Ilmaston lämpeneminen takoo ennätyksiä

lämpötila

Päät­tynyt mar­raskuu oli maa­pal­lol­la lämpimin koko mit­taushis­to­ri­an aikana – peräti 0,25 astet­ta lämpimämpi kuin edelli­nen ennä­tys vuodelta 2013.

Hui­pus­saan on myös 12 kuukau­den liuku­va keskiar­vo. Nasa las­kee neljän­nesvu­osi­ti­las­to­ja jostain syys­tä ryt­mil­lä joulu – helmikuu, maalis – toukokuu, kesä – elokuu ja syys- mar­raskuu. Niis­sä kaikissa viimeisin mit­taus on korkein. Se on jo selvä, että tästä vuodes­ta tulee mit­taushis­to­ri­an lämpimin.

54 vastausta artikkeliin “Ilmaston lämpeneminen takoo ennätyksiä”

  1. Pait­si luott­tavimpi­en satel­li­it­ti­s­ar­jo­jen mukaan, jot­ka itsepin­tais­es­ti eivät suos­tu läm­pen­e­mistä näyttämään.

  2. Surullista, että Pari­isin 1,5 asteen läm­pen­e­misessä ollaan jo puo­livälis­sä. Tavoite on ihan mah­do­ton, mut­ta toiv­ot­tavasti jäädään edes alle kol­men asteen. Jos Pari­isin jo sovi­tut toimet kaik­ki toteutetaan 2020 men­nessä ja sen jäl­keen tipute­taan päästöt nol­laan 2030, voidaan jäädä 1,5 asteeseenkin. Kuka uskoo?

    En silti tarkoi­ta, ettei mitään pitäisi tehdä, mut­ta höpöhöpö olisi saanut jäädä pois.

  3. Kun olet huolestunut ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, mitä mieltä olet vestöräjähdyk­sen hoi­dos­ta? Kir­joitit aiem­min kijroituk­sen väestöräjähdyk­ses­tä, mut­ta et tain­nut sanoa pitkän aikavälin visiota‘? 

    PAlo­heimo esit­tää, että kaik­ki ympäristöon­gel­mat johtu­vat väsetönkasvus­ta. Aiem­min­han sinä olet esit­tänyt, että Afrikan yli­jäämäväestö tuo­daan Euroop­paan omatun­nol­li­sista syistä. Eikö tuo ole aika pop­ulisti­nen heit­to, kun Euroop­pa on maail­man tiheim­min asut­tu manner?

  4. Maa­han­muut­to on hul­lu­ut­ta. Jos lah­jakkaat ja visonääriset afrikkalaiset jät­tävät man­tereen, sinne jää vain heikom­mat yksilöt, jot­ka eivät kykene ratkaise­maan ongelmia Afrikas­sa. Lah­jakkaiden afrikkalais­ten tulee jäädä ratko­maan Afrikan ongelmia.

    PAlo­heimo esit­tää muuten hyvän vision maail­malle: Vähen­netään kan­sain­välisin sopimuksin armei­joiden bud­jet­te­ja ja laite­taan nämä rahat ympäristöo­hjelmi­in. Saha­ran met­sit­tämi­nen olisi hänen mukaansa real­isti­nen visio, joka mak­saisi vain mur­to-osan armei­joiden bud­jeteista. Siinä olisi lah­jakkaille afrikkalaisille hom­ma: met­sit­täkää Sahara armei­joiden avul­la. Ase­varustelun rahat Saha­ran met­sit­tämiseen ja syn­tyvyy­den laskuun.

  5. Niin kovin eri­laisia tilas­to­ja sitä näkee, riip­puen ilmeis­es­ti siitä mitä niiden esit­täjä halu­aa kertoa.
    Mut­ta mil­lainen mah­toi olla kotomaan keskiläm­pöti­la niihin aikoi­hin, kun Utsjoen tun­turi­järvien ran­noil­la kasvoivat honkamäntypetäjät?

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Me puhumme nyt globaal­ista läm­pöti­las­ta, emme jonkin paikkakun­nan läm­pöti­las­ta, joka on aivan eri asia.

    En oikein ymmär­rä väitet­täsi. Jos näin kuitenkin on, niin mikä oli globaali läm­pöti­la, kun “Utsjoen tun­turi­järvien ran­noil­la kasvoivat honkamän­type­täjät.” Oliko globaali läm­pöti­la suurem­pi kuin nyt?

  7. Se NASAn “jostain syys­tä” on ihan luon­nolli­nen vuo­de­naikavai­htelu ja siihen liit­tyvä vaki­in­tunut tapa. Joulu-helmikuu ovat talvea, maalis-toukokuu kevät­tä, kesä-elokuu kesää ja syys-mar­raskuu syksyä.

    Eihän tuo nyt täysin vas­taa todel­lisu­ut­ta edes siel­lä, mis­sä on neljä vuo­de­naikaa, mut­ta parem­min se vas­taa vuo­de­naiko­ja kuin talouden neljännekset.

  8. En tiedä herääkö ihmiset ensim­mäisenä siihen että kaupun­git alka­vat jäädä veden alle, siihen että kalaa ja kahvia ei enää saa kaupoista vai että ilman hap­pip­i­toisu­us alkaa laskea kun hap­pea tuot­ta­vat eliöt kuol­e­vat pois.

    Varmin tapa selvitä tavoit­teista olisi ehkä globaali taan­tu­ma — tätä ovat mon­et ennakoi­neetkin, mut­ta rahan painami­nen pistää tiukasti kampoihin.

    Jos­sain vai­heessa ihmiskun­nan täy­ty­isi kuitenkin opetel­la ymmärtämään asioiden todel­li­nen arvo. Omaisu­udel­la ei tee mitään jos asuu pla­nee­tal­la, joka on muut­tunut kaatopaikaksi.

    Ehkä tämä on type­r­ää jeesustelua, mut­ta tältä tilanne vähän vaikut­taa. Pelkät kok­ouk­set eivät saa yleen­sä ihmisiä heräämään, vaan pitää tapah­tua jotain katas­tro­faal­ista. Joku iso kaupun­ki joudu­taan hylkäämään tai vastaavaa.

    Sil­loin kun ilmas­ton­muu­tok­ses­ta alet­ti­in puhua, joku sanoi että se on ongel­mallista, kos­ka se vie keskustelun aiheeseen, jos­ta ympäristön­suo­jelua kan­nat­ta­vatkin ovat erim­ielisiä. Erim­ielisyys johtuu osit­tain taikauskos­ta, osit­tain siitä että ei välitetä ja osit­tain siitä että ihmiset eivät usko tieteeseen omien pään­sisäis­ten kehitelmien­sä vuok­si. Itseään viisaanakin pitävät ihmiset sor­tu­vat näihin.

    Tämä huomio ilmas­tokeskustelun vahin­gol­lisu­ud­es­ta ympäristön­suo­jelun kannal­ta oli mielestäni todel­li­nen — taval­laan on katas­trofin alku sekin, että ympäristön­suo­jelulle on lyö­ty hih­hu­loin­nin leima otsaan.

  9. Ihmi­nen ei voi ilmas­ton muut­tumista estää, niin kuin moni luulee. Ilmas­to on aina muut­tunut ja tulee muut­tumaan oli maa­pal­lol­la ihmisiä tai ei. 0–300 ja 800‑1400 jKr oli lämpimät jak­sot ja jälkim­mäisen aikana esim. Grön­lan­nis­sa vil­jelti­in maa­ta mikä ei nyky­isin onnistu.

    Toisaal­ta kyl­lä ihmiskun­nan on varmis­tet­ta­va, että emme toimil­lamme tuhoa maa­pal­loa. Ihan var­muu­den vuoksi.

    Pari­isin 1,5 asteen rajal­la ei toden­näköis­es­ti ole toteu­tu­van kanssa kovinkaan paljoa tekemistä. Mallit eivät pysty täl­laiseen ennuste­tarkku­u­teen ihmisen toimien osalta, eikä mallei­hin saa­da tarvit­tavaa tarkku­ut­ta luon­nonkaan oman vai­htelun osalta.

    Silti on yritet­tävä. Ja myös sik­si, että monista päästöjä leikkaav­ista toimista on muutenkin hyö­tyä vaikka­pa saas­tu­misen ja ter­veysvaiku­tusten osalta.

    1. Nyt on myös meneil­lään El Nino, jon­ka jäl­keen oletet­tavasti taas jäähtyy.

      Kyl­lä El Nino. Tämä ilmas­to ei ole lainkaan läm­men­nyt taio ei lämpiä ainakaan enää ‑joukkio on tähän asti uno­htanut koko El Ninon ja mesonut siitä, että El Nino vuo­den 1998 jäl­keen ei läm­pöti­la ole nous­sut. Pitää tietysti ver­ra­ta toisi­in­sa El Nino vuosia ja vas­taavasti niitä mui­ta. Läm­pöti­la on nyut paljon yli vuo­den 1998, jol­loin oli myös vah­va El Nino.

  10. Uiv­aNui­va:
    http://www.drroyspencer.com/latest-global-temperatures/

    Noususu­un­taus­ta satel­li­it­tienkin mukaan, mut­ta edelleen alle vuo­den 1998 ja 2000-luku ollut suun­nilleen virhe­mar­gin­aalien sisäl­lä tasaläm­pöi­nen. Nyt on myös meneil­lään El Nino, jon­ka jäl­keen oletet­tavasti taas jäähtyy.

    Tärkein­tä on se noususu­un­taus. Yksit­täiset vuodet ovat sivuseikka.

  11. Näitä huolestut­tavia tieto­ja lukies­sa tun­tuu ikävältä, että juuri Vihreät poli­itikot ovat nähdäk­seni ylistäneet Pari­isin sopimus­ta ja men­neet mukaan harhaan­jo­htavaan hypetyk­seen, kun todel­li­nen kuva Pari­isin sopimuk­sen hyödyl­lisyy­destä näyt­tää käsit­tääk­seni tällaiselta:
    http://climateparis.org/wp-content/uploads/COP-21-Paris-Climate-Conference-Summit.png

    (koko jut­tu osoit­teessa: http://climateparis.org/ )

    Pelkään, että täl­lainen tyhjä hypetys vaikeut­taa suuresti ihmiskun­nan kamp­pailua ilmas­ton­muu­tos­ta vastaan.

    Sen sijaan, että poli­itikot nyt hypet­täi­sivät Pari­isin sopimus­ta antaen harhaan­jo­htavia kuvia kamp­pailun vaikeud­es­ta, pitäisi valveu­tuneimpi­en poli­itikko­jen huo­ma­ta, ettei tätä kamp­pailua voite­ta hal­li­tusten toimen­piteil­lä, vaan olisi kan­nustet­ta­va kansalaisia tekemään muu­tok­sia omas­sa käyt­täy­tymisessään näyt­täen itse esimerkkiä. Tämä on tietysti hie­man vaar­al­lista poli­itikko­jen kan­natuk­sen kannal­ta, mut­ta ympäristöti­etoiset poli­itikot ovat julk­isu­usase­mansa vuok­si siinä ase­mas­sa, että heil­lä on poikkeuk­sel­lisen hyvät mah­dol­lisu­udet vaikut­taa. Ei voi kun siis toivoa, että heil­lä olisi rohkeut­ta ker­toa ihmisille tosi­asi­at: hal­li­tuk­set eivät maa­pal­loa pelas­ta, nyt kaikkien kansalais­ten on tehtävä itse jotain ja muutet­ta­va elämäntapaansa.

  12. Osmo Soin­in­vaara: Kyl­lä El Nino. Tämä ilmas­to ei ole lainkaan läm­men­nyt taio ei lämpiä ainakaan enää ‑joukkio on tähän asti uno­htanut koko El Ninon ja mesonut siitä, että El Nino vuo­den 1998 jäl­keen ei läm­pöti­la ole nous­sut. Pitää tietysti ver­ra­ta toisi­in­sa El Nino vuosia ja vas­taavasti niitä muita.Lämpötila on nyut paljon yli vuo­den 1998, jol­loin oli myös vah­va El Nino.

    Siitä samaa mieltä, että El Nino­ja ver­tail­ta­va toisiinsa. 

    Siitä taas eri mieltä, että nyt oltaisi­in paljon yli sil­loisen ennä­tys­läm­mön. Nyt ollaan aikalail­la tasois­sa sil­loisen kanssa, eikä ainakaan niin paljon lämpimäm­mässä kuin minkään “viral­lisen” ilmas­tom­a­llin mukaan pitäisi 17 vuo­den jäl­keen olla.

  13. On täysin selvää, että fos­si­ilis­ten polt­toainei­den polt­tamis­es­ta täy­tyy päästä eroon niin pian kuin mah­dol­lista. Keskeistä tässä tavoit­teessa on pait­si sähkö/vety autoilu, niin eri­tyis­es­ti ydinvoima.

  14. Tero Tolo­nen:
    Jos­sain vai­heessa ihmiskun­nan täy­ty­isi kuitenkin opetel­la ymmärtämään asioiden todel­li­nen arvo. 

    Han­kala tähtäin. Voi olla, että men­nään sakkok­ier­roksille. Mitä maail­maa kat­soo niin siinä mis­sä kaupunkien tosi­aan pitäisi näyt­tää pikem­min hob­bitkaupungeil­ta niin mod­ernin ihmisen esteet­ti­nen silmä on miel­tynyt betoni­in, lasi­in ja teräk­seen. Tämä yhdis­tet­tynä kaupunkien rajat­toman kasvun halu­un ja halut­to­muu­teen yhteistyöhön kaikkivoipaisu­u­den tavoit­telun sijaan. Sanon, aika toivotonta.

  15. https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/2015/10/supplemental/page‑2

    Tuol­ta voi ver­tail­la El Nino ‑vuosia 1998 ja 2015. Tänä vuon­na 0,1–0,2c lämpimäm­pää kuin 1998. Vuo­sisadas­sa läm­penisi siis 0,6–1,2c, mikä on samaa tah­tia kuin 1880–201x:n vajaan asteen nousu.

    No seu­raavas­ta voisi ajatel­la El Nino­jen välil­lä läm­men­neen max.0,3c, vuo­sisadas­sa siis 1,8c.
    http://www.ncdc.noaa.gov/cag/time-series/global/globe/land_ocean/6/10/1997–2015
    Pari­isin tavoit­teisi­in ei siis ihan vält­tämät­tä päästä, jos ei tehdä mitään. Toden­näköis­es­ti kuitenkin.

  16. Pete: Keskeistä tässä tavoit­teessa on pait­si sähkö/vety autoilu, niin eri­tyis­es­ti ydinvoima.

    Mut­ta jostain syys­tä ydin­voima nähdään pahana asiana, ja halu­taan kieltää mm. Ruot­sis­sa ja Saksassa.

    Omakoti­taloni (4 hen­gen talous) käyt­tää n. 12000kWh sähköä vuodessa. Mak­saa n. 800€. 

    Jos halu­aisin tuot­taa puo­let tuos­ta ener­gias­ta aurinkopa­neeleil­la (n. 5000kW aurinkovoimala) mak­saisi se Sak­san hin­noil­la itse asen­net­tuna n. 10k€. Tuo investoin­ti ei mak­saisi itseään koskaan takaisin. Saati että asen­nut­taisin sen sähköasen­ta­jien ja ‑lupi­en kanssa.

    Suomeen pitäisi seu­raa­van parin vuosikymme­nen aikana rak­en­taa n. 10kpl pieniä ydin­voimaloi­ta kaukoläm­mön ja sähkön tuotan­toon. Helsinki­in ja Espooseen voisi tehdä n. 3 ydin­voimalaa. Tam­pereelle, Turku­un, Lah­teen, Jyväskylään, Kuo­pi­oon, Oulu­un ja Kemi­in myös. 

    Hiilen ja öljyn tuon­ti Venäjältä pitäisi lopettaa.

  17. hup­sis:
    Pait­si luott­tavimpi­en satel­li­it­ti­s­ar­jo­jen mukaan, jot­ka itsepin­tais­es­ti eivät suos­tu läm­pen­e­mistä näyttämään.

    Tämän kaltaiset, huuhaa­ta levit­tävät viestit, voisi surut­ta sensuroida.

    Täysin hyödytön­tä roskaa, ihmisiltä, jot­ka eivät ymmär­rä lukemaansa.

  18. Tero Tolo­nen:

    Varmin tapa selvitä tavoit­teista olisi ehkä globaali taan­tu­ma – tätä ovat mon­et ennakoi­neetkin, mut­ta rahan painami­nen pistää tiukasti kampoihin. 

    Oletko menet­tänyt järkesi?

    Taan­tu­mas­sa ei investoi­da uuteen, eikä varsinkaan kalli­isi­in uusi­u­tu­vi­in energiantuotantomuotoihin!

    Vain ja ain­oas­taan kova talouskasvu kyke­nee näi­den investoin­tien toteutumiseen.

  19. Pari­i­sis­sa olisi pitänyt keskit­tyä siihen, miten katas­tro­faa­li­nen läm­pen­e­m­i­nen estetään nopeasti. 

    Siitä ei kuitenkaan uskalleta puhua, kos­ka pelätään, että se kan­nus­taa vas­tu­ut­to­mia hal­li­tuk­sia (Kiina, Trumpin USA ym.) vastuunpakoiluun. 

    Mut­ta, entä jos läm­pöti­la äkkiä riistäy­ty­isi käsistä niin, että alka­isi plank­tonin mas­sakuole­ma ja eläin- ja ihmiskun­taa uhkaisi kir­jaimel­lis­es­ti tuke­htu­mi­nen hapen puut­teeseen? Onko ihmiskun­nal­la suun­nitel­ma siltä var­al­ta? Ei tietenkään.

    Siis oikeasti, jos meil­lä ei ole suun­nitel­maa … no, kai se sit­ten on ihan hyvä jos kuol­laan pois? Mut­ta on se perkeleel­listä ajatel­la, miten läheiset …

  20. Jos viimeisen 35 vuo­den aikana on ollut puolen tusi­naa voimakkaam­paa El Ninoa, ja nyt on menos­sa voimakas El Nino, niin mil­lä toden­näköisyy­del­lä jonkun kuukau­den läm­pöen­nä­tys menee rik­ki ihan sen mukaan miten El Nino huip­pu sat­tuu osumaan?

  21. Kaik­ki läm­pöti­lasar­jat mit­taus­tavas­ta riip­pumat­ta maail­man tasol­ta osoit­ta­vat ihan huimaa läm­pen­e­mistä, ja tääl­lä Suomes­sakin läm­pen­e­m­i­nen on nähtävis­sä ihan kaikissa mit­taus­sar­jois­sa päivän­selvästi. 2015 rikkoo kaik­ki aikaisem­mat läm­pöen­nä­tyk­set maail­mas­sa ja vielä suurel­la marginaalilla.

    On ihan absur­dia, että tänne tul­laan kiistämään vieläkin läm­pen­e­mistä, vaik­ka kaik­ki tieteelli­nen tieto, jota kerätään, ker­too toista. Se, että paikas­sa x tehti­in jotain vuon­na 374, ei muu­ta tämän päivän fak­to­ja mihinkään.

    Jos osake­markki­noil­la jokin osake nousee vuosikymmen­estä toiseen pienin vuosit­taisin vai­hteluin, ja nousu kiihtyy, kukaan ei kiistä sitä, että fir­ma on hyvä sijoi­tusko­hde. Jostain syys­tä kun samat havain­not tehdään läm­pötiloista, kom­ment­ti­pal­stoille ilmestyy väkeä, jot­ka yrit­tävät kiistää vuoren­var­mo­ja tosiasioita.

    Ydin­voimaa ei muuten olla kieltämässä Ruot­sis­sa. Täl­lais­es­ta ei ole ollut mitään puhet­ta viime aikoina. Muu­ta­ma voimala sul­je­taan, mut­ta monia jää jäl­jelle. Sulkemisen syy on taloudelli­nen, eli voimalat eivät enää pär­jää markkinoilla.

  22. Osmo Soin­in­vaara: Kyl­lä El Nino. Tämä ilmas­to ei ole lainkaan läm­men­nyt taio ei lämpiä ainakaan enää ‑joukkio on tähän asti uno­htanut koko El Ninon ja mesonut siitä, että El Nino vuo­den 1998 jäl­keen ei läm­pöti­la ole nous­sut. Pitää tietysti ver­ra­ta toisi­in­sa El Nino vuosia ja vas­taavasti niitä muita.Lämpötila on nyut paljon yli vuo­den 1998, jol­loin oli myös vah­va El Nino.

    Ilmas­toänkyrät pitävät satel­li­it­tiläm­pötil­amit­taus­sar­jo­ja “luotet­tavimp­ina”, kaiketi kos­ka El Niño­jen aiheut­ta­ma vai­htelu tun­tuu näkyvän niis­sä voimakkaam­pana niin, että riit­tävän lyhyel­lä tarkastelu­välil­lä se peit­tää läm­pen­e­mistrendin. Odotan mie­lenki­in­nol­la, mil­laisi­in korkeuk­si­in tämänker­tainen harv­inaisen voimakas El Niño ampuu satel­li­it­timit­tauk­set alku­vuon­na 2016.

    Olisi tosi­aan mah­dol­lista ver­ra­ta El Niño ‑vuosia toisi­in­sa, tai sit­ten voidaan suo­dat­taa El Ninõn aiheut­ta­ma vai­htelu pois läm­pöti­lan muu­tok­sista, jol­loin jäl­jelle jää entistäkin selvem­pi tren­di (Fos­ter & Rahm­storf 2011).

    http://www.skepticalscience.com/graphics.php?g=52

  23. Tero Tolo­nen:
    En tiedä herääkö ihmiset ensim­mäisenä siihen että kaupun­git alka­vat jäädä veden alle, siihen että kalaa ja kahvia ei enää saa kaupoista vai että ilman hap­pip­i­toisu­us alkaa laskea kun hap­pea tuot­ta­vat eliöt kuol­e­vat pois.

    Ehkä tämä on type­r­ää jeesustelua,

    Olisiko nyt kuitenkin niin, että [rannikko]kaupungit mah­dol­lis­es­ti jäävät veden alle vas­ta sil­loin kun meitä kumpaakaan ei enää ole, eikä muitakaan pal­stalle kir­joit­tele­via. Toivoisi jotain suh­teel­lisu­u­den­ta­jua näi­hin kirjoitteluihin. 

    Jälkim­mäiseen totea­muk­seen totean, että sä Terp­pa olet nyt asian ytimessä.

  24. Pitää max­i­moi­da käytössä ole­vien taloudel­lis­ten resurssien vaikuttavuus.

    Yksi voisi olla 10000 euron arvoinen lah­jako­rt­ti vaikka­pa miljoon­alle kiinalaiselle per nup­pi. Eli Suo­mi panos­taisi jol­lakin aikavälil­lä yhteiseen han­kkeeseen 10 mil­jar­dia euroa. Lah­jako­rtin voi ain­oas­taan käyt­tää lahjoit­ta­jan määrit­telemät speksit täyt­tävään ajoneu­voon. Lah­jan saa­ja saa itse määritel­lä ajoneu­von valmistajan.

    Tai Suo­mi voisi lahjoit­taa 10 mil­jar­dia sademet­sien takaisinmetsitykseen.

    Nähdäk­seni Suomes­sa ei kan­na­ta tehdä juuri mitään. vrt. hyvän­tekeväisyys. Suuri osa käyte­ty­istä varoista kuluu. Siis juuri, kuluu, mut­ta ei hyödytä asi­aa. Suomes­sa akti­ivisia toimia vain kunkin hyödyk­keen luon­taisen elinkaaren päät­tyessä ja tul­taes­sa joka tapauk­ses­sa valintatilanteeseen.

    Tässähän ollaan pelas­ta­mas­sa maail­maa ei paikallistalouksia.

  25. Tuol­ta voi ver­tail­la El Nino ‑vuosia 1998 ja 2015. Tänä vuon­na 0,1–0,2c lämpimäm­pää kuin 1998. Vuo­sisadas­sa läm­penisi siis 0,6–1,2c

    Val­it­sit siis datas­ta kokon­aista kak­si pis­tet­tä ja extrapoloit sen poh­jal­ta ilmas­ton läm­pen­e­mistä sadan vuo­den päähän? Ehkä voisit vielä arvioi­da ennus­teesi luotet­tavu­ut­ta jol­lain tilas­tol­lisel­la menetelmäl­lä ja ava­ta hie­man käyt­tämääsi teo­reet­tista viitekehystä? 😉

  26. Supikoira:
    Taan­tu­mas­sa ei investoi­da uuteen, eikä varsinkaan kalli­isi­in uusi­u­tu­vi­in energiantuotantomuotoihin! 

    Taitaa kuitenkin näyt­tö puut­tua vielä siitä, että taloudelli­nen nousukausi on yhtey­dessä laske­vi­in päästöi­hin! Kiinan päästökäyrä on aikalail­la saman­su­un­tainen kuin maan talouskasvua kuvaa­va käyrä.

    Toki Kiinas­sa on investoitu Clean­Techi­inkin, ja Kiinan päästö­jen hidas­tu­mis­es­ta ehdit­ti­in jo iloi­ta ja kuinkas sit­ten kävikään?

    http://www.hs.fi/ulkomaat/a1446603539997

    Se, että uusi­u­tu­vi­in ener­gia­muo­toi­hin ei investoi­da johtuu siitä, että niil­lä ei pär­jää globaalis­sa kil­pailus­sa. Jos uusi­u­tuvil­la pär­jät­täisi­in parem­min kuin saas­tut­tavil­la, niin ongel­maa ei olisi olemassa. 

    Niitä käyt­tävät ohit­taisi­vat het­kessä fos­si­il­isia käyt­tävät edullisem­pi­en tuotan­toku­lu­jen muodossa.

    Niin kauan kuin nousua luo­daan paina­mal­la rahaa sijoit­ta­jille piden­netään sitä aikaa minkä uusi­u­tu­vat pysyvät heikom­mas­sa jamas­sa kuin luon­toa tuhoa­vat fos­si­iliset. Sitä ennen ain­oa tapa vähen­tää päästöjä on kulut­taa vähemmän.

    Tämä on siis mielestäni yksi keskei­sistä ongelmista — peru­sopetuk­sen, matem­ati­ikan ja ener­giantuotan­non perus­tutkimuk­sen arvos­tus pitäisi nos­taa mon­ta ker­taa korkeam­malle tasolle. Ain­oas­taan tästä lähtöko­hdas­ta kat­sot­tuna nousukaud­es­ta voisi olla jotain iloa.

  27. tuen mak­sa­ja: Olisiko nyt kuitenkin niin, että [rannikko]kaupungit mah­dol­lis­es­ti jäävät veden alle vas­ta sil­loin kun meitä kumpaakaan ei enää ole, eikä muitakaan pal­stalle kir­joit­tele­via. Toivoisi jotain suh­teel­lisu­u­den­ta­jua näi­hin kirjoitteluihin. 

    Jälkim­mäiseen totea­muk­seen totean, että sä Terp­pa olet nyt asian ytimessä.

    On mah­dol­lista. Toisi­akin mah­dol­lisuuk­sia on. Tietysti. Kaik­ki (luku­un otta­mat­ta type­r­yk­siä) tietävät, että ilmas­to voi heilah­taa nopeasti suun­taan tai toiseen. Viime jääkau­den jäl­keen läm­pöti­la nousi muu­ta­mas­sa kymme­nessä vuodessa muis­taak­seni 5–10 astetta.

    Onko sil­lä väliä kuolem­meko sukupu­ut­toon? Ihmi­nen on ain­oa tietoa keräävä ja kasaa­va — älylli­nen, kuten ennen­van­haan san­ot­ti­in — olen­to maail­mankaikkeudessa nykyti­etämyk­sen val­os­sa. Olisiko hiukan noloa, jos tämä uni­ver­sum­in kum­malli­nen kuk­ka tap­paisi itsensä?

    Minus­ta vaatii eri­ty­istä kyynisyyt­tä ja ihmisvi­haa väit­tää, että väliä ei olisi.

  28. TL: Mut­ta jostain syys­tä ydin­voima nähdään pahana asiana, ja halu­taan kieltää mm. Ruot­sis­sa ja Saksassa.

    Omakoti­taloni (4 hen­gen talous) käyt­tää n. 12000kWh sähköä vuodessa. Mak­saa n. 800€. 

    Jos halu­aisin tuot­taa puo­let tuos­ta ener­gias­ta aurinkopa­neeleil­la (n. 5000kW aurinkovoimala) mak­saisi se Sak­san hin­noil­la itse asen­net­tuna n. 10k€. Tuo investoin­ti ei mak­saisi itseään koskaan takaisin. Saati että asen­nut­taisin sen sähköasen­ta­jien ja ‑lupi­en kanssa.

    Aurinko- ja tuuli­hörhöt ovatkin pahasti hakoteil­lä ydin­voiman vas­tus­tamises­saan. Oma esimerkkisi kuvaakin asi­aa aika hyvin. Jos se 10 k€ aurinkosys­teemisi tuot­taisikin 5000 kWh, niin suur­in­ta osaa siitä et itse pysty­isi käyt­tämään kun se sähkö tehdään väärään aikaan. Ratkaisuna­han tähän esitetään, että myyt käyt­tämät­tä jät­tämäsi sähkön verkkoon. On aika help­po arva­ta, mitä sähkön markki­nahin­nalle kesäisin tulee tapah­tu­maan jos/kun omakoti­talo­jen aurinko­ken­not alka­vat yleistyä. Saisit siis olla iloinen jos kesäl­lä myymästäsi yli­jäämä-aurinkosähköstä saat 1 sentin/kWh. Sit­ten talvel­la ostat sähköä moninker­taiseen hintaan. 

    Mitä (suh­teel­lis­es­ti) vähem­män luotet­tavaa perusvoimaka­p­a­siteet­tia sähkö­markki­noil­la on, sitä suurem­mak­su tule­vat hin­tavai­hte­lut kesän ja tal­ven välillä.

  29. Mat­ti Haavikko: Val­it­sit siis datas­ta kokon­aista kak­si pis­tet­tä ja extrapoloit sen poh­jal­ta ilmas­ton läm­pen­e­mistä sadan vuo­den päähän? Ehkä voisit vielä arvioi­da ennus­teesi luotet­tavu­ut­ta jol­lain tilas­tol­lisel­la menetelmäl­lä ja ava­ta hie­man käyt­tämääsi teo­reet­tista viitekehystä? 

    Toisaal­la mainitsin myös läm­pen­e­misen 1880–2015 jatkuneen samaa tahtia.
    Minus­ta min­un val­it­se­mani vuodet (2) eivät ole sen vähem­män tilas­tol­lis­es­ti luotet­tavia kuin vuo­den 2015(1) val­it­sem­i­nen osoit­ta­maan läm­pen­e­mistä. Molem­mis­sa kyse kir­sikan­poimin­nas­ta, taval­laan. El Nino­ja ver­tail­taes­sa vaikea kovin mon­taa havain­topis­tet­tä huomioidakaan. Sel­l­aista vuot­ta his­to­ri­as­ta ei tai­da olla mah­dol­lis­takaan vali­ta, jos­ta tähän vuo­teen ver­taa­mal­la saisi las­ket­tua läm­pen­e­mis­vauhdik­si 4c+/100v, kuten pahim­mil­laan pelotellaan.
    1998-> ei ole vielä kestänyt yleen­sä vaa­dit­tua 30 vuot­ta, mut­ta ei siihen enää kauan mene. Joko sit­ten voidaan myön­tää tauko tai läm­pen­e­m­ishi­das­tu­ma ole­mas­saol­e­vak­si? Itse olen valmis tekemään johtopäätök­siä meneil­lään ole­van El Ninon jäl­keen. Jääkö läm­pöti­la merkit­tävästi korkeam­malle kuin 1998–2008?

    Ilmastopelot­teli­jat vetoa­vat satel­li­it­tien osoit­ta­man läm­pen­emät­tömyy­den johtu­van El Ninoista (mik­sei vaiku­ta mui­hin mit­taustapoi­hin?), mut­ta vaik­ka 1998 uno­hdet­taisi­in, niin 2000-luku on ollut melkoisen tasaläm­pöistä. Ei siis tarvitse olla vain yhden vuo­den varas­sa, kuten toisaal­ta läm­pen­e­mis­tauon olemat­tomak­si julis­ta­jat ovat vedotes­saan vuo­teen 2015.

  30. Tom­pe­lo: On mah­dol­lista. Toisi­akin mah­dol­lisuuk­sia on. Tietysti. Kaik­ki (luku­un otta­mat­ta type­r­yk­siä) tietävät, että ilmas­to voi heilah­taa nopeasti suun­taan tai toiseen. Viime jääkau­den jäl­keen läm­pöti­la nousi muu­ta­mas­sa kymme­nessä vuodessa muis­taak­seni 5–10 astetta.

    Onko sil­lä väliä kuolem­meko sukupu­ut­toon? Ihmi­nen on ain­oa tietoa keräävä ja kasaa­va – älylli­nen, kuten ennen­van­haan san­ot­ti­in – olen­to maail­mankaikkeudessa nykyti­etämyk­sen val­os­sa. Olisiko hiukan noloa, jos tämä uni­ver­sum­in kum­malli­nen kuk­ka tap­paisi itsensä?

    Minus­ta vaatii eri­ty­istä kyynisyyt­tä ja ihmisvi­haa väit­tää, että väliä ei olisi.

    Jos ihmiskun­nan tuho koit­taakin ilmas­ton­muu­tok­sen takia, niin yllät­tävä ihmiset hukut­ta­va hyökyaal­to ei sitä aiheuta. Meren­pin­nan nousu on pahim­mis­sakin ske­naar­i­ois­sa niin hidas­ta, että alta ehditään pois
    Kasvikun­nan tuho läm­mön takia kuu­lostaa real­is­tisem­mal­ta sukupu­u­ton aiheut­ta­jal­ta, mut­ta tuskin­pa sitäkään tapah­tuu, kun hiilid­iok­si­di saa kasvit kas­va­maan nopeam­min ja suurem­mik­si ja tropi­ikin kasveil­la riit­tää elin­mah­dol­lisuuk­sia pohjoisempana.

    Pörssiver­tauk­ses­ta: kun 2000-luvul­la tuo­tot ovat olleet län­si­mais­sa alem­pia kuin aiem­min, niin kyl­lä se usein huomioidaan tule­vaisu­u­den tuot­to­ja arvioitaessa.

  31. Riku Merikos­ki:
    Ydin­voimaa ei muuten olla kieltämässä Ruot­sis­sa. Täl­lais­es­ta ei ole ollut mitään puhet­ta viime aikoina. Muu­ta­ma voimala sul­je­taan, mut­ta monia jää jäl­jelle. Sulkemisen syy on taloudelli­nen, eli voimalat eivät enää pär­jää markkinoilla.

    Markki­noil­la ja markkinoilla.

    Ruotsin hal­li­tus määräsi ydin­voimaloille veroa melkein 7 e/MWh. Kun kat­soo sähkön pörssi­hin­taa niin ei tarvitse ihme­tel­lä, jos tuol­lainen vero vähän näkyykin jossain.

    Että sem­moinen hin­tamekanis­mi täl­lä kertaa.

  32. Pete: Saisit siis olla iloinen jos kesäl­lä myymästäsi yli­jäämä-aurinkosähköstä saat 1 sentin/kWh. Sit­ten talvel­la ostat sähköä moninker­taiseen hintaan.

    Olen harkin­nut ym. syys­tä ladat­ta­van hybridi­au­ton han­k­in­taa, jol­loin aurinkosähköä voisi varas­toi­da auton akku­un, ja säästyneet polt­toaineku­lut voisi­vat kat­taa aurinkosähköin­vestoin­nin. Auronkopa­neel­it ovat kuitenkin tois­taisek­si enem­män ima­go- kuin säästökysymys. 

    Toisaal­ta käytän autoa melko vähän (ajan paljon polkupyöräl­lä) eikä tässä ole enää kuin alle 10 vuot­ta kun lapseni muut­ta­vat pois kotoa, jol­loin ajat­telin pikkuhil­jaa luop­ua omas­ta autos­ta. Aurinkosähköön investoin­ti ei tuos­sakaan mielessä olisi kovin järkevä. 

    Jos/kun sähköau­tot yleistyvät, kan­nat­taisi toden­näköis­es­ti ennem­min perus­taa aurinkopa­neeliy­htiöitä, jot­ka kat­ta­vat esim. työ­paikko­jen parkkialuei­ta aurinkokennoilla.

    Toisaal­ta auto­jen maa­han­tuo­jat ovat jutelleet että polt­to­ken­noau­tot ovat tulos­sa kovaa vauh­tia, ja ne ovat käytet­tävyy­deltään paljon parem­pia kuin ladat­ta­vat hybridit.

  33. Uiv­aNui­va: Jos ihmiskun­nan tuho koit­taakin ilmas­ton­muu­tok­sen takia, niin yllät­tävä ihmiset hukut­ta­va hyökyaal­to ei sitä aiheuta. Meren­pin­nan nousu on pahim­mis­sakin ske­naar­i­ois­sa niin hidas­ta, että alta ehditään pois
    Kasvikun­nan tuho läm­mön takia kuu­lostaa real­is­tisem­mal­ta sukupu­u­ton aiheut­ta­jal­ta, mut­ta tuskin­pa sitäkään tapah­tuu, kun hiilid­iok­si­di saa kasvit kas­va­maan nopeam­min ja suurem­mik­si ja tropi­ikin kasveil­la riit­tää elin­mah­dol­lisuuk­sia pohjoisempana.

    Aika har­vat sitä ihmiskun­nan tuhoa ilmas­to­muu­tok­sen seu­rauk­se­na veikkaa­vat. Sen sijaan suuria ongelmia on joka tapauk­ses­sa odotet­tavis­sa jopa tuol­la 2 asteen toteutumalla.

    Syynä on yksinker­tais­es­ti se, että ilmas­to­muu­tok­sen seu­rauk­se­na osa nyt hedelmäl­li­sistä alueista muut­tuu vähem­män hedelmäl­lisik­si tai suo­ras­taan hukkuu meren alle, kun taas mon­et nyky­isin keskinker­taiset ja jopa epäedulliset tuotan­toalueet muut­tuvat hedelmällisiksi.

    Nyt use­at noista hedelmäl­li­sistä alueista ovat tiheästi asut­tu­ja. Ihmisiä läh­tee liik­keelle kym­menin miljoonin. Suomenkin on syytä har­joitel­la kotouttamista.

  34. Uiv­aNui­va: Jos ihmiskun­nan tuho koit­taakin ilmas­ton­muu­tok­sen takia, niin yllät­tävä ihmiset hukut­ta­va hyökyaal­to ei sitä aiheuta. Meren­pin­nan nousu on pahim­mis­sakin ske­naar­i­ois­sa niin hidas­ta, että alta ehditään pois
    Kasvikun­nan tuho läm­mön takia kuu­lostaa real­is­tisem­mal­ta sukupu­u­ton aiheut­ta­jal­ta, mut­ta tuskin­pa sitäkään tapah­tuu, kun hiilid­iok­si­di saa kasvit kas­va­maan nopeam­min ja suurem­mik­si ja tropi­ikin kasveil­la riit­tää elin­mah­dol­lisuuk­sia pohjoisempana.

    Pörssiver­tauk­ses­ta: kun 2000-luvul­la tuo­tot ovat olleet län­si­mais­sa alem­pia kuin aiem­min, niin kyl­lä se usein huomioidaan tule­vaisu­u­den tuot­to­ja arvioitaessa.

    En pidä mah­dol­lise­na, että ihmiskun­ta kuolisi kaup­pa­torin tul­vi­in. Jos sitä luulit.

    Sen sijaan on kai juuri ja juuri mah­dol­lista, että ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen aiheut­taa plank­tonin mas­sakuole­man ja seu­raavak­si hap­pikadon. No, kyl­lähän siitäkin selvitään, tai joku selviää.

    Mah­dol­lista on myös, että vaikka­pa Pak­istan aloit­taa ydin­so­dan, kun maa muut­tuu asumiskelvot­tomak­si. Ydin­talves­takin toki joku selviää. Tosin tuskin Suomessa.

    Niin tai näin, nämä hom­mat kan­nat­taa ver­taut­taa vaku­u­tuk­si­in, ei osake­markki­noi­hin. Selvästikin riskit ovat vielä pieniä parhaan vaku­u­tusasiantun­te­muk­sen mukaan. 

    En nuku öitäni vielä kovin huonosti.

  35. tuen mak­sa­ja: Olisiko nyt kuitenkin niin, että [rannikko]kaupungit mah­dol­lis­es­ti jäävät veden alle vas­ta sil­loin kun meitä kumpaakaan ei enää ole, eikä muitakaan pal­stalle kirjoittelevia. 

    Perus­tuuko ajat­telusi lin­eaariseen vai epä­lin­eaariseen malliin?
    Aika voi vähetä kovasti kiihtyväl­lä vauhdil­la, jos samaan suun­taan vaikut­ta­vat dynaamiset ker­ran­nais­vaiku­tuk­set alka­vat myllertää, ja jol­loin meren­pin­ta voikin koho­ta paljon lin­eaaris­ten mallien ennustei­ta nopeammin.

    Hur­jin­ta tuos­sa muu­tok­ses­sa on sinän­sä se, miten mon­ta isoa kaupunkia onkaan raken­net­tu kovin lähelle meren­pin­taa, nykyis­es­tä, mon­es­sa paikas­sa val­lal­la olev­as­ta, hul­lus­ta rantarak­en­tamisvil­li­tyk­ses­tä puhu­mat­takaan. Ehkä jol­lakul­la alkaa olla kiire kerätä rahat, ennenkuin ton­tit pää­tyvät pin­nan alle. Mis­sä on järki?

    Jos ker­ran jo Grön­lan­nin man­ner­jäätiköi­den sulami­nen nos­taa meren­pin­taa seit­semän metriä, olisi var­maankin fik­sumpaa jät­tää lisäkaavoitus tekemät­tä nyky­isille ranta-alueille ja suun­na­ta katse mieluiten vaikka­pa edes 10 metrin korkeuskäyrän yläpuolelle, kol­men metrin tur­vara­jan päähän.

  36. tuen mak­sa­ja: Olisiko nyt kuitenkin niin, että [rannikko]kaupungit mah­dol­lis­es­ti jäävät veden alle vas­ta sil­loin kun meitä kumpaakaan ei enää ole, eikä muitakaan pal­stalle kir­joit­tele­via. Toivoisi jotain suh­teel­lisu­u­den­ta­jua näi­hin kirjoitteluihin. 

    Ensin ajat­telin että tähän kom­ment­ti­in ei kan­na­ta vas­ta­ta, kos­ka tässä ei ole mitään asi­a­sisältöä, mut­ta tarkem­min ajatel­tuna siinä on.

    Nimit­täin se, että jos ihmiskun­nan var­al­lisu­us ker­tyy iän karttues­sa ja mikäli nämä van­him­mat ihmiset ajat­tel­e­vat että eipä väliä asioil­la, jot­ka tapah­tu­vat min­un kuole­mani jäl­keen enää ole, niin olemme kyl­lä pahasti kusessa.

    Nuoret jostai syys­tä ymmärtävät luon­non suo­jelemisen tärkey­den paljon parem­min kuin wan­hat — ehkä se on kult­tuurikysymyskin, mut­ta nuo­ril­la on tässä eniten hävittävää. 

    Ja juuri nuo­ril­la on vähiten vaiku­tus­val­taa näis­sä asiois­sa, poli­ti­ik­ka ja rahan omis­t­a­mi­nen on van­ho­jen miesten hommaa.

  37. Hybridi­au­ton ostamises­sa ei edelleenkään ole juurikaan talo­du­el­lista järkeä. Toki sitä voi perustel­la sitä pienen ihmisen halul­la kurit­taa oma­l­ta osaltaan öljy­tu­loista riip­pu­vaa Venäjää ja ekotekona 🙂

  38. Ilmas­to muut­tuu kokoa­jan. Ilmiötä voi tutkia melko lyhyel­läkin sikasar­joil­la, kuten 10 000 vuot­ta, mut­ta fik­sumpaa olisi käyt­tää vähän pidem­piä aikasar­jo­ja, kuten 100 000 tai 1 000 000 vuot­ta. Pidem­mil­lä aikasar­joil­la saa tulok­sia, joista voi vetää johtopäätöksiä.

  39. Kalle:
    Ilmas­to muut­tuu kokoa­jan. Ilmiötä voi tutkia melko lyhyel­läkin sikasar­joil­la, kuten 10 000 vuot­ta, mut­ta fik­sumpaa olisi käyt­tää vähän pidem­piä aikasar­jo­ja, kuten 100 000 tai 1 000 000 vuot­ta. Pidem­mil­lä aikasar­joil­la saa tulok­sia, joista voi vetää johtopäätöksiä. 

    Liian pitkissä aikasar­jois­sa on omat, toisen­laiset ongel­mansa. 10 000 vuot­ta riit­tää ihan hyvin, jos edessämme on lähin­nä uusi ‘atlant­ti­nen läm­pökausi’, siis vain edel­lisen kertaus. 

    Miten mah­toi esim. Lito­ri­na-meri vaikut­taa ilmas­toon (tai sil­loinen ilmas­to ao. mereen) tääl­lä tuon aikakau­den aikaisen “Suomen­lah­den” pohjois­re­unal­la? Oliko Lito­ri­na-meri kalaisa? Meren­pin­ta ja ensim­mäiset rantasaunat taisi­vat olla, tuo­hon aikaan, jos sauno­ja sil­loin vielä oli, tääl­lä ainakin luokkaa kolmisenkym­men­tä metriä nyky­istä rantavi­ivaa korkeam­mal­la, ja Turus­sa ilmeis­es­ti vielä enemmän. 

    Tietääkö joku, miten tuo meren­pin­nan sil­loinen korkeus oli mah­dolli­nen? Paljonko Grön­lan­nis­sa oli tuol­loin jäätä? Onko vas­taa­va meren­pin­nan nousu jälleen mah­dolli­nen? Olen ihme­tel­lyt asi­aa aina ajoit­tain, varsinkin sen jäl­keen, kun kävin ker­ran tur­isti­na Turus­sa, Var­tiovuoren­mäel­lä, jos­sa oli ainakin siihen aikaan kylt­ti­in (/kyltteihin?) merkat­tuna enti­saiko­jen meren­pin­nan korkeuk­sia. Muis­taak­seni ulot­tui­v­at reip­paasti yli kuu­den metrin korkeudelle. 

    On sääli, ettei meil­lä ole käytet­tävis­sä muinais­suo­ma­laisen kult­tuurin piiris­sä tehtyjä, kun­nol­lisia muis­ti­in­pano­ja esim. elämästä atlant­tisen kau­den tai holoseenin läm­pöhuipun ajalta.

    1. etääkö joku, miten tuo meren­pin­nan sil­loinen korkeus oli mah­dolli­nen? Paljonko Grön­lan­nis­sa oli tuol­loin jäätä? 

      Meri ei ollut korkeam­mal­la, vaan maa Suomen alueel­la mata­lam­mal­la. Maan kohoaa edelleen merenkurkun tienoil­la metrin vuo­sisadas­sa eli kymme­nen metriä vuosituhannessa.

  40. Osmo Soin­in­vaara: Meri ei ollut korkeam­mal­la, vaan maa Suomen alueel­la mata­lam­mal­la. Maan kohoaa edelleen merenkurkun tienoil­la metrin vuo­sisadas­sa eli kymme­nen metriä vuosituhannessa. 

    Juu, ja Helsin­gin paikkeil­la ilmeis­es­ti noin 3,5 mm vuodessa. 

    Lask­i­vatko län­simetron ase­maa kiertävän, uuden, suo­jaa­mat­toman rantapenger­ryk­sen rak­en­ta­jat tuon varaan, kun meren­pin­nan hil­jat­tain, ennen joulua tapah­tunut nousu, vain noin metrin ver­ran taval­lista korkeam­malle, sai jo aikaan alka­van pienen sortuman?

    Grön­lan­nin jäätiköi­den sulamisen on arvioitu nos­ta­van meren­pin­taa noin 6–7 metriä, mut­ta toki myös jään alta pal­jas­tunut maa kohoaa sen jäl­keen siel­lä, kun paino sen yllä kevenee.

    1. Sakke,
      Mis­tähän län­si­ma­tron ase­mas­ta on kyse. Helsingis­sä varaudu­taan metrin meren­pin­nan nousu­un, minkä lisäk­si poikkeuk­sel­lisi­in sääolo­suhteisi­in ja aal­toi­hin varautu­mi­nen tarkoitaa, että kaiken uuden rak­en­tamisen pitää kestä yli kolme metriä nykyisen keskimeren­pin­nan tason yli meneviä aaltoja.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Sakke,
    Mis­tähän län­si­ma­tron ase­mas­ta on kyse. Helsingis­sä varaudu­taan metrin meren­pin­nan nousu­un, minkä lisäk­si poikkeuk­sel­lisi­in sääolo­suhteisi­in ja aal­toi­hin varautu­mi­nen tarkoitaa, että kaiken uuden rak­en­tamisen pitää kestä yli kolme metriä nykyisen keskimeren­pin­nan tason yli meneviä aaltoja. 

    Kyse ei ole itse Koivusaaren metroase­mas­ta, tai sen sisänkäyn­neistä, joiden voisin kuvitel­la ole­van (toiv­ot­tavasti!) suo­jat­tu ker­toma­l­lasi taval­la, vaan ase­man itäistä, rak­en­teil­la ole­vaa sisäänkäyn­ti­raken­nus­ta (jon­ka osoite lie­nee Sotkatie 11) kiertävästä tiestä ja jalka­käytävästä sen reunal­la, jon­ka rantaa reunus­ta­van kaiteen alla olen noi­ta uusia, pieniä sor­tu­manalku­ja viimeisim­män korkean veden jäl­keen paikoin havain­nut. Se penger on osa saman mer­en­täytön reunaa, jon­ka “keskelle” itäisem­pi sisäänkäyn­ti tun­neli­in tehti­in, ja jota meri ja aal­lot ovat nyt, vähän taval­lista korkeam­man veden aikaan, syöneet, kun sitä reunaa ei ole mitenkään eri­tyisem­min välitet­ty suojata.

    Täl­lä ker­taa sor­tu­mat eivät näyt­täisi vielä ulot­tuvan jalka­käytävän asfaltin alle, mut­ta miten käy seu­raaval­la ker­ral­la? Tai sitä seuraavalla …

    Kaiteeseen, jon­ka pysty­tukien toiselta (siis meren) puolelta on penger­rystä (soraa/hiekkaa?) nyt selvästi paikoin hävin­nyt en enää ensi ker­ral­la ehkä nojaisi.

    Olen myös huo­man­nut, tuol­la päin joskus kulkies­sani, että maini­t­ul­ta metroase­man työ­maal­ta pumpataan vet­tä aina joskus (takaisin?) Vask­i­lah­teen. Letku on vedet­ty sil­loin tilapäis­es­ti Sotka­tien poik­ki. Vet­tä on tosin tietysti voin­ut joutua/päätyä/tihkua/valua sinne tun­neli­työ­maalle muual­takin kuin merestä. 

    PS. Eikö yksi metri ole aika vähän? Eikö meren­pin­nan ennä­tysko­rkeus Helsingis­sä ole noin 1.51 metriä kymme­nen vuo­den takaa? Siinä taisi tosin olla kyse Itämeren kylpyamme-efek­tistä? Kut­sutko tuo­ta aal­lok­si? No, aal­toli­iket­tä toki sekin on, vaik­ka paljon hitaampi aal­to kuin ne, joi­ta voimme ran­noil­la ja vesil­lä yleen­sä kat­sel­la. Mitä tehdään sit­ten, kun meren­pin­ta nousee vähän enem­män ja pidem­mäk­si aikaa?

    Onko Län­simetro raken­net­tu vain noin 80 vuo­den käyt­töikää varten? Se on mielestäni aika lyhyt aika, kun kyse on metron kaltais­es­ta infra­s­ta. Vet­tä riit­tää Itämer­essä. Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen ja sen mon­et seu­rausilmiöt voivat tuo­da mukanaan eri­laisia ilmiöitä, rak­en­ta­jillekin ehkä myös “yllä­tyk­siä”, jos eivät niihin riit­tävin toimen­pitein varaudu.

    1. PS. Eikö yksi metri ole aika vähän? Eikö meren­pin­nan ennä­tysko­rkeus Helsingis­sä ole noin 1.51 metriä kymme­nen vuo­den takaa?

      Siis yksi metri lisää nykyiseen keskive­denko­rkeu­teen. Tämän päälle tule­vat nämä sään aiheut­ta­mat vai­htelu, jois­sa varaudu­taan yli 1,5 metrin tilapoäiseen nousu­un ja sen päälle vielä allonko­rkeus, jol­loin päästääkin yli kol­men metrin.

  42. Osmo Soin­in­vaara: Siis yksi metri lisää nykyiseen keskive­denko­rkeu­teen. Tämän päälle tule­vat nämä sään aiheut­ta­mat vai­htelu, jois­sa varaudu­taan yli 1,5 metrin tilapoäiseen nousu­un ja sen päälle vielä allonko­rkeus, jol­loin päästääkin yli kol­men metrin. 

    Toi­vokaamme siis, että tuo, sekä mitoi­tusvuo­to­jen var­al­ta han­kit­tu pump­puka­p­a­siteet­ti, riit­tävät mah­dol­lisim­man pitkään.

    Ilmati­eteen laitok­sen net­ti­sivu­jen mukaan tämä vuosi 2015 oli Suomes­sa 1.9 astet­ta lämpimämpi kuin vuosien 1981–2010 keskiar­vo. Ilmeis­es­ti ennä­tysvu­osi koko Suomen mit­taushis­to­ri­an aikana. Mikä mah­toi olla Grön­lan­nin tilanne? 

    Pitäisikö myös Helsinkiin(/Suomeen) han­kkia tuol­laisia kel­lu­via virk­istyskeskuk­sia, jol­lainen on uutisti­eto­jen mukaan äsket­täin tehty Rau­mal­la Ara­biemi­raat­tei­hin? Ehkä jotkut ovat aikaansa edellä!

    1. Helsin­gin ongel­ma on van­ha sade­vesiviem­riverkos­to, jos­ta ken­nel­läkään ei ole kun­non kart­taa. Jostain voi tul­vi­va vesi päästä metroon. Ei metro­tun­neli het­kessä täy­ty, mut­ta han­kala tilanne siitä voi tulla.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin ongel­ma on van­ha sade­vesiviem­riverkos­to, jos­ta ken­nel­läkään ei ole kun­non kart­taa. Jostain voi tul­vi­va vesi päästä metroon. Ei metro­tun­neli het­kessä täy­ty, mut­ta han­kala tilanne siitä voi tulla. 

    Niin­pä! Kan­nat­taa sat­sa­ta niin kiinteään/siirreltävään pump­puka­p­a­siteet­ti­in kuin myös mah­dol­lisuuk­si­in rajoit­taa ja tukkia vuotoja.

    Hyvää Uut­ta vuotta!

    PS. Pitäisiköhän kat­soa tänään “Water­world” (TV5 klo 21.00-)?

  44. Sakke:
    On sääli, ettei meil­lä ole käytet­tävis­sä muinais­suo­ma­laisen kult­tuurin piiris­sä tehtyjä, kun­nol­lisia muis­ti­in­pano­ja esim. elämästä atlant­tisen kau­den tai holoseenin läm­pöhuipun ajalta.

    Mut­ta meil­lä on käytet­tävis­sä koko 1900-luvun aikana tehty arke­ologi­nen tutkimus. Maan nousemisen tutkimi­nen ja sen vaiku­tus asu­tushis­to­ri­aan on ollut keskeinen kohde arke­olo­gian laitok­sel­la Helsin­gin yliopistossa.

Vastaa käyttäjälle Vesa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.