Kustannustehokas pysäköintipolitiikka (4) Mitä ehdotan autopaikkanormiin?

20 vastausta artikkeliin “Kustannustehokas pysäköintipolitiikka (4) Mitä ehdotan autopaikkanormiin?”

1. Moi,
   Rakenne on ihan hyvä. Mielestäni tuo 20 000 euroa / paik­ka on liian korkea. Ehdotan sen puolittamista.

   Vastaa

2. Mon­imutkaisten sään­tö­jen kehit­tämi­nen kuu­lostaa aika mon­imutkaiselta ja turhan byokraat­tiselta. Jos jol­lain Suomen alueel­la ei ole joukkoli­iken­net­tä, on luon­te­vaa varautua siihen, että kaikil­la alueen asukkail­la on mah­dol­lisu­us käyt­tää autoa. Jos jos­sain jär­jestetään toimi­va joukkoli­ikenne, alueen voi kaavaoit­taa yksi­ty­isautoilun kannal­ta tasan sel­l­aisek­si kuin kaavoit­ta­jat halu­a­vat. Kort­telite­hokku­udet ja rak­en­tamisen kalleus eivät ole luon­te­via mittareita.

   Ote­taan esimerkik­si Jätkäsaari. Minus­ta on jär­jetön­tä rak­en­taa Helsin­gin keskus­tas­ta merelle pistävälle niemelle autove­toinen suuri kaup­ngi­nosa, joka lisää melkoisen määrän auto­ja keskus­tan jo ennestään ruuhkaisille kaduille. No, onhan siel­lä toimi­va joukkoli­iken­nekin, mut­ta puhumme nyt tarvit­tavas­ta autopaikko­jen määrästä.

   Alueen olisi voin­ut kaavoit­taa joukkoli­iken­teen varas­sa toimi­vak­si, jol­loin asukkaiden autopaikko­ja ei olisi tarvit­tu ehkä lainkaan. Tämä pätee siitä riip­pumat­ta, oli­si­vatko autopaikat kalli­ita kel­lar­i­paikko­ja vai halpo­ja asfalt­ti­paikko­ja. Samoin siitä (kort­telite­hokku­ud­es­ta) riip­pumat­ta, kaavoite­taanko pil­ven­pi­irtäjiä vai omakotitaloja.

   Tais­tossa autopaikko­jen määrästä on kyse poli­it­tis­es­ta käden­vään­nöstä sen suh­teen, raken­netaanko kaupunkia joukkoli­iken­teen vai yksi­ty­isautoilun varaan. Jätkäsaaren kaltaiset alueet voi rak­en­taa joukkoli­iken­ten varaan, ja jonkun muun autoilulle otol­lisen alueen vah­vasti autoilun varaan. Joidenkin poten­ti­aal­is­ten asukkaiden silmis­sä jätkäsaaren arvo nousisi, jos siel­lä olisi vaikka­pa jotain vihreää auto­jen sijaan. Ei siis tarvi­ta yht­enäisiä norme­ja, vaan tapausko­htaisia kaavoituspäätöksiä.

   Jos kokoomus ja vihreät (tai kuka vain) ajau­tu­vat näis­sä kaavoitus­päätök­sis­sä joka ker­ta riitoi­hin, pitää tehdä pidemän aikavälin suun­nitel­ma, jos­sa vihreät saa­vat muu­ta­man ratikkakaupungi­nos­san ja kokoomus muu­ta­man mieleisen­sä. Ei siis niin, että jokaisen kaupungi­nosan kaavoituk­ses­sa nou­datet­taaisi­in samaa byrokraat­tista kaavaa.

   Turha rak­en­taa tarpeet­to­mia autopaikko­ja sinne, mis­sä niitä ei tariv­ta, ja jär­jetön­tä olla rak­en­ta­mat­ta sinne, mis­sä niitä tarvi­taan. Tärkein kri­teeri näille valin­noille on se, miten alu­en linkkau­tuu laa­jem­man alueen liikennejärjestelmään.

   Vastaa

3. Kaikkein tärkein­tä on, että autopaikkavaade kul­lakin ton­til­la on tiedos­sa jo ennen kuin yhtään luon­nos­su­un­nitel­maa ennen kaavoitus­ta on edes tehty. Tämä mah­dol­lis­taa tas­a­puolisen kohtelun täy­den­nys­rak­en­tamiseen. Han­kkei­den käyn­nistäjät uskalta­vat tehdä esisopimuskau­pat ton­tista kun poli­ti­ik­ka on tiedos­sa etukä­teen ja julk­ista kaikille. Ei tarvitse sit­ten hin­taan jyvit­tää kaikkien mah­dol­lis­ten päät­täjien oikku­jen aiheut­tamia riskivaroja.

   Myös vira­nomaistyösken­te­ly on nopeaa ja tehokas­ta kun kaik­ki pelisään­nöt ovat selvil­lä jokaiselle toim­i­jalle ennen ensim­mäistäkään puhelua kaavoittajalle.

   Espoon uusi nor­mi ja Van­taankin kohta­laisen selkeät käytän­nöt ovat tästä lois­tavia esimerkke­jä. Suosit­te­len tutustumaan.

   Vastaa

4. Yksi yksinker­tais­ta­va ehdo­tus vielä päälle. Jos autoista pitävät kan­nat­ta­vat perus­normia N, ja jotkut muut kan­nat­ta­vat vähäisem­pää määrää autopaikko­ja, kan­nat­taa tehdä kom­pro­mis­si siitä paljonko autopaikko­ja jatkos­sa raken­netaan. Jos kom­pro­mis­sik­si sovi­taan P pros­ent­tia, jatkos­sa kaavoite­taan autopaikko­ja niin, että uusien raken­net­tavien aluei­den keskimääräisek­si autopaikko­jen määräk­si tulee P pros­ent­tia N:stä. Yksit­täiset alueet voivat siis poike­ta toisistaan.

   Kah­den eri tyyp­pisen alueen rajal­la loispysäköin­ti täy­tyy pitä kuris­sa sopivin sään­nöin. Esimerkik­si vapaasti käytet­tävät tien­vieru­s­paikat voivat olla ris­ki, ja tul­lainen käytän­tö pitää ehkä muut­taa noil­la raja-alueilla.

   Vastaa

5. Ensiar­voinen tavoite olisi saa­da markki­nat toim­i­maan, mut­ta en usko siihen. Ei kai kukaan muukaan, joka tun­tee suo­ma­laista poli­it­tista käh­mintää ja omane­dun­tavoit­telua kiin­teistöbis­nek­sessä. Tois­ar­voinen tavoite on saa­da kun­ta­laisille riit­tävästi paikoitustilaa.

   Tois­ar­voinen tavoite voisi olla saavutet­tavis­sa. 😉 Jos saadaan edes enem­män ja pienem­piä paikoi­tus yksiköitä, ollaan oikeal­la tiel­lä. Kaupun­gin välistäve­toakin voisi ajatel­la edes vähän kohtu­ullisem­mak­si. Tavoit­teena pitää olla omis­tus­po­h­jainen asuka­s­paikoi­tus, mut­ta siihen on matkaa niin kauan, kun uusil­lakaan asun­toalueil­la ei ole riit­tävästi toimitalaa.

   Vastaa

6. Taloy­htiön autopaikoista päät­tämi­nen kuu­lukoon yksin taloy­htiölle. Ei siinä mui­ta tarvita.

   Vastaa

7. Autopaikkanormik­si voisit ehdot­taa mielum­min vähin­tään yhtä autopaikkaa jokaista asun­toa ja ehkä kah­ta autopaikkaa isom­pia asun­to­ja varten, ja lisäk­si tietysti sen ver­ran viera­s­paikko­ja että niitä löy­ty­isi kaikille autoileville vieraille myös esim. kevään yliop­pi­lasjuh­lien aikaan, jol­loin puute lie­nee yleen­sä pahin.

   Jos autopaikat voitaisi­in rak­en­taa monikäyt­töisem­mik­si kuin nyt, voisi tuos­ta olla var­maankin useim­mille merkit­tävän suuri hyö­ty. Tois­taisek­si käyt­tämät­tä jääneille autopaikoille voisi sijoit­taa, vuodek­si ker­ral­laan, vaik­ka vuokra-asuinkont­te­ja, jos taloy­htiö näin päättää.

   Jos autopaikan hin­ta uhkaa em. peri­aat­tein nous­ta yli kymp­pi­ton­nin, eikö sil­loin olisi paras ratkaisu pudot­taa kort­telite­hokku­ut­ta siihen asti, että näin ei käy? … tai lisätä vas­taavasti kadun­var­si­paikoituk­sen tilavarausta?

   Museokadul­la voitaisi­in päät­tää toisin, jot­ta kaupunkiku­vaa rumen­tavas­taa, ikävästä vinopy­säköin­nistä päästäisi­in eroon.

   Vastaa

8. Sakke:
   Autopaikkanormik­si voisit ehdot­taa mielum­min vähin­tään yhtä autopaikkaa jokaista asun­toa … varten, … 

   On toki selvää, että tälle peri­aat­teelle ei ole tilaa Helsin­gin ydinkeskus­tas­sa. Ei sille ehkä pitäisi olla tarvet­takaan. Kaupungista tulee kuitenkin löy­tyä eri­laisia aluei­ta, jot­ta jokainen voi löytää niiden joukos­ta omansa. 

   Jo ole­mas­sa ole­vien aluei­den ja niiden paikoi­tus­pe­ri­aat­tei­den muut­ta­mi­nen herät­tää ris­tiri­ito­ja. Kokon­aan uusil­la alueil­la tuo ei liene saman­lainen ongel­ma, jos alue on tarkoitet­tu vain ja nimeno­maan sel­l­aisille, esimerkik­si yksiössä asumaan pyrkiville asukkaille, jot­ka sitoutu­vat ole­maan ilman autoa. Isom­pia ja kalli­impia asun­to­ja taitaa kuitenkin olla vaikeampi saa­da myy­tyä, jos har­valukuisem­pi­en poten­ti­aal­is­ten osta­jien tarvit­semia autopaikko­ja ei löy­dy riit­tävän läheltä. 

   Pitäisikö pysyvien autopaikko­jen määrä sitoa asun­non kokoon ja hintaan? 

   Kaupungis­sa tarvi­taan myös tilapäiseen pysäköin­ti­in käytet­täviä pysäköin­tipaikko­ja, mm. puolen tun­nin, yhden, kah­den ja neljän tun­nin ajak­si, sekä joskus pidem­mäk­sikin. Jos kaupun­ki ei tuo­hon tarpeeseen kykene vas­taa­maan, kaupun­gin kaup­payri­tyk­set alka­vat kär­siä ja isot kaup­pakeskuk­set (kaukana) vas­taavasti kas­va­vat niiden kustannuksella.

   Vastaa

9. Autopaikkanormin ongelmia on mielestäni seuraavat:

   - Se vaikut­taa täysin siihen miten ton­tille raken­netaan, jos autopaikko­ja ei vaik­ka 50 vuo­den päästä tarvi­ta meille jää idioot­tikaupunkia sadoik­si vuosik­si. (tai puis­tokaupunkia, niin kuin nyt nimitetään jotain sat­un­naista risukkoa)

   - Ihmiset laite­taan ker­roksi­in, autot maan tasalle, onko järkeä?

   - Raken­nusy­htiön vas­tu­ul­la ei voi olla se, että osta­vatko heiltä asun­non han­kki­jat auton tai kak­si — vai polkupyörän. (Mikä on raken­nusy­htiön tehtävä? Se on muuten lait­taa mah­dol­lisim­man paljon myytäviä neliöitä tont­ti­in, jol­loin saa mak­sim­i­tuo­ton, kuka senkin muuten estää? .. Ja jos ton­tin hin­ta nousee raken­nuste­hokku­u­den kas­vaes­sa löy­tyyköhän se kasvun este jostain hallinnosta?)

   - Markki­na­t­aloudessa hyödyk­keen han­kki­ja vas­taa hyödyk­keen ylläpi­dos­ta ja säi­ly­tyk­ses­tä. (Ja näin oli auto­jen suh­teen jopa Neu­vos­toli­itossa, mik­si ei Helsingissä?)

   Näin ollen parkkipaikat tulee sijoit­taa kaavaan niin, että tont­ti A on asuntoja/kaupallista toim­intaa, B asun­to­ja ja C on sit­ten autoja.

   => A ja B ton­tit ovat pri­imaa ja jos autot joskus katoa­vat C voidaan uudelleen kaavoit­taa! Huisia tule­vaisu­usvi­sioin­tia vai mitä?

   Mallis­sa autoil­i­ja mak­saa, eli vas­taa omaisuuten­sa säi­ly­tyk­ses­tä normil­la taval­la. Joko vuokraa­mal­la tilan tai osta­mal­la osakkeen.

   Jos ton­tille C ei tule parkki­taloa se on sit­ten voivoi, itse olen autoil­i­ja jon­ka autot on oma­l­la ton­til­la ‑autoilu­un tont­tiku­lu­na 15000, alueen laa­toi­tus muuten mak­soi noin 13000 euroa ja piha­tien asfal­toin­ti 2000.

   Auto­tal­li jos­sa moot­toripyörät var­maan toinen 20000 euroa. Eli 50000 sujahti liikku­mavä­lineisi­in, eikä sum­mal­la ole saanut vielä edes yhtäkään kulkuvälinettä 🙂

   En tiedä mik­si kaupunki­laisen pitää saa­da kaik­ki ilmaisek­si, kuu­luuko se jotenkin kokoomuk­sen politiikkaan?

   Vastaa

10. Sakke: On toki selvää, että tälle peri­aat­teelle ei ole tilaa Helsin­gin ydinkeskustassa… 

    Miten niin selvää? Kyse­hän on vain tekni­sistä ratkaisuista. 

    Ongel­ma on kaupun­gin tapa suosia suuria paikoi­tushal­liyrit­täjiä. Olisi mie­lenki­in­toista tietää rahavir­rat tuon takana.

    Vastaa

    1. Mihinkähän luu­loon tuokin Kallen väite perus­tuu, että kaupun­ki suosii paikoi­tushal­liyrit­täjiä. Kaupunki­han tekee aivan päin vas­toin pakot­taes­saan lait­ta­maan pysäköin­tipaikat ton­tille sen sijaan, että asukkaat käyt­täi­sivät parkki­halle­ja ja antaa asukaspysäköin­tipaikat käytän­nössä ilmaisek­si. . Hal­liyrit­täjien tulok­set ovat olleet surkei­ta. Ala ei kan­na­ta. Uudet yrit­täjät ovat ter­ve­tullei­ta, mut­ta ei ole näkynyt.

       Vastaa

11. Yksi hyödyl­lisimpiä lukemi­ani kir­jo­ja oli teos Ole toti­nen toveri – kasku­ja kavi­aarimuurin takaa. (W+G 1965). Kuvauk­set sosial­is­tis­es­ta real­is­mista mm. aut­toi­vat oikeal­la taval­la luke­maan Tal­vi­vaara Oy:n vuosikertomuksia.

    Seu­raa­van­lainen tari­na jäi mieleeni:

    Politruk­ki oli käynyt Län­nessä tekemässä poli­it­tista val­is­tustyötä ja meni sit­ten Krem­li­in selosta­maan tuloksiaan:

    - A vot , toveri Ivanov, miten agi­taa­tio­työ onnistui?
    — Huonos­ti, perin huonos­ti, toveri apu­lais­si­h­teeri, selit­ti virkail­i­ja onnet­tomana. Kansal­la on aivan liian hyvät olot. Eivät ole mis­tään sosial­is­mista kiinnostuneita.
    — No, mut­ta hei­dän pitää vaa­tia itselleen toiset par­it kenkiä.
    — Niin, mut­ta kun heil­lä on kaikil­la ainakin kol­met parit.
    — Tuo­ta. Hei­dän tulee vaa­tia itselleen jokaiselle omaa keittiötä.
    — Mut­ta kun heil­lä on ker­ras­saan kylpyhuoneetkin.
    — Täy­tyy sit­ten vaa­tia moot­toripyörää kullekin.
    — Mut­ta kun heil­lä läh­es kaikil­la on jo oma auto.
    Apu­lais­si­h­teerin ilme kirkastui.
    — Sit­ten­hän hei­dän täy­tyy vaa­tia itselleen ilmaisia parkkipaikkoja.

    Vastaa

12. Voisiko tehdä sel­l­aisen kokeilun, että kaavoitet­taisi­in tont­te­ja, joille on ain­oas­taan määritel­ty joko mak­simik­er­rosala tai räys­täsko­rkeus? — Raken­nut­ta­ja saa sit­ten päät­tää, mitä ton­tille rak­en­taa — asun­to­ja, toimis­to­ja, autopaikko­ja tms. Voitaisi­in sit­ten kat­soa jäl­keen­päin, miten pysäköin­ti­asi­at ratkesivat.

    Vastaa

13. Sakke:
    Autopaikkanormik­si voisit ehdot­taa mielum­min vähin­tään yhtä autopaikkaa jokaista asun­toa ja ehkä kah­ta autopaikkaa isom­pia asun­to­ja varten, ja lisäk­si tietysti sen ver­ran viera­s­paikko­ja että niitä löy­ty­isi kaikille autoileville vieraille myös esim. kevään yliop­pi­lasjuh­lien aikaan, jol­loin puute lie­nee yleen­sä pahin. 

    Kiitos päivän nauruista.

    Vastaa

14. Mik­si asia pitää tehdä näin mon­imutkaises­ti? Eikö riitä että:

    1. Min­imi­au­topaikkanormia ei ole. Rak­en­ta­ja rak­en­taa niin mon­ta paikkaa kuin halu­aa. Jos paikko­ja ei ole osta­jien mielestä tarpeek­si, niin asun­not eivät mene kau­pak­si ja rak­en­ta­ja kär­sii tappion.

    2. Keskus­taan ja metroasemien lähelle laite­taan mak­simi­au­topaikkanormik­si vaik­ka 1 paik­ka 2 asun­toa kohti. 

    Täl­läi­nen käytän­tö on käytössä käytän­nössä kaikkial­la maail­mas­sa. Vain tääl­lä hölmölässä pääkaupungis­sa on käytössä miniminormit.

    Vastaa

    1. abs­de,
       Min­imi­normin tarve johtuu yhteis­maaon­gel­mas­ta. Kaik­ki pyrkivät pysäköimään läh­es ilmaisille asukaspysäköintipai8koille. Asia olisi ratkaistavis­sa yksinker­tais­eswti niin, että nor­mi olisi ohjeelli­nen ja jos sen alit­taa, siinä talos­sa ole­va osoite ei oikeu­ta asukaspysäköintipaikkaan.

       Vastaa

15. Osmo Soin­in­vaara:
    absde,
    Min­imi­normin tarve johtuu yhteis­maaon­gel­mas­ta. Kaik­ki pyrkivät pysäköimään läh­es ilmaisille asukaspysäköintipai8koille. Asia olisi ratkaistavis­sa yksinker­tais­eswti niin, että nor­mi olisi ohjeelli­nen ja jos sen alit­taa, siinä talos­sa ole­va osoite ei oikeu­ta asukaspysäköintipaikkaan.

    Ja minä kun luulin, että tavoit­teena oli vähen­tää sääte­lyä eikä lisätä sitä.

    Vastaa

16. Eikö asi­akaspysäköin­tipaikko­jakin voisi vain huu­tokau­pa­ta suun­nilleen sen ver­ran, kuin niitä oikeasti riittää?

    Vastaa

17. ze: Kiitos päivän nauruista.

    Espoon tilanteelle (tiety­il­lä alueil­la) sopi­ikin naa­purikun­nis­sa nau­raa. En oikein tiedä, mikä tuo Espoo oikeas­t­aan on, sil­lä ei se ainakaan kaupungilta vaiku­ta, vaik­ka jois­sakin asiois­sa vähem­män onnis­tuneesti sitä silti yrittää.

    Pitää silti huole­htia Helsingis­sä siitä, ettemme päädy itse nyt tehtävien päätösten takia kär­simään samankaltai­sista ongelmista. Oikeas­t­aan pitäisi laskea, mon­tako parkkipaikkaa on espoolais­ten käytössä Helsingis­sä viikot­tain, ja edel­lyt­tää sen jäl­keen espoolaisia aset­ta­maan helsinkiläis­ten käyt­töön vähin­tään sama määrä. 

    Päivän lehden (ks. HS/2015–12-15/s. A15) mukaan “Espoo on tule­vaisu­udessa toden­näköis­es­ti luop­umas­sa ilmais­es­ta kadun­var­sipysäköin­nistä.” Herää kysymys, mis­säköhän niitä siel­lä enää on, kun niitä ei siel­lä juuri koskaan näe? Muis­taak­seni Lep­pä­vaaras­sakin on iso­ja taloy­htiöitä, joil­la on vain yksi ain­oa viera­s­paik­ka ja sitä jaka­mas­sa monia kym­meniä asun­to­ja, eikä niitä kadun­var­si­paikko­ja mis­sään. On aika kor­nia, jos joutuu mak­samaan siitä, että käy tapaa­mas­sa esim. iäkkäitä lähisuku­laisi­aan Espoos­sa tai Helsingissä.

    Espoo säästää paljon väriä merkitessään kar­talle vapaaseen pysäköin­ti­in tarkoite­tut kadun­var­si­paikat. Onko niitä? Paljonko niitä on, ja mis­sä ne ovat?

    Edel­lisen läh­teen mukaan lisäk­si Espoos­sa: “Tavoit­teena olisi, että mah­dol­lisim­man moni voisi käyt­tää niitä paikko­ja pikaiseen asioin­ti­in.” Kaik­ki asioin­ti ei ole pikaista, eikä aina voi edes etukä­teen tietää, kauanko jokin asioin­ti esim. van­huk­sen luona vaatii aikaa.

    Kaupunkien liiken­nesu­un­nit­telijoil­ta tulisi edel­lyt­tää riit­tävää koke­mus­ta muidenkin liiken­nevä­linei­den kuin polkupyörän käytöstä. Viimek­si­mainit­tu ei ole sinän­sä pahit­teek­si (muiden ohel­la). Pitäisi silti aina muis­taa, että ihmisil­lä on eri­laisia liikku­mis­tarpei­ta ja ‑rajoit­tei­ta (sekä välil­lä kan­ta­muk­si­akin) mukanaan. Ei pidä uno­htaa, että kaik­ki eivät voi fil­lar­ia käyttää.

    Liiken­teen suju­vu­us tulee taa­ta ja turhat odotusa­jat (ml. parkkipaikko­jen osalta) tulee kar­sia. Parkkipaikko­ja tarvi­taan sen ver­ran, että niistä on aina pieni osa vapaana. Se lisää suju­vu­ut­ta niiden etsin­tään ja ylipäätään kaupun­gin toimivuutta.

    Vastaa

18. Osmo Soin­in­vaara:
    absde,
    Min­imi­normin tarve johtuu yhteis­maaon­gel­mas­ta. Kaik­ki pyrkivät pysäköimään läh­es ilmaisille asukaspysäköintipai8koille. Asia olisi ratkaistavis­sa yksinker­tais­eswti niin, että nor­mi olisi ohjeelli­nen ja jos sen alit­taa, siinä talos­sa ole­va osoite ei oikeu­ta asukaspysäköintipaikkaan.

    Tämä vain ei toimi.

    Vastaa