Työlliset ovat työttömiä tärkeämpiä

Palvelu­alan työn­tek­i­jöi­den ammat­ti­jär­jestö PAM on ilmoit­tanut valvo­vansa silmä kovana, että kaup­po­jen auki­oloaiko­jen piden­tymis­es­tä koitu­vat lisä­tun­nit annetaan vak­i­tu­isille, osa-aikatyötä tekeville sen sijaan, että palkat­taisi­in työt­tömiä. Tätä ei ole osat­tu julk­isu­udessa pahek­sua enkä pahek­su minäkään, kos­ka laki on PAM:in puolel­la ja kos­ka kau­pan osa-aikaiset työn­tek­i­jät ovat varsin matalapalkkaisia.

Olisi perusteltavis­sa myös se kan­ta, että olisi vielä tärkeäm­pää kokon­aan työt­tömien päästä kiin­ni edes osa-aikaiseen työhön. Itses­tään selvyytenä ote­taan se, että jo työssä ole­vien etu sivu­ut­taa työt­tömän edun. 

Voi myös syn­tyä kaup­pi­aan kannal­ta han­kala tilanne, jos osa-aikatyötön työn­tek­i­jä sanoo, ettei mielel­lään ottaisi noi­ta myöhäisil­lan tun­te­ja. Miten lakia kun­nioit­ta­van kaup­pi­aan pitäisi sil­loin menetellä?

 

 

83 vastausta artikkeliin “Työlliset ovat työttömiä tärkeämpiä”

  1. Mikäli myöhäis­tun­tei­hin ei ole tunkua, niin asia ratkaista­neen, kuten muual­la Euroopas­sa eli itsepalvelukassoilla.

  2. Ohi­men­nen: kaup­pa on ala, jol­la naiset tien­aa­vat miehiä enem­män. Lisäk­si rekry­toin­nis­sa “syr­jitään” miehiä eli heitä ei kut­su­ta työhaas­tat­telu­un tai palkata yhtä usein kuin naisia tutkimusten mukaa. 

    Ilmi­selvä poikkeus näyt­täisi ole­van Lidl, mil­tei joka toinen työn­tek­i­jä lie­nee nuori mies. Ehkä Lidlis­sä vaa­di­taan muskelei­ta vaan ei S‑marketissa? Hienoa joka tapauk­ses­sa, että tasa-arvo saa­puu raukoille rajoillemme sivistysmaista! 

    Suomi­han on yksi epä­tasa-arvoisim­mista vau­raista maista sukupuolten kohtelun suh­teen. Tsekatkaa vaik­ka OECD:n Bet­ter Life indek­si, jos ette muuten usko — mut­ta näkee­hän sen sokea Reet­takin ilman tsekkauk­sia, että Suomes­sa miehillä menee poikkeuk­sel­lisen huonosti.

    Niin tai näin, hal­li­tus on uskaltanut tehdä lakimuu­tok­sen, joka suosii vah­vasti naisia. Olisiko olleet kätilöt mielessä? Työt­tömiä miehiä toki on ollut vuosikau­sia kym­meniä­tuhan­sia enem­män kuin työt­tömiä naisia.

    Samaan aikaan toisaal­la: vah­vasti mies­val­tainen suo­ma­lainen kul­je­tusala ollaan tuhoa­mas­sa EU:n vaa­timuk­ses­ta (googlaa kab­o­taasi). Mut­ta — ja tämä on ihan fak­ta — kukaan ei pidä rekkakuskien katoamista saman­laise­na ongel­mana kuin kätilöi­den lomien lyhen­e­mistä. Se. Ei. Vain. Kiinnosta.

    Välil­lä poli­ti­ik­ka on niin surkeaa katsottavaa.

    Vihreät kai hur­raa­vat feministipuolueena …

    Berli­ini­in pääsee lentämään satasella.

  3. PAM vas­tusti auki­oloaiko­jen vapaut­tamista työn­tek­i­jöi­den jak­samiseen ja per­he-elämään vedoten. Nyt sit­ten on tapah­tunut täyskään­nös asiassa?

    Kaup­pi­aalle var­maan riit­tää, että tar­joaa työtä osa-aikaisille. Jos se ei kel­paa, pitää rekry­toi­da uusia tek­i­jöitä. Myöhäisil­lan tun­neista ei erik­seen kysel­lä, työtä tehdään sil­loin kun työ­nan­ta­ja määrää.

    Vaimo on mar­ketis­sa töis­sä 30h/vko sopimuk­sel­la kuten tietääk­seni kaik­ki ko. mar­ketin vak­i­tuiset. Hirveää hinkua lisätöi­den tekemiseen ainakaan vanhm­mil­la työn­tek­i­jöil­lä ei ole, kos­ka työ on raskas­ta. Eli parham­mil­laan lisä­työt jakau­tu­vat niin, että osa-aikaiset saa­vat halutes­saan lisä­tun­te­ja ja uusi­akin työn­tek­i­jöitä rekrytoidaan.

    1. Vaimo on mar­ketis­sa töis­sä 30h/vko sopimuk­sel­la kuten tietääk­seni kaik­ki ko. mar­ketin vakituiset. 

      Saako vaimo sovitel­tua päivärahaa?

  4. Täy­den­tämäl­lä vajaatyöl­lis­ten työpäivät täysi­aikaisik­si palkkatöik­si saadaan enem­män ihmisiä kokon­aan pois sosi­aal­i­tur­van varas­ta. Sosi­aal­i­tur­van, kuten sovitel­tu­jen päivära­ho­jen ja yleisen asum­is­lisän varas­sa olem­i­nen rajoit­taa asianomais­ten henkilöi­den vapaut­ta merkit­tävästi ja johtaa jatku­vaan anomusten täyt­te­lyyn ja tulo­jen kontrolliin.

  5. Aika huvit­tavaa, Soin­in­vaarakin kuluu niihin eli­itin jäseni­in, joka aikin keinoin usut­taa köy­hää toisen köy­hän kimppuun.

    Eli­it­ti ei myöskään hyväksy kaup­pa­pa­pi­ialle urake­hi­tys­tä : Työtön, nol­latun­ti­sopimus, osa-aikainen, täy­saikainen , palvelu­aikaan sidot­tu palkkakehitys

    Kun tätä kehi­tys­tä ei sal­li­ta niin kan­nustin­loukut ovat todellisia.Työhön mneo kun ei takaa ase­man paranemista.

    Aikoinaan 80-luvul­la kan­nustin­loukut oli­vat paljon suurem­pia kuin nyt, mut­ta eivät ne olleet työl­listymisen este, työt­tömiäoli vain 80000, nyt 500000

    Mut­ta ero 80-lukun oli suuri, joslähti töi­hin, vaik­ka osa-aikaiseen niin siitä eteni kokoaikaisek­si ja palk­ka parani työu­ran piten­e­misen myötä.

    Nyt näistä eduista ei halu­ta antaa mitään vaan kaup­pa­pi­ian työ on luun heit­to koiralle

  6. Tom­pe­lo: Samaan aikaan toisaal­la: vah­vasti mies­val­tainen suo­ma­lainen kul­je­tusala ollaan tuhoa­mas­sa EU:n vaa­timuk­ses­ta (googlaa kabotaasi). 

    Tuo kab­o­taasi on vain pieni yksi­tyisko­h­ta kokon­aisu­udessa nimeltä EU liit­to­val­tio, joka tuol­lais­ten “pien­ten yksi­tyisko­h­tien” joh­dos­ta johtaa siihen että suomes­ta tulee EU:n köy­hä taka­pa­juinen provinssi.

    Islanti ja Nor­ja ovat valin­neet toisin, Suomikin olisi voin­ut vali­ta toisin, eli säi­lyt­tää kansal­lisen yht­enäisyy­den ja sol­i­daarisu­u­den ja tietyn tason protektionismin.

    Täl­lä menol­la näen vain kehi­tyk­sen sel­l­aise­na, että seu­raa­van vuosikymme­nen aikana alkaa Suomes­ta koulutet­tu­jen ihmis­ten maas­ta­muut­to Ruot­si­in, Sak­saan ja Bri­tan­ni­aan. Suomen sosi­aal­i­tur­va ja yhteiskun­ta “taan­tuu” tuon seu­rauk­se­na seu­raa­van 10–20 vuo­den aikana Puolan tasolle. 

    Mut­ta tuo­han siis onkin EU-liit­to­val­tion tavoite, tuho­ta pro­tek­tion­is­tiset kansallisvaltiot.

    1. Olisiko pro­tek­tion­is­mi vien­nistä riip­pu­viselle Suomelle noin ylipään­sä hyvä vai­h­toe­hto. Miten me ylipään­sä pär­jäisimme ilman vien­tiä? Pro­tek­tion­is­mi on aina kaksisuuntaista.

  7. JY:
    PAM vas­tusti auki­oloaiko­jen vapaut­tamista työn­tek­i­jöi­den jak­samiseen ja per­he-elämään vedoten. Nyt sit­ten on tapah­tunut täyskään­nös asiassa?

    Lisäk­si PAM perusteli vas­tus­tus­taan sil­lä, ettei vapau­tus toisi lisää työ­paikko­ja. Nyt PAM sit­ten halu­aa vah­tia, että lisä­työ menisi mah­dol­lisim­man vähäisessä määrin uusi­in työpaikkoihin.

  8. Liian van­ha, työt­tömiä on nyt TEM kat­sauk­sen mukaan 631500 (mar­raskuu, 2015).

    1. Supikoira.
      Taisi olla niin, että työn­hak­i­joi­ta on tuo 631500. Eivät he ole kaik­ki työt­tömiä. Voi­ivat olla opiske­li­joi­ta, eläkeläisiä, van­haan työ­paikkaansa kyl­lästyneitä ja niin edelleen.

  9. Työ­nan­ta­jan on tar­jot­ta­va työtä osa-aikaisille työn­tek­i­jöille ensisi­jais­es­ti. Tämä tarkoit­taa sitä, että vas­ta sit­ten, jos osa-aikainen työn­tek­i­jä ei ota työtä vas­taan, voi työ­nan­ta­ja palkata uuden työn­tek­i­jän tähän tehtävään. Työ­nan­ta­jan kan­nat­taa tar­jo­ta työtä kir­jal­lis­es­ti ja saa­da kieltäy­tymi­nen kir­jal­lis­es­ti jot­ta ei tarvitse myöhem­min riidellä.

    1. Jyr­ki Kosk­i­nen. Tästä tulee kau­pan alal­la toinen ongel­ma. Moni osa-aikaista työtä’ tekevä nos­taa sovitel­tua päivära­haa, minkä seu­ru­ak­se­na kokon­aisan­sio on aika lähel­lä kokoa­iaik­sen työn ansio­ta. Sel­l­ai­sis­sa olois­sa ei olla kovin innokkai­ta otta­maan vas­taan han­kalia iltatun­te­ja, mut­ta yhtä halut­to­mia ollaan pane­maan nimeä paperi­in, että on kieltäytynyt.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Olisiko pro­tek­tion­is­mi vien­nistä riip­pu­viselle Suomelle noin ylipään­sä hyvä vai­h­toe­hto. Miten me ylipään­sä pär­jäisimme ilman vien­tiä? Pro­tek­tion­is­mi on aina kaksisuuntaista.

    Suo­ma­laiset kai pär­jää muut­ta­mal­la pois. Var­maan pääkaupunkiseu­tu selviää (vähin­tään) jotenkuten mut­ta ei siis kaikkien kannal­ta. Ei Jyväskyläkään autioidu mut­ta muut­tuu Kuusamok­si — sil­lä ero­tuk­sel­la, että ei ole tulon­si­ir­to­ja Sak­sas­ta tai Ruot­sista. Mitä se tarkoit­taa, jää tule­vien sukupolvien huolek­si, mut­ta veikkaan Viron elintasoa.

    Suo­mi on osa sys­teemiä, joka suosii keskuk­sia. Val­ta­vat omaisu­us­mas­sat jäävät — tut­tuun tapaan — lahoa­maan syr­jäseuduille. Velkaa pitäisi pystyä otta­maan mil­jarde­ja vuosit­tain, jot­ta asum­i­nen onnis­tu­isi keskuk­sis­sa. Onnek­si esim. Berli­inis­sä asum­i­nen on jopa nau­ret­ta­van hal­paa ja niin on muutkin elämisen kustannukset.

    Minä olen kan­nus­tanut lap­sia muut­ta­maan. Jokaisen vas­tu­un­tun­toisen van­hem­man pitäisi mielestäni tehdä samoin.

  11. Liian van­ha:
    Aika huvit­tavaa, Soin­in­vaarakin kuluu niihin eli­itin jäseni­in, joka aikin keinoi­nusut­taa köy­hää toisen köy­hän kimppuun.

    Voi tätä suo­ma­laista keskustelua. Kun Osmo Soin­in­vaara nos­taa esi­in työ­markki­noi­hin liit­tyvän ongel­man, leimataan hänet siis kuu­lu­vak­si ilkeämieliseen ja pahan­tah­toiseen eli­it­ti­in, joka saa nautin­ton­sa siitä että saa köy­hät tap­pele­maan keskenään?

    Toinenkin tulk­in­ta olisi ollut mah­dolli­nen: esi­in nos­tet­tu ongel­ma on todel­li­nen. Voisi jopa uskaltau­tua ajat­tele­maan, että ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keel­läkin voisi olla peili­in kat­somisen paik­ka. Mik­si todel­lakin työssä jo ole­vien etu ohit­taa aina työt­tömien edun? Mik­sei ammat­tiy­hdis­tys­li­ike ole sol­i­daari­nen kaikkein heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­via kohtaan?

    Ei köy­hyy­den ongelmia niin kor­ja­ta, että käy­dään vain iänikuista luokkatais­telua mui­ta leimaa­mal­la ja itse asia sivuuttaen.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Olisiko pro­tek­tion­is­mi vien­nistä riip­pu­viselle Suomelle noin ylipään­sä hyvä vai­h­toe­hto. Miten me ylipään­sä pär­jäisimme ilman vien­tiä? Pro­tek­tion­is­mi on aina kaksisuuntaista. 

    Vien­ti ei ole itseis­ar­vo. Suo­mi vie tavaraa ja tuot­tei­ta ulko­maille, jot­ta se voisi ostaa tarvit­semi­aan ja halu­ami­aan tavaroi­ta ja tuot­tei­ta ulkomailta.

    Ääries­imerkkinä: mikäli jokin val­tio suos­tu­isi tuo­maan ilmaisek­si kaiken Suomen pyytämän ei vien­tiä todel­lakaan tarvit­taisi, ja vien­ti­te­ol­lisu­u­den tarpeisi­in men­nyt työai­ka voitaisi­in käyt­tää enem­pänä vapaa-aikana elämän­laadun parantamiseen.

    Tosin nyky­tyylil­lä ääries­imerk­ki johtaisi vain siihen, että vien­ti­te­ol­lisu­u­den enti­sistä työn­tek­i­jöistä tulisi työt­tömiä, mikä johtaisi palkka­sum­man alen­e­miseen, pienem­pään kysyn­tään ja kas­vavaan työt­tömyy­teen koti­markki­noiden kysyn­nän alentues­sa. Ja tämä kaik­ki tilanteessa, jos­sa Suomel­la olisi täs­mälleen sama määrä mate­ri­aa jaettavana.

  13. Rajoite­tun koke­muk­seni mukaan Sak­sas­sa (jos­sa on paljon halvem­paa), ruo­ka oste­taan yleen­sä vaa­ti­mat­tomam­mista Lidl tyyp­pi­sistä kaupoista. kil­pailu on kovaa, suuret mar­ketit tule­vat kalli­ik­si asi­akkaalle. Min­un asuinympäristössäni (Suomes­sa) on aika mon­ta suur­ta markettia.
    PS. Mitä vihreät arvel­e­vat raket­tien ammuskelus­ta, onko siitä merkit­tävää haittaa?

  14. Osmo Soin­in­vaara: Saako vaimo sovitel­tua päivärahaa?

    Ei saa. Mik­si saisi? Ei saa muitakaan tukia. Itse asi­as­sa 30h/vko las­ke­taan tietääk­seni täysaikaiseksi.

    1. Anteek­si aihee­ton epäi­lyni. Tuo 30/h kuu­losti niin kovasti 80%:n työa­jal­ta, jos­ta on tul­lut hyvin suosit­tua juuri sovitel­lun päivära­han vuoksi.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Supikoira.
    Taisi olla niin, että työn­hak­i­joi­ta on tuo 631500. Eivät he ole kaik­ki työt­tömiä. Voi­ivat olla opiske­li­joi­ta, eläkeläisiä, van­haan työ­paikkaansa kyl­lästyneitä ja niin edelleen.

    Määritelmä sanoo: työtön työnhakija.

    Jos henkilö on töis­sä, mut­ta työ­paikan ehtona on val­tion mak­sama etu­us, niin hän on työtön.

    Tapana ei myöskään ole ilmoit­tau­tua työ- ja elinkeino­toimis­tossa, kun työ­paik­ka alkaa kyl­lästyt­tämään vaan sil­loin lähetetään hake­mus kil­pail­e­vaan yritykseen.

    Ehkä poli­it­ti­nen ura on vieroit­tanut reaal­i­maail­mas­ta? Mene ja tiedä.

    1. Määritelmä sanoo: työtön työnhakija.

      Ei sano, noista 129100 oli talal­li­sis­sa töis­sä. Lisäk­si tule­vat tuk­i­työl­lis­te­tyt ja koulu­tuk­ses­sa ole­vat. Lue Liian Van­han kom­ment­ti, siinä ovat tiedot tarkasti.

  16. Supikoira:
    Liian van­ha, työt­tömiä on nyt TEM kat­sauk­sen mukaan 631500 (mar­raskuu, 2015).

    Mar­rasku­un lopus­sa työ-ja elinkeino­toimis­tois­sa  oli kaikki­aan 631 500 työnhakijaa

    Työn­hak­i­joista oli työssä yleisil­lä työ­markki­noil­la oli 129100 

    Eli työt­töminä työtön-työtön-lorua kir­joit­teli 502400

    Viral­lisia työt­tömiä meil­lä on 342000 (TEM mukaan) tai 216000 (Tilas­tokeskus)

    Viral­lisen työt­tömyy­den määritelmää on rajat­tu koko ajan ja se on enem­mänkin Potemkinin kulis­si kuin mikään työt­tömyyt­tä kuvaa­va luku

    Ongel­man piilot­telu johtaa ennen pikää siihen, että työt­tömät radikalisoitu­vat ja syn­tyy koti­mainen ter­ror­is­mi 70-luvun Sak­san Punais­ten Prikaa­tien tapaan.He hyökkä­sivät yri­tysjo­hta­jia ja pankki­ire­ja vas­taan ja veikkaan­pa , että meil­lä kul­je­taan samaa polkua

    Tuo­ta radikalisoi­tu­mista tehostaa eli­itin ylim­ieli­nen asenne: “Talousti­eteil­i­jöi­den ” mukaan vain n 100000 noista 500000 työt­tömästä kel­paa työmarkkinoille.

    Lop­ut ovat uusju­u­ta­laisia, jot­ka jouta­vat tallin taakse.Tähden kor­vaa tähti tieto­jär­jestelmässä. Kun sen saat niin olet lop­ullis­es­ti ulkona yhteiskunnasta.

    Ei Euroopas­sa ulkoinen ter­ror­is­mi ole uhka vaan sisäi­nen, läh­es kaik­ki Euroopan ter­ror­i­teot on tääl­lä pitkään asunieden tai syn­tynei­den tekemiä.

    Sen vuok­si halu­taan vakoil­la omia kansalaisia

  17. Sovitel­tu päivära­ha? Kaikkea sit suo­ma­lainen byrokraat­ti on keksinyt! Joku vielä ihmettelee, että meil­lä menee huonosti.

  18. Tom­pe­lo:
    Samaan aikaan toisaal­la: vah­vasti mies­val­tainen suo­ma­lainen kul­je­tusala ollaan tuhoa­mas­sa EU:n vaa­timuk­ses­ta (googlaa kabotaasi). 

    Ihan oikein. Julkises­sa keskustelus­sa koko asia on oikeas­t­aan ohitet­tu olanko­hau­tuk­sel­la. Mik­si? Voisiko asial­la olla jotain tekemistä mm. yhteiskun­ta­sopimuk­sen kaatamisen kanssa?

    AKT:n toimis­toon voisikin kan­taa suuren peilin, jota Piirainen ja Sor­vali voivat tui­jot­taa har­taasti ja pitkään.

    Suo­mi on pitkien kulkuy­hteyk­sien päässä markki­noista. Viimeinen asia mitä tämän maan kil­pailukyky tarvit­see, on mil­i­tant­ti lakko­herkkä AKT, joka on valmi­ina otta­maan hyö­dyn muiden tekemistä kil­pailukyky­loik­ista omille työntekijöilleen.

    Kun AKT:lle saadaan suit­set, ensin­näkin maan demokraat­ti­nen hal­lit­sem­i­nen muut­tuu helpom­mak­si. Toisek­si, saadaan korkei­ta logis­ti­ikkaku­lu­ja alaspäin, mikä paran­taa mm. met­al­li- konepa­ja- ja paperi­te­ol­lisu­u­den kilpailukykyä.

  19. Liian van­ha:
    Kun tätä kehi­tys­tä ei sal­li­ta niin kan­nustin­loukut ovat todellisia. 

    Mites min­ul­la on sel­l­ainen mieliku­va, että aikaisem­m­min sin­un mielestäsi mitään kan­nustin­loukku­ja ei ole edes ole­mas­sa ja työt­tömät meni­sivät heti töi­hin, jos niitä vain olisi. Ja tästä posi­tios­ta olet siiten argu­men­toin­ut että kep­pil­in­ja ei voi mitenkään toimia, kun ei ole töitä.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Anteek­si aihee­ton epäi­lyni. Tuo 30/h kuu­losti niin kovasti 80%:n työa­jal­ta, jos­ta on tul­lut hyvin suosit­tua juuri sovitel­lun päivära­han vuoksi.

    30h on minim­i­tun­timäärä. Aina niitä lisä­tun­te­ja on tar­jol­la, varsinkin juh­lapy­hien alla, kesäisin ja flunssakautena.

    Mitä nuo sovitel­lun päivära­han saa­jat sit­ten tekevät kun päivät on täyn­nä? Ovat vähän aikaa taas työttömänä?

  21. Sun­nun­ta­iauki­olon lisäämi­nen on kan­natet­tavaa. Kansan­talouskin elpyy, kun samat aiem­min arke­na myy­dyt tavarat myy­dään sun­nun­taina kalli­im­paan hintaan.

  22. Sylt­ty: Ihan oikein. Julkises­sa keskustelus­sa koko asia on oikeas­t­aan ohitet­tu olanko­hau­tuk­sel­la. Mik­si? Voisiko asial­la olla jotain tekemistä mm. yhteiskun­ta­sopimuk­sen kaatamisen kanssa?

    AKT:n toimis­toon voisikin kan­taa suuren peilin, jota Piirainen ja Sor­vali voivat tui­jot­taa har­taasti ja pitkään.

    Suo­mi on pitkien kulkuy­hteyk­sien päässä markki­noista. Viimeinen asia mitä tämän maan kil­pailukyky tarvit­see, on mil­i­tant­ti lakko­herkkä AKT, joka on valmi­ina otta­maan hyö­dyn muiden tekemistä kil­pailukyky­loik­ista omille työntekijöilleen.

    Kun AKT:lle saadaan suit­set, ensin­näkin maan demokraat­ti­nen hal­lit­sem­i­nen muut­tuu helpom­mak­si. Toisek­si, saadaan korkei­ta logis­ti­ikkaku­lu­ja alaspäin, mikä paran­taa mm. met­al­li- konepa­ja- ja paperi­te­ol­lisu­u­den kilpailukykyä.

    AKT:n takia ja muista syistä ala on yksi­ty­istynyt 80-luvul­ta saak­ka. Eniten kai tämä sat­ut­taa yrittäjäkuskeja. 

    Mut­ta, joo, voi siinä olla AKT takana myös. Liit­to ei lep­ää ennen kuin kaik­ki mikä on ulkois­tet­tavis­sa on ulkois­tet­tu. Jäähän niille silti maan “tarvit­taes­sa” pysäyt­tävät ahtaa­jat — pait­si että joku päivä onnis­tuu ulkois­t­a­mi­nen Pietarin sata­maan. Siinä kohdas­sa Piirainen var­maan muut­taa Por­tu­gali­in golfaamaan.

  23. Osmo Soin­in­vaara: Ei sano, noista 129100 oli talal­li­sis­sa töis­sä. Lisäk­si tule­vat tuk­i­työl­lis­te­tyt ja koulu­tuk­ses­sa ole­vat. Lue Liian Van­han kom­ment­ti, siinä ovat tiedot tarkasti.

    Kyl­lä nämä tuk­i­työl­lis­te­tyt ja koulu­tuk­ses­sa olavatkin kir­joit­tel­e­vat työtön-työtön-lorua ja jos työ­paik­ka ilmaan­tuu niin heil­lä on oikeus jät­tää kurssi/työ siihen ja jatkaa normaalityössä .

    He kyl­lä täyt­tävät tuon Tilas­tokeskuk­sen ja TEM vaa­timuk­sen siitä, että työt­tömän työn­hak­i­ja on kyet­tävä otta­maan työ vas­taan kah­den viikon kulues­sa eli ovat kyl­lä työt­tömiä, mut­ta pro­pa­gan­dasy­istä hei­dät las­ke­taan ulos työt­tömien joukosta

    Ja kyl­lä ay-liike ajaa työt­tömienkien etua, esim ay-liike on pitänyt kiin­ni ansiosi­don­nais­es­ta vaik­ka se kos­kee vain työttömiä.

    Ja pitää tode­ta samas­sa yhtey­dessä , että myös perus­päivära­han saamisen ehtona on saman­laisia työssäoloehtoja

  24. Sylt­ty: Mites min­ul­la on sel­l­ainen mieliku­va, että aikaisem­m­min sin­un mielestäsi mitään kan­nustin­loukku­ja ei ole edes ole­mas­sa ja työt­tömät meni­sivät heti töi­hin, jos niitä vain olisi. Ja tästä posi­tios­ta olet siiten argu­men­toin­ut että kep­pil­in­ja ei voi mitenkään toimia, kun ei ole töitä.

    Kan­nustin­loukuik­si on ehdotet­tu tukien tasoa, mut­ta kuten opiske­li­jaes­imerkki­ni osoit­taa, ne loukut ovat aivan muu­ta kuin meille propagoidaan.

    Se ker­too sen, etti tukien taso vaiku­ta työnvastaanottoon

    Tuos­sa 80-luku/2000-luku ver­tailus­sa ver­tailti­in etuuk­sien tason vaiku­tus­ta työllistymiseen.

    Ja jos ajatel­laan, että ihmiset jae­taan kah­teen kat­e­go­ri­aan ja hei­dät leimataan tieto­jär­jestelmän polt­in­merkil­lä A‑ja B‑kansalaisiksi niin se vain huonon­taa työllistymistä

    Poli­itikot kauhis­tel­e­vat rasis­mia, mut­ta halu­a­vat viral­lis­taa aparheidin.

    Poli­itikot tekevät yhä kiivaam­paa vihan liet­son­taa yhteiskun­nan köy­himpiä kohtaan ja yhteiskun­nan vaikeuk­sista syytetään sitä pieni­palkkaik­isin­ta duunaria

    Tämä näkyy arvovalinnoissakin:Myös hyvä­tu­loiset saavt eri­laisia etuuk­sia , mut­ta vain pien­i­t­u­lois­t­en etuuk­sia leikataan

    Ja se suurin ongal­ma on, että julkisen sek­torin palkat ovat liian suuret tuottavuuteen/kantokykyyn nähden.

    Julkisen sek­torin palkat ovat n 40 % julk­i­sista menoista ja kun las­ke­taan mukaan julk­isin tuin rahoite­tut organ­isaa­tiot ja konsultit/urakoitsijat niin osu­us alkaa olla jo 60–70 % luokkaa eli 50 mil­jardin luokkaa

    Kun tulon­si­ir­rot välil­lä rikkaat-köy­hät ovat alle 5 mil­jar­dia ja leikkauk­set kohdis­tu­vat vain alimpi­in tulo­ryh­mi­in niin kyl­lä poli­it­ti­nen­tah­to on luo­da luokkay­hteiskun­ta, jos­sa ihmiset on viral­lis­es­tikin luokitel­tu A‑kansalaisiin ja B‑kansalaisiin

    Samaa luokit­telua on sekin,että nyky­i­sistä 500000 työt­tömästä ajatelel­laan vain 60000–100000 kuu­lu­van jotenkin työllistyviin

    Mihin nuo 400000 sijoite­taan ? Tallin taakse ?

  25. Sylt­ty: Kun AKT:lle saadaan suit­set, ensin­näkin maan demokraat­ti­nen hal­lit­sem­i­nen muut­tuu helpom­mak­si. Toisek­si, saadaan korkei­ta logis­ti­ikkaku­lu­ja alaspäin, mikä paran­taa mm. met­al­li- konepa­ja- ja paperi­te­ol­lisu­u­den kilpailukyk

    Magna Char­tal­la rajoiteti­in hal­lit­si­jan val­taa ja sitä on pidet­ty his­to­ri­al­lise­na askeleena nykyaikaisen val­tion kehityspolulla

    Ei demokra­ti­akaan ole raken­nel­ma, jos­sa val­lit­see enem­mistön dik­datu­uri eikä enem­mistön vaaleis­sa saanut saa ampua oppo­si­tio­ta vaik­ka se voisikin tehdä siitä “demokraat­tisen” päätöksen.

    Perus­tus­la­ki rajaa demokraat­tista päätök­sen­tekoa ja mm sopimus­toim­inta naut­tii perus­tus­lain suo­maa omaisu­u­den suo­jaa ja se takaa sopimusten koske­mat­to­muu­den hyvin pitkälle

    Tämä tuli hyvin esi­in Lil­iuk­sen johta­ja­sop­parin yhtey­dessä, siihen kajoamiseen tarvit­ti­in 4/5 enem­mistö Eduskunnassa .

    Nyt duu­nar­in sop­pareille halu­taan antaa sama arvo kuin wc-paper­il­la eli Sylt­ty ja kump­pan­it pyyhkivät niil­lä takapuoltaan

    Ja palkko­laeil­la halu­taan ohit­taa sop­par­it ja siir­tyä työe­hto­jen yksipuoliseen sanelemiseen

  26. Olisiko pro­tek­tion­is­mi vien­nistä riip­pu­viselle Suomelle noin ylipään­sä hyvä vai­h­toe­hto. Miten me ylipään­sä pär­jäisimme ilman vien­tiä? Pro­tek­tion­is­mi on aina kaksisuuntaista.

    EU:n sisäl­lä esi­in­tyy joka tapauk­ses­sa suurten maid­en pro­tek­tion­is­mia. Bri­tan­nia ja Ran­s­ka ovat tästä oikein malliesimerkkejä.

    En tarkoi­ta että pitäisi suosia mitään ns. Venäjä-tyylistä hölmöläis-pro­tek­tion­is­mia, jos­sa eri­laisil­la tulleil­la ja kiel­loil­la yritetään teko­hen­git­tää kan­nat­tam­a­ton­ta koti­maista teol­lisu­ut­ta. Ja tuol­laista neu­vos­toli­it­to­laista hölmöläis­touhua on minus­ta mm. AKT:n ja SAK:n toim­inta aina ollut. Mut­ta ehkä se on vain reak­tio Suomen hal­li­tusten vuosikym­meniä jatkuneeseen toilailuun.

    Tarkoi­tan kansal­lisel­la pro­tek­tion­is­mil­la Japanin, Etelä-Kore­an, Kanadan, Islannin ja Nor­jan kaltaista pohjois­t­en maid­en ter­vet­tä itsekkyyt­tä ja tietyn­laista ter­vet­tä kansal­lista konservatismia.

    Suo­mi on minus­ta men­nyt liikaa poli­itikkove­tois­es­ti tak­ki auki ja hame korvis­sa Euroopan ytimeen. Tuol­lainen hajot­taa kansal­lista yht­enäisyyt­tä, jota minus­ta Suomes­sa kuitenkin tarvi­taan. Kos­ka elämme joka tapauk­ses­sa kovas­sa globaalis­sa talouskil­pailus­sa, jopa talous­so­das­sa. Mut­ta kovasti tun­tuu ole­van poli­itikoil­la tarve yksi­ty­istää ja myy­dä kaik­ki ulko­maille, ja olla sokei­ta mekanis­meille jot­ka aiheut­ta­vat kansas­sa polar­isaa­tio­ta ja segregaatiota.

    Varoit­tavia esimerkke­jä on paljon. Esimerkik­si työvoiman vapaa liikku­vu­us EU:ssa on minus­ta OK. Mut­ta sen­si­jaan että suo­ma­laiset yri­tyk­set oli­si­vat palkan­neet EU kansalaisia, vaik­ka niitä puo­lalaisia putkimiehiä, Suo­mi halusiksin 2 vuo­den siir­tymäa­jan. Joka ei estänyt ali­hank­in­taketju­ja tuo­mas­ta ulko­maisia työn­tek­i­jöitään pyörimään Suomen raken­nuk­selle. Työe­htosopimusten ulkopuolelle. 

    Tuol­lainen on Suomen kannal­ta idi­o­tismia. Rikkidi­rek­ti­ivi on Suomen kannal­ta idi­o­tismia. Myös kab­o­taasi on Suomen kannal­ta idi­o­tismia, jos tänne päästetään suo­ma­laisen valvon­nan sijaan ketä tahansa itä-Euroop­palaisia lahjuk­sil­la kortin saanei­ta työn sankare­i­ta tai “ali­hankki­joi­ta”. Suomel­la on minus­ta paljon suo­jeltavaa monia EU:n huono­ja käytän­töjä vastaan. 

    Suo­mi tarvit­see minus­ta ter­vet­tä kansal­lista itse­tun­toa, jon­ka pitäisi näkyä Suo­ma­laisen vapaan luot­ta­musy­hteiskun­nan suo­jelu­na. Valitet­tavasti esim. mon­et vihreät poli­itikot tun­tu­vat keskit­tyvän enem­män oman pesän likaamiseen, ja eripu­ran luomiseen.

  27. TL:

    Islanti ja Nor­ja ovat valin­neet toisin, Suomikin olisi voin­ut vali­ta toisin, eli säi­lyt­tää kansal­lisen yht­enäisyy­den ja sol­i­daarisu­u­den ja tietyn tason protektionismin.

    Mut­ta tuo­han siis onkin EU-liit­to­val­tion tavoite, tuho­ta pro­tek­tion­is­tiset kansallisvaltiot.

    Ei Nor­ja, Sveit­si tai Islanti har­joi­ta mitään pro­tek­tion­is­mia vaan nekin ovat hyvin riip­pu­vaisia viennistä. 

    Jos Suo­mi har­joit­taisi pro­tek­tion­is­mia niin sil­loin nor­jalaisen lohen ja islanti­laisen turskan myyn­nin Suomes­sa olisi korkei­den tul­limuurien takana mut­ta se koskisi myös suo­maalaisen silakan myyn­nin rajoit­tamista ulko­mai­hin joka ajaisi suo­ma­laiset kalas­ta­jat ahdinkoon. Myös suo­ma­lainen poron­li­haa ei voitaisi myy­dä ulko­maille kos­ka se olisi vaarak­si ulko­maalaiselle kinkulle ja näin olleen se olisi kallista molem­pi­in suun­ti­in kos­ka tul­limuu­rit ovat liian korkei­ta molem­pi­in suuntiin. 

    Islanti joka on hyvin riip­pu­vainen kalas­tuk­ses­ta ei voi har­joit­taa mitään pro­tek­tion­is­mia sil­lä alal­la. Jos näin olisi Islannin talous rom­ah­taisi. Nor­ja joka on riip­pu­vainen myös kalas­ta olisi myös suuris­sa ongelmis­sa. Nor­ja oli aikoinaan hyvin sul­jet­tu kansan­talous jopa 1980-luvun lop­ulle asti kuten Suo­mi. ETA- jäsenyys pakot­ti Nor­jan avaa­maan sen markki­nat kil­pailulle. Aika paljon Nor­jan laeista tulee EU:sta vaik­ka Nor­ja ei ole sen täysjäsen kos­ka ETA-sopimus velvoit­taa Nor­jaa avaa­maan sen talouden kil­pailulle. Suo­ma­laisille on jokin harhalu­u­lo siinä että Sveit­si ja Nor­ja ovat jotenkin ulkona kan­sain­välis­es­tä kau­pas­ta EU:n markki­noista. Nor­ja onkin hyvin riip­pu­vainen nykyis­es­tä taloudel­lis­es­ta ongel­mas­ta etenkin öljyn bar­reli hin­nan his­to­ri­al­lisen alhais­es­ta hin­nas­ta. Nor­jas­sa palkat ja eläk­keet ovat myös korkei­ta toisin kuin muis­sa öljyn­tuot­ta­ja mais­sa. Nor­jakin on Venäjä pakot­teis­sa mukana ja sen kala­te­ol­lisu­us kär­sii eniten siitä vaik­ka maa ei ole EU:n jäsen. EU:ta ei pääse pakoon vaik­ka ei olisi sen jäsen­val­tio mikäli halu­aa olla mukana sen markki­nois­sa. Nor­ja mak­saa vuosit­taisen ETA- jäsen­mak­sun mikä on noin 97 pros­ent­tia ETA-maid­en potista ja sen vuosit­tainen jäsen­mak­su on 350 miljoon­aa euroa. Nor­ja ei pysty vaikut­ta­maan äänestämäl­lä eikä edus­ta­jal­laan mil­lään taval­la siihen että sen pitää osal­lis­tua näi­hin kului­hin. Nor­jan jäsenyys ETA:ssa on erään­lainen äänetön yhtiökumppanuus

    Nor­jan tilanteesta lisää linkissä http://www.hs.fi/talous/a1360817017883 ja Sveitsin tilanteesta
    http://www.hs.fi/talous/a1360817597093

  28. R. V.: Tosin nyky­tyylil­lä ääries­imerk­ki johtaisi vain siihen, että vien­ti­te­ol­lisu­u­den enti­sistä työn­tek­i­jöistä tulisi työt­tömiä, mikä johtaisi palkka­sum­man alen­e­miseen, pienem­pään kysyn­tään ja kas­vavaan työt­tömyy­teen koti­markki­noiden kysyn­nän alentues­sa. Ja tämä kaik­ki tilanteessa, jos­sa Suomel­la olisi täs­mälleen sama määrä mate­ri­aa jaettavana.

    Ei muuten olisi. Suo­mi tuo myös vält­tämät­tömyys­tarvikkei­ta, kuten elin­tarvikkei­ta ja raakaöljyä. Var­muus­varas­to­jen tyh­jen­nyt­tyä myös Suo­mi tyhjentyisi.

  29. Yksinker­tais­es­ti kukaan ei ole työt­tömäk­si työn­hak­i­jak­si kir­jau­tunut, jos on nor­maal­isti töis­sä, ilman mitään työvoimapalveluita.

    Mei­dän työt­tömyyspros­ent­ti on oikeasti 30 pros­entin kieppeil­lä ja lukumääräis­es­ti tuo 613500.

    Tuon ver­ran on työikäisiä työl­lisiä pois­sa pelistä. Eikä se temp­putyöl­listämi­nen tee työt­tömästä työl­listä, kos­ka kun se temp­putyöl­listys­ra­ha lop­puu, niin lop­puu sekin tuk­ituet­tu työ.

    Tuol­la logi­ikalla saisimme heti täystyöl­lisyy­den, kun vain antaisimme jokaiselle työt­tömälle tuel­la mak­se­tun työpaikan.….……

    1. Kukaan töis­sä ole­va ei voi kir­jau­tua työt­tömäk­si työn­hak­i­jak­si, mut­ta voi kir­jau­tua työn­jak­i­jak­si. Esit­tämäsi luku kos­ki työnhakijoita.

  30. TL:
    suomes­ta tulee EU:n köy­hä taka­pa­juinen provinssi.

    Islanti ja Nor­ja ovat valin­neet toisin, Suomikin 

    Nor­ja ja Islanti eivät ole Suo­mi. Nor­jal­la on öljyä ja val­ta­vat vesivoimavarat luon­nonolo­suhtei­den­sa vuok­si, Islannis­sa on vesivoimaa ja geot­er­mista ener­giaa val­tavasti ja väkeä saman ver­ran kuin Espoos­sa. Meil­lä on pienet korkeuserot ja sademäärät, hitaasti kas­vavaa met­sää, yksi kromikaivos, 1–2 fos­faat­tikaivos­ta ja yksi siihen vähäänkin veteen hukku­va nikke­likai­vok­sen konkurssipesä. Öljyä, sähköä ja alu­mi­inia halu­taan ostel­la ympäri maail­maa ilman isom­pia tulle­ja mielu­um­min kuin jotain kar­tonkia, puhe­linkeskuk­sia ja tukiasemia.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Kukaan töis­sä ole­va ei voi kir­jau­tua työt­tömäk­si työn­hak­i­jak­si, mut­ta voi kir­jau­tua työn­jak­i­jak­si. Esit­tämäsi luku kos­ki työnhakijoita.

    Kyl­lä sel­l­ainen, joka tekee töitä val­tion 9 euron päiväko­r­vauk­sel­la on edelleen työtön ja saa työttömyyskorvausta .

    Näitä on Suomes­sa n 350000 vuodessa kun opiske­li­jatkin las­ke­taan mukaan

    Suomes­sa tehdään paljon töitä palkat­ta ja mitä suurem­pi osu­us työl­li­sistä on palkat­to­mia , sitä korkeampi on työttömyys

  32. “Yksinker­tais­es­ti kukaan ei ole työt­tömäk­si työn­hak­i­jak­si kir­jau­tunut, jos on nor­maal­isti töis­sä, ilman mitään työvoimapalveluita.
    Mei­dän työt­tömyyspros­ent­ti on oikeasti 30 pros­entin kieppeil­lä ja lukumääräis­es­ti tuo 613500.”

    Sotket asioi­ta ‚työn­hak­i­joi­ta oli tuo 630000 ja mukana ovat työssäolevat

    Kun luvus­ta vähen­netään oike­as­sa palkkatyössä ole­vat työn­hak­i­jat niin työt­tömien määräk­si jää n 500000

    Työssä ole­vakin voi olla työkkäris­sä työn­hak­i­jana, mut­ta ei hän sil­loin ole työtön

  33. Kaikil­la sään­te­lyn muu­tok­sil­la on var­maan hyvät ja huonot puo­let. Isois­sa kaup­pakeskuk­sis­sa on muu­ta­ma jät­ti­mar­ket ja kym­menkun­ta pien­tä erikois­li­iket­tä. Keskuk­sen aukip­itämi­nen ei kan­na­ta parin pikkuli­ik­keen takia.

    Säädök­siä on kier­ret­ty jo pitkään esim kioskeis­sa ja huolto-asemil­la. Sieltä kun illal­la käy osta­mas­sa leipää ja maitoa, ei ole mitään erikoistarjouksia. 

    Tuskallista on yrit­tää suun­nitel­la kym­me­nien vuosien ajalle suuren mar­ketin toim­intaa. Onko odotet­tavis­sa uusia säädösmuutoksia. 

    Ruokakau­pat yrit­tävät käyn­nis­tel­lä net­timyyn­tiä heikol­la men­estyk­sel­lä tois­taisek­si. Siihen ollaan kyl­läkin menossa.

    Nyky­isin siir­tymi­nen itsepa­lve­lu­tyyp­piseen ostamiseen alkaa jos­sain vai­heessa kostau­tu­maan. Asi­akkaat alka­vat kai­va­ta kaup­paa, jos­sa on palvelu­akin. Tästä voi jopa hiukan maksaakin.

  34. Liian van­ha: Magna Char­tal­la rajoiteti­in hal­lit­si­jan val­taa ja sitä on pidet­ty his­to­ri­al­lise­na askeleena nykyaikaisen val­tion kehityspolulla

    Ei demokra­ti­akaan ole raken­nel­ma, jos­sa val­lit­see enem­mistön dik­datu­uri eikä enem­mistön vaaleis­sa saanut saa ampua oppo­si­tio­ta vaik­ka se voisikin tehdä siitä “demokraat­tisen” päätöksen.

    Perus­tus­la­ki rajaa demokraat­tista päätök­sen­tekoa ja mm sopimus­toim­inta naut­tii perus­tus­lain suo­maa omaisu­u­den suo­jaa ja se takaa sopimusten koske­mat­to­muu­den hyvin pitkälle

    Tämä tuli hyvin esi­in Lil­iuk­sen johta­ja­sop­parin yhtey­dessä, siihen kajoamiseen tarvit­ti­in 4/5 enem­mistö Eduskunnassa .

    Nyt duu­nar­in sop­pareille halu­taan antaasama arvo kuin wc-paper­il­la eli Sylt­ty ja kump­pan­it pyyhkivät niil­lä takapuoltaan

    Ja palkko­laeil­la halu­taan ohit­taa sop­par­it ja siir­tyä työe­hto­jen yksipuoliseen sanelemiseen

    Suomes­sa ammat­tili­itoil­la ja etenkin keskus­li­itoil­la on poikkeuk­sel­lisen paljon val­taa, käsit­tääk­seni enem­män kuin mis­sään muual­la. “Liian van­ha” halu­aa jostain syys­tä, että Suo­mi pysyy täl­laise­na kum­mallisuute­na eikä nou­da­ta men­estyneem­pi­en val­tioiden esimerkkiä.

    Menköön maa vaik­ka konkurssi­in tulkoon työt­tömiä miljoona tai kak­si, lähteköön nuoriso ulko­maille töi­hin, kun­han saavute­tu­ista eduista ei tingitä! 

    Kolmikan­nas­ta on jo pitkälti luovut­tu mut­ta silti ammat­tili­it­to­jen pitäisi muka jatkaa eduskun­taa vahvem­pana val­lankäyt­täjänä halu­amis­saan kysymyksissä.

    Nyt ne vielä puuhaa uut­ta entistäkin vahvem­paa keskus­li­it­toa. Onnek­si ei sen­tään ole pakko­jäsenyys voimas­sa kuten vielä joku aika sit­ten, kiitos Loimaan kassan.

    Jos se sit­ten on vain Kepu, joka tämän jär­jet­tömyy­den pystyy purka­maan, täy­tyy kai ruve­ta kepulaiseksi. 

    (Ja se oli magna car­ta ilman hoo­ta, joka sil­loisen rälssin edut vahvisti vuo­sisadoik­si — muiden tap­piok­si, tietty.)

  35. Jos ei ole tilas­totiedemies, on varsin vaikeaa saa­da tolkkua noista eri tavoin tuu­na­tu­ista “viral­li­sista” työttömyysluvuista.

    Luvut ovat todel­lisu­udessa ilmeis­es­ti niin karmei­ta, ettei “oikei­ta” luku­ja kehda­ta esittää?

    Itseäni on esimerkik­si hai­tan­nut se, että kuka lue­taan sel­l­aisek­si ihmisek­si, joka on töissä.

    Työ- ja elinkeino­min­is­ter­iön tilas­tois­sa “Työssä yleisil­lä työ­markki­noil­la ole­vak­si lue­taan työn­hak­i­ja, jon­ka sään­nölli­nen viikoit­tainen työsken­telyai­ka on vähin­tään 4 tuntia.”

    Kyl­lä sen täy­tyy olla varsi­nainen faki­iri, joka pystyy elät­tämään edes itsen­sä tekemäl­lä työtä vain 4 tun­tia viikossa!

    Toinen min­ua kiin­nos­ta­va luku on se, että kuin­ka moni työstä oikeasti kiin­nos­tunut on ajau­tunut sel­l­aiseen loukku­un, ettei enään näe järkeväk­si edes hakea työtä.

    Hei­dät on ilmeis­es­ti jo kauan sit­ten “san­i­toitu” pois työttömyystilastoista?

    Mis­tähän löy­ty­isi sel­l­ainen dosent­ti, joka ker­toisi Suomen todel­lis­ten työt­tömien määrän?

    Luku­un kuu­luisi­vat kaik­ki sel­l­aiset ihmiset, jot­ka tekevät esim. vähem­män kuin 20 tuntia/viikko, mut­ta halu­aisi­vat tehdä enemmän.

    Säikäyt­täisikö tuo “oikea” luku poteroi­hin­sa lin­noit­tau­tuneet etu­jen­sa puo­lus­ta­jat ymmärtämään, että nyt tart­tis ihan oikeasti tehdä jotakin?

    Toden­näköisem­pää kuitenkin on, että tuon luvun laskem­i­nen on perus­tus­lain vastaista…

    Sep­po Korp­poo, PK-vien­tiyrit­täjä, joka oikeasti tekee jotakin…

  36. Art Buch­wald:

    Jos Suo­mi har­joit­taisi pro­tek­tion­is­mia niin sil­loin nor­jalaisen lohen

    Tähän aiheeseen liit­tyy mie­lenki­in­toinen muis­te­lo 90-luvul­ta. Asuin sil­loin Oulus­sa, ja alueen pääle­hdessä Kalevas­sa käsitelti­in kohtuu paljon ajanko­htaisia pohjo­is­maid­en EU-kansanäänestyk­siä ja EU-jäsenyyk­sien tai ulkop­uolelle jäämisen arvioitu­ja vaiku­tuk­sia Pohjois-Suomen kannalta.

    Elävästi muis­tan, miten lehdessä ker­rot­ti­in, miten Pohjois-Nor­jas­sa oli kamp­pan­joitu EU-jäsenyy­den puoles­ta argu­men­til­lä: “jos Nor­ja ei liity, kalan­jalostuste­htaat siir­retään Suomen puolelle.”

    Kalevas­sa sit­ten speku­loiti­in, minne päin Lap­pia nämä siir­tyvät kalan­jalostuste­htaat sijoit­tuisi­vat. Eipä sit­ten tain­nut kuitenkaan tul­la yhtään rajan tälle puolelle, vaik­ka nor­jalaiset eivät EU:hun säikähtäneetkään liittymään.

    Eikä kyl­lä tulleet euron viinil­i­trat mar­ket­tei­hin ja 0‑autoveron mer­sut Suomeen, vaik­ka mon­et EU-jäsenyy­den puoles­ta äänestäneet ovat ker­toneet uskoneen­sa niin käyvän.

  37. TL:
    Suo­mi tarvit­see minus­ta ter­vet­tä kansal­lista itse­tun­toa, jon­ka pitäisi näkyä Suo­ma­laisen vapaan luot­ta­musy­hteiskun­nan suo­jelu­na. Valitet­tavasti esim. mon­et vihreät poli­itikot tun­tu­vat keskit­tyvän enem­män oman pesän likaamiseen, ja eripu­ran luomiseen.

    Tätä minäkin ihmette­len. Vihreät tekevät kaikken­sa hajot­taak­seen kansal­lista yht­enäisyyt­tä, tur­val­lisu­ut­ta ja luot­ta­mus­ta, mitkä ovat esimerkik­si edel­ly­tyk­siä hyv­in­voin­ti­val­ti­olle. Sama puolue kuitenkin kri­ti­soi hyv­in­voin­ti­val­tion leikkauksia.

  38. Liian van­ha:
    Aika huvit­tavaa, Soin­in­vaarakin kuluu niihin eli­itin jäseni­in, joka aikin keinoin usut­taa köy­hää toisen köy­hän kimppuun.

    Eli­it­ti ei myöskään hyväksy kaup­pa­pa­pi­ialle urake­hi­tys­tä : Työtön, nol­latun­ti­sopimus, osa-aikainen, täy­saikainen , palvelu­aikaan sidot­tu palkkakehitys 

    Kumpi tässä usut­taa köy­hää toisen köy­hän kimppuun?

    Jos urake­hi­tys­tä ei ole, sitä ei pidä tehdä keinotekois­es­ti. Jos urake­hi­tys ei perus­tu tuotet­tuun lisäar­voon jos­ta yrit­täjä halu­uaa mak­saa, kyseessä on keinotekoinen seniori-jär­jestelmä joka sor­taa nuo­ria ja työt­tömiä. Erään­lainen ammat­tili­it­to-suomen tapa jakaa niukku­us jäse­nille potki­mal­la työttömiä. 

    Kan­nusteloukuista pitäisi päästä pois, mut­ta siihen asti olisi hyvä jos niukku­ut­ta jae­taan tasais­es­ti ja kaik­ki pää­sevät vähäk­si aikaa töihin.

  39. Tapio: Ei muuten olisi. Suo­mi tuo myös vält­tämät­tömyys­tarvikkei­ta, kuten elin­tarvikkei­ta ja raakaöljyä. Var­muus­varas­to­jen tyh­jen­nyt­tyä myös Suo­mi tyhjentyisi. 

    Luep­pa ääries­imerk­ki uudelleen: siinä kaik­ki tuon­ti saadaan ilmaisek­si kival­ta spon­sori­maal­ta, myös mainit­se­masi välttämättömyystarvikkeet.

    1. R.V.
      Mis­tä tähän kansan­talouteen tulee takaisin se raha, joka menee ostoina ulko­maille, jos ulko­mail­ta eit­ule lainkaan rahaa Suomeen?

  40. jok­eri: Tätä minäkin ihmette­len. Vihreät tekevät kaikken­sa hajot­taak­seen kansal­lista yht­enäisyyt­tä, tur­val­lisu­ut­ta ja luot­ta­mus­ta, mitkä ovat esimerkik­si edel­ly­tyk­siä hyv­in­voin­ti­val­ti­olle. Sama puolue kuitenkin kri­ti­soi hyv­in­voin­ti­val­tion leikkauksia.

    Mitä ihmettä?

    Onko Vihreät päämin­is­teripuolue? Onko Vihreät koskaan ollut mikään muu kuin Soinin määrit­telemä takiaispuolue???

    Vuodes­ta 2003 Suomea on johdet­tu oikeis­ton enem­mistöl­lä ja kansalaiset ovat jakau­tuneet voimakkaasti kah­tia. Lisäk­si sit­ten uute­na maus­teena oras­ta­va ääri­oikeis­to, jon­ka kan­nat­ta­jana Jok­erikin tääl­lä häm­men­tää. Vai mitä jok­eri? Lienet sama jok­eri, kuin muil­lakin palstoilla?

  41. Se että viinit eivät tulleet ruokakaup­poi­hin ei ollut EU:n vika. Se vaan sal­lii ne käytän­nössä. Viinien tuomi­nen ruokakaup­paan oli vain yksi ver­taus jäykälle alko­holipoli­ti­ikalle jota Suo­mi har­joit­ti vielä 1990-luvul­la. Se on kansal­lisen sääte­lyn vika ettei viine­jä myy­dä kaupoissa. 

    Kyseessä on kak­si eri asi­aa kun puhutaan sisä­markki­noista ja vapaakaupasta. 

    Korkeat tul­limuu­rit estävät yksi­ty­isiä kulut­ta­jia tuo­maan alko­holi­tuot­tei­ta Suomeen kuten ne aikoinaan tekivät kos­ka niistä piti mak­saa korkei­ta tul­li­mak­su­jen joka ker­ta kun niitä toi. Se ei ollut mah­dol­lista vapaas­sa kaupassa. 

    Sisä­markki­nat ovat yksi kokon­ainen markki­na-alue joiden välil­lä ei ole tul­limuure­ja. Mut­ta vapaas­sa kau­pas­sa ei ole tul­limuure­ja tai ne ovat todel­la pieniä mut­ta ne koske­vat vain yri­tyk­siä ei kuluttajia. 

    Sisä­markki­nois­sa on neljä vapautta;

    Vapaa liikku­vu­us pääomalle
    Vapaa liikku­vu­us tavaralle
    Vapaa liikku­vu­us työvoimalle
    Vapaa liikku­vu­us palveluille. 

    Vapaakau­pas­sa ei ole mitään näistä vaan jokainen vapaakaup­pa sopimus on val­tioiden väli­nen sopimus jol­la pyritään edis­tämään kaup­pa­suhtei­ta. Yleen­sä vapaakaup­pa sopimuk­set ovat hyvin teknisiä ja niis­sä on paljon piilo esteitä. 

    Se mitä argu­men­toin oli tul­li politiikkaa. 

    Esimer­rk­inä; George W. Bush aset­ti teräk­sen tul­limuu­rit 2000-luvun puo­livälis­sä Euroopalle joka ajoi mon­et maat taas vas­ta vuorois­es­ti nos­ta­maan tul­limuure­ja amerikkalaisille tuot­teille joiden markki­nao­su­us oli Euroopas­sa suuri. Tästä tuli talous­so­ta joka vain päät­tyi siihen että kumpikin osa­puoli vei asian WTO:hon joka ratkaisi riiden Euroopan hyväk­si kos­ka se soti vapaakaup­paa vastaan. 

    Jos me pistämme saman­laiset tul­li muu­rit ympärillemme pysyvästi jot­ka Bush aset­ti niin sil­loin vien­nistä tulisi niin korkeat kus­tan­nuk­set että on turha edes käy­dä mitään ulko­maankaup­paa jos ne olisi pysyviä ratkaisuja. 

    Se on pro­tek­tion­is­mia. Tul­lipoli­ti­ik­ka. Sään­te­lyl­lä tehdään myös hait­taa koti­markki­noille ja sen takia viinien tuon­ti kaup­poi­hin olisi yksi tapa purkaa sääntelyä. 

    Mut­ta ennen kuin ne viinit saadaan kaup­poi­hin niin pitää myös sal­lia niiden vapaan maa­han­tuon­nin ja siinä sisä­markki­noil­la on tässä kohtaa todel­la suuri hyö­ty niin Nor­jan ja Suomen kohdalla 

    Tuo 1990-luvun väit­teen perus­teel­la oli se että jos Nor­ja ei edes liit­ty­isi ETA- alueeseen niin tapah­tuu sitä ja tätä. Näin ei tapah­tunut kos­ka Nor­ja on ETA-jäsen. 

    Jos EU:ssa aje­taan vaikka­pa posti alan kil­pailun avaamista tai kab­o­taa­sia niin se kos­kee Nor­jaa yhtä paljon kuin Suomea kos­ka kaik­ki ETA- lain­säädän­tö tulee EU:sta Komis­sion kaut­ta sopimusten rajois­sa. Näin se vain on.

    1. Yksi­tyi­nen kans­dalainen saa tuo­da alko­ho­lia Suomeen samoil­la ehdoil­la kuin yri­tyskin. Molem­pi­en on mak­set­ta­va tästä perit­tävä alko­ho­liv­ero ja ALV. Tul­lia vain, jos tulee ETA-alueen ulkop­uolelta. Vapaakaup­paan ei kuu­lu vapau­tus kulutusveroista.

  42. Ei kai työe­htosopimusten yleis­si­tovu­us ole mitään demokra­ti­aa. Voisiko­han tuo olla peräti perus­tus­lain vas­tainen. Val­tio­val­ta on vap­at­tanut kaup­po­jen auki­olon, mil­lä oikeudel­la joku ammat­tili­it­to voi sitä rajoit­taa, siis muiden kuin jäsen­ten­sä osalta.

  43. Jouni Mar­tikainen: Kalevas­sa sit­ten speku­loiti­in, minne päin Lap­pia nämä siir­tyvät kalan­jalostuste­htaat sijoit­tuisi­vat. Eipä sit­ten tain­nut kuitenkaan tul­la yhtään rajan tälle puolelle, vaik­ka nor­jalaiset eivät EU:hun säikähtäneetkään liittymään.

    Ongel­maan löy­tyi ratkaisu :Kalate­htaat pis­tet­ti­in kiin­ni Nor­jas­sa mut­ta ei avat­tu Suomen puolel­la Kala kun pääsi lop­pumaan , nyt odotel­laan kan­to­jen elpymistä, josko ne joskus vielä palautuisivat.

    Kuningas­ra­pu pelas­taa vähän tilannetta

    Nor­ja ja Islanti ovat ETA ‑mai­ta ja samat direk­ti­iv­it ja jäsen­mak­sut ne joutu­vat hyväksymään kuin varsi­naiset EU-maat. Ja äänet­töminä jäseninä.

    Vasti­neek­si he ovat saa­neet pitää kalas­tusalueet oman val­tion kalas­ta­jien käytössä.Norjalle siitä ei kalan vähen­e­misen vuok­si ole suur­ta etua , Islannille kyllä

  44. Tom­pe­lo: Kolmikan­nas­ta on jo pitkälti luovut­tu mut­ta silti ammat­tili­it­to­jen pitäisi muka jatkaa eduskun­taa vahvem­pana val­lankäyt­täjänä halu­amis­saan kysymyksissä.
    Nyt ne vielä puuhaa uut­ta entistäkin vahvem­paa keskus­li­it­toa. Onnek­si ei sen­tään ole pakko­jäsenyys voimas­sa kuten vielä joku aika sit­ten, kiitos Loimaan kassan.

    Näis­sä keskuteluis­sa on pidet­ty esimerkkeinä mil­loin Tan­skaa , mil­loin Sak­saa , mil­loin Ruotsia.Mutta niis­sä “uno­hde­taan” ker­toa työ­markki­noiden todel­lis­es­ta tilanteesta

    Esim Tan­skan mallis­sa käytössä on kak­sikan­ta eli työ­nan­ta­jat ja työn­tek­i­jät sopi­vat läh­es kaik­ista työelämän pelisään­nöistä ja val­tio säätää näsitä sop­pareista lake­ja sen mukaan kuin kan­sain­väliset sopimuk­set/EU-direk­ti­iv­it edellyttävät.

    Sak­sa on jo iso maa ja jakaan­tuu itsenäisi­in osavaltioihin.Yritykset ovat suuria , sikäläi­nen PK sek­torin yri­tys on 5–10 ker­tainen Suomeen ver­rat­tuna joten sopimi­nen on luon­to­jaan yrityskohtaista.

    Sak­sas­sa ei sopimuk­sen sitovu­u­teen tarvi­ta mitään määrät­tyä työn­tek­i­jämäärää, niin­pä jär­jestäy­tymisas­te on 10–30 % luokkaa, mut­ta jo sil­lä määräl­lä saavute­taan sito­va sopimus.

    Sopimuk­sen yleis­si­tovu­us tulee oikeu­den päätösten perustel­la, sil­lä sopimus­ri­ito­ja ratkot­taes­sa tuke­na on har­voin laki vaan alan yleiset sopimuk­set ‚oikeustapauk­set ja alan yleinen käytäntö.

    Ja löy­tyy Sak­sas­ta kek­susjär­jestöjäkin kuten esim DGB ja suuria ammttiliittoja,kuten IG Met­al, joiden mileip­i­etistä kuun­nel­laan tarkasti

    Eikä ilman näi­den tukea olisi mah­dol­lista tehdä yleis­sopimuk­sia, jos­sa vien­tialat määrit­televät palkanko­ro­tus­ta­son ja ylläpi­de­tään palkkamalttia

    Ja työn­tek­i­jöi­den oikeudet ja vaikut­tamis­mah­dol­lisu­udet ovat aivan eri luokkaa Sak­sas­sa Suomen ver­rat­tuna eli yri­tyk­sis­sä on henkilöstöa­sioiden neu­vos­to ja se käsit­telee ja hyväksyy sopimuk­set, niiden tulkin­nat ja muut henkilöstöön liit­tyvät asi­at esim irtisanomisjärjestyksen

    Työn­tek­i­jöil­läon veto-oikeus eli työ­nan­ta­jan tulk­in­ta tai esi­tys ei tule voimaan ennen kuin työn­tek­i­jät ovat sen hyväksyneet

    Sen vuok­si lait­to­mia lakko­ja ei tarvi­ta, kos­ka työn­tek­i­jöi­den tulk­in­ta on voimas­sa niin kau­na kunnes asi­as­ta on sovit­tu tai asia on viety oikeu­teen ja ratkaistu.Työnantajan halu käy­dä oikeut­ta on vähäi­nen, sil­lä oikeu­den ratkaisu joskus 10 vuo­den kulut­tua ei kan­nus­ta riite­lyyn vaan sopimiseen.

    Suomes­sa ilanne on tasan päinvastainen.

    Ruot­si on kopi­oin­ut Sak­san malle­ja ja myös Ruot­sis­satyön­tek­i­jöi­den myötämääräämisoikeus veto-oikeuksi­neen takaa sen, ettei lait­to­mia lakko­ja tarvita.

    Ja Ruot­sis­sakin on vahvo­ja keskus­li­it­to­ja SACO aka­teemisil­la ja LO taviksilla.

    Suomes­sa on käynyt niin,että kun EK päät­ti vetäy­tyä pois työe­htoneu­vot­teluista niin työ­nanat­japuolelle syn­tyi tyhjiö

    Työ­nan­ta­japuolel­la ei ole enää uskot­tavaa neu­vot­teli­jaa ja niin­pä työ­nan­ta­jaa edus­taa nyt maan hal­li­tus ja se ottaa ohjeen­sa ja tavoit­teen­sa EK:lta

    Sip­ilä on tehnyt hal­li­tuk­ses­ta työ­nan­ta­jien edus­ta­jan, joka saa ohjeen­sa EK:lta

    Sip­ilän pitäisi tun­nus­taa tosi­asi­at ja alkaa viral­lisek­si työ­nan­ta­jn edus­ta­jak­si ja tun­nus­taa aja­vansa EK asiaa

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Tekevät 30 tun­tista viikkoa.

    Ker­taa­pa vielä miten tää tekni­ik­ka sujuu?
    1. tehdään ≥30h/vk ja kerätään tarpeek­si työvi­ikko­ja, jot­ta ansiosi­don­naisen määrä täyttyy?
    2. sit­ten tehdään <30h/vk, jol­loin päästään sovitellulle?
    3. käytetään sovitel­lun ansiosi­don­naisen päivät pois <30h/vk ‑työmääräl­lä?
    4. Tehään taas ≥30h viikos­sa ja kerätään tarvit­ta­vat työvi­ikot seu­raavaan ansiosidonnaiskauteen?

    Myön­tääkö TE-keskus oikeasti sovitel­lun ansiosi­don­naisen henkilölle, joka tekee 29h/vk töitä?

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    R.V.
    Mis­tä tähän kansan­talouteen tulee takaisin se raha, joka menee ostoina ulko­maille, jos ulko­mail­ta eit­ule lainkaan rahaa Suomeen? 

    Vies­ti­ni oli, että vien­ti ei ole itseis­ar­vo. Vien­tiä tarvi­taan vain rahoit­ta­maan ne tuot­teet, jot­ka halu­taan tuo­da ulko­mail­ta. Ääries­imerkissäni joku kiva val­tio päät­ti tuo­da Suomeen ilmaisek­si kaiken mitä halu­amme. Täl­löin vien­tiä ei tarvita.

    Suo­mi siis pär­jää val­lan main­iosti ilman vien­tiä, mut­ta se ei pär­jää ilman tuon­tia. Tämä uno­htuu liian usein ja vien­tiä pide­tään itseisarvona.

    R. V.: Vien­ti ei ole itseis­ar­vo. Suo­mi vie tavaraa ja tuot­tei­ta ulko­maille, jot­ta se voisi ostaa tarvit­semi­aan ja halu­ami­aan tavaroi­ta ja tuot­tei­ta ulkomailta.

    Ääries­imerkkinä: mikäli jokin val­tio suos­tu­isi tuo­maan ilmaisek­si kaiken Suomen pyytämän ei vien­tiä todel­lakaan tarvit­taisi, ja vien­ti­te­ol­lisu­u­den tarpeisi­in men­nyt työai­ka voitaisi­in käyt­tää enem­pänä vapaa-aikana elämän­laadun parantamiseen.

    […]

  47. Liian van­ha:Työ­nan­ta­japuolel­la ei ole enää uskot­tavaa neuvottelijaa

    Ker­toisitko mis­tä tässä tuot­tavu­us­loikas­sa tarvit­see työ­nan­ta­jien kanssa neuvotella? 

    Jos keskinäisen neu­vot­telu­vi­ikon­lop­un jäl­keen liitot ilmoittavat:
    — työaikaa piden­netään 5%
    — palkko­ja leikataan 5%
    — jostain muual­ta riiv­itään vielä lop­ut tuot­tavu­us­loikas­ta kasaan

    (ja jät­tävät lis­tat, miten tämä käytän­nössä onnistuu)

    Niin meinaatko että koko hom­ma tyssää EK:hon? Sitä­pait­si kyl­lähän EK aikoo vielä yhden tupon tehdä.

    En minä vaan ymmär­rä, mihin niitä työ­nan­ta­jia tarvi­taan neu­vot­teluis­sa. Kyl­lä tuot­tavu­us­loikan neu­vot­te­lut ovat ay-liik­keen sisäisiä, niiden pitäisi sopia taakan­jaos­ta, kaik­ki mitä ne tar­joa­vat kel­paa kyl­lä työ­nan­ta­jille, vaik­ka EK:sta ei olisi enää edes yhden yhtä toimi­alali­it­toa jäljellä.

    (eipä sil­lä etten oikein ymmär­rä EK:n vuor­in­ue­vok­sien aivoituk­sia liit­tok­ier­roksen autu­ud­es­ta. Mielestäni joko kun­nol­la keskitet­ty tai sit­ten täy­del­lis­es­ti hajautet­tu, mut­ta ei mitään väli­mallia jos­sa semi-keskite­tysti jos­sa koro­tuk­set tule­vat liitoille mut­ta kaik­ki aiheutetut kus­tan­nuk­set lankea­vat kaikille.)

    Keskite­tyn jär­jestelmän etu on siinä, että siinä voidaan saa­da hal­lit­tu deflaa­tio aikaan. Kos­ka näyt­tää siltä että tämä ain­oa etu ei real­isoidu kos­ka siihen ei ole pien­in­täkään halua, ain­oa järkevä tie on murska­ta koko nykyi­nen yleis­si­to­va ja jäyk­istävä jär­jestelmä jos nyt ei ihan atom­eik­si, niin aika pieniksi palasik­si kuitenkin ja ain­oa keino tähän on heiken­tää tun­tu­vasti liit­to­jen neuvotteluvoimaa.

  48. TE-keskus ei myön­nä mitään. TE-toimis­tot anta­vat lausun­non ja työt­tömyyskas­sa myöntää.

    Tuos­sa lis­tas­sa on nähdäk­seni se ongel­ma, että kun koh­ta 1 on tehty ja 500 päivää on kerät­ty, niin koh­ta 2 kerää uud­estaan työssäoloe­htoa (yli 18h/vk). Tämä tarkoit­taa kai peri­aat­teessa, että puolen vuo­den jäl­keen työssäoloe­hto täyt­tyy uud­estaan ja päivära­ha las­ke­taan sen perus­teel­la (jol­loin se on pienempi).

    Joku työt­tömyyskas­san käytän­töjä parem­min tun­te­va voi kom­men­toi­da ummis­taako kas­sat silmän­sä tuolle uudelleen ker­tyneelle ehdolle ja mak­sa­vat 500 päivää alku­peräisel­lä sum­mal­la. Käsit­tääk­seni lain mukaan eivät saisi (ja tämä on taas kan­nuste olla tekemät­tä osa-aikatyötä jos on ansiosidonnaisella).

  49. Erk­ki Nii­ni: Ei kai työe­htosopimusten yleis­si­tovu­us ole mitään demokra­ti­aa. Voisiko­han tuo olla peräti perus­tus­lain vas­tainen. Val­tio­val­ta on vap­at­tanut kaup­po­jen auki­olon, mil­lä oikeudel­la joku ammat­tili­it­to voi sitä rajoit­taa, siis muiden kuin jäsen­ten­sä osalta.

    Sopimuk­sel­la voidaan rajoit­taa toisen osa­puolen oikeuk­sia aika merkit­tävästi ennen kuin tulee vas­taan tuon lain rikkomi­nen vastaan.

    Jos laki olisi laa­dit­tu niin, että kau­pan PITÄÄ olla auki 24/7/365 niin sil­loin ei voitaisi sopia lyhyem­mästä aukiolosta

    Mut­ta kun se on sovit­tavis­sa niin sil­loin voidaan pää­tyä sopimuk­seen, jos­sa kau­pat ovat auki rajatun ajan

    Ja kun sopimus on yleis­si­to­va niin se ei vaiku­ta kilpailusemaan.

    Mut­ta ei yleisi­tovu­u­teen tarvi­ta lakia, samaan tulok­seen on päädyt­ty sopimu­soikeu­den kautta

    Kun työelämää ei pyritä säätelemään yksi­tyisko­htais­es­ti niin johonkin oikeu­den ratkaisut täy­tyy perustaa.

    Usein on esittey, että riit­tää, että on sovit­tu palka­s­ta. Sil­loin työelämän ehdoista on suurin osa on sopi­mat­ta esim työ­nanat­ja irti­sanoo henkilön sen vuok­si, että pärstä ei miellytä.

    Sil­loin ver­rataan tapaus­ta riitati­lanteessa esim yri­tys­ten välisi­in sopimuk­si­in ja niihin päät­tämisen oikeustapauksiin.

    Aihee­ton sopimuk­sen päät­tämi­nen johtaa aina kor­vauk­si­in. Koeta­pa pistää työ­maal­ta pois urakoit­si­ja, joka ei miel­lytä ? Var­maan syn­tyy riita ja pää­tyy oikeu­teen ja oikeus tuomit­see sin­ut kor­vauk­si­in , jos sin­ul­la ei ole hyvää syytä sopimuk­sen purkamiseen

    Yri­tys­ten väli­sis­säkin riidois­sakin kat­so­taan, että jos virhe ei ole johtunut törkeästä velvoit­teen laimin­lyön­nistä niin urakoit­si­jaa on huo­mautet­ta­va ja annet­ta­va hänelle mah­dol­lisu­us kor­ja­ta virheensä.
    Jos urakoit­si­ja ei kor­jaa tapo­jaan tai teko on törkeä niin sop­parin voi purkaa

    Suomes­sa ylei­isi­tovu­us tuli aikoinaan, kos­ka työ­nanata­ji­in ei ole voin­ut luot­taa vaan he etsivät koko ajan keino­ja nol­la­ta työn­tek­i­jän ase­ma ja pyrkivät tuhomaan työn­tek­i­jän suojajärjestelmät

    Ruot­sis­sa ja Sak­sas­sa ei tarvi­ta yleis­si­tovu­ut­ta, kos­ka sopimuk­set ovat oikeuskäytän­nön vuok­si kat­tavia eli riidois­sa oikeus ver­taa riitaa alan sopimuk­si­in ja lan käytän­töi­hin ja tekee ratkaisun sil­lä perusteella

    Ruot­sis­sa työ­nan­ta­jat tuke­vat työe­htosopimusjär­jestelmää jär­jestäy­tymisen kaut­ta eli työ­nan­ta­jien jär­jestäy­tymisas­te on korkea, paljon korkeampi kuin työntekijöiden

    Suomes­sa työ­nan­ta­ja on epälu­otet­ta­va sopi­japuoli ja kek­si koko ajan miten työn­tek­i­jää voidaan alis­taa ja kyykyttää

  50. Rikkidi­rek­ti­ivi on Suomen kannal­ta idiotismia

    Aika pitkälle kiteyt­tää sen, että ympäristön­suo­jelua ei oikein voi tehdä, ellei joku asi­as­ta het­kel­lis­es­ti kärsi.

    Mikäli muu­tok­sia ei olisi alet­tu tehdä, var­maan ajaisimme edelleen lyi­jyl­lä varuste­tul­la polt­toaineel­la, kaupunkien keskus­tois­sa ei voisi hen­git­tää puh­das­ta ilmaa, sel­l­ute­htaiden ala­juok­suil­la ei saisi syödä kalaa ja DDT olisi sal­lit­tu hyön­teis­myrkky. Tuskin­pa yksi Tal­vi­vaara olisi tässä kokon­aisku­vas­sa mitään hai­tan­nut — keskimääräi­nen elinikämme olisi toki aika mata­la, kansakun­nan sivistys­ta­so heikko, mut­ta kil­pailkykymme var­maankin ihan maksimissaan.

    Rikkidi­rek­ti­ivistä on muuten hyvä kolum­ni täällä:

    http://www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit/kolumni/news_1808_id/287

    Poi­im­inta tuos­ta kolumnista:

    AEA:n rapor­tis­sa rikkidi­rek­ti­ivin kus­tan­nuk­set koko Itämeren merenku­l­ulle on arvioitu alim­mil­laan 600 miljoon­aksi ja korkeim­mil­laan 4600 miljoon­aksi euroksi vuosit­tain. Vas­taa­va vai­htelu­väli ter­veysvaiku­tusten hyöt­yarvioille on alim­mil­laan 8000 miljoon­aa ja korkeim­mil­laan 23000 miljoon­aa euroa vuodessa.

    Kyl­lä, olen itsekin skepti­nen noiden luku­jen suh­teen, mut­ta tämä on myös yksi mod­ernin ajan ilmiö: sivistyk­sen puute. Sikailua luon­toa kohtaan ei pystytä perustele­maan enää pelkästään sil­lä, että ihmi­nen ymmärtäisi saas­tut­ta­mat­to­muu­den arvon ilman että se puetaan euroiksi.

    Samal­la taval­la on vas­tustet­tu mm. hehku­lam­puista luop­umista ja monia muitakin jäl­keen­päin kat­sot­tuna ihan luon­nol­lisia siir­tymiä eteenpäin.

    Euroopalle pitää nos­taa hat­tua, että se on ottanut rohkei­ta aske­lia eteen­päin lob­barei­den pain­os­tuk­ses­ta välittämättä.

  51. OSn teema ”Työl­liset ovat työt­tömiä tärkeämpiä” on erinomainen.

    Joku viisas tekee var­masti vielä Suomen nykysys­teemin ”tieteel­lisen” ruumiinavauksen. 

    Nykyti­eto­jen val­os­sa sen voi jo nyt arva­ta menevän seuraavasti:

    1) Kun sosial­is­tisen utopi­an mukaiset, ihmisil­lä tehdyt kokeet eri mais­sa oli­vat epäon­nis­tuneet, Suomen kansa harhaan­jo­hdet­ti­in luule­maan, että radikaal­isti muut­tuneis­sa olo­suhteis­sa kaik­ki Suomes­sa kuitenkin jatkuu ennallaan. 

    2) Se tapah­tuu sosial­is­min ideaan perus­tu­vas­sa ruot­salaises­sa sys­tee­mis­sä, jota kut­su­taan ”Pohjo­is­maisen Hyv­in­voin­ti-yhteiskun­nan Markki­na­t­alous­mallik­si”, neu­vos­tom­a­lli­nen lyhen­nys PHYMTM.

    3) Sen sijaan, että PHYMTM ensin tes­tat­taisi­in uusis­sa olo­suhteis­sa sosi­olo­gien taval­lis­es­ti käyt­tämil­lä rot­takokeil­la, suo­ma­lainen ”älymys­tö” päät­tikin tes­ta­ta sen suo­raan reaal­i­maail­mas­sa, käyt­täen koe-eläim­inä Suomen kansaa. Tämä siitäkin huoli­mat­ta, että Ruot­si oli jo hylän­nyt PHYMTMn.

    4) Sit­ten Suomen kansalle uskotelti­in, että PHYMTMssa kaik­ki riskit on sysät­ty val­ti­olle, ihmi­nen enää kuin parati­i­sis­sa, ilman huolen häivää.
    Varsinkin yrit­täjäris­ki on niin perus­teel­lis­es­ti pois­tet­tu, ettei yri­tys­riskin otta­jalle tarvitse mak­saa mitään eri­ty­istä korvausta.

    5) Tämän jäl­keen edelleen sosial­is­mi­in usko­vat poli­itikot, virkamiehet, ammat­tiy­hdis­tys­li­ike ja maan ”älymys­tö” rak­en­si­vat PHYMTMn ylläpi­toon ”veret pysäyt­tävän” pykälävi­idakon, kaiken kat­ta­van vero­tusjär­jestelmän, yleis­si­tovu­udek­si kut­su­tun työvoimakartellin, sekä Itäsak­sas­ta kopi­oidun koulujärjestelmän.

    6) Suomen kansalle uskotelti­in, että tämä PHYMTM on niin nerokkaan kil­pailukykyi­nen, että se pystyy aivan hel­posti voit­ta­maan kaik­ki ajateltavis­sa ole­vat koti­maiset ja ulko­maiset uhkat.

    7) Sit­ten kuitenkin osoit­tau­tui, että PHYMTM olikin hui­jaus­ta; Se oli avoimen kan­sain­välisen kil­pailun paineessa täysin kil­pailukyvytön. Idea siitä, että kaik­ki riskit voi lykätä val­ti­olle, osoit­tau­tui valheeksi.

    8) Monivuo­tisen PHYMTM ‑hui­jauk­sen traagise­na seu­rauk­se­na Suomen kansa oli menet­tänyt elävän kos­ke­tuk­sen siihen, miten talous todel­lisu­udessa toimii.
    Vas­toin PHYMTMn perusideaa, se perus­tuukin liike­toim­intaan, nimeno­maan siihen liit­tyvän riskin ottamiseen ja sen hallintaan, sekä näin saatu­jen tulo­jen oikeu­den­mukaiseen jakoon.

    9) Nyky­olois­sa on jär­jetön­tä edes ajatel­la, että julki­nen val­ta voisi kan­nat­tavasti pyörit­tää liike­toim­intaa. Siihen tarvi­taan korkeata­soisia yrit­täjiä, ja hei­dän pitää saa­da riskino­to­staan oikeu­den­mukainen korvaus.

    10) Rajat ylit­tävien kan­sain­välisen veroparati­isiy­htiöi­den hyökät­tyä Suomen markki­noille, jopa suo­ma­li­nen nakkikios­ki jou­tui niiden kanssa suo­raan kil­pailu­un. PHYMTM jou­tui kil­pailukyvyt­tömyys ‑shokki­in.

    11) Suomen kansa on kuitenkin kovin jukuripäistä. Stal­in­in sanoin: ”Suomen kansa on niin ymmärtämätön­tä, että asi­at pitää lyödä sen päähän lekalla”. Siis­pä PHYMTMn pro­pa­gan­da-koulut käynyt kansa kieltäy­tyi hyväksymästä niitä tosi­a­sioi­ta, jot­ka seura­si­vat kan­sain­välis­es­tä kilpailusta.

    12) Vält­tämät­tömät talous­re­for­mit jäteti­in tekemät­tä ja kaikenkar­vaiset pop­ulis­tit otti­vat maas­sa val­lan. Suomen kil­pailukyvytön talous jou­tui vakavaan kri­isi­in ja työt­tömyys lähti kovaan nousuun.

    13) Sit­ten PHYMTM jou­tui suori­tus­menet­te­lyyn. Sen arkkite­hteinä toim­i­neet, edelleen sosial­is­mi­in usko­vat poli­itikot, virkamiehet, ammat­tiy­hdis­tys­li­ike ja maan ”älymys­tö” tuli­vat oikeustoimikelvottomiksi.

    14) Suomen tärkeim­mät voimavarat, kan­sain­välisen tason ammat­ti­laiset, riskiä otta­vat yrit­täjät ja suury­htiöt pois­tu­i­v­at maasta.

    15) Suomen kansa jou­tui palaa­maan Impi­vaaraan ja tuli sieltä ihmis­ten ilmoille vas­ta monivuo­tisen kor­pi­vael­luk­sen jälkeen.

    Käykö näin, siinäpä kysymys!

    Sep­po Korp­poo, PK-yrit­täjä, joka hyväksyy kan­sain­välisen kil­pailun, mut­ta ei rot­takokei­ta Suomen kansalla.

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Sovitel­tu päivära­ha ei syö 500 päivää, mut­ta kor­vauk­sen perus­ta ale­nee aika-ajoin.

    YTK:n sivuil­la lukee

    “Sovitel­tuna mak­set­tu ansiopäivära­ha muun­netaan vas­taa­maan täysiä työt­tömyyspäiviä. Vain nämä lasken­nal­liset täy­det kor­vaus­päivät ker­ryt­tävät enimmäisaikaa”

    Eli käsit­tääk­seni kaks puo­likkaana mak­set­tua päivära­hapäivää kulut­taa yhden niistä viidestäsadas­ta päivistä.

    Mut­ta tuo­ta kor­vauk­se­na perus­teena ole­van palkan alen­e­mista ajoinkin oikeas­t­aan takaa.

  53. Mika Hir­vo­nen:
    Mikäli myöhäis­tun­tei­hin ei ole tunkua, niin asia ratkaista­neen, kuten muual­la Euroopas­sa eli itsepalvelukassoilla.

    Toinen olisi men­nä tuos­sa aitoon paikalliseen sopimiseen, eli kaup­pias lyö rahaa tiski­in, kunnes halukas epämieluisan vuoron tek­i­jä löy­tyy. Mut­ta, jos voi pakot­taa jonkun tekemään tyl­siä työvuoro­ja, mik­si sopia ja kor­va­ta niiden tekemisestä?

    1. Ihan tuos­ta riip­pumat­ta itsepa­lvelukas­sat tule­vat yhtä var­masti kuin pankki­au­tomaatit aikanaan kor­va­si­vat pankin kassat.

  54. Osmo, olisi ihan asial­lista kaupoil­ta tar­jo­ta ensin niille pieni­palkkaisille (nais-)työntekijöille ylimääräisiä tun­te­ja. Häm­mästyt­tävää, että hyvin toimeen­tule­va setämies on noin pihal­la kau­pan työn­tek­i­jöi­den tilanteesta. Onko tosi­aan niin, että tässä tilanteessa täy­tyy aset­taa vas­takkain osa-aikaisu­ut­ta vas­toin tah­toaan tekevät pieni­palkkaiset ja työttömät?

    Uusia työ­paikko­jakin var­masti syn­tyy, kun kaup­po­jen auki­oloaiko­jen vapaut­ta­mi­nen tuot­taa elinkei­noelämän ja por­varien lupaamia suuria dynaamisia vaiku­tuk­sia. Eikös jee?

  55. Erk­ki Nii­ni:
    Ei kai työe­htosopimusten yleis­si­tovu­us ole mitään demokra­ti­aa. Voisiko­han tuo olla peräti perus­tus­lain vas­tainen. Val­tio­val­ta on vap­at­tanut kaup­po­jen auki­olon, mil­lä oikeudel­la joku ammat­tili­it­to voi sitä rajoit­taa, siis muiden kuin jäsen­ten­sä osalta.

    Erk­ki Nii­ni, kyl­lä se on ihan demokraat­tista, kun se on mei­dän demokraat­tisil­la val­tiopäivil­lämme säädet­ty. Demokraat­tiset perus­tus­lakimme takaa­vat myös oikeu­den erit­täin kat­tavaan ja taloudelle vahin­gol­liseen yleis­lakkoon, jos yleis­si­tovu­ut­ta yritetään romut­taa. Voihan sitä tietysti yrittää.

    1. Kun eduskun­ta päät­ti yleis­si­tovu­ud­es­ta, SAK:n Niilo Hämäläi­nen vas­tusti aja­tus­ta voimakkaasti por­varei­den juo­ne­na, jol­la tehti­in liit­toon kuu­lumat­tomista vapaamatkustajia.

  56. Supikoira: Mitä ihmettä?

    Onko Vihreät päämin­is­teripuolue? Onko Vihreät koskaan ollut mikään muu kuin Soinin määrit­telemä takiaispuolue???

    Vuodes­ta 2003 Suomea on johdet­tu oikeis­ton enem­mistöl­lä ja kansalaiset ovat jakau­tuneet voimakkaasti kah­tia. Lisäk­si sit­ten uute­na maus­teena oras­ta­va ääri­oikeis­to, jon­ka kan­nat­ta­jana Jok­erikin tääl­lä häm­men­tää. Vai mitä jok­eri? Lienet sama jok­eri, kuin muil­lakin palstoilla?

    Valitet­tavasti joudun tuot­ta­maan sin­ulle pet­tymyk­sen. Jos olet tör­män­nyt mui­hin Jok­erei­hin netis­sä, ne eivät liity minuun.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuka tuos­sa mallis­sa rahoit­taa vai­h­to­taseen ali­jäämän, joka on aika suuri? 

    Ymmär­rät väärin. Ääries­imerkissä vai­h­to­taseen ali­jäämä on nol­la, kos­ka kiva val­tio lahjoit­taa Suomen halu­a­mat tuot­teet Suomelle.

    Selvästi tämä ääries­imerk­ki on ollut han­kalasti ymmär­ret­tävä — en kyl­lä ymmär­rä mik­si. Toiv­ot­tavasti point­ti tuli kuitenkin selväk­si eli vien­ti ei ole itseisarvo.

  58. Tom­pe­lo:
    Onnek­si ei sen­tään ole pakko­jäsenyys voimas­sa kuten vielä joku aika sit­ten, kiitos Loimaan kassan.

    Liitonkin kas­saan voi liit­tyä, ilman että kuu­luu liit­toon. Työt­tömyyskas­sala­ki eksplisi­it­tis­es­ti kieltää sen, että kas­san jäsenyy­den ehtona voisi olla jonkin muun yhdis­tyk­sen jäsenyys.

    1. Liitonkin kas­saan voi liit­tyä, ilman että kuu­luu liit­toon. Työt­tömyyskas­sala­ki eksplisi­it­tis­es­ti kieltää sen, että kas­san jäsenyy­den ehtona voisi olla jonkin muun yhdis­tyk­sen jäsenyys.

      Eräs tun­te­mani henkilö erosi liitostaan protesti­na liiton solmi­malle sopimuk­selle. Hänet erotet­ti­in ilman eri anomus­ta myös työt­tömyyskas­sas­ta. Kun hän yrit­ti päästä takaisin, ilmeni, että mis­tään ei saanut työt­tömyyskas­san yhteysti­eto­ja. Luot­ta­mus­mies tote­si, ettei ole hänen tehtävän­sä sitä hänelle antaa. Vaik­ka hän olisikin päässyt takaisin kas­san jäsenek­si, työssöoloe­hdon ansait­sem­i­nen olisi pitänyt aloit­taa alusta.

  59. Osmo Soin­in­vaara: Eräs tun­te­mani henkilö erosi liitostaan protesti­na liiton solmi­malle sopimuk­selle. Hänet erotet­ti­in ilman eri anomus­ta myös työt­tömyyskas­sas­ta. Kun hän yrit­ti päästä takaisin, ilmeni, että mis­tään ei saanut työt­tömyyskas­san yhteysti­eto­ja. Luot­ta­mus­mies tote­si, ettei ole hänen tehtävän­sä sitä hänelle antaa. Vaik­ka hän olisikin päässyt takaisin kas­san jäsenek­si, työssöoloe­hdon ansait­sem­i­nen olisi pitänyt aloit­taa alusta.

    Näitä “kuumakalle­ja” on joka työ­paikas­sa ja joka liitossa sekä kas­sas­sa. Yleen­sä aika surullisia tapauksia.

  60. Rolle: Toinen olisi men­nä tuos­sa aitoon paikalliseen sopimiseen, eli kaup­pias lyö rahaa tiski­in, kunnes halukas epämieluisan vuoron tek­i­jä löytyy. 

    Mitä turhia. Jos nyky­isil­lä työn­tek­i­jöil­lä on jo niin paljon tun­te­ja, että han­kalat ajat eivät kiin­nos­ta niin sen kun pistää ilmoituk­sen avoimes­ta työ­paikas­ta mollin sivuille (ei tarvitse edes lehteen lait­taa) ja valkkaa jonkun niistä parista sadas­ta innokkaasta.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Ihan tuos­ta riip­pumat­ta itsepa­lvelukas­sat tule­vat yhtä var­masti kuin pankki­au­tomaatit aikanaan kor­va­si­vat pankin kassat.

    Eihän se ilman henkilökun­taa toi­mi itsepa­lvelukas­sakaan. Illan hil­jaisi­na tun­teina niistä ei ole mitään hyö­tyä ainakaan pienem­mis­sä paikois­sa. Myyjän työstä kas­satyö on noin 25%.

  62. Osmo Soin­in­vaara: Eräs tun­te­mani henkilö erosi liitostaan protesti­na liiton solmi­malle sopimuk­selle. Hänet erotet­ti­in ilman eri anomus­ta myös työt­tömyyskas­sas­ta. Kun hän yrit­ti päästä takaisin, ilmeni, että mis­tään ei saanut työt­tömyyskas­san yhteysti­eto­ja. Luot­ta­mus­mies tote­si, ettei ole hänen tehtävän­sä sitä hänelle antaa. Vaik­ka hän olisikin päässyt takaisin kas­san jäsenek­si, työssöoloe­hdon ansait­sem­i­nen olisi pitänyt aloit­taa alusta.

    Tuon­han oli­is voin­ut viedä oikeu­teen riita-asiana.Ratkaisu tulisi 10–15 vuodessa .

    Näin­hän muutkin työ­maid­en riidat pitäsii ratkaista ?

  63. Osmo Soin­in­vaara: Eräs tun­te­mani henkilö erosi liitostaan protesti­na liiton solmi­malle sopimuk­selle. Hänet erotet­ti­in ilman eri anomus­ta myös työt­tömyyskas­sas­ta. Kun hän yrit­ti päästä takaisin, ilmeni, että mis­tään ei saanut työt­tömyyskas­san yhteysti­eto­ja. Luot­ta­mus­mies tote­si, ettei ole hänen tehtävän­sä sitä hänelle antaa. Vaik­ka hän olisikin päässyt takaisin kas­san jäsenek­si, työssöoloe­hdon ansait­sem­i­nen olisi pitänyt aloit­taa alusta.

    Ikävää, että kyseisessä liitossa ollaan valmi­ita tuol­laiseen suo­raan lain rikkomiseen.

  64. Osmo Soin­in­vaara: Eräs tun­te­mani henkilö erosi liitostaan protesti­na liiton solmi­malle sopimuk­selle. Hänet erotet­ti­in ilman eri anomus­ta myös työt­tömyyskas­sas­ta. Kun hän yrit­ti päästä takaisin, ilmeni, että mis­tään ei saanut työt­tömyyskas­san yhteysti­eto­ja. Luot­ta­mus­mies tote­si, ettei ole hänen tehtävän­sä sitä hänelle antaa. Vaik­ka hän olisikin päässyt takaisin kas­san jäsenek­si, työssöoloe­hdon ansait­sem­i­nen olisi pitänyt aloit­taa alusta.

    Työt­tömyyskas­sat ja niiden yhteystiedot ovat hyvin tiedos­sa, yleen­sä HR tietää kos­ka työn­tek­i­jät ovat kas­so­jen jäseniä ja HR tilit­tää jäsenmaksuja.Ei tuo­ta sen kauem­paa tarvitse hakea

    Tark­istin oman liion lehdestä ja joka numerossa näyt­tää ola­van kas­san yhteystiedot¨

    Ja jos pistää googleen niin haulla työt­tömyyskas­sa tulee usei­ta lis­to­ja työttömyyskassoista

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ty%C3%B6tt%C3%B6myyskassoista_Suomessa

    Ei kysymys ole mis­tään salaseurasta

    Ja jos sat­tuu ole­maan väleis­sä muiden työ­toverei­den kanssa niin kyl­lä heiltä infoa saa.

    Mitä tulee eroamiseen niin ainakin omas­sa liitossa samal­la lan­ketil­la voi ero­ta liitos­ta ja kas­sas­ta, pitää vain pistää rastit molempiin

    Kas­saakin voi vai­h­taa ilman, että menet­tää jo ansaitun työs­soloe­hdon .Aikaikku­naa on vain kuukausi, mut­ta useim­mille se riittää

    Ja kun ystäväsi erosi liitos­ta niin hän oli tul­lut siihen johtopäätök­seen, että pär­jää ilman liit­toakin ja ilmais­sut sen luottamusmiehelle.

    Taito ei riit­tänyt kuitenkaan edes ensim­mäiseen askeleeseen

    1. Hänet erotet­ti­in työt­tömyyskas­sas­ta sitä hänelle ker­tomat­ta ja asia selvisi vas­ta, kun tuo kuukau­den aikaikku­na oli men­nyt umpeen. Tuo­hon aikaan mitään ei saanut Googlesta.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Hänet erotet­ti­in työt­tömyyskas­sas­ta sitä hänelle ker­tomat­ta ja asia selvisi vas­ta, kun tuo kuukau­den aikaikku­na oli men­nyt umpeen. Tuo­hon aikaan mitään ei saanut Googlesta.

    Kas­soil­lakin on sään­nöt ja finas­si­valvon­ta valvoo näitäkin.

    Kyl­lä näille vääryyk­sillekin oma oikaisure­it­ti löytyy.

    http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Finanssiasiakas/Palveluntarjoajat/Vakuutusala/Pages/tyottomyyskassat.aspx

    Alla Erton irti­sanomis­pe­rus­teet kas­san jäsenyydestä

    Jos alkaa riitelemään niin pitää valmis­tau­tua siihen, että toisetkin jak­sa­vat riidel­lä ja pitää varus­tau­tua kupruihin.

    Kyl­lä enti­nen työ­nan­ta­janikin yrit­ti vaik­ka mitä kuprua kun riitautin irtisanomiseni.Mutta työ­nan­ta­ja hävisi kun käyt­ti val­hei­ta hyväkseen

    4 § Huo­mau­tus, varoi­tus ja kas­sas­ta erottaminen

    Työt­tömyyskas­san hal­li­tus voi jäsen­tä kuul­tuaan antaa huo­mau­tuk­sen tai varoituk­sen taik­ka erot­taa jäsenyy­destä sen,

    joka jäsenek­si liit­tyessään on antanut vääriä taik­ka harhaan­jo­htavia tietoja;
    joka vilpil­lis­es­ti on ilmoit­tanut väärin tai salan­nut jonkin työt­tömyyskas­san mak­saman etu­u­den saan­ti­in tai niiden suu­ru­u­teen vaikut­ta­van seikan; sekä
    joka kieltäy­tyy nou­dat­ta­mas­ta kas­san sään­töjä tai kas­san hal­li­tuk­sen antamia ohjeita.

Vastaa käyttäjälle JY Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.