Onko arava-vuokratalojen politiikka epäonnistunut torjumaan segregaatiota?

31.12.2015 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 48 Kommenttia 

Essi Eerola ja Tuukka Saarimaa ovat julkaisseet VATT:n julkaisusarjassa tutkimuksen sosiaalisen asuntotuotannon vaikuttavuudesta (Who Benefits from Public Housing?, VATT working papers 68). Tutkimuksen voi ladata itselleen tästä. Se on voimakas puheenvuoro noudatettua politiikkaa vastaan. Niin ainakin minä sen tulkitsen.

Vaihtoehtona sille, että tehdään erillisiä halpoja asuntoja pienituloisille, on tukea pienituloisia asuntotuen kautta. Kyse on siis siitä, kohdistetaanko tuki seiniin vai asukkaisiin.

Seinien tukemista puolustetaan virallisesti sillä, että näin voidaan ohjata sosiaalista asuntotuotantoa myös paremmille alueille. Asuntotuen mukana pienituloiset pyrkisivät asumaan sinne, missä asuminen on halvinta ja tuloksena olisi segregaatio ja slummit. Tosiasiassa luulen, että tähän politiikkaan on alun perin päädytty aivan muista syistä, joista alempana tässä artikkelissa.

Tutkimuksen mukaan juuri tätä tavoitetta sosiaalinen asuntotuotanto ei ole toteuttanut lainkaan, vaan on saattanut jopa edistää segregaatiota.

Hyvätuloiset asuvat hyvätuloisilla alueilla myös arava-kannassa Lue lisää

Työlliset ovat työttömiä tärkeämpiä

29.12.2015 · Aihe _ · 83 Kommenttia 

Palvelualan työntekijöiden ammattijärjestö PAM on ilmoittanut valvovansa silmä kovana, että kauppojen aukioloaikojen pidentymisestä koituvat lisätunnit annetaan vakituisille, osa-aikatyötä tekeville sen sijaan, että palkattaisiin työttömiä. Tätä ei ole osattu julkisuudessa paheksua enkä paheksu minäkään, koska laki on PAM:in puolella ja koska kaupan osa-aikaiset työntekijät ovat varsin matalapalkkaisia.

Olisi perusteltavissa myös se kanta, että olisi vielä tärkeämpää kokonaan työttömien päästä kiinni edes osa-aikaiseen työhön. Itsestään selvyytenä otetaan se, että jo työssä olevien etu sivuuttaa työttömän edun. Lue lisää

Miten turvata sähkön riittävyys (3/3) Mitä tehdä ilmaisella sähköllä?

18.12.2015 · Aihe _ · 137 Kommenttia 

Sähkön hinnan vaihdellessa rajusti jakaumalla on myös toinen pää. Ajoittain sähkön hinta menee nollaan ja on mennyt jopa negatiiviseksi. Kannattaisi keksiä käyttötarkoituksia sähkölle, joka ei maksa mitään tai melkein ei mitään. Se ei silloin oikeasti maksa mitään, koska vaihtoehtona on veden juoksuttaminen ohi turbiinien vesivoimaloissa.

Mieleen tulee vedyn valmistaminen polttoaineeksi tai muut sähkön avulla valmistettavat synteettisen polttoaineet. Lue lisää

Miten turvata sähkön riittävyys (2/3) Ratkaisuvaihtoehtoja

18.12.2015 · Aihe _ · 22 Kommenttia 

Päävaihtoehtoja turvata sähkön riittävyys on kaksi.

  • Maksetaan varakapasiteetista tavalla tai toisella yhteisesti.
  • Hyväksytään se, että sähkön hinta kohoaa ajoittain hyvin korkealle niin, että kapasiteetin ylläpito kannattaa voimaloille, joita käytetään vain muutamia kymmeniä tunteja vuodessa.

Vaihtoehdon yksi mukaisesti toimien ei olisi päästetty voimayhtiöitä lopettamaan lauhdevoimaloita kannattamattomina, vaan niille olisi maksettu kapasiteettimaksua siitä, että ne pitävät voimalat rasvassa ja miehitettyinä niin, että ne voidaan käynnistää suhteellisen lyhyellä varoitusajalla. Tämä kustannus olisi jaettu sähkön käyttäjille esimerkiksi sulakkeen koon suhteessa. Lue lisää

Miten turvata sähkön riittävyys (1/3) Ongelma

18.12.2015 · Aihe _ · 23 Kommenttia 

Sähkön tuntikohtainen pörssihinta määräytyy aina marginaalissa olevan kalleimman sähköntuotannon mukaan. Tämä tarkoittaa samalla hinta-alueella olevaa marginaalikustannuksiltaan kalleinta tuotantolaitosta.

Sama hinta-alue tarkoittaa sitä aluetta, jonka sisällä siirtokapasiteetti riittää niin, että paikallisen sähköpulan vuoksi ei jouduta käynnistämään kalliimpaa voimalaitosta. Suomen sisällä siirtokapasiteetti yleensä riittää niin, että Suomi on koko ajan samaa hinta-aluetta. Suomen ja Ruotsin välillä on viime aikoina ollut ongelmia siirtokapasiteetin osalta, minkä seurauksena Suomessa hinta on muodostunut korkeammaksi kuin Ruotsissa, koska Ruotsin halpaa sähköä ei ole voitu siirtää Suomeen niin paljon kuin olisi ollut kysyntää. Sen sijaan Suomi ja Baltian maat ovat useimmiten samaa hinta-aluetta. Lue lisää

Tuhoaako ilmastopolitiikka EU:n kilpailukyvyn?

Jos Varsinais-Suomessa olisi oma sähköveronsa joka olisi korkeampi kuin muualla Suomessa, energiavaltainen teollisuus karttaisi Varsinais-Suomea. Varsinais-Suomi köyhtyisi suhteessa muuhun Suomeen. Tämä johtuu siitä, ettei Varsinais-Suomella ole omaa valuuttaa ja siitä, että siellä noudatetaan samoja työehtosopimuksia.

Eija-Riitta Korhola ja todella moni muu näyttää ajattelevan, että mikä koskee yllä Varsinais-Suomea koskee yhtäläisesti EU:ta globaalissa kilpailussa. Lue lisää

Vuoden viimeinen kaupunkisuunnittelulautakunta

16.12.2015 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 13 Kommenttia 

Mellunmäen purkavan saneerauksen kaava.

Tein palautusesityksen, jossa edellytettiin selvitettävän, olisiko hanke toteutettavissa taloudellisesti vähän lievemmällä tehokkuudella, kun pysäköintipaikkamäärä lasketaan uusien laskentaohjeiden mukaisesti. Uusi pysäköintinormi poistaa 70 pysäköintipaikkaa, mistä tulee yli kahden miljoonan euron säästöt. Vasemmistoliiton Pekka Buttler olisi pannut tonttitehokkuudelle 1,8:n ylärajan, mikä olisi kyllä kaatanut koko hankeen. Sitä ei kukaan muu kannattanut.

Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Pohjola-talon kaava Munkkivuoressa

Saimme toivomiamme kuvia Huopalahdentiestä. Niiden mukaan katumaisema pysyy kelvollisena, vaikka taloja ei rakennetakaan kiinni katualueeseen. Olin vähän ajatellut hävitä tätä koskevan äänestyksen ihan vain historian kirjoja ajatellen, mutta jätin sen tekemättä, koska rakentaminen olisi myös tullut aika kalliiksi. Lue lisää

Ilmaston lämpeneminen takoo ennätyksiä

15.12.2015 · Aihe Ilmastopolitiikka · 54 Kommenttia 

lämpötila

Päättynyt marraskuu oli maapallolla lämpimin koko mittaushistorian aikana – peräti 0,25 astetta lämpimämpi kuin edellinen ennätys vuodelta 2013.

Huipussaan on myös 12 kuukauden liukuva keskiarvo. Nasa laskee neljännesvuositilastoja jostain syystä rytmillä joulu – helmikuu, maalis – toukokuu, kesä – elokuu ja syys- marraskuu. Niissä kaikissa viimeisin mittaus on korkein. Se on jo selvä, että tästä vuodesta tulee mittaushistorian lämpimin.

Mitä Pariisin jälkeen?

14.12.2015 · Aihe Ilmastopolitiikka · 231 Kommenttia 

On myönnettävä, että vähän huolestuin, kun kuulin, että Pariisissa on sovittu lämpötilan nousun painamisesta 1,5 asteeseen. Jos tavoite on käytännössä mahdoton saavuttaa, se oikeuttaa lipsumisen.

Vähän kuulostaa uhkaavalta, että on sovittu 1,5 asteesta, mutta tehdyt lupaukset riittävät 2,7 asteeseen,

Mutta nyt on yhdessä julkistettu, että 1,5 astetta olisi oikeastaan välttämätön tavoite. Ei sen saavuttaminen ole mahdotonta, vaikka se vaatikin muutoksia.

Suomessa esimerkiksi pitää tehdä paljon. Kivihiilelle ei oikein ole enää tilaa, mutta ei nyt ainakaan turpeelle, tuolle kivihiiltäkin pahemmalle ilmanpilaajalle, jonka käyttöä on vain lisätty. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.12.2015

13.12.2015 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, _ · 13 Kommenttia 

(Esityslistaan tästä)

Vuoden viimeisessä kokouksessa meillä on vain edellisessä kokouksessa pöydälle pantuja asioita. Tämä ei tee kokouksesta helppoa ja nopeata.

Purkava tiivistyskaava Mellunmäessä

Minua tämä kaava vähän hirvittää, koska se on jo vähän liiankin tehokas. En kuitenkaan halua asettua projektin tielle. Kaupunki voisi kuitenkin miettiä, onko jokin vialla, jos purkava saneeraus vaatii kannattaakseen näin massiivisen kaavan, vaikka talojen peruskorjaus maksaisi lähes yhtä paljon kuin uuden talon rakentaminen. Kaupungin kannattaisi tulla paljonkin vastaan arvonnousun leikkaamisessa, koska onhan tällainen tiivistäminen kaupungille verrattomasti edullisempaa kuin uusien alueiden rakentaminen.

Tässä autopaikkanormi on 1/120, kun käsittelyssä olevassa uudessa normissa se olisi 1/140. Erotus on 70 paikkaa eli noin 2,5 M€. Ajattelin ehdottaa uuden normin mukaista paikkamäärää. Tätä vastaantuloa vastaan taas rakennusoikeutta voisi vähän alentaa, mutta se edellyttäisi kaavan palauttamista. Ehkäpä keskustelemme tästä lautakunnassa. Lue lisää

Seuraava sivu »