Mitä Pariisin jälkeen?

On myön­net­tävä, että vähän huoles­tu­in, kun kuulin, että Pari­i­sis­sa on sovit­tu läm­pöti­lan nousun painamis­es­ta 1,5 asteeseen. Jos tavoite on käytän­nössä mah­do­ton saavut­taa, se oikeut­taa lipsumisen.

Vähän kuu­lostaa uhkaaval­ta, että on sovit­tu 1,5 asteesta, mut­ta tehdyt lupauk­set riit­tävät 2,7 asteeseen,

Mut­ta nyt on yhdessä julk­istet­tu, että 1,5 astet­ta olisi oikeas­t­aan vält­tämätön tavoite. Ei sen saavut­ta­mi­nen ole mah­do­ton­ta, vaik­ka se vaatikin muutoksia.

Suomes­sa esimerkik­si pitää tehdä paljon. Kivi­hi­ilelle ei oikein ole enää tilaa, mut­ta ei nyt ainakaan turpeelle, tuolle kivi­hi­iltäkin pahem­malle ilman­pilaa­jalle, jon­ka käyt­töä on vain lisätty.

Autokan­ta pitäisi muut­taa nopeasti vety- tai sähköau­toik­si tai ladat­taviksi hybrideik­si. Pidän tässä akkute­knolo­gien tilanteessa ladat­tavia hybride­jä parhaana vai­h­toe­htona, kos­ka niil­lä kul­je­taan sähköl­lä suurin osa matkas­ta. mut­ta voi tehdä pidem­piäkin matko­ja. Muiden auto­jen myyn­ti pitäisi kieltää muu­ta­mas­sa vuodessa.

Sama kos­kee bus­sikalus­toa. Kaupunkili­iken­teessä kulke­vat bus­sit voitaisi­in muut­taa nopeastikin sähkökäyt­töisik­si. Tekni­ik­ka on jo valmis, tah­to puuttuu.

Rekkaa mah­tuu hyvin parin ton­nin pain­oiset akut, jot­ka voidaan vai­h­taa huoltoasemilla.

Liiken­teen siirtämi­nen nopeasti sähkölle tietysti lisää sähkön käyt­töä. Olk­ilu­o­to 3:n kap­a­siteet­ti solah­taa kokon­aan tähän.

Lentoli­iken­teelle on laitet­ta­va samat päästöoikeusmak­sut kuin muullekin fos­si­ilis­ten polt­toainei­den polttamiselle.

Rautatei­den on vas­taavasti alen­net­ta­va lipun hin­to­ja ja myytävä junat täyteen.

Kaupunkien läm­mi­tys­tä ei voi kovin suures­sa määrin siirtää puupo­h­jaisek­si, kos­ka puun polton hiilid­iok­sidipäätöt eivät ole nekään mität­tömät – tas­apain­ot­tuu sadas­sa vuodessa, mut­ta sataa vuot­ta ei ole aikaa. Kaukoläm­mön tuot­ta­mi­nen aurinkoen­er­gial­la aut­taa osa vuot­ta. Sekin on parem­pi kuin ei mitään. Läm­pö on uusi­u­tu­vien osalta helpom­pi kohde kuin sähkö, kos­ka läm­pöä voidaan varas­toi­da. Hele­nil­lä on suuria läm­pöakku­ja. Ener­gian säästö on paras vaihtoehto.

Sähkön hin­ta tulee nouse­maan talvisin, sil­lä jos suuri osa sähköstä tehdään kesäisin tuulel­la ja auringol­la, vain talvisin käytössä oleville voimaloille on mak­set­ta­va sähköstä vas­taavasti enem­män. Mut­ta sähkön on oltavakin kallista, jot­ta sitä käytet­täisi­in säästeliäästi.  Opti­maa­li­nen sähkön hin­noit­telu tulee kyl­lä muut­tumaan, kos­ka joinakin aikoina vuodes­ta oikea sähkön hin­ta on lähel­lä nollaa.

Kesäl­lä talon on jäähdytet­tävä läm­pöpumpuil­la miel­lyt­tävän viileik­si ja käytet­tävä tämä läm­pö lämpimän käyt­töve­den läm­mit­tämiseen, taloko­htais­es­ti tai kaukokylmään tukeutuen.

Sopimuk­ses­sa luvataan markki­namekanis­me­ja. Kiinan ja EU:n päästöoikeusmarkki­nat on yhdis­tet­tävä ja pyrit­tävä nos­ta­maan päästöoikeuk­sien hin­ta vähin­tään 50 euroon tonnilta.

Iso rem­mi päälle.

 

231 vastausta artikkeliin “Mitä Pariisin jälkeen?”

  1. Osmon kuvauk­set siitä, mitä pitäisi tehdä tavoit­teeseen pääsemisek­si ker­to­vat sen, että tavoite jää tavoitteeksi.

    Globaal­im­min: Ihmi­nen, ja sitä myöten real­i­maail­ma nyt vaan on sel­l­ainen, että viimeinenkin taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­va fos­si­ilisen polt­toaineen bar­reli ja ton­ni tul­laan polt­ta­maan. (Taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­va merk­i­tyk­sessä kan­nat­ta­va ilman mitään päästö­mak­su­ja ja veroja.)

  2. Ener­gian säästö ei toi­mi. Vai­h­doin ket­tiön hehku­lam­put ledeik­si, joten nyt niitä voi surut­taa pitää pääl­lä. Huoneisi­in on ilmestynyt pieniä lede­jä, laskin että olo­huoneessa oli jopa yli 40 val­on­lähdet­tä. Naa­pu­rit ovat koris­telleet pihan val­oil­la. Kun vai­h­doin pihaval­ot hehku­lam­puista ener­gian­säästölam­puik­si, kaik­ki säästö upposi piden­net­ty käyt­töaikaan. Asensin ilmaläm­pöpumpun ja samal­la nos­tin sisälöm­pöti­laa tun­tu­vasti. Ja niin edelleen.

    Säästämiseen hirt­täy­tymi­nen on hul­lu­ut­ta, se ei vain toi­mi kos­ka rebound on niin kovaa.

    En myöskään ymmär­rä tuo­ta intoa ryn­niä dekar­bon­isoin­niss­sa liiken­teen kimp­pu­un. Täl­lä het­kel­lä se tulee edelleen aivan älyt­tömän kalli­ik­si. Vai­h­toe­htoisku­san­nus on aina ole­mas­sa! Jos lait­taa mil­jardin autokan­nan dekar­bon­isoin­ti­in niin ei se paljoa läm­mitä, jos ener­giantuotan­toon sijoitet­tuna saavute­tut päästövähen­nyk­set oli­si­vat moninker­taisia. Etenkin juuri nyt kun auto­jen hybridite­knolo­gia kehit­tyy vauhdil­la, on ihan jär­jetön­tä käyt­tää siihen verorahoja. 

    Tärkeim­mät asi­at: Kaik­ki päästötön ener­gia samalle viivalle. Ei suo­raa tukea tuotan­nolle, päästökaup­pa on sitä varten. Tuet kan­nat­taakin suun­na­ta tuoteke­hi­tyk­seen ja antaa päästökau­pan hoitaa tuotan­to (tai säästämi­nen) markki­nae­htoiseti. Poli­itikot kuitenkni vain sotke­vat kaiken, ktuen Sak­san surkuhu­paiset päästövähen­nyk­set ja Suomen puuhössö­tys, jos­ta ei siis ole siitäkään mitään­hyö­tyä, osoittaa.

    Niin ja sähkö­markki­noiden sään­töjä on muutet­ta­va siten, että uusi­u­tu­vien tuulimyl­ly­jen type­r­ät tuet eivät aja koko sähkön­tuotan­toa val­tioiden syli­in. Kap­a­siteet­ti on arvokas asia, jos rak­en­taa myl­lyn niin siitä pitää saa­da sähköä tasais­es­ti taik­ka myl­lyn omis­ta­jan on mak­set­ta­va kurant­ti hin­ta & päästö­mak­sut siitä, että joku toinen jär­jestää säätämisen.

  3. Taas kum­mit­telee tuo 100 vuo­den aika hiilen sitou­tu­miselle takaisin puuhun! Pup­pua. Ei pidä kat­soa puu­ta vaan met­sää. Joka päiviä kun met­sä kas­vaa enem­män kuin sitä käytetään, se on nielu. Fos­si­ili­nen kan­nat­taa aina kor­va­ta uud­is­tu­val­la bio­mas­sal­la, vaikkei hyö­ty­suhde olisikaan tasan sata. Ei se ole mon­es­sa muus­sakaan vält­tämät­tömästi tehtävässä asiassa.

  4. Ensin 2020-luvul­la hakataan sademet­sät pel­leteik­si ja sit­ten 2030-luvul­la ne kiel­letään vihreän liik­keen ohella. 

    Mitä? Oliko puus­sakin hiiltä? Ei voi olla!

  5. Suo­ma­laisen kaupunki­laisen CO2 päästöistä selvästi suurin osa tulee ihan muual­ta kuin autoilus­ta, eli se tulee rak­en­tamis­es­ta, läm­mi­tyk­ses­tä ja yleis­es­ti kulutuksesta.

    Liikenne tuot­taa noin 10–20%.

    Eli jos vaiku­tus­ta halu­taan, niin on liiken­net­tä helpom­piakin kohtei­ta, mis­sä samal­la investoin­nil­la saadaan toden­näköis­es­ti paljon enem­män aikaan päästö­jen vähennyksiä.

    Autokan­ta olisi järkeväm­pää uusia luon­nol­lista vauh­tia, sil­lä tekni­ik­ka ei ole ihan vielä kyp­sää. Suomes­sa on pitkät etäisyy­det ja kylmä talvi. Autoi­hin tarvi­taan läm­mi­tys­tä talvel­la ja hukkaläm­pöä sähköau­to tuot­taa huonos­ti. Järkevän­hin­taisia vetyau­to­ja ei ole markki­noil­la vielä yhtään ain­ut­ta kap­palet­ta ja sähköau­to­jakin hyvin vähän.

    Lisäk­si akku­jen valmis­tus ei ole ympäristön kannal­ta mikään ongel­ma­ton asia. Akut ovat kulu­va osa, mikä tarkoit­taa ettei riitä, että akut valmis­te­taan ker­ran yhteen autoon, vaan auton elin­iän aikana tarvi­taan toden­näköis­es­ti mon­ta akkupakettia.

    Kan­nat­taisi siis tutkia tarkkaan, olisiko esimerkik­si uusi­u­tu­vasti tuote­tut biopolt­toaineet (sel­l­aiset, jot­ka eivät kuitenkaan vie ruuan vil­jelyalaa tai tuhoa sademet­siä), järkevämpi siir­tymäkau­den vai­h­toe­hto. Sama CO2 kiertäisi, jol­loin uut­ta hiilid­iok­sidia fos­si­il­i­sista ei tulisi ilmakehään.

  6. Hieno yhteen­ve­to “Suomes­sa pitää tehdä paljon” Pari­isin jäl­keen. Mitä yhteiskun­ta ja kukin itse voi tehdä.
    Ener­giaa, siis läm­pöä ja sähköä, kuluu yksilöltä tun­netusti kolmeen elin­toim­intaan; asum­i­nen, liikenne ja ruo­ka. Viimeisen jätit vähem­mälle, tilan puutteestako!
    Oleel­lista on lisätä kasviperäisen ravin­non käyt­töä, ts. ainakin liian lihan syömis­es­tä olisi tehtävä “syn­tiä”. Vapaae­htois­es­ti tietysti, pakko ei joh­da pitkälle. Onnek­si useimpi­en asen­teet on muutet­tavis­sa hyväl­lä argumentoinnilla.

    Asumis­es­ta min­ul­la on omako­htainen esimerk­ki. Sähköläm­mit­teisessä riv­i­taloa­sun­nos­sa olen käyt­tänyt reilusti alle puo­let naa­purien keskiku­lu­tuk­ses­ta jo 7 v ajan, tästä Hesarikin uuti­soi jos­sain yhtey­dessä vuosia sit­ten. Keinot ovat ilmaläm­pöpump­pu ja alem­pi asum­is­läm­pöti­la, tietysti myös on/off kytkimet joka paikas­sa sekä eri­tyis­es­ti sähkön käyt­tö vält­täen aamu- ja iltapäivien kulu­tushuip­pu­ja. Jos kaik­ki — iso osa kulut­ta­jista — tek­i­sivät samaa, Suomen ei tarvit­sisi tuo­da huip­puaikoina kallista sähköä naa­puri­maista. Toisin sanoen Osmo olisit main­in­nut myös älykkäät sähköverkot, sitä teen itse nyt manuaalisesti.

    Mut­ta sin­ul­ta eri­no­mainen yhteen­ve­to siitä mihin suun­taan maamme ener­giat­alout­ta tulee kehit­tää. Et uno­htanut myöskään ydin­voimaa, onhan 4 reak­to­ria tuot­tanut maamme sähköstä keskimäärin kol­man­nek­sen jo liki 40 vuot­ta ja ilman yhtäkään hälyt­tävää vaarati­lan­net­ta. Odotan OL3:n käyt­töönot­toa suurel­la läm­möl­lä, joskin Fen­novoiman poli­it­ti­nen läpi­a­jo oli huonoa ja pimeää politiikkaa. 

    Tulemme var­maankin koke­maan ajat, kun uusi­u­tu­vi­in panos­te­taan kun­nol­la ja fos­si­iliset polt­toaineet jätetään maa­han. Siper­ian metaaniklas­traat­tien sulamiselle ei tai­da vaan löy­tyä ratkaisua.

  7. Tuo akku­jen vai­h­to on ehdot­toman kan­natet­ta­va. Sähköau­to­jen hin­ta olisi edulli­nen jos asi­akas ostaisi vain auton ja akut liisat­taisi­in Shelliltä. Shell velot­taisi kuukausi hin­nan ja vai­h­taisi mak­sua vas­taan ladatut akut huoltoase­mal­la. Tai ABC. Ihme­tyt­tää mik­sei tähän olla jo men­ty. USAs­sa sähköau­tot toimi­vat täl­lä peri­aat­teel­la 100 vuot­ta sit­ten. Mitenköhän hin­noit­telu meni silloin?

  8. Halu­an nähdä kuin­ka ympäristöys­täväl­listä ongel­ma­jätet­tä ovat näi­den niin san­ot­tu­jen ekol­o­gis­ten auto­jen akut käyt­töiän päät­tyessä ja mihin ne laitetaan.

  9. Liiken­neo­su­ud­es­ta Osmo uno­hti pyöräi­lyn. Ihan hel­posti olisi mah­dol­lista nos­taa pyöräi­lyn kulku­muo­to-osu­us 50% kaik­ista matkoista alle 10km matkoilla. 

    Ei vaa­di kuin hie­man parem­paa infraa, sopivia veropäätök­siä ja hyvää propogandaa. 

    Samal­la ratkeaisi suuri osa kestävyys­va­jeestakin, kun dia­betes etc väheni­sivät huomattavasti. 

    Eikös vain?

  10. Entä maat­alouden päästöt? Jos 1,5 asteen tavoit­teeseen aio­taan päästä, on lihan- ja maid­on­tuotan­toa vähen­net­tävä merkit­tävästi. Kar­jat­alous aiheut­taa suurem­mat kasvi­huonepäästöt kuin kaik­ki maail­man kulkuneu­vot yhteensä.

  11. Aarne Knuu­ti­la:
    Tuo akku­jen vai­h­to on ehdot­toman kan­natet­ta­va. Sähköau­to­jen hin­ta olisi edulli­nen jos asi­akas ostaisi vain auton ja akut liisat­taisi­in Shelliltä. Shell velot­taisi kuukausi hin­nan ja vai­h­taisi mak­sua vas­taan ladatut akut huoltoase­mal­la. Tai ABC. Ihme­tyt­tää mik­sei tähän olla jo menty. 

    Oletko nos­tel­lut vaikka­pa vain taval­lista henkilöau­ton akkua? Vaik­ka käyt­tövoima-akut eivät lyi­jyakku­ja olekkaan, niin eivät ne mitään kevy­itä ole. Toki niiden vai­h­dolle olisi kehitet­tävis­sä jokin stan­dar­di koneelli­nen menetelmä, mut­ta ei ihan huomisek­si eikä ihan halpana.

  12. Entäpäs biokaa­su? Paras siir­tymä­vai­heen ratkaisu, käytössä heti ja van­hatkin moot­torit help­po muut­taa sille. Työkoneista henkilö- ja tavar­ali­iken­teeseen. Päästöt hybridin tasoa koko ajan eikä vain testeissä.

    Saatavil­la jo nyt kalus­toa mopoista auto­jen ja rekko­jen kaut­ta laivoihin ja lentokoneisi­in. Ei visioin­tia ja odot­telua vaan osta­maan ja päästöjä alas. 

    Biokaa­sua on help­po säilöä kylmässäkin ilmas­tossa ja toimisi tarvit­taes­sa suurem­panakin ener­giavaras­tona ja säätövoimana. Samal­la tukee kier­to­talout­ta ja voisi myös olla se alue­talouden kestävä vetotek­i­jä. Moni syr­jäi­nen kun­ta voisi olla ajoneu­vo­jen suh­teen läh­es ener­giao­mavarainen biokaasulla.

    Ruot­sis­sa, Sak­sas­sa ja esim. Itä­val­las­sa biokaa­su on ottanut hyvän jalan­si­jan ja vähen­tänyt päästöjä jo pidem­män aikaa.

    Sähkö on tule­vaisu­ut­ta, mut­ta toimia tarvi­taan jo nyt. Mielu­um­min eilen. Toivon Osmo, että huomioisit myös biokaa­sun ja sen mah­dol­lisu­udet vaik­ka se onkin vain siir­tymä­vai­het­ta, mut­ta toden­näköis­es­ti kuitenkin pitkähköä sel­l­aista. Var­al­lisu­us ja halu uuden kalus­ton han­k­in­taankin on rajalli­nen, sik­si van­han muun­nok­set ja hyö­dyn­tämi­nen kan­nat­taa huomioida.

    1. Biokaa­su on ihan kiva, mut­ta sitä ei riitä koko autokan­nalle. Ymmärtääk­seni bio­ma­te­ri­aalin kaa­sut­tamises­sa menetetään jonkin ver­ran energiaa.

  13. Sähkön ja läm­mön kallistues­sa pitäisi miet­tiä muu­ta­maan peruskysymyk­seen vastaus.
    1. Miten tehdä läm­mön säästöstä kan­nat­tavaa vuokra-asukkaalle taloy­htiössä? Brit­tisys­tee­mi, jos­sa ihmiset säästävät henkilöko­htai­sista kaa­su­laskuis­taan johtaa ylisäästämiseen ja kuolemi­in (44 000 ylimääräistä kuole­maa viime tal­ve­na UK:ssa.) Suomen ja Ruotsin mata­la talvikuolleisu­us johtuu suurelta osalta siitä, että köy­hät vuokra-asukkaat eivät voi läm­mi­tysku­luis­sa säästää (ja sos­su mak­saa vuokran).
    2. Kun naa­puri säästää läm­pölaskus­saan polt­ta­mal­la puu­ta, miten suo­jataan naa­pure­i­ta savul­ta? Meil­lä (kaukoläm­mi­tys­talos­sa) kär­sitään naa­purip­i­han talo­jen läm­mi­tyk­ses­tä, joka sopi­val­la sääl­lä imey­tyy suo­raan ilman­vai­h­toomme aiheut­taen mm. päänsärkyä.
    3. Miten tehdä sähköstä mak­sulli­nen tuote? Sähköavusteisen pyörän akun voi lada­ta työ­paikan töpselistä ja samoin puhe­lin­ten, läp­pärien ja tablet­tien akku­ja ladataan mil­loin mis­säkin: töis­sä, koulus­sa, kahvi­las­sa ja kirjastossa.
    4. Kun hiilen ja öljyn käyt­tö vähe­nee toisaal­la, piene­nee niiden käytön hin­ta kunnes jollekin muulle on liian kan­nat­tavaa käyt­tää niitä — ener­gian hin­nas­sa on todel­lakin “race to the bottom”.
    5. Miten saa­da ympäristöjär­jestöt ja vihreät puolueet lopet­ta­maan vas­ta­ha­ka hiilet­tömien jatku­van tuotan­non ener­gialähtei­den (ydin­voima) hyö­tykäyt­töä vas­taan? Meil­lä on ilmas­ton­muu­tok­ses­sa paljon suurem­pi ja kiirellisem­pi ongel­ma kuin ydin­jät­teet ikinä.

  14. Vihrei­den van­ha hyvä peri­aate on antaa ihmis­ten vali­ta vapaasti, mut­ta ohjataan hin­nal­la ympäristöys­täväl­lisi­in val­in­toi­hin. Pohdin kevääl­lä työ­suhdeau­ton val­in­taa. Kri­teere­jä oli kak­si. Neliv­e­to ja 1500 kg vetokyky. Ladat­tavia hybride­jä näil­lä spek­seil­lä on markki­noil­la tasan yksi vai­h­toe­hto. Mit­su Out­lander PHEV. Turhan kallis, mut­ta mietin silti. Verot­ta­ja antaa leas­ing mak­sui­hin merkit­tävän edun YRITYKSELLE. Minä olisin mak­sanut täy­den hin­nan autoe­dus­ta. Val­itsin sit­ten pienem­män ja halvem­man, jol­la tarve tyy­dytet­ti­in. Jos veroe­tu olisi val­unut min­ulle saak­ka, niin olisin tietysti valin­nut Mitsun.

  15. Oikeas­t­aan OL3 menee muuhun käyt­töön ja sähköau­to­jen akkui­hin ladataan tuuli- ja aurinkosähköä. Autot ovat parkissa suurim­man osan päivää, ja ne kan­nat­taa lada­ta vain halvim­mal­la sähköllä.

  16. Aarne Knuu­ti­la:
    Tuo akku­jen vai­h­to on ehdot­toman kan­natet­ta­va. Sähköau­to­jen hin­ta olisi edulli­nen jos asi­akas ostaisi vain auton ja akut liisat­taisi­in Shelliltä. Shell velot­taisi kuukausi hin­nan ja vai­h­taisi mak­sua vas­taan ladatut akut huoltoase­mal­la. Tai ABC. Ihme­tyt­tää mik­sei tähän olla jo men­ty. USAs­sa sähköau­tot toimi­vat täl­lä peri­aat­teel­la 100 vuot­ta sit­ten. Mitenköhän hin­noit­telu meni silloin?

    Stan­dar­di akku ei ole vielä tähän­päivään men­nessä nähty akkute­knolo­gia ete­nee sel­l­aista tah­tia ettei muu­tami­in vuosi­in tul­la näkemäänkään.Akun vai­h­don voi tois­taisek­si unohtaa.Oletteko näh­neet kän­nykän vai­h­to akkuja??.

  17. Aarne Knuu­ti­la: Shell velot­taisi kuukausi hin­nan ja vai­h­taisi mak­sua vas­taan ladatut akut huoltoase­mal­la. Tai ABC.

    Oletko koskaan miet­tinyt, kuin­ka suuri kasa auton akku­ja huoltoase­man takapi­hal­la pitäisi olla säi­ly­tyk­sessä & latauk­ses­sa, jot­ta tuo hoi­tu­isi näp­pärästi? Siinä alkaa tule­maan hin­taa akkuhuol­lolle, kun kalli­ita akku­ja pitää olla paljon enem­män kuin auto­ja tai vai­h­toe­htois­es­ti tankkaus­pis­teitä on nyky­istä paljon harvemmassa.

  18. Tekni­ik­ka ei ole ollenkaan jo valmis, mut­ta se kieltämät­tä kehit­tyy. Suomes­sa on täl­lä het­kel­lä tieli­iken­nekäytössä yksi (1) polt­to­ken­nomoot­to­ril­la varustet­tu vetyau­to. Vedyn jakelu­jär­jestelmän rak­en­t­a­mi­nen koko Suomeen olisi ilmeis­es­ti ylivoimaisen kallista.

    Suomes­sa lie­nee noin kolme miljoon­aa henkilöau­toa, joista tieli­iken­nekäytössä ehkä 2,5 miljoon­aa. Uusia auto­ja myy­dään vuodessa run­saat 100 000. Käytet­tyjä auto­ja myy­dään noin 600 000, joista puo­let liikkeis­sä ja puo­let suo­raan yksi­ty­is­ten välil­lä tai per­hei­den sisäl­lä. Esitet­ty fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la kulke­vien auto­jen myyn­nin kieltämi­nen tarkoit­taisi ain­oas­taan uusien ei-sähkö ja ei-hybridi­au­to­jen myyn­nin kieltämistä. 

    Täl­löin autokan­nan uusi­u­tu­mi­nen olisi hyvin hidas­ta, ja saavut­ta­vat päästövähen­nyk­set sit­tenkin pieniä tai olemat­to­mia: esim. Porschen lataushy­bri­di kulut­ti sak­salaisen autole­hden testis­sä ben­saa 12 litraa sadal­la, ja urheilumallin 918 saa kulut­ta­maan 30 litraa sadal­la, vaik­ka normin mukainen päästöar­vo on pieni. Todel­lisu­udessa ei syn­ny päästö­jen vähen­nys­tä, vaik­ka myytävien auto­jen keskimääräi­nen g/km –arvo laskisi.

    Joka tapauk­ses­sa asi­as­ta pitäisi päät­tää EU:n tasol­la eikä yksit­täisessä jäsen­val­tios­sa. Kir­joituk­ses­sa sen sijaan puhutaan siitä, mitä Suomes­sa pitää tehdä eli ajatuk­se­na on ilmeis­es­ti että Suo­mi yksinään kieltäisi muiden kuin sähköau­to­jen myyn­nin. Vihrei­den kan­nat­taisi kysyä asi­aa esim. sak­salaiselta vel­je­spuolueelta, kos­ka he ehkä tietävät autoa­sioista vähän enemmän.

  19. Osmo valaisee ansiokkaasti toimen­piteitä joi­ta tavoit­teeseen pääsem­i­nen vaatii, mut­ta jät­tää alle­vi­ivaa­mat­ta ilmeis­in­tä ratkaisua — lisäy­d­in­voiman ja mielel­lään myös ydinkaukoläm­mön rak­en­tamista. Mikään muun hiilineu­traalin ener­gian­läh­teen ei tiede­tä var­muudel­la skaalau­tu­van ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta riit­tävään mit­takaavaan, joten mik­si emme rak­en­taisi sitä esimerkik­si 50 vuo­den ajak­si? Tämä antaisi aikaa kehit­tää parem­pia hiilineu­traale­ja ener­gia­ratkaisu­ja, kuten 4. sukupol­ven ydin­voimaloi­ta ja fuusiovoimaa.

    On mielestäni hirvit­tävä ris­ki lait­taa panok­set erit­täin suuria epä­var­muustek­i­jöitä sisältävään tuuli- ja aurinkovoimaan. Saat­taa toimia, mut­ta meren­pin­ta nousee pari metriä jos ei toimikaan.

  20. Mik­si nytkin uno­hde­taan biokaasuautot?

    Hiilineu­traali ja hiukkaspäästötö­ton vai­h­toe­hto johon voidaan tuot­taa kaa­su koti­maas­sa. Tekni­ik­ka on yksinker­taista ja tuttua.
    Ei tule sähköau­to­jen ongelmia eikä tarvitse kul­jet­taa sato­ja kilo­ja raskas­met­alle­ja mukana. 

    Jän­nä että maini­taan vetyau­to mut­tei biokaa­sua. Vetyau­tossa on vielä todel­la suuria teknisiä ongelmia ratkaistavaksi. 

    Onko biokaa­su lob­bar­it jotekin suk­set ris­tis­sä vihrei­den kanssa?

  21. Olen tähän saak­ka pitänyt sin­ua Osmo järkevänä miehenä. En pidä enää. Voisitko esimerkik­si ker­toa, mis­tä saamme vetyä poltet­tavak­si asti? Tai mil­lä sähköau­to­jen tarvit­se­ma sähkö tuote­taan? Tai mihin käytet­ty­jen akku­jen muo­dosta­ma ongel­ma­jäte sijoite­taan? Tai miten 30 asteen pakkasel­la akkukäyt­töi­nen tukkirek­ka ajaa Kuusamos­ta Ouluu?

    1. Vetyä tehdään sähköl­lä sel­l­aise­na aikana kun sähkö on käytän­nössä ilmaista. Japani panos­taa vetyau­toi­hin, mut­ta sähköau­toon. Kat­so­taan, kumpi voittaa.

  22. Noil­la keinoil­la (rekas­sa mukana pari ton­nia akku­ja, kiel­let­tävä muut kuin lis­tatut autot)taitaa CO2-ton­nin hin­naksi tul­la aika lail­la enem­män kuin se 50 euroa, jota Soin­in­vaara kaipailee.
    Joku vuosi sit­ten kek­sit­ti­in, että vai­h­takaa­pa kaik­ki “ener­gian­säästölamp­pui­hin”. Markki­nat toimi­vat toisel­la taval­la ja ne, jot­ka jät­tivät tämän väli­in ja siir­tyivät ledei­hin, sääs­tivät rahaa plus vähen­sivät päästöjä selvästi enemmän.
    Jostain syys­tä tuo Gos­plan tun­tuu ole­van niin mieluinen laitos Soin­in­vaar­alle. Kiel­letään, määrätään pakol­lisek­si ja sillai.

  23. Ylivoimais­es­ti tärkein tehtävä on saa­da aikaisek­si maa­pal­lon kat­ta­va pakkos­ter­il­isoin­ti naisen kah­den lapsen jälkeen.
    Ilmeis­es­ti se ei käytän­nössä onnis­tu joten Linko­laa lainat­en: Se on menoa nyt.

  24. Kuin­ka kyyni­nen rohke­nen olla? Min­un epäi­lyk­seni on, että kilt­ti Suo­mi tekee kaiken­laisia toimen­piteitä, joiden vaiku­tus kil­pailukykyymme ja talouteemme on suuri, mut­ta ilmas­ton läm­pen­e­miseen käytän­nössä merk­i­tyk­setön. Samal­la ei-län­si­maat jatka­vat niin kuin ennenkin ja iloit­se­vat talouten­sa ja hyv­in­vointin­sa kasvusta.

  25. “Kivi­hi­ilelle ei oikein ole enää tilaa, mut­ta ei nyt ainakaan turpeelle, tuolle kivi­hi­iltäkin pahem­malle ilman­pilaa­jalle, jon­ka käyt­töä on vain lisätty.”

    Siis mis­sä mielessä turve on kivi­hi­iltä pahempi ilman­pilaa­ja? Tuo­han on täyt­tä pötyä.

    Turve on, toisin kuin kivi­hi­ili, hitaasti uusi­u­tu­va luon­non­va­ra. Turve on koti­mainen raa­ka-aine, jota hyö­dyn­tämäl­lä meil­lä on ain­oa todel­li­nen mah­dol­lisu­us tul­la ener­giao­mavaraisik­si. Meil­lähän on val­ta­vat alueet 70-luvun oji­tuk­sis­sa luon­non­ti­laisuuten­sa menet­täneitä turvek­er­rostu­mia. Turvek­er­rostu­mien nos­t­a­mi­nen paaleina on menetelmäu­u­tu­us, jon­ka ansios­ta pääsemme vesistöjä pilaav­ista jyrsin­turpeen hieno­jakoi­sista pölylaskeumista.

    Turpeesta voidaan valmis­taa nestemäisiä polt­toainei­ta, joi­ta ilman emme vielä lähi­t­ule­vaisu­udessa tule toimeen. Turpeen ja varsinkin tupasvil­laturpeen sisältämää sel­l­u­loosaa voidaan hyö­dyn­tää samal­la tavoin mon­imuo­tois­es­ti, kuten nyt ollaan näis­sä uusis­sa jät­timäi­sis­sä sel­l­ute­hdashankkeis­sa puu­ta hyödyntämässä.

    Turpeen eri­laista hyö­dyn­tämistä pitää Suomes­sa rajusti lähi­t­ule­vaisu­udessa lisätä. Siihen sisäl­tyy maamme vau­rau­den perus­ta vielä puu­takin selkeämmin.

    1. Tur­poewen uusi­u­tyu­mi­nen on kyl­lä hyvi hidas­ta, sato­ja elleik tuhanisa vuosia. Jos aika­ho­rison­tin uno­htaa, myös kivi­hi­ili on uusi­u­tu­vaa. Tur­pve tuot­taa ener­giayk­sikköä kohden selvästi enem­män hiilid­iok­sidipäästöjä kuin kivi­hi­ili. Sik­si jos tarkoituk­se­na on pysäyt­tää läm­pen­e­m­i­nen 1,5 asteeseen, turpeen poltolle ei ole sijaa.

  26. Sylt­ty:
    Säästämiseen hirt­täy­tymi­nen on hul­lu­ut­ta, se ei vain toi­mi kos­ka rebound on niin kovaa. 

    Onhan pahei­den sum­ma tun­netusti vakio, mut­ta valitet­tavasti ei-kan­na­ta-edes-yrit­tää ‑asenne on kovin tyyp­illi­nen tässä perik­sianta­jien val­takun­nas­sa. Onnek­si voidaan jo koke­mus­pe­rusteis­es­ti sanoa, että ener­gian säästö on mah­dol­lista. Vaikka­pa Helsingis­sä koti­taloussähkön käyt­tö on ecode­sign-direk­ti­iv­io­h­jauk­sen jäl­keen kään­tynyt lasku­un. Säästö on net­tosäästöä eikä ole lisän­nyt kaukoläm­mön kulu­tus­ta, toisin kuin kehi­tyk­sen jar­ru­miehet takavu­osi­na julistivat.

    Rebound-ilmiö myös vähe­nee sitä mukaa koti­taloussähköstä ruve­taan mak­samaan kuten muus­takin ener­gias­ta eli pörssi­hin­taan perustuen.

  27. Esa Här­mälä:
    Taas kum­mit­telee tuo 100 vuo­den aika hiilen sitou­tu­miselle takaisin puuhun! Pup­pua. Ei pidä kat­soa puu­ta vaan met­sää. Joka päiviä kun met­sä kas­vaa enem­män kuin sitä käytetään, se on nielu. Fos­si­ili­nen kan­nat­taa aina kor­va­ta uud­is­tu­val­la bio­mas­sal­la, vaikkei hyö­ty­suhde olisikaan tasan sata. Ei se ole mon­es­sa muus­sakaan vält­tämät­tömästi tehtävässä asiassa.

    Avainkysymys taitaa olla, edis­tääkö met­sän käyt­tö hiilen sitou­tu­mista siihen?

    1. Taas kum­mit­telee tuo 100 vuo­den aika hiilen sitou­tu­miselle takaisin puuhun! Pup­pua. Ei pidä kat­soa puu­ta vaan met­sää. Joka päiviä kun met­sä kas­vaa enem­män kuin sitä käytetään, se on nielu. 

      Oikea kysymys on, edis­tääkö vai hidas­taako puun polt­ta­mi­nen ilmas­ton läm­pen­e­mistä ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, että puu­ta ei polte­ta. Kyl­lä se edis­tää. Sil­lä, että kaiken kaikki­aan met­sis­sä yhteen­las­ket­tuna nielu kor­vaa polton ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä, kos­ka nielu olisi, vaik­ka ei poltet­taisi. Puun on parem­pi kuin maakaa­su, maaka­su on parem­pi kuin öljy, öljy pn parem­pi kuin kivi­hi­ili ja kivi­hi­ili on parem­pi kuin turve, mut­ta paras­ta pon, ettei näistä polte­ta mitään.
      On aivan selvä, että kv stan­dard­e­ja tul­laan muut­ta­maan niin, että puun polt­to olakkaa ole­maan tilas­tois­sa nol­lapäästöistä ainakin tääl­lä hitaasti kas­vavien met­sien alueel­la. Euga­lyp­tus on asia erikseen.

  28. Läm­pöti­lan nous­tua 1800-luvun lop­un pohjista 2000-luvun nykyiseen huip­pu­un noin 0,9c, on toden­näköistä, ettei ihmiskun­ta pysty nos­ta­maan ilmas­ton läm­pöti­laa 1,5 astet­ta täl­lä vuo­sisadal­la, vaik­ka yrittäisi.

    Miten kus­tan­nuste­hokas tapa pis­toke­hy­brid­it sit­ten ovat hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämisek­si? Täl­lä het­kel­lä niiden hin­ta kym­meniä­tuhan­sia enem­män kuin vas­taavien ben­samallien ja kulu­tussäästöt todel­lisu­udessa huo­mat­tavasti vähem­mät kuin viral­li­sis­sa luvuis­sa. Esimerkik­si http://www.spritmonitor.de on hyvä paik­ka ver­tail­la toteu­tunei­ta kulu­tuk­sia. Uusien (2013-) ben­sapis­toke­hy­bri­di­en keskiku­lu­tus 4,6 l/100km, kaikkien uusien ben­sa-auto­jen 7,1 l/100km, alle 100hv ben­sa-autoil­la 6 l/100km. Diese­leil­lä vas­taavasti 6,5 ja 5,2 l/100km. Pis­toke­hy­brid­it ovat lisäk­si kulut­ta­neet sähköä ja niiden valmis­t­a­mi­nen tuot­taa enem­män päästöjä. Eli ainakaan pien­ite­hoista dieseliä vähem­mil­lä hiilid­iok­sidipäästöil­lä pis­toke­hy­bridil­lä tuskin nyky­isin päästään. Tämä siis Sak­san tilanne, Suomes­sa latausasemia harvem­mas­sa, pidem­mät etäisyy­det ja enem­män hybridille huonos­ti sopi­vaa maantiea­joa. Huo­mat­ta­va myös se, että sprit­mon­i­torin hybrid­it toden­näköis­es­ti ostet­tu hybrideille sopi­vaan käyt­töön. Jos niil­lä kor­vat­taisi­in kaik­ki autot, niidenkin keskiku­lu­tus nousisi enem­pi­en pitkän­matkana­jo­jen takia.

    Jos koko maan autokan­ta uusi­u­tuu pis­toke­hy­bridrideik­si, niin hin­ta­lap­pu karkeasti: 3,7milj. autoa x 10 000e pis­toke­hy­bridin lisähin­ta = 37 mrd €. Ja päälle tarvit­ta­va infra, mukaan­lukien ydin­voimala, yhteen­sä ylit­tänee 50 mrd €. Voisiko tuol­la rahal­la saa­da enem­män iloa luon­nolle vaik­ka Saha­ran metsittämisessä?

  29. Voihan sitä vaa­tia. Joskus 80lla opetet­ti­in että jos jokaisel­la kiinalaisel­la olisi jääkaap­pi niin maail­man­lop­pu tulee. No ei kaikil­la kiinalaisil­la ole jääkaap­pi­akaan vielä.

    Todel­li­nen ongel­ma on ihmis­ten häkel­lyt­tävä lisään­tymi­nen. Tämä tutkimus on yhtä häkel­lyt­tävän ajankohtainen.

  30. Ongel­ma ei ratkea sil­lä että ener­gian hin­ta nuosee, aivan tarkalleen samas­ta syys­tä kuin mik­si huumepa­ronien yksi­tyiset armei­jat ovat niin hyvin rahoitet­tu­ja niin kauan kun huumei­den hin­nat ovat korkeita. 

    Hiilen­polton lopet­tamisek­si ratkaisu ei ole se, että sähkö on kallista, kos­ka jos sähkö on kallista, niin hui­jaamisen (eli hiilen polt­tamisen) insen­ti­ivi vaan kasvaa. 

    Moraali ei ratkaise taloudel­lisia ongelmia. Kiel­lot ja rajoituk­set eivät ratkaise ongel­maa joka on viime kädessä se, että hiiltä on hal­paa kaivaa maas­ta ja polt­taa.

    Ongel­ma ratkeaa jos ja vain jos meil­lä on sähköä niin paljon, että on halvem­paa ja helpom­paa ottaa sähköä töpselistä kuin kaivaa hiiltä maas­ta. Jos sähkön hin­ta nousee, niin hiilen polt­to lisään­tyy, vaik­ka meil­lä olisi mitä korulauseita. 

    Tämän vuok­si ain­oa keino jol­la tämä ongel­ma nähdäk­seni voidaan ratkaista — ja nyt ollaan jo 25 vuot­ta myöhässä — on neljän­nen sukupol­ven ydin­voimalaitosten pikainen käyt­töönot­to ja rak­en­t­a­mi­nen. Hyötöreak­to­rien aikakau­den piti alkaa 90–00-luvulla, mut­ta valitet­tavasti se tor­pat­ti­in yhdis­telmäl­lä hal­paa öljyä ja vihrei­den liet­so­maa pani­ikkia. Suomes­sa voitaisi­in, ja ehdot­tomasti pitäisi, men­nä tähän suun­taan. Eli nyt “kärk­i­hankkeet”, Sip­ilä ja kump­pan­it, sinne kär­keen LFTR-reak­to­rien rak­en­t­a­mi­nen ja Suomeen edel­lisen sukupol­ven käyte­tyn polt­toaineen jälleenkäsit­te­ly­laitok­sia jois­sa tuote­taan tori­um-kier­toon sovel­tuvaa polttoainetta. 

    Tori­umkier­tokin on toki siir­tymä­vai­heen ener­gia­muo­to, mut­ta sitä riit­tää nyt tuhan­sik­si vuosik­si sen­tään, aster­oid­it yms mukaan­lukien sadoik­si tuhan­sik­si. Siinä on aikaa kaikessa rauhas­sa panos­taa fuu­siovoimaan. Tämä teknolo­gia on jo tääl­lä ja se voidaan ottaa käyt­töön. Nyt. Sähköstä saadaan niin hal­paa, ettei hiiltä vaan *kan­na­ta* enää polt­taa. Sil­loin ongel­ma on ratkaistu.

  31. Aarne Knuu­ti­la:
    Tuo akku­jen vai­h­to on ehdot­toman kan­natet­ta­va. Sähköau­to­jen hin­ta olisi edulli­nen jos asi­akas ostaisi vain auton ja akut liisat­taisi­in Shelliltä. —- Ihme­tyt­tää mik­sei tähän olla jo menty. —– 

    Malli on jo käytössä, jopa EU:n alueel­la. Suomeen näitä Renault-merkkisiä sähköau­to­ja ei tuo­da autoveron vuok­si. Liisat­tu­jen akku­jen käyt­tö ei toi­mi nykyvero­tuk­sen kanssa. 

    Ratkaisu: pois­te­taan muutenkin ongel­malli­nen ja mm. EU:n peri­aat­tei­den kanssa ris­tiri­idas­sa ole­va autovero­tus. Tulomene­tyk­set voi kor­va­ta meno­jen leikkauk­sil­la, niin saadaan veroast­et­ta alaspäin, autokan­ta uusit­tua mod­erniksi ja talout­ta liikkeelle.

  32. Tämäkin vielä! Mitä enem­män liikku­mi­nen kallis­tuu, sitä älyt­tömäm­mäk­si tulee investoimi­nen Suomeen.

    Mut­ta liekö sil­lä sit­tenkään väliä? Val­tio sat­saa val­tavia sum­mia biopolt­toainelaitosten (ja met­sän­o­mis­ta­jien) tukemiseen. Se on tulevaisuutemme. 

    Näil­lä näkymin suun­nitel­ma siis näyt­täisi ole­van ilmas­ton läm­pen­e­misen nopeut­ta­mi­nen niin, että maail­ma tulee meille eikä mei­dän tai tavaroit­temme tarvitse men­nä ulkomaille.

    Odotan kauhul­la.

    Toiv­ot­tavasti sen­tään lentoli­ikenne pysyy hal­pana, jot­ta täältä pääsee pois.

  33. Moti­van mukaan Suomen koko henkilöau­tokan­nan CO2 päästöt ovat 6,7 miljoon­aa ton­nia vuodessa (Moti­van läh­teenä Tilas­tokeskuk­sen liikennevuosikirja)

    Helenin päästöt sen oman ilmoituk­sen mukaan vuosi­ta­sol­la ovat 3,3 miljoon­aa ton­nia, siis Helsin­gin sähkön- ja läm­mön­tuotan­non päästöt yksistään ovat yhtä­su­uret kuin 50% koko maan henkilöau­toli­iken­teen päästöistä. 

    Silti Osmo tässäkin postauk­ses­sa puhuu oikeas­t­aa vain autoilus­ta päästö­jen vähen­tämisek­si. Jos tulok­sia halu­taan niin pitää panos­taa sinne mis­sä suurim­mat päästöt syn­tyvät, siis kaupunkien fos­si­iliseen kaukoläm­pöön ja sähköön. Onhan liiken­teen (mukaan­lukien rautati­et ja lai­vat) osu­us “vain” 16% kaik­ista kasvihuonekaasupäästöistä.

  34. Sylt­ty: Ener­gian säästö ei toi­mi. Vai­h­doin ket­tiön hehku­lam­put ledeik­si, joten nyt niitä voi surut­taa pitää pääl­lä. Huoneisi­in on ilmestynyt pieniä lede­jä, laskin että olo­huoneessa oli jopa yli 40 val­on­lähdet­tä. Naa­pu­rit ovat koris­telleet pihan val­oil­la. Kun vai­h­doin pihaval­ot hehku­lam­puista ener­gian­säästölam­puik­si, kaik­ki säästö upposi piden­net­ty käyt­töaikaan. Asensin ilmaläm­pöpumpun ja samal­la nos­tin sisälöm­pöti­laa tun­tu­vasti. Ja niin edelleen.
    Säästämiseen hirt­täy­tymi­nen on hul­lu­ut­ta, se ei vain toi­mi kos­ka rebound on niin kovaa.

    Tässä on tiet­ty jär­ki, mut­ta todel­lisu­us ei tue tätä näke­mys­tä. Esimerkik­si Helsin­gin kaupun­gin ympäristökeskus ker­too seuraavaa:

    Helsin­gin sähkönku­lu­tus on laskenut jo vuodes­ta 2009 saak­ka sekä kokon­aisku­lu­tuk­se­na että asukasko­htaise­na kulu­tuk­se­na mitat­tuna. Asukasko­htais­es­ti kulu­tus on pudon­nut jo peräti yhdek­sän prosenttia.

    Ennustei­ta nopeampi sähkönku­lu­tuk­sen lasku ei Helsingis­sä seli­ty teol­lisu­u­den vähen­e­misel­lä, sil­lä meil­lä sen kulu­tus on ollut jo pitkään pien­tä. Luotet­tavin seli­tys kulu­tuk­sen vähen­e­miselle on ener­giate­hokku­u­den parane­m­i­nen. Yksi merkit­tävä tek­i­jä saat­taa olla hehku­lamp­pudi­rek­ti­ivi, jon­ka myötä led-val­ot ja muut ener­giaa säästävät val­ot ovat kor­van­neet hehku­lamp­pu­ja. Myös muu ener­giaa säästävä tekni­ik­ka on tul­lut entistä edullisem­mak­si. Esimerkik­si valais­tuk­sen liike­tun­nis­timet ja pump­pu­jen kier­rosnopeut­ta säätävät taa­ju­us­muut­ta­jat ovat kehittyneet.

    Eikä tämäkään nyt ynnää:

    En myöskään ymmär­rä tuo­ta intoa ryn­niä dekar­bon­isoin­niss­sa liiken­teen kimp­pu­un. Täl­lä het­kel­lä se tulee edelleen aivan älyt­tömän kalli­ik­si. Vai­h­toe­htoisku­san­nus on aina ole­mas­sa! Jos lait­taa mil­jardin autokan­nan dekar­bon­isoin­ti­in niin ei se paljoa läm­mitä, jos ener­giantuotan­toon sijoitet­tuna saavute­tut päästövähen­nyk­set oli­si­vat moninkertaisia.

    Jos sinus­ta taloudelli­nen ongel­ma on nykyiseen laitekan­taan sitoutunut pääo­ma, eli että lait­tei­ta kor­vataan ennen kuin niiden käyt­töai­ka on lopus­sa, niin tämä ongel­ma on suurem­pi voimalaitosten kuin auto­jen kanssa siitä yksinker­tais­es­ti syys­tä että voimalaitosten käyt­töikä on hel­posti 50 vuot­ta ja auto­jen yleen­sä ei.

    Niin ja sähkö­markki­noiden sään­töjä on muutet­ta­va siten, että uusi­u­tu­vien tuulimyl­ly­jen type­r­ät tuet eivät aja koko sähkön­tuotan­toa val­tioiden syli­in. Kap­a­siteet­ti on arvokas asia, jos rak­en­taa myl­lyn niin siitä pitää saa­da sähköä tasais­es­ti taik­ka myl­lyn omis­ta­jan on mak­set­ta­va kurant­ti hin­ta & päästö­mak­sut siitä, että joku toinen jär­jestää säätämisen.

    Niin mik­si tässä pitäisi muut­taa markki­noi­ta, kun ne hoitaa asian hin­tamekanis­min kaut­ta nytkin? Tuotan­toa sääde­tään vas­taa­maan kysyn­tää jatku­vasti, yön ja päivän välil­lä on läh­es kaksinker­tainen ero, samoin tal­ven ja kesän. Tämä hoituu val­lan main­iosti ilman mitään kap­a­siteet­ti­mak­su­ja ihan vaan niin että hin­nat vai­htel­e­vat. Jos tuotan­non ja kysyn­nän volatili­teet­ti kas­vaa, niin huip­puhin­nat nou­se­vat, mikä tekee kalli­is­takin säätövoimalaitok­sista kannattava.

    Poli­it­ti­nen ongel­ma tässä on se että jotkut poli­itkot halu­aisi­vat rajoit­taa hin­tahuip­pu­ja, eli sörkkiä toimivia markki­noi­ta. Tai siis käytän­nössä sub­ven­toi­da sel­l­aisia van­ho­ja hiilivoimaloi­ta joiden­ka kan­nat­tavu­us perus­tuu siihen että niitä käytetään perusvoiman tuotantoon.

    Sivu­men­nen, tuulivoiman hin­tavaiku­tuk­sel­la ei ole oikein mitään tekemistä sen kanssa että sen tuotan­to vai­htelee, vaan kyse on siitä että sen mar­gin­aa­likus­tan­nus on hyvin alhainen (ja vas­taavasti raken­nuskus­tan­nus suuri). Sama kos­kee aurinko‑, vesi- ja ydin­voimaakin, eli kaikkia päästöt­tömiä tuotan­to­muo­to­ja. Ne tup­paa syömään oman kan­nat­tavuuten­sa, minkä takia jonkin­laiset sub­ven­tiot voivat olla perusteltuja.

  35. Kai:
    Halu­an nähdä kuin­ka ympäristöys­täväl­listä ongel­ma­jätet­tä ovat näi­den niin san­ot­tu­jen ekol­o­gis­ten auto­jen akut käyt­töiän päät­tyessä ja mihin ne laitetaan.

    Tänä tuskin on ongel­ma, sil­lä iso­jen akku­jen kier­rä­tyspros­ent­ti tulee lähen­emään 100:aa.

    Sen sijaan akkui­hin tarvit­tavien raa­ka-ainei­den jalostus­ketju, ennenkaikkea kaivos­toim­inta, voi aiheut­taa merkit­täviä paikallisia ongelmia.

  36. Kai:
    Halu­an nähdä kuin­ka ympäristöys­täväl­listä ongel­ma­jätet­tä ovat näi­den niin san­ot­tu­jen ekol­o­gis­ten auto­jen akut käyt­töiän päät­tyessä ja mihin ne laitetaan.

    Kallis met­al­li kan­nat­taa ainakin kier­rät­tää, niin­hän tehdään jo nyt.

  37. Juha Jaako:
    Olen tähän saak­ka pitänyt sin­ua Osmo järkevänä miehenä. En pidä enää. Voisitko esimerkik­si ker­toa, mis­tä saamme vetyä poltet­tavak­si asti? Tai mil­lä sähköau­to­jen tarvit­se­ma sähkö tuote­taan? Tai mihin käytet­ty­jen akku­jen muo­dosta­ma ongel­ma­jäte sijoite­taan? Tai miten 30 asteen pakkasel­la akkukäyt­töi­nen tukkirek­ka ajaa Kuusamos­ta Ouluu?

    Onhan tuo­ta vetyä poltet­tavak­si meris­sä jonkun ver­ran. Akut taas ovat kier­rätet­tävis­sä etenkin harv­inais­ten alkuainei­den osalta, mut­ta muutenkin. Ja onnek­si suurin osa maail­man ihmi­sistä ei asu akselil­la Kuusamo-Oulu.

    “U.S. Navy Has Found A Way To Turn Sea­wa­ter Into Fuel” voi olla ener­giaan liit­tyvä dri­v­el, niitähän riit­tää, mut­ta tosi­a­sia on, että Tel­luk­sel­la on liki lop­ut­tomi­in auringonpais­tet­ta ja vetyä.

  38. Sylt­ty: En myöskään ymmär­rä tuo­ta intoa ryn­niä dekar­bon­isoin­niss­sa liiken­teen kimppuun.

    Suomes­sa juuri näin, mut­ta tääl­lä uusi­u­tuvil­la tuote­tun sähkön ongel­ma onkin kulu­tuk­sen kausiri­ip­pu­vu­us ja tuotan­non ja kulu­tuk­sen kään­teisver­ran­nol­lisu­us kun talvel­la ei paista eikä pakkasel­la tuule, eli kan­nat­taakin keskit­tyä lämmitykseen.

    Eteläm­mässä liiken­teen dekar­bon­isoin­ti toimii osaratkaisuna uusi­u­tu­van sähkön­tuotan­non stokastisu­udelle. Esimerkik­si jo miljoona autoa töpselis­sä 10kW latauste­hol­la tarkoit­taisi 10 GW stokas­tisen tuotan­non hallintaan käytet­tävis­sä ole­vaa säädet­tävää kuor­maa. Sähkön hin­ta muut­tuisi ennustet­tavam­mak­si, ja investoin­ti­halukku­us sähkön­tuotan­toon nor­mal­isoi­tu­isi ylim­i­toitet­tu­jen tuk­i­jär­jestelmien aiheut­ta­man tuhon jälkeen.

    Sama pätee tietysti kaik­keen muuhunkin sähkön varas­toin­ti­in, mut­ta autokäytössä akkuin­vestoin­nil­la saadaan samal­la ker­taa paikalli­nen saas­teet­to­muus eli investoin­ti­halukku­us sähköau­toi­hin olisi luul­tavasti koti­akku­ja suurem­pi. Lisäk­si autois­sa akkuin­vestoin­nin kan­nat­tavu­ut­ta on suh­teel­lisen help­po säädel­lä veroteknisesti.

  39. Komp­paan Tiedemiestä tässä sähkön hinta-asiassa. 

    Jos meil­lä ei ole tar­jo­ta hiiltä halvem­paa ja luotet­tavasti toimitet­tavaa sähköä Kiinalle, Intialle ja vielä Afrikallekin seu­raa­van 10–20 vuo­den kulues­sa, niin ne ehtivät rak­en­taa hiilivoimalaitok­set, joiden ansios­ta men­nään 2…4 asteen rajan yli niin että heilah­taa (Onnek­si Suo­mi on tääl­lä pohjoises­sa, mut­ta rajo­jen ylitse tosin voi vähän lap­paa porukkaa)

    Eivät intialaiset hyväksy että hei­dän pitäisi rak­en­taa kallista ener­giantuotan­toa, jos tar­jol­la on halpaakin.

    Tässä on hyvä noin 20 min­u­ut­ti­nen luen­to aiheesta. Huo­matkaa luen­noit­si­jan kalvot: ihan sama mitä me tääl­lä teemme, isot kehi­tys­maat ratkai­se­vat kaiken.

    Rethink­ing Nuclear: Can We Change the World’s Cumu­la­tive Car­bon Emis­sions Soon Enough? 

    https://www.youtube.com/watch?v=jGHTON5vvoQ&t

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Biokaa­su on ihan kiva, mut­ta sitä ei riitä koko autokan­nalle. Ymmärtääk­seni bio­ma­te­ri­aalin kaa­sut­tamises­sa menetetään jonkin ver­ran energiaa.

    Ei menetetä. Co2 ‑päästö on biokaa­sul­la ajet­taes­sa jopa negati­ivi­nen, eli alle 0g / km. Biokaa­sua voidaan tehdä koti­talous ja wc-jät­teistä, maat­alousjät­teistä jne. Se olisi hukkaan heit­et­tyä ener­giaa muutenkin joka tulisi nyt hyötykäyttöön.

    Kan­nat­taisi ottaa oppia jo Ruot­sista mis­sä bus­sit ja sadat rekat kulke­vat jo biokaasulla.

    1. Voi olla, että sadat rekat kulkev­ast ´biokaa­sul­la ja hyvä niin, mut­ta on itsepetos­ta kuvitel­la, että koti­taloius- ja wc-jot­teistä saisi enert­giaa kolmelle miljoon­alle autol­la. Sik­si tarvi­tan muitakin ratkaisu­ja. Mut­ta mar­jatkin kan­nat­taa poimia maas­ta, joten biokaa­su on ihan hyvä. Jos alat­te tehdä biokaa­sua puus­ta, menetetään ener­gia­sisältöä ver­rat­tuna siihen, että puu poltet­taisi­in puuna.

  41. Rolle: Avainkysymys taitaa olla, edis­tääkö met­sän käyt­tö hiilen sitou­tu­mista siihen?

    Kyl­lä edis­tää. Siitä oli muu­ta­ma vuosi sit­ten tutkimus joka yllät­täen pienelle huomi­olle. Kun met­sässä tehdään raivauk­set ja uud­is­tuk­set ajal­laan met­sä sitoo hiiltä parhaiten. 

    Met­sään­hän jää aika taval­la bio­mas­saa (lue:hiiltä) hakkuiden jäl­keen tämä taas toimii hyvänä rav­in­teena kas­vavalle met­sälle (lue:hiilinielulle)

  42. tpyy­lu­o­ma:
    Rebound ei ole vain sitä, että val­o­ja pide­tään aikaisem­paa pitem­pään pääl­lä, vaan myös sitä, sääste­tyt rahat käytetään johonkin minkä valmis­t­a­mi­nen vie ener­giaa. Tutkimusten mukaan rebound (ulko­muis­tista() on noin 50…75% toteu­tuneista säästöstä.

    “Jos sinus­ta taloudelli­nen ongel­ma on nykyiseen laitekan­taan sitoutunut pääoma, ”

    Ei ole, vaan sähkö‑, hybri­di- ja vetyau­to­jen hin­nat, jot­ka ovat edelleenkin hyvin korkei­ta. Esimerkik­si Nor­ja on tukenut sähköau­to­ja siten, että siel­lä onkin paljon Tes­lo­ja. Siinä on var­masti men­neet tuki­ra­hat hyvään käyttöön.

    Jos alen­netul­la verokan­nal­la ja suo­ral­la tuel­la saadaan BMW:n i8 hin­naksi alle 50 000 euroa, lupaan ostaa itse sellaisin.

    “voimalaitosten käyt­töikä on hel­posti 50 vuot­ta ja auto­jen yleen­sä ei.”

    Tämähän tukee min­un argu­ment­tiani. Ilmi­selvästi Tiedemiehen kuu­lut­ta­mal­la hal­val­la sähköl­lä on paljon suurem­pi kiire kuin liikenteellä. 

    Niin mik­si tässä pitäisi muut­taa markki­noi­ta, kun ne hoitaa asian hin­tamekanis­min kaut­ta nytkin?

    Minkä ihmeen hin­tamekanis­min? Hin­tamekanis­mi ei nimeno­maan koske uusi­u­tu­vaa ener­giaa, joka saa sähköstä taku­uhin­nan vaik­ka pörssi­hin­ta olisi miinuk­sel­la. Suomeenkin tulee 2500 MW selaista tuulivoimaa, joka saa rahansa mak­soi mitä maksoi.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Biokaa­su on ihan kiva, mut­ta sitä ei riitä koko autokan­nalle. Ymmärtääk­seni bio­ma­te­ri­aalin kaa­sut­tamises­sa menetetään jonkin ver­ran energiaa.

    Aivan var­masti riit­tää koko autokan­nalle, parem­min sitä riit­tää kuin sähköau­toille akkuja.
    Ja mitä tulee kaa­sut­tamises­sa menetet­tävään ener­giaan. Sil­lähän ei pitäisi olla mitään merk­i­tys­tä jos kor­vataan fos­si­il­isia polt­toainen­ta uusi­u­tuvil­la. Vaik­ka 20–30% hävitään niin se on silti … uusiutuvaa.

    Pihvi tässä oikeasti taitaa olla se että pelätään sitä että pel­tomaal­la ale­taan tuot­ta­maan energiaa.

  44. Autoni meni rik­ki puolisen vuot­ta sit­ten. Laiskana en heti jak­sanut vaivau­tua kor­jaa­maan sitä vaan kaivoin pyöräni varas­tos­ta ja aloin kulke­maan matkani sil­lä. Noh, kor­jasin auton vih­doin viikko sit­ten, ajoin ker­ran tes­tatak­seni ja sen jäl­keen se on istunut taas parkkipaikalla jouten. Pyöräl­lä menee alle 15km matkat aivan mukavasti ja pidem­mät matkat ovat vain jotenkin jääneet pääosin pois. Bus­sia käytän aika harvakseltaan.

    Point­ti­nani on, että ihmi­nen tot­tuu mihin vain kun vähän antaa aikaa. Ei pidä ajatel­la että kaik­ki pitäisi pystyä tekemään kuten ennenkin ja samal­la pitäisi säästää ilmas­toa. Jos jostain joutuu luop­umaan tai elin­tapo­jaan joutuu muut­ta­maan, se ei ole maail­man­lop­pu. Minus­ta on jotenkin raivos­tut­ta­va asenne että yksit­täisen ihmisen pitää pystyä tekemään mitä halu­aa, mis­sä halu­aa ja miten halu­aa ja yhteiskun­nan ja koko maail­man on löy­det­tävä joku keino tyy­dyt­tää nämä halut.

  45. Mikä syy meil­lä olisi ilmastopani­ikki­in? Suomen keskiläm­pöti­la on aina ollut mata­lampi eli kylmem­pi kuin koko maail­man keskilämpötila.

    Suomen hiilid­iok­sidipäästöt ovat alen­tuneet neljän­nek­sel­lä v. 2010–2014, mut­ta se ei ole estänyt lievää keskiläm­pöti­lan nousua. Rahaa on siis hakat­tu turhaan ilmas­ton­muu­tok­sen torjuntaan.

  46. Tuo akku­jen vai­h­t­a­mi­nen ei min­ua innos­ta. Pelkään, että sel­l­aine liikut­telu ja siirte­ly vähen­tää radikaal­isti käyt­töikää ja hakaloit­taa konstruointia.

    Sähkö luon­nol­lis­es­ti tuote­taan ekol­o­gisel­la ja tur­val­lisel­la ydin­voimal­la, arev­asti vaan.

  47. Län­siväylässä ker­rot­ti­in. miten uudet sähköbus­sit ovat paljon nyky­isiä ener­giate­hokkaampia. Uusi sähköbus­si vie ener­giaa 1,05 kWh/km kun diesel­bus­si vie sitä 3 kWh/ km. 

    Jäi vai ker­tomat­ta, että tuo sähköbussin 1 kWh vaatii syn­tyäk­seen 3 kWh primäärienergiaa.

  48. Ongel­ma ei ole väestönkasvu. Maa­pal­lol­la kan­soit­taa täl­lä het­kel­lä 7 mil­jar­dia ihmistä, tuotan­toeläim­iä on 70 mil­jar­dia. Kuka tahansa ymmärtää, että tämä yhtälö on kestämätön. Ei ole ole­mas­sa ympäristön kannal­ta kestävää tapaa syödä lihaa. 

    Lihan­syön­nin radikaali vähen­tämi­nen on paljon suurem­pi haaste kuin puh­taaseen ener­giaan siir­tymi­nen, sil­lä päät­täjät eivät tähän uskalla puut­tua. Sen sijaan lihan­tuotan­toa tue­taan mil­jar­di­en maat­alous­tu­il­la, pol­je­taan näin keinotekois­es­ti lihan ja maid­on hin­taa alas ja ohjataan kulut­ta­jia syömään ilmas­tolle ja vesille tuhoisaa ruokaa.

  49. Mitä ilmeisim­min ilmas­ton­muu­tos­ta ei saa lieven­net­tyä ilman total­i­taarisia ottei­ta. Mitenköhän moinen onnis­tuu muual­la kuin Kiinassa?

  50. “Toiv­ot­tavasti sen­tään lentoli­ikenne pysyy hal­pana, jot­ta täältä pääsee pois.” 

    Olen sanonut tämän jo aiem­min ja tulen sanomaan sen vas­takin: jos lentoli­iken­net­tä käy­dään kovin rankasti kuris­ta­maan, menee siinä samal­la myös se vähäi­nenkin euroop­palainen inte­graa­tio ja yhteenku­u­lu­vu­u­den tunne, jota on työl­lä ja tuskalla raken­net­tu vuosikymmeniä. 

    Jaa luoti­ju­nia? No luulen kyl­lä, ettei niitä supernopei­ta luoti­ju­nia näil­lä lakeuk­sil­la tul­la näkemään vielä aikoi­hin, jos koskaan. Lienevätkö kan­nat­tavi­akaan täl­lä väestöpo­h­jal­la? Epäilenpä. 

    Niin että au revoir vaan yhteinen Euroop­pa, jos tuo­hon men­nään. Kas kun vapaa­ta liikku­vu­ut­ta on aika nihkeästi ilman vapaa­ta liikkuvuutta… 

    “on lihan- ja maid­on­tuotan­toa vähen­net­tävä merkittävästi” 

    Lupaan muis­taa kom­ment­ti­asi läm­möl­lä, kun seu­raavak­si upotan leukaperäni hyvinkypsen­net­tyyn pihviin. 

    PS. Taisi­vat ajatel­la siitä Seu­tu­las­takin jonkin­laista Kaukoidän liiken­teen sol­muko­htaa. No menkää nyt ihmeessä sanomaan niille ettei se käy, kun tuo Trans-Siber­ian maglev-expresskin on käytän­nössä jo läh­es valmis. Toteu­tus­ta ja suun­nit­telua vaille vain…

  51. PS. Ai niin, ilmailu ja merenkulkuhan jätet­ti­in tietääk­seni Pari­isin sop­parin ulkop­uolelle, eli _joku_ jär­ki siel­lä sen­tään jol­lakul­la jos­sain oli. No, niitä luoti­ju­nia odotellessa…

  52. puun polton hiilid­iok­sidipäätöt eivät ole nekään mität­tömät – tas­apain­ot­tuu sadas­sa vuodessa, mut­ta sataa vuot­ta ei ole aikaa.

    Mis­sä on tolkku ja mit­ta­suhtei­den ymmärrys?

    Pelkästään Indone­sian met­sä­palot tänä vuon­na ovat ylit­täneet koko Sak­san vuo­tuiset päästöt:
    http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/kaakkois-aasia-savuaa/

    Vaik­ka koko Suo­mi lopet­taisi puun polton välit­tömästi, sil­lä ei olisi mitään merk­i­tys­tä tuon Indone­sian palon rin­nal­la. Saati jos Venäjäl­lä syt­tyy ensi kesänä muu­ta­ma metsäpalo.

    Saati tämä maa­han­muut­to etelästä. Jokaisel­la Irakin pako­laisel­la on tääl­lä Suomes­sa var­maankin kym­menker­tainen hiilijalanjälki.

    Eduskun­nas­sa kinastel­laan tun­tikau­sia 1–2 miljoo­nan euron säästöistä, tyyli­in että lakkaute­taanko sairaala vai irti­san­o­taanko 10 poli­isia. Ja sit­ten seu­raavak­si ote­taan mil­jar­di euroa lisää lainaa pako­lais­ten ylläpitämiseksi.

    Koko touhus­sa ei ole mitään järkeä. Koko Pari­isin ilmas­tokok­ous on lähin­nä puh­das­ta teatteria.

  53. Kiitos hyvästä kir­joituk­ses­ta Osmo. 

    Nähdäk­seni nykyisel­lään sähkö‑, kaa­su- ja vetyau­to­jen yleistymisen suurin este on täl­lä het­kel­lä puut­tu­va jakelu­verkos­to ja jakelu­verkos­ton rak­en­tamiseen ei ole moti­ivia kun ei ole auto­ja. Auto­ja taas ei valmis­te­ta, kun ei lain­säädän­nöl­lä pakote­ta, eikä jakelu­verkos­toa ja siten markki­naa ole.

    Val­tio­val­ta voisi polt­to­moot­to­ri­au­to­jen myyn­nin estämisen lisäk­si edis­tää autokan­nan uud­is­tu­mista sähkö- ja vetyau­to­jen vero­tu­in, sekä tukea ole­mas­sa ole­van huoltoase­maverkos­ton päivit­tämistä vety­jakelu­un Nor­jan malliin.

    jakelu­verkos­ton ja autokan­nan muu­tos olisi tehtävis­sä muu­ta­mas­sa vuodessa, kyse on vain tah­toti­las­ta ja akti­ivis­es­ta ilmastopoli­ti­ikas­ta (pakot­ta­vankin) lain­säädän­nön avulla.

  54. Iso rem­mi päälle 

    Höpö höpö.

    Ehdo­tuk­sesi ovat sinän­sä hyviä, mut­ta se mikä jää puut­tumaan osoit­taa, että emme ole edelleenkään tosis­saan ilmas­ton­muu­tok­sen kanssa. Tarvi­taan myös keppiä. 

    Mik­si ilmas­tosopimuk­set ja huoli ilmas­tos­ta ei yle­ty maid­en välisi­in suhteisi­in ja ulko- ja kauppapolitiikkaan? 

    Mei­dän pitäisi olla valmis kaup­pa­so­taan mai­ta vas­taan jot­ka eivät nou­da­ta näitä ei sitovia lupauk­sia. Kan­sain­välisiä kaup­pa- ja tullisopimuk­sia pitäisi olla valmis uni­lat­er­aalis­es­ti rikko­maan, jot­ta CO2 päästö­jen tuon­nista ja lupausten toteut­ta­mat­ta jät­tämis­es­tä voidaan ottaa hiiliv­ero väk­isin. Suo­mi ei pysty tähän yksin, mut­ta EU:n tasol­la pitäisi olla valmis rak­en­ta­maan koali­tio joka tähän pystyy. 

    Voitaisi­inko ottaa tämä kep­pi­vai­h­toe­hto osak­si Vihrei­den puolueo­hjel­maa? Yritetään rak­en­taa koali­tio­ta EU:n tasol­la, joka olisi valmis uni­lat­er­aal­isin päätöksin lisäämään hiilid­iok­sidi­veron tuon­ti­tavaroi­hin ja palveluihin. 

    Mon­ta vuosikym­men­tä on men­nyt ja on tehty sopimuk­sia ja aina on sama vir­si pääl­lä: “Tämä oli askel oikeaan suun­taan. Ainakin ihmis­ten tietoisu­us asi­as­ta lev­isi. Hyvä meinin­ki päälle nyt! Seu­raa­va kok­ous on parem­pi. Pitää ajatel­la rakentavasti”.

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    Tur­poewen uusi­u­tyu­mi­nen on kyl­lä hyvi hidas­ta, sato­ja elleik tuhanisa vuosia. Jos aika­ho­rison­tin uno­htaa, myös kivi­hi­ili on uusi­u­tu­vaa. Tur­pve tuot­taa ener­giayk­sikköä kohden selvästi enem­män hiilid­iok­sidipäästöjä kuin kivi­hi­ili. Sik­si jos tarkoituk­se­na on pysäyt­tää läm­pen­e­m­i­nen 1,5 asteeseen, turpeen poltolle ei ole sijaa.

    Vuodessa turvet­ta kas­vaa Suomes­sa n. 40 TWh edestä, käyt­töön menee n. 25 TWh. (Ener­gian kokon­aisku­lu­tus (primääriener­gia polt­toainei­den tapauk­ses­sa) on Suomes­sa n. 400 TWh. Puun kasvu on lähem­mäs 200 TWh vuodessa.) Olet oike­as­sa turpeen suh­teel­li­sista päästöistä, eikä turpeen nos­t­a­mi­nen tai­da juuri lisätä sen kasvua kuten met­sän­hakkaamisen tapauk­ses­sa. Mut­ta onko mei­dän pakko olla niin pyhäk­oulupoikia? Yritämme kyl­lä parhaamme, mut­ta tääl­lä on aika helkkarin kylmä ja tärkein ener­giantoimit­ta­jamme käy sotaa Euroopas­sa. Ener­gia­ri­ip­pu­vu­us on meille paljon pahempi ongel­ma kuin muu­ta­man asteen läm­pen­e­m­i­nen. Jos Suomen ja muiden pien­ten talvi­maid­en kohdal­la sal­lit­taisi­in joitakin poikkeuk­sia, ei päästöi­hin tulisi kovinkaan isoa lisäystä.

    Aja­tus akuil­la käyvistä kuor­ma-autoista on epäre­al­isti­nen. Dieselit ovat kalli­ita, mut­ta eivät läh­eskään niin kalli­ita kuin akut, vai­h­toakut ja voimaelek­tron­i­ik­ka. Dieselit ovat taloudel­lisia ja hyvin pitkäikäisiä, akut taas kulu­vat hyvin nopeasti lop­pu­un raskaas­sa käytössä. Diese­lau­tois­sa on voiman­tuotan­to ja ‑siir­to yhdessä paketis­sa, toisin kuin akuis­sa, jot­ka vaa­ti­vat sähköä tuot­ta­van voimalan ja paljon pak­sua kaapelia sieltä huoltoasemalle.

    Kus­tan­nusten kasvu usein tarkoit­taa myös ener­giankäytön kasvua. En tiedä tarkalleen, kuin­ka paljon tämä syö polt­to­moot­torista akku­un siir­tymisen tuo­maa hiilen säästöä. Mut­ta mikäli Pari­isin sopimus ja viimeiset 25 vuot­ta anta­vat mitään osvi­it­taa, “vihreä autote­knolo­gia” tul­laan tuot­ta­maan hiilivoimal­la jos­sain alhais­ten työvoimakus­tan­nusten maassa.

    Hybridite­knolo­gia kyl­lä luo mie­lenki­in­toisia mah­dol­lisuuk­sia omavaraiseen ener­giantuotan­toon (ks. oma sähkön­si­ir­to­laskusi koti­in ja mökille) ja uuden­tyyp­pis­ten polt­to­moot­tor­ei­den käyt­töönot­toon. Ehkä jopa puun ja turpeen käyt­tö voisi olla mah­dol­lista. (HT: Miten? Aloi­ta pohti­mal­la nyky­isiä ongelmia puukaa­sun moottorikäytössä.)

    Suositeltavaa luet­tavaa:

    http://physics.ucsd.edu/do-the-math/2012/08/battery-performance-deficit-disorder/
    http://physics.ucsd.edu/do-the-math/2013/08/man-bites-ev-will-ev-bite-back/
    http://physics.ucsd.edu/do-the-math/2015/08/my-chicken-of-an-ev/

  56. Todel­lisu­udessa läm­pöen­er­giantuotan­non muut­ta­mi­nen puu- tai jätepo­h­jaisek­si on nau­ret­ta­van help­poa ja hal­paa koko liiken­nein­fran muu­tok­seen ver­rat­tuna. Eikä puupolt­toaineek­si kan­na­ta avo­haka­ta sata vuot­ta kas­vavaa puu­ta, vaan har­ven­nushakkuukokoista jon­ka lisään­tyvä puunkasvu kor­vaa muu­ta­mas­sa vuodessa. Sähköau­tosähkö ei myöskään tule tyhjästä jos sitä tuote­taan edelleen esim helsingis­sä hiilivoimal­la. Vähen­tämis­toimen­piteet ovat tehokkaimpia siel­lä mis­sä ne on helpoim­mal­la, nopeit­en ja edullisim­min tehtävis­sä eli nimeno­maan kivi­hi­ilen käytön lopettamiseen.
    Sen että Helsin­gin kaupun­ki tien­aa hyvin rahaa bud­jetin täyt­teek­si kivi­hi­iltä käyt­tämäl­lä ei pidä antaa vaikut­taa näin vakavi­in ratkaisuihin.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Vetyä tehdään sähköl­lä sel­l­aise­na aikana kun sähkö on käytän­nössä ilmaista. Japani panos­taa vetyau­toi­hin, mut­ta sähköau­toon. Kat­so­taan, kumpi voittaa.

    Veikkaan jo tässä vai­heessa vetyte­knolo­gian puolesta.

    Näitä vedyn kehit­tämiskeino­ja on muitakin kuin elek­trolyysi. Ne vain ovat vielä tuon kehi­tyk­sen S‑käyrän alasakaran turbulenttivaiheessa.

    Eräs uusista ja mie­lenki­in­toisim­mista on metaanin hajoit­ta­mi­nen vedyk­si ja hiilipö­lyk­si. Perusidea on äärim­mäisen yksinker­tainen: Metaa­nia kuplite­taan kuuman tina­su­lan läpi. On toimin­ut ainakin pienessä mittakaavassa.

    Vetyte­knolo­gian ongel­mana on, että vet­y­molekyylit ovat hyvin pieniä ja ne pää­sevät atom­aarisel­la tasol­la har­van hiiliteräk­sen läpi paljon hiilivetyjä nopeam­min. Pitkien per­in­teis­ten putk­il­in­jo­jen hyö­ty­suhde vedyn siir­rossa on huono.

    Nikke­li ja esim. austeni­it­ti­nen ruos­tu­ma­ton teräs ovat atom­aarisel­la tasol­la hiiliterästä tiivi­impiä, joten häviöt sel­l­ai­sista, tai näil­lä aineil­la pin­noite­tu­ista putk­ista oli­si­vat paljon pienem­mät. Tal­vi­vaarakin saat­taa siis tule­vaisu­udessa kannattaa.

  58. “Kaupunkien läm­mi­tys­tä ei voi kovin suures­sa määrin siirtää puupo­h­jaisek­si, kos­ka puun polton hiilid­iok­sidipäätöt eivät ole nekään mität­tömät – tas­apain­ot­tuu sadas­sa vuodessa, mut­ta sataa vuot­ta ei ole aikaa.”

    Tämän päivän Hesaris­sa jatkui keskustelu, ovatko talous­met­sämme oikeasti hiilin­ielu. Olen hakepu­un kri­ti­ikin suh­teen eri mieltä.

    On tot­ta, että kun teol­lisu­us ottaa met­sästä puu­ta, se vähen­tää met­sän kykyä sitoa hiiltä niin, että met­sästä tulee enem­män hiilen vapaut­ta­ja kuin nielu. Eri asia on puu­taloi­hin käytet­ty puu, mikäli talo säi­lyy lahoa­mat­ta satakin vuot­ta. Luon­non­ti­lainen met­sä sitoo hiiltä suun­nilleen saman ver­ran kuin puuainek­sen ja met­sän muun bio­mas­san lahoami­nen sitä vapaut­taa. Jos luon­non­ti­lais­ten met­siemme pin­ta-ala kas­vaa, vas­ta sil­loin Suomen met­sistä tulee hiilinielu.

    Suo­mi tuskin luop­uu met­sä­te­ol­lisu­ud­estaan. Sik­si on lupa lähteä siitä, mitä taimikon ja nuoren met­sän kun­nos­tamises­sa tapah­tuu taimien kasvua hait­taavalle pen­saikolle ja muulle bio­mas­salle ja rankavai­heen har­ven­nus­pu­ulle. Mil­tei tähän asti täl­lainen puuaines on kaadet­tu maa­han lahomaan, mis­sä pääosa raivaus­risu­ista, kaade­tus­ta pien­pu­us­ta ja teol­lisu­u­den ottamien puiden hakku­utähteistä lahoaa lop­pu­un ja luovut­taa ilmaan hiilen­sä jo kymme­nessä vuodessa. Sik­si en näe mitään ilmas­tol­lista syytä, mik­sei täl­lainen puuaines olisi varsin sovelias poltet­tavak­si; se ei lisää ilmake­hän hiiltä, jos ei vähennäkään.
    Hakepuuk­si kaa­to­työ ei lisää päästöjä ver­rat­tuna maa­han kaa­toon. Jos las­ke­taan mukaan hakepu­un kul­je­tuk­sen hiilipäästöt, pitää ver­tailu­un laskea mukaan myös puu­taloi­hin käyte­tyn puu­tavaran koko valmis­tus­ketjun syn­tyneet päästöt kuljetuksineen.

  59. Juha Jaako:
    Olen tähän saak­ka pitänyt sin­ua Osmo järkevänä miehenä. En pidä enää. 

    Minä puolestani olen tähän asti pitänyt Osmo Soin­in­vaaraa järkevänä miehenä, ja pidän edelleenkin.

    Eikö ole hie­man nai­ivi tuol­lainen aja­tus, että yksit­täi­nen kan­nan­ot­to pudot­taisi poli­itikon järkevyy­destä suo­raan jär­jet­tömyy­den alhoi­hin? Varsinkin kun kyse on asi­as­ta, joka on kaikkea muu­ta kuin yksioikoinen.

  60. Minä kat­son Pari­isin sopimus­ta siltä kannal­ta, että vih­doinkin jopa eri maid­en poli­itikot alka­vat ymmärtää ympäristö­toimien vält­tämät­tömyy­den. Tähän asti sen ovat ymmärtäneet lähin­nä val­is­tuneim­mat kansalaiset, tosin vähitellen kas­va­neena joukkona.

    Ihmiskun­nan suurin haaste on tosin vielä edessä: kyetäänkö ymmär­rys muut­ta­maan reaal­i­maail­man toimen­piteik­si? Kuten mon­et kir­joit­ta­jat ovat jo toden­neet: help­poa se ei ole. Se vaatii vielä parem­min sisäis­te­tyn ymmär­ryk­sen tilanteen vakavuudesta.

  61. Ainakin val­tiony­htiö Vapon toim­inta turpeen markki­noin­nis­sa ja samal­la vesistö­jen tuhoa­jana on täysin käsit­tämätön­tä ja kestämätöntä.

    Var­avoimana hiiltä ja turvet­ta tarvi­taan vuosikym­men enin­tään kak­si. Isot ydin­voimayk­siköt tarvit­se­vat häir­iöti­lanteessa ison var­avoimalan ainakin toistaiseksi..

    Turpeen markki­noin­tia ja toimin­nan laa­jen­tamista ei enää voi sal­lia, toki nykyiset sitoumuk­set on hoidet­ta­va taloudel­lisen asi­akkaan laitosten taloudel­lisen elinkaren ajan. Val­tion omis­ta­jao­h­jauk­sen ainakin olisi ohjat­ta­va Vapo uuteen suun­taan ja muuhun liike­toim­intaan ripeästi. Puun polton tukipolt­toaineon­gel­ma lie­nee vai­heit­tain ratkeamassa.

  62. Ode: Muiden auto­jen myyn­ti pitäisi kieltää muu­ta­mas­sa vuodessa. 

    Hmmm… jos köy­hältä kiel­letään liikku­mi­nen parin sadan euron arvoisel­la auton­ro­mul­la, köy­hä ottaa riskin ja liikkuu any who.

    Ei vaan enää jatkos­sa kat­sastelul­la — eikä luul­tavasti sik­si kovinkaan tur­val­lisel­la — ajoneuvolla.

    Hyväkin jut­tu?

    1. Kat­sas­ta­mat­tomas­ta autos­ta jää nyky­isin kiin­ni aika hel­posti, kun poli­isin kam­er­at skan­naa­vat rek­ister­inu­meroi­ta. Kan­nat­taa pysytel­lä pie­nil­lä kyläteillä.

  63. Osmo Soin­in­vaara: Oikea kysymys on, edis­tääkö vai hidas­taako puun polt­ta­mi­nen ilmas­ton läm­pen­e­mistä ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, että puu­ta ei polte­ta. Kyl­lä se edis­tää. Sil­lä, että kaiken kaikki­aan met­sis­sä yhteen­las­ket­tuna nielu kor­vaa polton ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä, kos­ka nielu olisi, vaik­ka ei poltet­taisi. Puun on parem­pi kuin maakaa­su, maaka­su on parem­pi kuin öljy, öljy pn parem­pi kuin kivi­hi­ili ja kivi­hi­ili on parem­pi kuin turve, mut­ta paras­ta pon, ettei näistä polte­ta mitään.
    On aivan selvä, että kv stan­dard­e­ja tul­laan muut­ta­maan niin, että puun polt­to olakkaa ole­maan tilas­tois­sa nol­lapäästöistä ainakin tääl­lä hitaasti kas­vavien met­sien alueel­la. Euga­lyp­tus on asia erikseen.

    OS ei näytä tietävän, että met­sä kas­vaa ja on hiilin­ielu vain tiet­tyyn rajaan saak­ka. Van­han met­sän kasvu hidas­tuu niin, että luon­noti­laises­sa met­sässä kasvu ja lahoami­nen ovat yhtä suuret ja uut­ta hiiltä ei sitoudu ollenkaan. Met­sästä pitää hiiltä välil­lä pois­taa, jot­ta sinne voisi sitoutua uut­ta hiiltä.Mieluiten kor­jat­ta­va puu olisi varas­toita­va paikkaan, jos­sa se ei lahoa. Suurin hyö­ty siitä saataisi­in käyt­tämäl­lä se rak­en­tamiseen. Betonin käytön kieltämi­nen maan­pääl­lisessä rak­en­tamises­sa toisi mon­enker­taiset säästöt hiilipäästöissä.
    Kyl­lä puun polt­ta­mi­nenkin aut­taa hiilipäästö­jen rajoit­tamises­sa, sil­lä hoidet­tuun met­sään sitoutuu paljon enem­män hiiltä ja saadaan enem­män raken­nus­pu­u­ta ver­rat­tuna pelkkään roska­pu­u­ta kas­vavaan metsään.

  64. Kale­vi: Rebound-ilmiö myös vähe­nee sitä mukaa koti­taloussähköstä ruve­taan mak­samaan kuten muus­takin ener­gias­ta eli pörssi­hin­taan perustuen.

    Moon mak­san­na pörssisähköstä jo mon­ta vuotta. 

    Kulu­tam­ma puo­let vähem­män sähköä jos ver­taa keskiver­toon helsinkiläiseen talouteen jos­sa kort­teeri on ker­rostaloa­sun­nos­sa ja asukkai­ta kaksin kappalein.

    Joku on aina sitä mieltä, että ei saa syyl­listää yksilöä, että tehdas paha, Kiina paha, jne.

    Ne tehtaathan lakkaa kyl­lä heti tuot­ta­mas­ta sitä paskaa mitä ikinä nyt ovat pää­tyneet maail­maan tuot­ta­maan jos jen­gi eli yksilöt vaan ensin suvait­se­vat lopet­taa ostamisen for lolz.

    Jos chi­na­man myy voitol­la 50€ älykän­nyn jol­la voi tehdä samat tsy­demit mitä iPhonel­lakin niin sehän tarkoit­taa sitä, että voisit vas­taavasti vähen­tää työn­tekemistä 800€:n edestä…

    Mut­ta näin aluk­si Helen vois alkaa pif­fa­ta joka vuosi vuo­den sähköt taloudelle joka on todis­te­tusti onnis­tunut vuo­den aikana säästämään eniten alku­ti­lanteeseen verrattuna.

    Hopea- ja pron­ssisi­jalle päässeet vois kans saa­da jotain guta­maat­tia. Muitakin kil­pailusar­jo­ja toki vois olla. Mitä enem­män sen parempi.

    Kep­pi hyvä, porkkana parempi.

  65. Vihreil­lä oli viime eduskan­tavaaleis­sa sähköau­to­teema, en vain koskaan löytänyt sen sisältöä. 

    Per­heel­lämme on kak­si 6‑sylenteristä ben­sa-autoa, joista toisel­la aje­taan kehätei­den sisäl­lä 15000km vuodessa=1500 litraa ben­saa. Olemme tehneet jo peri­aatepäätök­sen että tämä city-auto kor­vataan sähköau­tol­la jos auton voi ostaa pelkäl­lä alvil­la ilman autoveroa ja saadaan taku­ut että sähköau­tolle ei tule mitään käyt­tövero­ja sen elinkaaren aikana.

  66. Sylt­ty: Minkä ihmeen hin­tamekanis­min? Hin­tamekanis­mi ei nimeno­maan koske uusi­u­tu­vaa ener­giaa, joka saa sähköstä taku­uhin­nan vaik­ka pörssi­hin­ta olisi miinuk­sel­la. Suomeenkin tulee 2500 MW selaista tuulivoimaa, joka saa rahansa mak­soi mitä maksoi.

    Mut­ta kun se kos­kee, ja tämä ei ole mielipi­dekysymys. Se tuulisähkö myytäisi­in joka tapauk­ses­sa, sen takia että tuulisähkön tuot­ta­mi­nen ei mak­sa juuri mitään, jotain 5€/MWh. Tilanteessa jos­sa 100% tuotan­nos­ta olisi tuulivoimaa, markki­nahin­ta tip­puisi tonne 5€/MWh, jol­la ei kuo­le­ta yhtään minkään tuotan­to­muodon investoin­tiku­lu­ja, eli niitä ei raken­nat­taisi. Jos tuo­hon esimerkki­in vai­h­taa ydin­voimalan tuulivoimalan paikalle, niin mikään muu ei muu­tu kuin että hin­ta tip­puu 15€/MWh.

    Mikään päästötön tuotan­to ei kan­na­ta markki­noil­la mis­sä mar­gin­aalis­sa ei ole hiili- tai kaa­su­voimala. Tämä on ihan päivän­selvä asia.

    Eli jos te nyt olette tiukasti sitä mieltä, että sähkön hin­taa pitää laskea niin alas ettei hiilen polt­ta­mi­nen kan­nat­taa, niin se onnis­tuu juurikin tekemel­lä niin että lait­taa tar­i­fi­il­la uusi­u­tu­vien hin­nalle poh­jan tai tukee investoin­te­ja vas­taasti, mil­lä en tarkoi­ta nyky­isiä (ja väistyviä) rajusti ylim­i­toitet­tu­ja syöt­tö­tar­if­fe­ja. Tämä ei edes mak­sa sähkön kulut­ta­jille mitään, kos­ka vas­taavasti sähkön hin­ta laskee.

  67. Juhani: Todel­li­nen ongel­ma on ihmis­ten häkel­lyt­tävä lisään­tymi­nen. Tämä tutkimus on yhtä häkel­lyt­tävän ajankohtainen.
    http://www.edmondschools.net/portals/3/docs/terri_mcgill/read-crowding.pdf

    Jäbä lainaa 60-luvun prujua. 🙂

    Mitä koulutem­paa jengiä sitä vähem­män jälkikasvua. 

    Mah­dol­lis­es­ti ain­oa todel­la hyvä syy mik­si koulu­tuk­seen kan­nat­taisi sit­tenkin satsata…

    Sinäl­läään olen syn­tyvyy­destä sitä mieltä, että ken linkolan dok­tri­inin hyväksyy aloit­takoon har­ven­tamisen itses­tään. Jos ja kun ei rohkeus siihen kum­m­minkaan riitä, niin vähin­tään pitäisi ainakin ymmärtää olla lisääntymättä.

    Muis­taa vain aina kulkea housut jalas­sa niin ei pitäisi olla pien­in­täkään pelkoa, että van­hem­mak­si joutuisi.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    Kat­sas­ta­mat­tomas­ta autos­ta jää nyky­isin kiin­ni aika hel­posti, kun poli­isin kam­er­at skan­naa­vat rek­ister­inu­meroi­ta. Kan­nat­taa pysytel­lä pie­nil­lä kyläteillä.

    Kyl­lä. Met­täteitä on prefer­oita­va ja puskuri kiin­ni edel­lä ajavas­sa kun ihmis­ten ilmoil­la (ei-letaali tör­mäyskään ei hait­taa kun oman pirssin voi hylätä tien pos­keen ja pinkaista karku­un eikä kaverin kulu­jakaan tarvitse jäädä makselemaan).

    Köy­hien pitää organ­isoitua. Rikas tilaa app­sil­la pol­lar­in paikalle uusim­mal­la 2000€:n arvoisel­la Applen kän­nykäl­lä (jon­ka akku btw kestää edelleen sen 1–2 vuorokaut­ta kun säästeliäästi ilta­pu­lua selaileepi).

    Köy­hä puolestaan ottaa läl­läripuhe­limel­la yhtey­den häkäpönt­tömikral­la perästä köröt­televään köy­häin tiepalvelu­un joka noukkii onnet­toman kyyti­in ennen jepareita.

    Onnek­si met­tässä on vielä puu­ta jota kaataa vaik­ka pärkeleet ovatkin alka­neet kylvää napalmia kansal­lispuis­to­jen ulkop­uolelle savus­taak­seen tuon kur­jal­is­ton vih­doinkin pois piiloistaan.

    Tulee taas käsistään käteville peräkam­marien itseop­pineille automekaanikoille käyt­töä, ma arvaan.

    Tietenkään kaik­ki eivät pääse pakoon.

    Luvas­sa siis hienoa aikalais­draa­maa, tykein­tä real­i­ty-teeveetä kun laite­taan kat­sas­ta­mat­toma­l­la autol­la aja­neet jam­pat ja mar­jatat juok­se­maan henken­sä edestä liveyleisön ekstaat­tis­es­ti määkiessä á la Run­ning Man (1987).

    Kat­so­jat otta­vat keis­arin roolin ylä- ja alapeukut­ta­mal­la parhaim­mat vieläkin jän­nit­täväm­pään jatkoon. Edus­tuk­sel­lista demokra­ti­aa nääs!

    🙂

  69. Johan­na: Ongel­ma ei ole väestönkasvu.

    Kyl­lä se on ongel­ma. Väli­aikainen tietysti, mut­ta paljon toki ehtii tapah­tua ennen kuin saavu­tamme jonkin­laisen tas­apain­on mitä väkimäärää tulee.

    Liha kor­vataan labralihalla.

    Kyl­lä tästä ihan hyvä tulee.

  70. Lisää vesivoimaa Suomeen. Sen puh­taam­paa, varmem­paa ja halvem­paa sähkön­tuotan­toa ei tänne Suomeen ole mah­dol­lista saa­da. Ja sopii eri­no­mais­es­ti säätövoimak­si tuuli- ja aurinkoen­er­gialle, jot­ka ovat ailahtel­e­vaisia kuin naiset.

  71. Tapio:

    Vetyte­knolo­gian ongel­mana on, että vet­y­molekyylit ovat hyvin pieniä ja ne pää­sevät atom­aarisel­la tasol­la har­van hiiliteräk­sen läpi paljon hiilivetyjä nopeammin.

    Säil­iön sisäpin­nalle voi lait­taa poly­meerikalvon, joka estää vedyn pääsemisen teräk­selle asti. Ja samantien voi myös käyt­tää teräk­sen sijas­ta hiilikuitukomposiittia.

  72. On myön­net­tävä, että vähän huoles­tu­in, kun kuulin, että Pari­i­sis­sa on sovit­tu läm­pöti­lan nousun painamis­es­ta 1,5 asteeseen. Jos tavoite on käytän­nössä mah­do­ton saavut­taa, se oikeut­taa lipsumisen. 

    Poli­itikoil­la on taipumus­ta lip­sumiseen joka tapauk­ses­sa. Pidän vaa­timus­ta 1,5 asteesta sik­si selvästi parem­pana kuin 2,0 asteen vaa­timus­ta. Moni tiedemies uskoo, että lip­sum­i­nen kahdestakin asteesta on jo hyvin todennäköistä.

    Suomes­sa esimerkik­si pitää tehdä paljon. Kivi­hi­ilelle ei oikein ole enää tilaa, mut­ta ei nyt ainakaan turpeelle, tuolle kivi­hi­iltäkin pahem­malle ilman­pilaa­jalle, jon­ka käyt­töä on vain lisätty. 

    Helsin­gin tapauk­ses­sa kivi­hi­ilen lisäk­si pitäisi luop­ua maakaa­sus­ta ja jatku­vas­ta betoni­rak­en­tamis­es­ta. Bussien ja muiden auto­jen fos­si­ilipolt­toaineet jo mainitsitkin.

    Rautatei­den on vas­taavasti alen­net­ta­va lipun hin­to­ja ja myytävä junat täyteen. 

    Luon­te­va tapa saa­da junat (ja muut fos­si­ilit­tomaan liikku­miseen kykenevät kulku­vä­li­neet) täy­teen on lopet­taa fos­si­ilis­ten liiken­nepolt­toainei­den käyt­tö, eli käytän­nössä tehdä niistä niin kalli­ita, että niiden käyt­tö oleel­lis­es­ti vähenee.

    Iso rem­mi päälle. 

    Hyvä ehdo­tus. Nyt poli­itikot ovat saa­neet aiem­paa isom­man puherem­min päälle. Konkreet­tis­ten toimien suun­nitel­laan tois­taisek­si alka­van “jon­ain vuon­na” (ehkä 2020 — 2100). Pitäisi alkaa “tänä vuon­na”. Tuo konkreet­tis­ten toimien rem­mi ei siis ole vielä pääl­lä. Toiv­ot­tavasti sekin saadaan joskus päälle.

  73. Ja sit­ten todellisuutta.

    Van­ho­ja öljykat­tiloi­ta käyn­nis­tetään joka viikko talois­sa, jois­sa on siir­ryt­ty kaukoläm­pöön. 1980 luvul­la asen­net­tu öljykat­ti­la kun on jäänyt purka­mat­ta, niin tänä päivänä kan­nat­taa käyt­tää sitä eikä 2012 asen­net­tua kaukolämpöä.

  74. Olen kiin­nos­tunut, miten OS suh­tau­tuu Eijari­it­ta Korholan pes­simistisi­in näke­myk­si­in, luet­tavis­sa mm. Uuden Suomen mielipideblogista.

  75. TL: Koko touhus­sa ei ole mitään järkeä. Koko Pari­isin ilmas­tokok­ous on lähin­nä puh­das­ta teatteria.

    Onnek­si voit älysi turvin ker­toa meille muillekin, että mitä sit­ten olisi pitänyt saa­da Pari­i­sis­sa aikaiseksi?

    Tai yleisem­min: mitä pitäisi tehdä jot­ta väl­tymme kastele­mas­ta ran­nikko­jen suurkaupunkeja?

    Kiitos jo etukäteen.

  76. dio­di: “Tämä oli askel oikeaan suun­taan. Ainakin ihmis­ten tietoisu­us asi­as­ta lev­isi. Hyvä meinin­ki päälle nyt! Seu­raa­va kok­ous on parem­pi. Pitää ajatel­la rakentavasti”.

    Poli­ti­ik­ka on mah­dol­lisuuk­sien taitoa. Jos lyödään vain kiel­toa kiel­lon päälle se laji­tyyp­il­lisin reak­tiomme on toki lyödä jar­rut poh­jaan ja mur­jot­taa mihinkään ryhtymättä.

    Tun­tuuko, että olisi parem­pi vai­h­toe­hto kuin se jos­sa tavoit­tei­ta on asetet­tu jot­ka sekä Kiina että Yhdys­val­lat näyt­täi­sivät hyväksyvän?

    Nyt pitäisi keskit­tyä sopimuk­sen mah­dol­lisim­man laa­jaan ratifioitiin.

    Sit­ten kun siinä on onnis­tut­tu on taas aiem­paa huo­mat­tavasti parem­mat mah­dol­lisu­udet kiristää ruu­via entisestään.

    Näin se hom­ma etenee.

  77. Hak­keesta.

    Jos kaik­ki hake jär­jestelmäl­lis­es­ti poltet­taisi­in niin eikö siitä seu­raisi maaperän köy­htymistä ja lop­ul­ta ao. met­sän tuhoutuminen?

  78. Huo­maan etteivät vihreät ole vielä reagoi­neet sodankäyn­nin päästöi­hin? Eivätkö he voisi alkaa vaa­tia ehdo­ton­ta öljyn käytön kiel­toa hävit­täji­ille, tankeille ym. sotakoneille? Ja mielu­um­min per heti…
    Tässä olisi nyt selkeä markki­narako. Iso rem­mi päälle vaan!

  79. T.:
    hiilivoimal­la. Vähen­tämis­toimen­piteet ovat tehokkaimpia siel­lä mis­sä ne on helpoim­mal­la, nopeit­en ja edullisim­min tehtävis­sä eli 

    Esimerkik­si Suomen autokan­nalle ei kan­na­ta tehdä mitään. Kan­nat­taa sen sijaan perus­taa (huo­mat­tavasti pienem­min kus­tan­nuksin, vero­tus, työn sivuku­lut, jne..) aurinkosähköau­tote­hdas Nigeriaan.

    Ja vaa­tia paikallisil­ta autonos­ta­jil­ta ser­ti­fikaat­ti­in raksin alem­paan ruutuun:

    Val­itsin tosi­asial­lis­es­ti parhaan hark­in­tani mukaan ekol­o­gisem­man vai­h­toe­hdon näistä kahdesta:

    V8

    SuomiEAu­to

    Noi­ta kaup­po­ja parikin miljoon­aa niin saamme me kaik­ki suo­ma­laiset eko-nobelin. Muu on näperte­lyä karmein kus­tan­nuksin. Tohti­iko kukaan edes ajatel­la kaikkia kus­tan­nuk­sia jos nyt vaik­ka Osmo halu­aisikin han­kkia sähköau­ton. Pelkästään vero­tuk­sen vuok­si tarvit­taisi­in aivan jär­jetön määrä taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta. Ei vaan kan­na­ta. Tässähän ollaan maail­maa pelas­ta­mas­sa eikä (kansallis)paikallistalouksia.

  80. Kyl­lä itsekin näk­isin, että tori­umpo­h­jais­ten voimaloiden pystyt­tämi­nen nopeal­la aikataul­ul­la ostaisi pla­nee­talle lisää peli­aikaa siir­tymisessä kohti globaal­isti kestäväm­pää energiapolitiikkaa.

    Saman aikaises­ti olisi toki suo­tavaa saa­da aikaisek­si sel­l­aisia ydin­voimaloi­ta jot­ka kykenevät hyö­dyn­tämään ydin­jätet­tä a) parem­min ja sit­ten b) maksimaalisesta.

    Se vähä mitä jää jäl­jelle pan­naan maan poveen piiloon kunnes on tieto­taitoa käsitel­lä se vaarat­tomak­si ja/tai rahaa lähet­tää paket­teina helevetin kauas maa­pal­lol­ta siihen suun­taan johon maail­mankaikkeus laajeneepi. 🙂

    Nuclear scaren takia — jos­ta voimme syyt­tää pitkälti ns. ympäristöväkeä — ydin­voimaosaami­nen ei ole sil­lä tasol­la jol­la se olisi ilman Tser­nobylin kämmiä.

    Keskite­tys­tä behe­mot­tivoimaloi­ta vaa­ti­vas­ta ener­giapoli­ti­ikas­ta pitäisi päästä kohti aidosti hajautet­tua ja aidosti vikasi­etoista sekä hel­posti säädet­tävis­sä ole­vaa mallia jos­sa ener­gia tuote­taan mah­dol­lisim­man lähel­lä käyttäjiä.

    Haja-asu­tusalueel­la pitäisi omakoti­taloa­suk­it kepil­lä ja porkkanal­la sohia aurinkoläm­mön, aurinkopa­neel­ien, aurinkok­eräimien, pien­tu­ulivoimaloiden yms. ratkaisu­jen käyt­täjik­si — ja pel­leteil­lä sit­ten loput/huiput.

    Ydin­voimaa vaan Vuosaa­reenkin niin kyl­lä se tästä.

  81. Tim­oT: Kyl­lä puun polt­ta­mi­nenkin aut­taa hiilipäästö­jen rajoit­tamises­sa, sil­lä hoidet­tuun met­sään sitoutuu paljon enem­män hiiltä 

    Eipä mene näin, sil­lä hoidet­tu runk­op­u­umet­sä ei pysty sisältämään enem­pää hiiltä kuin omis­sa olois­saan kas­vanut ryteikkö. Niis­sä voi olla korkein­taan yhtä paljon hiiltä, mut­ta talous­met­sässä käytän­nössä hiiltä on aina vähem­män, kos­ka se hakataan hiilen sidon­nan kannal­ta liian aikaisin. Luon­non­ti­lainen ryteikkö pien­estä pitäen sisältää enem­män hiiltä kuin vas­taa­van ikäi­nen hoidet­tu met­sä, vaik­ka hiili onkin pääosin taloudel­lis­es­ti arvot­tomas­sa roska­pu­us­sa sekä kuole­vis­sa ja kuolleis­sa puis­sa. Bio­mas­saa on enemmän.

  82. Onko osa kom­menteista kadon­nut? Näkyy vain kolmisenkym­men­tä, vaik­ka pitäisi olla 86 kom­ment­tien alkuin­fon mukaan. Oma aiem­pi inhokyyni­nen kom­ment­tinikaan ei näy.

  83. Osmo Soin­in­vaara:
    Koske­vatko nämä Juho Laadun kan­nan­otot vain Helsinkiä, vai pitäisikö samate­hdä koko maassa?

    Kaik­ki koske­vat koko maa­ta (ja muitakin mai­ta). Helsin­ki-osio vain osoit­ti ne koh­dat, jot­ka ovat eri­tyisen merk­i­tyk­sel­lisiä Helsin­gin päätök­sen­teossa. Hiiltähän Helsin­ki jo purkaa. Noil­la muil­la voi jatkaa. Helsin­ki on puoluekanatuk­seltaan ehkä Suomen vihrein kaupn­ki, joten toiv­ot­tavasti siel­lä näytetään tietä muillekin.

  84. Jouni Mar­tikainen:
    Onko osa kom­menteista kadon­nut? Näkyy vain kolmisenkym­men­tä, vaik­ka pitäisi olla 86 kom­ment­tien alkuin­fon mukaan. Oma aiem­pi inhokyyni­nen kom­ment­tinikaan ei näy. 

    On kadon­nut kom­ment­te­ja, ml. min­un. En oikein usko joutuneen ban­natuk­si, kun ver­taa läpi päässeisiin.

    1. Yritän selvit­tää kadon­nei­den kom­ment­tien ongel­maa, mut­ta en kyl­lä heti kek­si. Ne on hyväksyt­ty ihan nor­maal­ista ja näkyvät hyväksyt­ty­jen kjom­ment­tien joukos­sa, mut­ta eivät todel­lakaan tule näkyville.

  85. Olen ymmärtänyt, että halvim­mat vedyn läh­teet ovat hiilivedyt, eli öljy ja maakaa­su, joten ratkaiseeko tämä vety­talous mitään?

  86. PA: Säil­iön sisäpin­nalle voi lait­taa poly­meerikalvon, joka estää vedyn pääsemisen teräk­selle asti. Ja samantien voi myös käyt­tää teräk­sen sijas­ta hiilikuitukomposiittia.

    Kiitok­sia! Tsekkasin asian ja aina sitä oppii: Vaik­ka useim­mat muovit ovat atom­aarisel­la tasol­la melko “har­vo­ja”, vedyn dif­fu­u­sio on niis­sä hitaam­paa kuin met­alleis­sa. Tämä johtuu siitä, että met­alleis­sa vety dif­fun­doituu atom­eina, muoveis­sa molekyyleinä.

    Korkea­painesys­teemeis­sä muovien käyt­tö ei ole aivan ongel­ma­ton­ta, joten ehkä Tal­vi­vaar­al­la on vielä toivoa.

  87. E39&e61: Olemme tehneet jo peri­aatepäätök­sen että tämä city-auto kor­vataan sähköau­tol­la jos auton voi ostaa pelkäl­lä alvil­la ilman autoveroa ja saadaan taku­ut että sähköau­tolle ei tule mitään käyt­tövero­ja sen elinkaaren aikana.

    Eli olette tehneet peri­aatepäätök­sen olla han­kki­mat­ta sähköau­toa. Minäkin olen tehnyt peri­aatepäätök­sen antaa rahaa kris­til­lis­demokraat­tien vaa­likam­pan­jaan heti kun Suo­mi voit­taa jalka­pal­lon maail­man­mes­taru­u­den kol­man­nen ker­ran peräkkäin.

  88. Jyr­ki Patomä­ki: Eipä mene näin, sil­lä hoidet­tu runk­op­u­umet­sä ei pysty sisältämään enem­pää hiiltä kuin omis­sa olois­saan kas­vanut ryteikkö. Niis­sä voi olla korkein­taan yhtä paljon hiiltä, mut­ta talous­met­sässä käytän­nössä hiiltä on aina vähem­män, kos­ka se hakataan hiilen sidon­nan kannal­ta liian aikaisin. Luon­non­ti­lainen ryteikkö pien­estä pitäen sisältää enem­män hiiltä kuin vas­taa­van ikäi­nen hoidet­tu met­sä, vaik­ka hiili onkin pääosin taloudel­lis­es­ti arvot­tomas­saroska­pu­us­sa sekä kuole­vis­sa ja kuolleis­sa puis­sa. Bio­mas­saa on enemmän.

    Minä tukeudun asi­as­sa met­säasiantun­ti­joi­hin, jota mm. val­takun­nan met­sien inven­toin­ti tukee. Ryteikössä silmä antaa harhaisen kuvan puumas­san todel­lis­es­ta määrästä kuvi­o­l­la. Puumas­saa on paljon silmän korkeudel­la, mut­ta se ei yle­ty kovin korkealle.

  89. Ei siinä kauaa kestänyt kun Soini­vaara rupe­si kieltämään auto­ja (ok, vihreä­tyyp­il­liseen tapaan ei kiel­lä mut­ta nos­taa hin­taa niin korkealle että efek­ti on melkein sama), tietenkään edes hiukkasen aajt­telemat­ta oikeas­ta ekol­o­gista merkitystä.

    Muuten, rem­mi vaan päälle, euroop­pa sam­mut­taa val­ot, päästöt laske­vat 8%, rahat siir­retään “kehi­tys­maille”. Vaiku­tus oletet­tuun läm­pen­e­miseen on 0.05 astet­ta jos usko­taan nykym­malle­ja jot­ka ovat tähän asti liioitelleet lämpiämistä ker­toimel­la noin 100.

    Kyl­lä kan­nat­taa! Veikkaan että aikanaan ihme­tel­lään mikä joukkospykoosi ja arro­ganssi osaa ihmiskun­nas­ta vaivasi kun se vapaae­htois­es­ti uhrasi hyv­in­vointin­sa kon­troil­loidak­seen ilmastoa.

  90. tpyy­lu­o­ma: Mut­ta kun se kos­kee, ja tämä ei ole mielipidekysymys. 

    Ei olekaan mnielipi­dekysymys ja sik­si olet väärässä.

    Hin­tamekanis­mi tarkoit­taa, sitä, että on markki­nahin­ta, joka vaikut­taa lop­putu­lok­seen. Nyt kun jollekin mak­se­taan 105 e/MWh tai 83,5 e/MWh vaik­ka sähkön pörssi­hin­ta on negati­ivi­nen, niin tuos­sa ei ole minkään­laista hintamekanismia.

    Jos jos­sain tule­vaisu­udessa ehkä on jokin hin­tamekanis­mi, niin sit­ten ehkä on, mut­ta ei sekään enää ohjaa niitä investoin­te­ja, jot­ka on tehty men­neisyy­dessä tuki­aisil­la. Tuulimyl­lyn käyt­töikä on 15–20 vuot­ta ja niitä tulee tar­if­fil­la 2500 MW edestä ja sitä mak­se­taan 12 vuot­ta, niin ei niiden rak­en­t­a­mi­nen nyt ihan hirveästi mihinkään todel­lisi­in hin­toi­hin voi perustua.

    Ruot­si aikoo myös rak­en­taa jul­me­tun määrän tuet­tua tuulivoimaa. Kyl­lä minä veikkaan että näil­lä keinoil­la saadaan Pohjo­is­mais­ten sähkö­markki­noiden hin­tamekanis­mi rikot­tua. Näköjään viime yönä Suomen sähkönku­lu­tuk­sen teho kävi alhaisim­mil­laan 12 000 megawatis­sa. Tuo­hon kun lyödään 2500 MW tuulivoimaa eli het­kit­täin noin 20% kulu­tuk­ses­ta, niin ihme jos ei mene hin­tamekanis­mi rikki.

    Se tuulisähkö myytäisi­in joka tapauk­ses­sa, sen takia että tuulisähkön tuot­ta­mi­nen ei mak­sa juuri mitään, jotain 5€/MWh.

    Eli sitä ei tuotet­taisi tilanteessa, jos­sa sähkön hin­ta on nol­la puhu­mat­takaan tilanteesta, jos­sa pitää jollekin mak­saa siitä, että suos­tuu sitä otta­maan vastaan! 

    Kun val­tion tuel­la raken­netaan voimaloi­ta, jot­ka pyörivät hin­nas­ta huoli­mat­ta niin ei kyl­lä siinä ollaans attu hin­tamekanis­mi sekaisin.

    Tilanteessa jos­sa 100% tuotan­nos­ta olisi tuulivoimaa, markki­nahin­ta tip­puisi tonne 5€/MWh,
    jol­la ei kuo­le­ta yhtään minkään tuotan­to­muodon investoin­tiku­lu­ja, eli niitä ei rakennattaisi. 

    Kos­ka tuo­ta ei tarvitse miet­tiä, niitä tuulimyl­lyjä raken­netaan paikoitellen niin paljon että sähkön hin­ta voi men­nä jopa miinukselle.

    Jos tuo­hon esimerkki­in vai­h­taa ydin­voimalan tuulivoimalan paikalle, niin mikään muu ei muu­tu kuin että hin­ta tip­puu 15€/MWh.

    Muut­tuu­pa, nimit­täin kokon­ais­tuotan­non määrä.

    Ydin­voimalaitok­sen tapauk­ses­sa hin­ta tip­puisi paljon myöhem­min mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sek­si. Kun Suomes­sa tuulivoimatuotan­to nousisi yli 20% koko vuo­den kulu­tuk­ses­ta, tipah­taisi hin­ta tuulisi­na päiv­inä mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sen suu­ruisek­si ja tuulet­tom­i­na nousisi taivaisi­in. Tämä kos­ka keskimäärin tuulivoima tuot­taisi 20% nimel­lis­te­hostaan, mut­ta välil­lä melkein 100%, jol­loin hin­ta olisi nolla. 

    Ydin­voiman tapauk­ses­sa y‑voimakapasiteetti saisi nous­ta paljon pidem­mälle ennenkuin se muut­tuisi mar­gin­aalisek­si tuotan­to­muodok­si. Toisin sanoen kun dekar­bon­isaa­tio hodi­etaan ydin­voimal­la, päästään paljon pidem­mälle *ennen* kuin tör­mätään tuo­hon ongelmaan.

    Nimeno­maan tuulivoiman suuri heilun­ta tekee saa aikaan sen, että hin­ta on välil­lä nol­la ja välil­lä taas älyt­tömän korkea. Atom­ivoimal­la ei olisi täl­laista heiluntaa.

    Eli jos te nyt olette tiukasti sitä mieltä, että sähkön hin­taa pitää laskea niin alas ettei hiilen polt­ta­mi­nen kan­nat­taa, niin se onnis­tuu juurikin tekemel­lä niin että lait­taa tar­i­fi­il­la uusi­u­tu­vien hin­nalle poh­jan tai tukee investoin­te­ja vastaasti

    Onnis­tu­uhan se noinkin, mut­ta mik­si ihmeessä päästökaup­pa ei kel­paa? Kun kat­so­taan kuin­ka hyvin ne syöt­tö­tar­iffien ase­tus onnis­tu­i­v­at, niin ei var­masti mikään tuk­i/po­h­jahin­ta-ase­tus onnis­tu yhtään sen paremmin.

    Tämä ei edes mak­sa sähkön kulut­ta­jille mitään, kos­ka vas­taavasti sähkön hin­ta laskee.

    Huoh. Eihän se asukaspysäköin­ti­tun­nuskaan mak­sa mitään kenellekään.

  91. Cap­tain Awe­some:
    Tai yleisem­min: mitä pitäisi tehdä jot­ta väl­tymme kastele­mas­ta ran­nikko­jen suurkaupunkeja?

    Kiitos jo etukäteen.

    Voidaan tehdä samaa kuin Alanko­mais­sa on jo vuosikym­meniä tehty. Toisin sanoen meren­pin­ta nousee sen ver­ran hitaasti, ettei se aiheuta dra­maat­tisia ongelmia, vaan siltä ehditään hyvin suo­jau­tua tai “pae­ta”.
    Suomes­sa ei tarvitse tehdä tuo­takaan vähää, kun tääl­lä maan­pin­ta nousee jääkau­den jäljiltä. Jos muut maat halu­a­vat Suomen osal­lis­tu­van Suomelle haitallisi­in talkoisi­in, niin ne var­maan kor­vaa­vat kus­tan­nuk­set meille?

  92. Osmo Soin­in­vaara:
    Yritän selvit­tää kadon­nei­den kom­ment­tien ongel­maa, mut­ta en kyl­lä heti kek­si. Ne on hyväksyt­ty ihan nor­maal­ista ja näkyvät hyväksyt­ty­jen kjom­ment­tien joukos­sa, mut­ta eivät todel­lakaan tule näkyville.

    Vahvis­tan tämän. Nyt on itse Sys­tee­mis­sä jotain häikkää (eikä mod­er­aat­toris­sa). Ollut jo mon­ta päivää itse asiassa.

    Ehditkö Ode joulun pyhinä parem­min funtsi­maan mitä muu­tok­sia olisi hyvä saa­da blogikom­men­toin­ti­in ja/tai alustaan.

    Ja jos päätät ryhtyä tuumas­ta toimeen niin mil­lä aikataul­ul­la kuvit­telisit, että muu­tok­set real­isoi­tu­isi­vat? Meneekö pikem­minkin ensi syksyyn kuin ensi keväälle?

  93. Spoi­leri:
    Olen ymmärtänyt, että halvim­mat vedyn läh­teet ovat hiilivedyt, eli öljy ja maakaa­su, joten ratkaiseeko tämä vety­talous mitään?

    Vety on yksi keino lyhy­taikaises­ti säilöä, siirtää ja kul­jet­taa mukana ener­giaa siinä kuin akutkin. Ja poten­ti­aa­li­nen ratkaisu niinä päiv­inä kun ei tuule tai aurinko paista.

    Maail­man pelas­tamisek­si muu­ta­ma keino, jot­ka eivät oikeasti vaiku­ta elämän­laatu­un mitenkään. Voidaan toteu­taa haittaveroilla.
    — 90% vähen­nys lihan kulu­tuk­ses­ta, kor­vataan palkokasveilla
    — 75% vähen­nys yksi­ty­isautoilu­un, vah­va pain­o­tus kaupunkeihin
    — asuin­pin­ta-alan tavoit­teek­si 25 m²/aikuinen

  94. Sylt­ty: Hin­tamekanis­mi tarkoit­taa, sitä, että on markki­nahin­ta, joka vaikut­taa lop­putu­lok­seen. Nyt kun jollekin mak­se­taan 105 e/MWh tai 83,5 e/MWh vaik­ka sähkön pörssi­hin­ta on negati­ivi­nen, niin tuos­sa ei ole minkään­laista hintamekanismia.

    Tai­dat­te puhua eri hin­tamekanis­mista, eli a) siitä joka takaa ettei tuulivoimaa ylipäätään edes tuote­ta kos­ka investoin­ti jäisi tekemät­tä ilman sub­ven­tio­ta ja b) mekanis­mista joka vaikut­taa suo­raan sähkön hin­taan siinä vai­heessa kun tuulivoimaka­p­a­siteet­ti on jo ole­mas­sa ja kus­tan­nuk­set uponneet.

    Jälkim­mäiseen ei tietenkään syöt­tö­tar­if­fin suu­ru­us pos­tu­umisti enää vaiku­ta, ja ihan sama tuotan­non vai­htel­e­va luonne olisi ongel­mana järkeväm­min mitoite­tu­il­la syöt­tö­tar­if­feil­la tai investointituilla.

    Sähkö­markki­natkin ovat Suomes­sa rik­ki kahdel­la eri taval­la eli a) vai­htel­e­va sub­ven­toitu uusi­u­tu­va tuotan­to hin­tata­son määrit­täjänä tuhoaa perusvoimain­vestoin­tien kan­nat­tavu­u­den, ja b) markki­na jol­la hin­nan­muo­dos­tus tapah­tuu on liian pieni Suomen ja Ruotsin välisen yhtey­den pul­lonkaulan takia eli Suo­mi ja Balt­ian maat muo­dosta­vat käytän­nössä oman markkina-alueensa.

    Jälkim­mäi­nen sähkö­markki­noiden ongel­ma on peri­aat­teessa hel­posti kor­jat­tavis­sa rak­en­ta­mal­la uusia siir­toy­hteyk­siä Ruot­sista, mut­ta edelli­nen vaati­ikin jotain peri­aat­teel­lista. Joko kap­a­siteetista pitää jonkun mak­saa, tai sit­ten heit­täy­dytään tuon­tisähkön varaan kuten tähänkin asti.

  95. Cap­tain Awe­some:
    Hakkeesta.

    Jos kaik­ki hake jär­jestelmäl­lis­es­ti poltet­taisi­in niin eikö siitä seu­raisi maaperän köy­htymistä ja lop­ul­ta ao. met­sän tuhoutuminen?

    Tuhkalan­noi­tus on van­ha keksin­tö ja käytet­ty Suomes­sakin jos­sain määrin kym­meniä vuosia. Lisää selvästi puus­ton kasvua ravin­neköy­hillä maaperillä.

  96. Tässä pieni päässälasku. Jos kiel­letään muiden kuin sähkö- ja vetyau­to­jen myyn­ti, säästetään ehkä 100g per km. Tämä on vähän vähem­män kuin täl­lä het­kel­lä, mut­ta siinä vai­heessa, kun tosi­aan voidaan myy­dä 100.000 ei-polt­to­moorikäyt­töistä autoa Suomes­sa per vuosi, ovat polt­to­moot­toritkin efek­ti­ivisem­piä. San­o­taan, että uudel­la autol­la aje­taan selvästi enem­män kuin autoil­la keskimäärin. Vaikka­pa 30.000 kmn vuodessa eli 3 ton­nia tulee säästöä. Auto on var­masti kalli­impi (autovero voi olla pienem­pi, mut­ta se taas pienetää val­tion tulo­ja. Samoin polt­toain­everon mene­tys). Karkeasti voi sanoa, että tämä päästövähen­nys mak­saa 600–3.000 euroa vuodessa eli 200‑1000 euroa ton­ni. Soin­vaaran haaveile­ma päästöoikeu­den hin­ta on 50 euroa ton­ni. Ehkä autoil­i­jan kurit­ta­m­i­neen on sen ver­ran kivaa, että pitää vähän huviverollekin laskea.

  97. Sylt­ty: Ei olekaan mnielipi­dekysymys ja sik­si olet väärässä.

    Sä tak­er­rut nyt lil­lukan­var­si­in, eli siihen että ylim­i­toitet­tu syöt­tö­tar­if­fi johtaa jos­sain sil­loin tal­löin peräti negati­ivisi­in sähkön­hin­toi­hin, olisiko tämä peräti promille­ja kaik­ista tun­neista NordPoolissa. 

    Point­ti oli että vaik­ka ei olisi minkään­laista tar­if­fia tai mitään tukia, niin vah­vasti pääo­maval­taiset tuotan­to­muodot kuten tuulivoima pudot­ta­vat sähkön markki­nahin­nan alas jos niiden osu­us on niin suuri että ne ovat mar­gin­aalis­sa suuren osan aikaa. Samoin nykyiset markki­nat toimi­vat näin täysin riip­pumat­ta siitä onko niitä voimaloi­ta sub­ven­toitu vai ei, ja myöskään syöt­tatar­if­fi ei asi­aa muu­ta, kos­ka se tuulivoimaloiden sähkö myytäisi­in joka tapauksessa.

    Ja tätä tarkoi­tan sil­lä että sähkön kulut­ta­jat hyö­tyvät ihan siinä konkreet­tises­sa merk­i­tyk­sessä että heiltä menee vähem­män rahaa sähkölasku­un, esimerkik­si ran­skalainen ydin­voimalogi­ikkaa menee niin että ei sil­lä niin väliä vaik­ka val­tiony­htiöille tulisi takki­in, kos­ka ne samat kansalaiset jot­ka ne yri­tyk­set omis­ta­vat saa­vat vas­taavasti hal­paa sähköä.

    Tästä seu­raa väistämät­tä että vapail­la markki­noil­la pääo­maval­taisen tuotan­to ei kas­va kuin perusvoiman suu­ruisek­si (jotain puo­let kaikesta tuotan­nos­ta), kos­ka muuten sitä ei kan­na­ta rak­en­taa. Eli sikäli kun halu­amme alen­taa päästöjä, niin sitä taval­la tai toisel­la tue­taan. Se miten tämä tehdään hyvin on se olen­nainen kysymys. Täl­lä on myös mui­ta imp­likaa­tio­ta, joista ehkä keskeisin se on että ei kan­na­ta laskea sen varaan että päästö­jen vähen­tämi­nen nos­taa sähkön hin­taa, kos­ka toden­näköis­es­ti vaiku­tus on päinvastainen.

    Muut­tuu­pa, nimit­täin kokon­ais­tuotan­non määrä.

    Ydin­voimalaitok­sen tapauk­ses­sa hin­ta tip­puisi paljon myöhem­min mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sek­si. Kun Suomes­sa tuulivoimatuotan­to nousisi yli 20% koko vuo­den kulu­tuk­ses­ta, tipah­taisi hin­ta tuulisi­na päiv­inä mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sen suu­ruisek­si jatu­ulet­tom­i­na nousisi taivaisi­in. Tämä kos­ka keskimäärin tuulivoima tuot­taisi 20% nimel­lis­te­hostaan, mut­ta välil­lä melkein 100%, jol­loin hin­ta olisi nolla. 

    Ydin­voiman tapauk­ses­sa y‑voimakapasiteetti saisi nous­ta paljon pidem­mälle ennenkuin se muut­tuisi mar­gin­aalisek­si tuotan­to­muodok­si. Toisin sanoen kun dekar­bon­isaa­tio hodi­etaan ydin­voimal­la, päästään paljon pidem­mälle *ennen* kuin tör­mätään tuo­hon ongelmaan.

    Mä en nyt kyl­lä pysy tässä perässä. Tot­takai vaiku­tus joinain yksit­täis­inä päiv­inä on suurem­pi tuulivoimal­la, mut­ta kun se kokon­ais­vaiku­tus las­ke­taan yksinker­tais­taen kaaval­la hiilivoimala mar­gin­aalis­sa megawat­ti­tun­teina vuo­den aikana. Tässä on keskeistä se että jos peruskuor­ma kesäyönä on 1 niin se on talvipäivänä 2 tai jopa 3. On yksi voimalatyyp­pi jon­ka tuotan­to vai­htelee, mut­ta on toisaal­ta suurem­pi talvel­la ja päivisin keskimäärin, ja toinen jon­ka tuotan­to on käytän­nössä tasaista kesät-tal­vet. En nyt äkkiseltään sanoisi yhtään mitään siitä kumpi noista lop­pu­jen lopuk­si seu­raa parem­min kysyn­tää, eli sil­lä pääsee helpom­mal­la “dekar­bon­isaa­tios­ta pidem­mälle”. Sem­minkin kun se helpo­ma­l­la pääsem­i­nen tarkoit­taa käytän­nössä isom­pia päästöjä.

    Nord­Poolin alueel­la muuten vuodes­ta riip­puen päästöt­tömän tuotan­non osu­us on noin 80–90%. Ihan 100% tuo­ta on vaikea nos­taa tekni­sistä syistä, mut­ta osu­u­den nos­to on käytän­nössä juurikin sitä että ruot­salaiset rak­en­taa vähän tuulivoimaloi­ta, ei mitään mullis­tavaa, ja kai se OL3 myös joskus käyn­nistyy. Tämä syö kivi­hi­ilivoimalan omis­ta­jat kat­teet, mut­ta sem­moista se nyt on kun hiilivoimaa aje­taan alas. Ydin­voimalan omis­ta­jalle tämä on myös tap­pi­ol­lista, kos­ka sitä ei tue­ta. Mar­gin­aalin jäänee maakaa­su, se on suht kallista polt­toainet­ta, mut­ta voimalat vas­taavasti ver­rat­taen halpo­ja rakentaa.

    Suomes­sa me nyt tarvi­taan ensisi­jais­es­ti lisää siir­toka­p­a­siteet­tia Ruotsista.

  98. Ketkä oli­vatkin neu­vot­tele­mas­sa, niin iso rem­mi siel­lä päin päälle ja julkisen mie­lenki­in­non painet­ta: Mil­lä toimil­la tavoite saavute­taan? Halu­amme tiedoa suun­nitelmista: Miten päätös muute­taan sanoista teoik­si? Suomes­sa, Euroopas­sa, Aasi­as­sa, Amerikas­sa, Afrikas­sa, Australaasiassa?

  99. Liiken­teessä biokaa­su­un siir­tymi­nen olisi var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto. Käytet­täessä kar­jan­lan­nas­ta ja ihmisjätök­sistä tehtyä biokaa­sua jäävät hiilid­iok­sidipäästöt negati­ivisik­si metaa­nipäästö­jen hävitessä.

    Teknolo­gia on valmista, eikä kallista siir­tymää uuteen tulisi, nyky­is­ten auto­jen polt­toaine­jär­jestelmät tarvit­se­vat vain kaa­su­tankin, ei muuta.

    Samal­la maat­alouden vesistöpäästöit väheni­sivät, kun ylimääräistä lan­taa ei tarvit­sisi ajaa pel­loille, saati rai­va­ta uut­ta pel­toa suos­ta tätä tarkoi­tus­ta varten.

    1. Kuin­ka mon­elle miljoon­alle autolle sitä kar­jan­lan­taa Suomes­sa riit­tää? Biokaa­su on ihan hyvä, mut­ta ei tai­da ratkaista koko ongelmaa.

  100. No, nyt sit­ten katosi yli 110 viestiä, joista suurin osa jo näytettyjä.

  101. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuin­ka mon­elle miljoon­alle autolle sitä kar­jan­lan­taa Suomes­sa riit­tää? Biokaa­su on ihan hyvä, mut­ta ei tai­da ratkaista koko ongelmaa.

    Toimi­iko tämä kom­men­toin­ti huonos­ti vai ban­nat­taanko mua?

    Biokaa­sua riit­tää vaik­ka kuin­ka, kaa­su­tus voidaan tehdä hel­posti myös pienis­sä yksiköis­sä. Nykyiset ben­sa-autot on help­po muut­taa toim­i­maan biokaasulla. 

    Per­im­mäi­nen syy että mik­si biokaa­sua ei suvai­ta on taitaa olla se että pelätään että pel­loil­la ale­taan tuot­taa energiaa.

  102. Mikään yksit­täi­nen ratkaisu ei riitä, tarvi­taan kaikkien mah­dol­lisuuk­sien tehokas­ta hyväksikäyttöä.
    Ihmettelin vain, kuin­ka näinkin pitkässä viestiketjus­sa oli näin hyvä osaratkaisu jäänyt huomioimat­ta. Jostain kum­man syys­tä vetyau­tot saa­vat jatku­vasti julk­isu­udessa huomio­ta, mut­ta biokaa­sun hyö­dyn­tämi­nen on jäänyt vähälle huomiolle.
    Ehkä sitä ei koeta riit­tävän innovatiivisena?

  103. Tpyy­lu­o­ma ei nyt ymmärtänyt. Tuulivoimaa ei raken­net­taisi nykysiö määriä ilman tukia, sil­lä se on huono sähkön­tuotan­to­muo­to ja kan­nat­tam­a­ton. Kun kan­nat­tam­a­ton­ta tue­taan, menet­tää kan­nat­ta­va kan­na­tus­tansa ja kulut­ta­jien kus­tan­nuk­set kas­va­vat. Poli­itikko­jen ei pitäisi sorkkia markkinoita.

  104. Tätä lie­nee jo joku ehdot­tanut, mut­ta voisiko Helsin­ki tehdä päätök­sen että esim. 2020 jäl­keen asukaspysäköin­tilu­pia annetaan vain vähäpäästöisille autoille?

    Sit­ten 2025 voisi rajoit­taa koko henkilöau­toli­iken­nöin­nin Helsin­gin alueel­la vähäpäästöisiin.

    Kameroil­la valvon­ta automatisoitavissa.

  105. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuin­ka mon­elle miljoon­alle autolle sitä kar­jan­lan­taa Suomes­sa riit­tää? Biokaa­su on ihan hyvä, mut­ta ei tai­da ratkaista koko ongelmaa.

    Lisäk­si biokaa­suakin käytet­täessä ener­gia häviää läm­pönä taivaalle biokaa­sun hiili palaa ilmakehään.

  106. Rolling Heurlin: Auto on var­masti kalli­impi (autovero voi olla pienem­pi, mut­ta se taas pienetää val­tion tulo­ja. Samoin polt­toain­everon menetys).

    Vähänkin pidem­mäl­lä tähtäimel­lä eli kun mit­takaavae­dut alka­vat vaikut­taa sähköau­to­tuotan­toon olisi yllät­tävää jos rak­en­teeltaan yksinker­taisem­pi täyssähköau­to olisi polt­to­moot­to­ri­au­toa kalliimpi.

    Edel­lyt­tää tietysti että akun­valmis­tus­pros­es­si­in liit­tyvät kus­tan­nu­songel­mat saadaan ratkaistua.

    Hybridin saami­nen samalle hin­tata­solle onkin sit­ten haastavampaa.

  107. kari blom­ster: Miten päätös muute­taan sanoista teoiksi?

    Ruot­sis­sa ainakin on punav­ihreä hal­li­tus päät­tänyt sulkea Oskar­shamnin ydin­voimalan tehoverot­ta­mal­la sen kuo­li­aak­si, hiilid­iok­sidi­va­paa­ta sähkön­tuotan­toa on häviämässä 15 394 GWh vuosittain.

    Vaik­ka kor­vaa­va sähkö tuotet­taisi­in maakaa­sul­la kivi­hi­ilen sijaan, tarkoit­taa se yli 3 miljoon­aa ton­nia lisää CO2:ta vuodessa. Suu­ru­us­lu­ok­ka vajaa 7% Suomen koko ener­giasek­torin päästöistä.

    Että sel­l­aisia tekoja.

  108. Fao on julkaissut aiheeseen liit­tyen dokumentin:

    http://www.fao.org/docrep/010/a0701e/a0701e00.htm

    Oikea ongel­ma on maat­alous ja eri­tyis­es­ti kar­jankas­va­tus. Jos siis lihan­syöjät siir­tyvät ekol­o­gisem­paan sapuskaan voidaan uno­htaa aika moni listal­la ole­va teknis­es­ti epäkyp­sä ja kallis asia. 

    Jos kaik­ki vai­h­taisi­vat hal­paan kasvis­ruokaan olisi bud­jetis­sa mil­jardin aukko ja sitä ei taitaisi val­tion per** kestää enää 😉

    Sik­si se ben­san verot­ta­mi­nen on ensisi­jainen ratkaisu, aina. Oli se ongel­ma mikä tahansa ..

  109. Tpyy­lu­o­ma:

    Point­ti oli että vaik­ka ei olisi minkään­laista tar­if­fia tai mitään tukia, niin vah­vasti pääo­maval­taiset tuotan­to­muodot kuten tuulivoima pudot­ta­vat sähkön markki­nahin­nan alas jos niiden osu­us on niin suuri että ne ovat mar­gin­aalis­sa suuren osan aikaa.

    En minä väitä tästä vas­taan. Mut­ta paljon heilu­vat, kuten tuulivoima, ovat mar­gin­aalis­sa paljon suurem­man osan aikaa paljon aikaisem­min. Jos halu­at saman ver­ran sähköen­er­giaa vuodessa, voit joko rak­en­taa 1000 MW ydin­voimalaitok­sen tai 5000 MW eddestä tuulivoimaloi­ta. Mietip­pä nyt het­ki. 5000 MW tuulivoimaa tuot­taa saman ver­ran sähkö vuodessa kuin 1000 MW ydin­voimalaitos, mut­ta on aivan var­masti mar­gin­aalis­sa paljon useammin.

    Eli tuulivoimaa lisäämäl­lä tilanne, jos­sa koko ener­giasek­tori kaatuu yhteiskun­nan syli­in, tulee paljon aikaisem­m­min vastaan.

    Samoin nykyiset markki­nat toimi­vat näin täysin riip­pumat­ta siitä onko niitä voimaloi­ta sub­ven­toitu vai ei

    Ihan samal­la taval­la ne markki­nat toimi­vat, kun ollaan päätet­ty pysäköintinormista.

    Osa hin­tamekanis­min ideaa on, että tuot­ta­jat tekevät investoin­tipäätök­siä hin­to­jen tuot­ta­man infor­maa­tion avul­la. Jos hin­tamekanis­mi ei ohjaa investoin­te­ja, niin kyl­lä se on vähin­tään puo­lik­si rik­ki, vaik­ka ne suben­toidut tuot­teet myytäisi­inkin ihan markki­nahin­taan. V

    ja myöskään syöt­tatar­if­fi ei asi­aa muu­ta, kos­ka se tuulivoimaloiden sähkö myytäisi­in joka tapauksessa.

    Sitä tuulivoimaa ei olisi koskaan raken­net­tu ilman syöt­tö­tar­if­fia. Syöt­tö­tar­if­fi on siis muut­tanut toim­i­joiden käyt­täy­tymistä ja vieläpä huonoon suuntaan.

    Ja tätä tarkoi­tan sil­lä että sähkön kulut­ta­jat hyö­tyvät ihan siinä konkreet­tises­sa merk­i­tyk­sessä että heiltä menee vähem­män rahaa sähkölasku­un, esimerkik­si ran­skalainen ydin­voimalogi­ikkaa menee niin että ei sil­lä niin väliä vaik­ka val­tiony­htiöille tulisi takki­in, kos­ka ne samat kansalaiset jot­ka ne yri­tyk­set omis­ta­vat saa­vat vas­taavasti hal­paa sähköä.

    Eikä moot­tori­ti­et tai parkkipaikat (tai erikois­sairaan­hoito!) tai Siun­tion junay­hteys oikeas­t­aan mak­sa mitään, kun­han ne vain annetaan käyt­täjilleen puoli-ilmaisek­si. Eikä sil­lä ole väliä, mak­saako val­tio 100 tai 200 tai 500 miljoon­aa vuodessa tukia, jos sähkön hin­ta las­kee…? Minus­ta on ainakin suuri ero sil­lä, mak­se­taanko tukia 100 vai 200 miljoon­aa, vaik­ka sähkölasku olisikin nolla. 

    Tot­takai sähkön tuotan­tokus­tan­nuk­sel­la on väliä. Jos val­tio halu­aa sub­ven­toi­da sähkön­tuotan­toa, niin ok, mut­ta sil­läkin on merk­i­tys­tä paljonko se sub­ven­tio mak­saa. Tuulivoiman kap­a­siteet­tik­er­roin on vähän päälle 20%, ydin­voiman yli 90%. Eli jos halu­taan sähköen­er­giaa vuodessa sama määrän, täy­tyy rak­en­taa enem­män kuin neljä ker­taa tuulivoimalaitoska­p­a­siteet­tia ydin­voimaan näh­den. Ja jos vielä halu­taan, että tuulet­tom­i­na päiv­inä ei lopu sähkö kesken, siihen tuulivoimalaitosten viereen pitää rak­en­taa kaasuvvoimalaitos. 

    Ja tämä kap­a­siteetin moninker­taisu­us ydin­voimaan näh­gen mak­saa paljon. Lisäk­si kun tuulivoimalaitos­ket hajaute­taan pitkin mai­ta ja man­tere­i­ta, sähköverkos­ta tulee kalli­impi kuin yksit­täis­ten iso­jen voimalaitosten tapauk­ses­sa. Siir­toy­hteyk­säkin naa­puri­mai­hin pitää vahvis­taa. Kaiken tämän lisäk­si keskimäärin yht­enä päivänä kym­mmen­estä ei tuule juuri ollenkaan koko man­tereel­la (näin Aus­tralias­sa, en jak­sa tseka­ta Euroopan tilan­net­ta), eli tätäkin varten on sit­ten raken­net­ta­va ne kaasuvoimalat.

    Sum­ma sum­m­marum: raken­net­ti­in ydin­voimaan nähde moninker­tais­es­ti kap­a­siteet­tia ja ajel­laan tuulet­tomat päivät venäläisel­lä maakaa­sul­la. Tuli kalli­im­mak­si eikä päästy edes fos­si­ilis­es­ta polt­toaineesta eroon. Tun­tui muuten se venäläisyys ole­van joillekin kaamea mörkö ydin­voiman kohdalla.

    1. Eikö sit­ten kyse ollutkaan uud­is­te­tus­ta lin­jauk­ses­ta moderoin­nin suhteen?

      Tässä on päivitet­ty joitain liitän­näisiä ja ne ovat aiheut­ta­neet tämän katoiamisen. Ihmeel­lis­in­tä on, että en pysty paloaut­ta­maan näitä vieste­jä, vaik­ka min­ulle ne näkyvät kyl­lä hyväksyttyinä.

  110. Mika:
    Fao on julkaissut aiheeseen liit­tyen dokumentin:
    http://www.fao.org/docrep/010/a0701e/a0701e00.htm

    Oikea ongel­ma on maat­alous ja eri­tyis­es­ti kar­jankas­va­tus. Jos siis lihan­syöjät siir­tyvät ekol­o­gisem­paan sapuskaan voidaan uno­htaa aika moni listal­la ole­va teknis­es­ti epäkyp­sä ja kallis asia. 

    Jos kaik­ki vai­h­taisi­vat hal­paan kasvis­ruokaan olisi bud­jetis­sa mil­jardin aukko ja sitä ei taitaisi val­tion per** kestää enää 

    Sik­si se ben­san verot­ta­mi­nen on ensisi­jainen ratkaisu, aina. Oli se ongel­ma mikä tahansa .. 

    Jos koko maa­pal­lon väestö siir­ty­isi syömään vain papu­ja tai hernekeit­toa, taatak­seen ihmiselle tarpeel­lisen, lap­sille ja nuo­rille vält­tämät­tömän valkuaisen riit­tävän saan­nin, ei siis syn­ty­isi enää kasvi­huonekaa­supäästöjä. Tätäkö tarkoitat? 

    Omien havain­to­jeni mukaan juuri herneet, pavut ja linssitkin aiheut­ta­vat vähääkään run­saam­min syö­tynä yleen­sä ikäviä vat­savaivo­ja, joi­ta epäilen niin’ikään myös ihmisen ruoan­su­la­tus­pros­essin tulok­se­na muo­dos­tu­vien “kasvi­huonekaa­su­jen” aiheuttamiksi.

    Tässä taitaa olla jonkin­lainen uskot­tavu­u­songel­ma, jon­ka voinet osoit­taa vääräk­si? (Mieluiten ennen huomista — torstaita.)

  111. O.S: “Kivi­hi­ilelle ei oikein ole enää tilaa, mut­ta ei nyt ainakaan turpeelle, tuolle kivi­hi­iltäkin pahem­malle ilman­pilaa­jalle, jon­ka käyt­töä on vain lisätty”

    Nyt O. edes hie­man rehellisyyt­tä kehi­in. Uusi­u­tu­va turve on poli­it­tisel­la päätök­sel­lä säädet­ty kivi­hi­iltä suurem­mak­si päästöläh­teek­si. Joten vaik­ka turpeen käyt­tö lopetet­taisi­in kokon­aan, niin vaiku­tuk­set päästö­jen vähen­e­miseen eivät olisi todel­lisia, vain laskennallisia. 

    Mil­laisen laskun Suomen kansan­talous saisi turpeen alasajosta ?

    1. Se, että turpeesta syn­tyvä hiilid­iok­si ei edis­täisi ilmas­ton­muu­tos­ta, pitäisi päät­tää luon­non­lain­säätämisjärjestyk­sessä. Jos poltat turvesuon ilmake­hään, kestää sato­ja ellei tuhan­sia vuosia ennen kuin samal­la alal­la on sitoutuneena hiiltä yhtä paljon. Tästä on aivan turha jankuttaa.

  112. Yksi ratkaisu on pistää pystyyn pari ydin­voimalaa Helsin­gin kupeeseen .

    Otaniemessä toi­mi ydin­laitos 50 vuot­ta eikä sitä kukaan vaar­al­lise­na pitänyt vaik­ka käyt­täjät oli­vat 20-kymmp­pisiä pojankloppeja

    Ydin­sähkön lisäk­si saadaan koko pääkaupunkiseudulle kaukolämpöä.

    Joka tosin on niin kallista jo nyt ettei liit­tyjiä ollut kun sitä tar­jot­ti­in tällekin alueelle

  113. Rolle: Lisäk­si biokaa­suakin käytet­täessä ener­gia häviää läm­pönä taivaalle biokaa­sun hiili palaa ilmakehään.

    Ei kaikkea voi vastustaa.

    Biokaa­sun hiili palaa ilmake­hään kuitenkin sil­lä jos eitä ei kaa­sute­ta ja käytetä liikku­miseen niin se vapau­tuu nor­maal­isti luon­nol­lisen hajoamisen johdosta.
    Esim lan­ta, yhdyskun­ta­jäte yms. 

    Vai oliko tarkoi­tus että ale­taan tuot­ta­maan bio­mas­saa ja kaive­taan sitä syvälle maa­han tai lähetetään avaruuteen?
    Sil­loin ehkä ei hiili palaa takaisin kiertoon.

  114. Osmo Soin­in­vaara:
    Se, että turpeesta syn­tyvä hiilid­iok­si ei edis­täisi ilmas­ton­muu­tos­ta, pitäisi päät­tää luon­non­lain­säätämisjärjestyk­sessä. Jos poltat turvesuon ilmake­hään, kestää sato­ja ellei tuhan­sia vuosia ennen kuin samal­la alal­la on sitoutuneena hiiltä yhtä paljon. Tästä on aivan turha jankuttaa.

    Se hyö­dyn­net­ty turvesuo voidaan useim­mis­sa tapauk­sis­sa met­sit­tää, eli puus­to toimii uute­na hiilin­ielu­na heti. Miten met­sität hiilikaivoksen?

    Mil­loin päät­täjät hok­saa­vat, että Kes­ki-Euroop­pa ja esim. Bri­tan­nia oli­vat aikoinaan met­sien peit­tämiä? Mil­loin ne alka­vat palaut­ta­maan puus­toa takaisin ja hiilin­ielul­la pois­ta­maan hiiltä ilmakehästä?

    Mik­si nau­takar­jan kas­vat­tamista ja syömistä ei kiel­letä? Syn­nyt­tää FAO:n raportin mukaan 18 % osu­u­den kaikesta kasvi­huonevaiku­tuk­ses­ta, enem­män kuin kaik­ki liikenne.

    1. Elonke­hässä olev­as­ta hiilestä on neljännes ilmake­hässä ja kolme neljännestä sitoutuneena kasvei­hin, eri­tyis­es­ti met­si­in ja soi­hin. Jos suot polte­taan ilmake­hään, tilan­net­ta ei kor­vaa soiden nielu vaan pitäisi saa­da sama määrä hiiltä hehtaaria kohden sitou­tu­maan takaisin. Ei onnis­tu soi­ta met­sit­tämäl­lä, kos­ka sois­sa on hiiltä paljon. On vir­ta­su­ure­i­ta ja on varan­to­su­ure­i­ta. Niiden sotkem­i­nen keskenään on vähän sama kun jos sekoit­taa tehon ja anergian.

  115. spot­tu: Vähänkin pidem­mäl­lä tähtäimel­lä eli kun mit­takaavae­dut alka­vat vaikut­taa sähköau­to­tuotan­toon olisi yllät­tävää jos rak­en­teeltaan yksinker­taisem­pi täyssähköau­to olisi polt­to­moot­to­ri­au­toa kalliimpi.

    Edel­lyt­tää tietysti että akun­valmis­tus­pros­es­si­in liit­tyvät kus­tan­nu­songel­mat saadaan ratkaistua.

    Siinäpä tuo avain­sana akku. Ei sähköau­ton valmis­t­a­mi­nen olisi niin kallista jos ajet­taisin vaik­ka isol­la Scaletrix-radal­l­la ja otet­taisi­in sähkö tiessä ole­vista urista. Sen tien rak­en­t­a­mi­nen sit­ten kyl­lä maksaisi.
    Eipä noi­ta trol­ley-busse­jakaan ruuhkak­si saak­ka ole vaik­ka nekin ovat peri­aat­teess­sa yksinker­taisia (mut­ta kalliita)
    Nyt on käytössä auto­ja, joiden käyt­tämä ener­gia mah­tuu pienhkön matkalaukun kokoiseen tilaan. Voi ajaa 800km , lada­ta 5 min­uutis­sa ja jatkaa matkaa vaik­ka Vladivostokiin.
    Kun akku (tai joko muu, vaikka­pa vieteriv­e­to) on yhtä hyvä, niin se voi syr­jäyt­tää tuon polttomoottorin.
    Sel­l­aisen akun kek­si­jästä tulee vuoren­var­masti mil­jardööri. Rahaa käytetään akku­jen kehit­tämiseen mil­jarde­ja, mut­ta se ei takaa onnis­tu­mista. Ei tuoteke­hi­tys ole sitä, että pan­naan 10 ker­taa enem­män rahaa ja saadaan 10 ker­taa enem­män tuloksia.
    Sähköau­to­ja ‑ja busse­ja oli kyl­lä käytössä yli sata vuot­ta sit­ten. Samat akkuhuo­let huoli kuin tänään.
    Kun Charles Ket­ter­ing kek­si sähkös­tartin, joka oli ensin 1912 Cadil­lacis­sa, sähköau­ton etu katosi ja vähitellen vain Mum­mo Ank­ka ajoi sähköautolla.

  116. Mä en nyt Sylt­ty enää jak­sa, yhden asian vain korjaan:

    Sylt­ty: Eikä moot­tori­ti­et tai parkkipaikat (tai erikois­sairaan­hoito!) tai Siun­tion junay­hteys oikeas­t­aan mak­sa mitään, kun­han ne vain annetaan käyt­täjilleen puoli-ilmaiseksi.

    Niin siis se aja­tus on se että sähköä käyt­tää kaik­ki, esimerkik­si Siun­tion junay­hteyt­tä ei, erikois­sairaan­hoitoa taas jos­sain vai­heessa elämään­sä var­maankin läh­es kaik­ki. Mut­ta se on toki tot­ta, että pääo­maval­taisen tuotan­non sub­ven­toin­ti hyödyt­tää eniten niitä jot­ka käyt­tää sähköä paljon. Peri­aat­teessa tämä on epäreilua, mut­ta jos edelleenkin lähde­tään siitä että sähkö pitää olla sekä hal­paa että päästötön­tä, niin tälle ei nyt voi mitään.

  117. Rolle:
    Tpyy­lu­o­ma ei nyt ymmärtänyt. Tuulivoimaa ei raken­net­taisi nykysiö määriä ilman tukia, sil­lä se on huono sähkön­tuotan­to­muo­to ja kan­nat­tam­a­ton. Kun kan­nat­tam­a­ton­ta tue­taan, menet­tää kan­nat­ta­va kan­na­tus­tansa ja kulut­ta­jien kus­tan­nuk­set kas­va­vat. Poli­itikko­jen ei pitäisi sorkkia markkinoita.

    Markki­nae­htois­es­ti euroop­paan raken­netaan vain kaa­su­tur­bi­nee­ja jos jotain, eli argu­ment­ti ei saa sörkkiä markki­noi­ta tarkoit­taa käytän­nössä ihan samaa kuin että ei saa laskea päästöjä. Jos on sitä mieltä että päästöjä pitää laskea voi vali­ta joko päästö­mak­su­ista, joiden ongel­ma on wind­fall jo raken­netulle tuotan­nolle eli tehot­to­muus, tai suoris­sa sub­ven­tioista, joiden ongel­ma on tason määrit­tämi­nen oikeak­si eli ylisub­ven­tio, tai sosial­isoi­da koko hom­man, jol­loin ongel­ma taas on markki­nao­h­jauk­sen puute.

  118. Sakke: Tässä taitaa olla jonkin­lainen uskot­tavu­u­songel­ma, jon­ka voinet osoit­taa vääräksi?

    Ei oikeas­t­aan, kos­ka kar­jankas­vatuk­sen tuot­ta­man metaanin määrä vas­taavasti pienenee.

    Torstaista hernekeit­toa voi siis edelleen syödä hyväl­lä omallatunnolla.

  119. Rolling Heurlin: Voi ajaa 800km , lada­ta 5 min­uutis­sa ja jatkaa matkaa vaik­ka Vladivostokiin.
    Kun akku (tai joko muu, vaikka­pa vieteriv­e­to) on yhtä hyvä, niin se voi syr­jäyt­tää tuon polttomoottorin.

    Niin, matkustet­taes­sa Vladi­vos­toki­in. Pääosa matkoista lie­nee lyhyem­piä, jol­loin sähköau­toilun muut edut korostuvat.

    Rolling Heurlin: Sähköau­to­ja ‑ja busse­ja oli kyl­lä käytössä yli sata vuot­ta sit­ten. Samat akkuhuo­let huoli kuin tänään.

    No oikeas­t­aan ei. Ener­giati­heys on nyky­isin jo riit­tävä autoilukäyt­töön, ongelmista jäl­jel­lä on itse valmis­tus­pros­essin kalleus, ja jos se ratkaistaan (litiu­makuil­la), pul­lonkaulak­si tullee itse litiu­min tuotan­to ja kier­rä­tyk­sen tehokkuus.

    Noin yleen­sä, meil­lä on tapana yliarvioi­da kehi­tys lyhyel­lä ja aliarvioi­da pitkäl­lä tähtäimel­lä. Ensim­mäisen mikro­pros­es­sorin markki­noil­letu­lostakaan ei ole kuin 44 vuotta.

    Sähköau­toilu on jo sel­l­aises­sa kehi­tyk­sen vai­heessa ettei sitä oikeas­t­aan enää voi pysäyt­tää muu kuin joku radikaali läpimur­to syn­teet­tis­ten hiilivety­jen valmis­tuk­ses­sa. Se tuote­taanko auton käyt­tämä sähköen­er­gia vedys­tä vai varas­toidaanko akkui­hin on taval­laan vain teknologiadetalji.

  120. “Jos suot polte­taan ilmake­hään, tilan­net­ta ei kor­vaa soiden nielu vaan pitäisi saa­da sama määrä hiiltä hehtaaria kohden sitou­tu­maan takaisin. Ei onnis­tu soi­ta met­sit­tämäl­lä, kos­ka sois­sa on hiiltä paljon.”

    Niin, mut­ta menepäs sanomaan sama vaikka­pa nor­jalais­lle, jot­ka surut­ta hyö­dyn­tävät omia fos­si­il­isia hiilivety­varan­to­jaan. Ei niidenkään polt­tamises­sa vapau­tunut­ta hiiltä saa­da pien­im­mässäkään määrin takaisin niiden meren­po­h­jas­sa sijait­se­vi­in lähteisi­in, eikä varsinkaan yrit­tämäl­lä kas­vat­taa em. alus­toil­la jotain hiiltä sito­vaa kasvillisuutta.

    On se ihme, miten älykkönä tun­net­tua Osmo Soin­in­vaaraa sumen­taa tämä Vihrei­den omak­suma turvev­as­taisu­us. Suomen omien turve­varo­jen hyö­dyn­tämi­nen on isän­maalli­nen teko ja kansalli­nen etu. Tiedämme, että Soin­in­vaaran sana painaa näis­sä ener­gia-asiois­sa, joten hänen kan­tansa tulisi jotenkin saat­taa sille järkipe­rustalle, jol­la hän kyl­lä mui­ta asioi­ta kyke­nee käsittelemään.

    Fos­si­il­isia (tai osit­tain fos­si­il­isia) turve­varo­jamme pitää kansal­lisen edun nimis­sä hyö­dyn­tää niin kauan, kuin meille tuo­daan ulko­mail­ta fos­si­il­isia raa­ka-ainei­ta tai niitä maail­mas­sa ylipäätään tarvi­taan ener­gian tuottamiseen.

    1. Tässä ei halu­ta mitään eri­ty­is­hankaloit­tamista turpeelle vaan että sitä kohdel­laan niin kuin muitakin fos­si­il­isia polttoaineita.

  121. tpyy­lu­o­ma: Markki­nae­htois­es­ti euroop­paan raken­netaan vain kaa­su­tur­bi­nee­ja jos jotain…

    Tuo­ta… eikös esim. Sak­sas­sa — tuos­sa ener­giakään­teen ihmemaas­sa — sul­je­ta varsin uudenkarhei­ta kaa­su­tur­bi­ini­laitok­sia kan­nat­ta­mat­tom­i­na ja raken­neta pää märkänä rusko­hi­ililaitok­sia tilalle?

  122. tpyy­lu­o­ma: Niin siis se aja­tus on se että sähköä käyt­tää kaik­ki, esimerkik­si Siun­tion junay­hteyt­tä ei, erikois­sairaan­hoitoa taas jos­sain vai­heessa elämään­sä var­maankin läh­es kaikki.

    Eikä sairaan­hoidon kus­tan­nuk­sil­la ole väliä, kos­ka sitä kum­minkin tarvit­see jos­sain vaiheessa.

  123. tpyy­lu­o­ma: Markki­nae­htois­es­ti euroop­paan raken­netaan vainkaa­su­tur­bi­nee­ja jos jotain, eli argu­ment­ti ei saa sörkkiä markki­noi­ta tarkoit­taa käytän­nössä ihan samaa kuin että ei saa laskea päästöjä.

    Ammut nyt taas olkiukkoja.

    Euroopas­sa on valit­tu tie, joka sot­kee markki­nat hyvin aikaises­sa vai­heessa eli kun dekar­bon­isaa­tio on ihan aluil­laan. Tämä on virhe.

    Ydin­voimal­la päästäisi­in tuote­tun sähkön määrässä paljon pidem­mälle ennenkuin tör­mätään tähän ongelmaan. 

    Mielestäni hiili­va­paa sähkö kan­nat­taa tuot­taa mah­dol­lisim­man hal­val­la ja ener­giasek­torin sosial­isoin­tia on parem­pi lykätä mah­dol­lisim­man pitkälle. Tuulivoima ei täytä kumpaakaan näistä. Se tulee kalli­ik­si ja romut­taa hin­tamekanis­min paljon aikaisemmin. 

    Ja Euroopan esimerk­ki osoit­taa että eihän sil­lä tyylil­lä edes saa päästöjä alas. Sak­sa ei saavu­ta edes omia tavoit­teitaan ja en tiedä pitäisikö itkeä vai nau­raa, kun tan­skalaiset esitetään ilmas­toa­siois­sa edistyksellisinä.

    Aurinkovoimas­ta en jak­sa edes puhua, täl­lä het­kel­lä sen tuotan­to on lähin­nä huono vitsi.

  124. Sylt­ty: Ammut nyt taas olkiukkoja.

    Euroopas­sa on valit­tu tie, joka sot­kee markki­nat hyvin aikaises­sa vai­heessa eli kun dekar­bon­isaa­tio on ihan aluil­laan. Tämä on virhe.

    Ydin­voimal­la päästäisi­in tuote­tun sähkön määrässä paljon pidem­mälle ennenkuin tör­mätään tähän ongelmaan. 

    Mielestäni hiili­va­paa sähkö kan­nat­taa tuot­taa mah­dol­lisim­man hal­val­la ja ener­giasek­torin sosial­isoin­tia on parem­pi lykätä mah­dol­lisim­man pitkälle. Tuulivoima ei täytä kumpaakaan näistä. Se tulee kalli­ik­si ja romut­taa hin­tamekanis­min paljon aikaisemmin. 

    Ja Euroopan esimerk­ki osoit­taa että eihän sil­lä tyylil­lä edes saa päästöjä alas. Sak­sa ei saavu­ta edes omia tavoit­teitaan ja en tiedä pitäisikö itkeä vai nau­raa, kun tan­skalaiset esitetään ilmas­toa­siois­sa edistyksellisinä.

    Aurinkovoimas­ta en jak­sa edes puhua, täl­lä het­kel­lä sen tuotan­to on lähin­nä huono vitsi.

    Sak­sas­sa aurinkovoiman osu­us on kas­vanut nopeasti ja sil­lä on ilmeis­es­ti tuotan­tom­ah­dol­lisuuk­sia myös Suomes­sakin. Lisäk­si teknolo­gia halpe­nee nopeaa vauhtia.

    Onpa mon­et per­in­teiset ener­giay­htiöt läht­e­neet paneel­ien kaup­paan mukaan, esim. Vat­ten­fall, For­tum ja Oulun Ener­gia muu­tamia mainitakseni.

    1. Onpa mon­et per­in­teiset ener­giay­htiöt läht­e­neet paneel­ien kaup­paan mukaan, esim. Vat­ten­fall, For­tum ja Oulun Ener­gia muu­tamia mainitakseni.

      Puhu­mat­takaan Helenistä, jol­la on Suomen suurin aurinkovoimala, joka on kuitenkin koh­ta toisek­si suurin, kos­ka Helen rak­en­taa vielä suuremman.

  125. Sylt­ty:

    Aurinkovoimas­ta en jak­sa edes puhua, täl­lä het­kel­lä sen tuotan­to on lähin­nä huono vitsi.

    Ei se mikään vit­si ole. Osmokin on sanonut, että pian saadaan Saha­ras­ta hvdc-verkon kaut­ta edullista sähköä Eurooppaan.

  126. tpyy­lu­o­ma: Jos on sitä mieltä että päästöjä pitää laskea voi vali­ta joko päästö­mak­su­ista, joiden ongel­ma on wind­fall jo raken­netulle tuotan­nolle eli tehottomuus

    Eli pitää lyödä niitä, jot­ka ovat investoi­neet jo ennen päästökaup­paa päästöt­tömään tuotan­toon? Oikeas­t­aan­han näille pitäisi mak­saa takau­tu­vasti siitä,hyvästä, että ovat rak­en­ta­neet päästötön­tä tuotantoa…

    Vai onko niin, että väärin sam­mutet­tu. Tuulivoimaa on kiva ja söpöä, ydin­voima PAHAA. Ei investoin­ti voi hyvä olla, ellei sitä ole vihrei­den puolue­toimis­tol­la kek­sit­ty ehdot­taa ja rahoitut­taa muilla?

  127. Se, että turpeesta syn­tyvä hiilid­iok­si ei edis­täisi ilmas­ton­muu­tos­ta, pitäisi päät­tää luonnonlainsäätämisjärjestyksessä. 

    Saivartel­e­vat luon­non­laki­asiantun­ti­jat ovat jälleen ker­ran tarpeel­lis­ten uud­is­tusten tulp­pana, mut­ta eduskun­nan luon­non­laki­valiokun­ta kut­suu heitä silti kuul­tavak­si yhä uud­estaan. Kos­ka saamme Suomeenkin riip­pumat­toman luonnonlakituomioistuimen?

  128. Osmo Soin­in­vaara: Tästä on aivan turha jankuttaa.

    Pakko sanoa vielä tämä: turvea­nark­isteil­la on sel­l­ainen mit­takaava­harha, että ollak­seen uusi­u­tu­va turpeen pitäisi olla hiilineu­traali heti, täysin ja tasantarkkaan.

    Turve uusi­u­tuu — se pyörii sit­tenkin — vaik­ka mil­laiset poli­it­tiset ilmastopa­neel­it kieroil­i­si­vat . Olkoonkin, että hitaasti , mut­ta uusi­u­tuu sit­tenkin. Ja vauhti on val­ovu­osia nopeampi kuin kivi­hi­ilen uusiutumisessa.

    O.S:lla on sekin harha-aja­tus, että kivi­hi­iltä ja turvet­ta kohdel­laan tasa-arvois­es­ti. Ei kohdel­la niin kauan kun turpeen päästök­er­roin las­ke­taan väärin.

    Kun kor­jaat­te sen , niin lopetan tästä aiheesta.

  129. tcrown: Eli olette tehneet peri­aatepäätök­sen olla han­kki­mat­ta sähköau­toa. Minäkin olen tehnyt peri­aatepäätök­sen antaa rahaa kris­til­lis­demokraat­tien vaa­likam­pan­jaan heti kun Suo­mi voit­taa jalka­pal­lon maail­man­mes­taru­u­den kol­man­nen ker­ran peräkkäin. 

    Väärin meni, sähköau­to oste­taan ennem­min tai myöhem­min, mut­ta ei Suomes­ta ja se mah­dol­lis­es­ti myös rek­isteröidään Viroon, kuten merkit­tävä osa uusista yli 100k€ mak­sav­ista autoista. Eniten koti­maamme tien­aisi alvil­la mut­ta hallintoala­mainen on pakotet­tu veto­su­un­nit­telu­un kun 0‑päästöistä autostakin kan­netaan Co2-poh­jaista veroa, ain­oana eu-maana?

  130. Osmo Soin­in­vaara:
    Turpeen päästök­er­roin perus­tuu siinä ole­van hiilen määrään. Onko siinä jotain väärin?

    Jos ja kun suo saadaan tehokkaam­mak­si hiilin­ieluk­si pois­ta­mal­la turvet­ta, on siinä jotain väärää. 

    Kor­ja­ta saa, mut­ta käsit­tääk­seni öljy yms. fos­si­ili tuot­taa väk­isin sen minkä tuot­taa. Suo taas on osa sys­teemiä, joka pukkaa ulos hiiltä ja mut­ta myös nielee sitä.

    Yri­tys­tä on nopean googlauk­sen perus­teel­la ollut saa­da turvesuo kas­va­maan sam­mal­ta paremmin.

    Niin tai näin, turpeen polt­ta­mi­nen on ok, kun­han se on päästökau­pan piiris­sä. Ei kai siitä voi kukaan olla eri mieltä, että nor­jalaiset tai sau­dit saa­vat mut­ta suo­ma­laiset eivät?

  131. Jyr­ki Patomä­ki: Eipä mene näin, sil­lä hoidet­tu runk­op­u­umet­sä ei pysty sisältämään enem­pää hiiltä kuin omis­sa olois­saan kas­vanut ryteikkö. Niis­sä voi olla korkein­taan yhtä paljon hiiltä, mut­ta talous­met­sässä käytän­nössä hiiltä on aina vähem­män, kos­ka se hakataan hiilen sidon­nan kannal­ta liian aikaisin. Luon­non­ti­lainen ryteikkö pien­estä pitäen sisältää enem­män hiiltä kuin vas­taa­van ikäi­nen hoidet­tu met­sä, vaik­ka hiili onkin pääosin taloudel­lis­es­ti arvot­tomas­saroska­pu­us­sa sekä kuole­vis­sa ja kuolleis­sa puis­sa. Bio­mas­saa on enemmän.

    Het­ko­nen? Miten­hän tähän päät­te­lyyn ollaan päästy?
    hoide­tus­sa met­sässä puut kas­va­vat huo­mat­tavasti pidem­mik­si ja pak­sum­mik­si. Hoita­mat­tomas­sa “ryteikössä” on vaan lyhyt­tä ohut­ta riukua. Tämä selviää esim siitä kuin­ka paljon luon­non­ti­lais­es­ta met­sästä saadaan energiapuuta.
    Tästä on ihan oikeaakin tutkimus­tu­losta jos­sa tode­taan että hoidet­tu met­sä sitoo enem­män hiiltä.

  132. tuen mak­sa­ja: Ei se mikään vit­si ole. Osmokin on sanonut, että pian saadaan Saha­ras­ta hvdc-verkon kaut­ta edullista sähköä Eurooppaan.

    Aurinkovoima on lakan­nut ole­mas­ta vit­si aikaa sit­ten, täl­lä het­kel­lä liiku­taan hin­tata­sol­la 5.84 dol­larisent­tiä / kWh:

    This means that the solar pow­er gen­er­at­ed from this phase will be sold to Dewa at a fixed rate of 5.84 cents over 25 years. The price of nat­ur­al gas – which gen­er­ates 99 per cent of the UAE’s elec­tric­i­ty – stands at 9 cents. Solar ener­gy is not only cost-com­pet­i­tive with con­ven­tion­al forms of pow­er gen­er­a­tion, but in the UAE it is even cheap­er. (lähde)

    Han­kkeet ovat jo ihan oikeaa kokoluokkaa:

    Abu Dhabi: Dubai is tar­get­ing 3,000 mega watts (MW) of solar pow­er by 2030, which is 15 per cent of the over­all ener­gy mix, a senior offi­cial of Dubai Supreme Coun­cil of Ener­gy said on Wednes­day.(lähde)

    Aurinkovoiman kil­pailukyvys­tä ollaan Espan­jas­sa niin huolestunei­ta että tuotan­toa omaan käyt­töön on päätet­ty verot­taa.

    Helsingis­sä tietysti on toisin kuten ikku­nas­ta ulos kat­so­ma­l­la voi päätel­lä, mut­ta Helenin ansios­ta lat­te­mukil­lisen hin­nal­la kuukaudessa saa intoil­i­ja oman nimikkopa­neel­in ilman että val­tion rahaa tarvi­taan senttiäkään.

  133. Osmo Soin­in­vaara: Puhu­mat­takaan Helenistä, jol­la on Suomen suurin aurinkovoimala, joka on kuitenkin koh­ta toisek­si suurin, kos­ka Helen rak­en­taa vielä suuremman.

    Olisi todel­la mie­lenki­in­toista seu­ra­ta Helenin koke­muk­sia varsinkin aurinkopan­e­liv­oimaloista. Toiv­ot­tavasti ne julkaistaan. 

    Sähköä tuot­ta­vat aurinkopan­elit ovat itses­tään selvästi merkit­tävä apu OECD-mais­sa +/- 55 lev­eyspi­irien välisel­lä alueel­la, jos­sa raken­nusten ilmas­toin­ti, siis myös niiden viilen­tämi­nen on suuri tehon­syöjä. Kun aurinko pais­taa, tehon­tarve on mak­simis­saan. Meil­lähän se on päinvastoin.

    Aurinko­ken­not ovat halpen­e­mas­sa ja hyö­ty­suh­teet parane­mas­sa. Odotellaan.

  134. Turve ei ole oikeas­t­aan edes pitkäl­lä tähtäimel­lä uusi­u­tu­va luonnonvara

    Kun suo valmis­tel­laan turve­tuotan­toon niin se tuho­taan suona eikä se käytän­nössä enää koskaan palaa suoksi.

    Turpeen uusi­u­tu­mista on perustel­tu muiden soiden kasvul­la, mut­ta kun tuon­tan­toa laa­jen­netaan­ja joka tapauk­ses­sa uusia soi­ta ote­taan turve­tuotan­toon niin kas­vavien soiden määrä vähe­nee ja jos­sain vai­heessa turpeen nos­to on suurem­pi kuin soiden kasvu.

    Suot toimi­vat hiilin­ieluina niin kauan kuin ne ovat luonnontilassa

  135. Akkurekat. Pelkään pahoin, että raskaiden akku­jen siirtämi­nen rekas­ta huoltar­ille ja takasin on sekä kallista etä varsin vau­rioaltista puuhaa. Lyhen­tää siis akku­jen ikää.

    Ja mis­tä sähkö tulee akkui­hin? No tietenkin Eura­joen ja Simon tur­val­li­sista ja ekol­o­gi­sista ydinvoimaloista…

    Län­siväylä kir­joit­ti uuden sähköbussin ener­giate­hokku­ud­es­ta. Se käyt­tää kilo­metril­lä 1,05 kWh enr­giaa kun diesel­busi vie 3 kWh. Uno­h­tui vain, että tuon yhd­den sähkök­ilo­wat­ti­tun­nin tuot­tamiseen tarvi­taan kolme kWh primääriener­giaa. Sinän­sä sähköbus­si on tietenkin muka­va, ei tuo­ta reit­il­lään pien­hiukka­sia ilmaan ja sisältä äänetön. Isot plussat.

    Jos­sain vai­heessa sähköau­to­jen laau­tussähköä pitää alkaa verot­taa siinä mis­sä dielselöljyäkin. (Kuten tun­net­tua, dieselöljy = polt­toain­everotet­tu kevyt polt­toäljy) Sinetöi­ty sähkömit­tari vain autoon, ennakko­mak­su arvioku­lu­tuk­sen mukaan ja ker­ran vuodessa tark­istus. Ei sen kummempaa.

    Hybridi­au­tot ovat erit­täin hyvöä Tokios­sa, jos­sa on lyhyet ajo­matkat Pitem­mil­lä ajo­matkoil­la nor­m­maali hybr­di = tavalli­nen ben­sa-auto. Tietenkin lisäämäl­lä akus­toa saavu­tamme mui­ta etuja.

    Ei nyt heti isoa rem­miä päälle. Ensin jäitä hattuun. 

    Ja kat­sokaa, miten hyvin selvitätte matikan yo-kokeen pelkäl­lä kynäl­lä ja paper­il­la. Ja sen jäl­kee nkemia ja fysi­ikan kimp­pu­un. Täy­tyy myön­tää, että joskus opit­tu on tehokkaasti hai­h­tunut päästä. Ja näitä tieto­ja kun nyt tarvit­sisi pon­deer­atak­seen, mikä on fik­suin­ta päästö­jen vähentämisessä..

  136. Osmo Soin­in­vaara: Puhu­mat­takaan Helenistä, jol­la on Suomen suurin aurinkovoimala, joka on kuitenkin koh­ta toisek­si suurin, kos­ka Helen rak­en­taa vielä suuremman.

    Suomen toisek­si suurim­man aurinkovoimalan tuot­to Suvi­lahdessa oli tänään kokon­aista 33,09 kWh. Ja tänään sen­tään aurinko pilk­isti tääl­lä Helsingis­sä. Kulu­van jouluku­un keskituotto/vuorokausi on ollut 23 kWh.

    Ymmärtääköhän nyt kaik­ki miten mitätön määrä tuo on. Min­un mak­samal­lani sähkön hin­nal­la 3,9 c/kWh tuon päivä­tuo­ton arvo on 90 sent­tiä (sisältäen verot), siis vuorokaudessa!!!

    Koko vuo­den tuo­tok­si Helen on arvioin­ut 275000 kWh ja hin­nal­la 3,9 c/kWh vuosi­tuotan­non arvok­si tulee 10725 euroa.

    Suvi­lahdessa on 1194 paneel­ia. Helen ei tietääk­seni ole ker­tonut paljonko tämä investoin­ti on mak­sanut, mut­ta nimel­lis­te­ho huomioiden arvioisin noin 1 miljoona euroa.

    Investoin­nin vuosi­tuot­to siis 1%. Sys­tee­mi mak­saisi itsen­sä takaisin 100 vuodessa. Valitet­tavasti paneel­it kestävät vain 25–30 vuotta.

    Sähkön­tuotan­non kannal­ta JÄRJETÖNTÄ. Vitsin täy­den­tää se, että aurinkosähköä syn­tyy Suomes­sa sil­loin kun sitä ei oikeas­t­aan tarvi­ta eli kesäl­lä. Pan­e­likaup­pi­aalle ja asen­ta­jille kul­takaivos. Tarkoituk­se­na on viher­pestä Helenin kivi­hi­ilen käyt­töä. Menit­tekö lankaan? Ostit­teko oman osuuden?

  137. Johan­na:
    Entä maat­alouden päästöt? Jos 1,5 asteen tavoit­teeseen aio­taan päästä, on lihan- ja maid­on­tuotan­toa vähen­net­tävä merkit­tävästi. Kar­jat­alous aiheut­taa suurem­mat kasvi­huonepäästöt kuin kaik­ki maail­man kulkuneu­vot yhteensä.

    Ovatko­han asi­at sit­tenkään noin yksinkertaisia?

    Let­tuce is ‘three times worse than bacon’ for emis­sions and veg­e­tar­i­an diets could be bad for environment

    “Let­tuce is “over three times worse in green­house gas emis­sions than eat­ing bacon”, accord­ing to researchers from the Carnegie Mel­lon Uni­ver­si­ty who analysed the impact per calo­rie of dif­fer­ent foods in terms of ener­gy cost, water use and emissions.

    Pub­lished in the Envi­ron­ment Sys­tems and Deci­sions jour­nal, the study goes against the grain of recent calls for humans to quit eat­ing meat to curb cli­mate change.

    Researchers did not argue against the idea peo­ple should be eat­ing less meat, or the fact that live­stock con­tributes to an enor­mous pro­por­tion of glob­al emis­sions – up to 51 per cent accord­ing to some studies.

    But they found that eat­ing only the rec­om­mend­ed “health­i­er” foods pre­scribed in recent advice from the US Depart­ment of Agri­cul­ture increased a person’s impact on the envi­ron­ment across all three fac­tors – even when over­all calo­rie intake was reduced.”

  138. Johan­na: Ongel­ma ei ole väestönkasvu. Maa­pal­lol­la kan­soit­taa täl­lä het­kel­lä 7 mil­jar­dia ihmistä, tuotan­toeläim­iä on 70 miljardia

    Jos väestönkasvua ei jol­lain taikatem­pul­la pystytä rajaa­maan veg­aanei­hin, väestönkasvun myötä kas­vanut kysyn­tä tulee kas­vat­ta­maan myös tuotan­toeläin­ten määrää entisestään.

    Tuotan­toeläin­ten määräk­si 70 mil­jar­dia vaikut­taa muuten ole­van yläkant­ti­in, kun maail­mas­sa on vuon­na 2013 arvioitu pysyväk­si kan­naksi n. 1,43 mil­jar­dia nau­taa, 1,87 mil­jar­dia lam­mas­ta ja vuo­h­ta, 0,98 mil­jar­dia sikaa ja 19,60 mil­jar­dia kanaa (FAOn World Live­stock-raport­ti). Vuosit­tain teurastet­tu­jen eläin­ten määrä voisi olla lähempänä tuo­ta 70 mil­jar­dia, kos­ka etenkin syötäväk­si kas­vatet­ta­van siipikar­jan teurask­ier­to on melkoisen nopea. Pääluku on myös siltä osin harhaan­jo­hta­va mit­tari, että siipikar­jan tuotan­to on vähem­män kuor­mit­tavaa kuin esim. naudanlihan.

  139. Cap­tain Awe­some:
    Tai yleisem­min: mitä pitäisi tehdä jot­ta väl­tymme kastele­mas­ta ran­nikko­jen suurkaupunkeja? 

    Henkilöko­htais­es­ti en enää väl­itä, kos­ka en usko enää mihinkään hal­lit­tuun muu­tok­seen. Sen aika meni jo, ja viimeiset pari vuosikym­men­tä on tehty lähin­nä vääriä päätök­siä tai hymis­tel­ty hil­jaa pis­sa housussa.

    Jos sul­je­taan ydin­voimaloi­ta, raken­netaan uusia hiilivoimaloi­ta ja sal­li­taan mas­samaa­han­muut­to köy­histä etelän maista niin nuo ovat täysin vääriä asioi­ta, ja tuon kehi­tyk­sen päässä näemme vain meren­pin­nan nousun, sisäl­lis­so­dat, alueel­liset suur­so­dat ja kymmenet miljoonat kuolleet.

    Olen tääl­lä koh­ta 10 vuot­ta valit­tanut kuin­ka poli­itikot tekevät vääriä asioi­ta, ja niistä vääristä asioista seu­raa ikäviä asioi­ta. Silti niin on tehty, ja tehdään edelleen, joten en odota enää mitään.

  140. spot­tu: Ei oikeas­t­aan, kos­ka kar­jankas­vatuk­sen tuot­ta­man metaanin määrä vas­taavasti pienenee.

    Torstaista hernekeit­toa voi siis edelleen syödä hyväl­lä omallatunnolla.

    Jos uksi lehemä tuot­taa pahim­mil­laan 2 ton­nia co2 eq:ta per annum ja maail­mas­sa on niitä nyt palt­tiar­al­laa 1.5 mil­jar­dia niin ei se parhaim­mil­laankin noin 30% vähen­nys ruokavalion opti­moin­nil­la ongel­maa varsi­nais­es­ti poista.

    Toki tilan­net­ta paran­taisi (aina olet­taen että yleistyypi).

    Syökää lam­mas­ta.

    Joku meri­no­lam­mas pär­jää yksik­seenkin ihan fine olo­suhteis­sa jois­sa ihmiskun­ta ei kuitenkaan prefer­oisi asua. Ei tarvitse kuin pari ker­taa vuodessa tuo­da vuo­ril­ta alas kerit­täväk­si. Samal­la tuot­taa luon­non omaa superkuitua eli voipi pitkälti lopet­taa vaat­tei­den pesunkin kos­ka puhdis­tuu itses­tään ulkona tuulet­ta­mal­la sekä auringolle altistet­tuna. Tuut­taa lehmää vähem­män paskaakin. 

    Vil­lisi­ka olisi päästö­jen puoles­ta vieläkin parem­pi vai­h­toe­hto: kas­vaa nopeasti vähem­mäl­lä ravin­nol­la (ja hyö­dyn­tää kaikkia ruoan­lähteitä tehokkaasti), mul­ti­ploituu vieläkin nopeam­min, ei tuut­taa metaa­nia ja tar­joaa met­sästäjillekin vähän haastetta.

    Teho­tuotet­tu siipikar­ja epäilemät­tä tulee teol­lises­sa mit­takaavas­sa ekol­o­gisim­mak­si tavak­si tuot­taa maaeläin­prot­skua mut­ta kova on hin­takin jos funtsii minkälaista on perus­broi­lerin elo joka ei pysy edes tolpil­laan kun jalat eivät kan­na… Ei sil­lä että täy­teen ahde­tus­sa häkissä jaloil­la mitään virkaa muutenkaan olisi.

    Itse ostan ja syön vain luomumunia. 

    Joka päivä ei tietenkään tarvitse lihaa suuhun mät­tää. Pavut ja pähk­inät. Nam nam! Ei uhkaa väl­itön kuolema. 

    Ja use­am­min tiet­ty kalaa kuin punaista lihaa…

  141. Osmo Soin­in­vaara:
    Turpeen päästök­er­roin perus­tuu siinä ole­van hiilen määrään. Onko siinä jotain väärin?

    On, kos­ka se ei huomioi turpeen eikä muun kasvus­ton aikaansaa­maa hiilen takaisin­si­d­on­taa turvetuotantoalueella.

    O.S. puhuu varan­nos­ta. Turve­tuotan­nos­sa hiilen takaisin­si­d­on­ta tapah­tuu koko suoalal­la, 9 miljoo­nan hehtaarin alueel­la. Turve­tuotan­toalana on n. 1 pros­ent­ti kokonaisalasta.

    Tähän 9 miljoo­nan hehtaarin suoalaan sitoutuu myös osa Helsin­gin kaupun­gin polt­ta­mas­ta kivi­hi­ilen hiilid­iok­sidista. Osa sitoutuu met­si­in ja maat­alouden hyötykasveihin.

    Uusien veron­mak­sulähtei­den löytämisessä on nyky­suomes­sa pulaa. Tietyt tahot ovat esit­täneet met­sien kiin­teistövero­ja. Mak­saji­na oli­si­vat met­sistä hyö­tyjät, ja van­hakan­tais­es­ti tässä on ajatel­tu met­sän­o­mis­ta­jia. Hyö­tyjät on todel­lisu­udessa paljon laa­jem­pi joukko. Tähän veron­mak­su­un ovat oikeutet­tu­ja myös jokamiesoikeud­es­ta naut­ti­vat sekä kaik­ki hiilid­iok­sidia tuot­ta­vat toim­i­jat, mm. kivihiilivoimalaitokset.

    Saman­lainen hiiliv­ero voitaisi­in sisäl­lyt­tää kaik­keen maail­mas­sa tuotet­tuun ruokaan, mak­saji­na tietenkin kulut­ta­jat. Veron tuot­to tuloutet­taisi­in pääosin hiilen­si­d­on­nan tek­i­jöille, vil­jeli­jöille. Suurin osa ohjau­tu­isi tietenkin kau­palle, jol­la ei ole toimin­nas­ta mitään kuluja.

    Ps. tiedän, että O.S. ei kan­na­ta met­sien kiinteistöveroa.

    1. Ei uusi­u­tu­vaa määritel­lä niin, että suot sito­vat jos­sain muual­la sen, mitä yhdessä paikas­sa polte­taan. Uusi­u­tu­val­la tarkoite­taan sitä, että polte­tun suon tilalle samal­la paikalla kas­vaa koht5uullisessa ajas­sa sama määrä turvet­ta tai muu­ta bio­mas­saa. Olen joutunut kor­jaa­maan tämän turvemiesten väit­teen niin mon­ta ker­taa, että en enää jak­sa, enkä sik­si väitet­tä enää julkaise.

  142. E39&e61: Väärin meni, sähköau­to oste­taan ennem­min tai myöhem­min, mut­ta ei Suomes­ta ja se mah­dol­lis­es­ti myös rek­isteröidään Viroon, kuten merkit­tävä osa uusista yli 100k€ mak­sav­ista autoista. Eniten koti­maamme tien­aisi alvil­la mut­ta hallintoala­mainen on pakotet­tu veto­su­un­nit­telu­un kun 0‑päästöistä autostakin kan­netaan Co2-poh­jaista veroa, ain­oana eu-maana?

    Sinäl­lään puhut täyt­tä asi­aa, että jos ja kun vero­tus perus­tuu co2-päästöi­hin niin tot­ta kanan­mu­nas­sa vero­tuk­sen pitäisi sil­loin sähköau­tol­la olla pyöreät nolla.

    Itse tosin kan­natan vero­tus­mall­ia jos­sa pelkästä auton omis­tamis­es­takin olisi syytä kan­taa jonkin tasoista — viisaam­mat määritelkööt kuin­ka paljon — hait­tavero­tus­ta kos­ka yllät­täen sähköau­tokin tarvit­see ihan yhtä paljon tilaa ympärilleen (ja yksi­ty­isautoilu kun olisi mah­dol­lisu­us käyt­tää julk­isia on sit­tenkin ihan todel­li­nen ongelma).

    Mitäs veikkaat: tulisko sen oman sähköau­ton han­k­in­ta kuitenkin kyseeseen pikem­minkin myöhem­min kuin ennemmin? 🙂

    En halua ilkeil­lä, tutkimuk­sen vain tup­paa­vat ker­ta toisen­sa jäl­keen osoit­ta­maan, että ihmiset kyl­lä kan­ta­vat huol­ta mil­loin mis­täkin, mut­ta se huoli ei vaan — jostain syys­tä — kum­minkaan näy omas­sa käytöksessä.

    Hienoa kum­minkin jos sähköau­toilu­un siir­ryt. Olet sil­loin hyvässä seuras­sa kos­ka niin tekee muukin ihmiskunta. 🙂

    Tarkkaa päivämäärää ei vaan tiedä vielä kukaan, että mil­loin tämä pyhä toim­i­tus tapahtuu…

  143. Vesa: Tuhkalan­noi­tus on van­ha keksin­tö ja käytet­ty Suomes­sakin jos­sain määrin kym­meniä vuosia. Lisää selvästi puus­ton kasvua ravin­neköy­hillä maaperillä.

    Juuh.

    Tosin ei ole hal­paa lystiä pistää logis­ti­ikkaa pystyyn jol­la tuh­ka saadaan levite­tyk­si takaisin sinne maaperään…

    Luulen lisäk­si, että sil­lä muul­la met­sässä ja met­sästä eläväl­lä eliöstöl­lä voi myös olla joku osa ja arpa met­sän hyv­in­voin­nis­sa, mitäpä itse veikkaat?

  144. Vesa: ioisin noin 1 miljoona euroa.
    Investoin­nin vuosi­tuot­to siis 1%. Sys­tee­mi mak­saisi itsen­sä takaisin 100 vuodessa. Valitet­tavasti paneel­it kestävät vain 25–30 vuotta.

    Ener­giay­htiöi­den paris­sa tiede­tään hyvin että tuo on Helenin “julk­isu­ushump­paa”. Yhtiöl­lä on vielä mah­dol­lisu­us kas­vat­taa mainepääo­maansa, mitä ei liike­taloudel­lisin peri­aat­tein toimivil­la muil­la yhtiöil­lä ole.

    Mut­ta tilanne on toinen yri­tyk­selle ja/tai vapaa-ajan/o­makoti­ta­lo-asu­jalle, jot­ka voivat vähen­tää siir­toa ja ostosähköä tuot­ta­mal­la itse osan kulut­ta­mas­taan sähköstä.

    Jos siir­ron mak­sut eivät ole teho­huip­pu­un perus­tu­via, niin sil­loin muut asi­akkaat mak­sa­vat toki osan tuot­ta­ja-kulut­ta­jien aiheut­ta­mas­ta kus­tan­nuk­ses­ta joka ei näy selvästi ener­gia­pe­rustei­sis­sa hinnoittelumalleissa.

    Paikallis­es­ti tuotet­tu autarki­nen ener­giantuotan­to tietysti vähen­tää tarvet­ta keskitet­ty­i­hin tuotan­to­laitok­si­in sekä siir­toverkos­toon. Siir­rosta aiheutuu aina häviöitä.

  145. Osmo Soin­in­vaara: Puhu­mat­takaan Helenistä, jol­la on Suomen suurin aurinkovoimala, joka on kuitenkin koh­ta toisek­si suurin, kos­ka Helen rak­en­taa vielä suuremman.

    Helenin Suvi­lah­den aurinkovoimalan, tuon maan suurim­man, teho on tänään vai­hdel­lut 3–4 KW välil­lä. Helenin net­ti­sivu­jen mukaan jouluku­un tuotan­to eiliseen, siis 16. jouluku­u­ta, men­nessä oli yhteen­sä 364 KWh. Keskimäärin vuorokaut­ta kohden siis 22,75 KWh.

    Karkeasti siis yksi 1000 Watin läm­mitin saadaan tuon voimalan avul­la toimimaan. 

    Mik­si Helen tuh­laa mei­dän helsinkiläis­ten raho­ja moi­seen näpertelyyn?

  146. Vesa:

    Koko vuo­den tuo­tok­si Helen on arvioin­ut 275000 kWh — - -

    Suvi­lahdessa on 1194 paneel­ia — - — arvioisin noin 1 miljoona euroa.

    - — ‑paneel­it kestävät vain 25–30 vuotta.

    Sähkön­tuotan­non kannal­ta JÄRJETÖNTÄ. — - ‑Tarkoituk­se­na on viher­pestä Helenin kivi­hi­ilen käyt­töä. Menit­tekö lankaan? Ostit­teko oman osuuden?

    Hmmm… Kyl­lä mut­ta jos taas kaupun­ki antaisikin sähkön omakus­tan­nush­in­taan eli ilmaisek­si — eli käyt­täjät kuit­taisi­vat vain tuon miltsin alkupääo­man jon­ka oletit jär­jestelmän mak­sa­neen — niin tarkoit­taisi 10€ sähkölaskua kuus­sa niille 275 taloudelle jot­ka pär­jäil­i­sivät tuol­laisel­la 1000kWh vuosiku­lu­tuk­sel­la (kuten yours truly).

    Eli omaan kor­vaani kuu­lostaisi ihan hyvältä sikäli mikäli lasku olisi mah­dol­lista kuo­let­taa 30 vuo­den kulues­sa erä ker­ral­laan veloittaen.

    Suurin piirtein saman ver­ran mak­se­len pörssisähköstäni nytkin.

    Toki tässä olete­taan, että paneel­it tosi­aan toimi­si­vat sen 30 vuot­ta with­out fail eikä muitakaan kulu­ja enää tulisi (mikä ei liene real­is­tista)… Ja että paneel­it myös tuot­taisi­vat joka vuosi sen ver­ran mitä Helen on räknäil­lyt (right or wrong).

    Mitään korkomeno­ja yms. en tietenkään ole tässä sormi­har­joituk­ses­sa huomioinut.

    Mul­la on tosin LED-val­oi­hin vai­h­tokin vielä toteut­ta­mat­ta, ja myös ruokaa laita­mme val­u­rautalevy­il­lä, uuni on mallia per­in­teinen (eli mod­ernil­la kier­toil­mau­u­nil­la valmis­tu­isi ape ener­giate­hokkaam­min), jääkaap­pi­pakastinkin on käm­pän omis­ta­jan han­kki­ma ennen mei­dän aikaamme (ja mah­dol­lis­es­ti edus­ta­nee — jonkin vuo­den — B‑energialuokkaa), joten luul­tavasti olisi vielä henk.koht. jonkin ver­ran varaa tiristää nyky­i­sistäkin sähkölukemista ilman, että vaikut­taisi vielä pätkääkään elämisen laatuun.

    Että kai se näinkin voisi men­nä jos emme edel­lyt­täisi, että sähkön­tuotan­non ja ‑myyn­nin pitäisi tehdä voittoa.

    Ja itseasi­as­sa kun nyt funtsin niin olisin mä kyl­lä valmis mak­samaan tuplas­tikin kuus­sa, tai vaik­ka triplas­tikin, jos se suinkin joudut­taisi aurinkoen­er­giaan siir­tymistä “nor­maalia” nopeam­mas­sa tahdissa.

    Mis­tään säätöen­er­gioiden tarpeesta ja sen sel­l­ai­sis­ta­han tämä poe­ka ei kyl­lä tiedä yhtään mittään.

    Sen kyl­lä minäkin toki snai­jaan, että arskaa nyt vaan on kovin vähän­lais­es­ti talvikaut­e­na Suomen­maas­sa… Ja tääl­lä ran­nikol­la kai jatkos­sa vieläkin vähem­män kun ei ole lumiki­nok­si­akaan jeesaamassa.

    Kuten moni on tääl­lä jo ehtinyt totea­maan, parem­pia akkute­knolo­gioi­ta odotellessa.

    Hip­stereille tarkoitet­tu Helenin viher­pe­su todel­lakin oli ja on, vaik­ka itse ihan uskonkin siihen, että vielä kyl­lä koit­taa aika jol­loin maail­ma tyy­dyt­tää ener­gian tarpeen auringol­la eli muut muodot ovat jääneet pitkälti tai kokon­aan redundanteiksi.

    En vain osaa kuol­lak­senikaan arvioi­da, että mil­loin tämä tulisi todek­si. Luul­tavasti olen itse puskenut hors­maa jo aika pitkään siinä vaiheessa…

    En minäkään(?) adop­toin­ut omaa paneel­ia, mut­ta en toisaal­ta näe mitään pahaa siinä, että jotkut näin kuitenkin tekivät ja tekevät jatkos­sakin — päin vas­toin — kun­han myös kuit­taa­vat sen lop­pu­laskun ihan itse.

  147. TL: Henkilöko­htais­es­ti en enää väl­itä, kos­ka en usko enää mihinkään hal­lit­tuun muu­tok­seen. Sen aika meni jo, ja viimeiset pari vuosikym­men­tä on tehty lähin­nä vääriä päätök­siä tai hymis­tel­ty hil­jaa pis­sa housussa.

    Olen tääl­lä koh­ta 10 vuot­ta valit­tanut kuin­ka poli­itikot tekevät vääriä asioi­ta, ja niistä vääristä asioista seu­raa ikäviä asioi­ta. Silti niin on tehty, ja tehdään edelleen, joten en odota enää mitään. 

    Ja ker­rotko nyt vielä kaikille, että mik­si et ole mukana poli­ti­ikas­sa jos­sa asioi­hin voi ihan oikeasti ja isosti vaikut­taa kun sin­ul­la tun­tuu jotain salat­tua tietoa olevan?

  148. Vielä tuotan­toeläimistä:

    Johan­na: Ongel­ma ei ole väestönkasvu. Maa­pal­lol­la kan­soit­taa täl­lä het­kel­lä 7 mil­jar­dia ihmistä, tuotan­toeläim­iä on 70 mil­jar­dia. Kuka tahansa ymmärtää, että tämä yhtälö on kestämätön.

    Jos FAO:n arvioimat tuotan­toeläin­määrät jakau­tu­isi­vat tasan maail­man ihmis­ten kesken, neli­henkisel­lä per­heel­lä olisi keskimäärin yksi lam­mas tai vuo­hi, vähem­män kuin yksi lehmä, puoli sikaa, ja pihal­la kuop­sut­telisi yksi­toista kanaa. Täl­lainen elämän­ta­pa on siis tuomit­ta­va kestämät­tömänä ker­skaku­lu­tuk­se­na, mut­ta ilmas­to­tavoit­tei­den kannal­ta ei ole väliä, han­kki­iko per­he kak­si vai viisi lasta?

    Hyvä syy tin­kiä omas­ta kulu­tuk­ses­tamme on se että muille riit­täisi enem­män, mut­ta kaikkea ei voi uhra­ta väestönkasvun alt­tar­ille. Eivätkä kehi­tys­maid­en vauras­tu­vat väestöt tule mis­sään tapauk­ses­sa tyy­tymään pelkki­in papui­hin. Kuten Osmo kir­joit­taa, ei kan­na­ta aset­taa tavoitet­ta joka on mah­do­ton saavuttaa.

  149. Osmo Soin­in­vaara:
    Suvi­lah­den aurinkovoimala ei mak­sa Hele­nille mitään, kos­ka paneel­it on myy­ty eteen­päin kuluttajille.

    Joo, markki­noin­titemp­pu sinänsä…

  150. Osmo Soin­in­vaara:
    Suvi­lah­den aurinkovoimala ei mak­sa Hele­nille mitään, kos­ka paneel­it on myy­ty eteen­päin kuluttajille.

    Jos kyse olisi vaikka­pa sijoi­tus­tuot­tei­den myyn­nistä, niin Helen olisi haastet­tu raas­tu­paan harhaan­jo­htavas­ta markkinoinnista.

    Ilmas­ton­muu­tok­sel­lakin kovin moni yri­tys yrit­tää rahas­taa tietämät­tömiä kulut­ta­jia, kuten Helenkin näköjään. Nyt Pari­isin jäl­keen tuhan­sis­sa yri­tyk­sis­sä mietitään kuumeis­es­ti mitä tilanteeseen sopivia tuot­tei­ta ja palvelui­ta kek­sitään, jot­ta saadaan kansalaisil­ta rahat pois.

    Näil­läkin pan­eli­ra­hoil­la olisi ollut paljon ilmas­ton muu­tok­sen tor­jun­nan kannal­ta tehokkaampia kohtei­ta. Alka­en vaik­ka sisäläm­pötilo­jen alen­tamis­es­ta ja vil­la­sukkien ostamis­es­ta aurinkopan­elien sijaan.

    Muu­ta­mal­la aika pienel­lä käytök­sen muu­tok­sel­la on tehtävis­sä iso­ja asioi­ta. Helenkin voisi kan­taa oikeal­la kulut­ta­jain­fol­la kor­ten­sa kekoon:

    1. alen­na asun­tosi sisäläm­pöti­la 20–21 asteeseen
    2. älä syö/osta naudanlihaa
    3. vältä turhaa auton käyt­töä kuin rut­toa, kul­je aina jalan tai pyöräl­lä kun mahdollista

  151. Osmo Soin­in­vaara:
    Suvi­lah­den aurinkovoimala ei mak­sa Hele­nille mitään, kos­ka paneel­it on myy­ty eteen­päin kuluttajille.

    Ei niitä myy­ty ole, vaan vuokrat­tu. Irti­sanomi­sai­ka on 2 viikkoa. Voi olla, että talvel­la moni huo­maa, että hyvi­tys­tä sähkölaskus­ta ei käytän­nössä saakaan. 285W paneel­in hin­ta on noin 500€ + asen­nuk­set + rahoi­tusku­lut. En ole ihan var­ma, että Helen saa raho­jaan pois 4,4€/kk vuokral­la. Ainakin siihen menee aikaa yli 10 vuotta.

  152. Osmo Soin­in­vaara: Uusi­u­tu­val­la tarkoite­taan sitä, että polte­tun suon tilalle samal­la paikalla kas­vaa koht5uullisessa ajas­sa sama määrä turvet­ta tai muu­ta bio­mas­saa. Olen joutunut kor­jaa­maan tämän turvemiesten väit­teen niin mon­ta ker­taa, että en enää jak­sa, enkä sik­si väitet­tä enää julkaise.

    Kos­ka olet väärässä. Mik­si sit­ten län­si­maat voivat tule­vaisu­udessa ostaa päästöoikeuk­sia kehi­tys­maid­en met­si­tyk­ses­tä ? Olet totaalisen väärässä. Ja vihreät poli­tikoi­vat ympäristön vahin­gok­si. Ja sitä­pait­si mikä olet määrit­telemään kohtu­ullista aikaa ? Hiili on varas­toitu käsit­tämät­tömän ajan kulues­sa, mik­si turpeen pitää olla hiilineu­traali samas­sa sekunnissa?

    Et myöskään julkaise tätä, kos­ka olet väit­teine­si kestämät­tömäl­lä pohjalla.

  153. Cap­tain Awe­some:

    Itse tosin kan­natan vero­tus­mall­ia jos­sa pelkästä auton omis­tamis­es­takin olisi syytä kan­taa jonkin tasoista – viisaam­mat määritelkööt kuin­ka paljon – hait­tavero­tus­ta kos­ka yllät­täen sähköau­tokin tarvit­see ihan yhtä paljon tilaa ympärilleen (ja yksi­ty­isautoilu kun olisi mah­dol­lisu­us käyt­tää julk­isia on sit­tenkin ihan todel­li­nen ongelma).

    En halua ilkeil­lä, tutkimuk­sen vain tup­paa­vat ker­ta toisen­sa jäl­keen osoit­ta­maan, että ihmiset kyl­lä kan­ta­vat huol­ta mil­loin mis­täkin, mut­ta se huoli ei vaan – jostain syys­tä – kum­minkaan näy omas­sa käytöksessä.

    Cap­tain Awe­some:
    Mitäs veikkaat: tulisko sen oman sähköau­ton han­k­in­ta kuitenkin kyseeseen pikem­minkin myöhem­min kuin ennemmin? 

    Jos Tes­lan olisi saanut Suomes­sa samaan hin­taan kuin Nor­jas­sa tai Ruot­sis­sa, se olisi jo mei­dän ja tuhan­sien muiden suo­ma­lais­ten pihas­sa vaik­ka se olisi 2–3 ker­taa kalli­impi ratkaisu kuin per­in­teinen auto. Suomen poli­ti­ik­ka ehkäisee autoveroi­neen ja käyt­tövoimaveroi­neen posi­ti­ivisen ilmapi­irin muo­dos­tu­misen esim. sähköau­to­jen ympärille. Mik­si auto­ja ei kohdel­la kuten mui­ta kulu­tushyödykkeitä ja pelkkä alv. ei riitä? Mik­si esim. huviveneille riit­tää pelkkä alv. vaik­ka aika har­va ajelee autol­la huvikseen. (En siis kan­na­ta erikoisvero­ja millekään kulutushyödykkeelle).

  154. Suo­ra sähkö: 8,29 snt/kWh
    Öljyläm­mi­tys: 6,62 snt/kWh
    Kaukoläm­pö, LPR: 5,5242 snt/kWh + 420 euroa / vuosi
    Kaukoläm­pö, Ima­tra: 10,108 snt/kWh

    LAPPEENRANTA: Jos tuo­tat kaiken kaukoläm­möl­lä, niin hin­ta jää alle suo­ran sähköläm­mi­tyk­sen hin­nan. Jos läm­mität takkaa 2x viikos­sa tai saunot 3x viikos­sa tai tykkäät uuniruoas­ta tip­puu kaukoläm­mön kulu­tus ja kilo­wat­ti hin­ta nousee samal­la perus­mak­sun takia tasolle, jos­sa kaukoläm­pö kan­nat­taa sanoa irti ja läm­mit­tää suo­ral­la sähköllä.

    IMATRA: Suo­ra sähkö on halvem­pi, mitä kaukoläm­pö. Olen käynyt käyn­nis­telemässä van­ho­ja öljyläm­mi­tysjär­jestelmiä ja asen­tanut Kam­lok liit­tim­iä säil­iön täyt­töä varten, kos­ka kan­nat­taa mak­saa ennem­min pelkkä kaukoläm­mön perus­mak­su ja olla käyt­tämät­tä kaukoläm­pöä. Mikä tahansa on halvempaa.

  155. Ja perus ilmaläm­pöpumpul­la pääsee keskimäärin edes 3 ker­toimeen, niin ener­gian hin­ta 2,76 snt/kWh.

    Mon­tako ydin­voimalaa on säästet­ty näillä?

    Raha ratkaisee.

  156. E39&e61: Mik­si auto­ja ei kohdel­la kuten mui­ta kulu­tushyödykkeitä ja pelkkä alv. ei riitä? Mik­si esim. huviveneille riit­tää pelkkä alv. vaik­ka aika har­va ajelee autol­la huvikseen. (En siis kan­na­ta erikoisvero­ja millekään kulutushyödykkeelle).

    Mik­si lentokonei­den käyt­tämää löpöä ei verote­ta? Mik­si e‑kirjasta kan­netaan korkeam­paa alvia kuin fyy­sis­es­tä kir­jas­ta? Mik­si markki­na­t­aloudessa toimivia kau­pal­lisia sanomale­htiä tue­taan erik­seen verovaroin? Mik­sei jeesus tule min­un sydämeeni?

    Viimeistä luku­unot­ta­mat­ta nämä ovat kaik­ki poli­it­tisia ylä­ta­son päätök­siä ja siten täysin kansalais­ten kumot­tavis­sa ole­via mikäli poli­it­ti­nen vaikut­ta­mi­nen suinkin kiin­nos­taa siinä määrin.

    Ei vaan tun­nu kiin­nos­ta­van. Kiin­nos­taa vaan pään aukomi­nen esimerkik­si Oden blogilla. Myself including.

    Ihan kaikkea kulut­tamista pitäisi päästöverot­taa suh­teessa siitä aiheutu­vi­in ympäristöhait­toi­hin. Ain­oas­taan työn­teon verot­ta­mi­nen on kontraproduktiivista.

  157. Cap­tain Awe­some: Ja ker­rotko nyt vielä kaikille, että mik­si et ole mukana poli­ti­ikas­sa jos­sa asioi­hin voi ihan oikeasti ja isosti vaikut­taa kun sin­ul­la tun­tuu jotain salat­tua tietoa olevan?

    Ei poli­ti­ikas­sa voi vaikut­taa ainakaan isosti. Osmo on tain­nut kir­joit­taa siitä pari kirjaakin.

    En kek­si edes yhtään hyvää puoluet­ta. Vihrei­den viiteke­hyk­sessä olisin lähin­nä fasisti, rasisti ja sadisti.

    Jatkan pörssiy­htiöi­den kon­sult­ti­na, tien­aan näin parem­min kuin kansane­dus­ta­jana ja näen poli­ti­ikkaakin käytän­nössä ihan liikaa.

  158. Uiv­aNui­va: Voidaan tehdä samaa kuin Alanko­mais­sa on jo vuosikym­meniä tehty. Toisin sanoen meren­pin­ta nousee sen ver­ran hitaasti, ettei se aiheuta dra­maat­tisia ongelmia, vaan siltä ehditään hyvin suo­jau­tua tai “pae­ta”.
    Suomes­sa ei tarvitse tehdä tuo­takaan vähää, kun tääl­lä maan­pin­ta nousee jääkau­den jäljiltä. Jos muut maat halu­a­vat Suomen osal­lis­tu­van Suomelle haitallisi­in talkoisi­in, niin ne var­maan kor­vaa­vat kus­tan­nuk­set meille?

    Globaalis­sa maail­mas­sa hai­tat eivät rajoitu yksit­täis­ten kansal­lis­val­tioiden rajo­jen sisälle. Sik­si se mitä tapah­tuu maail­mal­la on automaagis­es­ti myös mei­dän asi­amme mitä suurim­mas­sa määrin.

    Globaalis­sa mit­takaavas­sa sil­lä on vähän enem­män ker­ran­nais­vaiku­tuk­sia mitä tapah­tuu maail­man suuris­sa metropoleis­sa ver­rat­tuna siihen mitä tapah­tuu jos­sain Helsingis­sä — tai Suomes­sa ylipäätään.

    Helsin­ki sijait­see siinä 4mm rajal­la ja meren­pin­ta vas­taavasti nousee meil­lä 3mm vuodessa (vielä jokunen vuosi sit­ten luku oli puo­let vähem­män eli 1.5mm).

    Ensin mainit­tu efek­ti tun­netusti hidas­tuu, jälkim­mäisen puolestaan ennuste­taan nopeutuvan.

    1mm mar­gin­aali ei ole suuren suuri nytkään. 

    You do the math.

    Mut­ta ker­ro­han pidätkö järkeväm­pänä strate­gise­na val­in­tana yrit­tää hidas­taa tai peräti pysäyt­tää ilmas­ton muut­tumista, vaiko suo­javal­lien rak­en­tamista joka s‑tanan niemeen ja notkoon (uno­hta­mat­ta jatku­vaa korot­tamisen ja/tai vahvis­tamisen tarvetta)?

    Molem­mat vai­h­toe­hdot mak­sa­vat mut­ta jälkim­mäisel­lä voidaan vaikut­taa vain yhden uhkan tal­tut­tamiseen, edel­lisel­lä puolestaan voidaan yrit­tää min­i­moi­da mitä mon­i­naisimpi­en uhkaku­vien realisoituminen.

    Ja kun ihmi­nen ei edelleenkään ole ere­htymätön: ei tarvitse kat­soa kuin miten upeasti se suo­jaus pelit­ti Helsin­gin kokoises­sa New Orleansissa. 

    Monis­sa ilmiöis­sähän on havait­tavis­sa arbi­traari­nen tip­ping point jota emme voi ennakoi­da, ain­oas­taan jälkikä­teen tun­nistaa, että tuos­sa vai­heessa hom­ma vas­ta kiehui yli.

  159. eemil: Ja sitä­pait­si mikä olet määrit­telemään kohtu­ullista aikaa ? Hiili on varas­toitu käsit­tämät­tömän ajan kulues­sa, mik­si turpeen pitää olla hiilineu­traali samas­sa sekunnissa? 

    No jos se hiili ei sitoudu takaisin seu­raa­van sadan vuo­den, tai oikeas­t­aan 50 vuo­den kulues­sa, niin se on ihan sama mitä mieltä sinä, minä tai Osmo olemme mieltä “kohtu­ullis­es­ta” ajas­ta. Akuutin ilmas­toke­hi­tyk­sen kannal­ta se hiili EI sil­loin sitoudu.

  160. KariS:
    Mik­si Helen tuh­laa mei­dän helsinkiläis­ten raho­ja moi­seen näpertelyyn? 

    Suvi­lah­den järkevyyt­tä sen enem­pää arvioimat­ta, ei kai juuri kukaan ole koskaan olet­tanut, että aurinkovoima tuot­taisi jouluku­us­sa Suomes­sa koskaan juuri mitään?

  161. Vesa:
    2. älä syö/osta naudanlihaa 

    Päteekö tuo Suomes­sa kovinkaan hyvin? Olen ollut ymmärtäv­inäni, että tääl­lä nau­dan­li­ha on lähin­nä maid­on ja juus­ton­tuotan­non sivuvirta?

  162. Kos­ka Osmo Soin­in­vaara on järkeväk­si ja puolueet­tomak­si tun­nustet­tu merkit­tävä yhteiskun­nalli­nen vaikut­ta­ja, yritän vielä muut­taa hänen luu­tunei­ta asen­teitaan koskien turpeen hyödyntämistä.

    Yri­tyk­seni keskit­tyy lähin­nä ver­tailu­un turpeen ja kivi­hi­ilen haitallisu­ut­ta hiilid­iok­sidin tuot­ta­ji­na. Soin­in­vaara­han väit­tää, että turpeen hyö­dyn­tämien olisi kivi­iltä vahin­gol­lisem­paa. Väitän päinvastaista.

    Kivi­hi­ili esi­in­tyy maaperässä jopa kym­me­nien metrien pak­su­isi­na ker­rostu­mi­na. Se on nimen­sä mukaises­ti tiukkaan pakat­tua tavaraa. Suomen hyö­dyn­tämisen arvoiset turvek­er­rostu­mat taas ovat metristä kah­teen metri­in pak­su­isia. Turve on koos­t­u­muk­seltaan huokoista, ehkä suun­nilleen AIV- rehun tiivey­teen ver­rran­nol­lista tavaraa. Kuu­tiometri­in kivi­hi­iltä mah­tuu siten moninker­tainen määrä hiiltä turpeeseen verrattuna. 

    Jos siis ajatel­laan, että näi­den maaperästä pois­tet­tu­jen fos­si­ilis­ten raa­ka-ainei­den vapaut­ta­maa hiiltä yritetään palaut­taa takaisin samaan maaperään ja samaan pin­ta-alaan, vain turpeen kohdal­la se on mah­dol­lista. Pin­ta-alayk­sikköä kohden tarvi­taan hur­ja määrä aikaa ja bio­mas­san kas­vat­tamista, jot­ta yli kym­men­metrisen kivi­hi­ilik­er­rostu­man sisältämä hiil­imäärä saataisi­in takaisin kasaan. Taitaa vaa­tia kym­meniä­tuhan­sia vuosia. Kun tämä ote­taan kyseis­ten raa­ka-ainei­den haitallisu­usu­ut­ta arvioidessa huomioon, ver­tailusuhde turpeen hyväk­si on kiistaton. 

    Hyö­dyn­netyn turvek­er­rostu­man kohdal­la hiilen takasin palaut­ta­mi­nen on kohtu­ullises­sa ajas­sa jär­jestet­tävis­sä. Nythän Suomes­sa on val­ta­va määrä näitä 1970-luvun aurau­so­ji­tuk­sel­la luon­non­ti­laisuuten­sa menet­täneitä suoaluei­ta. Niukkar­avin­teinen polt­to­turve on huono met­sän kasvualus­ta. Turvesoil­la kas­vaa lähin­nä vain lyhyt­tä män­tyä ja hieskoivua. Hiiltä sito­vaa bio­mas­saa ker­tyy hitaasti. Luon­non­ti­laisel­la, sam­malpin­taisel­la suol­la sitä ker­tyy millin pak­su­udelta vuodessa. Sik­si suoaluei­den hiilen­si­d­on­taa kan­nat­taa tehostaa.

    Kun soil­ta pois­te­taan pin­nalle ker­tyneet niukkar­avin­teiset turvek­er­rostu­mat, niiden hiilen­si­tovu­us para­nee radikaal­isti. Turvek­er­rostu­mien alta pal­jas­tuu rav­in­teikas, useim­miten savip­i­toinen kiven­näis­maa. Jos suon poh­jal­la ole­vaan maa­han istute­taan vaikka­pa ener­gia­pa­jua, se kas­vaa pitu­udeltaan kah­den ja puolen metrin vuosi­tah­tia. Jos siihen kyl­vetään näinä aikoina maas­samme vil­je­lykasviksi tulos­sa ole­vaa mais­sia, vuosikasvu on viiden metrin pitu­us­lu­okkaa. Kuvitel­laan, että täl­lainen ener­gia­pa­jus­ta tai mais­sista ker­tyvä bio­mas­sa lah­mataan maa­han ja saate­taan olo­suhteisi­in, jos­sa se fos­siloituu turpeen tapaan, jokainen voi laskea, mitä tah­tia ker­rostu­ma kas­vaa ja hiiltä ilmake­hästä saadaan pois­tet­tua. Parhaas­sa tapauk­ses­sa vil­je­lyyn saatet­tu suopin­ta-ala sitoo ihmisiässä saman ver­ran hiiltä, kuin mitä se villinä ollessaan ja sam­mal­ta kas­vaes­saan sitoi viimeisen viiden­tuhan­nen vuo­den aikana. Tämän takia Suomen turvek­er­rostu­mien hyö­dyn­tämi­nen ja maapo­hjien uuteen kasvu­un saat­ta­mi­nen on kan­natet­ta­va ilmas­toteko. Ainakin se on monin ver­roin kivi­hi­ilen polt­toa edullisem­pi vaihtoehto.

    Jos siis Soin­in­vaaran edus­ta­mat Vihreät ovat oikeasti huolis­saan Suomen maaperän ja kasvus­ton hiilen­si­d­on­takyvys­tä, tämä turvek­er­rostu­mien koske­mat­tomana säi­lyt­tämi­nen on läh­es­tulkoon hölmöä. Hiilen sidon­nan tehostamisek­si kaikkien ojitet­tu­jen soiden turvek­er­rostu­mat olisi päin­vas­toin kan­nat­tavin­ta pois­taa viimeistään niil­lä kas­vavien met­sien tul­tua pääte­hakku­u­vai­heeseen. Sama kan­nat­taisi hiilen­si­d­on­tatavoit­teessa tehdä myös monien luon­non­ti­lais­ten soiden kohdal­la sikäli, jos ne eivät edus­ta jotain säi­lyt­tämisen arvoista bio­tyyp­piä. Sam­mal­ta kas­va­va märkä suo on yksi tehot­tomim­mista maapo­hjista hiilen sidon­taa ajatellen.

  163. TL: Ei poli­ti­ikas­sa voi vaikut­taa ainakaan isosti. Osmo on tain­nut kir­joit­taa siitä pari kirjaakin.

    En kek­si edes yhtään hyvää puoluet­ta. Vihrei­den viiteke­hyk­sessä olisin lähin­nä fasisti, rasisti ja sadisti.

    Jatkan pörssiy­htiöi­den kon­sult­ti­na, tien­aan näin parem­min kuin kansane­dus­ta­jana ja näen poli­ti­ikkaakin käytän­nössä ihan liikaa.

    Siis suomek­si: val­i­tat kos­ka se on ihan ok keino tap­paa aikaa, kos­ka talouskon­sul­toin­ti on taloudel­lis­es­ti palk­it­se­vam­paa kuin talous­poli­it­ti­sista lin­joista päät­tämi­nen, ja kos­ka poli­ti­ikkaan mukaan men­e­m­i­nen tarkoit­taisi väistämät­tä henkilöko­htais­ten uhrauk­sien tekemistä — puhu­mat­takaan itsen­sä altistamista todel­la bru­taalille ja jatku­valle kritiikille. 

    Tutul­ta kuu­lostaa. Kyl­lä tuop­pi­in itkem­i­nen on huo­mat­tavasti helpom­paa. Bonuk­se­na samal­la voi vetää hirveet koomat, vetäistä ohi­men­nen jotain sut­turaa viik­seen ja aamul­la on vain tykyt­tävä kra­pu­la ja jonkun muun naa­ma ilta­pu­lus­sa. Vaimollekaan ei tarvitse ker­toa jos ei hotsita. 

    Ode on pet­tynyt hal­li­tusten vetämään poli­ti­ikkaan jota on joutunut tai tois­es­ta vinkke­listä kat­soen saanut seu­ra­ta enem­män tai vähem­män sivus­ta vuosikymmeniä.

    Ihan var­masti menee usko vaikuttamiseen. 

    Hirt­täy­tymi­nen vihreään puolueeseen vaik­ka mies olisi päässyt vaikut­tavampi­in pöyti­in on ollut her­ran ihan oma valinta. 

    Ja sit­ten taas toisaal­ta jos halu­aa että Suomel­la säi­lyy tosi­asialli­nen kyky tehdä oman­laista rahapoli­ti­ikkaa niin sil­loin ei olisi pitänyt kan­nat­taa euroalueeseen liit­tymistä alun perinkään. Tai mah­dol­lis­es­ti koko euroyhteisöön/unioniin liittymistä.

    You can’t have it both ways. 

    Nythän Ode esit­tää että merk­i­tyk­seltään suurem­pia päätök­siä tehtäisi­in kaupungeis­sa eli kun­nal­lispoli­ti­ik­ka olisikin kingi. 

    Kieltämät­tä isot kaupun­git voivat ja joskus tekevätkin kun­ni­an­hi­moi­sem­paa poli­ti­ikkaa kuin ylä­ta­sol­la. Ja voi olla että kaupunki­val­tioidenkin aika jälleen on koittamassa. 

    Jos ei nyky­puolueista tun­nu löy­tyvän sopi­vaa, ei auta kuin perus­taa sel­l­ainen itse. 

    Mut­ta kuten muis­tamme: leuko­jen lok­su­tus on helevetisti helepompaa. 

    Myös demokraat­tista vaikut­tamista olisi mah­dol­lista monin tavoin kehit­tää, mut­ta sekös vas­ta aikaa ja vaivaa veisikin. 

    Päätän esi­tyk­sen nyt tähän.

  164. Arvom­ies: Suomen turvek­er­rostu­mien hyö­dyn­tämi­nen ja maapo­hjien uuteen kasvu­un saat­ta­mi­nen on kan­natet­ta­va ilmas­toteko. Ainakin se on monin ver­roin kivi­hi­ilen polt­toa edullisem­pi vaihtoehto.

    Juuri näin,mutta turve on poli­it­tisel­la päätök­sel­lä julis­tet­tu fos­si­ilisek­si, pahem­mak­si kuin kivihiili. 

    On aivan kuin tuulen huu­taisi, jos yrit­tää fak­ta­pe­rustein vaikut­taa turvea­nark­istien asen­teisi­in. Niiden takana ei nimit­täin ole tieteelli­nen fak­tati­eto vaan poli­it­ti­nen tarkoituk­sen­mukaisu­us. Poh­jal­la on kaupunki­fanaatikko­jen masi­noima maaseu­tu­mainen elämän­muo­to vs kaupungistuminen.

    Turpeen ja muun bio­talouden kehit­tämi­nen nos­taa maaseu­tu­jen var­al­lisu­ut­ta. Ja kun maakun­nis­sa menee hyvin, niin sen puolueet saa­vat lisää kan­nat­ta­jia . Vihrei­den kan­na­tus kaupunkialueil­la sakkaa kun osa puolueen ide­ol­o­gis­es­ta poh­jas­ta , maaseudun elinkeino­jen ja asumisen ympäristö­vahin­gol­l­lisu­us, romahtaa.

    Kaupungeis­sa sitä­vas­toin tulee saa­da hal­paa ener­giaa kivi­hi­ilen avul­la. Poli­it­tisil­la veivauk­sil­la varmis­te­taan turpeen kilpailukyvyttömyys.

    Tästä syys­tä turve on julis­tet­tu fos­si­ilisek­si polttoaineeksi.

    Post script: Kaupunkien Voit­to- fanaatikot ; eikö olisi parem­pi, että maaseudul­la menisi hyvin? Ruuhkau­tu­mi­nen ja asun­top­u­la hel­lit­täisi hie­man kun muut­toli­ike hidas­tu­isi. Vuosaaren sata­maan tulee tuhan­sia tur­va­paikan­hak­i­joi­ta ensi kevään aikana. Maaseudul­ta tulee lisää heitä, jot­ka ovat saa­neet oleskelu­lu­van Suomeen. Puolen vuo­den päästä ensim­mäiselle aal­lolle täy­tyy löytää n. 10 000 asun­toa, joista val­taosa Helsingistä.

    Kah­den ja puolen vuo­den päästä he ovat kaupunkien ja kun­tien kon­tol­la (val­tion tuki lop­puu). Tämä ei ole aiheen vier­estä, sil­lä kaik­ki liit­tyy kaikkeen.

  165. Vesa: Suomen toisek­si suurim­man aurinkovoimalan tuot­to Suvi­lahdessa oli tänään kokon­aista 33,09 kWh. Ja tänään sen­tään aurinko pilk­isti tääl­lä Helsingis­sä. Kulu­van jouluku­un keskituotto/vuorokausi on ollut 23 kWh.

    Kesäl­lä 15 vuorokausi­tuot­to oli vajaat 1450 kWh, joten eivät ne tuo­tot hir­muisia sil­loinkaan olleet.

    Ei tuol­ta poh­jal­ta mitään ter­vet­tä liike­toim­intaa syn­ny. Ilman syöt­tö­tar­if­fia ei kenenkään kan­na­ta iso­ja kent­tiä rak­en­taa. Jos sit­ten syöt­tö­tar­if­fi tulee aurinkovoimallekin, pan­e­likent­tiä tulee lisää, ja sähkön hin­ta on kesäpäiv­inä pyöreä nolla.

    Toiv­ot­tavasti syöt­tö­tar­if­fia aurinkosähkölle ei Suomeen tule ennenkuin enar­gian suurim­it­tainen varas­toin­ti on saatu kau­pal­lis­es­ti kannattavaksi.

  166. Ris­to: Päteekö tuo Suomes­sa kovinkaan hyvin? Olen ollut ymmärtäv­inäni, että tääl­lä nau­dan­li­ha on lähin­nä maid­on ja juus­ton­tuotan­non sivuvirta?

    Ajatuk­se­nani on, että ihmiset voisi­vat tehdä sel­l­aisia ratkaisu­ja, jot­ka oikeasti vaikut­ta­vat ilmas­ton­muu­tok­seen. Hehku­lam­put ja aurinkopan­elit eivät ole sellaisia.

    Mainit­se­masi maid­on tuotan­to aiheut­taa erit­täin suuret ilmastopäästöt. Eli tarpee­ton (=aikuis­ten) maito­tuot­tei­den käyt­tö on syytä lopet­taa. Kos­kee eri­tyis­es­ti Suomea.

    Nau­dan­li­han ilmas­to­vaiku­tus on 3–4 ker­taa suurem­pi kuin sian ja broi­lerin lihal­la. 10-ker­tainen kalaan ver­rat­tuna. Ja kar­jat­alouden ilmas­to­vaiku­tus on siis suurem­pi kuin liikenteen.

    Type­r­in ilmas­toteko safkan suh­teen lie­nee brasil­ialaisen pihvin ost­a­mi­nen. Sademet­sän raivaus, 10000 km:n kul­je­tus jne.

    Eli tuulivoimaloista, aurinkopan­eleista, led-lam­puista, sähköau­toista, päästöoikeuk­sista ym. jauhami­nen vähem­mälle kiitos. On puhut­ta­va ruoas­ta, liiken­teestä ja raken­nusten läm­pötiloista. Kulut­ta­jakäytök­sen muu­tok­sil­la näis­sä arkipäiväi­sis­sä asiois­sa on oikeasti nopeasti saavutet­tavis­sa merkit­täviä ilmastopäästö­jen muu­tok­sia. Ja mikä hyödyl­listä myös rahan säästöä.

    Pari­isin sopimus tähtää 2020 jälkeiseen aikaan. Mik­si odot­taa sinne asti?

    1. Nau­dan­li­han ilmas­to­vaiku­tus on 3–4 ker­taa suurem­pi kuin sian ja broi­lerin lihal­la. 10-ker­tainen kalaan ver­rat­tuna. Ja kar­jat­alouden ilmas­to­vaiku­tus on siis suurem­pi kuin liikenteen.

      Kalan vil­je­ly se vas­ta eri­no­maista onkin. Tekee sinilevän avul­la koko Itämer­estä val­ta­van hiilinielun 🙂

  167. Arviomiehelle vink­ki: mestäo­jite­tut suot eivät käy turve­tuotan­toon. Liian ohut ker­ros, jot­ta suo kan­nat­taisi muut­taa turpeen­nos­toon sopi­vak­si. Tarpeek­si pak­su­ja ei taas ojitet­tu. Osa on sit­ten vielä kasvu­turvet­ta, joka ei käy polttoon.

    Turve on äärim­mäisen rajalli­nen luon­non­va­ra! Suolu­on­to on jo läh­es kokon­aan hävitet­ty. Lisäk­si turpeen­nos­to Vapon höpinöistä huoli­mat­ta tuhoaa vesistöt.

    Turve on vara­polt­toaine, jota pitäisi käyt­tää todel­la varoen.

  168. Suomeen pitäisi ottaa käyt­töön kiin­tiöt sähköau­toille. Jokaisen auton­va­lmis­ta­jan, joka halu­aa myy­dä auto­ja Suomes­sa, pitäisi myy­dä 5 % kaik­ista autois­taan sähköis­inä. Jos ei pääse tavoit­teeseen, niin sit­ten joutuu osta­maan markki­noil­ta ZEV-kredi­it­te­jä (Zero Emis­sion Vehi­cle). Jos myy enem­män kuin 5 % autoista sähköis­inä, niin sit­ten ylimääräi­sistä sähköau­toista saa ZEV-kredi­it­te­jä, joi­ta voi myy­dä niille valmis­ta­jille, jot­ka eivät pääse tavoitteeseen. 

    Tämä varmis­taa sen että täs­mälleen 5 % Suomes­ta myytävistä autoista on sähköisiä ja mak­sa­jan roolis­sa on saas­tut­ta­jat. Veron­mak­sajien raho­ja tähän ei tarvi­ta lainkaan. Kun autote­htaat saavut­ta­vat tavoit­teen ja ZEV-kredi­it­tien markki­na-arvo las­kee, niin nos­te­taan sähköau­to­jen osu­ut­ta 10 pros­ent­ti­i­in, jne. kunnes >95 % Suomes­sa myytävistä autoista on sähköisiä. 

    Tänään sähköau­to­jen elinkaarikus­tan­nuk­set on jo halvem­mat kuin polt­tis­ten elinkaarikus­tan­nuk­set. Jos ihmettelette mik­si ain­oas­taan Tes­la Motors valmis­taa vakavis­saan sähköau­to­ja, niin syytä voinee kysyä Volkswagenilta!

    1. Minä uskon tois­taisek­si enem­män ladat­tavi­in hybridei­hin kuin täyssähköau­toi­hin. Helsingis­sä nyt ainakin ladat­ta­va hybri­di kulk­isi sähköl­lä melkein kaik­ki matkat, mut­ta sil­lä voisi lähteä myös mökkimatkalle.

  169. Osmo Soin­in­vaara: Kalan vil­je­ly se vas­ta eri­no­maista onkin. Tekee sinilevän avul­la koko Itämer­estä val­ta­van hiilinielun 

    Tai­dat olla erim­ieltä WWF:n känssa? Aja­tus hiilin­ielus­ta on toisaal­ta kyl­lä ihan kiin­nos­ta­va… Mut­ta todel­lisu­udessa kalankas­vatuk­sen osu­us ravin­nekuor­mas­ta on yhden pros­entin luokkaa. Ja toimin­nan hyö­ty­i­hin näh­den kohtu­ulli­nen + alentuva. 

    WWF:n tiedote 3/2014: “Suo­ma­lainen kir­jolo­hi on nyt suositeltavien, kestävien kalaval­in­to­jen joukossa.”

    http://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Kotimainen-kirjolohi-vihrealle-listalle-WWF-n-Kuluttajan-kalaoppaassa-1989.a

  170. Nähtävästi kukaan ei tääl­lä tiedä mikä on vihrei­den konkreet­ti­nen strate­gia saa­da sähköau­to­ja lisää Suomeen? Eduskun­tavaaleis­sa se oli yksi vihrei­den teema.

  171. “Arviomiehelle vink­ki: mestäo­jite­tut suot eivät käy turvetuotantoon.” 

    Eipä tai­da pitää paikkaansa. Ainakin kotiseudul­lani Ylä-Savos­sa ovat läh­es kaik­ki turve­tuotan­toon ote­tut suot olleet aiem­min 1960- tai 1970- luvuil­la ker­taalleen auraa­mal­la ojitet­tu­ja. Koske­mat­ta ovat jääneet vain kaikkein pehmeim­mät, rimpimäiset kohteet, jot­ka eivät kan­ta­neet auraa vetävää puskutraktoria.

    Puunkasvus­sa olleet turvek­er­rostu­mat, ojite­tut tai ojit­ta­mat­tomat, sisältävät läh­es metrin syvyy­teen tilavuuten­sa puoles­ta yhtä paljon puu­ta kuin turvet­ta; siis tiukkasy­isiä kan­to­ja ja juu­rakoi­ta. Kos­ka nämä ker­rostu­mat ovat ener­gia-arvoltaan kaikkein parhain­ta aines­ta, kan­nat­taa ohuetkin ker­rokset ja pienialaiset maas­toku­viot hyö­dyn­tää. Tekni­ik­ka ker­rostu­mien esi­haketet­tuina paaleina nos­tamisek­si on jo valmi­ik­si ole­mas­sa; eli tämä sama, jol­la aumoi­hin säilöt­tyä AIV-rehua paaleina irrote­taan. Vesistöjä pilaa­van jyrsin­turpeen nos­toa­han tul­ta­ne­en entis­es­tään pöly­hait­to­jen takia rajoit­ta­maan, ehkä kokon­aan kieltämäänkin.

    On tot­ta, ettei kaikkien met­säo­jitet­tu­jen suoaluei­den pin­tak­er­rostu­mat sovel­lu turve­tuotan­toon. Osa oji­tusalueista, kuten korvet, edus­ta­vat suo­tyyppe­jä, joiden pin­tak­er­ros koos­t­uu muus­ta, kuin polt­to­turpeesta. Ovat maatuneet humukseksi.

  172. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä uskon tois­taisek­si enem­män ladat­tavi­in hybridei­hin kuin täyssähköau­toi­hin. Helsingis­sä nyt ainakin ladat­ta­va hybri­di kulk­isi sähköl­lä melkein kaik­ki matkat, mut­ta sil­lä voisi lähteä myös mökkimatkalle. 

    Ongel­ma on siinä, että ladat­ta­va hybri­di on mon­imutkaisin ja kallein auto valmis­taa. Sähköau­to on teknis­es­ti yksinker­tainen ja läh­es huolto­va­paa. Hybri­di on polt­to­moot­torin teko­hen­gi­tys­tä jos­ta nykyisel­lä päästömit­taus-sys­teemil­lä ja suomen autovero­taulukoil­la saa jopa perus­tee­ton­ta alen­nus­ta autoveros­ta vrt. ben­sa- ja täys-sähköau­tot. Kan­natan toki edelleen auton han­k­in­ta­hetkel­lä kan­net­tavien vero­jen poistamista/minimoimista.

  173. Sähköau­to vai hybri­di en osaa sanoa, mut­ta mielestäni ruokakun­nan toista tai vieläpä
    kol­mat­ta, neljät­tä, viidet­tä? autoa voisi verot­taa reippaammin.
    Ylel­lisyysverot ovat his­to­ri­aa, ehkä kuitenkin
    sopii kysyä mon­tako lentomatkaa etelän aurinkoon
    on sopi­va määrä ihmiselämässä. Voisiko ajatel­la jonk­in­moista ” turhan lente­lyn veroa”. Luon­tokin kiittäisi.
    Tavit­teena (kaukaisu­udessa) voisi olla maa­pal­lon asukkaan henkilöko­htainen ener­giaku­lu­tuski­in­tiö ‚ylimenevä (fos­i­ilisen) ener­gian käyt­tö verotet­taisi­in raskaal­la kädellä.

  174. Henkilöko­htainen sähköi­nen päästö­pas­si olisi toki askel kohti suurem­paa tasa-arvoa. Rikkaat jou­tu­isi­vat osta­maan lisää päästöoikeuk­sia köy­hem­miltä. Toiset kulut­taisi­vat toisia enem­män kuten tähänkin asti mut­ta ainakin jou­tu­isi­vat mak­samaan tästä etuoikeud­es­ta nyky­istä paljon enemmän.

    1. Henkilöko­htainen sähköi­nen päästö­pas­si olisi toki askel kohti suurem­paa tasa-arvoa. Rikkaat jou­tu­isi­vat osta­maan lisää päästöoikeuk­sia köyhemmiltä.

      Pienen arit­meet­tisen har­joit­telun jäl­keen havait­semme, että henkilöko­htainen päästö­pas­si + markki­nat päätös­toikeudelle ovat aivan sama kuin jos mneil­lä olisi hiilid­iok­sidi­vero kaikelle ja se menisi hin­toi­hin ja tästä saatu tulo jaet­taisi­in perus­tu­lona tasan kaikille. Tämä siis sil­lä ole­tuk­sel­la, että tuo hiilid­iok­sidi­vero osu­isi osapouilleen tuon pääst5öoikeuden markki­nahin­nan tasolle. Jotenkin tämä vai­h­toe­hto tun­tu­isi yksinker­taisem­mal­la toteuttaa.

  175. Osmo Soin­in­vaara: hiilid­iok­sidi­vero kaikelle ja se menisi hin­toi­hin ja tästä saatu tulo jaet­taisi­in perus­tu­lona tasan kaikille. 

    Uno­h­dat nyt tarkoituksella(ko) toim­i­jan , joka hoitaa­ja ylläpitää hiilin­ielu­ja, nimit­täin ruuan tuot­ta­jat ja met­sän­o­mis­ta­jat. Taasko tämä menee näin ? Tuot­ta­jat tekevät työn ja muut kor­jaa­vat hedelmät.

    Onko tämä viimeisin muo­to uus­sosial­is­mista, jota tuot­ta­jaa kohti on har­joitet­tu markki­na­t­alouden suojissa ?

  176. Cap­tain Awe­some:
    Henkilöko­htainen sähköi­nen päästö­pas­si olisi toki askel kohti suurem­paa tasa-arvoa. Rikkaat jou­tu­isi­vat osta­maan lisää päästöoikeuk­sia köy­hem­miltä. Toiset kulut­taisi­vat toisia enem­män kuten tähänkin asti mut­ta ainakin jou­tu­isi­vat mak­samaan tästä etuoikeud­es­ta nyky­istä paljon enemmän. 

    Las­ket­taisi­inko yksi­ty­is­met­sät hiilin­ieluik­si tässä mallis­sa? Paljonko muuten hehtaari suo­ma­laista sekamet­sää nielee CO2/vuodessa?

  177. Osmo Soin­in­vaara:Tämä siis sil­lä ole­tuk­sel­la, että tuo hiilid­iok­sidi­vero osu­isi osapouilleen tuon pääst5öoikeuden markki­nahin­nan tasolle. Jotenkin tämä vai­h­toe­hto tun­tu­isi yksinker­taisem­mal­la toteuttaa.

    Minkälaisel­la yksinker­taisel­la lasku­toim­i­tuk­sel­la selvität päästöoikeu­den markki­nahin­nan, jos ei ole päästökaup­paa? Eipä markki­nahin­nan ennus­t­a­mi­nen näyt­tänyt syöt­tö­tar­iffien säätäjältäkään onnistuvan.

    1. Sylt­ty,
      Sor­ry, mut­ta meil­lä on päästökaup­pa. Kun­han se kos­kee kaikkia tuotei­ta, olemme tilanteessa, jos­sa mitään henkilöko­htaista päästökaup­paa ei enää tarvi­ta. Sitä odoteltaes­sa kan­nat­taa arva­ta hyvä päästön hin­ta„ kos­ka sel­l­ainen jär­jestelmä, jos­sa ostaes­sasi näkkileipää kau­pas­ta, joka lask­isi sin­ulle näkkileivän valmis­tamiseen, kul­jet­tamiseen, pakkaamiseen ja niin edelleen sisltyvät päästöt, on aika monimutkaista.

  178. E39&e61: Las­ket­taisi­inko yksi­ty­is­met­sät hiilin­ieluik­si tässä mallis­sa? Paljonko muuten hehtaari suo­ma­laista sekamet­sää nielee CO2/vuodessa?

    Tietenkin las­ke­taan, Met­säkeskuk­sen mukaan
    Suomes­sa kan­gas­met­sien maaperässä on noin 1 300 miljoon­aa ton­nia hiiltä (vas­taa 4 800 miljoon­aa ton­nia hiilid­iok­sidia), soiden maaperän turpeessa hiili­varas­to on noin 5 500 miljoon­aa ton­nia hiiltä (20 200 miljoon­aa ton­nia hiilidioksidia).

    Puus­ton bio­mas­saan on sitoutunut noin 700 miljoon­aa ton­nia hiiltä (2 500 miljoon­aa ton­nia hiilid­iok­sidia). Soiden turve on siis tärkein hiili­varas­to. Puus­toon sitoutuu hiiltä hie­man alle 10 pros­ent­tia met­sien hiilivarastosta.

    Luon­non­va­rakeskuk­sen METLAN mukaan Suomen met­sät sitoi­vat viimeis­ten 10 vuo­den aikana keskimäärin 35 miljoon­aa ton­nia ekvi­va­lent­tista hiilid­iok­sidia vuodessa, mikä vas­taa noin 50 %:ia Suomen teol­lisu­u­den vuo­tu­i­sista hiilen päästöistä.

    Teol­lisu­us ja kulut­ta­jat saa­vat siis merkit­tävän hyö­dyn met­sien ja maat­alouden hiilin­ieluista. Kehitet­täessä päästökaup­pa­mallia tulee nielu­jen ylläpitäjille mak­saa asian­mukainen kor­vaus tehdys­tä ilmastopalvelusta.

    1. Kehitet­täessä päästökaup­pa­mallia tulee nielu­jen ylläpitäjille mak­saa asian­mukainen kor­vaus tehdys­tä ilmastopalvelusta

      Eemil, ymmär­rät kai, että jos tähän lasken­taan men­täisi­in, myös kai­ki puun otta­mi­nen met­sästä vas­taavasti tulisi päästö­mak­su­jen alaisek­si. Muuten olisi kek­sit­ty ikili­ikku­ja. Jos näin tehtäisi­in, ympäristö voit­taisi, kos­ka nuo nielu­laskel­mat meni­sivät oikein.

  179. Osmo Soin­in­vaara:
    Syltty,
    Sor­ry, mut­ta meil­lä on päästökaup­pa. Kun­han se kos­kee kaikkia tuotei­ta, olemme tilanteessa, jos­sa mitään henkilöko­htaista päästökaup­paa ei enää tarvi­ta. Sitä odoteltaes­sa kan­nat­taa arva­ta hyvä päästön hin­ta„ kos­ka sel­l­ainen jär­jestelmä, jos­sa ostaes­sasi näkkileipää kau­pas­ta, joka lask­isi sin­ulle näkkileivän valmis­tamiseen, kul­jet­tamiseen, pakkaamiseen ja niin edelleen sisltyvät päästöt, on aika monimutkaista. 

    Ok, tietenkin noin. Ymmärsin ensin, että halusit lakkaut­taa päästökau­pan ja kor­va­ta sen verolla.

    1. Sylt­ty,
      Päästökaup­pa ja vero eivät eroa tosis­taan muuten kmuin että veroa käytet­täessä päästöoikeu­den hin­ta on tiedos­sa ennal­ta. Kun­han johdan­nais­markki­nat kehit­tyvät riit­tävän pitkälle, on hin­ta tiedos­sa myös päästökaupassa.

  180. Osmo Soin­in­vaara: Eemil, ymmär­rät kai, että jos tähän lasken­taan men­täisi­in, myös kai­ki puun otta­mi­nen met­sästä vas­taavasti tulisi päästö­mak­su­jen alaiseksi.

    Näin käy, ja Dur­banis­sako se oli, jos­sa päätet­ti­in, että Suomen met­sät ovat hiilikadon lähde. Met­siemme kasvu ylit­tää vuosit­taisen hakku­un, mut­ta silti ne päätet­ti­in hiilivuodoksi.

    Tämä epäko­h­ta luvat­ti­in kor­ja­ta Suomelle mak­set­taval­la hyvi­tyk­sel­lä. Mil­loin, miten ja onko kyse siir­tymäkau­den vuosit­tain neu­voteltavista kor­vauk­sista, ei ole min­ul­la tiedossa.

    Puun ottamisen “hiil­i­mak­su” täy­ty­isi määritel­lä siten, että se olisi suh­teessa tehtyyn ilmastopalvelu­un. Ei niin, että met­sän omis­ta­jaa ran­gais­taisi­in oman met­sän hakkaamisesta.

  181. Osmo Soin­in­vaara:
    Syltty,
    Päästökaup­pa ja vero eivät eroa tosis­taan muuten kmuin että veroa käytet­täessä päästöoikeu­den hin­ta on tiedos­sa ennalta.

    Nyt tässä on kyl­lä jom­mal­lakum­mal­la ajatusvirhe. 

    Minä ymmärsin että halu­aisit kor­va­ta päästökau­pan kokon­aan päästöverol­la. Vai puhutko tilanteesta, jos­sa on ener­giasek­to­ril­la on päästökaup­pa ja siitä saata­va päästöoikeu­den hin­ta sit­ten levitetään ei-päästökaup­pasek­to­rille verona? Tuol­la ylem­pänä ehdotit päästökau­pan tilalle hiilid­iok­sidi­veroa, joten oletin että jos olisit koko euroopan dik­taat­tori, niin lakkaut­taisit päästökau­pan ja lait­taisit sen tilalle hiilidioksidiveron. 

    Kun en minä nyt ymmär­rä yhtään, mitä tarkoi­tat. Vero­jär­jestelmän ja päästökau­pan ero­han on ihan fun­da­men­taa­li­nen. Päästökau­pas­sa hallinnol­lis­es­ti päätetään päästö­jen määrä, jos­ta markki­nat ratkai­se­vat hin­nan. Päästövero­tuk­ses­sa taas hallinnol­lis­es­ti määrätään hin­ta, jos­ta taas seu­raa päästö­jen määrä. Jos hin­ta ja vero mät­säävät, niin sil­loin lop­putule­ma on sama, mut­ta kun point­ti­han on siinä ettei sitä veroa asetet­taes­sa ole hin­taa tiedos­sa, ellei ole päästökaup­paa. Ja heti kun se päästökaup­pa vai­hde­taan veroksi, päästöoikeu­den hin­ta katoaa. Okei, vero on var­maan ensim­mäisen vuo­den ihan oikein, mut­ta kun ensi vuon­na päästö­jen määrän pitäisi olla eri kuin nyt, tuotet­ta­vat hyödyk­keetkin ja teknolo­giakin muut­tuu hiukan. Niin­pä hin­nankin pitäisi olla eri kuin nyt. Ja tietenkin veronkin. Mut­ta mis­tä tiedät hin­nan, jos ei ole päästökauppaa?

    Entäpä paljonko sen veron pitäis iol­la viiden vuo­den pääästä? Viisi vuot­ta sit­ten päästöoikeu­den hin­ta oli tuplat ver­rat­tuna nykyiseen.

    1. Aika pieni vai­htelu­ja päästökau­pan hin­nas­sa on ollut, joten ei se paljon veros­ta eroa. Mut­ta ero veroon on siis se, mitä tapah­tuu, jos kehi­tys arvioidaan väärin, kumpi sop­uetuu hin­ta vai määrä.

  182. Liiken­teen voiman­tuot­to­ta­paan puut­tumi­nen ei ole vält­tämät­tä kaikkein järkev­in­tä. Onhan meil­lä jo nytkin Suomes­sa öljy-yhtiö, joka tuot­taa täysin uusi­u­tu­vaa biodieseliä (jota ei tosin sel­l­aise­naan saa kuitenkaan ilmeis­es­ti EU:ssa käyt­tää). Tuo olisi var­maan ihan hyvä suun­ta ainakin raskaaseen liiken­teeseen vähin­täänkin siihen asti, että todel­lisia kor­vaa­jia löytyy.

    Pikem­minkin olisi tärkeää saa­da koko ener­giat­alous uusi­u­tu­vien ja ydin­voiman piiri­in sekä muovi­talous (jne.) uusi­u­tu­vien ja bio­ha­joavien piiri­in. Täl­löin öljyä ei voisi käyt­tää raa­ka-aineena eikä siis voisi edes siinä sivus­sa käyt­tää ener­giantuotan­nos­sa. Sil­loin sitä ei kan­nat­taisi pumpa­ta, kun sitä ei markki­noille voisi tuoda.

    1. Hup­sis, arvioitko pujot­telur­in­teen kan­nat­tavu­ut­ta heinäku­un lask­i­jamäärän mukaan? Huom­e­na on talvipäivän seisaus.

  183. Osmo Soin­in­vaara:
    Hup­sis, arvioitko pujot­telur­in­teen kan­nat­tavu­ut­ta heinäku­un lask­i­jamäärän mukaan? Huom­e­na on talvipäivän seisaus.

    No, ei se ole kan­nat­ta­va edes HELEN:n oman vuosi­tuotan­toarvion mukaisil­la luvuil­la, ellei sähkön hin­ta kesäisin moninker­tais­tu nykyisestä.

    Sinän­sä tärkeä han­ke, sil­lä nyt saadaan dataa ison panee­liken­tän toimivu­ud­es­ta. Joidenkin ulko­mais­ten tapaus­selostusten mukaan mm. pan­elien likaan­tu­mi­nen on huonon­tanut nopeasti niiden hyö­ty­suhdet­ta ja siten lisän­nyt ylläpitokustannuksia

  184. E39&e61: Ongel­ma on siinä, että ladat­ta­va hybri­di on mon­imutkaisin ja kallein auto valmis­taa. Sähköau­to on teknis­es­ti yksinker­tainen ja läh­es huolto­va­paa. Hybri­di on polt­to­moot­torin teko­hen­gi­tys­tä jos­ta nykyisel­lä päästömit­taus-sys­teemil­lä ja suomen autovero­taulukoil­la saa jopa perus­tee­ton­ta alen­nus­ta autoveros­ta vrt. ben­sa- ja täys-sähköautot.

    Sar­jahy­bri­di voi olla hyvinkin yksinker­tainen, kun mekaanista voiman­si­ir­toa (ja lui­s­ton­estoa ym.) ei tarvi­ta. Moot­toris­sa ei vält­tämät­tä tarvi­ta mui­ta liikku­via osia kuin pari läp­pävent­ti­il­iä ja kesto­m­ag­neeteil­la varustet­tua män­tää, plus hallinta- ja polt­toaine­jär­jestelmät. Esim.

    Akut ovat hyvin kalli­ita kulu­tushyödykkeitä, normi­au­ton huol­lot ovat vielä pieni meno­erä ver­rat­tuna täyssähköau­ton akku­jen uusimiseen. Akku­ja ei kan­na­ta pitää autossa lahoa­mas­sa sen enem­pää kuin mitä lyhy­een työ­matkaan tai kaup­pareis­su­un tarvit­see (ladat­ta­van hybridin idea). Pitem­mät matkat voi hoitaa pienen polt­to­moot­torin tuot­ta­mal­la voimal­la. Pieni ben­samoot­tori on halvem­pi ja käy use­am­min opti­maalisel­la käyn­tialuel­la (hybridin idea yleensä).

    Muuten: Autole­hdis­sä hauku­taan usein sähköau­to­jen kylmää kyytiä ja ilmoitet­tua lyhempää ajo­matkaa pakkases­sa, mut­ta sähköau­tot ovat itse asi­as­sa järkevämpiä kylmis­sä mais­sa. Akut kulu­vat päivän­tasaa­jal­la moninker­taista tah­tia korkean läm­pöti­lan takia.

  185. Osmo Soin­in­vaara:
    Hup­sis, arvioitko pujot­telur­in­teen kan­nat­tavu­ut­ta heinäku­un lask­i­jamäärän mukaan? Huom­e­na on talvipäivän seisaus.

    Pujot­telurin­net­tä har­va kaipailee heinäku­us­sa, mut­ta sähköä kaipail­laan jouluku­us­sa paljon enem­män kuin heinäku­us­sa. Aurinkovoimala ei tuo­ta mar­ras-helmiku­us­sa (4kk), kun sähkön kulu­tus on korkeim­mil­laan, oikeas­t­aan mitään. Heleninkin kan­nat­taisi keskit­tyä oikeisi­in kehi­tyshankkeisi­in viher­pe­sun sijaa

  186. Tapio: No, ei se ole kan­nat­ta­va edes HELEN:n oman vuosi­tuotan­toarvion mukaisil­la luvuil­la, ellei sähkön hin­ta kesäisin moninker­tais­tu nykyisestä.

    Sinän­sä tärkeä han­ke, sil­lä nyt saadaan dataa ison panee­liken­tän toimivu­ud­es­ta. Joidenkin ulko­mais­ten tapaus­selostusten mukaan mm. pan­elien likaan­tu­mi­nen on huonon­tanut nopeasti niiden hyö­ty­suhdet­ta ja siten lisän­nyt ylläpitokustannuksia

    Mitäs nuo valkoiset ruudut ovat Suvi­lahdessa? Rikkinäisiä tai muuten toim­i­mat­to­mia pan­ele­ja? Noin vuo­den käytön jäl­keen aika mon­ta kyllä.

  187. Aarne Knuu­ti­la:
    Tuo akku­jen vai­h­to on ehdot­toman kan­natet­ta­va. Sähköau­to­jen hin­ta olisi edulli­nen jos asi­akas ostaisi vain auton ja akut liisat­taisi­in Shelliltä. Shell velot­taisi kuukausi hin­nan ja vai­h­taisi mak­sua vas­taan ladatut akut huoltoase­mal­la. Tai ABC. Ihme­tyt­tää mik­sei tähän olla jo men­ty. USAs­sa sähköau­tot toimi­vat täl­lä peri­aat­teel­la 100 vuot­ta sit­ten. Mitenköhän hin­noit­telu meni silloin?

    Yksi monista sähköau­ton eduista polt­tik­seen ver­rat­tuna on juuri se, että ei tarvitse erik­seen ajel­la mihinkään saadak­seen toim­intasädet­tä. Akut ladataan kotona ja har­van tarvit­see ajaa ker­ral­la pidem­mälle, kuin akuil­la pääsee. Akku­jen vai­h­tosys­teemiä ei ole sik­si, että todel­lisu­udessa se ei ihmisiä kiinnosta.

  188. Markku af Heurlin:
    Län­siväylässä ker­rot­ti­in. miten uudet sähköbus­sit ovat paljon nyky­isiä ener­giate­hokkaampia. Uusi sähköbus­si vie ener­giaa 1,05 kWh/km kun diesel­bus­si vie sitä 3 kWh/ km. 

    Jäi vai ker­tomat­ta, että tuo sähköbussin1 kWh vaatii syn­tyäk­seen 3 kWh primäärienergiaa.

    Sekin jäi ker­tomat­ta, paljonko tuon dieselin jalost­a­mi­nen ja kul­jet­telu kulutti.

  189. E39&e61:
    Vihreil­lä oli viime eduskan­tavaaleis­sa sähköau­to­teema, en vain koskaan löytänyt sen sisältöä. 

    Per­heel­lämme on kak­si 6‑sylenteristä ben­sa-autoa, joista toisel­la aje­taan kehätei­den sisäl­lä 15000km vuodessa=1500 litraa ben­saa. Olemme tehneet jo peri­aatepäätök­sen että tämä city-auto kor­vataan sähköau­tol­la jos auton voi ostaa pelkäl­lä alvil­la ilman autoveroa ja saadaan taku­ut että sähköau­tolle ei tule mitään käyt­tövero­ja sen elinkaaren aikana.

    Eikö ole aika tyh­mää mak­saa kalli­ita polt­toaineku­lu­ja protestoidak­seen aähköau­to­jen 5% autoveroa ja muu­ta­man kympin käyttöveroa?

  190. Rolle: Lisäk­si biokaa­suakin käytet­täessä ener­gia häviää läm­pönä taivaalle biokaa­sun hiili palaa ilmakehään.

    Mut­ta hiilid­iok­si­di on metaa­nia vähäisem­pi kasvi­huonekaa­su. Ja metaaniksi maatu­vat muuttuvat.

Vastaa käyttäjälle E39&e61 Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.