Kustannustehokkaan pysäköintipolitiikan periaatteet (1) Yhteismaan ongelma

9.12.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Pysäköintinormi on päydällä kaupunkisuunnittelulautakunnassa.Yritän pienelle kirjoitussarjalla selventää omia ajatuksiani siitä, mitä pysäköinnissä pitäisi tehdä

Helsingissä säädellään pysäköintiä varsin tiukasti.

Keskustan työpaikkapysäköintiä halutaan rajoittaa, jotta autoja ei tulvisi ruuhka-aikoina kaduille liikaa. Tämä on keinona huono tai siis tällaista second best –politiikkaa. Oikea keino olisi hinnoitella tien käyttöä ruuhka-aikoina, mutta sitä odoteltaessa joudutaan käyttämään tätä, selvästi suurempaa haittaa aiheuttavaa keinoa.

Asuintaloihin taas määrätään rakentamaan pysäköintipaikkoja enemmän kuin niitä haluttaisiin rakentaa. Näissä kaavoissa ei rajoiteta pysäköintipaikkojen määrää. Niinpä syytökset kaavoittajaa kohtaan siitä, että meidän talossa on liian vähän pysäköintipaikkoja, menevät väärään osoitteeseen. Niitä olisi saanut rakentaa kuinka paljon vain.

Pysäköinnissä on kyse hyvin suurista taloudellisista arvoista. Siksi sen on oltava kustannustehokasta. Oma epävirallinen arvioni pakolla vuosittain kaavoissa määrättyjen pysäköintipaikkojen hinnasta päätyy runsaaseen sataan miljoonaan euroon. Tämä suuntaa-antava laskelma menee seuraavasti:

550 000k-m2 rakennusoikeutta, keskimääräinen normi 1/130k-m2 keskihinta 25 000 €

Kokonaiskustannus 550 000/130 x 25 000 € = 108 M€

Keskihinta, 25 000 €, on ehkä vähän alakanttiin, mutta onhan meillä alueita, joissa pysäköinti on maanvaraista ja siis muodollisesti halpaa, joskin haaskaa maata.

Pysäköintipaikkojen hinnat ovat nousseet korkeiksi, kun Helsinki on alkanut rakentaa ihan oikeaa kaupunkia, johon laajat pysäköintikentät eivät mahdu. Pysäköintitalossa autopaikan rakentamiskustannukset ovat vielä kohtuulliset – noin 20 000 euroa/kpl, mutta maan alle rakennettavat paikat ovat lähempänä 40 000 euroa. Autopaikat ovat siis selvästi kalliimpia kuin autot keskimäärin. Pysäköintitaloissa on se ongelma, että ne vievät tontin yhdeltä asuintalolta, mikä on lisättävä niiden kustannuksiin.

Miten ratkaista yhteismaan ongelma?

Kaavoissa määrätään rakentamaan autopaikkoja tontille, koska muuten asukkaat pysäköivät kadunvarteen, mikä vaikeuttaa muiden pysäköimistä. Taloyhtiö, joka ei rakenna pysäköintipaikkoja riittävästi, on eräänlainen vapaamatkustaja.

Tätä ongelmaa voisi ratkoa myös tekemällä jotain tälle yhteismaaongelmalle. Kantakaupungissa ei ole juuri lainkaan ilmaisia kadunvarsipaikkoja. Pysäköinti kadunvarteen maksaa neljä euroa tunti. Joka tämän maksaa päivittäin, ei todellakaan ole vapaamatkustaja.

Alueella vakituisesti asuvat ovat kuitenkin oikeutettuja lähes ilmaiseen asukaspysäköintiin. Vapaamatkustajaksi pääsee hankkimalla asukaspysäköintitunnuksen. Näitä asukaspysäköintitunnuksia voidaan lunastaa kuinka paljon tahansa, mikä tarkoittaa, että tunnus ei aina takaa pysäköintipaikan löytymistä.

Markkinaehtoinen ratkaisu tähän olisi määrätä liikkeelle laskettavien pysäköintitunnusten määrä alueittain sellaiseksi, että se vastaa pysäköintipaikkojen määrää. Tunnusten hinta määrättäisiin huutokauppaamalla ne. Tai sitten hintaa nostettaisiin ja laskettaisiin sen mukaan, miten paljon niitä halutaan lunastaa.

Jotain tällaista on tehty Singaporessa. Siellä auton omistaminen on luvanvaraista. Nämä luvat ovat jälkimarkkinakelpoisia eli niille muodostuu peräti markkinahinta. Se oli jokin aikaa sitten noin 60 000 €. Koska lupa oli voimassa vain kymmenen vuotta, auton omistamista verotettiin tosiasiassa noin 500 eurolla kuukaudessa. Tämä politiikka on lisännyt kaikkien hyvinvointia. Käykää vaikka katsomassa, miten liikenne sujuu Bangkokissa ja miten se sujuu Singaporessa. Singapore voittaa liikenteen sujuvuudessa Bangkokin kaikilla tuomariäänillä.

Olen varma, että joskus vielä päädytään asukaspysäköintitunnusten markkinaehtoiseen hintaan, mutta siihen aika ei ole vielä kypsä. Olen tosin saanut useita yhteydenottoja töölöläisiltä autoilijoilta, joissa on toivottu pysäköintitunnuksen hinnan nostamista, jotta paikkoja vapautuisi tarvitseville. Aika alkaa siis kypsyä.

Markkinaehtoista pysäköintitunnusta odoteltaessa voitaisiin rajata tunnukseen oikeutetuista pois ne, joiden vapaamatkustajuutta yritetään torjua raskaammin keinoin.

Jos on oikein pakottaa uudet kiinteistöt rakentamaan kalliita pysäköintipaikkoja, joita vanhoilta ei vaadita, on oikein myös päättää, että näissä uusissa kiinteistöissä asuvilla ei ole oikeutta asukaspysäköntitunnukseen.Tämä voitaisiin tehdä niin, että tunnukseen on oikeus, jos kiinteistö on toteuttanut normin mukaiset pysäköintipaikat, mutta ei ole, jos normia ei ole täytetty. Normi olisi tällöin vapaaehtoinen.

Jos näin tehtäisiin, olisi se nykytilanteeseen verrattuna parannus (tai vähintään yhtä hyvä) uusien kiinteistöjen kohdalla. Ne voivat rakentaa normin mukaiset pysäköintipaikat, joten nykytilanne on niiden saavutettavissa tai ne voivat jättää ne rakentamatta tai rakentaa vähemmän.

 

Kommentit

20 Vastausta artikkeliin “Kustannustehokkaan pysäköintipolitiikan periaatteet (1) Yhteismaan ongelma”

  1. erkki niini kirjoitti 9.12.2015 kello 12:15

    Jos asuisin Helsingissä, en omistaisi autoa, ahtaat kadut ja tylsää etsiä parkkipaikkaa. Luulen, että Helsinkiläisten autohalu johtuu mökkeilystä, mökit eivät juurikaan sijaitse aseman lähellä. Miksiköhän Helsingin työntekijöillä on niin paljon työsuhdeautoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  2. Liian vanha kirjoitti 9.12.2015 kello 13:27

    Muukin infra vie tilaa,esim muuntoasemat, kytkentäboksit, mainokset , liikerakennukset, puistot aidat etc

    Ei ole järkeä laskea pysäköintitalon alle menettetyä tonttia kahteen kertaan kuluksi

    Silloin pitäisi ratikkapysäkistäkin periä vuokraa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  3. MikkoM kirjoitti 9.12.2015 kello 13:42

    “Jos on oikein pakottaa uudet kiinteistöt rakentamaan kalliita pysäköintipaikkoja, joita vahoilta ei vaadita, on oikein myös päättää, että näissä uusissa kiinteistöissä asuvilla ei ole oikeutta asukaspysäköntitunnukseen.Tämä voitaisiin tehdä niin, että tunnukseen on oikeus, jos kiinteistö on toteuttanut normin mukaiset pysäköintipaikat, mutta ei ole, jos normia ei ole täytetty. Normi olisi tällöin vapaaehtoinen.”

    Siis saavatko uuden normintäyttävän kiinteistön asukkaat pysäköintitunnuksia vai eivät?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.12.2015 kello 14:35

    Siis saavatko uuden normintäyttävän kiinteistön asukkaat pysäköintitunnuksia vai eivät?

    Saavat. Kannattaa hankkia, koska joskun on yksinkertaisempaa pysäköidä talon eteen kuin sen alle. Tämä on yksi seuraus siitä, että tunnus on käytännössä ilmainen. Tämä ei ole tietenkään minun ongelmani vaan niiden autoilijoiden, joiden on vaikea löytää pysäköintipaikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Tompelo kirjoitti 9.12.2015 kello 14:01

    Singaporessa saa autoa ajaa 10 vuotta noin 57 000 sikäläisellä dollarilla. Euroina summa on 37 000. Bensa näkyy maksavan saman kuin täällä, mutta toisaalta alle noin 10 000 euron autoilla ei ole hankintaveroa ja ilman sitä tuolla summalla saa jo kelpo perheauton. Käyttöveroa ei tunneta toisin kuin Suomessa.

    Mutta pakko se on myöntää: maailmassa on maa, joka verottaa autoilua vielä hiukan enemmän kuin Suomi.

    Tai maa ja maa. Kaupunkihan Singapore on, diktaattorin johtama kaupunki.

    Voisiko Suomessa syntyä poliittinen yksimielisyys siitä, että vielä suurempi osa kansasta pakotettaisiin autottomiksi? Ehkä, mutta tuppaavat noi välimatkatkin olemaan toista kuin Singaporessa — etenkin siksi, että ihmisten vanhemmat vielä elävät maalla usein satojen kilometrien päässä bussien tavoittamattomissa. Joulun kunniaksi: https://www.youtube.com/watch?v=DX_xr0CmdMg

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  6. tpyyluoma kirjoitti 9.12.2015 kello 14:12

    Työsuhdeautot rekisteröidään yrityksen eikä auton käyttäjän kotipaikan mukaan, mikä näkyy erona tilastoissa Helsinkiin rekisteröityjen autojen ja helsinkiläisten käytössä olevien autojen välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  7. Jouko Ollila kirjoitti 9.12.2015 kello 15:10

    erkki niini:
    Jos asuisin Helsingissä, en omistaisi autoa, ahtaat kadut ja tylsää etsiä parkkipaikkaa. Luulen, että Helsinkiläisten autohalu johtuu mökkeilystä, mökit eivät juurikaan sijaitse aseman lähellä. Miksiköhän Helsingin työntekijöillä on niin paljon työsuhdeautoja?

    Minä asun postinumero 00100-alueella ja minulla on auto. Minusta Helsingin kadut eivät ole kovinkaan ahtaat, ainakin minä mahdun niillä hyvin ajamaan. Parkkipaikkaa ei tarvitse etsiä, koska minulla on hallipaikka käytössäni (3.250,-/vuosi). Tähän sitten päälle asukaspysäköintitunnus (240,- vuodesta 2016), koska hallipaikka ei sijaitse kotitalossani.

    ”Autohaluni” johtuu siitä, että tarvitsen autoa työssäni, mutta myös mökkeilyyn. Koska asun ytimessä, tarvitsen autoa vain kaupungista poistuessani ja koska työpaikkani on kehä kolmosella, kuljen aina vastaruuhkaan, mikä on nopeata. Olen tyytyväinen tähän järjestelyyn

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  8. Tero Tolonen kirjoitti 9.12.2015 kello 15:26

    Hervannassa on valtava luolasto, jonne kaikkien ympärillä olevien taloyhtiöiden asukkaat voivat ostaa autopaikan. Hallille joutuu kävelemään ehkä jonkun 100-500m riippuen talosta,

    Mielestäni tämä on kätevää – on yksi infra, yksi huoltoyhtö joka vastaa pysäköinnistä – vs. joka talolla oma pysäköinti.

    Euroopassa näitä tuntuu olevan paljon, kaupunkin keskustojen lähellä esim. Nizzassa on valtava usean kerroksen pysäköintihalli, jonka sisäänkäyntiä ei edes huomaa – yksi sisäänkäynti on torin kulmalla ja siitä ajaisi äkkinäinen ohi, jos ei tietäisi että siitä mennään pysäköntiluolaan.

    Tämä siis kommenttina siihen, että Parkkitalo vie paikan yhdeltä asunnolta – ei välttämättä vie. Myös Hämpin parkki on ihan hyvä tutustumiskohde moderniin pysäköintiin – se on aika vaikuttava rakennelma, eikä vie yhtään tilaa yllä olevilta asunnoilta. Hämpin parkki on kuin toinen kaupunki Tampereen alapuolella – pistää jopa miettimään voisiko kaupat olla suoraan siellä maan alla kuten Sydneyn keskustassa.

    Yksi trendi näyttäisi olevan, että taloyhtiöt ostava paikkoja parkkihalleista tai luolastoista – lipulla pääsee parkkihalliin, mutta myös kaupungissa vierailevat pääsevät samaan luolastoon maksamalla esim. tunti / päivämaksun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  9. Jari V kirjoitti 9.12.2015 kello 16:33

    Tompelo: Voisiko Suomessa syntyä poliittinen yksimielisyys siitä, että vielä suurempi osa kansasta pakotettaisiin autottomiksi?

    Jos autoilun kustannusten kohdentaminen autoilijalle on autottomuuteen pakottamista, niin samalla logiikalla ruoan maksullisuus on nälkälakkoon pakottamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  10. Leena kirjoitti 9.12.2015 kello 16:54

    tpyyluoma:
    Työsuhdeautot rekisteröidään yrityksen eikä auton käyttäjän kotipaikan mukaan, mikä näkyy erona tilastoissa Helsinkiin rekisteröityjen autojen ja helsinkiläisten käytössä olevien autojen välillä.

    Harva yritys nykyisin ostaa itselleen työsuhdeautoja(en kyllä tiedä yhtään). Ne vuokrataan(firma saa vähentää vuokran verotuksessaan) ja rekisteröidään haltijan nimiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  11. Tompelo kirjoitti 9.12.2015 kello 19:18

    Jari V: Jos autoilun kustannusten kohdentaminen autoilijalle on autottomuuteen pakottamista, niin samalla logiikalla ruoan maksullisuus on nälkälakkoon pakottamista.

    Noh, logiikka nyt ei ole ollenkaan sama. Jos ei rahat riitä ruokaan voi kävellä sossuun tai leipäjonoon. Mutta, joo, jossain maailman köyhimmillä seuduilla ihmiset tosiaan kuolevat nälkään, kun rahat ei riitä.

    Suomessa, jos rahat ei riitä autoon, sitten ollaan ilman autoa. Eikä mennä mummoa katsomaan edes jouluna. ;-

    Maassa on ikäloppu ja tarpeettoman huono autokanta, koska autoilu yliverotettua nettotuloihin nähden. Joskus tsekkasin, että Suomessa on maailman korkeimmat maataloustuet näin laskien. Äkkiseltään veikkaan, että sama pätee autoilun veroihin.

    Ja onhan autoilun verotus kai monenkertaista kuluihin nähden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  12. Pekka Pessi kirjoitti 10.12.2015 kello 1:30

    Tero Tolonen: Parkkitalo vie paikan yhdeltä asunnolta – ei välttämättä vie.

    Muistaakseni tämänkertaisen jutun otsikossa luki jotain sellaista kuin “kustannustehokas”. Luolaparkki tai maanalainen kaupunki voi olla muuten ihan mahtava, mutta halpa se ei ainakaan ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  13. Tero Tolonen kirjoitti 10.12.2015 kello 9:21

    Pekka Pessi: Muistaakseni tämänkertaisen jutun otsikossa luki jotain sellaista kuin “kustannustehokas”. Luolaparkki tai maanalainen kaupunki voi olla muuten ihan mahtava, mutta halpa se ei ainakaan ole.

    Hyvä argumentti, mutta se olisi vielä parempi, jos esittäisit myös lukuja sen tueksi. Osmon esittämiä laskelmia voi käyttää vertailuarvona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  14. Jaakko Kauppi kirjoitti 10.12.2015 kello 10:35

    “Euroopassa näitä tuntuu olevan paljon, kaupunkin keskustojen lähellä esim. Nizzassa on valtava usean kerroksen pysäköintihalli, jonka sisäänkäyntiä ei edes huomaa – yksi sisäänkäynti on torin kulmalla ja siitä ajaisi äkkinäinen ohi, jos ei tietäisi että siitä mennään pysäköntiluolaan.”

    Toteutus on usein niin hyvin ympäristöön sopeutettu, että nämä laitokset voidaan sijoittaa vanhan keskustan arvoaukioille. Yleinen kaksoiskierteinen sylinterimuoto on myös hyvin tehokas. Kalkkikiveen porattuna edullinen toteuttaakin.
    Helsingissä vain on se ongelma, että maaperä on joko graniittia tai valuvaa savea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  15. Jari V kirjoitti 10.12.2015 kello 11:00

    Tompelo: Suomessa, jos rahat ei riitä autoon, sitten ollaan ilman autoa.

    Ja tämä on väärin tarkalleen ottaen miten?

    Maassa on ikäloppu ja tarpeettoman huono autokanta, koska autoilu yliverotettua nettotuloihin nähden.

    Ei autoilun verotuksella pidä olla mitään tekemistä tulojen vaan kustannusten kanssa. Verot ja maksut tosin voisi kohdistaa paljon nykytilaa järkevämmin. Esim. hankintaveron määräytyminen autonvalmistuksen hiilijalanjäljen mukaan, käyttövoimaveron ja ajoneuvoveron hiilidioksidipäästösidonnaisuuden leipominen suoraan polttoaineen (tai sähkön) verotukseen, ruuhkamaksu kaupunkiseuduilla, pysäköinnin todellisten kulujen kohdistaminen pysäköintipaikan käyttäjälle jne. Mekaanisia könttäsummia voisi vastaavasti alentaa.

    Auton omistaminen ei ole ihmisoikeus, jota pitää tarpeen vaatiessa subventoida. Jos on ylimääräistä jakovaraa, alennetaan mieluummin yleistä veroastetta tai parannetaan sosiaaliturvaa ja annetaan ihmisten itse päättää, käyttävätkö käteen jäävän ekstran autoiluun vai johonkin tähdellisempään.

    Ja onhan autoilun verotus kai monenkertaista kuluihin nähden.

    Korkeintaan siinä Autoliiton iänikuisessa laskelmassa, jossa noteerataan vain juoksevat kulut eikä esim. tilankäyttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  16. jooh kirjoitti 10.12.2015 kello 12:22

    Tompelo:
    Singaporessa saa autoa ajaa 10 vuotta noin 57 000 sikäläisellä dollarilla. Euroina summa on 37 000. Bensa näkyy maksavan saman kuin täällä, mutta toisaalta alle noin 10 000 euron autoilla ei ole hankintaveroa ja ilman sitä tuolla summalla saa jo kelpo perheauton. Käyttöveroa ei tunneta toisin kuin Suomessa.

    Mutta pakko se on myöntää: maailmassa on maa, joka verottaa autoilua vielä hiukan enemmän kuin Suomi.

    Tai maa ja maa. Kaupunkihan Singapore on, diktaattorin johtama kaupunki.

    VoisikoSuomessa syntyä poliittinen yksimielisyys siitä, että vielä suurempi osa kansasta pakotettaisiin autottomiksi? Ehkä, mutta tuppaavat noi välimatkatkin olemaan toista kuin Singaporessa — etenkin siksi, että ihmisten vanhemmat vielä elävät maalla usein satojen kilometrien päässä bussien tavoittamattomissa. Joulun kunniaksi: https://www.youtube.com/watch?v=DX_xr0CmdMg

    57 tuhatta Singaporen dollaria on 40 tuhatta euroa. Lisäksi 57 tuhatta on luvan hinta pienelle autolle (alle 97kW): http://www.onemotoring.com.sg/1m/coe/coeDetail.html Isommille luvan hinta on 60 tuhatta SGD, eli vajaa 43 tuhatta euroa.

    Singaporessa ei ole autoverovapautta alle 10000 euron autoille: http://www.lta.gov.sg/content/ltaweb/en/roads-and-motoring/owning-a-vehicle/costs-of-owning-a-vehicle/tax-structure-for-cars.html

    Normaali autovero on vähintään 100%, mutta pienipäästöisille (alle 100 Co2 g/km) autoille annetaan verohelpoitusta. Kuitenkin autovero on aina vähintään 5000SGD eli 3000 euroa per auto.

    Tämän lisäksi dieselautot jotka eivät täytä Euro IV standardia maksavat 6 kertaista tieveroa. Euro IV standardin mukaiset dieselautot maksavat tieveroa vähintään 1250SGD vuodessa, eli lähes 900€/v. Vero menee moottoritilavuuden perusteella, eli esim. 1300cc moottorista veroa maksetaan mukavat 1625SGD eli 1160€/v.

    Singaporessa on käytössä myös tietullit.

    Kokonaisuudessa Singaporessa verotetaan autoilua moninkertaisesti verrattuna Suomeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.12.2015 kello 14:09

    Olennaista tässä Singaporen autoilun verottamisessa ei ole veron taso vaan tuo markkinalla määräytyvä hinta auton omistamiselle, jolla taataan se, ettei autoja ole enempää kuin tieverkkoon mahtuu. Samaa logiikkaa pitäisi noudattaa asukaspysäköintitunnusten kanssa, sillä mitä tekee tunnuksella, jolla ei saa pysäköintipaikkaa – yhtä vähän kuin autolla, jolla ei pääse eteenpäin ruuhkan takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. mikko kalevi siitonen kirjoitti 12.12.2015 kello 3:42

    Terve,

    Sama logiikka alkoi taallakin toimia noin 5 vuotta sitten. Kun ei enaa autoja mahtunut kaupunkiin, niin alettiin verottaa ja rajoittaa liikennetta. Pian se alkoi toimia. Nyt on korotetut suojatiet, perusparannetut pyoratiet, levennetyt jalkakaytavat, kavennetut ajoradat. Kukas noita kaikkia laskee.

    Mutta nyt systeemi toimii.

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  19. mikko kalevi siitonen kirjoitti 12.12.2015 kello 3:52

    Terve,

    ma viela mainitsen, ettei Suomi verota autoilua mitenkaan erityisen paljon. Paljon kylla, mutta niin sen pitaa ollakin.

    Sen jollA on varaa ajaa, on myos rahaa maksaa.

    t. Mikko9

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  20. toke kirjoitti 30.12.2015 kello 5:06

    Pekka Pessi: Muistaakseni tämänkertaisen jutun otsikossa luki jotain sellaista kuin “kustannustehokas”. Luolaparkki tai maanalainen kaupunki voi olla muuten ihan mahtava, mutta halpa se ei ainakaan ole.

    Voisi se olla halpakin, jos kilpailutettaisiin. Tai siis jos yleensäkään olisi kilpailua alalla. Kuinka montaa teknistä vaihtoehtoa esitettiin Jätkäsaaren maailman kalliimpiin parkkiluoliin? Ja nyt siellä kuitenkin rakennetaan asuinkerrostaloja täytemaalle, joiden pohjakorkeus on yli 10 metriä yli merenpinnan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus