hal­li­tu­so­hjel­maan. RKP:n Haglund menet­ti jo uskon­sa yhden asian liik­keeseen­sä, mikä on erit­täin hyvä merk­ki kielipoli­ti­ikan ratio­nal­isoin­nin näkökulmasta.

  389. JV Lehto­nen:
    Arvoisa Osmo,
    voisit­teko analysoi­da tämän uuden aloit­teen “Monikieli­nen Suo­mi- ruot­si valinnaiseksi”.

    Tuskin menee läpi, kos­ka hal­li­tu­so­hjel­mas­sa on jo kir­jaus vain alueel­lis­es­ta kokeilus­ta ja tärkein ongel­mako­h­ta on virkamies­ruot­si, joka pitäisi purkaa ensim­mäisenä, jot­ta “tulp­pa läh­tee veneen poh­jas­ta”, kuten Sip­ilän sanon­ta kuului..

    https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939

    Läpipoli­ti­soituneen aineen legit­imi­teet­ti on todel­la heikko, ja mitä enem­män tätä tunkio­ta kaivaa, sitä enem­män se haisee.. Tässä esimerkki: 

    Yliopis­tois­sa oli 1970-luvun alku­un asti kieliopin­toina pakolli­nen lati­nan ja vapaava­lintaisen vier­aan kie­len, ei kuitenkaan ruotsin kie­len, pro exerci­tio ‑koe. Vuosik­si 1970–1977 lati­nan kie­len pakol­lisu­us muutet­ti­in vapaae­htoisek­si, opiske­li­ja voi vali­ta myös kak­si vieras­ta elävää kieltä pro exerci­tio ‑kokeeseen, mikä jär­jeste­ly rikas­tut­ti vieraiden kiel­ten taitoa. Yliopis­to­jen kieliopin­not palve­li­v­at yliopis­to-opiskelua. Valti­on virkamiehiltä vaa­dit­tavas­ta kieli­tai­dos­ta annetun lain (149/22) mukaiset kie­litutkinnot oli­vat täysin eril­lisiä yliopis­to­jen kieliopin­noista. Ruotsin kie­len eri­tasoisia kieli­tutk­in­to­ja saat­toi käy­dä suorit­ta­mas­sa kieli­tutk­in­to­lau­takun­nille sel­l­ainen henkilö, joka amma­tis­saan tarvit­si ruotsin kieltä. Ruotsin kie­len tutk­in­toa ei vaa­dit­tu niiltä, jot­ka eivät tarvin­neet ruotsin kieltä. 

    Vuo­den 1978 ase­tuk­ses­sa sekoitet­ti­in kohtalokkaal­la taval­la yliopis­ton perin­teiset kieliopin­not ja val­tion virkamiehiltä vaa­dit­ta­va ruotsin kie­len kielitutkin­to. Päätös oli asiantun­tem­at­tomien puolue­poli­it­ti­nen päätös. Lop­putu­lok­se­na on se, että kaik­il­ta yliopis­ton opiske­li­joil­ta alas­ta, tulev­as­ta tehtävästä ja tarpeesta riippu­matta vaa­di­taan pakol­liset ruotsin kie­len opinnot. 

    http://vastavalkea.fi/2016/04/06/professori-erkki-a-niskasen-kannanotto-pakkoruotsista/

    Lähtisinkin jo suun­nit­tele­maan seu­raavaa aloitet­ta vuodelle 2019 tai jopa suo­raa kir­jaus­ta hal­li­tu­so­hjel­maan. RKP:n Haglund menet­ti jo uskon­sa yhden asian liik­keeseen­sä, mikä on erit­täin hyvä merk­ki kielipoli­ti­ikan ratio­nal­isoin­nin näkökulmasta.

    suomel­la meni ennen niin hyvin, että oli varaa kiusa­ta oppi­lait. Nyt ei enää olisi varaa.

  390. bru­ut­tus: suomel­la meni ennen niin hyvin, että oli varaa kiusa­ta oppi­lait. Nyt ei enää olisi varaa.

    Tulee ole­maan mie­lenki­in­toista nähdä, miten käy jatkos­sa ylem­män asteen yliopis­to­valin­nois­sa (eli opiske­li­javalin­nois­sa mais­ter­itutk­in­toa varten). 

    Jos vaa­timus ruotsinkie­len tai­dos­ta pois­tuu kokon­aan sekä opet­ta­jien, että opiske­li­joiden osalta (vai onko se jo osin pois­tet­tu?), lie­nee luul­lak­seni peri­aat­teessa mah­dol­lista, että maamme yliopis­tois­sa opiskel­e­vat koh­ta vain ulko­maalaiset ja heitä opet­ta­vat koh­ta vain ulko­maalaiset. Suo­ma­laisia on maail­man väk­ilu­vus­ta kai aika vähän. Voisi olet­taa, että yliopis­to­ja meil­lä on toisaal­ta suh­teessa koko maail­maan (maamme väk­iluku­un näh­den) aika paljon. Jos tilanne tasa­taan, saat­taa yllä­tyk­siä olla mon­elle luvassa.

    Mikä on nyky­isin suo­ma­lais­ten ja ulko­maalais­ten opiske­li­joiden osu­us eri yliopis­tois­sa? Onko näis­sä jotain kiin­tiöitä missään?

    Minne menee sil­loin Suomen nuoriso, kun opiskelu­paikan vie joku muu? Miten tuos­sa mah­taa tilas­to­jen perus­teel­la käy­dä, osaisiko joku laskea? Ei mil­lään pahal­la (joitakin fik­su­ja Suomeen tule­via ulko­maalaisia opiske­li­joi­ta tai joitakin fik­su­ja ulko­maalaisia opettajia/tutkijoita kohtaan), mut­ta jonkun on ehkä syytä (veron­mak­sa­jankin näkökul­mas­ta) muis­tut­taa, mik­si ja keitä varten maamme yliopis­tot on oikeas­t­aan aikoinaan perustettu?

    Tietäisiköhän joku, yliopis­tot ja niiden sys­teemit min­ua parem­min tun­te­va, onko edel­lä esit­tämäni hypo­teet­ti­nen arvelu eräs peri­aat­teessa mah­dolli­nen skenaario?

  391. Kansal­lis­tun­net­ta, ilman kiihkoa, kiitos!: lie­nee luul­lak­seni peri­aat­teessa mah­dol­lista, että maamme yliopis­tois­sa opiskel­e­vat koh­ta vain ulko­maalaiset ja heitä opet­ta­vat koh­ta vain ulkomaalaiset

    Opet­ta­jien osalta on hyvä, jos saadaan parhaat mah­dol­liset kyvyt opet­ta­maan, mis­tä tahansa maail­mas­ta — suo­ma­lais­ten suosimis­es­ta kär­sivät opiske­li­jat. Kan­di­tutkin­nois­sa suomenkieli­nen ope­tus voi olla perustel­tua, joten sil­lä asteel­la opet­ta­jan pitää osa­ta suomea.
    Opiske­li­joiden osalta, jos ulko­maalaiset opiske­li­jat mak­sa­vat asial­lisen lukukausi­mak­sun ja halu­a­vat tänne tul­la, laa­jen­netaan korkeak­oulu­bisnestä ihan niin paljon kuin tuli­joi­ta riittää 🙂

  392. Ville: Opet­ta­jien osalta on hyvä, jos saadaan parhaat mah­dol­liset kyvyt opet­ta­maan, mis­tä tahansa maail­mas­ta – suo­ma­lais­ten suosimis­es­ta kär­sivät opiske­li­jat. Kan­di­tutkin­nois­sa suomenkieli­nen ope­tus voi olla perustel­tua, joten sil­lä asteel­la opet­ta­jan pitää osa­ta suomea.
    Opiske­li­joiden osalta, jos ulko­maalaiset opiske­li­jat mak­sa­vat asial­lisen lukukausi­mak­sun ja halu­a­vat tänne tul­la, laa­jen­netaan korkeak­oulu­bisnestä ihan niin paljon kuin tuli­joi­ta riittää 

    Mil­loin bisnes vai­h­tui maamme yliopis­to­jen toimi­alak­si opetuk­sen ja tutkimuk­sen tilalle?

  393. Ville: Opet­ta­jien osalta on hyvä, jos saadaan parhaat mah­dol­liset kyvyt opet­ta­maan, mis­tä tahansa maail­mas­ta – suo­ma­lais­ten suosimis­es­ta kär­sivät opiske­li­jat. Kan­di­tutkin­nois­sa suomenkieli­nen ope­tus voi olla perustel­tua, joten sil­lä asteel­la opet­ta­jan pitää osa­ta suomea.
    Opiske­li­joiden osalta, jos ulko­maalaiset opiske­li­jat mak­sa­vat asial­lisen lukukausi­mak­sun ja halu­a­vat tänne tul­la, laa­jen­netaan korkeak­oulu­bisnestä ihan niin paljon kuin tuli­joi­ta riittää 

    Mik­sei sit­ten toimi­ta kokon­aan bis­nek­sen ehdoin? Lopete­taan kaik­ki tuet.

    Mais­te­ri­ope­tus, jota maamme yliopis­tois­sa anta­vat vain suomea tai ruot­sia osaa­mat­tomat ulko­maalaiset ulko­maalaisille opiske­li­joille voisi sil­loin pär­jätä bis­nek­sen ehdoil­la, eli omil­laan, kokon­aan ilman veron­mak­sajien rahal­lista tukea. 

    “Asialli­nen lukukausi­mak­su” on var­maankin sel­l­ainen, joka kat­taa kaik­ki kus­tan­nuk­set. Ei pidä uno­htaa esimerkik­si Senaat­tiki­in­teistö­jen 7 %:n tuot­toa mm. ope­tustiloista, opiske­li­joiden ja opet­ta­jien asun­to­ja, jot­ka pitänee muut­taa markki­nahin­taisik­si, ja tuet pois­taa, opiske­li­jaruokaloiden annok­sia sekä ter­vey­den­hoitoa. Tuk­i­jär­jestelmä pitää sit­ten var­maankin purkaa kokon­aan, poh­ja­mu­tia myöten, jos ker­ran “bis­nek­sen ehdoil­la” toimitaan.

    Tuos­sa tapauk­ses­sa olisi var­maankin ihan järkevää antaa kyvykkäim­mille suo­ma­laisopiske­li­joille vain stipen­dit, jot­ta saisi­vat suorit­taa kan­di­tutk­in­toa seu­raa­vat opin­ton­sa esim. MIT:ssa.

    Entä ne muut opiske­li­jat, ehkä jopa kolme neljä­sosaa suo­ma­laisopiske­li­joista, joiden ovet heitä mah­dol­lis­es­ti kiin­nos­tavi­in mais­ter­itutk­in­to-opin­toi­hin sulkeu­tu­vat armot­ta kan­di­tutkin­non jäl­keen, kun rimaa jatkon osalta joudu­taan nostamaan? 

    Mis­tä maamme yri­tyk­set saa­vat tule­vaisu­u­den osaa­jat, kun heikko suh­dan­ne­jak­so päät­tyy? Nokial­lakin tätä kai joku jo suri.

Vastaa käyttäjälle Xerxes Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.