Kustannustehokkaan pysäköintipolitiikan periaatteet (1) Yhteismaan ongelma

Pysäköinti­nor­mi on päy­däl­lä kaupunkisuunnittelulautakunnassa.Yritän pienelle kir­joi­tus­sar­jal­la sel­ven­tää omia ajatuk­siani siitä, mitä pysäköin­nis­sä pitäisi tehdä

Helsingis­sä säädel­lään pysäköin­tiä varsin tiukasti.

Keskus­tan työ­paikkapysäköin­tiä halu­taan rajoit­taa, jot­ta auto­ja ei tul­visi ruuh­ka-aikoina kaduille liikaa. Tämä on keinona huono tai siis täl­laista sec­ond best –poli­ti­ikkaa. Oikea keino olisi hin­noitel­la tien käyt­töä ruuh­ka-aikoina, mut­ta sitä odoteltaes­sa joudu­taan käyt­tämään tätä, selvästi suurem­paa hait­taa aiheut­tavaa keinoa.

Asuin­taloi­hin taas määrätään rak­en­ta­maan pysäköin­tipaikko­ja enem­män kuin niitä halut­taisi­in rak­en­taa. Näis­sä kaavois­sa ei rajoite­ta pysäköin­tipaikko­jen määrää. Niin­pä syytök­set kaavoit­ta­jaa kohtaan siitä, että mei­dän talos­sa on liian vähän pysäköin­tipaikko­ja, menevät väärään osoit­teeseen. Niitä olisi saanut rak­en­taa kuin­ka paljon vain.

Pysäköin­nis­sä on kyse hyvin suurista taloudel­li­sista arvoista. Sik­si sen on olta­va kus­tan­nuste­hokas­ta. Oma epävi­ralli­nen arvioni pakol­la vuosit­tain kaavois­sa määrät­ty­jen pysäköin­tipaikko­jen hin­nas­ta pää­tyy run­saaseen sataan miljoon­aan euroon. Tämä suun­taa-anta­va laskel­ma menee seuraavasti:

550 000k‑m2 raken­nu­soikeut­ta, keskimääräi­nen nor­mi 1/130k‑m2 keski­hin­ta 25 000 €

Kokon­aiskus­tan­nus 550 000/130 x 25 000 € = 108 M€

Keski­hin­ta, 25 000 €, on ehkä vähän alakant­ti­in, mut­ta onhan meil­lä aluei­ta, jois­sa pysäköin­ti on maan­varaista ja siis muodol­lis­es­ti hal­paa, joskin haaskaa maata.

Pysäköin­tipaikko­jen hin­nat ovat nousseet korkeik­si, kun Helsin­ki on alka­nut rak­en­taa ihan oikeaa kaupunkia, johon laa­jat pysäköin­tiken­tät eivät mah­du. Pysäköin­ti­talos­sa autopaikan rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ovat vielä kohtu­ulliset – noin 20 000 euroa/kpl, mut­ta maan alle raken­net­ta­vat paikat ovat lähempänä 40 000 euroa. Autopaikat ovat siis selvästi kalli­impia kuin autot keskimäärin. Pysäköin­ti­talois­sa on se ongel­ma, että ne vievät ton­tin yhdeltä asuin­talol­ta, mikä on lisät­tävä niiden kustannuksiin.

Miten ratkaista yhteis­maan ongelma?

Kaavois­sa määrätään rak­en­ta­maan autopaikko­ja ton­tille, kos­ka muuten asukkaat pysäköivät kadun­var­teen, mikä vaikeut­taa muiden pysäköimistä. Taloy­htiö, joka ei raken­na pysäköin­tipaikko­ja riit­tävästi, on erään­lainen vapaamatkustaja.

Tätä ongel­maa voisi ratkoa myös tekemäl­lä jotain tälle yhteis­maaon­gel­malle. Kan­takaupungis­sa ei ole juuri lainkaan ilmaisia kadun­var­si­paikko­ja. Pysäköin­ti kadun­var­teen mak­saa neljä euroa tun­ti. Joka tämän mak­saa päivit­täin, ei todel­lakaan ole vapaamatkustaja.

Alueel­la vak­i­tuis­es­ti asu­vat ovat kuitenkin oikeutet­tu­ja läh­es ilmaiseen asukaspysäköin­ti­in. Vapaa­matkus­ta­jak­si pääsee han­kki­mal­la asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen. Näitä asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sia voidaan lunas­taa kuin­ka paljon tahansa, mikä tarkoit­taa, että tun­nus ei aina takaa pysäköin­tipaikan löytymistä.

Markki­nae­htoinen ratkaisu tähän olisi määrätä liik­keelle las­ket­tavien pysäköin­ti­tun­nusten määrä alueit­tain sel­l­aisek­si, että se vas­taa pysäköin­tipaikko­jen määrää. Tun­nusten hin­ta määrät­täisi­in huu­tokaup­paa­mal­la ne. Tai sit­ten hin­taa nos­tet­taisi­in ja las­ket­taisi­in sen mukaan, miten paljon niitä halu­taan lunastaa.

Jotain täl­laista on tehty Sin­ga­pores­sa. Siel­lä auton omis­t­a­mi­nen on luvan­varaista. Nämä luvat ovat jälki­markki­nakelpoisia eli niille muo­dos­tuu peräti markki­nahin­ta. Se oli jokin aikaa sit­ten noin 60 000 €. Kos­ka lupa oli voimas­sa vain kymme­nen vuot­ta, auton omis­tamista verotet­ti­in tosi­asi­as­sa noin 500 eurol­la kuukaudessa. Tämä poli­ti­ik­ka on lisän­nyt kaikkien hyv­in­voin­tia. Käykää vaik­ka kat­so­mas­sa, miten liikenne sujuu Bangkokissa ja miten se sujuu Sin­ga­pores­sa. Sin­ga­pore voit­taa liiken­teen suju­vu­udessa Bangkokin kaikil­la tuomariäänillä.

Olen var­ma, että joskus vielä päädytään asukaspysäköin­ti­tun­nusten markki­nae­htoiseen hin­taan, mut­ta siihen aika ei ole vielä kyp­sä. Olen tosin saanut usei­ta yhtey­de­not­to­ja töölöläisiltä autoil­i­joil­ta, jois­sa on toiv­ot­tu pysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­nan nos­tamista, jot­ta paikko­ja vapau­tu­isi tarvit­seville. Aika alkaa siis kypsyä.

Markki­nae­htoista pysäköin­ti­tun­nus­ta odoteltaes­sa voitaisi­in raja­ta tun­nuk­seen oikeute­tu­ista pois ne, joiden vapaa­matkus­ta­ju­ut­ta yritetään tor­jua raskaam­min keinoin.

Jos on oikein pakot­taa uudet kiin­teistöt rak­en­ta­maan kalli­ita pysäköin­tipaikko­ja, joi­ta van­hoil­ta ei vaa­di­ta, on oikein myös päät­tää, että näis­sä uusis­sa kiin­teistöis­sä asuvil­la ei ole oikeut­ta asukaspysäköntitunnukseen.Tämä voitaisi­in tehdä niin, että tun­nuk­seen on oikeus, jos kiin­teistö on toteut­tanut normin mukaiset pysäköin­tipaikat, mut­ta ei ole, jos normia ei ole täytet­ty. Nor­mi olisi täl­löin vapaaehtoinen.

Jos näin tehtäisi­in, olisi se nykyti­lanteeseen ver­rat­tuna paran­nus (tai vähin­tään yhtä hyvä) uusien kiin­teistö­jen kohdal­la. Ne voivat rak­en­taa normin mukaiset pysäköin­tipaikat, joten nykyti­lanne on niiden saavutet­tavis­sa tai ne voivat jät­tää ne rak­en­ta­mat­ta tai rak­en­taa vähemmän.

 

20 vastausta artikkeliin “Kustannustehokkaan pysäköintipolitiikan periaatteet (1) Yhteismaan ongelma”

  1. Jos asu­isin Helsingis­sä, en omis­taisi autoa, ahtaat kadut ja tyl­sää etsiä parkkipaikkaa. Luulen, että Helsinkiläis­ten auto­halu johtuu mökkeilystä, mök­it eivät juurikaan sijaitse ase­man lähel­lä. Mik­siköhän Helsin­gin työn­tek­i­jöil­lä on niin paljon työsuhdeautoja?

  2. Muukin infra vie tilaa,esim muun­toase­mat, kytken­täbok­sit, main­ok­set , liik­er­aken­nuk­set, puis­tot aidat etc

    Ei ole järkeä laskea pysäköin­ti­talon alle menet­te­tyä tont­tia kah­teen ker­taan kuluksi

    Sil­loin pitäisi ratikkapysäk­istäkin per­iä vuokraa

  3. “Jos on oikein pakot­taa uudet kiin­teistöt rak­en­ta­maan kalli­ita pysäköin­tipaikko­ja, joi­ta vahoil­ta ei vaa­di­ta, on oikein myös päät­tää, että näis­sä uusis­sa kiin­teistöis­sä asuvil­la ei ole oikeut­ta asukaspysäköntitunnukseen.Tämä voitaisi­in tehdä niin, että tun­nuk­seen on oikeus, jos kiin­teistö on toteut­tanut normin mukaiset pysäköin­tipaikat, mut­ta ei ole, jos normia ei ole täytet­ty. Nor­mi olisi täl­löin vapaaehtoinen.”

    Siis saa­vatko uuden normintäyt­tävän kiin­teistön asukkaat pysäköin­ti­tun­nuk­sia vai eivät?

    1. Siis saa­vatko uuden normintäyt­tävän kiin­teistön asukkaat pysäköin­ti­tun­nuk­sia vai eivät?

      Saa­vat. Kan­nat­taa han­kkia, kos­ka joskun on yksinker­taisem­paa pysäköidä talon eteen kuin sen alle. Tämä on yksi seu­raus siitä, että tun­nus on käytän­nössä ilmainen. Tämä ei ole tietenkään min­un ongel­mani vaan niiden autoil­i­joiden, joiden on vaikea löytää pysäköintipaikkaa.

  4. Sin­ga­pores­sa saa autoa ajaa 10 vuot­ta noin 57 000 sikäläisel­lä dol­lar­il­la. Euroina sum­ma on 37 000. Ben­sa näkyy mak­sa­van saman kuin tääl­lä, mut­ta toisaal­ta alle noin 10 000 euron autoil­la ei ole han­k­in­taveroa ja ilman sitä tuol­la sum­mal­la saa jo kelpo per­heau­ton. Käyt­töveroa ei tun­neta toisin kuin Suomessa. 

    Mut­ta pakko se on myön­tää: maail­mas­sa on maa, joka verot­taa autoilua vielä hiukan enem­män kuin Suomi. 

    Tai maa ja maa. Kaupunki­han Sin­ga­pore on, dik­taat­torin johta­ma kaupunki.

    Voisiko Suomes­sa syn­tyä poli­it­ti­nen yksimielisyys siitä, että vielä suurem­pi osa kansas­ta pakotet­taisi­in autot­tomik­si? Ehkä, mut­ta tup­paa­vat noi väli­matkatkin ole­maan toista kuin Sin­ga­pores­sa — etenkin sik­si, että ihmis­ten van­hem­mat vielä elävät maal­la usein sato­jen kilo­me­trien päässä bussien tavoit­ta­mat­tomis­sa. Joulun kun­ni­ak­si: https://www.youtube.com/watch?v=DX_xr0CmdMg

  5. Työ­suhdeau­tot rek­isteröidään yri­tyk­sen eikä auton käyt­täjän koti­paikan mukaan, mikä näkyy erona tilas­tois­sa Helsinki­in rek­isteröi­ty­jen auto­jen ja helsinkiläis­ten käytössä ole­vien auto­jen välillä.

  6. erk­ki nii­ni:
    Jos asu­isin Helsingis­sä, en omis­taisi autoa, ahtaat kadut ja tyl­sää etsiä parkkipaikkaa. Luulen, että Helsinkiläis­ten auto­halu johtuu mökkeilystä, mök­it eivät juurikaan sijaitse ase­man lähel­lä. Mik­siköhän Helsin­gin työn­tek­i­jöil­lä on niin paljon työsuhdeautoja?

    Minä asun postinu­mero 00100-alueel­la ja min­ul­la on auto. Minus­ta Helsin­gin kadut eivät ole kovinkaan ahtaat, ainakin minä mah­dun niil­lä hyvin aja­maan. Parkkipaikkaa ei tarvitse etsiä, kos­ka min­ul­la on hal­li­paik­ka käytössäni (3.250,-/vuosi). Tähän sit­ten päälle asukaspysäköin­ti­tun­nus (240,- vuodes­ta 2016), kos­ka hal­li­paik­ka ei sijaitse kotitalossani. 

    ”Auto­halu­ni” johtuu siitä, että tarvit­sen autoa työssäni, mut­ta myös mökkeilyyn. Kos­ka asun ytimessä, tarvit­sen autoa vain kaupungista poistues­sani ja kos­ka työ­paikkani on kehä kol­mosel­la, kul­jen aina vas­taru­uhkaan, mikä on nopea­ta. Olen tyy­tyväi­nen tähän järjestelyyn

  7. Her­van­nas­sa on val­ta­va luo­las­to, jonne kaikkien ympäril­lä ole­vien taloy­htiöi­den asukkaat voivat ostaa autopaikan. Hallille joutuu kävelemään ehkä jonkun 100–500m riip­puen talosta,

    Mielestäni tämä on kätevää — on yksi infra, yksi huoltoy­htö joka vas­taa pysäköin­nistä — vs. joka talol­la oma pysäköinti.

    Euroopas­sa näitä tun­tuu ole­van paljon, kaupunkin keskus­to­jen lähel­lä esim. Niz­zas­sa on val­ta­va use­an ker­roksen pysäköin­ti­hal­li, jon­ka sisäänkäyn­tiä ei edes huo­maa — yksi sisäänkäyn­ti on torin kul­mal­la ja siitä ajaisi äkkinäi­nen ohi, jos ei tietäisi että siitä men­nään pysäköntiluolaan.

    Tämä siis kom­ment­ti­na siihen, että Parkki­ta­lo vie paikan yhdeltä asun­nol­ta — ei vält­tämät­tä vie. Myös Hämpin park­ki on ihan hyvä tutus­tu­misko­hde mod­erni­in pysäköin­ti­in — se on aika vaikut­ta­va raken­nel­ma, eikä vie yhtään tilaa yllä olevil­ta asun­noil­ta. Hämpin park­ki on kuin toinen kaupun­ki Tam­pereen ala­puolel­la — pistää jopa miet­timään voisiko kau­pat olla suo­raan siel­lä maan alla kuten Syd­neyn keskustassa.

    Yksi tren­di näyt­täisi ole­van, että taloy­htiöt osta­va paikko­ja parkki­halleista tai luo­las­toista — lip­ul­la pääsee parkki­hal­li­in, mut­ta myös kaupungis­sa vierail­e­vat pää­sevät samaan luo­las­toon mak­samal­la esim. tun­ti / päivämaksun.

  8. Tom­pe­lo: Voisiko Suomes­sa syn­tyä poli­it­ti­nen yksimielisyys siitä, että vielä suurem­pi osa kansas­ta pakotet­taisi­in autottomiksi?

    Jos autoilun kus­tan­nusten kohden­t­a­mi­nen autoil­i­jalle on autot­to­muu­teen pakot­tamista, niin samal­la logi­ikalla ruoan mak­sullisu­us on nälkälakkoon pakottamista.

  9. tpyy­lu­o­ma:
    Työ­suhdeau­tot rek­isteröidään yri­tyk­sen eikä auton käyt­täjän koti­paikan mukaan, mikä näkyy erona tilas­tois­sa Helsinki­in rek­isteröi­ty­jen auto­jen ja helsinkiläis­ten käytössä ole­vien auto­jen välillä.

    Har­va yri­tys nyky­isin ostaa itselleen työsuhdeautoja(en kyl­lä tiedä yhtään). Ne vuokrataan(firma saa vähen­tää vuokran vero­tuk­ses­saan) ja rek­isteröidään halti­jan nimiin.

  10. Jari V: Jos autoilun kus­tan­nusten kohden­t­a­mi­nen autoil­i­jalle on autot­to­muu­teen pakot­tamista, niin samal­la logi­ikalla ruoan mak­sullisu­us on nälkälakkoon pakottamista.

    Noh, logi­ik­ka nyt ei ole ollenkaan sama. Jos ei rahat riitä ruokaan voi kävel­lä sos­su­un tai leipäjonoon. Mut­ta, joo, jos­sain maail­man köy­him­mil­lä seuduil­la ihmiset tosi­aan kuol­e­vat nälkään, kun rahat ei riitä. 

    Suomes­sa, jos rahat ei riitä autoon, sit­ten ollaan ilman autoa. Eikä men­nä mum­moa kat­so­maan edes jouluna. ;-

    Maas­sa on ikälop­pu ja tarpeet­toman huono autokan­ta, kos­ka autoilu yliv­erotet­tua net­to­tu­loi­hin näh­den. Joskus tsekkasin, että Suomes­sa on maail­man korkeim­mat maat­aloustuet näin lask­ien. Äkkiseltään veikkaan, että sama pätee autoilun veroihin.

    Ja onhan autoilun vero­tus kai mon­enker­taista kului­hin nähden.

  11. Tero Tolo­nen: Parkki­ta­lo vie paikan yhdeltä asun­nol­ta – ei vält­tämät­tä vie. 

    Muis­taak­seni tämänker­taisen jutun otsikos­sa luki jotain sel­l­aista kuin “kus­tan­nuste­hokas”. Luo­la­park­ki tai maanalainen kaupun­ki voi olla muuten ihan mah­ta­va, mut­ta hal­pa se ei ainakaan ole.

  12. Pekka Pes­si: Muis­taak­seni tämänker­taisen jutun otsikos­sa luki jotain sel­l­aista kuin “kus­tan­nuste­hokas”. Luo­la­park­ki tai maanalainen kaupun­ki voi olla muuten ihan mah­ta­va, mut­ta hal­pa se ei ainakaan ole. 

    Hyvä argu­ment­ti, mut­ta se olisi vielä parem­pi, jos esit­täisit myös luku­ja sen tuek­si. Osmon esit­tämiä laskelmia voi käyt­tää vertailuarvona.

  13. “Euroopas­sa näitä tun­tuu ole­van paljon, kaupunkin keskus­to­jen lähel­lä esim. Niz­zas­sa on val­ta­va use­an ker­roksen pysäköin­ti­hal­li, jon­ka sisäänkäyn­tiä ei edes huo­maa – yksi sisäänkäyn­ti on torin kul­mal­la ja siitä ajaisi äkkinäi­nen ohi, jos ei tietäisi että siitä men­nään pysäköntiluolaan.”

    Toteu­tus on usein niin hyvin ympäristöön sopeutet­tu, että nämä laitok­set voidaan sijoit­taa van­han keskus­tan arvoaukioille. Yleinen kak­soiskierteinen sylin­ter­imuo­to on myös hyvin tehokas. Kalkkikiveen porat­tuna edulli­nen toteuttaakin.
    Helsingis­sä vain on se ongel­ma, että maaperä on joko grani­it­tia tai val­u­vaa savea.

  14. Tom­pe­lo: Suomes­sa, jos rahat ei riitä autoon, sit­ten ollaan ilman autoa.

    Ja tämä on väärin tarkalleen ottaen miten?

    Maas­sa on ikälop­pu ja tarpeet­toman huono autokan­ta, kos­ka autoilu yliv­erotet­tua net­to­tu­loi­hin nähden.

    Ei autoilun vero­tuk­sel­la pidä olla mitään tekemistä tulo­jen vaan kus­tan­nusten kanssa. Verot ja mak­sut tosin voisi kohdis­taa paljon nykyti­laa järkeväm­min. Esim. han­k­in­taveron määräy­tymi­nen auton­va­lmis­tuk­sen hiil­i­jalan­jäl­jen mukaan, käyt­tövoimaveron ja ajoneu­voveron hiilid­iok­sidipäästösi­don­naisu­u­den leipomi­nen suo­raan polt­toaineen (tai sähkön) vero­tuk­seen, ruuhka­mak­su kaupunkiseuduil­la, pysäköin­nin todel­lis­ten kulu­jen kohdis­t­a­mi­nen pysäköin­tipaikan käyt­täjälle jne. Mekaanisia könt­tä­sum­mia voisi vas­taavasti alentaa.

    Auton omis­t­a­mi­nen ei ole ihmisoikeus, jota pitää tarpeen vaaties­sa sub­ven­toi­da. Jos on ylimääräistä jako­varaa, alen­netaan mielu­um­min yleistä veroast­et­ta tai paran­netaan sosi­aal­i­tur­vaa ja annetaan ihmis­ten itse päät­tää, käyt­tävätkö käteen jäävän ekstran autoilu­un vai johonkin tähdellisempään.

    Ja onhan autoilun vero­tus kai mon­enker­taista kului­hin nähden.

    Korkein­taan siinä Autoli­iton iänikuises­sa laskel­mas­sa, jos­sa noteer­ataan vain juok­se­vat kulut eikä esim. tilankäyttöä.

  15. Tom­pe­lo:
    Sin­ga­pores­sa saa autoa ajaa 10 vuot­ta noin 57 000 sikäläisel­lä dol­lar­il­la. Euroina sum­ma on 37 000. Ben­sa näkyy mak­sa­van saman kuin tääl­lä, mut­ta toisaal­ta alle noin 10 000 euron autoil­la ei ole han­k­in­taveroa ja ilman sitä tuol­la sum­mal­la saa jo kelpo per­heau­ton. Käyt­töveroa ei tun­neta toisin kuin Suomessa. 

    Mut­ta pakko se on myön­tää: maail­mas­sa on maa, joka verot­taa autoilua vielä hiukan enem­män kuin Suomi. 

    Tai maa ja maa. Kaupunki­han Sin­ga­pore on, dik­taat­torin johta­ma kaupunki.

    Voisiko­Suomes­sa syn­tyä poli­it­ti­nen yksimielisyys siitä, että vielä suurem­pi osa kansas­ta pakotet­taisi­in autot­tomik­si? Ehkä, mut­ta tup­paa­vat noi väli­matkatkin ole­maan toista kuin Sin­ga­pores­sa — etenkin sik­si, että ihmis­ten van­hem­mat vielä elävät maal­la usein sato­jen kilo­me­trien päässä bussien tavoit­ta­mat­tomis­sa. Joulun kun­ni­ak­si: https://www.youtube.com/watch?v=DX_xr0CmdMg

    57 tuhat­ta Sin­ga­poren dol­lar­ia on 40 tuhat­ta euroa. Lisäk­si 57 tuhat­ta on luvan hin­ta pienelle autolle (alle 97kW): http://www.onemotoring.com.sg/1m/coe/coeDetail.html Isom­mille luvan hin­ta on 60 tuhat­ta SGD, eli vajaa 43 tuhat­ta euroa.

    Sin­ga­pores­sa ei ole autoverova­paut­ta alle 10000 euron autoille: http://www.lta.gov.sg/content/ltaweb/en/roads-and-motoring/owning-a-vehicle/costs-of-owning-a-vehicle/tax-structure-for-cars.html

    Nor­maali autovero on vähin­tään 100%, mut­ta pienipäästöisille (alle 100 Co2 g/km) autoille annetaan vero­helpoi­tus­ta. Kuitenkin autovero on aina vähin­tään 5000SGD eli 3000 euroa per auto.

    Tämän lisäk­si diese­lau­tot jot­ka eivät täytä Euro IV stan­dar­d­ia mak­sa­vat 6 ker­taista tieveroa. Euro IV stan­dard­in mukaiset diese­lau­tot mak­sa­vat tieveroa vähin­tään 1250SGD vuodessa, eli läh­es 900€/v. Vero menee moot­tori­tilavu­u­den perus­teel­la, eli esim. 1300cc moot­torista veroa mak­se­taan muka­vat 1625SGD eli 1160€/v.

    Sin­ga­pores­sa on käytössä myös tietullit.

    Kokon­aisu­udessa Sin­ga­pores­sa verote­taan autoilua moninker­tais­es­ti ver­rat­tuna Suomeen.

    1. Olen­naista tässä Sin­ga­poren autoilun verot­tamises­sa ei ole veron taso vaan tuo markki­nal­la määräy­tyvä hin­ta auton omis­tamiselle, jol­la taataan se, ettei auto­ja ole enem­pää kuin tiev­erkkoon mah­tuu. Samaa logi­ikkaa pitäisi nou­dat­taa asukaspysäköin­ti­tun­nusten kanssa, sil­lä mitä tekee tun­nuk­sel­la, jol­la ei saa pysäköin­tipaikkaa — yhtä vähän kuin autol­la, jol­la ei pääse eteen­päin ruuhkan takia.

  16. Ter­ve,

    Sama logi­ik­ka alkoi taal­lakin toimia noin 5 vuot­ta sit­ten. Kun ei enaa auto­ja mah­tunut kaupunki­in, niin alet­ti­in verot­taa ja rajoit­taa liiken­net­ta. Pian se alkoi toimia. Nyt on korote­tut suo­jati­et, perus­paran­netut pyorati­et, leven­netyt jalka­kay­ta­vat, kaven­netut ajo­ra­dat. Kukas noi­ta kaikkia laskee.

    Mut­ta nyt sys­tee­mi toimii.

    t. Mikko

  17. Ter­ve,

    ma viela mainit­sen, ettei Suo­mi vero­ta autoilua mitenkaan eri­tyisen paljon. Paljon kyl­la, mut­ta niin sen pitaa ollakin.

    Sen jol­lA on varaa ajaa, on myos rahaa maksaa.

    t. Mikko9

  18. Pekka Pes­si: Muis­taak­seni tämänker­taisen jutun otsikos­sa luki jotain sel­l­aista kuin “kus­tan­nuste­hokas”. Luo­la­park­ki tai maanalainen kaupun­ki voi olla muuten ihan mah­ta­va, mut­ta hal­pa se ei ainakaan ole.

    Voisi se olla hal­pakin, jos kil­pailutet­taisi­in. Tai siis jos yleen­säkään olisi kil­pailua alal­la. Kuin­ka mon­taa teknistä vai­h­toe­htoa esitet­ti­in Jätkäsaaren maail­man kalli­impi­in parkkilu­oli­in? Ja nyt siel­lä kuitenkin raken­netaan asuinker­rostalo­ja täytemaalle, joiden poh­jako­rkeus on yli 10 metriä yli merenpinnan…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.