Suomen synkkä tulevaisuus (2) Metsätalouden merkitys vähenee

Met­sän merk­i­tys oli Suomen taloudel­liselle nousulle val­ta­van suuri. Yleen­sä suuret luon­non­va­rat eivät tee kan­soista rikkai­ta, kos­ka ne rikas­tut­ta­vat vain pien­tä omis­ta­ja­joukkoa, joka elää ylel­lis­es­ti köy­hyy­den ympäröim­inä. Nor­jan öljy tekee tässä poikkeuk­sen, kos­ka öljy­varat ovat val­tion omis­tuk­ses­sa ja kaik­ki nor­jalaiset hyö­tyvät sitä matali­na veroina suh­teessa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan anteliaisu­u­teen. Venäjän öljy­varat ovat sään­nöstä vain osit­tainen poikkeus.

Suomen vihreä kul­ta rikas­tut­ti koko maa­ta, kos­ka puun saami­nen tehtaisi­in oli niin työlästä. Kun pui­ta kaadet­ti­in jus­teer­il­la ja kul­jetet­ti­in hevospeleil­lä, met­sä­talouden tuot­ta­ma raha valui koko kansan­talouteen. Sen merk­i­tys ei rajoit­tunut satoi­hin tuhan­si­in met­sämiehi­in. Hei­dän ostovoimansa piti yllä kaup­po­ja, koulu­ja ja niin edelleen.

Kaik­ki tiedämme, mitä euka­lyp­tus­sel­lu ja sanomale­hti­pa­perin laske­va kulu­tus on met­sä­taloudelle merkin­nyt. Vielä suurem­pi muu­tos on tapah­tunut puun kor­ju­us­sa. Koneel­lis­tu­misen ansios­ta yksi met­suri kor­jaa nyt yli kym­menker­tais­es­ti sen määrän puu­ta kuin vielä 60 vuot­ta sitten.

(Olen yrit­tänyt selvit­tää, paljonko työn tuot­tavu­us on puunko­r­ju­us­sa lisään­tynyt tai kuin­ka mon­ta henkeä puun kor­juu työl­listää, mut­ta löytänyt vain luku­ja, jois­sa ovat mukana myös hyvin sat­un­nais­es­ti met­sään liit­tyvää työtä tekevät met­sän­o­mis­ta­jat. Nämä mukaan luet­tuna työl­lisiä on noin 25 000, mut­ta paljonko se on muutet­tuna kokovuo­tisik­si työ­paikoik­si? Voisiko joku alaa tun­te­va auttaa?)

Vaik­ka met­suri tekee nyt töitä yli kym­menker­taiselle nopeudel­la, hän ei saa yli kym­menker­taista palkkaa. Hyö­tyjä ei ole myöskään met­säy­htiö, vaan hyö­ty siir­tyy kil­pailun ansios­ta kulut­ta­jalle. Suomeen jää vas­taavasti vähem­män rahaa. Tuot­tavu­us on nous­sut paljon myös tehtais­sa, mut­ta ei yhtä paljon kuin puun korjuussa.

Kos­ka met­sä­talous on vähem­män työ­val­taista kuin aiem­min, sen merk­i­tys kansan­taloudellemme on väistämät­tä myös pienempi.

Olen vaku­ut­tunut, että puulle on jatkos­sakin käyt­töä. Met­säalan näkymät ovat itseasi­as­sa niin val­oisat, että min­ua arve­lut­taa suuresti, onko suurem­paa järkeä investoi­da haket­ta käyt­tävään läm­pökat­ti­laan Vuosaaressa.

Havupuukuitu saat­taa kor­va­ta esimerkik­si suuren osan puuvil­las­ta kankaiden valmistues­sa. Puuvil­lan tuotan­to on kri­isiy­tymässä sen vaa­ti­man val­ta­van ves­imäärän takia. Aral-jär­ven kuiv­u­mi­nen ei ole ain­oa lajissaan.

Puus­ta on lähtöaineek­si mon­een muuhunkin. Kaikkea mitä voi valmis­taa raakaöljys­tä voi peri­aat­teessa valmis­taa myös puus­ta. Puun varaan voi syn­tyä men­estyviä suo­ma­laisia yri­tyk­siä ja ala voi tar­jo­ta töitä alan tutk­i­joille, mut­ta suurten mas­so­jen työl­listäjäk­si siitä ei ole.

Vaik­ka puun menek­ki nousisi kuin­ka, met­sänko­r­juu ei työl­listä olen­nais­es­ti enem­pää ihmisiä. Tehtaatkaan eivät työl­listä, kos­ka jos ne työl­listäi­sivät, ne eivät olisi kil­pailukyky­isiä. Paljon kohut­tu Ääneskosken bio­tuotete­hdas työl­listää valmis­tut­tuaan alle 200 henkeä. Tätä voi ver­ra­ta vaikka­pa siihen, että jääkiekko työl­listää Suomes­sa 4900 henkeä.

Lyhy­taikaises­ti voi tul­la val­tavia taloudel­lisia men­estyk­siä jonkin inno­vaa­tion varaan, mut­ta kil­pailul­la on taipumus tasoit­taa täl­laisen ylimääräiset voitot niin kuin se tyre­hdyt­ti Nokiankin rahavirrat.

Suo­mi ei tule elämään met­sästä. Jotkut suo­ma­laiset tule­vat ja haja-asu­tusaluei­den työl­lisyy­delle met­sä­taloudelle on merk­i­tys­tä, mut­ta kansan­talout­ta se ei tule pelastamaan.

 

39 vastausta artikkeliin “Suomen synkkä tulevaisuus (2) Metsätalouden merkitys vähenee”

  1. Kmmallisia ja harhaan­jo­htavia väitteitä:
    “Vaik­ka puun menek­ki nousisi kuin­ka, met­sänko­r­juu ei työl­listä olen­nais­es­ti enem­pää ihmisiä. Tehtaatkaan eivät työl­listä, kos­ka jos ne työl­listäi­sivät, ne eivät olisi kil­pailukyky­isiä. Paljon kohut­tu Ääneskosken bio­tuotete­hdas työl­listää valmis­tut­tuaan alle 200 henkeä.”

    Ääneskosken tehtaan ser­aak­se­na syn­tyy met­sä- ja kul­je­tusalalle jopa 1500 työ­paikkaa. Paikoista 900 arvioidaan syn­tyvän puunkul­je­tuk­seen ja 600 korjuuseen. 

    http://yle.fi/uutiset/jattitehdas_toisi_hurjan_tyovoimatarpeen_metsa-_ja_kuljetusalalle__myos_hitsaajista_voi_tulla_pula/7802540

    1. Ripa. Tuos­sa laskel­mas­sa ajatel­laan, että ilman sitä tehdas­ta se puu olisi jäänyt met­sään. Ääneskosken sel­l­ute­hdas syr­jäyt­tää tietysti jotain muu­ta puun käyttöä.

  2. Kepun keskeinen tavoite kai kuitenkin on tehdä met­sän omis­tamis­es­ta saman­lainen raha-automaat­ti kuin pel­lon tai lehmän omis­tamis­es­ta. Tätä tavoitet­ta kut­su­taan “bio­taloudek­si”.

    Epä­selväk­si tosin on jäänyt, kuka automaat­ti­in lykkää rahaa varsinkin, jos ja kun oikea talous kui­h­tuu. En usko, että tuot­tavaa työtä tekevil­lä on varaa mak­saa vielä lisää mil­jarde­ja maat­alous­tukien päälle.

  3. Työ­paikkaka­to kos­kee myös kaikkea muu­ta teol­lisu­ut­ta jatku­vasti etenevän automaa­tion myötä, met­sä­te­ol­lisu­us ei ole tästä kehi­tyk­ses­tä erilli­nen saareke. Teol­lisu­us nyt vaan työl­listää vähem­män, jatkos­sa vielä vähemmän. 

    “The fac­to­ry of the future will have only two employ­ees, a man and a dog. The man will be there to feed the dog. The dog will be there to keep the man from touch­ing the equipment.

    War­ren Bennis”

    Toisaal­ta eivät kau­pan ala, raken­nusala tai kul­je­tusalakaan ole poikkeuk­sia sään­nöstä. Kaikil­la näil­lä aloil­la nähtävän tehos­tu­misen. vaiku­tuk­sia ei oikein arvioida.

  4. Osmo Soin­in­vaara:
    Ripa. Tuos­sa laskel­mas­sa ajatel­laan, että ilman sitä tehdas­ta se puu olisi jäänyt met­sään. Ääneskosken sel­l­ute­hdas syr­jäyt­tää tietysti jotain muu­ta puun käyttöä.

    Täl­lä het­kel­lä tilanne on se, että puu jää met­sään. Viime vuosi­na on ollut todel­la vaikeaa saa­da kuitupu­u­ta kau­pak­si. Tähän johti van­ho­jen tehtaiden lakkaut­ta­mi­nen. Toiv­ot­tavasti uus­in­vestoin­nit kor­jaa­vat tilannetta.

  5. “Ripa. Tuos­sa laskel­mas­sa ajatel­laan, että ilman sitä tehdas­ta se puu olisi jäänyt met­sään. Ääneskosken sel­l­ute­hdas syr­jäyt­tää tietysti jotain muu­ta puun käyttöä.”

    Mitä puunkysyn­tää se syr­jäyt­tää niin, että Ääneskosken net­tomääräi­nen työ­paikko­jen lisäys rajoit­tuu vain väit­tämääsi kah­teen sataan?

    1. ripa, et lukenut mitä klir­joitin. Ensin kir­joitin, ettei puun kor­ju­useen voi tul­la paljon tylö­paikko­ja (koko met­sänka­su saadaan kor­jatuk­si) ja sit­ten kir­joitin, että ei voi tul­la tehtaisi­inkaan. Esimerkkinä tehtais­sa ole­vien työ­paikoista mainitsin, että Ääneskloskel­la on alle 200 työ­paikkaa itse tehtaassa.

  6. Sor­ry, jankkaan vielä vähän: jokat­a­pauk­ses­sa kir­joituk­ses­tasi syn­tyi vähät­televä kuva Ääneskosken tehtaan työl­listävästä vaikutuksesta. 

    Ei tietenkään “met­sä­talous” ja/tai bio­talous pelas­ta Suomen kansan­talout­ta, mut­ta on turhaa vähätel­lä sen merk­i­tys­tä ja sen kasvu- mah­dol­lisuuk­sia, vaik­ka — kuten viit­t­a­sit — sen kasvul­la on luon­nol­liset rajansa.

  7. “Vaik­ka met­suri tekee nyt töitä yli kym­menker­taiselle nopeudel­la, hän ei saa yli kym­menker­taista palkkaa.”

    Met­surin ammat­ti on nykyään kuol­lut ammatti

    Met­surei­dän määrä on tipah­tanut 30 vuodessa 96% eli heitä oli jäl­jel­lä 2013 n 3500 ja nyt pyöritään 2000–3000 välis­sä eikä uusia per­in­teisiä met­sure­i­ta juuri tule

    Nyky­i­sistä met­sureista suurin osa on puis­totäte­jä eli he hoit­vat puis­to­ja ja mui­ta vas­taavia metsätyyppejä.

    Ris­usavotatkin ovat men­nyt­tä maail­maa, moto tekee senkin

    http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/23978-metsureiden-maara-supistunut-30-vuodessa-96-prosenttia

  8. O.S:“Puusta on lähtöaineek­si mon­een muuhunkin. Kaikkea mitä voi valmis­taa raa­ka-öljys­tä voi peri­aat­teessa valmis­taa myös puus­ta. Puun varaan voi syn­tyä men­estyviä suo­ma­laisia yri­tyk­siä ja ala voi tar­jo­ta töitä alan tutkijoille”

    Juuri­pa näin, korostan vielä sitä, että jos ko. tutkimuk­senn ja tuoteke­hi­tyk­seen panos­tet­taisi­in NYT ja Heti kun­nol­la , niin met­säsek­torista tulisi uusi nokia. 

    Pitää taas varoa yhden totu­u­den loukkua, siinä kun O.S. varoit­taa kuitupu­un hakekäytöstä. On puus­toa ja met­sän­po­h­jaa, jos­ta ei saa­da tukkipu­u­ta . Tämäkin kasvu on hyö­dyn­net­tävä parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la. Met­sä on hyö­dyn­net­tävä aivan kuten esim. nau­dan ruho, kar­voineen päivi­neen. Met­sä ei saa olla sekun­ti­akaan tuot­ta­mat­tomas­sa tilas­sa, esim. aarniometsänä. 

    Kumpu­jen yöstä: 

    Tom­pe­lo: Kepun keskeinen tavoite kai kuitenkin on tehdä met­sän omis­tamis­es­ta saman­lainen raha-automaat­ti kuin pel­lon tai lehmän omis­tamis­es­ta. Tätä tavoitet­ta kut­su­taan “bio­taloudek­si”.

    Ensin­näkin Suomen Keskus­taa ei lyhen­netä kepu, eikä Kansal­lista Kokoomus­ta kako , Perus­suo­ma­laisia per­sut jne.

    Van­ha, luokka­so­dan aikainen asen­neilmapi­iri estää Suomea kehit­tymästä mod­ernissa teknolo­giak­il­pailus­sa. En tarkoi­ta pelkästään taviksien asen­net­ta vaan asioista päät­tävien ihmis­ten van­ho­ja kauno­ja. Pienet sielut luu­raa­vat yhä piilopirtin räp­pänästä vihol­lisia… ylävir­ral­ta tulee las­tu, s****na.

  9. “Nämä mukaan luet­tuna työl­lisiä on noin 25 000, mut­ta paljonko se on muutet­tuna kokovuo­tisik­si työpaikoiksi?”

    Jos käyt­tää Äänekosken arvioitu­ja luku­ja poh­jana; puunku­lu­tus 6,5 miljoon­aa kuu­tiometriä vuodessa, ja 900 työ­paikkaa kul­je­tuk­seen + 600 työ­paikkaa met­sänko­r­ju­useen. Sit­ten taas, jos koko maan hakku­ut on ~kym­menker­taiset tuos­ta, eli luokkaa 65 miljoon­aa kuu­tio­ta vuodessa, niin vis­si­in kul­je­tus ja puunko­r­juu työl­listävät noin kym­menker­taisen määrän? 

    Ympärivuo­tisu­us vähän vaikeam­min arvioita­va, met­sätöitä ei tehdä 40 tun­tisil­la työvi­ikoil­la vuo­den ympäri, esim kelirikko- ja kesäkeleil­lä on osa töistä pysähdyk­sis­sä, ja suh­dan­tei­den mukaan aina joskus muulloin.

  10. “Yleen­sä suuret luon­non­va­rat eivät tee kan­soista rikkai­ta, kos­ka ne rikas­tut­ta­vat vain pien­tä omis­ta­ja­joukkoa, joka elää ylel­lis­es­ti köy­hyy­den ympäröiminä.”

    Hyvin punav­ihreä näkökul­ma asi­aan ja myös puh­das val­he. Se on täy­delli­nen poikkeus, jos val­tio antaa yksi­ty­is­ten omis­taa tärkeitä luon­non­va­ro­ja. Öljy on var­masti paras esimerk­ki tästä. USA taitaa olla ain­ut maa koko pla­nee­tal­la mis­sä tuo on mah­dol­lista. Muual­la poli­itikot ovat sosial­isoi­neet kyseisen raaka-aineen.

    Mitä tulee met­sä­talouteen ja sen tule­vaisu­u­den näkymi­in Suomes­sa, niin niis­sä ei tai­da olla hur­raamista. Kiitos tästä kuu­luu Vihreille. EU koit­taa suo­ja­ta omaa teol­lisu­ut­taan nos­ta­mal­la kul­je­tuskus­tan­nuk­sia. Ja Vihreät ovat kovasti tupan­neet tätä myös Suomeen. Tämä voi toimia Saksan/Ranskan ja ympäröivän alueen kohdal­la, kos­ka markki­nat ovat siel­lä. Suo­mi vaan ei ole noiden vier­essä, joten kul­je­tuskus­tan­nusten nousu puree meitä itseämme perseeseen ja isosti. Joten met­sä­te­ol­lisu­udel­la voi olla hyvät näkymät, mut­ta lähempänä kulut­ta­jia kuin tääl­lä pohjolassa.

    1. Hyvin punav­ihreä näkökul­ma asi­aan ja myös puh­das val­he. Se on täy­delli­nen poikkeus, jos val­tio antaa yksi­ty­is­ten omis­taa tärkeitä luonnonvaroja.

      Lati­nalainen Amerik­ka 30-luvul­la, Afrik­ka yhä vieläkin, Venäjä ja niin edelleen. Suomikin on kaivoslail­laan jmulis­tanut kaik­ki maaperässämme vielä mah­dol­lis­es­ti piilevät min­er­aali­varat koko maail­man yhteisek­si omaisu­udek­sio peri­aat­teel­la löytäjä saa pitää.

  11. eemil: Ensin­näkin Suomen Keskus­taa ei lyhen­netä kepu, eikä Kansal­lista Kokoomus­ta kako , Perus­suo­ma­laisia per­sut jne.

    Van­ha, luokka­so­dan aikainen asen­neilmapi­iri estää Suomea kehit­tymästä mod­ernissa teknolo­giak­il­pailus­sa. En tarkoi­ta pelkästään taviksien asen­net­ta vaan asioista päät­tävien ihmis­ten van­ho­ja kauno­ja. Pienet sielut luu­raa­vat yhä piilopirtin räp­pänästä vihol­lisia… ylävir­ral­ta tulee las­tu, s****na.

    Suomes­sa vero­mak­sa­ja mak­saa enem­män vil­jeli­jöi­den kan­nat­ta­mat­toman ja monin tavoin vahin­gol­lisen työn tukemisek­si kuin mis­sään muual­la tuloi­hin suh­teutet­tuna. Jos tämän fak­tan toteami­nen kumpuaa kumpu­jen yöstä tai kuvas­taa “luokka­so­dan” asen­tei­ta, en voi kuin hämmästyä. 

    Ja ilmi­selvää on, että kepun keskeisiä tavoit­tei­ta on bio­talous. Yht­enä syynä on aivan var­masti keskeisimpi­en kan­nat­ta­jien etu­jen ajami­nen. Se, nääs, on puoluei­den tarkoi­tus. Tavoit­teena var­masti siin­tää verovaroin tuet­tu biopolt­toainet­sy­dee­mi, jota met­sän­o­mis­ta­jat ruokki­vat­ja ja siten naut­ti­vat välil­lis­es­ti tukien edut.

    En ollenkaan ymmär­rä myöskään tuo­ta las­tu­jut­tua. Onko tarkoituk­sesi sanoa, että Kepun arvostelem­i­nen on jotenkin impi­vaar­alaista. Kaikkea sitä …

  12. Tom­pe­lo: Suomes­sa vero­mak­sa­ja mak­saa enem­män vil­jeli­jöi­den kan­nat­ta­mat­toman ja monin tavoin vahin­gol­lisen työn tukemisek­si kuin mis­sään muual­lat­u­loi­hin suhteutettuna. 

    Pitäiskö myös Puo­lus­tusvoimat ja Huolto­var­muuskeskus lakkaut­taa sun verora­ho­ja turhaan käyt­tämästä? Eihän meil­lä ole ollut esim. soti­akaan 70 vuoteen.

  13. “Koneel­lis­tu­misen ansios­ta yksi met­suri kor­jaa nyt yli kym­menker­tais­es­ti sen määrän puu­ta kuin vielä 60 vuot­ta sitten.”
    Sanon saman kuin joku muukin, 60 vuot­ta sit­ten oli kevät­talvel­la met­sätöis­sä 300.000 ihmistä, nyt sada­sosa porukas­ta kor­jaa enem­män puu­ta. Tosin jokaisen sada­sosan palk­ka on myös nimelli­nen satakertainen.

  14. Suomen bio­talous on hienos­ta nimestä huoli­mat­ta lähin­nä sel­l­unkeit­toa. Havusel­lun ‑joka on syk­li­nen bulkki­tuote- hin­ta on nyt erit­täin korkeal­la kehit­tyvien markki­noiden kysyn­nästä johtuen.

    Mitä tapah­tuu Suomen bio­taloudelle havusel­lun hin­nan rom­ah­taes­sa esim. ‑30%?

  15. jeppe: Pitäiskö myös Puo­lus­tusvoimat ja Huolto­var­muuskeskus lakkaut­taa sun verora­ho­ja turhaan käyt­tämästä? Eihän meil­lä ole ollut esim. soti­akaan 70 vuoteen.

    Ei, kos­ka on järkevää varautua kriisiin. 

    Nykyiset maat­aloustuet taas ovat jär­jetön­tä tuh­laamista ja pienen väestönosan paapomista. Ihmiset on vain hui­jat­tu luule­maan, että tomaat­invil­je­ly ja kalkku­na­far­mit estävät nälän­hädän. Miten niin älytön idea on niin laa­jasti hyväksyt­ty jää mysteeriksi. 

    Mikä vielä pahempaa, tämä harhalu­u­lo on estänyt järkevät toimet, kuten var­muus­varas­to­jen keräämisen. Noin kymme­nen vuo­den maat­alous­tu­il­la saisi kerät­tyä ruokaa koko kansalle noin viidek­si vuodek­si. Jos maat­alout­ta kri­isin sattues­sa voimakkaasti laa­jen­net­taisi­in, ruokaa riit­täisi pidem­mäk­sikin, ehkä jatku­vasti jos vain lan­noit­tei­ta, polt­toainet­ta ja mui­ta tuon­tipanok­sia olisi myös kerät­ty varas­toon. Nythän ei kerätä var­muus­varas­toi­hin paljon mitään, polt­toainet­takin vain parin kuukau­den tarpeisiin. 

    Eikö val­tio voisi ostaa turvet­ta ja varas­toi­da sitä monivuo­tisen kri­isin var­alle? Ei tarvit­sisi polt­taa ehkä koskaan, mut­ta jos hen­ki olisi kyseessä, ei polt­toaineesta heti tulisi pulaa. Varas­toin­ti on kaiken lisäk­si halpaa.

  16. Tom­pe­lo: Suomes­sa vero­mak­sa­ja mak­saa enem­män vil­jeli­jöi­den kan­nat­ta­mat­toman ja monin tavoin vahin­gol­lisen työn tukemisek­si kuin mis­sään muual­la tuloi­hin suhteutettuna. 

    En viit­si ava­ta luon­non­va­ra­palvelu­iden kor­vauk­sien perustei­ta, kos­ka niiden pitäisi olla kaikille jo selviä. (ei vaan siltä kyl­lä näytä.)

    Vähän kuitenkin: saadak­seni vil­jas­tani asial­lisen kor­vauk­sen pitäisi min­un nyky­hin­noil­la tuot­taa 5000 — 6000 kiloa /ha. Sato­ta­soni on 3000 — 4000 kg/ha. Se taasen ei ole mah­dol­lista nyky­isil­lä ympäristömääräys­ten lan­noi­tus­ra­joituk­sil­la. Sik­si vaje korvataan . 

    Mik­si ei sit­ten tuote­ta markki­na­t­alouden ehdoil­la ? Sik­si, että sil­loin luon­to (ympäristö, eläimet ) jous­taa. Teuraseläin­ten antibioot­tiruok­in­ta on jo nyt saanut antibioot­tire­sistenssin niin suurek­si, että se uhkaa ihmis­ten ter­veyt­tä. Geen­imuun­nel­tu ruuan­tuotan­to on nos­tanut esille Mon­san­ton Round Up- valmis­teen riskit ihmis­ten ter­vey­delle. (keskeinen valmiste kyseisessä sekä aurat­tomas­sa viljelyssä.

    Mik­si sit­ten emme Juhana Var­ti­aisen tah­don mukaan tuo ruokaamme ulkoa ? Edel­lä mainit­tu­jen vain parin epäko­hdan vuok­si (niitä on luk­isia mui­ta). Ja lisäk­si nämäkin esimerk­it ovat meitä parem­pi­en sato-olo­suhtei­den maista. 

    Osoit­taa myös eet­tis­es­ti kestämätön­tä toim­intaa siirtää ympäristön pilaan­tu­mi­nen muiden maid­en kon­tolle. Kuten nyt teemme ostaes­samme hal­paa kiinalaista tuotan­toa tai halpo­ja elintarvikkeita.

    Tom­pe­lo: En ollenkaan ymmär­rä myöskään tuo­ta lastujuttua. 

    Se kuvaa impi­vaar­alaista kateut­ta ja pöl­löyt­tä. Jos ympäril­lä näkyy jotakin uut­ta ja mui­ta ihmisiä , niin se on uhka ja se on torjuttava.

  17. eemil: Se kuvaa impi­vaar­alaista kateut­ta ja pöl­löyt­tä. Jos ympäril­lä näkyy jotakin uut­ta ja mui­ta ihmisiä , niin se on uhka ja se on torjuttava.

    Kuvaako se sun vai kenen näke­mys­tä? Vai oletko peräti sitä mieltä, että (jär­jet­tömästi) tuet­tu maanvil­jelys on uusi jut­tu? En tul­lut hul­lua hurskaammaksi.

    Ruuan­tuotan­non eet­tis­es­ti ikävin puoli ei kuitenkaan ole älytön tuh­laami­nen maat­alous­tuki­in Suomes­sa vaan Afrikan köy­hyys (ja siitä johtu­vat ympäristö- ja väestökatas­tro­fit) jota pide­tään akti­ivis­es­ti yllä mm. noil­la Suomen tuilla.

  18. Met­surit on kor­vat­tu har­vestereil­la. Met­säkoneyrit­tämi­nen on matal­ien mar­gin­aalien bisnestä. Hyö­ty val­uu konei­den, polt­toaineen ja varaosien toimit­ta­jille, samaan tapaan kuin tehomaat­aloudessa. Pahempaa on luvas­sa: Muu­ta­man vuosikymme­nen tähtäimel­lä har­vester­it robo­t­i­soidaan. Yksi henkilö valvo­mossa kyke­nee valvo­maan lukuisia robot­ti­har­vestere­i­ta. Sama tapah­tuu rekkali­iken­teelle ja osin maataloudelle.

  19. Tom­pe­lo: Vai oletko peräti sitä mieltä, että (jär­jet­tömästi) tuet­tu maanvil­jelys on uusi jut­tu? En tul­lut hul­lua hurskaammaksi.

    Tämä on niin vaikeaa, kun sin­ul­la ovat perusasi­at vinksal­laan. Eivät tuet ole maat­alouden vaan kau­pan ja kulut­ta­jien tukea. 

    Uudel­la tarkoi­tan alku­peräistä aihet­ta met­sä­talouden uusia inno­vaa­tioi­ta, kuten kulut­ta­jien mak­sama hiiliv­ero metsänomistajille.

    Afrikan köy­hyys ja luon­nonkatas­tro­fit eivät kyl­lä ole suo­ma­laisen maat­alous­tuotan­non syy .Onko asi­as­ta saatu jotakin uut­ta tutkimus­näyt­töä, mikä on min­ul­ta jäänyt havaitsematta?

  20. Ja pelkästään alvien tili­tys puun­myyn­nistä taitaa olla suu­ru­us­lu­okkaa 500 miljoon­aa euroa vuodessa, että kyl­lä osaa olla val­ti­olle pelkkää meno­erää koko metsäteollisuus.

    1. Kir­joituk­ses­sa ei san­ot­tu, ettei met­sä­taloudel­la ole merk­i­tys­tä, vaan että sen merk­i­tys ei ikinä voi pala­ta tasolle, jol­la se oli vielä 20 vuot­ta sit­ten ennemn puunko­r­ju­un koneellistumista.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Kir­joituk­ses­sa ei san­ot­tu, ettei met­sä­taloudel­la ole merk­i­tys­tä, vaan että sen merk­i­tys ei ikinä voi pala­ta tasolle, jol­la se oli vielä 20 vuot­ta sit­ten ennemn puunko­r­ju­un koneellistumista.

    Mikä nyt sit­ten las­ke­taan koneeksi?
    20 vuot­ta sit­ten puunko­r­ju­un koneet oli­vat likip­itäen saman­näköisiä kuin nyt. Pitkälti koneel­lis­tet­tua puunko­r­juu on ollut ainakin 35 vuotta.

    Tilas­toista on var­maan siivoutunut pois per­in­teisiä met­sure­i­ta vielä viimeiset 20 vuot­ta. Met­sän­o­mis­ta­jien itse tekemä puunko­r­juu (han­k­in­ta­hakkuu) on myös vähen­tynyt, ja osaltaan pienen­tää tilas­tois­sa miestyövu­osien määrää.

    “Met­suri” nimik­keel­lä tehtävä työ on nyky­isin enim­mäk­seen istu­tus­ta ja nuoren met­sän raivaus­ta. Konei­ta näi­hinkin töi­hin kehitel­lään. Tuot­tavu­usero miestyöhön ver­rat­tuna ei ole niin dra­maat­tis­es­ti eri­lainen kuin puu­tavaran hakku­un koneellistamisessa.

  22. eemil: Vähän kuitenkin: saadak­seni vil­jas­tani asial­lisen kor­vauk­sen pitäisi min­un nyky­hin­noil­la tuot­taa 5000 – 6000 kiloa /ha. Sato­ta­soni on 3000 – 4000 kg/ha. Se taasen ei ole mah­dol­lista nyky­isil­lä ympäristömääräys­ten lan­noi­tus­ra­joituk­sil­la. Sik­si vaje korvataan .

    Maat­aloustuet val­u­vat ihan kokon­aan maat­alous­maan hin­taan. Pel­losta mak­set­tu vuokra/pääomakustannus voi olla suurem­pi kuin koko sadon markki­nahin­ta, siis jo ennen kuin lan­not­teille, työkoneille tai jussin työlle on las­ket­tu minkään­laista hin­taa. Maat­alous­tu­ki onkin suurim­mak­si osak­si tukea kaupunkei­hin muut­taneille entis­ten maanvil­jeli­jöi­den per­il­lisille, jot­ka saa­vat hyvää vuokratuot­toa per­in­töpel­lois­taan, tai sit­ten muka­van pesä­mu­nan pel­to­jen myyn­nistä. Maat­alous­maan yliko­rkea hin­ta myös tehokkaasti estää tilakoko­jen kasvun taloudel­lis­es­ti kestävälle tasolle, tai uusien inno­vati­ivisem­pi­en yrit­täjien pääsyn alalle.

    Vaik­ka taloudel­lis­es­ti kan­nat­tam­a­ton­ta maat­alout­ta pitäisikin jostain huolto­var­muussy­istä vält­tämät­tömänä, ei nykyisessä tilanteessa ole yhtään mitään järkeä.

  23. Puun­jalostuk­sen suosimisel­la Suomen elinkei­nop­o­li­ti­ikas­sa on his­to­ri­al­liset syyt. Vaik­ka Suomes­sa on met­al­liesi­in­tymiä siinä mis­sä Ruot­sis­sakin ja Ruot­sis­sa met­siä vielä enem­män kuin Suomes­sa niin Suomes­ta tuli se puu­jalka­an nojaa­va maa yhdestä merkit­tävästä syys­tä: Rautatiey­hteyk­sien puute esti korkean jalostusas­teen tuot­tei­den vien­nin län­si-Euroop­paan aina 1970-luvulle asti, eli ajanko­htaan kun tavaroi­ta alet­ti­in kul­jet­taa kon­teis­sa ja rekalla pitk­iä matkoja.

  24. jeppe: Pitäiskö myös Puo­lus­tusvoimat ja Huolto­var­muuskeskus lakkaut­taa sun verora­ho­ja turhaan käyt­tämästä? Eihän meil­lä ole ollut esim. soti­akaan 70 vuoteen. 

    Tuos­s­apa saat­taa olla pöhköin idea tässä maas­sa (?) pitkälti yli 80 vuoteen.

  25. teekkari: Maat­alous­maan yliko­rkea hin­ta myös tehokkaasti estää tilakoko­jen kasvun taloudel­lis­es­ti kestävälle tasolle, tai uusien inno­vati­ivisem­pi­en yrit­täjien pääsyn alalle.

    On tot­ta, että maan­hin­ta on karan­nut jär­jet­tömi­in hintoihin.

    Tilakoon kas­vat­ta­mi­nen ei kuitenkaan poista mitään ongelmia. Yksikkökus­tan­nuk­set eivät juurikaan laske nykyiseen ver­rat­tuna. Konei­den suurent­a­mi­nen ja työn­tek­i­jöi­den palkkaami­nen syövät koko edun. Lisäk­si suuret akseli­pain­ot heiken­tävät maan kasvukun­non ja aiheut­ta­vat eroosio­ta ja vesistöhuuhtoumia.

    Suuret kar­jayk­siköt lisäävät investoin­tikus­tan­nuk­sia ja eläin­ten tau­ti­paine ja sitäkaut­ta hoitoku­lut kasvavat.

    Näi­hin kaikki­in aut­taa tietenkin teknologi­nen kehi­tys, mut­ta se mak­saa niin paljon, että taloudel­liset hyödyt jäävät mität­tömik­si. Ympäristö ja luon­to kär­sii aikaisem­paa enemmän.

  26. eemil: Konei­den suurent­a­mi­nen ja työn­tek­i­jöi­den palkkaami­nen syövät koko edun. Lisäk­si suuret akseli­pain­ot heiken­tävät maan kasvukun­non ja aiheut­ta­vat eroosio­ta ja vesistöhuuhtoumia. 

    Tuo kuu­lostaa ilmi­selvältä automa­ti­soin­nin paikalta. Robot­ti­trak­torit vaan kyn­tämään pel­toa 24/7, niin pär­jätään ilman työn­tek­i­jöitä ja pienem­mäl­lä kalus­tol­la. Yksi kausi­työl­lis­tet­ty mekaanikko kor­vaa parikym­men­tä maajussia.

  27. teekkari: Yksi kausi­työl­lis­tet­ty mekaanikko kor­vaa parikym­men­tä maajussia.

    Ei onnis­tu käytän­nössä. Tuos­sa kuvitel­mas­sa työ­paikat siir­tyvät pellolta,metsästä ja nave­tas­ta suun­nit­te­lu­toimis­toi­hin, tehdas­salei­hin , kaup­paan ja logis­ti­ikkaan. Palkat ovat tääl­lä huo­mat­tavasti suurem­mat kuin maat­aloudessa. Maat­aloudessa alle 4 euroa/h.

    Itse tuote (ruo­ka, puu) ei tule halvem­mak­si lop­pukäyt­täjälle. Veron­mak­sa­jan lomp­sas­ta täy­tyy vielä löy­tyä työt­tömäk­si jäänei­den ylläpi­to ja uusien työ­paikko­jen (välil­lis­es­ti) luominen.

  28. eemil: On tot­ta, että maan­hin­ta on karan­nut jär­jet­tömi­in hintoihin.

    Tilakoon kas­vat­ta­mi­nen ei kuitenkaan poista mitään ongelmia. Yksikkökus­tan­nuk­set eivät juurikaan laske nykyiseen ver­rat­tuna. Konei­den suurent­a­mi­nen ja työn­tek­i­jöi­den palkkaami­nen syövät koko edun. Lisäk­si suuret akseli­pain­ot heiken­tävät maan kasvukun­non ja aiheut­ta­vat eroosio­ta ja vesistöhuuhtoumia.

    Suuret kar­jayk­siköt lisäävät investoin­tikus­tan­nuk­sia ja eläin­ten tau­ti­paine ja sitäkaut­ta hoitoku­lut kasvavat.

    Näi­hin kaikki­in aut­taa tietenkin teknologi­nen kehi­tys, mut­ta se mak­saa niin paljon, että taloudel­liset hyödyt jäävät mität­tömik­si. Ympäristö ja luon­to kär­sii aikaisem­paa enemmän.

    Eihän niitä investoin­te­ja tietenkään pitäisi tehdä, elleivät hyödyt ole riit­tävän suuret. En voi käsit­tää tätä kom­ment­tia muuten kuin niin, että investoin­ti- ja muut tuet ovat sekoit­ta­neet kom­men­toi­jan (eemil) ajat­telun täydellisesti.

  29. eemil: Tämä on niin vaikeaa, kun sin­ul­la ovat perusasi­at vinksal­laan. Eivät tuet ole maat­alouden vaan kau­pan ja kulut­ta­jien tukea. 

    Miten niin maat­aloustuet eivät ole maat­alouden vaan kau­pan ja kulut­ta­jan tukia? Tämä on käsit­tämätön väite.

    Kaup­pa ja kulut­ta­jat voisi­vat aivan hyvin ostaa maat­alous­tuot­teet ulko­mail­ta markki­nahin­taan, ja tuet säästyisivät.

  30. Suo­ma­lainen mak­saa itsen­sä kipeäk­si maat­aloustuen muo­dos­sa ja sit­ten vielä kau­pan kas­sal­la mak­saa jopa kaksinker­taista hin­taa suo­ma­lais­es­ta ruuasta!

    Tämänkin sairau­den pois­toon on ole­mas­sa lääke. Osta ulko­maalaista ruokaa ja mielel­lään jonkin muun kaup­paketjun, kuin K- tai S‑ryhmän kaupoista.

    Omavaraisu­us­in­toil­i­joille tiedok­si, että ruokaa voi ostaa hal­val­la var­muus­varais­toi­hin ulkomailta.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Kir­joituk­ses­sa ei san­ot­tu, ettei met­sä­taloudel­la ole merk­i­tys­tä, vaan että sen merk­i­tys ei ikinä voi pala­ta tasolle, jol­la se oli vielä 20 vuot­ta sit­ten ennemn puunko­r­ju­un koneellistumista.

    Vaikut­taa tuokin väärältä diag­noosil­ta, yksin oman tek­stisi perus­teel­la. Se että kor­juu ei ole enää niin työvoimaval­taista, ei estä hyö­dyn­tämästä puun aine­sosia korkeam­man jalostusas­teen tuot­teis­sa, vaan pikem­minkin mah­dol­lis­taa sen.

  32. eemil: On tot­ta, että maan­hin­ta on karan­nut jär­jet­tömi­in hintoihin.

    Maa- ja met­sä­talous­maan lait­ta­mi­nen kiin­teistöverolle aut­taisi tähän nopeasti.

  33. http://www.kauppalehti.fi/uutiset/porssi-sellun-mustamaalaus-puri-sijoittajiin/xnETarba

    Kaup­pale­hden katk­era otsikko ker­too mis­sä men­nään “bio­talouden” suhteen.

    Gold­man Sachsin mukaan markki­noille tulee 10 miljoon­aa ton­nia uut­ta kap­a­siteet­tia seu­raa­van viiden vuo­den kuluessa.

    Kaikkien sel­l­u­la­jien hin­nat tule­vat laskemaan.

    Minä en vain ymmär­rä sitä, että miten kukaan ei tun­nu katso­van niitä pitkän ajan keskiar­vo­ja? Nikke­lin yli 55 000 dol­lar­in ton­ni­hin­nat oli­vat aivan utopis­tisia, ja ton­nin hin­ta sel­l­us­ta on aivan samaa sar­jaa. Kai se alue­poli­ti­ik­ka sumen­taa aivot?

    Parin vuo­den kulues­sa suo­ma­lainen sel­l­u­te­ol­lisu­us lomaut­taa ja irti­sanoo tehostaes­sa toimi­aan, taas ker­ran. Kat­sokaa­pa vain.

  34. His­to­ri­alli­nen kat­saus met­sätöi­den rationalisointiin:

    “Met­sä­työn ratio­nal­isoimis­es­ta ja sen vaiku­tuk­ses­ta työvoimati­lanteeseen” Unto Sil­ven­noinen 1974.

    http://www.lapintutkimusseura.fi/files/1974%20Lapin%20tutkimusseura%20vuosikirja%20XV.pdf — sivut 7–15.

    Lyhyesti san­ot­tuna työ­tapo­ja ja menetelmiä on aina pyrit­ty kehit­tämään sekä helpot­ta­maan, mut­ta sil­lä on myös ollut omat seu­rauk­sen­sa esimerkik­si tarvit­ta­van työvoiman määrään.

Vastaa käyttäjälle TimoT Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.