Tuhoaako ilmastopolitiikka EU:n kilpailukyvyn?

17.12.2015 · Aihe: Ilmastopolitiikka, Talouspolitiikka 

Jos Varsinais-Suomessa olisi oma sähköveronsa joka olisi korkeampi kuin muualla Suomessa, energiavaltainen teollisuus karttaisi Varsinais-Suomea. Varsinais-Suomi köyhtyisi suhteessa muuhun Suomeen. Tämä johtuu siitä, ettei Varsinais-Suomella ole omaa valuuttaa ja siitä, että siellä noudatetaan samoja työehtosopimuksia.

Eija-Riitta Korhola ja todella moni muu näyttää ajattelevan, että mikä koskee yllä Varsinais-Suomea koskee yhtäläisesti EU:ta globaalissa kilpailussa.

Jokaisella oman valuutan omaavalla talousalueella on aina suhteellinen etu johonkin. Jos kilpailukyky heikkenee yhdellä alueella, se paranee vastaavasti muualla ja päinvastoin. Suomen nykyiset vaikeudet voi selittää sillä, että Nokian loistava menestys heikensi Suomen kilpailukykyä kaikilla muilla aloilla, ja nyt, kun Nokian puhelimia ei enää ole, koko maa kärsii. [1]

Jos Eurooppa asettaa omalle energiankulutukselleen rasitteita – sanotaan vaikka muita maita korkeamman hiiliveron – kilpailukyky energiaa kuluttavilla aloilla todellakin laskee. Tämä johtaa euron devalvoitumiseen niin paljon, että muiden alojen kilpailukyvyn nousu kompensoi kilpailukyvyn laskun energiaintensiivisillä aloilla. Hiilivero ei olekaan laskenut Euroopan kilpailukykyä, vaan siirtänyt sen energiaintensiivisiltä aloilta muille aloille. Kutsutaan näitä aloja puhtaiksi aloiksi.

Onko kaikki siis hyvin?

Ei ole, koska tällainen yhtä talousaluetta koskeva rasite tekee kansainvälisestä työnjaosta tehottoman. Tästä ei kärsi kuitenkaan vain Eurooppa, vaan siitä kärsivät kaikki kansainvälisen kaupan osapuolet. Muut voisivat syyttää Eurooppaa siitä, että se hankkii epäreiluin keinoin kilpailuetua puhtailla aloilla. Joku voisi jopa sanoa, että on itsekästä keskittyä puhtaisiin aloihin.

Myös EU:n tavoittelemat ilmastohyödyt kärsivät, koska energiavaltaista tuotantoa on siirtynyt muualle. Vielä enemmän ilmasto kärsisi, jos Eurooppakaan ei tekisi mitään.

Sitä paitsi väite, etteivät muut tee mitään ja Eurooppa uhrautuu yksin, ei ole totta lainkaan.

Mutta tiedättehän toki, että päästöoikeuden hinta Kiinan päästöoikeuskaupassa on korkeampi kuin EU:n vastaava hinta. Tuotanto ei siirry Kiinaan halvan energian vaan halvan työvoiman houkuttelemana. Kiinassa sähköstä joutuu maksamaan enemmän kuin Suomessa.

= = = =

Ei se Varsinais-Suomi tietysti olisi siitä omasta energiaverostaan pelkästään kärsinyt. Vaikka omaa valuutta ei ole, on taloudessa muitakin sopeutumismekanismeja. Olisivat Turun suunnalla huomanneet, että kannattaa keskittyä johonkin muuhun.

 

[1] Nokian menestys johti palkkainflaatioon Suomessa. Kun Nokia romahti, talouden olisi pitänyt korjautua palkkadeflaatiolla, mutta palkat ovat jäykkiä alaspäin eikä omaa valuuttaakaan ole devalvoitavaksi.

Kommentit

48 Vastausta artikkeliin “Tuhoaako ilmastopolitiikka EU:n kilpailukyvyn?”

  1. smokin' joe kirjoitti 17.12.2015 kello 14:07

    Lisää kustannuksia, valuutta devalvoituu ja kilpailukyky jollain toisella alalla paranee. Kylla, mutta kansa köyhtyy: saavat saman verran devalvoitunutta rahaa, jolla ostetaan vähemmän kuin vanhalla rahalla. Tätä tuskin aktiivisesti halutaan, mutta se voi olla lopputuloksena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  2. Tompelo kirjoitti 17.12.2015 kello 14:40

    “Suomen nykyiset vaikeudet voi selittää sillä, että Nokian loistava menestys heikensi Suomen kilpailukykyä kaikilla muilla aloilla ja nyt kun Nokian puhelimia ei enää ole, koko maa kärsii.”

    Voihan sitä selittää ja toki joku vaikutus Nokian romahduksellakin oli. Tosin eihän Nokiain osuus BKT:sta ollut kuin pari, kolme prosenttia parhaimmillaan.

    Suomen vaikeuksien syistä pitäisi kirjoittaa kirja tuleville polville.

    Suurin syy on varmaan globaali investointilama, jota pahentaa pankkien sääntely EU:ssa. Suomessa pankkien merkitys aloittavalle yritystoiminnalle on kokolailla katoamassa. Investoinitilama iskee erityisen pahasti maahan, joka tuottaa paljon investointihyödykkeitä. Nokia nyt esimerkiksi. Euro on tässä tilanteessa tuhoisa taloudelle, sen kai melkein kaikki myöntää. Kustannustaso on järkyttävä ja työmarkkinat epävakaat. työttömyys huitelee noin 10 prosentissa. Suomen ehkä ainoa “luonnollinen” kilpailuetu, Venäjä, on menettänyt merkityksensä miltei 90-luvun tapaan. Koululaitos on poikkeuksellisen epätasa-arvoinen. Naisten työllisyys on korkeampi kuin miesten (mikä ei ole tietenkään moraalisesti väärin tai mitään sellaista mutta kertoo osaltaan työ- ja perheorientoituneiden sukupuolten asemasta tässä maassa). Voisihan näitä luetella enemmänkin.

    Ulkomaisia investointeja sentään tulee kohtuullisesti erityisesti tietotekniikassa, kiitos Nokian jäljiltä jääneen työvoimareservin.

    Onko sitten korkeat kustannukset siunaus, kunhan ne kohdistuvat tiettyyn toimintaan, esimerkiksi fossiilisten polttamiseen, ojan kaivamiseen, taksin ajamiseen tai vaikkapa koodin vääntämiseen? Eivät tietenkään vaikka joskus voivatkin olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  3. R.Silfverberg kirjoitti 17.12.2015 kello 16:04

    Tompelo:
    Voihan sitä selittää ja toki joku vaikutus Nokian romahduksellakin oli. Tosin eihän Nokiain osuus BKT:sta ollut kuin pari, kolme prosenttia parhaimmillaan.

    Jostain olen lukenut että parhaimmillaan Nokia vastasi 25% Suomen koko viennin arvosta.

    Tompelo:
    Onko sitten korkeat kustannukset siunaus, kunhan ne kohdistuvat tiettyyn toimintaan, esimerkiksi fossiilisten polttamiseen, ojan kaivamiseen, taksin ajamiseen tai vaikkapa koodin vääntämiseen? Eivät tietenkään vaikka joskus voivatkin olla.

    Suomessa olisi tienattavissa matkailun alalla. Se on maailman suurin teollisuus eikä vaadi hirveän pitkää koulutusta. Vaatisi vain hnähtävyyksiä ja aktiviteetteja. Esteenä ovat kallis ruoka ja alkoholi. Ja huonot liikenneyhteydet. Hotelleilta ja ravintoloilta voisi pudottaa ruuan alv ja alkoholiveroa. Joukkoliikennettä ja lentovuoroja paikkoihin joilla on matkailulle merkitystä ei pidä mennnä lakkauttamaan vaan pitää itse asiassa lisätä. Myös taksitoiminnan luvanvaraisuus voitaisiin poistaa suurkaupunkialueiden ulkopuolelta. Harva turisti tulee tänne nykyisin omalla autolla nimittäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  4. Pekka Pietilä kirjoitti 17.12.2015 kello 16:54

    Juttu oli rakennettu Nokia-sadun ympärille, siis mikä meni pieleen? Johtokunnta Jorma Ollilan johdolla ei pysynyt ajan tasalla. Lohja OY:n kehittämän opto-elektroniikan seurauksia kännyköiden tekoon ei osattu arvioida oikein. Ohjelmat, joilla opto-elektroniikkaa olisi voinut hyödyntää, myytiin kilpailijalle. Kiitos Jorma Ollila. Jormalle piti luoda perääntymistie Shellin johtoon. Mikä Meni hyvin? Sain Ala-Huhdasta hyvän johtajan KOneeseen siis itse voi olla tyytyväinen.
    Näin sadut avataan reaalimaailman luettavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  5. Juho Laatu kirjoitti 17.12.2015 kello 17:38

    Jos Varsinais-Suomessa olisi oma sähköveronsa joka olisi korkeampi kuin muualla Suomessa, energiavaltainen teollisuus karttaisi Varsinais-Suomea. Varsinais-Suomi köyhtyisi suhteessa muuhun Suomeen. Tämä johtuu siitä, ettei Varsinais-Suomella ole omaa valuuttaa ja siitä, että siellä noudatetaan samoja työehtosopimuksia.

    Jos tämä luetaan niin, että energiavaltainen teollisuus jättää Varsinais-Suomen heti, ja verotulojakaan ei näin kerry, lopputulos heikentää Varsinais-Suomen taloutta. Tämä ei riipu siitä, mikä valuutta Varsinais-Suomella on, eikä kai työehtosopimuksistakaan.

    Jokaisella oman valuutan omaavalla talousalueella on aina suhteellinen etu johonkin. Jos kilpailukyky heikkenee yhdellä alueella, se paranee vastaavasti muualla ja päinvastoin.

    Tässä “kilpailukyky” pitää kai tulkita niin, että tulotasoa ei oteta mittauksessa huomioon, vaan vain se, kykeneekö alue työllistämään ihmisiä. Eli jos Suomesta katoaa Nokia, pudotetaan vain kaikkien palkkoja (siis koko kansan kulutustasoa) sopivasti devalvaatiolla, niin saadaan luotua vastaava määrä työpaikkoja muille sektoreille (lopulta vaikkapa matalapalkkaiseen tekstiiliteollisuuteen, Kiinan kanssa kilpailemaan, jos ei muualle ota syntyäkseen).

    Onko kaikki siis hyvin?

    Kulutushakuiset ihmiset eivät pitäisi tuosta kehityksestä, sillä heidän ostovoimansa putoaisi.

    Myös EU:n tavoittelemat ilmastohyödyt kärsivät, koska energiavaltaista tuotantoa on siirtynyt muualle. Vielä enemmän ilmasto kärsisi, jos Eurooppakaan ei tekisi mitään.

    Toisaalta Euroopan kulutuskysyntä olisi laskenut, joten ei olisi ostajiakaan noille muualla valmistetuille energiaintensiivisille tuotteille. Tämä olisi hyväksi ilmastolle. Toisaalta osa kulutuksesta voisi siirtyä kehittyviin maihin, sillä ne saisivat Euroopan kulutuksen vähennyttyä energiansa (ja muutkin tuotteensa) nyt aiempaa halvemmalla, ja niiden kulutustottumukset voisivat nousta.

    Olisivat Turun suunnalla huomanneet, että kannattaa keskittyä johonkin muuhun.

    Voi olla myös aloja, jotka ovat tuottoisampia kuin energiaintensiivinen teollisuus. Jos Varsinais-Suomi osaisi siirtää hyvin koulutetun väestönsä vaikkapa IT-hommiin, seudun talous voisi noustakin. Halpa energia toki pääsääntöisesti auttaa nostamaan kulutustasoa, ja sen menettäminen pudottaa elintasoa, mutta sopivissa oloissa kriisi saattaisi potkaista jokin uuden alan entistä vahvemmin liikkeelle, ja se voisi korvata tuon energiaintensiivisen teollisuuden. Kulutustason pysyminen ennallaan olisi toki epätodennäköistä, sillä halpa energia on tavallaan ilmaista buustausta taloudelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  6. Ville kirjoitti 17.12.2015 kello 21:07

    Tompelo: Tosin eihän Nokiain osuus BKT:sta ollut kuin pari, kolme prosenttia parhaimmillaan.

    Nokian vaikutus kertautui taloudessa. Kun Nokian hyväpalkkaiset työntekijät ostivat kalliita asuntoja, asuntovälittäjillä, mainostoimistoilla ja rakennusalalla meni hyvin, ja he kuluttivat johonkin muuhun jne. Jos lasketaan BKT vuositasolla, siinä ajassa liikkeelle lähtenyt raha ehtii kiertää moneen kertaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  7. Tapio kirjoitti 17.12.2015 kello 21:40

    Tompelo: Voihan sitä selittää ja toki joku vaikutus Nokian romahduksellakin oli. Tosin eihän Nokiain osuus BKT:sta ollut kuin pari, kolme prosenttia parhaimmillaan.

    Jos nyt oikein ymmärrän blogistia, ajatuksena oli se, että Nokian tuotteiden korkean jalostusarvon takia Suomen kansantalouden tuottavuus nousi aina yhtiön romahdukseen 2007…2008 asti, ja koska suomalaisten palkat on neuvottelupöydissä de’facto sidottu “yleiseen” tuottavuuden nousuun, palkat nousivat (kaikilla) muillakin aloilla, vaikkei tuottavuus niillä juuri parantunut. Nämä alat siis menettivät kilpailukykyään alansa tuottavuuskehitykseen nähden ylisuurten palkankorotusten takia.

    Nokian vaikutus oli täten BKT-osuuttaan suurempi, kiitos jäykkien työmarkkinapelisääntöjen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  8. Ville kirjoitti 17.12.2015 kello 21:40

    R.Silfverberg: Esteenä ovat kallis ruoka ja alkoholi.

    Ruoan ja alkoholin pitää olla kalliita, koska niiden liikakäyttö on epäterveellistä. Tämä pätee myös turisteihin, heidänkin terveyttään pitää vaalia. Tosin sitten ne turistit menevät muualla ja suomalaisetkin matkailevat ulkomailla. No, kaikkea ei voi saada…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  9. Tapio kirjoitti 17.12.2015 kello 21:54

    Ilmastopolitiikan ja kilpailukykyyn saralla taitaa päteä rintamaupseerina jatkosodassa palvelleen setäni periaate: Joukkoja pitää johtaa esimerkillä ja edestä, mutta ei sitä kannata yksin suinpäin kuolemaan rynnätä. Porukalla (tehtävän suorittaminen) onnistuu paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  10. Syltty kirjoitti 18.12.2015 kello 7:26

    Ei tuota voi noin suoraviivaisesti ajatella. Meillä on paljon sekä materiaalista että henkistä pääomaa kiinni noissa hommissa. Kun kokonaiset toimialat muuttuvat hallinnollisilla päätöksillä kannattamattomiksi ja myös niillä työskentelevien ihmisten tietotaito muuttuu enemmän tai vähemmän epäkurantiksi, niin kyllä siinä tulee ilmiselviä hyvinvointitappioita.

    Ei se SSAB:n työntesuunnittelija, käyttöpäällikkö taikka valssaaja nyt vaan ihan parissa kuukaudessa hakeudu lähimpään kasvukeskukseen IT-alan käytettäväksi ja vieläpä sopivilla taidoilla varustettuna. Ja näiden alojen pääomakanta muuttuu arvottomaksi. En nyt oikein purematta niele sitä, etteikö satojen miljoonien arvoisten tehtaiden koipussiin laitto vaikuttaisi talouteemme varsin negatiivisesti.

    Tätä faktaa ei mitkään valuuttakurssimuutokset ja niiden kautta mahdollisesti vuosien tai vuosikymmenen aikana taloudessa tapahtuva uudelleenallokoituminen mitenkään muuta.

    Aivan kuten ei nokialaiset kännykänkokoajat ole helposti siirrettävissä uusille aloille, niin eivät näillä toimialoilla työskentelevät työntekijätkään ole. Heidän osaamiselleen ei ole mitään tilausta, kun ei hitsaustaidolla mitään tee, jos kaikki hitsaamiseen liittyvä on muuttunut kannattamattomaksi. Asiantuntijoiden osa ei sentäs ole ihan näin epäkiitollinen koska heidän on yleensä helpompi siirtyä muille aloille, mutta ei sekään kyllä hyvä ole.

    Ihan hyvin voisit väittää, että norjalaisten öljy- ja kaasulähteiden pikainen ehtyminen ei vaikuta norjalaisten hyvinvointiin, koska kruunun romahdus hoitaa kyllä kilpailulkyvyn kohdilleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 33

  11. Risto kirjoitti 18.12.2015 kello 7:30

    Eli jos energiaintensitiivinen teollisuus Suomessa kärsii niin vastineeksi muu teollisuus EU:n aluella voittaa, joten loppputuloksena kaikki hyvin, taloudellisesti, Suomessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  12. th kirjoitti 18.12.2015 kello 9:05

    “Tämä johtaa euron devalvoitumiseen niin paljon, että muiden alojen kilpailukyvyn nousu kompensoi kilpailukyvyn laskun energiaintensiivisillä aloilla. Hiilivero ei olekaan laskenut Euroopan kilpailukykyä vaan siirtänyt sen energiaintensiivisiltä aloilta muille aloille. Kutsutaan näitä aloja puhtaiksi aloiksi.”

    eli ajetaan alas iso kannattava vanha teollisuus, jotta erilaisilla startupeilla olisi paremmat mahdollisuudet. enpä oikein usko tuon talousteorian toimivuuteen. olisiko jotain lähteitä mistä lukea aiheesta enemmän?

    ja tuosta sähkön hinnasta. pikanen googlaus ei ainakaan tue väitettä kalliista kiinalaisesta sähköstä. mutta ehkä bloggaajalla on parempaa tietoa eikä vain aatteen paloa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.12.2015 kello 14:25

    Jos nyt puhutaan teollisuuden siirtymisestä Kiinaan, energian hinta ei ole se, mikä sinne ajaa. Sähkö on Suomessa edelleen Kiinaa halvempaa. Ilmastopolitiikasta johtuva työnjaon muutos on aika vähäistä verrattuna siihen myllerrykseen, joka on seurannut työn hinnan eroista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Liian vanha kirjoitti 18.12.2015 kello 10:57

    Tompelo: Onko sitten korkeat kustannukset siunaus, kunhan ne kohdistuvat tiettyyn toimintaan, esimerkiksi fossiilisten polttamiseen, ojan kaivamiseen, taksin ajamiseen tai vaikkapa koodin vääntämiseen? Eivät tietenkään vaikka joskus voivatkin olla.

    Suomea kuristaa myös energian verotus,Pohjoisen sijainnin vuoksi asuminen kuluttaa enemmän energiaa kuin etelässä

    Ja kun energiaa verotetaan ja asumisen energiankulutusta vähenennetään kalliilla ratkaisuilla niin asumisen osuus kotitalouksien menoista kasvaa voimakkaasti

    http://www.findikaattori.fi/fi/23

    Ja kun tulot eivät kasva ,päinvastoin supistuvat, niin kansan kulutuskyky laskee ja vähnetää työpaikkoja, mikä edelleen supistaa kulutusta.

    Eli olemme näivettymiskierteessä ja aivan kotimaisin keinoin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  15. max kirjoitti 18.12.2015 kello 14:37

    Ville: Nokian vaikutus kertautui taloudessa. Kun Nokian hyväpalkkaiset työntekijät ostivat kalliita asuntoja, asuntovälittäjillä, mainostoimistoilla ja rakennusalalla meni hyvin, ja he kuluttivat johonkin muuhun jne. Jos lasketaan BKT vuositasolla, siinä ajassa liikkeelle lähtenyt raha ehtii kiertää moneen kertaan.

    Lisäksi rahalla ja rahalla (tai siis sillä minkä ilmenemismuoto raha on, taloudellisen toimeliaisuuden) on eroa. Nokian talouteen suoltama euro todennäköisesti generoi ainakin toisen euron. Sen sijaan valtion velkaantumisella generoitu euro ei enää hyperkehittyneissä valtioissa juuri kasvata määräänsä enempää taloudellista toimeliaisuutta. Zero Hedgeltä löytyy raflaava laskelma 18:1 suhteesta Yhdysvaltojen taloudessa 2013. 18 dollaria velkaa ja 1 dollari kiertokerrointa.

    Tuossa selitys miksi tuottavat yritykset ovat niin tärkeintä. Ja toisaalta selitys sille miksi initiaalirahaa, painotuoretta, kannattaisi jakaa vain välittömässä puutteessa eläville ei niinkään pankeille. Vain ideologiset syyt estävät tehdä köyhistä miljonäärejä. Se olisi talouden kannalta miltei kaikin tavoin järkevää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.12.2015 kello 19:15

    Hedgeltä löytyy raflaava laskelma 18:1 suhteesta Yhdysvaltojen taloudessa 2013. 18 dollaria velkaa ja 1 dollari kiertokerrointa.

    Kaikkea sitä saa väittää. Paljon maineikkaammat tahot ovat puhuneet kertoimesta yli yksi ja johonkin sellaiseen päädytään, jos enelysoidaan Yhdysvaltain elvytystä vuoden 2008 jälkeen. Noiusukauden aikana tilanne on tietysti toinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. jokeri kirjoitti 18.12.2015 kello 16:10

    OS:”Suomen nykyiset vaikeudet voi selittää sillä, että Nokian loistava menestys heikensi Suomen kilpailukykyä kaikilla muilla aloilla ja nyt kun Nokian puhelimia ei enää ole, koko maa kärsii.

    Nokian menestys johti palkkainflaatioon Suomessa. Kun Nokia romahti, talouden olisi pitänyt korjautua palkkadeflaatiolla, mutta palkat ovat jäykkiä alaspäin eikä omaa valuuttaakaan ole devalvoitavaksi. Nokian menestys johti palkkainflaatioon Suomessa. Kun Nokia romahti, talouden olisi pitänyt korjautua palkkadeflaatiolla, mutta palkat ovat jäykkiä alaspäin eikä omaa valuuttaakaan ole devalvoitavaksi. Nokian menestys johti palkkainflaatioon Suomessa. Kun Nokia romahti, talouden olisi pitänyt korjautua palkkadeflaatiolla, mutta palkat ovat jäykkiä alaspäin eikä omaa valuuttaakaan ole devalvoitavaksi.”

    Jos luet vuoden 2007 kirjoituksiasi, niin symppasit itsekin jättipalkankorotuksia kunta-alalle. Nyt kritisoit niitä.

    Tätä vihaan teissä liberaaleissa. Olette narsistimaisesti tunkemassa käpäliänne joka asiaan ja jälkipolvet joutuvat korjaamaan tekonne. Hävetkää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.12.2015 kello 19:13

    Sairaanhoitajien palkkojen korjauaminen olisi ollut ihan hyvä toimi, elleivät kateelliset miesalat olisi vatineet samaa korotusta itselleenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Seppo Korppoo kirjoitti 18.12.2015 kello 16:22

    OSn aihe “Tuhoaako ilmastopolitiikka EU:n kilpailukyvyn?” on sinänsä arvostettava ja ymmärrettävä.

    Koskapa kilpailukyvytön isänmaamme on kovaa vauhtia menossa taloudelliseen perikatoon katson, että jokaisen ajattelevan suomalaisen olisi syytä nyt keskittyä maailmanparantamisen sijaan tähän teemaan.

    Innostuin kun huomasin, että arvostamani ekonomisti, professori Sixten Korkman julkaisi äskettäin kirjan “Väärää talouspolitiikkaa”, jossa käsitellään mm. “…Miksi jotkut vaativat elvytystä työttömyyden torjumiseksi, toiset taas leikkauksia budjettivajeen supistamiseksi?…Väärien profeettojen valheita on taloudessa vaikea paljastaa, mutta silti talouspolitiikassa toiset käsitykset ovat toisia perustellumpia…”

    Pettymyksekseni tämäkään kirja ei käsittele Suomen akuutteja talousongelmia.

    Muutamaa ”huutavan ääntä korvessa” lukuun ottamatta, kaikkitietävät dosentit, Suomen Akatemia, media ja muut populistit ovat kummallisen hiljaa maamme talousongelman ytimestä.

    Sen sijaan epä-älyllisesti porukalla ruikutetaan hallituksen ”epäoikeudenmukaisista leikkauksista…”

    En käsitä miksi asianlaita voi olla näin.

    Onko niin, että kaikkein vaikeimmista ongelmista ei Suomessa ole sopivaa debatoida? Onko parempi olla pelkurimaisesti hiljaa, ettei erottuisi ”konsensus”-joukosta ja saisi näin toisten vihoja niskaansa?

    Kuten tiedämme, kolmas maailmansota on ollut käynnissä jo pitkään. Sitä käydään varsinkin talouden alalla. Näyttää kuitenkin siltä, että suomalaiset eivät kuitenkaan ole tätä tajunneet, tai ainakaan eivät halua tätä tosiasiaa tunnustaa. Eletään mieluummin euforiassa?

    Helmikuussa 1944 puolustusvoimiemme silloinen tiedustelupäällikkö, eversti Aladar Paasonen piti puheen hallitukselle/eduskunnalle tiedustelupuolen näkemyksiä Saksan mahdollisuuksista sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Hän kertoi, että Saksa tulee häviämään sodan. Tämä järkytti kuulijoita.

    Silloin Suomi muutti ulkopolitiikkansa suuntaa ja lähti tosissaan hakemaan erillisrauhaa Moskovasta.

    Mistä löytyisi nykypäivän Paasonen, joka pystyisi samaan?

    Hän saisi kaikki vakuuttuneiksi siitä, että Suomi on häviämässä taloussodan ja että ainoa pelaustuksemme on PK-sektorin verojen ja työllistämiskynnyksen radikaali alentaminen.

    Tämän jälkeen taloussodan rintamakarkuruudesta ei saisi enää aploodeja…

    OSn Blogi taitaa olla ainoita, jossa voisi käydä mielekästä debattia tästä meille kaikkein tärkeimmästä teemesta?

    Seppo Korppoo, PK-yrittäjä, 25 vuotta viennin eturintamapalvelua

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  20. Matti K kirjoitti 18.12.2015 kello 18:12

    Kehityksen edelläkävijöinä olemme sulkemassa Helsingin hiilivoimalat. Jotka ovat maailman energiatehokkaimmat ja vähäpäästöisimmät.

    Onko kukaan vihreä huomannut, että lumi (jos sitä sataa) niiden ympäristössä tummuu noesta?

    Pekingissä ovat tukehtumassa savusumuun. Auttaako siihen Suomen edelläkävijyys?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  21. Tapio kirjoitti 18.12.2015 kello 20:50

    Seppo Korppoo: Helmikuussa 1944 puolustusvoimiemme silloinen tiedustelupäällikkö, eversti Aladar Paasonen piti puheen hallitukselle/eduskunnalle tiedustelupuolen näkemyksiä Saksan mahdollisuuksista sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Hän kertoi, että Saksa tulee häviämään sodan. Tämä järkytti kuulijoita.

    Ettei jäisi väärää tietoa, Paasonen esitti tämän asian Rydille ja muulle maamme korkeimmalle johdolle jo vuotta aikaisemmin 3.2.43.

    Muuten samaa mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  22. Tapio kirjoitti 18.12.2015 kello 21:42

    Osmo Soininvaara:
    Sairaanhoitajien palkkojen korjauaminen olisi ollut ihan hyvä toimi, elleivät kateelliset miesalat olisi vatineet samaa korotusta itselleenkin.

    Minusta tuo Sari Sairaanhoiajan syyksi pantu ylisuuriin palkankorotuksiin johtanut liittokierros oli vain piste iin päällä.

    Palkat olivat sitä ennen jo lähes kymmenen vuotta nousseet kansantalouden tuottavuuden kasvun tahdissa, kiitos pääasiassa Nokian.

    Tuottavuus oli kuitenkin useimmilla toimialoilla jämähtänyt paikoilleen jo noin v. 2000. Nousukausi ei vain paljastanut tätä ongelmaa, kaikki meni kaupan.

    Pee osui Suomessa tuulettimeen, kun globaali taloukriisi iski vuoden 2008 tienoilla ja Nokia romahti samaan aikaan täysin omin avuin. Muiden toimialojen huono kilpailukyky paljastui heti kilpailun kiristyttyä.

    Tällaisten tapausten varalta työehtosopimuksiin pitäisi kirjata rutiininomainen menettely alentaa palkkoja. Yksityiskohdat on syytä sopia paikallisesti.

    Luova tuho on kivulias, aivan kuten Syltty ylempänä kuvasi. Ei siihen kannata pakotta, jos miedompia markkinaehtoisia keinoja on vielä olemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.12.2015 kello 23:03

    Tapio,
    Tämä tarina on paljon monisyisempi. Ilman Sari Sairaanhoitajaakin olisi jouduttu ylisuuriin palkankorotuksiin, koska suhdanteet olivat ylikuumenneet. Miksi ne ylikuumenivat? Tai siis miten niitä ylikuumennettiin?
    Kun korkeasuhdenteen aikana valtion kassaan tulee rahaa aivan tolkuttomasti, on kaksi polittista ryhmää, jotka eivät osaa elää tämän kanssa.Silloinhan pitäisi keýnesiläisyyden hengessä vähentää julkista kulutusta ja nosta veroja, mutta näin ei tehty vaan päin vastoin. Miksi pitäisi leikata ja nostaa veroja, kun valtiolle tulee rahaa ovista ja ikkunoista?
    Demarit saivat nostetuksi valtion menoja, mutta varsinaisen tuhon aiheutti kokoomus, joka silmät kiiluen vaati bensan heittämistä liekkeihin alentamalla veroja. kun niitä olisi pitänyt nostaa. Puoluea, joka oli ajanut maan talouden tuhoon 1980-luvun lopulla alentamalla veroja suhdanteiden kuumentuessa halusi kunnioittaa perinteitään ja tuhota maan talouden toisen kerran samaa kaavaa noudattaen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. jaska kirjoitti 19.12.2015 kello 12:44

    Osmo Soininvaara:
    Sairaanhoitajien palkkojen korjauaminen olisi ollut ihan hyvä toimi, elleivät kateelliset miesalat olisi vatineet samaa korotusta itselleenkin.

    Miksi kateelliset naisalat olivat oikeutettuja korotukseen, mutta yt-rumbassa epävarmoilla aloilla olevat miehet eivät? Itse tiedän henkilöitä, jotka ovat vaihtaneet epävarmoilta insinöörialoilta varmoille julkisen sektorin aloille. Lahjakkaat nuoret eivät hae enää opiskelemaan luonnontieteitä, koska niiden suhteellinen asema heikkeni. Mitähän pitkäaikaisvaikutuksia tuolla on?

    Turha sinun on kokoomusta haukkua, kun tukemasi tasa-arvotupo on paljon suurempi syyllinen Suomen ongelmiin kuin veroalet.On aivan naurettavaa syyttää veroaleja Suomen onglemista, jos on itse kannattanut tasa-arvotupoa. Tuskin itsekään uskot teksteihisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  25. Tapio kirjoitti 19.12.2015 kello 12:59

    Totta, mutta ainakin teollisuudessa palkka- ja tuottavuuskehitys olivat jo paljon sitä ennen eronneet radikaalisti toisistaan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkopuolisilla toimialoilla. Tämä näkyy hyvin mm. Etlan raportissa 15/2013, jonka kuvassa 2.1 on vertailtu Saksan ja Suomen yksikkötyökustannusten kehitystä sekä yleensä että poislukien sähkö- ja eletroniikkateollisuus.

    Saksassa käyrät kulkevat jokseenkin samaan tahtiin, Suomessa käyrät alkavat erota toisistaan vuoden 2008 tienoilla ja ero kasvaa vuosi vuodelta Nokian romahdukseen saakka.

    Raportissa (https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-15.pdf) on vertailtu Saksan ja Suomen yksikkötyökustannusten kehitystä toimialoittain. Ihan mielenkiintoisia käyriä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  26. Fidel kirjoitti 19.12.2015 kello 14:23

    Osmo Soininvaara:
    Sairaanhoitajien palkkojen korjauaminen olisi ollut ihan hyvä toimi, elleivät kateelliset miesalat olisi vatineet samaa korotusta itselleenkin.

    Rohkenen kyseenalaistaa Osmon objektiivisuuden tässä asiassa. – Paljonko vuorotyötä tekevän sairaanhoitajan vuosiansiot kaikkine lisineen noin suunnilleen ovat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.12.2015 kello 14:37

    Vuorotyöstä pitää tietysti maksaa PALJON enemmän kuin työstä ma-pe klo 8-16. Verrattuna koulutuksen pituuteen sairaanhoitajien palkat ovat edelleen aika huonot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Sakke kirjoitti 19.12.2015 kello 16:33

    Osmo Soininvaara:
    Vuorotyöstä pitää tietysti maksaa PALJON enemmän kuin työstä ma-pe klo 8-16. Verrattuna koulutuksen pituuteen sairaanhoitajien palkat ovat edelleen aika huonot.

    Miksi “PALJON enemmän”? Eikö vähempi (tai vain “enemmän”) riittäisi?

    Eikö muuten tuo koulutuksen pituuden heikko vaikutus palkan suuruuteen ole Suomessa pikemminkin sääntö kuin poikkeus, melkein alasta riippumatta?

    Olisi aika mielenkiintoista nähdä tästä jokin vertailu esimerkiksi Suomen ja Saksan välillä. Veikkaan, että Saksassa ja muuallakin koulutuksen pituus näkyy palkassa paljon paremmin palkitsevana kuin Suomessa.

    Täällä mm. ay-väki ja sen toimet (ml. lakkoherkkyys) ovat saaneet aikaan ison ja todella vaikean ongelman. (Vain AKAVA on tainnut olla liki hampaaton.)

    Nyt pitäisi kuitenkin kaikkien osata tinkiä myös alaspäin omista palkkavaatimuksista, alalla kuin alalla. Ei ihme, että juuri minkään valmistus ei enää Suomessa kannata. Lisäksi mm. AKT on pitänyt huolen siitä, että tällaisessa pitkien etäisyyksien maassa, kaukana muista, emme muita korkeampien kuljetuskustannusten tuoman lisähinnankaan takia pärjää markkinoilla enää muille. Oma, itsekäs ja lyhytnäköinen eduntavoittelu on ajanut monilla muillakin ryhmillä (maamme) pitkän tähtäimen kokonaisedun ohi.

    Leikkaukset opetuksesta vain lisäävät ahdinkoa maassamme ja kilpailukykyongelmiamme entisestään, myös jatkossa. Tämä ei anna positiivista viestiä tulevasta, eikä lisää sellaista luottamusta tulevaisuuteen, jota tarvittaisiin tässä tilanteessa.

    Miksi maallamme ei näytä olevan malttia vaurastua nyt, kun tarvitsemme nimenomaan parempaa kilpailukykyä ja osaamista?

    PS. Miten maamme muita pohjoisempi sijainti otetaan huomioon EU:n ilmastopolitiikan puitteissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  29. Syltty kirjoitti 19.12.2015 kello 20:22

    Osmo Soininvaara:
    Vuorotyöstä pitää tietysti maksaa PALJON enemmän kuin työstä ma-pe klo 8-16.

    Miksi ihmeessä? Tuolla logiikalla esimerkiksi teollisuuden kunnossapitohommista pitäisi maksaa PALJON enemmän kuin kivasta sisätyöstä jossain T&K-yksikössä. Onhan se kyllä paljon ikävämpää mönkiä viikonloppuna jossain rasvamontussa rälläkkä kädessä ihan ihmeellisissä työasennoissa jossain muualla kuin kotipaikkakunnalla. Se lienee jopa epämukavempaa kuin sairaanhoitajan homma.

    Palkkaa pitää tietenkin maksaa sen verran, että saadaan tarpeellinen määrä työntekijöitä.

    Verrattuna koulutuksen pituuteen sairaanhoitajien palkat ovat edelleen aika huonot.

    Mitä se koulutuksen pituus tässä vaikuttaa (paitsi mutkan kautta)? Koulutuksen pituuteen katsottuna varmaan jonkn humanistisen alan tohtorit kokevat palkkauksessaan aivan käsittämätöntä vääryyttä, sikäli kun edes löytävät töitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.12.2015 kello 23:16

    Miksi ihmeessä? Tuolla logiikalla esimerkiksi teollisuuden kunnossapitohommista pitäisi maksaa PALJON enemmän kuin kivasta sisätyöstä jossain T&K-yksikössä.

    Yritin vastata siihen, voiko verrata sunnuntaiyönä työtä tekevän tuntipalkkaa päivätyötä ma- tekevän palkkaan , Silloinj pitää tietysti verrata vuorotyötä tekevän sairaanhoitajan paperitehtaassa vuorotyötä tekevän palkkaan. Näiden vuorotyö- ja sunnuntailisien oikeudenmukainen suuruus pitäisi määrätä markkinoilla sen perusteella, millä hinnalla toivottu määrä ihmisiä siirtyy päivätyöstä vuorotyöhön vapaaehtoisesti0

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Syltty kirjoitti 20.12.2015 kello 8:24

    Osmo Soininvaara: Demarit saivat nostetuksi valtion menoja, mutta varsinaisen tuhon aiheutti kokoomus, joka silmät kiiluen vaati bensan heittämistä liekkeihin alentamalla veroja. kun niitä olisi pitänyt nostaa.

    Ettei olisi Osmolla nyt tulkinnat vähän omien silmälasien läpi katsottuna ja sopivasti värittyneitä?

    Vanhasen 2. hallituksen veronalennuksista osa osui suhdannepoliittisesti tuurilla nappiin, vaikka osa meni täysin päin honkia (en pitänyt itsekään yhtään ajatuksesta laskea veroja & nostaa menoja semmoisella nousukaudella).

    Vanhasen 2 hallitushan aloitti 2007 ja ensimmäinen kunnon budjetti vaikutti 2008 kun lama jo pukkasi päälle. Ja suurin yksittäinen yhtenä vuonna tehty veronalennusrysäyshän oli ruoan alvin alennus, joka astui voimaan lokakuussa 2009 eli elvytysmielessä täydellisesti ajoitettuna.

    Itsekin motkotit keskellä lamaa elvytysmielessä tehdyistä veronalennuksista:
    http://www.soininvaara.fi/2009/04/15/vanhanen-lupaa-veronalennuksia/

    On myös hassua syyttää kokoomusta talouden romuttamisesta kun katsoo kokonaisveroastetta vaalivuonna 2006, jolloin kuumeneminen oli jo täydessä käynnissä ja sen jälkeen. 2006-2007 kokonaisveroaste tippui 0,7%-yksikköä ja 2007-2008 sitten kokonaisveroasteen tiputus oli alle puolet tästä, 0,3%-yksikköä ja se sitten romuttikin talouden.

    Näinköhän oli?

    Tuloverojen lasku jatkuis suunnilleen samanlaisena Vanhasen I ja II hallituksen välillä, ainoa ero aikaisempaan vauhtiin oli yhden väliportaan poistaminen välistä. Minun on hyvin vaikea uskoa, että että huonosti ajoitettu alennus 17 000 – 20 000 euroa tienanneiden valtionverotukseen romutti lopullisesti talouden. Kun ei noiden valtionveroista nyt ihan mielettömiä summia tule koska tuo sakki maksaa jotain 5% valtion tuloverokertymästä.

    http://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/verotuotot/veroaste/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  32. Austrian kirjoitti 20.12.2015 kello 9:29

    Osmo Soininvaara:
    Tapio,
    Tämä tarina on paljon monisyisempi. Ilman Sari Sairaanhoitajaakin olisi jouduttu ylisuuriin palkankorotuksiin, koska suhdanteet olivat ylikuumenneet. Miksi ne ylikuumenivat? Tai siis miten niitä ylikuumennettiin?
    Kun korkeasuhdenteen aikana valtion kassaan tulee rahaa aivan tolkuttomasti, on kaksi polittista ryhmää, jotka eivät osaa elää tämän kanssa.Silloinhan pitäisi keýnesiläisyyden hengessä vähentää julkista kulutusta ja nosta veroja, mutta näin ei tehty vaan päin vastoin. Miksi pitäisi leikata ja nostaa veroja, kun valtiolle tulee rahaa ovista ja ikkunoista?
    Demarit saivat nostetuksi valtion menoja, mutta varsinaisen tuhon aiheutti kokoomus, joka silmät kiiluen vaati bensan heittämistä liekkeihin alentamalla veroja. kun niitä olisi pitänyt nostaa. Puoluea, joka oli ajanut maan talouden tuhoon 1980-luvun lopulla alentamalla veroja suhdanteiden kuumentuessa halusi kunnioittaa perinteitään ja tuhota maan talouden toisen kerran samaa kaavaa noudattaen.

    Eikös valtion eläkerahastoon siirretty rahaa budjetista 2000-luvun puolivälin molemmin puolin juuri tämän vuoksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.12.2015 kello 10:15

    Eikös valtion eläkerahastoon siirretty rahaa budjetista 2000-luvun puolivälin molemmin puolin juuri tämän vuoksi?

    Kyllä, VM pani rahaa piiloon valtion eläkerahastoon. Valtion eloäkerahastossa ei tietekään ole mitään järkeä, mutta eduskunta saatiin uskomaan tähän silmänkääntötemppuun niin vahvasti, että kun laskukauden aikana tämä lopetettiin, moni oli aidosti huolestunut. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Fidel kirjoitti 20.12.2015 kello 12:06

    Osmo Soininvaara:
    Vuorotyöstä pitää tietysti maksaa PALJON enemmän kuin työstä ma-pe klo 8-16. Verrattuna koulutuksen pituuteen sairaanhoitajien palkat ovat edelleen aika huonot.

    Tietenkin vuorotyöstä pitää maksaa enemmän, teen itse jatkuvaa kolmivuoroa teollisuusduunarina ja ikää tuntuu tulevan 18 kk vuodessa. Enkä saa edes seitsemän viikon kesälomaa.. – Työnantajan palkanmaksukykyyn nähden sairaanhoitajilla on ilmeisen kovat palkat, muista eduista puhumattakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  35. hupsis kirjoitti 20.12.2015 kello 14:13

    Vai että D-vitamiini hoitamaan politiikkojen toilailut?

    Kertoisitko ne alat joihin energian hinta ei vaikuta, jotka sitten tämän kilpailuedun saavat? Verrattuna siis Intiaan, Kiinaan ja Yhdysvaltoihin?

    Energian hinta vaikuttaa ihan kaikkeen ja jos nyt sitten vaikkpa 4-kertaistamme sen ilmastonmuutospaniikissa niin kyllä siinä vedetään eurooppalainen hyvinvointi pöntöstä alas, surkean tieteen edustajien viisasteluista huolimatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  36. jokeri kirjoitti 20.12.2015 kello 16:29

    Syltty: Ettei olisi Osmolla nyt tulkinnat vähän omien silmälasien läpi katsottuna ja sopivasti värittyneitä?

    Vanhasen 2. hallituksen veronalennuksista osa osui suhdannepoliittisesti tuurilla nappiin, vaikka osa meni täysin päin honkia (en pitänyt itsekään yhtään ajatuksesta laskea veroja & nostaa menoja semmoisella nousukaudella).

    Vanhasen 2 hallitushan aloitti 2007 ja ensimmäinen kunnon budjetti vaikutti 2008 kun lama jo pukkasi päälle. Ja suurin yksittäinen yhtenä vuonna tehty veronalennusrysäyshän oli ruoan alvin alennus, joka astui voimaan lokakuussa 2009 eli elvytysmielessä täydellisesti ajoitettuna.

    Itsekin motkotit keskellä lamaa elvytysmielessä tehdyistä veronalennuksista:
    http://www.soininvaara.fi/2009/04/15/vanhanen-lupaa-veronalennuksia/

    On myös hassua syyttää kokoomusta talouden romuttamisesta kun katsoo kokonaisveroastetta vaalivuonna 2006, jolloin kuumeneminen oli jo täydessä käynnissä ja sen jälkeen. 2006-2007kokonaisveroaste tippui 0,7%-yksikköä ja 2007-2008 sitten kokonaisveroasteen tiputus oli alle puolet tästä, 0,3%-yksikköä ja se sitten romuttikin talouden.

    Näinköhän oli?

    Tuloverojen lasku jatkuis suunnilleen samanlaisena Vanhasen I ja II hallituksen välillä, ainoa ero aikaisempaan vauhtiin oli yhden väliportaan poistaminen välistä. Minun on hyvin vaikea uskoa, että että huonosti ajoitettu alennus 17 000 – 20 000 euroa tienanneiden valtionverotukseen romutti lopullisesti talouden. Kun ei noiden valtionveroista nyt ihan mielettömiä summia tule koska tuo sakki maksaa jotain 5% valtion tuloverokertymästä.

    http://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/verotuotot/veroaste/

    Niin, vasemmistoliberaali keksii selityksen kaikkeen ja kaikki on muoden syytä. Tietysti prosenttiyksikön veroasteen nosto on haitallisempaa Suomella kuin julkisen sektorin palkkojen nost 20%:lla, mitä vihreät rummuttivat. You dont negotiate with liberals.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  37. Joo joo kirjoitti 20.12.2015 kello 18:31

    Eli ajetaan alas iso kannattava vanha teollisuus, jotta erilaisilla startupeilla olisi paremmat mahdollisuudet. enpä oikein usko tuon talousteorian toimivuuteen. olisiko jotain lähteitä mistä lukea aiheesta enemmän?

    Taidan itse kokeilla tuota heti huomenna, ja haistatella pomolle ns. suorat sanat. Sen jälkeen ei tylsä ansiotyö enää estä minua keksimästä lisää iPhonea tai jotain muuta kivaa startuppia.
    Ideologiasta sen verran että maailmanparannukseen suuntautuvien vihreä Shangri-La näyttää nykyisin olevan Kiina, joskaan sen puhtaus ei ole sentään luonnonlaki kuten vanhan Neuvostoliiton, jossa luonnon turmeltuminen oli tieteellisesti mahdotonta koska siellä ei ollut luonnonriistosta hyötyvää häikäilemätöntä kapitalismia.
    Korholalaisittain ajateltuna tuo Kiinan väitetty vihreys lienee vain huonon omatunnon lepyttelyä siitä että maailman puhtain (teräs)teollisuus uhrataan päästökaupan moolokinkitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.12.2015 kello 9:01

    Maailman puhtain terästeollisuus taitaa olla Etelä-Koreassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Sakke kirjoitti 20.12.2015 kello 20:30

    Olen pohtinut hieman sitä, miten tuo Pariisin ilmastosopimus mahtaa vaikuttaa Suomen ja erityisesti Suomen ulkomaankaupan kilpailukykyyn Euroopassa, Suomen sijaitessa Euroopan laidalla.

    Suomestahan on jo yksistään paljon pitempi matka mm. Euroopan eri osiin kuin esim. Ruotsista ja jälkimmäisestä pääsee niistä useimpiin kätevästi myös junalla. Jos hiilidioksidipäästöjä aletaan rajoittamaan esim. per vientituotteita kuljettava rekka/laiva/lentokone (tai per myyntimies), väheneekö vientikauppa?

    Mahtaako Ruotsi saada tästä sopimuksesta meihin nähden kilpailuetua (syrjäisemmän sijaintimme takia)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  40. ij kirjoitti 21.12.2015 kello 19:25

    Osmo Soininvaara:
    Tapio,
    Tämä tarina on paljon monisyisempi. Ilman Sari Sairaanhoitajaakin olisi jouduttu ylisuuriin palkankorotuksiin, koska suhdanteet olivat ylikuumenneet.

    Ainakin tämän tilaston (Findikaattori.fi) mukaan palkat ovat kasvaneet vuoden vielä 2010 alusta alasta riippuen n. 14%. Jos palkat olisivat pysyneet “Sari Sairaanhoitajan” jälkeen edes nollakorotuksilla, emme tämän mukaan edes tarvitsisi tänä vuonna ehdotettua 15% sisäistä devalvaatiota keinolla jos toisella. Ongelma lienee siinä, ettei AY-neuvottelujärjestelmämme selviä monivuotisesta taantumasta ilman vuotuisia korotuksia, jotka pahentavat tilannetta.

    Demarit saivat nostetuksi valtion menoja, mutta varsinaisen tuhon aiheutti kokoomus, joka silmät kiiluen vaati bensan heittämistä liekkeihin alentamalla veroja. kun niitä olisi pitänyt nostaa. Puoluea, joka oli ajanut maan talouden tuhoon 1980-luvun lopulla alentamalla veroja suhdanteiden kuumentuessa halusi kunnioittaa perinteitään ja tuhota maan talouden toisen kerran samaa kaavaa noudattaen.

    Syynä tähän lienee se, ettei mistään tunnu löytyvän poliittista ryhmää, joka kykenisi alentamaan veroja taantuman aikana. “Tasapuolisuuden nimissä” leikkausten hyvitykseksi pitää vasemmiston saada veronkorotuksia aikaan. Vasemmistolle on aina väärä hetki alentaa veroja, oikeistolle aina väärä hetki nostaa veroja. Tosin, jos katsoo mikä puolue joutui Kataisen hallituksessa perääntymään kynnyskysymyksestään, se oli Kokoomus joka joutui myöntymään palkkatulojen verotuksen kiristykseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  41. Syltty kirjoitti 22.12.2015 kello 13:16

    ij:Tosin, jos katsoo mikä puolue joutui Kataisen hallituksessa perääntymään kynnyskysymyksestään, se oli Kokoomus joka joutui myöntymään palkkatulojen verotuksen kiristykseen.

    Ihan vastaavasti SDP joutui myöntymään alvin korotukseen, jota se oli tasaverona ehdottomasti vastustanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  42. Kalle kirjoitti 26.12.2015 kello 20:28

    Tompelo:
    …Suurin syy on varmaan globaali investointilama…

    No joo. Pää pensaaseen. Vika on jossain muualla.

    Kun sen pään ottaa pensaasta, niin huomaa aika monta kilpailutekijää, jotka voidaan korjata ihan kotikonstein. Ei tarvitse syyttää edes EU:ta, vaan ihan omaa päätöksentekoamme.

    Korkea veroaste ja ennen kaikkea korkea pääomaveroaste on ilmeisesti pahin, mutta Osmonkin mainitsema energian verotus on varmaan aika lähellä vaikutuksiltaan.

    Kolmas yleisesti tunnustettu ongelma on jäykkä työmarkkinajärjestelmä. Sen ongelmat tunnustavat kaikki muut paitsi SAK.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  43. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.12.2015 kello 9:47

    Kalle, ajattelöi, että tapahtuu ilmastolle ihan mitä hyvänsä, johtopäätöksiä ei pidä rientää tekemään kuin vasta miljoonan vuoden kuluttua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Risto kirjoitti 27.12.2015 kello 14:03

    Osmo Soininvaara:
    Silloinhan pitäisi keýnesiläisyyden hengessä vähentää julkista kulutusta ja nosta veroja,

    Eiköhän se normaalin modernin keynesiläisyyden hengissä pitäisi pyrkiä tasapainoiseen budjettiin ja jättää keskuspankille tehtäväksi estää talouden ylikuumeneminen.

    – paitsi että että meillä jälleen kerran on tämä euro, joka estää järkevän kansallisen talouspolitiikan.

    (valitan viestistä puuttuvaa ilmastopolitiikkaa)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  45. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.12.2015 kello 15:08

    Eiköhän se normaalin modernin keynesiläisyyden hengissä pitäisi pyrkiä tasapainoiseen budjettiin ja jättää keskuspankille tehtäväksi estää talouden ylikuumeneminen.

    Keynesin suuri innovaatio oli, ettei keskuspankki pysty säätelemään suhdanteita niin sanotussa likviditettiansa-tilanteessa ja siksi tarvitaan julkisen 5talouden alijäämää elvyttämiseen. Jotta t6ämä olisi mahdollista, pitää nousukautena kerätä ylijäämää.
    Käsitys, että Oppisuunta, korko riittää tasapainottamaan suhdeannekehitysken kuuluu monetarismiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Joo joo kirjoitti 27.12.2015 kello 15:18

    Osmo Soininvaara:
    Kalle, ajattelöi, että tapahtuu ilmastolle ihan mitä hyvänsä, johtopäätöksiä ei pidä rientää tekemään kuin vasta miljoonan vuoden kuluttua?

    Täällä hallan ja kylmän runtelemassa pohjolassa on aika vaikea nähdä miksi haaskata suunnattomia summia toivottomaan yritykseen hallita suursäätiloja, kun lämpenemisen mahdollisten haittojen torjunta on niin halpaa ja helppoa.
    Laveasta maailmanlopun maalailusta ei ole jäänyt käteen juuri muuta konkreetista kuin pimeä ja kostea alkutalvi, joka on toki todellinen haitta metsänkorjuulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  47. Syltty kirjoitti 28.12.2015 kello 10:18

    Kiinteiden valuuttakurssien järjetelmässä pienen avoimen kansantalouden ainoa mahdollinen sopeutusmikeino on deflaatio. Elvyttämällä voi helpottaa lamaa, mutta se ei poista deflaation tarvetta, hankaloittaa vain sen aikaansaamista stimuloimalla kotimaista tomintaa.

    Suomi ei siis kykene elvyttämään itseään lamasta, koska olemme eurossa -> elvytys & deflaatio eivät onnistu yhtäaikaa. Elvytyksen pitää olla koko euroalueen laajuista, mutta harmillisesti saksalaiset eivät siihen suostu.

    Jos on sitä mieltä että Suomen pitää elvyttää yksinään ja paljon huolimatta euroalueen tekemisistä, pitää olla myös kanttia sanoa että ensin erotaan eurosta ja sitten elvytetään niin että ranteet raikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  48. Kalle kirjoitti 1.1.2016 kello 19:25

    Osmo Soininvaara:
    Sairaanhoitajien palkkojen korjauaminen olisi ollut ihan hyvä toimi, elleivät kateelliset miesalat olisi vatineet samaa korotusta itselleenkin.

    Sairaanhoitajien palkat ovat iso osa liian kallista sosiaali- ja terveyssektoriamme. Vaikka palkkakorjaus olisi kuinka kiva ja oikeudenmukainenkin asia, ei meillä ollut todellisuudessa varaa kasvattaa hoitajien palkkapottia. Eli pitää mielummin miettiä, millä alan palkkakustannuksia saadaan alas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

Jätä vastaus