Samasta sähköstä sama hinta

11.12.2015 · Aihe Talouspolitiikka · 53 Kommenttia 

Miltä kuulostaisi, jos sähköyhtiöt veloittaisivat sähköstä enemmän niiltä, jotka käyttävät sitä säästeliäästi? Tämä veisi kannattavuutta sähköä säästäviltä investoinneilta. Ostajat nousisivat vaatimaan samaa hintaa samasta sähköstä.

Juhana Vartiainen on varoittanut yrityskohtaisista työsopimuksista. Ranskassa ay-liikkeen voima ulosmitata yrityksen tuottavuuden nousu palkankorotuksina on johtanut haluttomuuteen investoida. Paikallinen sopiminen voi vaarantaa talouden kehityksen.

Samasta syystä kuin sähkön pitää maksaa kaikille yhtä paljon, pitäisi työn hinnankin olla kilpaileville yrityksille sama – myös Suomessa toimivissa lentoyhtiöissä. Jos jokin yritys ei näillä ehdoilla pärjää, sen on syytäkin vapauttaa työvoimansa tuottavampien yritysten käyttöön: luova tuho.

Vai onkohan sittenkään näin? Viime aikoina luova tuho on ollut melkein pelkkää tuhoa. Uusia työpaikkoja on syntynyt hitaammin kuin vanhoja on kuollut pois. Voisiko kannattamattomissa yrityksissä tinkiä yhteisestä palkkatasosta edes laskusuhdanteen aikana työpaikkojen turvaamiseksi? Lue lisää

Kustannustehokas pysäköintipolitiikka (4) Mitä ehdotan autopaikkanormiin?

11.12.2015 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 20 Kommenttia 

(Tämä on vasta luonnostelua)

Hintajousto

Autopaikkanormia voidaan harkinnanvaraisesti keventää, jos niiden toteuttaminen on tavanomaista kalliimpaa. Jos paikan hinnaksi arvioidaan 20 000 euroa, ne on toteutettava täysimääräisesti. Jos arvioitu kustannus ylittää 20 000 euroa, normia kevennetään yhdellä prosentilla jokaista täyttä tuhatta euroa kohden. (Siis jos hinnaksi tulee 70 000 euroa, normin mukaisista paikoista on toteutettava vain puolet)

Voi olla, että tämä ei ole mahdollinen, koska nämä hinta-arviot ovat aina vähän epävarmoja erityisesti epäviralllisia.

Korttelitehokkuus

Vaihtoehtona edelliselle. Lue lisää

Kustannustehokas pysäköintipolitiikka (3) Hintajousto

11.12.2015 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 6 Kommenttia 

Kun kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Kirkkohallituksen tontin muuttamista asuntaloksi, kummeksuin vaadittujen autopaikkojen määrää. Yhdelle tontille vaadittiin 95 autopaikkaa, kun viereisessä erittäin isossa korttelissa (Luotsikatu – Katajanokankatu – Kauppiaankatu – Kruunuvuorenkatu – Satamakatu käytössä on vain noin 40 kadunvarsipaikkaa. Asuntoja on moninkertainen määrä ja pysäköintipaikkoja on puolet nyt vaadituista.

Sain vastauksen, että vaikka kantakaupungissa kotitaloudet ovat vähäautoisia, uusissa kohteissa autoja on paljon. Totta kai on, jos autopaikka määrätään pakolla toteutettavaksi ja laskutetaan asunnon yhteydessä, oli autoa tai ei ollut. (Tätä on havainnollistettu edellisessä autopaikkanormia koskevassa postauksessani.)

Autopaikka on osa autoilun kokonaiskustannuksesta. Hinta vaikuttaa suosioon. On ihmisiä, jotka tarvitsevat autoa välttämättä, mutta Helsingissä heitä on vähän. Tästä osoituksena helsinkiläisistä kotitalouksista alle puolella on auto. Jos autopaikka maksaa kaksi kertaa niin paljon kuin uusi auto, on selvää, että sillä on vaikutuksensa siihen, kannattaako satunnaista käyttöä varten hankkia jokin vanha kosla. Satunnaiskäyttäjän kannattaa käyttää mieluummin vuokra-autoa ja kaupungin sisällä taksia. CityCarClub tulee myös edulliseksi Helsingin sisällä. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.12.2015

10.12.2015 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, _ · 21 Kommenttia 

Kokous kesti neljä ja puoli tuntia!

Mellunmäen tiivistyskaava

Pöydälle. Blogillanikin esiintyneestä havainnekuvasta todettiin, että sen täytyy olla väärin piirretty. Möhkälemäisyys johtuu runkosyvyydestä, joka on niin suuri, ettei sellainen ole mahdollista. Vähän ristiriitaisia tunteita noin raju tiivistäminen aiheutti.

Pohjolan vanhan pääkonttorikorttelin kaava Munkkivuoressa

Tätä kiitettiin ja moitittiin. Minua kauhistuttaa se, kuinka tylsältä uhkaa Huopalahdentien katumaisemasta tulla. Kaava ei kiellä rakentamista kadun varteen, mutta ei siihen pakotakaan, eikä viitesuunnitelman mukaan niin aiota tehdä.

Tästä toivottiin lautakunnan intranettiin kuvia. Lue lisää

Tavaroista on tulossa ilmaishyödykkeitä

10.12.2015 · Aihe Talouspolitiikka · 45 Kommenttia 

Ostin keittiövaa’an helsinkiläisestä rautakaupasta. Se punnitsee gramman tarkuudella viiteen kiloon saakka. Vaa’assa on taarausominaisuus, eli se vähentää kulhon tai aiempien raaka’aineiden painon kokonaispainosta. Suomalaisille turhana ominaisuutena siinä on veden painon ilmaiseminen tilavuusmittana. Amerikkalaisille siitäkin on hyötyä.

Laite maksoi 9,90. Tästä hinnasta meni arvonlisäveroon 1,92 euroa, eli kaupalle jäi tästä 7,98 euroa. Tästä kauppa otti omansa, vähintään kaksi euroa. Jäljelle jää alle kuusi euroa. Tästä piti maksaa kuljetus maapallon toiselta puolelta Suomeen ja edelleen kaupan hyllylle, tullit ja raaka-aineet. Vanha väitteeni on, että tavaroiden valmistus on muuttumassa ilmaiseksi ja siksi täysin merkityksettömäksi osaksi tavaroiden arvoketjussa.  Kulutustavaroita valmistavan teollisuuden työpaikoilla ei ole juuri merkitystä.

Kustannustehokkaan pysäköinnin periaatteet (2) Vaiheittain toteuttaminen

9.12.2015 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, _ · 32 Kommenttia 

[tekstiä on editoitu 10.12.2015]

Melko yleisesti on hyväksytty periaate, jonka mukaan asumisen ja pysäköinnin kustannukset on erotettava toisistaan. Tämä on kuitenkin mahdotonta, jos pysäköintipaikkoja määrätään rakennettavaksi enemmän kuin niitä halutaan omakustannushintaan ostaa. Yksityisen rakennuttajat ovat yrittäneet myydä pysäköintipaikkoja omina osakkeinaan, mutta paljon on täytynyt antaa alennusta – toisin sanoen on ollut pakko sisällyttää pääosa pysäköinnin kustannuksista kuitenkin asuntojen hintoihin.
Kuinka paljon pysäköintipaikkoja tarvitaan, riippuu tai sen pitäisi riippua myös siitä, mitä ne maksavat. Paikkoja on oikea määrä, kun tarjonta vastaa maksuhalukasta kysyntää. Kaikki ne, jotka ovat halukkaita maksamaan paikasta kustannuksia vastaavan hinnan, saavat sellaisen, mutta paikkoja ei jää yli eikä jouduta myymään alehinnalla.

Dia1

Kuva 1

Taloustieteen peruskurssilla ongelma esitetään kuvan 1 mukaisesti.  Siinä on vaaka-asteikolla pysäköntipaikkojen määrä ja pystyasteikolla niiden hinta. Vihreä viiva kuvaa tarjontakäyrää – pysäköintipaikkojen marginaalihintaa (viimeisen paikan hintaa) määrän funktiona.  Mitä enemmän paikkoja, sitä kalliimmaksi yksi paikka tulee. Punainen viiva kuvaa kysyntäkäyrää, kuinka paljon paikoista ollaan valmiit maksamaan. Jos paikkoja on vähän, ne menevät eniten tarvitseville, jotka maksavat niistä eniten. Mitä enemmän paikkoja rakennetaan, sitä alemmaksi muodostuu hinta, jolla ne kaikki saadaan kaupaksi. Tasapaino syntyy pisteessä qo jolloin hinnaksi tulee po. Kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä tähän tilanteeseen.

Kun paikkoja on kuitenkin pakko tehdä kaavamääräyksen mukaan määrä q1, niitä ei tule ainoastaan tasapainomäärää enemmän vaan niistä tulee myös tuotantokustannuksiltaan kalliimpia, koska jouudutaan turvautumaan epätaloudellisempiin ratkaisuihin. Samalla kuitenkin niiden myynti- tai vuokraushinta alenee, koska tarjontaa on enemmän. Lue lisää

Kustannustehokkaan pysäköintipolitiikan periaatteet (1) Yhteismaan ongelma

9.12.2015 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 20 Kommenttia 

Pysäköintinormi on päydällä kaupunkisuunnittelulautakunnassa.Yritän pienelle kirjoitussarjalla selventää omia ajatuksiani siitä, mitä pysäköinnissä pitäisi tehdä

Helsingissä säädellään pysäköintiä varsin tiukasti.

Keskustan työpaikkapysäköintiä halutaan rajoittaa, jotta autoja ei tulvisi ruuhka-aikoina kaduille liikaa. Tämä on keinona huono tai siis tällaista second best –politiikkaa. Oikea keino olisi hinnoitella tien käyttöä ruuhka-aikoina, mutta sitä odoteltaessa joudutaan käyttämään tätä, selvästi suurempaa haittaa aiheuttavaa keinoa.

Asuintaloihin taas määrätään rakentamaan pysäköintipaikkoja enemmän kuin niitä haluttaisiin rakentaa. Näissä kaavoissa ei rajoiteta pysäköintipaikkojen määrää. Niinpä syytökset kaavoittajaa kohtaan siitä, että meidän talossa on liian vähän pysäköintipaikkoja, menevät väärään osoitteeseen. Niitä olisi saanut rakentaa kuinka paljon vain.

Pysäköinnissä on kyse hyvin suurista taloudellisista arvoista. Siksi sen on oltava kustannustehokasta. Oma epävirallinen arvioni pakolla vuosittain kaavoissa määrättyjen pysäköintipaikkojen hinnasta päätyy runsaaseen sataan miljoonaan euroon. Tämä suuntaa-antava laskelma menee seuraavasti:

550 000k-m2 rakennusoikeutta, keskimääräinen normi 1/130k-m2 keskihinta 25 000 €

Kokonaiskustannus 550 000/130 x 25 000 € = 108 M€

Keskihinta, 25 000 €, on ehkä vähän alakanttiin, mutta onhan meillä alueita, joissa pysäköinti on maanvaraista ja siis muodollisesti halpaa, joskin haaskaa maata.

Pysäköintipaikkojen hinnat ovat nousseet korkeiksi, kun Helsinki on alkanut rakentaa ihan oikeaa kaupunkia, johon laajat pysäköintikentät eivät mahdu. Pysäköintitalossa autopaikan rakentamiskustannukset ovat vielä kohtuulliset – noin 20 000 euroa/kpl, mutta maan alle rakennettavat paikat ovat lähempänä 40 000 euroa. Autopaikat ovat siis selvästi kalliimpia kuin autot keskimäärin. Pysäköintitaloissa on se ongelma, että ne vievät tontin yhdeltä asuintalolta, mikä on lisättävä niiden kustannuksiin.

Miten ratkaista yhteismaan ongelma?

Kaavoissa määrätään rakentamaan autopaikkoja tontille, koska muuten asukkaat pysäköivät kadunvarteen, mikä vaikeuttaa muiden pysäköimistä. Taloyhtiö, joka ei rakenna pysäköintipaikkoja riittävästi, on eräänlainen vapaamatkustaja. Lue lisää

Kaupunkisuunnitelulautakunnan lista 8.12.2015

5.12.2015 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, Pyöräily · 72 Kommenttia 

Ihan mahdoton esityslista. Tähän solahti useampi tunti.

 

Käänteentekevä tiivistyskaava Mellunmäessä

Mellunmäen tiivistyskaavaAivan Mellunmäen metroaseman vieressä yksityinen asunto-osakeyhtiö (juridisesti kaksi yhtiötä?) haluaa purkaa vanhat, peruskorjausikään tulevat rakennukset ja rakentaa uudet. Uusia tulee vähän aiempaa enemmän, rakennusoikeus 5,4 –kertaistuu 11 400:sta 61 600 k-m2:iin. Korttelin asukasluvuksi tulee noin 1  500, missä on lisäystä 1 200. Ajatuksena on, että nykyiset asukkaat saisivat uudet asunnot putkiremontin hinnalla. Ensin rakennettaisiin sen verran uusia asuntoja, että purettavien vanhojen talojen asukkaat pääsevät muuttamaan uuteen kotiin ennen kuin vanha puretaan.

Kaavan toteutuminen ei ole varmaa, vaikka valtuusto tämän hyväksyisi. Taloyhtiösisä tämä vaatii yksimielisen päätöksen. Vaikka ylivoimainen enemmistö on suunnitelman kannalla, yksimielisyys on kova vaatimus. Tekeillä onkin lainmuutos, jossa määräenemmistö riittäisi. Katsotaan, miten sen käy. Lue lisää

Millaista kommenttien moderointia toivot?

4.12.2015 · Aihe _ · 98 Kommenttia 

Moni on valittanut, että blogin keskustelun taso on laskenut, koska joukossa on niin paljon turhiksi tai epäkiinnostavaksi koettuja kommentteja niin, että kiinnostava ja tasokas keskustelu hukkuu.

Miten toivoisit blogin moderointia kehitettävän? Toistaiseksi olen sensuroinut vain loukkaavat ja rasistiset kommentit. Lisäksi asetin joskus eräälle innokkaalle kommentoijalla kolmen kommentin päiväkiintiön, mutta en ole jaksanut ylläpitää sitäkään.

Pitäisikö kommentteja karsia myös laadun mukaan? Laadun määräisin silloin tietysti minä omien mieltymysteni perusteella.

Pitäisikö sensuroida kommentit, joissa esitetyn ajatuksen kommentoija on esittänyt jo aiemmin?

Pitäisikö rajoittaa sitä, kuinka usein sama henkilö saa tekstejä kommentoida päivän aikana? Jos tällainen rajoitus tulee, se ei olisi täysin mekanistinen, vaan siitä voi poikeata, jos esitetyt kommentit vievät keskustelua eteenpäin.

Teen tästä epävirallisen neuvoa antavan äänestyksen. Kommentoin itse toisella nimellä näitä kolmea kysymystä kuudella kommentilla. Äänestäminen tapahtuu peukuttamalla kahdesta vaihtoehdosta mieluisempaa. Tämän lisäksi saa tietysti omilla kommenteilla perustella tai esittää muita näkökohtia.

« Edellinen sivu