Huomioita AM-ohjelmasta (2) Huoneistokokojakauma

31.1.2016 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 16 Kommenttia 

(Linkki asunto-ohjelmaluonnokseen)

Huoneistokokojakauma

Helsinki määräsi aiemmin uusien asuntojen keskikooksi 75 neliötä. Se oli tarkoitettu koko kaupungin keskiarvoksi, mutta sitä alettiin toteuttaa kaupunginosa- ja jopa tonttikohtaisesti. Nyt tämä on väljennetty niin, että asuntojen pinta-alasta Hitas-kohteissa 60 – 70 prosenttia on perheasuntoja (vähintään kolmioita) ja kovanrahan tuotannossa 40 – 50 prosenttia.

Mikko Särelä on kritisoinut, että noiden pinta-alaprosenttien viereen on laitettu suluissa perheasuntojen osuudet (50 – 60 prosenttia ja 30 – 40 prosenttia). Olin ensin samaa mieltä, mutta sitten oivalsin, että niiden poistaminen voisi johtaa taas siihen, että perheasuntovelvoite toteutettaisiin yhdellä ylisuurella asunnolla.

Espoossa uusien asuntojen keskikoko on 90 neliötä, eikä kukaan urputa mitään.

Lapsiperheiden puolustaminen on aina ollut yksi asuntopolitiikan tavoitteita ja näin tulee olla jatkossakin, vaikka markkinamekanismi antaisi kaikki asunnot sinkuille. Sen sijaan tuossa normissa pitäisi olla aluekohtaista vaihtelua, sillä Östersundomiin tulee luonnostaan isompia asuntoja ja kantakaupunkiin pienempiä. Toisaalta pitäisi ottaa huomion myös vanhojen ausntojen kokojakauma. Niinpä on tähdellisempää vaatia perheasuntoja Munkkivuoreen kuin Munkkiniemeen, jossa niitä jo on. Vaikka Kalliossa on luonnollista olla enemmän pieniä asuntoja kuin lähiöissä, Kallioon rakennettavissa uudiskohteissa olisi hyvä olla perheasuntoja, koska vanhassa kannassa niitä ei juuri ole.

Asuntojen koko on Helsingissä erittäin pientä verrattuna muuhun maahan tai muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin. Olisi virhe rakentaa pelkkiä kanakoppeja edelleen. Hyvin pieniä asuntojakin voi rakentaa jonkin verran nuorten ensimmäisiksi asunnoiksi. Niissä ei olisi ihan pakko olla invavessaa, koska niissä asutaan tilapäisesti.

Hajahuomioita AM-ohjelmasta (1)

31.1.2016 · Aihe _ · 3 Kommenttia 

Olen tehnyt reunahuomioita asunto-ohjelmaluonnokseen. Yleisen avoimuuden nimissä käyn niitä tässä läpi. Mielipiteet ovat siis omiani eivätkä välttämättä edusta aina vihreiden kantaa.

Asuntotuotannon määrä s. 5-6

Kaupunki luovuttaa tontteja vähintään 360 000 k-m2 (= 9 000 asukasta), kaavoitetaan vähintään 562 500 k-m2 (=14 000 asukasta) ja asuntotuotanto on 5500 asuntoa (=9 900 asukasta). Pitäisi nostaa asuntotuotanto nopeasti 10 000 asuntoon, jotta asuntomarkkinat saataisiin sosiaalisesti hyväksyttävään tasapainoon.

Hallintamuotojakauma

25 % ara-vuokra-asuntoja, joista 300 opiskelija-asuntoja
35 % välimuotoa,
40 % kovan rahan tuotantoa

Minusta tämä hallintamuotojakauma on vanhanaikainen ja paikalleen jämähtänyt keino pyrkiä sosiaalisesti kestävään asuntopolitiikkaan. Pitäisi rakentaa säätelemätöntä tuotantoa, varata siitä osa kaupungille vuokra-asunnoiksi, joiden vuokraan ei sisälly tukea, ja tämän kannan sisällä tukea vuokran alennuksin pienituloisia niin kauan kuin nämä ovat pienituloisia. Asuntotilanteen helpottamisen pitäisi koskea kaikkia samassa asemassa olevia tasapuolisesti eikä sattumanvaraisesti vain niitä onnekkaita, jotka pääsevät tuetun asumisen piiriin.  Pitäisi tukea ihmisiä eikä seiniä, mutta toteuttaa noita markkinaehtoisia vuokra-asuntotuotantoa kaupungin toimesta, koska tässä asuntopoliittisessa epätasapainotilanteessa julkista rahaa valuisi turhan paljon vääriin taskuihin. Lue lisää

Bulevardit vähentävät ruuhkia, eivät lisää niitä

31.1.2016 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 111 Kommenttia 

Helsingin suunnittelevat bulevardit vähentävät sisääntuloteiden ruuhkautumista verrattuna vaihtoehtoon, jossa 80 000 ihmistä ripoteltaisiin kelvollisen joukkoliikenteen ulottumattomiin pitkin Uudenmaan peltoja.

Helsingin ympäristökunnista on tullut huolestuneita lausuntoja Helsingin aikeista muuttaa kaupunkiin tulevat moottoritiet Kehä I:n sisällä kaduiksi ja asuttaa niiden äärelle 80 000 ihmistä. Pelätään autoilun Helsingin keskustaan vaikeutuvan. Kirkkonummella asia pantiin suorastaan leikiksi esittämällä, että tämä on perustuslain vastaista, koska perustuslaki takaa vapaan oikeuden liikkua maan sisällä.

Kun moottoriteille tulee nopeusrajoitus ja liikennevaloja, matka-ajat tietysti vähän pidentyvät olettaen, että moottoritie ei muuten olisi ruuhkautunut. Tämän vaikutus matka-aikoihin on parin minuutin luokkaa, korkeintaan viisi minuuttia. Jos viiden kilometrin matkalla nopeus laskee nopeudesta 80 km/h nopeuteen 50 km/h, matka-aika pitenee minuutin ja 15 sekuntia. Parit liikennevalot tähän päälle, ehkä. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.2.2016

31.1.2016 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 17 Kommenttia 

(Esityslistaan tästä)

Lausunto AM-ohjelman luonnoksesta

Asunto-ohjelmaa pitäisi uudistaa hyvinkin radikaalisti tavoitteena lisätä olennaisesti asuntotuotantoa Helsingissä. Tarjonnan joustamattomuus on yksi suomalaisen asuntopolitiikan huonoimpia piirteitä. En mene kuitenkaan tässä tähän sen syvällisemmin, jotta saisin tämän postauksen joskus valmiiksi. Pyrin tekemään tästä aiheesta vielä erillisen postauksen.

Sitä odotellessa kannattaa tutustua ohjelmaluonnokseen tästä. Otan mielelläni vastaan hyviä huomoita.

Lähiöprojektin projektisuunnitelma

Lähiöiden kunnostaminen ja elävöittäminen on erittäin tärkeätä. Tästä raportista ei kuitenkaan nopealla lukemisella pääse perille siitä, ollaanko kohdistamassa voimavaroja oikein tähdellisimpiin kohteisiin. Liikaa kauniita lauseita eikä mitään tietoa niistä hankkeista, joihin ei ole katsottu mahdolliseksi osoittaa voimavaroja.

(Mitenkähän lainvartijat suhtautuisivat siihen, jos kaupunki ottaisi tavakseen ostaa merkittävästi asuntoja joltain alueelta, investoida alueen kunnostamiseen ja rahoittaa tämän ostamiensa asuntojen arvonnousulla.) Lue lisää

Asuntohankinta jouduttamaan Itä-Helsingin hallittua gentrifigaatiota

31.1.2016 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 25 Kommenttia 

Asuntojen hintaero kantakaupungin ja Itä-Helsingin välillä on niin suuri, ettei se voi kestää. Jossain vaiheessa hipsterit alkavat vallata halpoja asuntoja, kuten kävi 1980-luvulla Kalliossa ja paraikaa Vallilassa. Merkkejä tästä on näkyvissä esimerkiksi Roihuvuoressa.

Tätä kehitystä voisi vähän jouduttaa, koska asuinalueiden eriytyminen nykyiseen tapaan on huono juttu. Helsingin pitäisi kaivaa naftaliinista Asuntohankinta Oy, joka ryhtyisi taas ostamaan asuntoja nimenomaan Itä-Helsingistä ja vuokraisi niitä kohtuullisella hinnalla (14 – 15 €/m2) suunnatusti palkansaajille. Lue lisää

Priorisointi

29.1.2016 · Aihe sote, Talouspolitiikka, _ · 26 Kommenttia 

Priorisointi olisi perin yksinkertaista, jos tietäisimme kaikkien hoitojen ja lääkkeiden vaikuttavuuden ja jos laatupainotteisten elinvuosien määritelmä olisi kiistaton. Tarjolla olevat hoidot laitettaisiin kustannustehokkuuden mukaiseen järjestykseen. Hoitoa annettaisiin alkaen parhaasta päästä, kunnes kaikki rahat on käytetty. Viimeinen annettu hoito muodostaisi rajan, jota kustannustehottomampaa hoitoa ei annettaisi.

Tätä periaatetta vastaan on vaikea väittää. Jos joku haluaisi käyttää rahaa johonkin kustannustehottomaksi arvioituun, hän joutuisi ottamaan rahat jostain hyödyllisemmästä hoidosta.

Periaatetta ei saa rikki edes rahaa lisäämällä. Vaadittavan kustannustehokkuuden raja vain siirtyisi alemmas.

Lääkärin harkintaa ei kuitenkaan voi korvata taskulaskimella. Hoitojen vaikuttavuutta ei tunneta tarkasti ja elämän laadun paraneminen on aina arvostuksenvarainen asia. Lue lisää

Asuntojen hintojen eriytyminen jatkuu

29.1.2016 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 26 Kommenttia 

Asuntojen hinnat

Asuntojen hintojen eriytyminen jatkuu. Tilasto viime vuoden viimeiseltä neljännekseltä on nyt julkaistu. Sen saa tästä. Helsingissä nousivat erityisesti Helsinki 1-3:ssa eli kaikkialla muualla kuin Itä-Helsingissä. Kehyskunnissa hinnat laskevat edelleen.Kalliit alueet muuttuvat entistä kalliimmiksi ha halvoilla alueilla hinnat pikemminkin laskevat.

Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen neliöhinnat ja muutos edellisestä vuodesta olivat viimeisellä neljänneksellä :

Helsinki 1   6116 €  +3,2 %
Helsinki 2  4801 € +2,8 %
Helsinki 3  3571 €  +4,3 %
Helsinki 4  2704 €  -1,8 %
Espoo        3253 €  + 0,5 %
Vantaa      2615 €  + 0,4 %
Kehyskunnat  2138 €  -1,9 %
Koko maa – PKS   1699 €  -0,9 %

Johtopäätökseni on edelleen sama: asuntoja pitää rakentaa sinne, missä ihmiset haluaisivat asua! Helsingin on nopeutettava asuntotuotantoa tuntuvasti!

Hintojen alentuminen Itä-Helsingissä ei ole pelkästään iloinen asia.

Seinäjoen ihme

(Kirjoitus on julkaistu MDI:n sivuilla osana Seinäjokea koskevaa blogisarjaa sekä Ilkka-lehden nettisivuilla. Seinäjoen ihmeellä tarkoitetaan kaupungin voimakasta kasvua saman aikaisesti kuin muut samanlaiset kaupungit menettävät väestöään yliopistokaupungeille)

Seinäjoen ihmettä ei olisi ilman hyvää rautatieyhteyttä. Ovathan kaikki väkilukuaan viime aikoina kasvattaneet seutukunnat ovat rautatiepaikkakuntia lukuun ottamatta Helsingin kupeessa kasvavaa Porvoota ja piskuista Tunturi-Lapin seutukuntaa. Ilman rataa Seinäjoki olisi todennäköisesti pienehkö kylä Lapuan kunnassa.

Mikä rautateistä tekee niin merkittävän? Selvä enemmistöhän liikkuu autolla ja bussiakin käyttää useampi kuin junaa. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.1.2016

26.1.2016 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 26 Kommenttia 

Hernesaaren osayleiskaava

Ehdotus on niin hyvä, että päädyimme keskustelemaan aika toisarvoisista asioista.

Venesatama On täysin epärealistista ajatella, että kaupunginvaltuusto vähentäisi muita investointeja – esimerkiksi koulujen peruskorjauksia tai yhden pikaratikkaradan – saadakseen aikaan 70 M€ maksavan venesataman ja kilpapurjehduskeskuksen. Perussuomalaisten Nuutti Hyttinen tekikin ehdotuksen, että jatkosuunnittelun lähtökohdaksi otetaan pienempi venesatama. Se meni läpi äänin 5-4 (ps, vas, sdp ja Elina Moisio vihr). En tätä esitystä kannattanut, vaikka itse tavoitteesta olinkin samaa mieltä sen takia, ettei kaupunkisuunnitteluvirasto suunnittele venesatamia eikä erityisesti rahoita niitä. Me varaamme vain alueen, jonka sisälle joku muu sitten suunnittelee ja rakentaa sataman. Minusta meidän ei pitänyt tätä aluetta mennä rajaamaan.

Ei rajaamista esittänyt Hyttinenkään. Hän ei esittänyt muutosta kaavakarttaan, joten lausuma jäi mielenilmaisuksi. Muita virastojahan se ei velvoita. Ehkä kuitenkin oli hyvä tällainen mielenilmaisu esittää, jotta jokin realismi säilyisi siellä liikuntaviraston puolellakin. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.1.2016

24.1.2016 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 30 Kommenttia 

Hernesaaren osayleiskaava

(Pöydältä)

Vaikka kyse on osayleiskaavasta, se valmistellaan asumakaavaosastolla. Tosiasiassa suunnittelu menee siis saman tien asemakaavatasolle tai lähelle sitä, vaikka yleiskaavassa tietysti päätetään vain siitä, mitä on merkitty kaavakarttaan.

Aivan kohtuutonta huomiota tässä on saanut Hernesaaren kärkeen suunniteltu erittäin suuri venesatama ja kilpailukeskus purjehtijoille. Helsinkiläisillä purjehdusseuroilla näyttää olevan paljon keskinäistä kateutta.

Minusta on jokseenkin selvää, ettei 70 miljoonaa euroa maksava venesatama ole realismia ainakaan nykyisen investointikaton aikana. Yksityisin varoin noin kallista hanketta tuskin tehdään. Isoille veneille laituripaikan hinnaksi tulisi noin 90 000 euroa, mitä tuskin saadaan perityksi käyttäjiltä. Laiturit eivät ole kalliita, mutta maantäytöin tehtävät aallonmurtajat ovat. Kuulemma selvitetään, voisivatko aallonmurtajat olla kelluvia. Lähinnä jäät ovat ongelma.

Yleiskaavaesitys ei ole investointipäätös eikä varautuminen isoon venesatamaan estä tekemästä pienempää.

Aiemmalla kierroksella lautakunta lisäsi Hernesaaren tyveen korkeata rakentamista mutta nyt se on siitä poistettu. Miksi? Pitäisikö se palauttaa sinne. Helsingin korkean rakentamisen ohjelmassa Hernesaarta on pidetty soveliaana paikkana korkealle rakentamiselle. Jos me sallimme sen nyt osayleiskaavassa, ei se sido asemaavoittajaa kaavoittamaan sinne korkeaa rakentamista, mutta jos me kiellämme se, se on kielto. Lue lisää

Seuraava sivu »