Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.12.2015

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Vuo­den viimeisessä kok­ouk­ses­sa meil­lä on vain edel­lisessä kok­ouk­ses­sa pöy­dälle pan­tu­ja asioi­ta. Tämä ei tee kok­ouk­ses­ta help­poa ja nopeata.

Purka­va tiivistyskaa­va Mellunmäessä

Min­ua tämä kaa­va vähän hirvit­tää, kos­ka se on jo vähän liiankin tehokas. En kuitenkaan halua aset­tua pro­jek­tin tielle. Kaupun­ki voisi kuitenkin miet­tiä, onko jokin vial­la, jos purka­va saneer­aus vaatii kan­nat­taak­seen näin mas­si­ivisen kaa­van, vaik­ka talo­jen perusko­r­jaus mak­saisi läh­es yhtä paljon kuin uuden talon rak­en­t­a­mi­nen. Kaupun­gin kan­nat­taisi tul­la paljonkin vas­taan arvon­nousun leikkaamises­sa, kos­ka onhan täl­lainen tiivistämi­nen kaupungille ver­rat­tomasti edullisem­paa kuin uusien aluei­den rakentaminen.

Tässä autopaikkanor­mi on 1/120, kun käsit­telyssä olevas­sa uudessa normis­sa se olisi 1/140. Ero­tus on 70 paikkaa eli noin 2,5 M€. Ajat­telin ehdot­taa uuden normin mukaista paikkamäärää. Tätä vas­taan­tu­loa vas­taan taas raken­nu­soikeut­ta voisi vähän alen­taa, mut­ta se edel­lyt­täisi kaa­van palaut­tamista. Ehkäpä keskustelemme tästä lautakunnassa.

Pohjo­lat­alon kaava

Tämä kaa­va ei ole niin hyvä kuin se voisi olla, kos­ka alueen keskel­lä on suo­jelta­va enti­nen pääkont­tori­torni. Se on opti­maal­ista asuinko­rt­telia ajatellen aivan väärässä paikas­sa, mikä sot­kee koko kort­telin suun­nit­telun. Min­ua vähän kismit­tää Huopalah­den­tien katu­maise­man tärvel­tymi­nen. Kan­nat­taisiko hävitä äänestys vaa­timuk­ses­ta rak­en­taa talot kiin­ni katu­un. Kaa­va mah­dol­lis­taa sen, mut­ta ei siihen pako­ta. Yksi syy etupi­han jät­tämiseen taitaa olla raken­nuskus­tan­nuk­set. On kallista rak­en­taa, kun Huopalah­den­ti­etä ei voi sulkea rak­en­tamisen ajaksi.

Asun­to­tont­tien pysäköin­tipaikkamäärien laskentaohjeet

Näis­sä ohjeis­sa pysäköin­tipaikkavaa­timuk­set alenevat keskimäärin viisi­toista pros­ent­tia. Tämä siis säästää vuosit­tain noin 15 M€. Minä tulen ehdot­ta­maan tähän enem­män tapausko­htaista hark­in­taa, sil­lä liikaa on ollut tapauk­sia, jois­sa liian korkea nor­mi estää järke­viä ratkaisu­ja. Täl­lä listal­la ole­va Mel­lun­mäen kaa­va on yksi sellainen.

Lisäk­si halu­an voimaan lau­takun­nan pysäköin­tipaikkas­trate­gias­sa ole­van mah­dol­lisu­u­den rak­en­taa kaa­van mukai­sista paikoista aluk­si vain vaikka­pa puo­let ja lop­ut sit­ten, kun mak­suhalukas­ta kysyn­tää ilme­nee. Tämä on vält­tämätön­tä, jos halu­taan kohdis­taa pysäköin­nin kus­tan­nuk­set niiden käyt­täjille. Jos paikko­ja on raken­net­ta­va enem­män kuin niille on otta­jia ja tai vuokraa­jia kus­tan­nuk­sia vas­taavaan hin­taan, ne joudu­taan jaka­maan alen­net­tuun hin­taan niin, että kus­tan­nuk­set sälytetään osak­si asumisen kus­tan­nuk­sia. Jos kysyn­tä myöhem­min nousee, paikko­ja ei enää olekaan vapaana, kos­ka ne luovutet­ti­in alehintaan.

Muuten olen sitä mieltä, että alueel­la 1 (kan­takaupun­ki) ei pitäisi olla velvoit­tavaa normia lainkaan. Markki­nat hoitakoot. Yhteis­maaon­gel­man vält­tämisek­si osoite taloy­htiössä, joka on pysäköin­tipaikoista lais­tanut, ei oikeut­taisi asukaspysäköintitunnukseen.

Toimis­to- ja liike­tont­tien autopaikkanormi

Tässä ei ymmärtääk­seni ole suurem­pia ris­tiri­ito­ja. Keskus­tas­sa mak­simi­nor­mit, laidoil­la min­imi­nor­mit ja siinä välis­sä haarukka.

13 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.12.2015”

  1. Mik­si Laut­tasaari maini­taan erik­seen? Kuu­luuko se, vai eikö, ryh­mään meren­ran­taiset alueet?

    1. Laut­tasaari maini­taan erik­seen, kos­ka se ei ole kan­takaupunkia vaan liitos­aluei­ta. Tosin tässä on pieni epoäjo­hdon­mukaisu­us: myös Munkkinie­mi kuu­luu liitos­alueisi­in, mut­ta osana ratikkakaupunkia Munkkinie­mi herkästi ajatel­laan osak­si kantakaupunkia.

  2. “Yhteis­maaon­gel­man vält­tämisek­si osoite taloy­htiössä, joka on pysäköin­tipaikoista lais­tanut, ei oikeut­taisi asukaspysäköintitunnukseen.”

    Eikö kan­nat­taisi ennem­min tehdä asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­nas­ta sää­tyvä sen mukaan, kuin­ka paljon pysäköin­tipaikko­ja taloy­htiö omis­taa (per neliömäärä)? Esim. 1 ap/100 m² oikeut­taisi nyky­hin­taiseen (joka olisi min­im­i­hin­ta) ja autopaika­ton taloy­htiö taas vaik­ka 200 euroa/kk ‑hin­taiseen. Suurin osa taloy­htiöistä mak­saisi sit­ten jotain tuol­ta väliltä, vähän enem­män kuin nyt. Olisi kan­nustin rak­en­taa paikat itse, mut­ta jos se olisi eri­tyisen vaikeaa ja toisaal­ta melko tarpee­ton­ta, voisi kuitenkin jät­tää rakentamattakin.

  3. Moi Osmo!
    Ihmette­len, että sin­ua hirvit­tää Mel­lun­mäen purka­va tehoti­ivistyskaa­va. Sehän on juuri sitä kan­takaupunki­maista pik­seliä, jota itse olet ollut päät­tämässä lau­takun­nas­sa ja jon­ka mukaan suur­in­ta osaa Laut­tasaar­ta odot­taa sama kohta­lo. Ihmette­len myös, että pidät edelleen Laut­tasaar­ta liitoslaueena. Sehän oli sitä tasan 70 vuot­ta sit­ten. Nyt lau­takun­ta sin­un myötä­vaiku­tuk­sel­lasi on määrit­tänyt suurim­man osan Laut­tasaar­ta kan­takaupungik­si vaik­ka siel­lä metron tul­tua palaa takaisin liitos­alueen paikallis­li­ikenne, kun ei ole ratikkaa ja suo­rat bus­sil­in­jat kamp­pi­in häviävät.
    Ystäväl­lisin terveisin
    Ilpo

  4. Helsingis­sä ei ole mis­sään riit­tävästi pysäköin­ti­ti­laa ja samal­la yksit­täisen paikan kus­tan­nuk­set on onnis­tut­tu hilaa­maan taivaisi­in. Pysäköin­tipoli­ti­ik­ka on täysin epäon­nis­tunut ja menos­sa entistä huonom­paan suun­taan. Kuka ansait­see ja mitä näil­lä päätöksillä?

  5. Elmo Allén:
    Eikö kan­nat­taisi ennem­min tehdä asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­nas­ta sää­tyvä sen mukaan, kuin­ka paljon pysäköin­tipaikko­ja taloy­htiö omis­taa (per neliömäärä)… 

    Hyvä idea, mut­ta vaikeasti hal­lit­ta­va jär­jestelmä. KISS on parem­pi. Kadun­vieri­paikat tarvi­taan sat­un­naisille kävi­jöille, liikkei­den asi­akkaille, jakelulle jne.

  6. Kalle: Hyvä idea, mut­ta vaikeasti hal­lit­ta­va jär­jestelmä. KISS on parem­pi. Kadun­vieri­paikat tarvi­taan sat­un­naisille kävi­jöille, liikkei­den asi­akkaille, jakelulle jne. 

    Joo, ja mum­moa ja/tai vaaria kat­so­mas­sa käyville suku­laisille, joil­la voisi olla niiden myötä enem­män aikaa läs­näoloon. Tuo ei saisi olla pelkkä sat­un­nainen käyn­ti, sil­lä yksinäisyys on heistä mon­elle iso ongelma. 

    On oikeas­t­aan aika yllät­tävää ajatel­la, miten paljon kaikkea hyvää ja inhimil­listä voisi kaupun­ki saa­da saa­da aikaan täl­läkin sar­al­la jo vaik­ka vain yhdel­lä ylimääräisel­lä, riit­tävän läheltä löy­tyväl­lä tyhjäl­lä kadun­var­si­paikalla! Eikö niitä pitäisi olla enemmän? 

    Nyt on Osmonkin aika herk­istää mieli. On sen­tään joulukin jo jälleen tulossa …

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle, kan­nat­taisiko sin­un ryhtyä pysäköin­tiyrit­täjäk­si, kun olet niin var­maa, että hin­nois­sa on ilmaa? 

    Kan­nat­taisiko taa­ta markki­nae­htoinen pysäköin­ti ilman kaupun­gin välistäve­to­ja ja kom­pus­ta parin ison yrit­täjän kanssa?

  8. Kalle: Kan­nat­taisiko taa­ta markki­nae­htoinen pysäköin­ti ilman kaupun­gin välistäve­to­ja ja kom­pus­ta parin ison yrit­täjän kanssa?

    Tarkoit­taako pysäköin­nin markki­nae­htoisu­us sitä, että kaupun­gin tulisi pyrk­iä mak­si­moimaan pysäköin­nistä saata­va tuot­to? Lop­pu puoli-ilmaiselle asukaspysäköinnille?

    1. Markki­nae­htoisu­us asukaspysäköin­nin suh­teen var­maankin tarkoit­taisi sitä, että kadun­var­si­paikko­ja vas­taa­va määrä pysäköin­ti­tun­nuk­sia huu­tokau­pat­taisi­in kaupungi­nosit­tain. Tämä kyl­lä paran­taisi tilan­net­ta nykyis­es­tä ja helpot­taisi autoilua. Auton­va­s­tus­ta­jan ihan­neti­la on, että kadun­var­si­paikat on varat­tuna sel­l­ais­ten auto­jen pitkäaikaissäi­ly­tyk­seen, joi­ta käytetään vain sat­u­nais­es­ti juhannuksena.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Auton­va­s­tus­ta­jan ihan­neti­la on, että kadun­var­si­paikat on varat­tuna sel­l­ais­ten auto­jen pitkäaikaissäi­ly­tyk­seen, joi­ta käytetään vain sat­u­nais­es­ti juhannuksena.

    Ja auton­va­s­tus­ta­jan ihan­netavoite taitaa olla se, että kukaan ei pääse enää liikku­maan mis­tään min­nekään, kun joukkoli­ikenne on tor­so ja autoilu on tehty mahdottomaksi. 

    Kävin taas eilen ihaile­mas­sa koval­la metelil­lä raken­net­tu­ja Nor­den­skiöldinkadun pyöräkaisto­ja. Koko niiden ole­mas­saolon aikana olen näh­nyt siel­lä noin 3 pyöräil­i­jää, ja niistäkin yksi ei ajanut pyöräkaistal­la. Että sem­mo­nen liiken­ner­atkaisu, jon­ka pitäisi pelas­taa maailma.

  10. Tuli tässä mieleen, että kaupunkisu­un­nit­telupuolel­la voisi joku käy­dä kaupun­gin läpi ja lis­ta­ta kaik­ki pyöräti­et ja ‑kai­stat. Niitä lis­tates­sa sit­ten voisi merk­itä jokaisen pätkän yhtey­teen, onko kyseessä pyöräkaista, pyörätie vai yhdis­tet­ty pyörätie ja tutkia puut­tuuko merkke­jä ja ovatko merk­it sopu­soin­nus­sa tiehen maalat­tu­jen merk­in­tö­jen kanssa (voin ker­toa: kaik­ki eivät ole).
    Samal­la sit­ten myös lis­ta­ta kaik­ki suo­jatiemerkin­nät ja suo­jatei­den viis­tot reunakivet.

    Pyöräi­lyä nimit­täin hait­taa todel­la paljon, kun nuo eivät muo­dos­ta kon­sis­tent­tia kokon­aisu­ut­ta lyhyel­läkään matkalla. Joskus yhdis­tet­tyä pyöräti­etä katkoo tois­puoliset suo­jati­et. Joskus pitää kort­telin (tai tien­pätkän) välein vai­hdel­la yhdis­tetyltä tieltä pyörätielle tai kaistalle. Joskus on liiken­nemerk­ki joka väit­tää eri asi­aa kuin merkin­nät asvaltissa. Joskus jostain suun­nas­ta puut­tuu liiken­nemerk­ki, jol­loin ajel­laan eri suun­nista tien samaa puol­ta. Tämä on aika jär­jetön­tä jo sil­loin kuin ei ole muu­ta liiken­net­tä, mut­ta lisät­täessä yhtälöön toisen pyöräil­i­jän, pari jalankulk­i­jaa ja pari puut­tuvaa liiken­nemerkkiä kukaan ei enää tiedä, mil­lä puolel­la tietä kulkea ja miltä puolelta pääsee ohi.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.