Suomen aluerakenne

Suomes­sa on meneil­lään kaupunkien pudo­tus­peli. Teol­lisu­uskaupungeista katoa­vat tehdas­salien työ­paikat. Tilalle tulee korkean osaamisen ammat­te­ja, jot­ka viihtyvät suuris­sa kaupungeis­sa lähel­lä toisi­aan. Näitä urbaanien osaa­jienkeskit­tymiä, cityjä, ei Suomeen mon­ta mahdu.

Nuoret osaa­jat ovat jo äänestäneet jaloil­laan. Heistä peräti 72 pros­ent­tia asuu Helsin­gin, Tam­pereen, Oulun, Jyväskylän ja Turun seuduil­la. Tämän viiden kärkiryh­män perässä selvänä kuu­tose­na kirii Kuo­pio, joka on paran­tanut selvästi tah­ti­aan viime vuosina.

Osaamiskeskit­tyminä men­estyviä kaupunke­ja ei Suomeen paljon tätä enem­pää mah­du. Koko maan aluer­aken­net­ta ajatellen olisi hyvä, että tämä kisa edes pysy­isi kohtu­ulisen tasaise­na, eikä kaik­ki keskit­ty­isi Helsinkiin.

Jos SM-liigas­sa yksi joukkue on selvästi parem­pi kuin muut, tas­apain­oa ei paran­neta tuke­mal­la viitos­di­varin joukkuei­ta. Jos alue­poli­ti­ikan tärkeim­mäk­si tavoit­teek­si ote­taan koko maan pitämi­nen asut­tuna, keski­tytään herkästi vain heikoimpi­en tukemiseen. Sen tien päässä voi olla, että maas­sa on vain yksi men­estyvä kaupunkiseutu.

Pohjois-Savon maalaiskun­nil­la ei olisi mitään tule­vaisu­ut­ta ilman men­estyvää Kuo­pi­o­ta. Maalaiskun­nat voivat sitä huonom­min, mitä kauem­pana ne ovat kaupungeista. Men­estyvä Kuo­pio on koko maakun­nan etu. Tämän sanon, vaik­ka suku­ni onkin kotoisin Iisalmesta.

= = =

Maaseu­tua pide­tään elin­voimaise­na parhait­en suosi­mal­la maaseu­tu­maisia elinkeino­ja paikas­ta riip­pumat­ta. Vika ei ole aina val­tios­sa. Suo­ma­lais­ten pitäisi oppia arvosta­maan ruuan laat­ua ja tietoa siitä, mis­sä se on vil­jel­ty. Kau­pan keskit­tymi­nen, joka näyt­tää vain jatku­van, on tehnyt Suomes­ta bulkkiru­uan maan. Tämä on paha jut­tu vil­jeli­jöi­den ja koko maaseudun kannalta.

Bio­talous luo työtä maaseudulle. Tosin met­sänko­r­juu kil­pailee matkailun kanssa. Mobi­ilitekni­ik­ka saa aikaan sen, että kaupunki­laiset voivat vetäy­tyä mökille tekemään töitä läp­pärin­sä kanssa. Vaik­ka maalaiskun­tien asukasluku yhä las­kee, keskimääräi­nen läs­nä ole­va väestö ei ehkä vähenekään, kos­ka kesäa­sun­to­ja käytetään entistä pidem­piä aikoja.

Mökkeil­i­jätkään eivät enää tyy­dy askeet­tiseen elämään, vaan halu­a­vat esimerkik­si syödä rav­in­to­las­sa ja teet­tävät remon­tit jol­lain sel­l­aisel­la, joka osaa tehdä sen.  Ulko­maalaiset ovat tässä suo­ma­laisia edel­lä. Kun­nan kannal­ta jokainen ulko­maille myy­ty mök­ki on hyvä asia, kos­ka se tuo vuoren var­mo­ja turistituloja.

= = =

Kaupunkien pudo­tus­pelin voit­ta­jat ja häviäjät eivät ole mitenkään kiveen hakat­tu­ja. Her­raon­nel­la – vii­sail­la päät­täjil­lä – on tavat­toman suuri merk­i­tys.  Kuo­pi­on her­raon­ni on ollut hyvä.

Kaupunki­a­sumises­sa asum­i­nen keskel­lä kaupunkia ruu­tukaavas­sa käve­ly­matkan päässä kaikesta on nos­tanut nopeasti suo­sio­taan niin Suomes­sa kuin ulko­mail­la. Kuo­pi­on vahvuuk­si­in kuu­luu, että se on oikea kaupun­ki, jos­sa suuri osa pystyy asumaan käve­lykaupungis­sa ruutukaava-alueella.

Tämä on vii­saiden päät­täjien ansio­ta, mut­ta on sitä avit­tanut sekin, että vesistöt ovat estäneet kaupunkia levit­täy­tymästä ympäri­in­sä, mil­lä moni muu kaupun­ki on pilattu.

= = =

Kuo­pi­on ase­maa osaamisel­la men­estyvänä kaupunk­i­na heiken­tää sen pieni koko ja syr­jäi­nen sijain­ti.  Aloitin kir­joituk­seni täl­lä pal­stal­la korosta­mal­la rautatei­den merk­i­tys­tä Kuo­pi­olle ja siihen ajat­telin myös lopettaa.

Juna on tärkeämpi kulkuneu­vo kuin miltä sen osu­us matkus­ta­jista antaisi ymmärtää.  Aja­tustyötä tekevät matkus­ta­vat selvästi mui­ta use­am­min junal­la. Heille junas­sa vietet­ty aika ei ole huk­ka-aikaa toisin kuin aika auton ratis­sa tai lento­kent­tien tur­vatarkas­tuk­sis­sa. Enem­mistöl­lä junal­la matkus­tavista on edessään läppäri.

Juna Helsingistä Kuo­pi­oon on tun­nin ver­ran liian hidas. Tämä tun­ti on ratkai­se­va. Edestakaises­sa matkas­sa se on kak­si tun­tia. Päivän edestakainen mat­ka ei oikein onnis­tu, kos­ka per­il­läkin pitäisi aikaa olla.

Juna on myös aivan liian kallis. Edestakaises­ta matkas­ta on 130 euroa liian paljon.

Lipun hin­taan on onnek­si tulos­sa muu­tos. Bus­sili­iken­teessä on siir­ryt­ty sään­nöstel­ly­istä hin­noista raju­un kil­pailu­un.  Vaik­ka kil­pailu vaaran­taa syr­jäseu­tu­jen yhteyk­siä, koko joukkoli­iken­teen suo­sio­ta ajatellen se on eri­no­mainen asia. Se myös paran­taa maakun­tapääkaupunkien ase­maa Suomes­sa, kos­ka kulkem­i­nen niiden välil­lä hal­ven­tuu olennaisesti.

Hal­vat bus­sit ovat haas­ta­neet myös junat. VR ei voi ylläpitää sel­l­aisia hin­to­ja kuin se on ylläpitänyt.

VR on tuomit­tu häviämään kil­pailun bus­seille lyhy­il­lä vähäli­iken­teisil­lä väleil­lä. Se onkin heit­tänyt pyyh­keen kehää tap­pi­ol­lisimpi­en vuoro­jen osalta. Paha asia menet­täville paikkakun­nille, mut­ta hyvä suurille kaupungeille, kuten Kuopiolle.

Helsinki–Kuopio ‑lip­pu toises­sa luokas­sa mak­saa nyt 63 – 72 euroa suun­taansa. VR kuitenkin myy kymme­nen matkan sar­jako­rt­te­ja 249 euron hin­taan, siis 25 euroa suun­taansa. Lip­pu ei ole henkilöko­htainen, sitä saa käyt­tää kuusi kuukaut­ta ja se kel­paa vaik­ka Pen­dolinos­sa. Tässä alkaa hin­ta olla kohdal­laan. Tam­pereelle sar­jalipun saa vielä halvem­mal­la, 199 euroa.

Pitäisi enää saa­da nopeampi rata.  Liiken­nevi­ras­tossa ja ennen kaikkea val­tio­varain­min­is­ter­iössä las­ke­tan raideli­iken­teen investoin­te­ja pelkästään liiken­netaloudel­lis­ten hyö­ty­jen kuten säästyneen polt­toaineen ja aikakus­tan­nusten mukaan otta­mat­ta huomioon edes sitä, että junas­sa voi tehdä työtä. Ruot­sis­sa las­ke­taan mukaan alue­poli­it­tiset hyödyt ja päädytään aivan toisen­laisi­in ratkaisuihin.

= = =

Tämä on laskelmieni mukaan 37. kir­joituk­seni täl­lä pal­stal­la [LISÄYS 22.11.2015: Savon Sanomis­sa]. Olen päät­tänyt, että tämä saa riit­tää. On aika tehdä tilaa uusille kirjoittajille.

Kiitän kaikkia luk­i­joi­ta. Olen ollut iloinen saa­mas­tani rohkai­sev­as­ta palautteesta.

 

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Savon Sanomissa)

140 vastausta artikkeliin “Suomen aluerakenne”

  1. Kyl­lä se että junas­sa voi tehdä työtä ote­taan liiken­ne­m­i­nis­ter­iön laskelmis­sa huomioon, aika junas­sa on lasken­nas­sa paljon halvem­paa kuin autossa juuri sik­si. Loogis­es­ti näke­mys perustel­tu, kansan­taloudel­lis­es­ti ei.

  2. Aja­tus siitä, että koko Suo­mi pide­tään asut­tuna on tietenkin loogi­nen mah­dot­to­muus, sil­lä maas­samme on ja tulee ole­maan suuria aluei­ta, jois­sa ei asu ketään. Ja itse asi­as­sa aja­tus alueel­lis­es­ta tasa-arvos­ta on absur­di, kaikkia palvelui­ta ei mitenkään voi olla joka paikas­sa — turha höpöt­tää tätä sote-uud­is­tuk­sen yhteydessä.

  3. Ei kan­na­ta harmis­tut­taa turku­laisia. Turus­sa­han on (, kuten Tam­pereel­lakin,) paljon “nätei flikoi”.

    Tarkoi­tatko nyt ‘Turun seu­tua’ vai viit­taatko pienel­lä alkukir­jaimel­la, sanas­sa ‘turun’ (seuduil­la), yleisem­min kaikki­in markki­na­paikkoi­hin ja tor­ei­hin sekä niiden ympäristöihin? 

    PS. Tori löy­tyy muis­taak­seni mm. niin Kotkas­ta (Kotkansaares­ta) kuin Vaasastakin.

  4. Mil­lainen­han olisi Suo­mi jos olisi tas­apäistämistä ja kom­mu­nis­min pelkoakin uhmat­en laitet­tu yliopis­tot aina ennestään vahvoille ja tuot­tavu­udeltaan ain­ut­laa­tu­isille tehda­s­paikkakun­nille. Suomea ei olisi tarvin­nut rak­en­taa (enää) tyhjästä niin paljon ja olisi huimia osaamiskeskit­tymiä eri­lais­ten palvelu­iden ja tuot­tei­den koko elinkaarelle.

  5. Hyviä blo­ge­ja on vähän, yleen­sä ne ovat kaltais­teni merk­i­tyk­set­tömien hallintoala­mais­ten yleisönosas­tokir­joit­telua, tai poli­it­tis­ten sih­tee­rien esimiehen­sä nimis­sä kir­joit­ta­maa puu­ta­heinää ilman että palaut­teeseen reagoidaan mitenkään. Tämä blo­gi on ollut virk­istävä poikkeus, mut­ta lie­nee aikaavievä ylläpi­det­tävä joten ymmär­rän päätöksen.
    Elämme mie­lenki­in­toisia aiko­ja, maas­sa ja maail­mal­la tapah­tuu iso­ja muu­tok­sia, saas nähdä mil­lainen maa ja maail­ma tästä syn­tyy ja synnytetään.
    Hyviä pyöräi­lykele­jä Blo­gis­tille ja muille samoin, kullekin mie­lenki­in­ton­sa mukaan.

  6. Ohi­men­nen, Helsingis­sä — ja jopa Turus­sa — on kym­meniä ketjui­hin kuu­lumat­to­mia kaup­po­ja. Jotkut kut­su­vat niitä “etnisik­si”. Jos ketjukau­pat har­mit­ta­vat, siinä on vai­h­toe­hto. Usein hin­nat ovat ihan kilpailukykyisiä.

    Mut­ta, joo, mitä tässä paasaa­maan, kyl­lähän Osmokin niis­sä käynee sään­nöl­lis­es­ti, kun ker­ran vas­tus­taa kauppaketjuja. 

    Tai onhan sitä tosi­aan vielä Stock­mann, tuo korkeam­man keskilu­okan kap­ina ale­poi­ta vastaan.

  7. Nyt jos koskaan on Suomes­sa oikea aika tehdä taloudel­lis­es­ti järke­viä infrain­vestoin­te­ja vaik­ka velka­ra­hal­la. Eli esim. ne radat kun­toon mis­sä on tarpeek­si liiken­nöin­tiä sekä kasvupo­ten­ti­aalia ja Savon rata on yksi niistä.

    Toisaal­ta niitä pikkupoli­tikoin­nin sil­tarumpu­ja ei tule tehdä. Tältä osin olemme vaaras­sa Kepun ollessa vallassa. 

    Soten ja jatkos­sa monia muitakin alo­ja hoita­va maakun­ta­hallinto yhdis­tet­tynä kepu­laiseen alue­poli­ti­ikkaan tulee tarkoit­ta­maan järisyt­tävää vero­tu­lo­jen siir­toa kir­joituk­ses­sa maini­tu­ista luon­nol­li­sista kasvukeskuk­sista kepu­lais­ten hal­lit­semille perähik­iöille. Valta‑, päätök­sen­teko- ja rahoi­tus­raken­nel­mat ovat suures­sa mur­rokses­sa suurten kaupunkien tappioksi.

  8. Kuo­pios­sa eteenkin Joen­suu — Kuo­pio — Jyväskylä (-Tam­pere) on oma kasvukäytävä.

    Kuo­pi­on ja Mikke­lin keskinäi­nen päät­tymätön vään­tö taas kui­h­dut­ti koko seutua.

    Val­tion alueel­lis­tamisel­la on aika surkeat tulok­set niin ihmis­ten, tekemisen kuin johtamisen osalta. Jos pääkaupungista jotain siir­ret­tään, niin Hämeen­lin­na, Lahti, Tam­pere suun­ta se mis­sä per­he pystyy val­it­se­maan molem­pi­en työl­listymisen ja asuin­paikkansa. Samal­la asioin­ti onnis­tuu muiden toim­i­joiden kanssa.

  9. Maaseudun elinkelpoise­na pitämisen suh­teen olen ihme­tel­lyt pidem­män aikaa, mik­si muual­la maail­mas­sa tor­eille men­nään osta­maan, kos­ka siel­lä on kaup­paa edullisem­paa, mut­ta Suomes­sa pitäisi syys­tä X olla mak­samas­sa extraa, että saa ostaa toril­ta. Kyl­lä, hin­ta on se joka mas­so­jen ostokäyt­täy­tymistä sään­telee, ei mikään muu. Torit oli­si­vat eläviä, jos hin­tata­so olisi kohdil­laan. Elävät torit voisi­vat merk­itä myös elävää maaseutua.

  10. Tehdastyö­paikko­jen vähen­e­m­i­nen on olut valitet­ta­va poli­it­ti­nen val­in­ta siltä osin, kun se on itseai­heutet­tua. Esimerkke­jä hölmöilystä ovat sähköveron kaltaiset koko maa­ta koske­vat asi­at ja paikallis­ten sankarien tekoset, kuten Turun ihan oma sekoilu diesel­te­htaan ahdis­tamisek­si Ital­i­aan, UM:n yri­tys saa­da SAKO:n tuotan­to diesel­moot­to­rien perään samaan suun­taan sekä Helsin­gin onnis­tu­mi­nen Itämeren ain­oan voitelu­ainete­htaan siirtämisessä Pietariin. 

    Noista kaik­ki kolme viimek­si­mainit­tua muuten vaikut­ta­vat Suomen huolto­var­muu­teen. Olisi muka­va kuul­la kun­nolli­nen selvi­tys, ketkä ovat syyllisiä?

    Kaikesta yri­tyk­ses­tä huoli­mat­ta teol­lisia työ­paikko­ja täl­lä het­kel­lä on Suomes­sa, syn­tyy Suomeen ja jopa palaa Suomeen. Suomes­sa ei ole määrään­sä enem­pää korkeasti koulutet­tu­ja tietotyöhön. 

    Ole­mas­sa ole­vat ja tule­vat teol­liset työ­paikat ovat tärkeitä. Suomelle tärkeämpiä kuin mon­elle muulle maalle, kos­ka pyrimme estämään mah­dol­lisuuk­sien mukaan palveluelinkeino­jen kehit­tymisen. Pyrimme estämään niin palve­lut yksi­ty­isille henkilöille, kuten kod­in­hoitopalve­lut että yleisem­min mm. rav­in­to­la­palve­lut pyritään mm. alko­holi- ja työn vero­tuk­sel­la minimoimaan.

    Teol­lisil­la työ­paikoil­la on merk­i­tyk­sen­sä. Valitet­tavasti on niitä poli­itikko­ja, jot­ka yrit­tävät tuho­ta suo­ma­laisen teol­lisu­u­den parhaan kykyn­sä mukaan. Muuten kir­joi­tus oli aika hyvä.

  11. Onnek­si et Osmo ole lopet­ta­mas­sa blo­giasi! En ole aina samaa mieltä kanssasi mut­ta hyvin perustel­tu­ja näke­myk­siäsi on ilo lukea.

    Liit­tyen liiken­teeseen ja junan merk­i­tyk­seen, automaat­ti­au­tot voinevat tar­jo­ta vai­h­toe­hdon raideli­iken­teelle. Jae­tun omis­ta­ju­u­den malli, miten se toteutetaankin, las­kee kus­tan­nuk­sia samal­la kun automaat­tio­h­jaus mah­dol­lis­taa työsken­te­lyn ja ajan­vi­eton samaan tapaan kuin junas­sa. Ottaen huomioon jous­tavu­u­den, toden­näköis­es­ti nykyiseen näh­den suurem­man nopeu­den, sekä suurem­man yksi­ty­isyy­den voi olla että junan, raitio­vau­nun tai metron voi olla vaikea kil­pail­la automaat­ti­au­ton kanssa. 

    Esimerkkinä täl­lais­es­ta kehi­tyk­ses­ta Volvon Con­cept 26 auto:

    http://blog.caranddriver.com/volvo-concept-26-drivers-deserve-a-maybach-seat-in-our-automated-future/

  12. Osaamiskeskit­tyminä men­estyviä kaupunke­ja ei Suomeen paljon tätä enem­pää mah­du. Koko maan aluer­aken­net­ta ajatellen olisi hyvä, että tämä kisa edes pysy­isi kohtu­ulisen tasaise­na, eikä kaik­ki keskit­ty­isi Helsinkiin.

    Sanoo poli­itikko, joka suun­nit­telee lisäävän­sä Helsin­gin seudun asukas­määrää sadoil­la tuhansilla.

    Maalaiskun­nat voivat sitä huonom­min, mitä kauem­pana ne ovat kaupungeista.

    Tarkoi­tatko että hyv­in­voin­ti tarkoit­taa suurten kaupunkien naa­purikun­tien suuria omako­tialuei­ta? Lask­itko vain veroeu­rot ja asukas­määrän kasvun, vai kat­taako hyv­in­voin­ti muutakin?

    Maaseu­tua pide­tään elin­voimaise­na parhait­en suosi­mal­la maaseu­tu­maisia elinkeino­ja paikas­ta riippumatta.

    Mik­si pitäisi suosia eri­tyis­es­ti tätä ammat­tikun­taa? Mik­si osaamisam­matit pitäi­sivät elin­voimaa huonom­min yllä? Ymmärsin että oletit osaamisam­mat­tien ole­van niitä kaikkein tuot­toisimpia. Ehkä tarkoitit, että maaseudul­la osaamisam­mateista pitäisi suosia niitä, jot­ka omaa­vat kul­lakin paikkakun­nal­la parhaat mah­dol­lisu­udet men­estyä. Toiv­ot­tavasti et sitä, että osaami­nen kan­nat­taisi uno­htaa maaseu­tu­mai­sis­sa kunnissa.

    Bio­talous luo työtä maaseudulle.

    Met­sä- ja maat­alouden (viljely‑, kor­juu- ja paikallisen jalostus­ta­son) työ­paikat ovat vähen­tyneet mon­ta vuosikym­men­tä. Onko sin­ul­la mielessäsi joitain tiet­tyjä bio­talouden työ­paikko­ja, jot­ka toisi­vat työtä maaseudulle?

    Taus­taa: Se bio­talous jos­ta yleen­sä puhutaan tuo ison tehtaan Äänekoskelle ja muu­ta­man lisä­työ­paikan met­säkonei­den ja rekko­jen kul­jett­ta­jille. Viini­ti­lat ja vas­taa­vat pien­jalostusyk­siköt voisi­vat ehkä työl­listää enem­män, mut­ta niitä ei kai uuteen ylös ajet­tavaan bio­talouteen las­ke­ta. Mar­jo­jen poim­imi­nen on työl­listänyt viime aikoina ihmisiä, mut­ta uudet työn­tek­i­jät ovat olleet pääosin ulkomaalaisia.

    Mobi­ilitekni­ik­ka saa aikaan sen, että kaupunki­laiset voivat vetäy­tyä mökille tekemään töitä läp­pärin­sä kanssa.

    Aivan. Samoin maalaiset voivat tehdä töitä läp­pärin­sä kanssa, ja käy­dä lomil­la kaupungissa.

    Lipun hin­taan on onnek­si tulos­sa muu­tos. Bus­sili­iken­teessä on siir­ryt­ty sään­nöstel­ly­istä hin­noista raju­un kil­pailu­un. Vaik­ka kil­pailu vaaran­taa syr­jäseu­tu­jen yhteyk­siä, koko joukkoli­iken­teen suo­sio­ta ajatellen se on eri­no­mainen asia.

    Suuri osa syr­jäseu­tu­jen lin­ja-autoy­hteyk­sistä kui­h­tui jo autois­tu­misen myötä. Tois­taisek­si liiken­ney­hteyk­sien keskuskaupunkien suun­taan koetaan keskimäärin kai paran­tuneen (eri­tyis­es­ti hal­ven­tuneen) uuden bus­sivil­li­tyk­sen myötä. Muu­ta­mat VR-vuoro­ja jo menet­täneet ovat tietenkin kärsi­neet, mut­ta hyö­tyjiä saat­taa olla enemmän.

    VR on tuomit­tu häviämään kil­pailun bus­seille lyhy­il­lä vähäli­iken­teisil­lä väleillä.

    Uudet bus­sivuorot kil­pail­e­vat erit­täin tehokkaasti myös, ja ehkä eri­tyis­es­ti juuri pitkän matkan yhteyk­sis­sä, esim. suo­raan pääradan var­rel­la. Hin­nat ovat niin merkit­tävästi VR:n hin­to­ja alem­mat (esim. viides­osa), että pieni ahtaus (ja hie­man heikom­pi läp­päri­työn­teon tehokku­us) bus­sis­sa ei häiritse.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen lopet­ta­mas­sa kolum­ni­pal­stan Savon Sanomis­sa, en tätä blogia.

    Eikö kan­nat­taisi siir­tyä lobbariksi?

    Lob­baami­nen on tehokasta. 😉

  14. Osmo Soin­in­vaar­alle: on hienoa ja ihail­tavaa että joku jak­saa miet­tiä näitä maamme asioi­ta ja päätök­siä sekä esit­tää älykästä kri­ti­ikkiä suun­nitelmista. Suomen, Euroopan, Yhdys­val­tain jne. ongel­mat tiivistyvät aina kuitenkin tähän samaan: kuin­ka me ihmiset oppisimme elämään tas­apain­os­sa ympäristömme kanssa? Kulu­tamme liilkaa, saas­tu­tamme liikaa, lisään­nymme liikaa… Maa­pal­lo­ja on vain yksi.

  15. Hyvä kir­joi­tus Osmo, mut­ta jäin miet­timään miten suuri­in raidein­vestoin­tei­hin pitäisi suh­tau­tua itseään ajavien auto­jen tehdessä tuloaan? On aivan mah­dol­lista ellei jopa toden­näköistä, että 10 vuo­den päästä Kuo­pios­ta Helsinki­in kul­je­taan oman auton takapenkil­lä läp­pärin kanssa istuen. Jos auto vielä kul­kee ekosähköl­lä, siinä jää juna toisek­si — autol­la kun pääsee ovelta ovelle, ja paikan pääl­läkin on sit­ten kulkevä­line käytössä.

  16. Osaamisam­matit keskit­tyvät sik­si että ne vaa­ti­vat isohko­ja verkos­to­ja. Main­os­toimis­to ei elä ellei asi­akkai­ta ole joko paljon tai todel­la iso­ja. Sof­t­at­alot eivät elä jos asi­akkai­ta ei ole paljon tai todel­la iso­ja. Jne. Toki myös maalari tai muu­rarikin elää vain jos asi­akkail­la on niin paljon maalat­tavaa että elan­toa riit­tää. Suomen vero­tuk­sel­la maalar­it, muu­rar­it ja maanvil­jeli­jät eivät oikein elätä toisi­aan. Tarvi­taan sof­t­an­tek­i­jöitä, lääkäre­itä ja lakimiehiä joil­la on varaa. Tätä voisi kyl­lä kor­ja­ta alen­ta­mal­la työn verotusta.

  17. Minus­ta ole­tus, että men­estys vaatii korkeaa ylem­män korkak­oulu­tutkin­non suorit­tanei­den määrää, on väärä. Tule­vaisu­u­den men­estysa­lo­hin kuu­luu peliala, jos­sa pöhinää on pienem­mil­läkin paikkakun­nil­la, kuten Kajaani ja Kot­ka. Alan koulu­tus ja kaupun­gin panos­tus yri­tys­toim­intaan on tule­van men­estyk­sen resep­ti kaikil­la aloil­la. Ei siihen tohtor­in­hat­tua tarvita.

    http://yle.fi/uutiset/pelialalla_paiskitaan_oikeita_toita/6593623

  18. JY:
    Minus­ta ole­tus, että men­estys vaatii korkeaa ylem­män korkak­oulu­tutkin­non suorit­tanei­den määrää, on väärä. Tule­vaisu­u­den men­estysa­lo­hin kuu­luu peliala, jos­sa pöhinää on pienem­mil­läkin paikkakun­nil­la, kuten Kajaani ja Kot­ka. Alan koulu­tus ja kaupun­gin panos­tus yri­tys­toim­intaan on tule­van men­estyk­sen resep­ti kaikil­la aloil­la. Ei siihen tohtor­in­hat­tua tarvita.

    http://yle.fi/uutiset/pelialalla_paiskitaan_oikeita_toita/6593623

    No eihän yliopis­to­jen tehtävä ole tuot­taa valkokaulus­du­unare­i­ta vaan kas­vat­taa aka­teemis­es­ti sivistyneitä tutkijoita!

    Yliopis­to­jen taso las­kee, kun kaik­ki nuoret sur­votaan sisään ja kaik­ki eivät nyt ole vain niin hyviä siinä mitä yliopis­tossa opiskel­laan. Jos yliopis­to aikoo saa­da rahaa, niin huonom­matkin täy­tyy päästää läpi, ja se onnis­tuu vain laske­mal­la tasoa tai kat­so­ma­l­la läpi sormien. Ja tätä tapah­tuu suo­ma­lai­sis­sa yliopis­tois­sa jatkuvasti.

    Yliopis­to­jen pitäisi päästä takaisin tähän aitoon tehtävään­sä, joka on tuot­taa tutkijoita.

    Ei se määrä, vaan laatu.

    He, joil­la ei ole minkään­laista moti­vaa­tio­ta tai halua tutk­i­jak­si, ei pitäisi koskaan edes hakea yliopistoon.

    Mut­ta, ongel­mana on se, että ammat­tiko­rkak­oulut eivät mon­es­sakaan tapauk­ses­sa tar­joa riit­tävää osaamista.

    Siis, pitäisi kyetä paran­ta­maan ammat­tiko­rkeak­oulu­ja, jot­ka sit­ten tuot­taisi­vat sen bulkin työmarkkinoille.

    Suomes­sa on kym­meniä tuhan­sia yliopis­to-opiske­li­joi­ta, joi­ta tutk­i­jan ura ei kiin­nos­ta pätkääkään, vaan pelkästään ura yksi­tyisel­lä sektorilla.

    Lisäk­si ammat­tiko­rkeak­oulu­jen koulu­tus­tar­jon­taa voisi siirtää kohti oppisopimusjär­jestelmää, jos­sa yri­tys ostaa koulutet­taville työn­tek­i­jöille kokon­aisu­u­den ammattikorkeakoululta.

    Siis, jos yri­tys tarvit­see itselleen motivoitu­ja ja sitoutet­tu­ja työn­tek­i­jöitä, vaikka­pa automaa­tioinsinööreik­si, niin yri­tys rekryäisi henkilöt, joiden koulu­tuk­sen yri­tys maksaisi.

    Lisäk­si pitäisi muutenkin siir­tyä pois nykyis­es­tä ammat­tiko­rkeak­oulus­ta, johon ote­taan x määrä opiske­li­joi­ta ja rajoit­ta­vana tek­i­jänä on seinät. 

    Ammat­tiko­rkeak­oulu­ja voisi ripotel­la ympäri maa­ta, lisätä niihin oppisopimusjär­jestelmän ja etäopiskelun.

    Yliopis­to­ja taas pitäisi purkaa ja keskit­tää. Antaa niiden keskit­tyä tutkimiseen ja sivistynei­den tutk­i­joiden kasvattamiseen.

    Itse opetuk­sen sisältöhän on pääpi­irteit­täin Suomes­sa hyvää tasoa, myös ammattikorkeakouluissa. 

    Niin, on aika huvit­tavaa, että ihmiset menevät yliopis­toon, kos­ka eivät “päässeet” ammat­tiko­rkeak­oulu­un. Tämä on mah­dol­lista Suomes­sa, kos­ka ammat­tiko­rkeak­oulu­jen rajoit­ta­vana tek­i­jänä ovat seinät. Ei voi­da ottaa sisään enem­pää, vaik­ka tunkua olisi.

  19. Juho Laatu: tuot­toisimpia. Ehkä tarkoitit, että maaseudul­la osaamisam­mateista pitäisi suosia niitä, jot­ka omaa­vat kul­lakin paikkakun­nal­la parhaat mah­dol­lisu­udet men­estyä. Toiv­ot­tavasti et sitä, että osaami­nen kan­nat­taisi uno­htaa maaseu­tu­mai­sis­sa kunnissa. 

    Toiv­ot­tavasti Osmo ei tarkoit­tanut ensin­mainit­tuakaan. Kun­tasi­don­naisu­us on (osaamisam­mateis­sa) enem­pi maail­man välis­ar­jan kaupunkien jut­tu. Iso­jen kaupunkien vaiku­tusalue on koko maail­ma. Välis­ar­jan kaupun­git vetoa­vat vielä paikallisu­u­teen. Se osu­us mikä toimeli­aisu­ud­es­ta vielä on pikkukaupungeis­sa poh­jau­tuu, ehkä yllät­täen taas, globaali­in kysyn­tään ja absolu­ut­tiseen paikkari­ip­pumat­to­muu­teen ja täy­del­liseen verkos­toi­tu­miseen. Välis­ar­jan kaupunkien pelas­tus voisi olla luop­umi­nen kaikkivoipaisu­u­den harhas­ta ja ryhtyä yhteistyöhön!

  20. Emil­ia:
    jäin miet­timään miten suuri­in raidein­vestoin­tei­hin pitäisi suh­tau­tua itseään ajavien auto­jen tehdessä tuloaan? On aivan mah­dol­lista ellei jopa toden­näköistä, että 10 vuo­den päästä Kuo­pios­ta Helsinki­in kul­je­taan oman auton takapenkil­lä läp­pärin kanssa istuen. 

    Itsea­ja­va auto ei poista matka­pa­hoin­voin­tia joka on seu­raus, jos autossa yrit­tää käpis­tel­lä läp­pärin kanssa.

  21. Junay­hteyk­sis­sä on kak­si ongel­maa. Radoil­la huip­punopeus on vielä yleen­sä 140 km/h, ellei alem­pikin, kun uudem­mal­la junakalus­tol­la se on 200 — 220 km/h. Toisaal­ta useim­mat reitit Helsingistä Osmon mainit­semi­in maakun­takeskuk­si­in ovat enem­män tai vähem­män epä­suo­ria. Turku­un pitää kiertää Kar­jaan kaut­ta ja Kuo­pi­oon Kouvolan.
    Näin rautati­et anta­vat melkoisen kil­pailue­dun maantieli­iken­teelle. Ain­oas­taan Vaasaan reit­ti on kutakuinkin suora.
    Ensin mainit­tua ongel­maa voi kor­ja­ta ver­rat­tain pienin panos­tuksin kuten esimerkik­si Poh­jan­maan radan kun­nos­tuk­sen yhtey­dessä on tehty. Jälkim­mäi­nen ongel­ma vaatii tietysti kokon­aan uusia rato­ja ja on siten huo­mat­tavasti kalliimpaa.
    Rautateil­lä on luon­tais­es­ti merkit­tävä nopeuse­tu, jos sitä vain päästään käyt­tämään. Nykyisel­läänkin juna on Kuo­pi­oon nopein maali­iken­nemuo­to; itse asi­as­sa Helsin­gin ja Mikke­linkin välil­lä se on nopeampi kuin Onnibus­si, joka ei pysähdy kuin kahdel­la välipysäkillä.
    Juha

  22. max: Toiv­ot­tavasti Osmo ei tarkoit­tanut ensin­mainit­tuakaan. Kun­tasi­don­naisu­us on (osaamisam­mateis­sa) enem­pi maail­man välis­ar­jan kaupunkien jut­tu. Iso­jen kaupunkien vaiku­tusalue on koko maail­ma. Välis­ar­jan kaupun­git vetoa­vat vielä paikallisu­u­teen. Se osu­us mikä toimeli­aisu­ud­es­ta vielä on pikkukaupungeis­sa poh­jau­tuu, ehkä yllät­täen taas, globaali­in kysyn­tään ja absolu­ut­tiseen paikkari­ip­pumat­to­muu­teen ja täy­del­liseen verkos­toi­tu­miseen. Välis­ar­jan kaupunkien pelas­tus voisi olla luop­umi­nen kaikkivoipaisu­u­den harhas­ta ja ryhtyä yhteistyöhön!

    Infor­maa­tiote­knolo­gia­han on jo tehnyt maail­mas­ta yhden kylän. Pikku­paikkakun­nil­la kehitetään vaikka­pa tietoko­neo­hjelmia muiden tarpeisi­in, eikä käyt­täjä huo­maa eroa pikku­paikkakun­nal­la ja isol­la paikkakun­nal­la kehitet­ty­jen ohjelmien välil­lä. Verkos­sa tuot­teet käyvät kau­pak­si kitkat­ta, ja yhteistyö sujuu hyvin.

    Hah­motan maail­man niin, että joil­lain aloil­la kool­la ja sijain­nil­la ei jatkos­sa ole paljoakaan merk­i­tys­tä. Intia myy jo muille puhe­lin­palvelui­ta, ja Suomen pikkukun­nis­sa on verkkokauppoja.

    Osa suurten paikkakun­tien vahvuuk­sista ei katoa. Hallinnol­lisil­la kesku­s­paikkakun­nil­la on edelleen vetovoimaa sik­si, että jo pieni ero saavutet­tavu­udessa / lob­bailumah­dol­lisuk­sis­sa on merkit­tävä. Samoin yliopis­tot ovat edelleen paljolti keskitet­tyjä, vaik­ka etäopiskelu­akaan ei mikään nykyään peri­aat­teessa estä.

    On mah­dol­lista, että osaamiseen perus­tu­va talous on tule­vaisu­udessa maaseu­tu­mai­sis­sa ympäristöis­sä joil­lain aloil­la jopa kaupunke­ja yleisem­pää. Näin sik­si, että itsenäiset netis­sä toimi­vat yrit­täjät voivat vali­ta asuin­paikkansa vapaam­min kuin joi­hinkin tehdas- tai toimis­tokom­plek­sei­hin sido­tut työn­tek­i­jät. Aloite­taan vaikka­pa maat­alouden tarvit­semista verkkopalveluista ja ohjelmista (sik­si että enem­mistö kiin­nos­tuneesta kehit­täjäkun­nas­ta asuu maaseudul­la jo nyt).

    Maail­ma siis muotoutuu uudelleen. Aika näyt­tää mihin suun­taan ihmiset sitä ohjaillevat.

  23. Suuret kaupun­git ovat suosi­tu­impia asuin­paikko­ja ensin­näkin sik­si että niis­sä on jatku­vat työvoima­pu­la ja tar­jol­la töitä jatku­vasti myös niille joila ei ole huip­puk­oulu­tus­ta tai jot­ka eivät ole huippuammattilaisia.

  24. JY:
    Minus­ta ole­tus, että men­estys vaatii korkeaa ylem­män korkak­oulu­tutkin­non suorit­tanei­den määrää, on väärä. Tule­vaisu­u­den men­estysa­lo­hin kuu­luu peliala, jos­sa pöhinää on pienem­mil­läkin paikkakun­nil­la, kuten Kajaani ja Kot­ka. Alan koulu­tus ja kaupun­gin panos­tus yri­tys­toim­intaan on tule­van men­estyk­sen resep­ti kaikil­la aloil­la. Ei siihen tohtor­in­hat­tua tarvita. 

    Ylem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to on maisterin‑, ei tohtor­in­tutk­in­to. Peli­fir­moissa on töis­sä paljon mais­tere­i­ta, jonkin ver­ran tohtoreitakin.

    Suh­taudun vähän skep­tis­es­ti näi­hin “pelin­tek­i­jäk­oului­hin”, niin amk- kuin ammat­tik­oulu­ta­sol­la. Tulok­set eivät vielä ole olleet hirveän lupaavia, jos tulos mitataan rahas­sa eikä posi­ti­ivises­sa pöhinässä.

  25. supikoira: No eihän yliopis­to­jen tehtävä ole tuot­taa valkokaulus­du­unare­i­ta vaan kas­vat­taa aka­teemis­es­ti sivistyneitä tutkijoita!

    Yliopis­to­jen taso las­kee, kun kaik­ki nuoret sur­votaan sisään ja kaik­ki eivät nyt ole vain niin hyviä siinä mitä yliopis­tossa opiskel­laan. Jos yliopis­to aikoo saa­da rahaa, niin huonom­matkin täy­tyy päästää läpi, ja se onnis­tuu vain laske­mal­la tasoa tai kat­so­ma­l­la läpi sormien. Ja tätä tapah­tuu suo­ma­lai­sis­sa yliopis­tois­sa jatkuvasti.

    Yliopis­to­jen pitäisi päästä takaisin tähän aitoon tehtävään­sä, joka on tuot­taa tutkijoita.

    Yliopis­to­jen tehtävä on aina ollut tuot­taa kru­unulle hallintovirkamiehiä. Mitään muu­ta tarkoi­tus­ta sil­lä ei oikeas­t­aan ole. Se, että yliopis­toi­hin on otet­tu epämääräisiä oppi­ainei­ta, ei tätä fak­taa muuta.

  26. Juha Korho­nen: Nykyisel­läänkin juna on Kuo­pi­oon nopein maali­iken­nemuo­to; itse asi­as­sa Helsin­gin ja Mikke­linkin välil­lä se on nopeampi kuin Onnibus­si, joka ei pysähdy kuin kahdel­la välipysäkillä.
    Juha 

    Käyn työni puoles­ta usein Kuo­pios­sa, ja koke­muk­seni perus­teel­la voin sanoa ettei asia ole näin.
    Auto on nopeampi: mat­ka-aika ovelta ovelle on 3.40–4.10 tun­tia. Junista vain pen­dolino pääsee ase­mal­ta-ase­malle tähän. Päälle vielä matkat ase­malle ja ase­mal­ta, ja kun ote­taan huomioon se, ettei juna vält­tämät­tä lähde juuri sil­loin kun halu­aisit, niin lop­putolok­se­na junal­la häviää päivän reis­sul­la jopa pari tuntia.

    Käyt­täisin mielel­läni junaa sen mukavu­u­den takia, mut­ta hitaus ja kalleus tekee sen huonok­si vaihtoehdoksi.

    1. AV
      Vielä tässä kuus­sa voit ostaa kymme­nen matkan sar­jalipun Helsingistä Kuo­pi­oon 249 eurol­la. Peit­toaa halpu­udessa kyl­lä auton.

  27. supikoira:Ei se määrä, vaan laatu.

    Nimeno­maan näin. Laatu­un päästään vain siten, että opiske­li­joil­la on vah­va sisäi­nen moti­vaa­tio, jota opiskeluym­päristö ja opiskelukäytän­nöt tuke­vat. Täl­lä het­kel­lä yliopis­tossa lie­nee suorit­ta­jia noin 80 % ja motivoitunei­ta noin 20 %. 

    Selvi­tyk­set ovat pal­jas­ta­neet, että opin­toi­hin väli­neel­lis­es­ti suun­tau­tu­vat ja opin­to­jaan vält­tävästi suorit­ta­vat valmis­tu­vat (nopeasti), kun taas opin­nois­sa men­estyvät ja sisäis­es­ti motivoituneet saat­ta­vat heit­tää leikin kesken.

    Tälle epä­suh­dalle täy­ty­isi tehdä jotain. Oma ehdo­tuk­seni on, että opin­not siir­retään verkkoon kenen tahansa ulot­tuville, minkä jäl­keen opiske­li­joi­ta kar­si­taan opin­to­jen edetessä opin­tomen­estyk­sen perusteella. 

    Opin­to­jen sisäl­löis­sä täy­ty­isi keskit­tyä oppimisen tukemiseen sen sijaan että lue­taan tieteel­lisiä teok­sia, jot­ka ovat oppimisp­sykol­o­gis­es­ti kelvot­to­mia oppimiseen. 

    Tiede on yksi asia ja oppimi­nen toinen. Tieteel­lisel­lä aineis­tol­la oppimi­nen jää aina pin­nal­lisek­si. Ensin pitäisi oppia asia siihen tarkoite­tul­la välineistöl­lä, ja vas­ta sit­ten kat­soa opit­tuun tieteel­lis­ten lasien läpi.

  28. Juho Laatu:Aivan. Samoin maalaiset voivat tehdä töitä läp­pärin­sä kanssa, ja käy­dä lomil­la kaupungissa.

    Pitää paikkansa.

    Käytän­nön toteu­tuk­ses­sa muu­ta­ma asia johtaa kuitenkin siihen, että tämä on harvinaista:

    1. Läp­pärinkäyt­täjät eivät yleen­sä halua asua syväl­lä maaseudul­la, vaan yliopistokaupungissa. 

    2. Jos halu­aa asua maaseudul­la, mut­ta tarvit­seekin töitä, on hyvin vaikea­ta vaku­ut­taa 300 km päässä asu­vaa työ­nan­ta­jaa pätevyy­destä ja siitä, että hom­mat onnis­tu­vat kotona läp­päril­lä. Työl­listymi­nen maaseudul­la on siis paljon vaikeam­paa kuin kasvukeskuksessa.

    3. Kohdas­ta 2 seu­raa, että myös puoli­son on vaikea löytää töitä.

    4. Kohdista 1–3 seu­raa, että maaseudul­la toimi­van asiantun­ti­japalvelui­ta tar­joa­van yrit­täjän on vaikea laa­jen­taa, sil­lä hän ei saa työvoimaa.

    Rekry­toin­nin vaikeus on tosi­a­sia. Ero kasvukeskuk­sen, jos­sa on yliopis­to ja kasvukeskuk­sen, jos­sa on edel­liseen ver­rat­tuna oikea tiedekun­ta yliopis­tol­la, on suuri (“koke­mus­ta on”). Niin­pä ero yliopis­tokaupun­gin ja todel­lisen maaseudun välil­lä on pakko olla järkyttävä.

  29. supikoira: Yliopis­to­jen pitäisi päästä takaisin tähän aitoon tehtävään­sä, joka on tuot­taa tutkijoita.

    Eivät ne yliopis­tot muual­lakaan pelkkiä tutk­i­jak­oulu­ja ole . Mon­es­sa maas­sa yliopis­tot koulut­ta­vat suurem­man osan nuorisos­ta kuin Suomessa

    Esim Nor­jas­sa, Englan­nis­sa , Etelä-Kore­as­sa etc ikälu­okas­ta suurem­pi osa valmis­tuu yliopistosta

    Mut­ta useim­mille riit­tää ns alem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to ja ylem­pään tutk­in­toon, joka on tutkimu­s­pain­ot­teinen, jatkaa pienem­pi osa

  30. Emil­ia:
    On aivan mah­dol­lista ellei jopa toden­näköistä, että 10 vuo­den päästä Kuo­pios­ta Helsinki­in kul­je­taan oman auton takapenkil­lä läp­pärin kanssa istuen. 

    Olen yleen­sä ollut jonkin­lainen edel­läkävi­jä, läp­pärin kanssa tein hom­mia junas­sa jo 1998. Viime vuosi­na Helsinki­in on men­ty työhom­mis­sa mielu­um­min autol­la, kos­ka se on nopeam­paa, mukavam­paa ja autossa voi keskustel­la rauhas­sa. Tai pitää telcoja.

    Ennus­tan että 10 vuodessa puheen­tun­nis­tus kehit­tyy sille tasolle, että ihmiset alka­vat taas arvostaa omaa tilaa, jos­sa voi raja­tusti puhua ilman että kaik­ki kuule­vat. Ehkä näitä blogikom­ment­te­jakin sanel­laan nopeam­min kuin kirjoitetaan.

    Tai jotain muu­ta yllättävää.

  31. Van­taalainen: Torit oli­si­vat eläviä, jos hin­tata­so olisi kohdil­laan. Elävät torit voisi­vat merk­itä myös elävää maaseutua.

    Inter­net on tuo­mas­sa tähänkin avun. 

    Sinne on syn­tymässä vir­tu­aal­isia tore­ja, joil­ta voit ostaa maatilo­jen, puu­tarho­jen, kalas­ta­jien jne. tuot­tamia elin­tarvikkei­ta melkein kotiovelle­si toimitet­tuna. Maati­lan jne. ja sin­un välil­läsi saat­taa olla paikalli­nen yhden miehen kul­je­tusyri­tys tai ei edes sitäkään, kos­ka emän­tä tai isän­tä tekee mielel­lään itse kier­roksen, kun tilauk­sia on kohde­seudul­la tarpeeksi.

    Hin­nat ovat yllät­tävän kil­pailukyky­isiä, mut­ta et vält­tämät­tä saa pihve­jä enää tilaus­päivän illaksi.

  32. Pahoit­te­len, että kir­joituk­ses­tani uupui­v­at opet­ta­jat. Tietenkin yliopis­toil­la on myös tärkeä tehtävä koulut­taa opet­ta­jia! Mut­ta tarvit­tavien opet­ta­jien lukumäärää voidaan ennakoidan hel­posti syn­tyvyy­den perusteella.

  33. Tiedemies:
    Osaamisam­matit keskit­tyvät sik­si että ne vaa­ti­vat isohko­ja verkos­to­ja. Main­os­toimis­to ei elä ellei asi­akkai­ta ole joko paljon tai todel­la iso­ja. Sof­t­at­alot eivät elä jos asi­akkai­ta ei ole paljon tai todel­la iso­ja. Jne. 

    Itse näk­isin, että korkean osaamisen ammateis­sa vielä asikas­suhtei­ta tärkeämpi keskit­tymis­vaiku­tus tulee työ­markki­noil­ta. Kyl­lä turku­laiselle (tai intialaiselle…) yri­tyk­selle voi tehdä brän­di-ilmeen yhtä hyvin Mäntsälässä kuin Helsingis­säkin, ja sof­ta kul­kee tietoverkko­ja pitkin minne vaan, mut­ta osaavien tek­i­jöi­den rekry­töimi­nen on käytän­nössä mah­do­ton­ta jos niitä ei yksinker­tais­es­ti ole lähialueil­la saatavil­la. Eikä kukaan osaa­va tek­i­jä muu­ta Mäntsälään yksit­täisen työ­nan­ta­jan perässä, jos Helsingis­sä on tar­jol­la usei­ta joi­ta voi kil­pailut­taa toisi­aan vastaan.

    Asi­akasverkos­tot (ja per­he­si­teet) sit­ten saa­vat aikaan sen, että korkean osaamisen työ­markki­nat eivät voi syn­tyä tyhjiöön. Eli esimerkik­si “Pelik­lus­terin Busi­ness Parkin” rak­en­t­a­mi­nen johonkin syr­jäkylään on kuolleena syn­tynyt ajatus.

  34. Sylt­ty: Pitää paikkansa.

    Käytän­nön toteu­tuk­ses­sa muu­ta­ma asia johtaa kuitenkin siihen, että tämä on harvinaista:

    1. Läp­pärinkäyt­täjät eivät yleen­sä halua asua syväl­lä maaseudul­la, vaan yliopistokaupungissa.

    Vaikut­taako läp­pärin käyt­tö jotenkin pref­er­enssi­hin? Maal­lakin on melkoinen joukko läp­pärin käyt­täjiä. Oletitko konen tyypin tai ole­mas­saolon vaikut­ta­van hei­hin jotenkin?

    2. Jos halu­aa asua maaseudul­la, mut­ta tarvit­seekin töitä, on hyvin vaikea­ta vaku­ut­taa 300 km päässä asu­vaa työ­nan­ta­jaa pätevyy­destä ja siitä, että hom­mat onnis­tu­vat kotona läp­päril­lä. Työl­listymi­nen maaseudul­la on siis paljon vaikeam­paa kuin kasvukeskuksessa.

    Uskon että molem­mis­sa tapauk­sis­sa (kaupunki­lainen töis­sä mökil­lä, maalainen töis­sä maal­la) hel­poin­ta on olla itse oma työ­nan­t­jansa. Näin menetellen työ­nan­ta­ja ei kyse­le turhia etä­työn­teon mait­tavu­ud­es­ta mökil­lä tai maalla.

    3. Kohdas­ta 2 seu­raa, että myös puoli­son on vaikea löytää töitä.

    Maaseudul­la läp­pärin kanssa työtä tekevä saat­taa tehdä näin sik­si, että puoliso on töis­sä maaseudul­la. Eli läp­pärin käyt­tö on tässä helpot­ta­va tek­i­jä, ei hankaloittava.

    4. Kohdista 1–3 seu­raa, että maaseudul­la toimi­van asiantun­ti­japalvelui­ta tar­joa­van yrit­täjän on vaikea laa­jen­taa, sil­lä hän ei saa työvoimaa.

    Ei kai päde kovin vah­vasti, jos on hom­mis­sa, joi­hin etä­työsken­te­ly läp­päril­lä sopii hyvin, kuten tässä esimerkissä.

    Rekry­toin­nin vaikeus on tosi­a­sia. Ero kasvukeskuk­sen, jos­sa on yliopis­to ja kasvukeskuk­sen, jos­sa on edel­liseen ver­rat­tuna oikea tiedekun­ta yliopis­tol­la, on suuri (“koke­mus­ta on”). Niin­pä ero yliopis­tokaupun­gin ja todel­lisen maaseudun välil­lä on pakko olla järkyttävä.

    Ongel­mat vähenevät oleel­lis­es­ti, kun puhutaan töistä, joi­ta voi tehdä etä­työnä läppärillä.

    Näyt­ti siltä, että erkan­it jo hie­man sivu­un OS:n mök­ki-ske­naar­ios­ta matkan var­rel­la. Puhum­meko vielä (kaupunki­lais­ten ja maalais­ten) vapaasti val­it­se­mas­ta fyy­sis­es­tä työn­tekopaikas­ta (läp­pärin mahdollistamana)?

  35. theta: Ylem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to on maisterin‑, ei tohtor­in­tutk­in­to. Peli­fir­moissa on töis­sä paljon mais­tere­i­ta, jonkin ver­ran tohtoreitakin.

    Suh­taudun vähän skep­tis­es­ti näi­hin “pelin­tek­i­jäk­oului­hin”, niin amk- kuin ammat­tik­oulu­ta­sol­la. Tulok­set eivät vielä ole olleet hirveän lupaavia, jos tulos mitataan rahas­sa eikä posi­ti­ivises­sa pöhinässä. 

    Osa ihmi­sistä elää yksin omis­sa maail­moissaan, osa arjes­sa, osa medi­an luo­mas­sa “pöhinä­maail­mas­sa”. Media tun­tuu rakas­ta­van pöhinäjut­tu­ja ja erikoisuuk­sia, eri­tyis­es­ti poikkeavuuk­sia. Niistä voi muo­dos­tua aika kum­malli­nen maail­manku­va, jos mitään kri­ti­ik­ki-suo­dat­in­ta ja asioiden pain­oar­von merk­i­tys­tä ei käytä. Peli­fir­mat ovat vain pieni osa kokonaisuudesta.

    Jos maail­maa tarkastelee vain pin­ta­me­di­an, vaikka­pa esimerkik­si yksi­no­maan Hesarin Nyt-liit­teen kaut­ta, voi reaal­i­maail­man karu todel­lisu­us hel­posti uno­htua. Maanan­tai-illan käve­lykier­ros Kampin, Bule­vardin, Erot­ta­jan ja Ison Roban suun­nal­la, sekä mon­et uudet, (viikon­lop­un jäl­keen!) tyhjyyt­tään huu­ta­vat rav­in­to­lat ja kapakat, tai niiden välimuodot, ker­toi­vat siitä ehkä hiukan enem­män. Niistä eivät löy­tyne nyky­maail­man puur­ta­jat. Syn­tyvätkö parhaat pelitkään pöhnässä?

    No, ehkä päivä oli väärä, mut­ta jäin silti miet­timään, riit­tääkö neljäkään “rav­in­to­lapäivää” vuodessa löytämään tuolle alalle parhaat ja (joka suh­teessa, myös taloudessa) osaav­im­mat alan yrit­täjät, ja pitämään yri­tyk­sen­sä myös pystyssä.

    Kaupunkiku­va siinä kyl­lä köy­htyy, jos joka “näyteikku­nan” takaa löy­tyy jatkos­sa enää vain baari, rav­in­to­la, pizze­ria, muoti- tai pyöräli­ike. Kuka kan­taisi huol­ta keskus­tan kadun­var­sien näkymien monipuolisu­ud­es­ta? Pelkästään kapakoilleko löy­tyy keskus­tas­ta nyky­isin enää kysyn­tää? Se on mielestäni aika köyhää …

    Ehkä Helsin­gin pitäisi tosi­aankin kas­vaa oikean kaupun­gin mit­toi­hin, tyyli­in ja kaupunkielämän monipuoliseen kir­joon, ikävimpiä lieveilmiöitä luku­unot­ta­mat­ta, mut­ta miten tuo tehdään fiksusti?

  36. Toisaal­ta, Helsinginkin tulisi kyetä säi­lyt­tämään tyylin­sä, vaik­ka se kasvaisi. 

    Myös yhteyk­siä eri puolelle maa­ta tulee kehit­tää suju­vam­mik­si, jot­ta matkan­tekoon ei kuluisi liian paljon aikaa. Tavoit­teek­si esim. VR:lle tulisikin ottaa vaikka­pa aluk­si: “Junal­la tun­nis­sa Helsingistä Tam­pereelle tai Turku­un, ja tietysti myös vas­takkaisi­in suuntiin!”

  37. Vai­ka kysymys:

    Kuo­pi­oon on matkaa Helsingistä 464 rautatiek­ilo­metriä, ja lyhin mat­ka-aika on run­saat 4 tun­tia. Keskinopeus siis on (pysähdyksineen)105 km/t. Lyhin mat­ka maan­teitse on 384 km. siis 80 lyhyempi.

    Lyhyem­mäl­lä ratay­htey­del­lä Toivakakn kaut­ta (sam­l­la tämä kai­vat­tu suo­ra ratay­hteys Jyväskylään) mat­ka siis lyhen­net­täisi­in 80 km , ja peri­aat­teessa vajaal­la tun­nil­la. Mut­ta sit­ten Mikke­li jäisi matkas­ta pois, mikä ei mike­liläi­sistä epäilemät­tä ei olisi kivaa.

    Ratay­hteys Heino­las­ta Otavaan ja Mikke­li­in lyhen­täisi matkaa 40 km, noin huoli­mat­toam­sti kar­tas­ta katsoen.

    Kuin­ka paljon on päivit­täin matkus­ta­jia Hgistä Kuo­pi­oon? Kuin­ka paljon lisään­ty­isi? Kuin­ka paljon täl­lai­seit oiko­ra­dat mak­saisi­vat osapuilleen?

    Täl­laisia ksys­myskiä kävi mielessä, kun varsi­naisin töi­hn tart­tumi­nen ei oikein maistu.

    Suomi­ha on pieni maa: suun­nilleen saman ver­ran asukkait kuin sanokaamme Köl­nin lähiympäristössä.

  38. Eivät nuo etäisyy­det ole enää ongel­ma, kok­ouk­sen voi pitää net­tineu­vot­telu­na eikä matkus­tamista tapahdu

    Tapasin juuri van­han kol­le­gani, hän on täis­sä Nokial­la ja hän ker­toi, että nykyi­nen organ­isaa­tio, jos­sa hän on töis­sä toimii yhdek­sässä maas­sa , yksit­täisiä henkilöitä eri paikoissa

    Neu­vot­te­lut ovat pääasi­as­sa net­tineu­vot­telu­ja , kaikille yhteisiä naama­palvere­ja on ker­ran vuodessa, muu­ta­ma pienel­lä porukalla asi­akkaan tarpeen mukaan.

    Ei organ­isaa­tio tarvitse toimi­ak­seen matkustamista.Naamapalveri on lähin­nä sosi­aa­li­nen tapah­tu­ma, jos­sa päivitetään henkilöko­htaista tietoa

  39. teekkari: lähialueil­la saatavil­la. Eikä kukaan osaa­va tek­i­jä muu­ta Mäntsälään yksit­täisen työ­nan­ta­jan perässä, jos Helsingis­sä on tar­jol­la usei­ta joi­ta voi kil­pailut­taa toisi­aan vastaan. 

    Ei sitä mäntsäläläistä kiin­nos­ta mäntsälät sinän­sä hän vain sat­tuu asumaan siel­lä ehkä lap­su­ud­estaan saak­ka eikä ole ajatel­lut muut­taa myöskään hanoi­hin vaik­ka asi­akkaat ajan­hetkel­lä x oli­si­vat siel­lä. Välis­ar­jan kaupun­git ovat tärkeitä paikallisi­na insti­tuu­tioina eivätkä hevil­lä luovu ase­mas­taan. Se on tot­ta. Yliopis­tot eivät tule sal­li­maan etäopiskelua jota toinen kom­men­taat­tori kaipasi. Muut toimi­vat nomadim­min. Tyyli­in “Nyt vain sat­tuu ole­maan näin. Ja jos ei olisi niin sit­ten on toisin.” Huom!. tämä ei mitenkään pois­sul­je sitä, että välis­ar­jan kaupungis­sa on 101 osaa­jaa ja nomadipikkukaupungeis­sa 100 osaa­jaa. Poli­itikot tietenkin ylistävät noi­ta 101 osaa­jaa kos­ka se on enem­män kuin 100. Aina. Itseisarvoisesti.

  40. max: Se on tot­ta. Yliopis­tot eivät tule sal­li­maan etäopiskelua jota toinen kom­men­taat­tori kaipasi. 

    Kor­jaus, sal­li­vat kyl­lä. Mah­dol­lis­es­ti ei jakamistalouden avoimuudel­la mut­ta kuitenkin.

  41. Markku af Heurlin:

    Kuo­pi­oon on matkaa Helsingistä 464 rautatiek­ilo­metriä, ja lyhin mat­ka-aika on run­saat 4 tun­tia. Keskinopeussi­is on (pysähdyksineen)105 km/t. Lyhin mat­ka maan­teitse on 384 km. siis 80 lyhyempi.

    Sul­la on van­hen­tunut­ta tietoa. Etäisyys Helsingistä Kuo­pi­oon on Lah­den oiko­radan käyt­tööno­ton jäl­keen 439 km. Eli mat­ka lyheni jo v 2006 30 km:llä. Kun VR saa ohjaus­vaunu-sys­teemit trim­mat­tua, voidaan pysähdy­saikaa Kou­volas­sa lyhen­tää 15 min­uutista n 5 min­u­ut­ti­in. Käytän­nössä mat­ka taiti­iuisi him­pun ver­ran alle 4 tun­nin silloin. 

    Se on ihan kil­pailukykyi­nen mat­ka-aika auto­jen kanssa ainakin talvikelei­il­lä. Moniko autoil­i­ja joka ajaa Helsingistä Kuo­pi­oon alle 4 tun­nis­sa nou­dat­taa nopeusrajoituksia?

  42. Juho Laatu:

    Ongel­mat vähenevät oleel­lis­es­ti, kun puhutaan töistä, joi­ta voi tehdä etä­työnä läppärillä.

    Kaikkia töitä joi­ta tehdään läp­päril­lä voidaan tet­tää Inti­as­sa ja Kiinas­sa. Myös pele­jä voi rak­en­taa Inti­as­sa tai Kiinas­sa. Tietysti niitä töitä voi tehdä Pihtiputaal­lakin mut­ta pitkässä juok­sus­sa ei minkään fir­man kan­na­ta mak­saa siitä työstä enem­män kuin mitä Kiinas­sa tai Inti­as­sa mak­se­taan, varsinkaan os työ ei ole johtamista, ja kaik­ista ei voi johta­jia tul­la. Vielä kun ottaa huomioon että kaik­ki puhu­vat englan­tia, joskin jotkut sel­l­aisel­la koros­tuk­sel­la että siitä ei saa selvää.

    Suo­mi on siinä ja siinä vai­heessa että jos ei uut­ta Noki­aa syn­ny niin suuren osan porukas­ta on pakko muut­taa täältä pois leivän perässä. Vähän niinkuin 1800-luvul­la muutet­ti­in Amerikkaan tai 1950–70-luvulla Ruotsiin. 

    Maaseu­tu ja teol­lisu­u­s­paikkakun­nat tyh­jenevät ja Helsin­gin kasvukin kään­tyy lasku­un, kun virkamiehiä tarvi­taan entistä vähemmän.

    Ei mitään Noki­aa raken­net­tu tel­co­jen avul­la vaik­ka hei­dän valmis­ta­mat tuot­teet mah­dol­lis­ti­vat sen. Eui kan­na­ta aina elää niinkuin opet­taa. Nokian, Koneen, Wärt­silän, Marimekon sun muiden inno­vaa­tiot syn­tyivät sik­si että sodan jäl­keen tarvit­ti­in hyödykkeitä joiden valmis­tus kulut­ti­vat raa­ka-ainei­ta, ener­giaa ja työvoimaa ja ulko­maan val­u­ut­taa mah­dol­lisim­man vähän. Ne syn­tyivät niin että tuoteke­hit­täjät pis­tet­ti­in yhteen huoneeseen vuorokausik­si eikä päästet­ty ulos ennenkuin mitään syntyi. 

    Miet­tikää vähän mikä on se resurssi mikä teol­lisu­us­mais­sa rajoit­taa elämää eniten ja mitä miel­lä vielä on. 

    Suomes­sa on puh­das­ta vet­tä. Suomes­sa on osat­tu valmis­taa olut­ta, viinaa ja vir­voitusjuo­mia mut­ta brändäys on vähän epäon­nis­tunut tai jää­ty suurten jäl­keen. Miltä kuu­lostaa suo­ma­lainen kiven­näisvesi jol­la on sama nimi kuin mil­lä Ran­skan 2. maail­man­so­dan aikaista miehi­tyshal­li­tus­ta kut­sut­ti­in? Tai appel­si­inil­im­saa israelilaisen kaupun­gin mukaan? Vähän omaperäisem­mät brän­dit tek­i­sivät hyvää. Koskenko­r­va on hyvä brän­di, parem­pi kuin Fin­lan­dia esim.

    Suomen yliopis­tot voisi koulut­taa myös opet­ta­jia muiden maid­en perusk­oului­hin tai ainakin “koulu­tus­paket­te­ja”, mut­ta me halu­taan pitää pesusk­oulu­amme omanamme. Sake­man­nit kehit­tivät aikoinaan Stein­er-koulut joista tuli suosit­tu­ja aikanaan koko maailassa. 

    Suomen Puo­lus­tusvoimien koulu­tus­ta arvoste­taan muual­la maaail­mas­sa, mut­ta NATOon kuu­lumat­to­muus estää suurem­mat yhteistyöt muiden maid­en kanssa, no jotain lentäjiä sen­tään koulutetaan. 

    Käytän­nössä Suomen matkailu on aneemista jo Ruotsin ja Nor­jaan ver­rat­tuna. Ja ruo­ka. Berlus­coni oli oike­as­sa. Matkailu­te­ol­lisu­us on kui­tankin maail­man suurin teol­lisu­us ja jos tänne saadan vain ris­teily­laivo­ja poikkea­maan päiväk­si niin sil­lä ei hur­ra­ta. Venäläis­tenkin matkailu tänne joh­tui pääasi­as­sa tax-free ostoksista. 

    Tääl­lä on kiin­nos­tavia matkailuko­htei­ta mut­ta niihin päsee useim­miten vain oma­l­la autol­la. Rautatiey­hteyk­siä pitää kehit­tää myös matkailua ajatellen, ei pelkästään työ­matkali­iken­net­tä tai teol­lisu­ut­ta varten. Kesäs­esongin aikana pitäisi saa­da junia kulke­maan Por­vooseen, Rau­malle ja talvel­la Kuusamoon (Taivalkoskelle) ja Vuokat­ti­in, Nil­siään ja Lah­den Sal­paus­selällekin olisi hyvä kulkea juna vaik­ka viikonloppuisin. 

    Tossa nyt muu­tamia ideoita. Saa vapaasti hyödyntää.

  43. TL:
    Tai jotain muu­ta yllättävää. 

    Tarken­net­takoon että vir­tu­aaliläs­näo­lo, vir­tu­aa­likypärät, 5G ja eri­laiset puo­li­au­tomaat­tiset pil­vitekoä­lyt sekä puheen­tun­nis­tus muut­ta­vat työsken­te­ly­tapo­ja ja paikan merkitystä.

    Kyse ei oikeas­t­aan ole enää edes teknolo­gian mah­dol­lisuuk­sista, vaan työkult­tuurin muu­tok­ses­sa. Mut­ta muu­tosvas­tar­in­ta suo­ma­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä on kova, sen olen huomannut. 

    Junan tai robot­ti­au­ton kyy­dis­sä läp­päril­lä työsken­te­ly kuu­lostaa minus­ta vain niin van­hanaikaiselta jo nyt vuon­na 2015. Saati sit­ten vuon­na 2025. 

    Mut­ta toki jos­sain lähetel­lään vielä tele­fak­se­ja ja tulostel­laan pape­ria. Käy se niinkin.

  44. R. Sil­fver­berg: Kaikkia töitä joi­ta tehdään läp­päril­lä voidaan tet­tää Inti­as­sa ja Kiinas­sa. Myös pele­jä voi rak­en­taa Inti­as­sa tai Kiinassa. 

    Kaik­ki työ, joka nykyvä­lineil­lä voidaan teet­tää järkevästi hal­pa­mais­sa, teetetään hal­pa­mais­sa. Mut­ta mitä tahansa läp­päri­työtä ei voi/kannata teet­tää hal­pa­mais­sa — onnek­si. Läp­päri­työ ei ole lapiotyötä.

  45. TL: Olen yleen­sä ollut jonkin­lainen edel­läkävi­jä, läp­pärin kanssa tein hom­mia junas­sa jo 1998. Viime vuosi­na Helsinki­in on men­ty työhom­mis­sa mielu­um­min autol­la, kos­ka se on nopeam­paa, mukavam­paa ja autossa voi keskustel­la rauhas­sa. Tai pitää telcoja. 

    Toiv­ot­tavasti sitä autoa ajaa kul­jet­ta­ja, eikä “tel­coil­i­ja”, jon­ka huomio on puhe­limes­sa, eikä liikenteessä.

  46. TL: Tarken­net­takoon että vir­tu­aaliläs­näo­lo, vir­tu­aa­likypärät, 5G ja eri­laiset puo­li­au­tomaat­tiset pil­vitekoä­lyt sekä puheen­tun­nis­tus muut­ta­vat työsken­te­ly­tapo­ja ja paikan merkitystä.

    Kyse ei oikeas­t­aan ole enää edes teknolo­gian mah­dol­lisuuk­sista, vaan työkult­tuurin muu­tok­ses­sa. Mut­ta muu­tosvas­tar­in­ta suo­ma­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä on kova, sen olen huomannut. 

    Junan tai robot­ti­au­ton kyy­dis­sä läp­päril­lä työsken­te­ly kuu­lostaa minus­ta vain niin van­hanaikaiselta jo nyt vuon­na 2015. Saati sit­ten vuon­na 2025. 

    Mut­ta toki jos­sain lähetel­lään vielä tele­fak­se­ja ja tulostel­laan pape­ria. Käy se niinkin. 

    Kaik­ki eivät opi käyt­tämään noi­ta uusimpia vehkeitä, 50+ poruk­ka on aut­ta­mat­tomasti pihal­la. Tai he oppi­vat jos heille rauta­lan­gas­ta vään­netään mitä niil­lä voi tehdä, mut­ta pelkästään nuo vehkeet eivät herätä into­ho­mo­ja sen enem­pää kotona tai töissä. 

    Jotkut ihmiset vain halu­a­vat elää vähän van­hanaikaises­ti, lukea paper­ile­hteä aamul­la, jutel­la työkaverei­den kanssa lounaal­la, katel­la telkkarista 40-luvun mus­tavalkoeloku­via, men­nä teat­teri­in kat­so­maan näytelmiä tai sta­dion­ille kat­so­maan jalka­pal­lo-ottelua. Kaikkea mah­dol­lista voi dig­i­tal­isoi­da mut­ta onko järkeä?

  47. TL:
    Mut­ta toki jos­sain lähetel­lään vielä tele­fak­se­ja ja tulostel­laan pape­ria. Käy se niinkin.

    Paperin anta­ma käyt­tökoke­mus on mon­es­sa hom­mas­sa aivan ylivoimainen. Min­ul­la on koko ajan käytössä kolme 27″ näyt­töä ja silti pöytä on täyn­nä print­ti­pa­pere­i­ta, avole­htiöitä, piirus­tuk­sia, post-it lap­pu­ja (joi­ta on tietenkin myös vir­tu­aalise­na myös win­dowsin työpöydällä). 

    Jos olisi pakko vali­ta, niin tulostin jäisi ja tablet­ti sekä äly­puhe­lin lähtisivät.

    Paper­i­han on aivan huip­putuote, etenkin kun se yhdis­tetään inno­vaa­tioon, joite me ammat­ti­laispi­ireis­sä kut­summe sinisek­si ja punaisek­si kynäksi. 

    Sitä pitää vain osa­ta käyt­tää ja jalostaa. Post it on hyvä esimerk­ki siitä, ettei paperin tarvitse aina olla A4-arkeis­sa ollak­seen kätevää.

  48. R. Sil­fver­berg: Kaikkia töitä joi­ta tehdään läp­päril­lä voidaan tet­tää Inti­as­sa ja Kiinas­sa. Myös pele­jä voi rak­en­taa Inti­as­sa tai Kiinas­sa. Tietysti niitä töitä voi tehdä Pihtiputaal­lakin mut­ta pitkässä juok­sus­sa ei minkään fir­man kan­na­ta mak­saa siitä työstä enem­män kuin mitä Kiinas­sa tai Inti­as­sa mak­se­taan, varsinkaan os työ ei ole johtamista, ja kaik­ista ei voi johta­jia tul­la. Vielä kun ottaa huomioon että kaik­ki puhu­vat englan­tia, joskin jotkut sel­l­aisel­la koros­tuk­sel­la että siitä ei saa selvää.

    On ole­mas­sa myös paljon tietyn alan asiantun­te­mus­ta, kieli­taitoa tai muu­ta vaa­ti­vaa osaamista vaa­tivia läp­päritöitä. Intia saat­taa hoitaa tule­vaisu­udessa mon­et ruti­ini­ta­soiset globaalit hom­mat, ja monia erikois­tuneem­piakin alo­ja, mut­ta Suomellekin jää oma nichensä.

    Itse asi­as­sa Suomen keskimääräistä korkeampi elin­ta­so mah­dol­lis­te­taan nimeno­maan niin, että Suo­mi keskit­tyy aloi­hin, joil­la se kyke­nee ole­maan askeleen mui­ta edel­lä. Osa eduista on kiin­teitä, kuten met­sät ja kyky toimia kaukoidän lento­jen sol­muko­htana. Osa taas perus­tuu enem­män hyvä­ta­soiseen koulu­tuk­seen. Osa myös har­joitet­tuun poli­ti­ikkaan, kuten hal­van ener­gian tarjoamiseen.

    Läp­päri­taloudessa koulu­tus ja osaami­nen ratkaisee. Rahaa Suo­mi voi tehdä nimeno­maan sil­lä, että on askeleen edel­lä mui­ta, ei niinkään sil­lä, että tuot­taisi bulkkia hal­val­la (nyky­isin esim. pele­jä ja tietoturvaa).

    Suo­mi on siinä ja siinä vai­heessa että jos ei uut­ta Noki­aa syn­ny niin suuren osan porukas­ta on pakko muut­taa täältä pois leivän perässä. Vähän niinkuin 1800-luvul­la muutet­ti­in Amerikkaan tai 1950–70-luvulla Ruotsiin. 

    Ongelmis­sa ollaan. Tosin nälkä ei vielä kolku­ta ovel­la, joten myös kulu­tus­ta­son laskem­i­nen on tois­taisek­si yksi täysin var­teenotet­ta­va vaihtoehto.

    Maaseu­tu ja teol­lisu­u­s­paikkakun­nat tyh­jenevät ja Helsin­gin kasvukin kään­tyy lasku­un, kun virkamiehiä tarvi­taan entistä vähemmän.

    Ei mitään Noki­aa raken­net­tu tel­co­jen avul­la vaik­ka hei­dän valmis­ta­mat tuot­teet mah­dol­lis­ti­vat sen. Eui kan­na­ta aina elää niinkuin opet­taa. Nokian, Koneen, Wärt­silän, Marimekon sun muiden inno­vaa­tiot syn­tyivät sik­si että sodan jäl­keen tarvit­ti­in hyödykkeitä joiden valmis­tusku­lut­ti­vat raa­ka-ainei­ta, ener­giaa ja työvoimaa ja ulko­maan val­u­ut­taa mah­dol­lisim­man vähän. Ne syn­tyivät niin että tuoteke­hit­täjät pis­tet­ti­in yhteen huoneeseen vuorokausik­si eikä päästet­ty ulos ennenkuin mitään syntyi. 

    Miet­tikää vähän mikä on se resurssi mikä teol­lisu­us­mais­sa rajoit­taa elämää eniten ja mitä miel­lä vielä on. 

    Suomes­sa on puh­das­ta vet­tä. Suomes­sa on osat­tu valmis­taa olut­ta, viinaa ja vir­voitusjuo­mia mut­ta brändäys on vähän epäon­nis­tunut tai jää­ty suurten jäl­keen. Miltä kuu­lostaa suo­ma­lainen kiven­näisvesi jol­la on sama nimi kuin mil­lä Ran­skan 2. maail­man­so­dan aikaista miehi­tyshal­li­tus­ta kut­sut­ti­in? Tai appel­si­inil­im­saa israelilaisen kaupun­gin mukaan? Vähän omaperäisem­mät brän­dit tek­i­sivät hyvää. Koskenko­r­va on hyvä brän­di, parem­pi kuin Fin­lan­dia esim.

    Suomen yliopis­tot voisi koulut­taa myös opet­ta­jia muiden maid­en perusk­oului­hin tai ainakin “koulu­tus­paket­te­ja”, mut­ta me halu­taan pitää pesusk­oulu­amme omanamme. Sake­man­nit kehit­tivät aikoinaan Stein­er-koulut joista tuli suosit­tu­ja aikanaan koko maailassa. 

    Suomen Puo­lus­tusvoimien koulu­tus­ta arvoste­taan muual­la maaail­mas­sa, mut­ta NATOon kuu­lumat­to­muus estää suurem­mat yhteistyöt muiden maid­en kanssa, no jotain lentäjiä sen­tään koulutetaan. 

    Käytän­nössä Suomen matkailu on aneemista jo Ruotsin ja Nor­jaan ver­rat­tuna. Ja ruo­ka. Berlus­coni oli oike­as­sa. Matkailu­te­ol­lisu­us on kui­tankin maail­man suurin teol­lisu­us ja jos tänne saadan vain ris­teily­laivo­ja poikkea­maan päiväk­si niin sil­lä ei hur­ra­ta. Venäläis­tenkin matkailu tänne joh­tui pääasi­as­sa tax-free ostoksista. 

    Tääl­lä on kiin­nos­tavia matkailuko­htei­ta mut­ta niihin päsee useim­miten vain oma­l­la autol­la. Rautatiey­hteyk­siä pitää kehit­tää myös matkailua ajatellen, ei pelkästään työ­matkali­iken­net­tä tai teol­lisu­ut­ta varten. Kesäs­esongin aikana pitäisi saa­da junia kulke­maan Por­vooseen, Rau­malle ja talvel­la Kuusamoon (Taivalkoskelle) ja Vuokat­ti­in, Nil­siään ja Lah­den Sal­paus­selällekin olisi hyvä kulkea juna vaik­ka viikonloppuisin. 

    Tossa nyt muu­tamia ideoita. Saa vapaasti hyödyntää.

    Hyviä ideoita. Matkailus­ta mieleen tuli se, että nykyi­nen vil­li­tys val­jas­taa Suomen luon­to bio­talouden ja ener­giatuotan­non tarpeisi­in sotii tuo­ta luon­non ja matkailun houkut­tele­vu­ut­ta vastaan.

  49. R. Sil­fver­berg: Se on ihan kil­pailukykyi­nen mat­ka-aika auto­jen kanssa ainakin talvikelei­il­lä. Moniko autoil­i­ja joka ajaa Helsingistä Kuo­pi­oon alle 4 tun­nis­sa nou­dat­taa nopeusrajoituksia?

    En käytän­nössä koskaan aja ylinopeuk­sia (vaik­ka nopeusra­joituk­set ovat usein täysin nau­ret­tavia, ovatko muut Euroop­palaiset niin paljon parem­pia kuske­ja että voivat ajaa saman­lai­sis­sa paikois­sa jopa 30km/h nopeam­min?), ja kesära­joituk­sil­la väli Lep­pä­vaara-Kylmälahti Kuo­pios­sa (jota itse ajan usein) sujuu keskinopeudel­la 99–103km/h ja vie aikaa 3h45min. Talvel­la menee enemmän.

    Junas­sa istu­mi­nen olisi paljon mukavam­paa, mut­ta vie aikaa yli kak­si tun­tia kauem­min (ovelta ovelle edestakaisin), on kallista (myös matkat ase­mal­ta toimip­is­teelle mak­sa­vat, tak­sil­la hel­posti 60€ lisää, julki­nen taas vaatii Kuo­pi­on päässä hirveää säätämistä ja käve­lyä esim. rän­täsateessa), eikä voi puhua puhe­limes­sa niin avoimesti.

    Lentokonet­ta taas vihaan, jatku­van odot­telun ym. säätämisen takia. Ovelta ovelle lentokoneel­la voit­taa 30–50 min­u­ut­tia autoon ver­rat­tuna tuol­la matkalla, eikä se aika todel­lakaan ole lento­kent­täpi­inan arvoista.

    Suo­mi vain on aivan liian har­vaan asut­tu millekään järkevälle julkiselle liiken­teelle, sen huo­maa kun noi­ta kor­pisuo­ria pitkin kur­vailee, tai kat­se­lee lop­pumat­to­mia met­siä lentokoneen ikkunasta.

  50. Sylt­ty: Paperin anta­ma käyt­tökoke­mus on mon­es­sa hom­mas­sa aivan ylivoimainen.

    Toki, jos pysyy fyy­sis­es­ti tietyssä paikas­sa. Minä en pysy. Työssäni tai työ­paikallani ei ole yhtään pape­ria, ellei puhuta sat­un­nai­sista roskista tai esitteistä. 

    Nyky­istä esimi­estäni en ole näh­nyt fyy­sis­es­ti koskaan. Videoneu­vot­teluis­sa toki mon­ta ker­taa viikossa. 

    Sylt­ty:
    Sitä pitää vain osa­ta käyt­tää ja jalostaa. Post it on hyvä esimerk­ki siitä, ettei paperin tarvitse aina olla A4-arkeis­sa ollak­seen kätevää.

    Toki, olen pyörit­tänyt kan­ban-taulua post-it lapuil­la vuosi­na 2010-11 ja 2013. Ihan näp­pärää, jos kaik­ki ovat fyy­sis­es­ti läsnä. 

    Nykyisessä työssä ei onnis­tu­isi, kos­ka työn­tek­i­jä ovat hajal­laan ympäri maail­maa ja aikavyöhykkeitä. Meil­lä on töi­den hallintaan käytössä usei­ta pil­vipalvelui­ta ja sovelluksia. 

    Pape­ria ei ole mis­sään, tulostin­ta ei kukaan käytä. Uskon että tämä on enem­män arkipäivää 10–20 vuo­den kuluttua. 

    Ja toki pape­ria ja kynää käytetään vielä 20 vuo­den kulut­tuakin, kos­ka ne ovat yksinker­tais­es­ti hyviä ja näp­päriä työkaluja.

  51. R. Sil­fver­berg: Sul­la on van­hen­tunut­ta tietoa. Etäisyys Helsingistä Kuo­pi­oon on Lah­den oiko­radan käyt­tööno­ton jäl­keen 439 km. Eli mat­ka lyheni jo v 2006 30 km:llä. Kun VR saa ohjaus­vaunu-sys­teemit trim­mat­tua, voidaan pysähdy­saikaa Kou­volas­sa lyhen­tää 15 min­uutista n 5 min­u­ut­ti­in. Käytän­nössä mat­ka taiti­iuisi him­pun ver­ran alle 4 tun­nin silloin. 

    Se on ihan kil­pailukykyi­nen mat­ka-aika auto­jen kanssa ainakin talvikelei­il­lä. Moniko autoil­i­ja joka ajaa Helsingistä Kuo­pi­oon alle 4 tun­nis­sa nou­dat­taa nopeusrajoituksia?

    Kiitoa tarken­nuk­sista. Rautatiematkas­sa luotin Wikipediaan,

  52. AV: En käytän­nössä koskaan aja ylinopeuk­sia (vaik­ka nopeusra­joituk­set ovat usein täysin nau­ret­tavia, ovatko muut Euroop­palaiset niin paljon parem­pia kuske­ja että voivat ajaa saman­lai­sis­sa paikois­sa jopa 30km/h nopeam­min?), ja kesära­joituk­sil­la väli Lep­pä­vaara-Kylmälahti Kuo­pios­sa (jota itse ajan usein) sujuu keskinopeudel­la 99–103km/h ja vie aikaa 3h45min. Talvel­la menee enemmän. 

    Jos keskinopeus on 100 km/h paikkeila ja suurin osa matkas­ta ei aje­ta moot­tori­ti­etä niin sil­loin on ollut pakko ajaa ylinopeut­ta läh­es koko ajan. Tietysti ajanko­h­ta merk­it­see, itse olen ajanut pk-seudun ja maakun­tien välisiä matko­ja vain viikon­lop­puisin jol­loin aina jos­sain muo­dos­tuu pitk­iä jono­ja jot­ka vetävät hitaasti ja piden­tävät mat­ka-aikaa. Esim Mikke­li-Varkaus väli on sel­l­ainen. Ihanne-olo­suhteis­sa voi päästä lähelle 100 km/h jos 80 km/h paiko­ja ei ole paljon.

  53. Hiukkasen asian vier­estä kun nyt kuitenkin itse blo­gi on mainittu:

    Pari vuot­ta sit­ten täl­lä blogilla oli keskustelua siitä miten sitä voisi kehit­tää. Blo­gin vahvuute­na on pait­si itse blogikir­joituk­set myös usein hyvinkin laadukkaat kom­men­tit. Ongel­mana on se että joutuu kahlaa­maan läpi kaik­ki Osmon läpipäästämät kom­men­tit joista useim­mat eivät kuitenkaan kuu­lu kat­e­go­ri­aan kan­nat­taa-todel­lakin-lukea. Uskon että mon­et jät­tävät luke­mat­ta tästä johtuen.

    Eikö tähän löy­dy ratkaisua ?

  54. > Juna on tärkeämpi kulkuneu­vo kuin miltä sen
    > osu­us matkus­ta­jista antaisi ymmärtää.
    >
    > Aja­tustyötä tekevät matkus­ta­vat selvästi
    > mui­ta use­am­min junal­la. Heille junas­sa vietetty
    > aika ei ole huk­ka-aikaa toisin kuin aika auton
    > ratis­sa tai lento­kent­tien turvatarkastuksissa.
    > Enem­mistöl­lä junal­la matkus­tavista on
    > edessään läppäri.

    Ensin­näkin. Läp­pärin käyt­täji­in ei voi laskea virkamiehiä, kos­ka hei­dän juna­matkansa ja läp­pärin käyt­tö on toteutet­tu hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä. Var­al­lisu­ut­ta vain siir­retään kansan­talouden tuotan­nos­ta val­tion, kun­nan ja virkamiehen kulu­tuk­seen. Sit­ten val­tio ostaa hei­dän käyt­töön­sä nuo junapaikat.

    Jos aja­tustyötä teke­viä suosi­taan enem­män kuin mikä on tilanne täl­lä het­kel­lä, on se vain toinen poli­it­ti­nen päätös nykyisen tilalle. Eri­laisil­la voima­suhteil­la toteutet­tu. yhtä hyvin voidaan suosia vaik­ka tietokone­pele­jä pelaavia lap­sia. Tarvit­se­vathan hekin omat työti­lansa ja net­tiy­htey­det. – Ei ole mitään keinoa, jol­la junali­iken­teen keskus­su­un­nit­telukomitea pystyy löytämään tuotan­nol­lis­es­ti opti­maaliset “pain­opis­tealueet”, joi­ta tue­taan jonkin muun tuotan­non kustannuksella.

    Junat työ­paikkana kuu­lu­vat luon­nol­lis­es­ti työ­nan­ta­jien rahoitet­tavak­si. Jos se on vähänkin kan­nat­ta­va, siihen kyl­lä investoidaan. Mut­ta ei Suomes­sa: Rautatei­den henkilöli­iken­teeseen investoimi­nen on lail­la kiel­let­ty niin yksi­ty­isiltä kuin firmoiltakin.

    “Aja­tustyön tek­i­jät” on kat­e­goris­es­ti väärin määritel­ty. Kysymys on hyvä­tu­loi­sista matkus­ta­jista. Nämä matkus­ta­jat itse tai hei­dän fir­mansa kyl­lä mak­sa­vat käyvän hin­nan hyvistä palveluista, jot­ka ovat tuot­tavia. – Poli­it­tis­es­ti tietenkin voi olla järkevää suun­na­ta tuk­i­toimen­piteitä hyvä­tu­lois­t­en matkus­tamisen edis­tämiseen. Vieväthän he mukanaan vau­raut­ta sinne maaseudulle; ja mitä kauem­mas matkus­ta­vat sitä parempi!

  55. Xerx­es: Ongel­mana on se että joutuu kahlaa­maan läpi kaik­ki Osmon läpipäästämät kom­men­tit joista useim­mat eivät kuitenkaan kuu­lu kat­e­go­ri­aan kan­nat­taa-todel­lakin-lukea. Uskon että mon­et jät­tävät luke­mat­ta tästä johtuen.

    Eikö tähän löy­dy ratkaisua ?

    Tääl­lä on otet­tu “Suosit­tele” ‑nap­pu­la: Eniten suositel­lut ovat toden­näköis­es­ti myös parhai­ta kommentteja.

    Mut­ta toteu­tus on jätet­ty puoli­tiehen. Luk­i­jal­la pitäisi olla myös mah­dol­lisu­us lajitel­la kom­men­tit “suositel­luin ensin” ‑järjestyk­seen.

  56. Miten muka “Kuo­pio” olisi voit­ta­ja tässä, kun nimeno­maan Itä-Suomen poikit­taisy­hteyk­siä ollaan lakkaut­ta­mas­sa. Kuo­pio tuskin hyö­tyy siitä, että yhtey­det esim. Joen­su­uhun vähenevät.

    1. Eniten Kuo­pios­ta matkuste­taan Helsinki­in, Jyväskylään ja Tam­pereelle, joiden osalta lipun hin­nat laske­vat. Tuo Joen­su­un yhteys on ikävä asia.

  57. R. Sil­fver­berg: Jos keskinopeus on 100 km/h paikkeila ja suurin osa matkas­ta ei aje­ta moot­tori­ti­etä niin sil­loin on ollut pakko ajaa ylinopeut­ta läh­es koko ajan. Tietysti ajanko­h­ta merk­it­see, itse olen ajanut pk-seudun ja maakun­tien välisiä matko­ja vain viikon­lop­puisin jol­loin aina jos­sain muo­dos­tuu pitk­iä jono­ja jot­ka vetävät hitaasti ja piden­tävät mat­ka-aikaa. Esim Mikke­li-Varkaus väli on sel­l­ainen. Ihanne-olo­suhteis­sa voi päästä lähelle 100 km/h jos 80 km/h paiko­ja ei ole paljon.

    Asia kiin­nos­ti ja tark­istin matkan ja mat­ka-ajan Lep­pä­vaaras­ta Kuo­pi­oon Fonectan sivuil­ta reit­to­hjeista: 387 km ja 4h57 min. Tämä sis on talvi­ra­joi­tusten vallitessa

    Kesäaikaan matkan Kehä I:n risteyk­ses­tä Heino­laan, n 120 km voi ajaa tun­nis­sa. Jos keskinopeus muuten on 88 km/t,mikä on sal­li­tun rajois­sa, niin ajaisi matkan neljään tun­ti­in. Voi olla vähän rasittavaa.

    Riip­puu vähän siitä minne menee Kuopiossa.

  58. R. Sil­fver­berg: Kaik­ki eivät opi käyt­tämään noi­ta uusimpia vehkeitä, 50+ poruk­ka on aut­ta­mat­tomasti pihalla.

    Kaikkea mah­dol­lista voi dig­i­tal­isoi­da mut­ta onko järkeä? 

    Ikä ei minus­ta määrit­tele sitä onko joku pihal­la, vaan asenne. Ja niitä kiinalaisia tai intialaisia ei tip­paakaan kiin­nos­ta onko suo­ma­lainen pihal­la vai ei. Olen­naista on se että työelämä muut­tuu, ja muu­tok­seen pitää sopeutua.

    Enkä puhu siitä mitä halu­an, vaan siitä mitä toden­näköis­es­ti tapahtuu.

    Kuten olen toden­nut tääl­läkin jo vuosia sit­ten, Suomen syr­jäseudut autioituvat.

  59. Tänään torstaina Kuo­pi­oon saa­pui ja Kuo­pios­ta lähti seit­semän lentoa Helsinki­in. Vuonnn 2010 ken­täl­lä oli yhteen­sä 254.000 matkus­ta­jaa, joista n 60 % liikematkustajia.

    Rissalan lento­kent­tä on Siil­in­järvel­lä, n 14 km kaupun­gin keskustasta.

  60. Suomen poikit­taisy­hteyk­sil­lä on merk­i­tys­tä, vaik­ka kaik­ki tiet (melkein) vievät Helsinki­in. Sik­si juuri Turku — Tam­pere — Jyväskylä — Kuo­pio tie ja rata oli­si­vat järke­viä kohtei­ta kohentaa.

  61. K‑Veikko: Luk­i­jal­la pitäisi olla myös mah­dol­lisu­us lajitel­la kom­men­tit “suositel­luin ensin” ‑järjestyk­seen.

    Ensim­mäiset kom­men­tit tietenkin keräävät eniten suosit­telu­ja viimeis­ten kus­tan­nuk­sel­la. Sik­si tuo kom­ment­tien lajit­telu ‑omi­naisu­us saisikin tul­la esi­in vas­ta kun blogikir­joi­tus on noin viikon ikäi­nen. Eli kun läh­es kaik­ki kom­men­toita­va on jo kommentoitu.

    Todel­la hyvät kom­men­tit ovat todel­la hyviä vielä viikonkin päästä!

  62. Emil­ia: On aivan mah­dol­lista ellei jopa toden­näköistä, että 10 vuo­den päästä Kuo­pios­ta Helsinki­in kul­je­taan oman auton takapenkil­lä läp­pärin kanssa istuen.

    10 vuo­den päästä…? Luul­tavaa on, että 20 vuo­denkin päästä se köy­hin kansanosa on pakotet­tu ajele­maan ikälopuil­la kat­sas­ta­mat­tomil­la ben­sakoneil­la pol­li­isia parhaansa mukaan vältellen…

    Hie­man parem­pio­saisil­la lie­nee taas varaa mak­saa Aal­to-yliopis­ton insinööri­opin­not keskeyt­täneelle hakker­ille että käy asen­ta­mas­sa per­heen kaup­pakas­sei­hin ajan­ta­saiset päästöra­joi­tusapp­sit ker­ran vuodessa…

    Suomen mit­takaa­van mielessä pitäen se toden­näköisin ske­naario on amerikkalaistyyp­pinen kehi­tys jos­sa val­taväylätkin alka­vat olla niin huonos­sa kun­nos­sa että varmim­min määrän­päähän pääsee traktorilla…

    Eli ei tuol­laisil­la teil­lä itsea­jav­il­la autoil­la tek­isi hevon ***vet­tiä. Real nice thought, though.

    Kun markki­noiden pudo­tus­pelin kaupunkivoit­ta­jat ovat selvil­lä vain niihin on taloudel­lista järkeä investoi­da nopeisi­in raideyhteyksiin.

    Kaik­ki muu on kau­nista itsepetosta.

    Palt­tiar­al­laa noin 30 vuo­den päästä olisi ihan hyvä jut­tu jos meiltäkin löy­ty­isi jo ensim­mäiset maglev-lin­jat (joista ensim­mäi­nen väli luon­nol­lis­es­tikin HKI‑H:LINNA-TRE); suo­rat raidey­htey­det Turus­ta Tukhol­maan ja Helsingistä Tallinnaan; nyky­istäkin hätäisem­pi yhteys Helsingistä Pietari­in; mah­dol­lis­es­ti myös raidey­hteys Vaasas­ta Uuma­jaan; “eteläisen ran­nikon” kaupun­git elimel­lis­es­ti yhteen kokoa­va pikaratikkaverkos­to (tyyli­in Kouvola-Kotka-(ynnä pis­toraide Haminaan)-Loviisa-Porvoo-HELLINNA-Lohja (ynnä pis­toraide Han­koon sekä Num­me­lan kaut­ta Vihtiin)-Salo-Turku-Uusikaupunki-Rauma-Pori-TRE).

    Lappeen­ran­ta-Viipuri pikaratikkay­hteyskin kan­nat­taisi saa­da aikaisek­si (jo pelkästään venäläis­ten tur­istien houkuttelemiseksi).

    Luul­tavasti jos­sain Forssa-Hämeen­lin­nan välisessä pikaratikkalin­jas­sakin saat­taisi olla kovastikin järkeä kun edel­lytet­täisi­in, että Forssa kaavoit­taisi vasti­neek­si mas­si­ivis­es­ti lisärakentamista.

    Ei has­sumpi koti/vierailukohde wan­haa teol­lisu­us­maise­maa ja arkkite­htu­uria arvostalle ja/tai luon­nos­sa viihtyvälle: eteläisen Suomen komein järviylänköseu­tu soi­neen, kak­si ehkä pian kolmekin kansal­lispuis­toa + Saaren kansanpuisto.

    Yli 250km pitu­inen Hämeen Ilves­re­it­ti patikoi­jille ja mik­sei maastofil­lar­is­teillekin. Jokea pitkin voi meloa aina Pori­in asti Kokemäen­joen­su­is­tolle and beyond. Sukelta­jille puolestaan hieno­ja kirkasvetisiä järviä.

    Löy­tyypä Forssas­ta Suomen van­hin yhä toimin­nas­sa ole­va eloku­vateat­terikin (ja kan­sain­väliset mykkäeloku­vafes­tar­it). Komioo!

    Pur­je­len­täjillekin kent­tä lähet­tyvil­lä eikä voi maisemista valit­taa. Malmin lento­ken­tän sulkemis­es­ta mie­len­sä pahoit­ta­neet muut­takoot lähem­mäs Räyskälää ja opetelkoot pur­je­len­tämään. Insinööri var­masti kehit­tää (ellei ole jo kehit­tänyt) lait­teen jol­la ultra­kevyetkoneet saa taivaalle ilman hel­vetil­lisen myl­lyn käyn­nistämisen pakkoa.

    Every­body wins.

    Forssaan vielä ker­ran panos­t­a­mi­nen olisi samal­la kun­ni­alli­nen ja tot­ta kai kivasti sym­bo­l­i­nenkin päätös demari-Suomelle… Aika aikaansa kutakin. Kiva kun kävit, so long and thanks for all the fish. We’ll take it from here.

    Vaasa-Jyväskylä-Savon­lin­na sek­torin pohjois­puoleinen osa lie­nee varminta jät­tää muu­ta­man far­marin vil­jelemäk­si ja/tai vil­lieläin­reser­vaatik­si… Pitäisi harki­ta sitäkin, että per­ife­ria julis­tau­tu­isi yksinker­tais­es­ti itsenäisek­si val­tiok­si. Oulu ja Rovanie­mi nyt vaan ovat yksinäisiä saarekkei­ta ja sel­l­aisik­si ne myös jäävät.

    Komei­ta mesto­ja, ei sil­lä, mut­ta kyl­lä hyö pär­jäävät. Ovat aina ennenkin pär­jän­neet vaik­ka kuin­ka olisi kodit tuikat­tu pala­maan ker­ta toisen­sa jälä­keen. Aina ne sieltä nou­se­vat kumminkin.

    Oulu-Kemi/Haa­paran­ta-Luu­la­ja ynnä Rovanie­mi. Pistävät vaan raiteet kun­toon noiden välille ja ihan hyvät mahkut heil­lä on ellää hyvvää elämätä ilman etelän pelle­jen sanelupolitikkaa.

    Itä-Suomen eli Joen­su­un ja Kuo­pi­on yliopis­to kan­nat­taisi oikeas­t­aan nyt jo siirtää Jyväskylään ja sil­loinkin se pitäisi pakot­taa hallinnol­lis­es­ti yhteen Tam­pereen tule­van yliopis­tonkom­bi­naatin kanssa.

    Molem­mat toki kivo­ja kesäkaupunke­ja, mut­ta niin kaukana kaikesta ettei lop­ul­takaan tai­da mak­saa vaivaa… 

    Edel­lä maini­tu­ista ja monista muis­takin Järvi-Suomen kaupungeista saa kyl­lä mah­tavia ympärivuo­tisia asuin­paikko­ja rikkaille eläkeläisille ja köy­hille taiteil­i­joille (joiden pitäisi vaan ymmärtää löytää toisen­sa) — sekä tietysti myös mökkeile­vien kaupunki­lais­ten kesäparatiiseja.

    Der Kon­sult päät­tää esi­tyk­sen tahan. You’re welcome.

  63. Joen­su­us­ta Kuo­pi­ooon on matkaa likimäärin 140 km. Juna Piek­samäen kaut­ta vie 5 tun­tia ja mak­saa sikana.

    Bus­si kul­kee suo­raan, noin 12 yhteyt­tä päivässä. Nopein 1h55m. Hin­ta 15 e.

    Bus­si- ja junaliken­teen eduista kiis­tele­vien olisi syytä pitää mielessään Raa­matun ylevä ver­taus kah­den viisan miehen, Herodeen ja Kaifaan välis­es­tä ylim­mästä ystävyydestä.

  64. Cap­tain Awe­some: Edel­lä maini­tu­ista ja monista muis­takin Järvi-Suomen kaupungeista saa kyl­lä mah­tavia ympärivuo­tisia asuin­paikko­ja rikkaille eläkeläisille ja köy­hille taiteil­i­joille (joiden pitäisi vaan ymmärtää löytää toisen­sa) – sekä tietysti myös mökkeile­vien kaupunki­lais­ten kesäparatiiseja.

    Heh, täl­lainen tren­di on ainakin The Econ­o­mistin mukaan menos­sa USA:ssa OS:n korosta­man urban­isoi­tu­misen rinnalla.

    Mon­et (hyväkun­toiset) eläkeläiset muut­ta­vat siel­lä nyky­isin seuduille, jos­sa voi retkeil­lä, kalas­taa, las­ketel­la jne. puh­taas­sa luon­nos­sa oman miel­tymyk­sen­sä mukaan. Muut­toli­ike on niin suur­ta, että se uhkaa järkyt­tää joidenkin vaalipi­irien poli­it­tista tas­apain­oa. Takamet­sien alkua­sukkaat ovat per­in­teis­es­ti repub­likaane­ja, mut­ta nuo hyväkun­toiset, akti­iviset tuli­jat ovat enim­mäk­seen demokraatteja.

    Sip­ilä halu­aa purkaa mm. esteitä loma-asun­to­jen muut­tamiselle pysyviksi asun­noik­si. Varokoon 🙂

    1. Olisi kansan­talouden kannal­ta vain hyvä asia, jos eläkeläiset muut­taisi­vat eläkepäivikseen jon­nekin, jos­sa ei ole asun­top­u­laa, niin enem­män työikäisiä mah­tu­isi asumaan Helsinki­in. Minä en kuitenkaan aio niin tehdä.

  65. Liian van­ha: Eivät ne yliopis­tot muual­lakaan pelkkiä tutk­i­jak­oulu­ja ole . Mon­es­sa maas­sa yliopis­tot koulut­ta­vat suurem­man osan nuorisos­ta kuin Suomessa

    Esim Nor­jas­sa, Englan­nis­sa , Etelä-Kore­as­sa etc ikälu­okas­ta suurem­pi osa valmis­tuu yliopistosta

    Mut­ta useim­mille riit­tää ns alem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to ja ylem­pään tutk­in­toon, joka on tutkimu­s­pain­ot­teinen, jatkaa pienem­pi osa

    Jos oikein muis­tan, niin UK:ssa riit­tää sopi­va määrä pun­tia, jot­ta voit sanoa yksi­ty­istä koulu­asi yliopistoksi.

    Siis, UK:ssa on yliopis­to­ja ja “yliopis­to­ja”, jon­ka vuok­si on vaikeuk­sia esimerkik­si palu­umuut­ta­jan saa­da tutk­in­toaan “yliopis­tos­ta” hyväksy­tyk­si Suomessa.

  66. Cap­tain Awe­some:
    Der Kon­sult päät­tää esi­tyk­sen tahan. You’re welcome.

    Olin joskus innokas erämies.

    Sit­ten havaitsin, että vael­lusvideoiden kat­somi­nen youtubesta hyvän olu­en ja ruuan kera on mukavam­paa kuin se, että itse rämpii kylmässä sohjos­sa jos­sain Raja-Joosepin eteläpuolises­sa ryteikössä..

    En olisi kuu­na päivänä uskonut näin käyvän, mut­ta niin on mon­en muunkin asian laita.

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    Olisi kansan­talouden kannal­ta vain hyvä asia, jos eläkeläiset muut­taisi­vat eläkepäivikseen jon­nekin, jos­sa ei ole asun­top­u­laa, niin enem­män työikäisiä mah­tu­isi asumaan Helsinki­in. Minä en kuitenkaan aio niin tehdä.

    Pari huomio­ta.

    San­ot että olisi hyvä, jos eläkeläiset muut­taisi­vat muualle, mut­ta toisaal­ta kan­natat Helsin­gin korotet­tu­ja asum­is­tukia, joil­la ohjataan tilan­net­ta päin­vas­taiseen suuntaan.

    Luulen että useim­mille Suomen kun­nille se, että niiden van­huk­set muut­taisi­vat johonkin toiseen kun­taan (vaikka­pa takaisin Helsinki­in), olisi taloudelli­nen etu. Tämä ei ole siis kovin hyväksyt­tävä peruste.

    Minus­ta olisi fik­sua antaa van­hus­ten asua siel­lä mis­sä mieluiten asu­vat, mieluiten ilman tukia. Usein halu­a­vat asua per­in­teisel­lä koti­paikkakun­nal­laan, ja/tai lähel­lä lap­si­aan ja muia tut­tu­ja. Sosi­aal­isin perustein tukia voi yksit­täisille ihmisille myön­tää, mut­ta ei mielel­lään automaa­tiona alueit­tain. Ja jos yksille myön­netään, vaikka­pa kalli­ik­si käyvän asuin­paikan vuok­si, niin sit­ten kaikille, kuten vaikka­pa Kaa­masen mum­molle, jon­ka kaup­pareis­su­jen tak­si­laskut ovat kalliita.

    1. Asum­is­tu­ki ei ohjaa lisää asukkai­ta Helsinki­in vaan pikem­mikin vähen­tävät Helsinki­in muut­toa, kos­ka asun­to­ja ei ole neem­män. Mitä väl­jem­min niis­sä on varaa asua, sitä vähem­män Helsinki­in mah­tuu asukkaita.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    Olisi kansan­talouden kannal­ta vain hyvä asia, jos eläkeläiset muut­taisi­vat eläkepäivikseen jon­nekin, jos­sa ei ole asun­top­u­laa, niin enem­män työikäisiä mah­tu­isi asumaan Helsinki­in. Minä en kuitenkaan aio niin tehdä. 

    Tai­datkin olla syn­type­r­äi­nen helsinkiläi­nen, etkä kotoisin Kuo­pios­ta, kuten joskus aiem­min luulin. Pyy­dän anteek­si ere­hdys­täni. Tästä syys­tä en myöskään letkau­ta viimeis­es­tä lauseestasi. 

    Mon­elle syn­type­r­äiselle helsinkiläiselle voi muut­to “jon­nekin, mis­sä ei ole asun­top­u­laa” olla varsin epäkäytän­nölli­nen ja huono vai­h­toe­hto, kos­ka sil­loin kaik­ki suku­laiset ja tut­ta­vat jäi­sivät kauas. Sen sijaan ei-syn­type­r­äis­ten asukkaiden tapauk­ses­sa ongel­ma ei liene aivan yhtä han­kala, ellei puoliso ole täältä kotoisin ja myös oma per­he asu täällä.

    Miten määrit­telet asun­top­u­lan? Tarkoi­tatko täl­lä pulaa kun­nan tukemista vuokra-asun­noista, jois­sa saa asua asumisku­lun­sa kokon­aan itse mak­savia asukkai­ta edullisemmin? 

    Esimerkik­si etuovi.com’in mukaan Helsingis­sä on myytäviä asun­to­ja tar­jol­la peräti 4450 kap­palet­ta, joten asun­top­u­las­ta ei liene kyse ainakaan niiden osalta. Toisaal­ta ‘vuokraovi.com’ ker­too Helsingis­sä ole­van tar­jol­la myös 1562 vuokra-asuntoa. 

    Mis­tä siis “pulas­sa” on oikeas­t­aan kyse? 

    Onko enem­mänkin kyse raha­pu­las­ta, sekä ahdis­tuk­ses­ta, joka syn­tyy siitä, että asum­istuen määrää esim. eläkeläisille ei ole enää mah­dol­lista kas­vat­taa 4,6 miljoon­aa euroa? Yllät­täen (tai ehkei sit­tenkään) maa­han­muut­tora­ho­jen viimeisin lisätäy­den­nys vaatii ensi vuo­den bud­jet­ti­in läh­es satak­er­taisen sum­man! Kyseessä, siis pelkän lisätäy­den­nyk­sen osalta, on 452 miljoon­aa euroa (ks. HS/28.11.2015, s.A22). Näin suuri, lisää tarvit­ta­va raha­sum­ma ei tai­da roikkua edes kaupun­gin tai val­tion joulusukassa!

    Pelkkä “työikäisenä olo” ei mielestäni riit­tävä peruste sille, että joku voi saa­da tukea voidak­seen asua Helsingis­sä ja tehdä, jos töitä löy­tyy, töitä tääl­lä tai naa­purikaupungeis­sa. Tuol­la, pelkäl­lä ikäpe­rus­teel­la on ehkä liian help­po saa­da kaupunki­in lisää sitä, ei-toiv­ot­tua joukkoa, jol­laisia malek­sii jos­sain vail­la päämäärää, esim. rautatiease­man tai metroasemien seu­tuvil­la, ja saat­taa aikaansaa­da häir­iöitä ja/tai pahen­nus­ta, uhanalais­ten tai mui­ta herkem­pi­en kohdal­la jopa pelkoa. 

    Syn­type­r­äisyys ja työ­paik­ka ovat ehkä jo paljon parem­pia perustei­ta saa­da asum­is­tukea, jos tuol­laiseen on kun­nal­la tai val­ti­ol­la ylipäätään varaa. (Onko sitä, tai tuo­hon halua niil­lä veron­mak­sajil­la, jot­ka lystin mak­sa­vat?) Tukimuodoil­la voidaan kuitenkin myös vääristää ja vaaran­taa markki­noiden ja asumisen asetel­maa, muiden sosi­aal­is­ten tek­i­jöi­den ongelmien kasvus­ta puhu­mat­takaan. Näin on ilmeis­es­ti jo käynyt. Aut­taisiko asum­is­tukien vähen­nys tai vähit­täi­nen, asteit­tain tapah­tu­va pois­to (esim. ‑15% per vuosi) ter­ve­hdyt­tämään tilanteen? Mik­si pitäisi tukea jonkun asum­ista kaikkein kalleim­mil­la alueil­la, jos vähäsen kauem­paa löy­ty­isi jo paljon edullisem­pia vaihtoehtoja?

    1. Markki­na­t­aloudessa asun­not eivät koskaan lopu. Asun­top­u­lal­la tarkoite­taan tilan­net­ta, jos­sa asun­to­jen hin­ta ylit­tää selvästi niiden rakentamiskustannukset.

  69. Sakke:
    Mon­elle syn­type­r­äiselle helsinkiläiselle voi muut­to “jon­nekin, mis­sä ei ole asun­top­u­laa” olla varsin epäkäytän­nölli­nen ja huono vai­h­toe­hto, kos­ka sil­loin kaik­ki suku­laiset ja tut­ta­vat jäi­sivät kauas. Sen sijaan ei-syn­type­r­äis­ten asukkaiden tapauk­ses­sa ongel­ma ei liene aivan yhtä hankala 

    Jos joku on nuoru­udessaan tai vaikka­pa vas­ta keskel­lä työikää muut­tanut Helsinki­in, niin mitä toden­näköisim­min hänelle merk­i­tyk­sel­lisim­mät sosi­aaliset kon­tak­tin­sa ovat PKS:llä. Lapset ja las­ten­lapset, arjen ystävät.

  70. Osmo Soin­in­vaara:
    Markki­na­t­aloudessa asun­not eivät koskaan lopu. Asun­top­u­lal­la tarkoite­taan tilan­net­ta, jos­sa asun­to­jen hin­ta ylit­tää selvästi niiden rakentamiskustannukset. 

    Mikä pula se sem­moinen on, jos siinä kaik­ki kuitenkin saa­vat mitä tarvit­se­vat ja mihin (omat) rahansa riit­tävät? Jos ero asun­to­jen hin­nan ja rak­en­tamiskus­tan­nusten välil­lä on kovin suuri, haiskah­taa tuo minus­ta jonkin­laiselta kiskonnal­ta tai rahastamiselta.

    Voisi olet­taa, että rak­en­tamiskus­tan­nuk­sis­sa on eri kohteis­sa usein myös vai­htel­e­van suu­ru­inen katepros­ent­ti. Tuo lie­nee suurim­mil­laan Helsin­gin tapauk­ses­sa, vaik­ka työvoimaa tun­tuu tule­van paljolti jo muual­ta. Kohtu­ulli­nen palk­ka ja kohtu­ulli­nen voit­to yrit­täjälle sal­lit­takoon, mut­ta paljonko nuo mah­ta­vat vai­hdel­la Suomes­sa paikkakun­nit­tain? Mik­si raken­nus­fir­mat halu­a­vat rahas­taa eniten juuri Helsingis­sä? (Ovatko tääl­lä tyh­mim­mät päät­täjät, vai hölmöim­mät asun­to­jen osta­jat, vai mis­tä tuo oikein johtuu?)

    Epäi­lyk­seni raken­nus­fir­mo­jen har­ras­ta­mas­ta rahas­tamis­es­ta ovat olleet ole­mas­sa jo pitkään, mut­ta viimeisin niit­ti oli erään taloy­htiön tar­jouskil­pailu (eräästä kor­jausurakas­ta), jos­ta sain luotet­taval­ta tahol­ta tietää, ja jos­sa vai­htelu­väli edullisim­man ja kalleim­man tar­jouk­sen välil­lä oli suu­ru­us­lu­okkaa peräti läh­es kym­menker­tainen. Onnek­si alal­ta löy­tyy sen­tään edes joskus myös kun­non kilpailua!

    Pitäisikö kaupun­gin pyytää jatkos­sa tar­jouk­sia myös turkki­laisil­ta raken­nus­fir­moil­ta, joiden tule­vat urakat itä­naa­puri­maas­samme menevät ilmeis­es­ti muille? Raken­nus­valvon­ta on silti syytä hoitaa aina hyvin, vaik­ka jois­takin alan muista normeista voisi ehkä jous­taa. Säästö rak­en­tamisen valvon­nas­sa, mm. työ­mail­la, tulee mak­su­un hyvin usein moninker­taise­na myöhemmin.

  71. Kuten aiem­min totesin, Suomen rataverkko ei oikein sovel­lu kan­nat­ta­van henkilökaukoli­iken­teen har­joit­tamiseen. Radat lin­jat­ti­in tsaari­naikaan lähin­nä niin, että raken­nuskus­tan­nuk­set pidet­ti­in mah­dol­lisim­man alhaisi­na. Sen seu­rauk­se­na syn­tyi reit­eille pienem­piä ja suurem­pia mutkia. Matkus­tamisen hitaud­es­ta ei ollut hait­taa niin kauan kun VR:llä oli käytän­nössä monopoli.
    Nyky­isinkin useim­mat reitit ovat kovin epä­suo­ria. Niil­lä ei myöskään yleen­sä pääse käyt­tämään kalus­ton sinän­sä riit­tävää huip­punopeut­ta. VR antaa siis huo­mat­tavaa tasoi­tus­ta maantieli­iken­teelle, mikä näkyy henkilöau­to­jen ja Onnibussin suosiona.
    Eri­lais­ten “strate­gis­ten” mutkien oikomi­nen on ollut kovin hidas­ta. Jäm­sä-Jyväskylä-rata valmis­tui 1978 ja Ker­a­va-Lahti 2006. Toiv­ot­tavasti seu­raavaa ei tarvitse odotel­la kolmea vuosikymmentä.

  72. Osmo Soin­in­vaara:
    Markki­na­t­aloudessa asun­not eivät koskaan lopu. Asun­top­u­lal­la tarkoite­taan tilan­net­ta, jos­sa asun­to­jen hin­ta ylit­tää selvästi niiden rakentamiskustannukset.

    Sodan jäl­keen meil­lä oli puutet­ta asun­noista ja niitä rak­enet­ti­in tuhdisti. Mut­ta sil­loin emem eläneet markkinataloudessa.

    Onko martkki­na­t­alous jokin ide­al­isoitu sys­tee­mi, hie­man kuten ideaali- eli ihan­nekaa­su. Ihan­nekaa­sun teo­ria kyl­lä pätee jol­tisel­lakin tarkku­udeel­la reaal­si­inkin kaa­sui­hin sil­loin kun olot eivät ole kovin eksoottiset.

  73. Jouni Mar­tikainen: Jos joku on nuoru­udessaan tai vaikka­pa vas­ta keskel­lä työikää muut­tanut Helsinki­in, niin mitä toden­näköisim­min hänelle merk­i­tyk­sel­lisim­mät sosi­aaliset kon­tak­tin­sa ovat PKS:llä. Lapset ja las­ten­lapset, arjen ystävät. 

    Tuo on toki ns. juur­tu­misas­teesta riip­pu­vaa, ja se taas lie­nee ainakin keskimäärin (osak­si) myös ajan funk­tio. Siten syn­type­r­äisel­lä helsinkiläisel­lä tuo, ns. henkilöko­htainen juur­tu­mi­nen, toisin sanoen henkilöko­htainen kytkös Helsinki­in, lie­nee asum­isa­jan perus­teel­la oletet­tavasti keskimäärin voimakkaam­paa kuin muilla. 

    Sosi­aaliset kytkök­set ihmisi­in ovat oma lukun­sa. Niitä voi hoitaa myös kauem­paa, kun tekni­ik­ka tar­joaa siihen nykyään mon­et eri keinon­sa. Nimeno­maan infor­maa­tiote­knolo­gian kehit­tymisen ansios­ta ei kalli­ik­si käyviä asum­is­tukia oikeas­t­aan enää tarvi­ta, kun mum­mo Pihtiputaal­ta pääsee (jos päästetään?) halutes­saan jut­tele­maan miniän­sä kanssa las­ten­hoi­dos­ta esim. skypet­tämäl­lä vaik­ka joka ilta! Maakun­nista pääsee myös hel­posti autolla/bussilla tai junal­la vaik­ka oop­per­aan, mik­sei sit­ten myös lastensa/lastenlastensa sekä tut­tu­jen­sa tai ystävien­sä luokse.

    Siinä vai­heessa, jos ja kun demen­tia iskee eläkeläiseen, ja syvä kaipuu saa aikaan van­huk­sen lähdön etsimään entistä lap­su­u­denko­ti­aan, vaik­ka yöpu­vus­saan, on kaikel­la toden­näköisyy­del­lä ei-syn­type­r­äisel­lä, lap­su­us-nuoru­usikän­sä muual­la viet­täneel­lä, myöhem­min Helsinki­in muut­ta­neel­la helsinkiläisel­lä sinne kaikkein pisin ja vaar­al­lisin mat­ka. Tästäkö muuten johtuu, että hoitoko­tien kulun­valvon­ta on Helsingis­sä nyky­isin niin tiukkaa, ettei sisään tai ulos pääse edes ter­ve omainen, ilman muutenkin kiireisen henkilökun­nan henkilöko­htaista apua. Maakun­nis­sa tuo on kuulem­ma paljon helpom­paa, vaik­ka siel­lä saat­taa ehkä henkilökun­taakin olla enemmän.

    Arvaan kyl­lä, että val­i­tus voi olla surkeaa kuun­neltavaa, jos/kun ei-syn­type­r­äiset helsinkiläiset joutu­vat (asum­is­tukien niukentues­sa) lähtemään viet­tämään eläkepäiviään esim. takaisin omille kotikon­nuilleen. Asum­is­tukien vähen­tämis­es­tä syn­tyy val­ta­va säästö, se on loik­ka, jota Helsin­ki ja muu Suo­mi kaipaa. Moni van­hushan voi tosin olla tuos­ta vain ihan hyvil­lään, päästessään lop­ul­takin pois kaupun­gin kiireestä ja huli­nas­ta, rauhoit­tumaan (lähem­mäs lap­su­u­denko­ti­aan) ennen lop­ullista estradil­ta pois­tu­mis­taan. Eikö tuon pitäisi olla oikeas­t­aan jokaisen eläkeläisen oikeus?

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    Markki­na­t­aloudessa asun­not eivät koskaan lopu. Asun­top­u­lal­la tarkoite­taan tilan­net­ta, jos­sa asun­to­jen hin­ta ylit­tää selvästi niiden rakentamiskustannukset.

    Aika erikoinen määritelmä, mut­ta toki sinne päin.

    Suomen suurim­man vuokravälit­täjän edus­ta­ja tote­si täl­lä viikol­la, että vuokra­markki­na on pääkaupunkiseudul­lakin täl­lä het­kel­lä vuokranan­ta­jan kannal­ta heikohko. Selvää tyy­dyt­tymätön­tä kysyn­tää vuokra-asun­noille on lähin­nä ns. sosi­aal­i­ta­pausten suunnal­ta. Oma­l­la rahal­laan mak­sa­vat siis löytävät tääl­lä hyvin vuokra-asun­to­ja, ja vuokris­sa on kak­sioista alka­en lasku­painei­ta tar­jon­nan ylit­täessä kysynnän.

    Näi­den sosi­aal­i­ta­pausten osalta tilanne on kestämätön eikä helpo­tus­ta ole näkyvis­sä. Ain­oa järkevä ratkaisu olisi muut­toli­ike sinne mis­sä edullisia asun­to­ja on tyhjillään.

  75. Osmo Soin­in­vaara:
    Asum­is­tu­ki ei ohjaa lisää asukkai­ta Helsinki­in vaan pikem­mikin vähen­tävät Helsinki­in muut­toa, kos­ka asun­to­ja ei ole neem­män. Mitä väl­jem­min niis­sä on varaa asua, sitä vähem­män Helsinki­in mah­tuu asukkaita.

    Tuo ei kuu­losta minus­ta ihan uskot­taval­ta. Kovasti ovat eläkeläiset valit­ta­neet hal­li­tuk­sen aikeista koskea asum­is­tuki­in, kai väit­täen elämisen käyvän kalli­ik­si ilman noi­ta tukia.

    Joku voi väl­jen­tääkin asum­is­taan tuil­la. Useim­mille kyse lie­nee kuitenkin helpo­tuk­ses­ta itselle sopi­van kokoises­sa asun­nos­sa asumiseen. Yli jääneet rahat voivat men­nä ruokaan, huvi­tuk­si­in tai vas­taavaan. (Vai onko tuis­sa jokin väl­jen­tämiseen patis­ta­va kannustin?)

  76. Osmo Soin­in­vaara:
    Markki­na­t­aloudessa asun­not eivät koskaan lopu. Asun­top­u­lal­la tarkoite­taan tilan­net­ta, jos­sa asun­to­jen hin­ta ylit­tää selvästi niiden rakentamiskustannukset.

    Jos halu­aa viita­ta asun­to­jen korkeaan hin­taan, kan­nat­taisi puhua asun­to­jen korkeista hin­noista. Ter­min “asun­top­u­la” käyt­tämi­nen on hölmöä, jos ei sitä tarkoita.

    (Ter­min “asun­top­u­la” käyt­tö näyt­tää minus­ta usein yri­tyk­seltä oikeut­taa Helsin­gin väestönkas­va­tus­su­un­nitel­mat vetoa­mal­la johonkin sel­l­aiseen, että joku jäisi ilman asun­toa, jos asun­to­ja ei raken­net­taisi koko ajan paljon lisää. Tässä ei tietenkään ole mitään järkeä. Täl­lä logi­ikalla suurin asun­top­u­la on kai Kask­isaa­res­sa, Kaivopuis­tossa ja Eiras­sa, ja sik­si noi­in paikkoi­hin pitäisi kaavoit­taa nopeasti paljon lisää asun­to­ja, jot­tei kukaan jäisi siel­lä kadulle asumaan. 🙂 )

    Korkeat hin­nat Helsingis­sä siis on, asun­top­u­laa ei. Jokainen riit­tävän varakas saa Helsingistä kyl­lä halutes­saan asunnon.

    1. Pula on paljon yksinker­taisem­pi sana kuin suh­teelli­nen niukkuus.
      Edes vuon­na 1867 ei Suomes­sa ollut siis pulaa ruuas­ta, kos­ka rikkaille sitä kyl­lä riit­ti? Tosin satatuhat­ta ihmistä kuoli nälkään.
      Asun­toip­u­lal­la tarkoite­taan sitä, ettei järkevän­hin­taisia aus­nto­ja ole jol­loin alueelle ei pääse asumaan nin moni kuin haluaisi.

  77. Osmo Soin­in­vaara:
    Olisi kansan­talouden kannal­ta vain hyvä asia, jos eläkeläiset muut­taisi­vat eläkepäivikseen jon­nekin, jos­sa ei ole asun­top­u­laa, niin enem­män työikäisiä mah­tu­isi asumaan Helsinki­in. Minä en kuitenkaan aio niin tehdä.

    Sil­loin menetetään eläkelöis­ten työpanos.Se on merkit­tävä, sil­lä he hoita­vat lapsen­lap­si­aan ja mah­dol­lis­ta­vat työn joustot

    Työa­jan jous­toil­la tarkoite­taan povar­il­lises­sa viestin­nässä yksi­tyisen sek­torin perustyön­tek­i­jöi­den joustamista.

    Virkamies on vielä ruhti­nas, jota työa­jan tai pakan jous­to kiinnosta

    Vihreät ja Kokoomus virkamiespuolueina vas­tus­ta­vat jyrkästi julkisen sek­torin joustoja

  78. Tämä asun­tokeskustelu on täysin perseestä.

    En voi ymmärtää, että miten kaupunki­rak­en­teen tiivistämi­nen ja kaupun­gin laidan nukku­malähiöt voivat pois­sulkea toisi­aan, kuten jokaises­ta asun­to­ja koske­vis­sa ketjuis­sa tääl­lä jauhetaan samas­ta asiasta.

    Pääkaupunkiseu­tu voisi olla vaik­ka 150 km halka­isi­jal­taan sisä­maa­han, sel­l­aista ok-talo, rivari nukku­malähiötä hulppeine tont­tei­neen ja sit­ten kan­takaupun­ki sitä oikea­ta kaupunkia.

    Ei ole pulaa tilas­ta, ei ole pulaa asukkaista, ei ole pulaa rahas­ta, ain­oas­taan kiikas­taa kaavoituksesta.

    Kaik­ki Suomen asun­toi­hin liit­tyvät ongel­mat kitey­tyvät täysin kyvyt­tömään johtamiseen kaavoituk­seen liit­tyvis­sä asioissa.

    Jos tänä päivänä aloite­taan työ asuinalueen kaavoit­tamisek­si, niin valmista tulee 10 vuo­den päästä ja lapio uppoaa maa­han 20 vuo­den päästä.

    Ei näin vain yksinker­tais­es­ti pitäisi voi­da olla! 

    Olenkin sitä mieltä, että kaavoit­tamisen voisi ulkois­taa kiinalaisille. Siis toki itse ker­ro­taan mitä me halu­taan, mut­ta kaavoitus­pros­essin saisi­vat kiinalaiset hoitaa itse.

    Aivan var­masti päästäisi­in kaiva­maan kun­nal­lis­tekni­ikkaa jo vuo­den päästä päätöksestä.

  79. Osmo Soin­in­vaara:
    Pula on paljon yksinker­taisem­pi sana kuin suh­teelli­nen niukkuus.
    Edes vuon­na 1867 ei Suomes­sa ollut siis pulaa ruuas­ta, kos­ka rikkaille sitä kyl­lä riit­ti? Tosin satatuhat­ta ihmistä kuoli nälkään.
    Asun­toip­u­lal­la tarkoite­taan sitä, ettei järkevän­hin­taisia aus­nto­ja ole jol­loin alueelle ei pääse asumaan nin moni kuin haluaisi. 

    Järkevän­hin­tais­ten asun­to­jen hin­nat vai­htel­e­vat käsit­tääk­seni aika laa­jois­sa raameis­sa. Hin­taan vaikut­tavia tek­i­jöitä on monia ja niistä yksi on alue. Pitääkö jokaikisel­lä alueel­la olla joka iikan lom­pakolle sopivia asun­to­ja? Mik­si? Järkevä tavoit­telee asun­toa sieltä, mihin asianomaisen oman “lom­pakon pak­su­us” antaa myöten.

    Mik­si kaikkien halu­avien pitäisi saa­da juuri se mitä halu­aa? … tai päästä asumaan juuri sinne, minne halu­aa. Eikö tuo kuu­losta oikeas­t­aan aika itsekeskeiseltä tavoit­teelta? Osa tavoit­teista voi myös olla mah­dot­to­mia. Hissikään ei liiku, jos se on ylilas­tat­tu ylim­i­toite­tu­in odotuksin.

    Eikö oikea läh­estymistapa tuol­laisen, joskus hyvinkin ison tavoit­teen saavut­tamisek­si ole kuitenkin se, että tekee töitä, kunnes kasas­sa on tarvit­ta­vat rahat (tai riit­tävä osara­hoi­tus) sitä varten? (Pankit aut­ta­vat, jos lop­pusum­maa varten tarvit­see lainaa, ja kyke­nee huole­hti­maan lyhen­nyk­sistä ja koron­mak­sus­ta.). Jos tuo taas ei onnis­tu, pitää madal­taa tavoitet­ta tai jatkaa/lisätä omia pon­nis­telu­jaan sen ver­ran enemmän/pitempään että lop­ul­ta onnistuu!

    Ymmärtääk­seni useim­mil­la on jalat joil­la kävel­lä, ja liki kaik­ki voivat käyt­tää myös auto-/bus­si-/fil­lari-/ju­na-/metro-/raitio­vaunu-/tak­sikyytiä, jot­ta pääsee siir­tymään esimerkik­si matkan asun­non ja työ­paikan välil­lä. Etäisyys ei siis voi olla ylit­sepääsemätön ongel­ma, niin kauan kuin yleisiä kulku­väyliä, teitä ja katu­ja riittää. 

    En näe tässä muu­ta kuin liki lapseno­maisen “kiukut­telun kau­pan lat­tial­la”. Pieni, ymmärtämätön lap­si voi itkeä, potkia ja huu­taa epä­toivois­es­ti: “tah­too, tah­too”, ymmärtämät­tä mitä aika ja tarkoituk­sen­mukaisem­mat pon­nis­te­lut voivat saa­da parhaim­mil­laan aikaan. Kuu­ta ei pidä, tai kan­na­ta, taivaal­ta kuitenkaan kenen hyvän­sä turhaan tavoitel­la. Reali­teet­tien ymmärtämi­nen auttaa …

  80. Osmo Soin­in­vaara:
    Pula on paljon yksinker­taisem­pi sana kuin suh­teelli­nen niukkuus.
    Edes vuon­na 1867 ei Suomes­sa ollut siis pulaa ruuas­ta, kos­ka rikkaille sitä kyl­lä riit­ti? Tosin satatuhat­ta ihmistä kuoli nälkään.
    Asun­toip­u­lal­la tarkoite­taan sitä, ettei järkevän­hin­taisia aus­nto­ja ole jol­loin alueelle ei pääse asumaan nin moni kuin haluaisi.

    Sin­un ter­me­jäsi käyt­täen Kask­isaa­res­sa on siis asun­top­u­la. Mut­ta ei kai eri­ty­istä tarvet­ta kaavoit­taa lisää, vaik­ka asun­top­u­la on. Ole­tan että halu­at käyt­tää “asun­top­u­laa” seli­tyk­senä sille, että halu­at kaavoit­taa paljon lisää asun­to­ja Helsinki­in. Tuo logi­ik­ka ei oikein pelitä, vai?

    Itse asi­as­sa tapasi käyt­tää ter­miä asun­top­u­la tarkoit­taa, että jokaisen Suomen kun­nan keskus­tas­sa on asun­top­u­la (olet­taen että niis­sä asun­to­jen hin­nat ovat jokin ver­ran korkeam­mal­la kuin jol­lain syr­jäkyläl­lä). Ehkä tarken­nat sitä, onko joka kun­nas­sa asun­top­u­la, ja tarkoit­taako ter­misi asun­top­u­la sitä, että pitää rak­en­taa lisää asuntoja?

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Pula on paljon yksinker­taisem­pi sana kuin suh­teelli­nen niukkuus.
    Edes vuon­na 1867 ei Suomes­sa ollut siis pulaa ruuas­ta, kos­ka rikkaille sitä kyl­lä riit­ti? Tosin satatuhat­ta ihmistä kuoli nälkään.
    Asun­toip­u­lal­la tarkoite­taan sitä, ettei järkevän­hin­taisia aus­nto­ja ole jol­loin alueelle ei pääse asumaan nin moni kuin haluaisi.

    Yleen­sä ei kan­na­ta semant­tiseen sapelinkalis­telu­un osal­lis­tua. Mut­ta Osmon määritelmäl­lä Helsin­gin asun­top­u­lan lisäk­si olemme pulas­sa mm. seu­raavien asioiden suh­teen: hyvä yri­tysjo­hta­ja, älykäs poli­itikko, kau­nis nainen, komea mies, Fer­rari, puh­das hen­gi­tysil­ma, hyvät pyöräre­itit, kevyet ja kestävät polkupyörät, pää­sylip­pu Arse­nalin koti­mat­si­in, avaru­uslen­to ja murea sisä­filepi­hvi. Kaikki­in näi­hin ja miljooni­in mui­hin asioi­hin ei niin moni pääse järkevään hin­taan käsik­si kuin haluaisi.

  82. Osmo Soin­in­vaara:
    Pula on paljon yksinker­taisem­pi sana kuin suh­teelli­nen niukkuus.
    Edes vuon­na 1867 ei Suomes­sa ollut siis pulaa ruuas­ta, kos­ka rikkaille sitä kyl­lä riit­ti? Tosin satatuhat­ta ihmistä kuoli nälkään.
    Asun­toip­u­lal­la tarkoite­taan sitä, ettei järkevän­hin­taisia aus­nto­ja ole jol­loin alueelle ei pääse asumaan nin moni kuin haluaisi. 

    Kuoleeko kukaan vain sen takia, ettei pääse Eiraan? Tokkopa kukaan. Cala­mari Union­in Frankeis­takaan (siis heistä, jot­ka tuos­sa Kau­ris­mäen eloku­vas­sa kuo­li­vat) ei tuo muis­taak­seni ollut kel­lään kuolin­syy. (Huom! Jopa Eiran sairaala sijait­see Ullan­lin­nan puolella!)

    Lähde (Yrjö Lautela & Jyr­ki Palo: Itä­val­ta, Kap­pale men­nyt­tä suu­ru­ut­ta. Edi­ta, 2005) ker­too sen sijaan sivul­la 41: “Varsi­naiset lev­ot­to­muudet keskit­tyivät Wieni­in. Vuo­teen 1815 ver­rat­tuna kaupun­gin väk­iluku oli 30 vuodessa läh­es kaksinker­tais­tunut: se oli 1840-luvul­la yli 400 000. Teol­lis­tu­mi­nen ei ollut eden­nyt riit­tävän nopeasti, työt­tömyys kasvoi ja elin­ta­so las­ki. Leipä- ja lihakaup­po­jen ryöste­ly yleistyi. Vuo­den 1847 kato johti syksyl­lä nälkämellakoihin.”

    Vaik­ka väk­ilu­vun lisäys oli ao. kaupungis­sa noinkin huima, suh­teessa selvästi suurem­pi kuin mitä noin 200 vuot­ta myöhem­min, eli mitä nyt on Helsin­gin uuteen yleiskaa­van leiv­ot­tu (ajatel­tu vai speku­loitu?) kasvu, ei tuokaan näköjään pelas­tanut kyseistä kaupunkia mel­lakoil­ta. Nekin taisi­vat olla aikoinaan aika paha jut­tu mon­en, ei vain Met­ter­nich’in, vaan myös Wienin kaup­pi­aiden kannalta. 

    Kasvoiko Wien liian nopeasti? 30 vuodessa parisa­taatuhat­ta uut­ta asukasta …

    PS. Ellen ere­hdy, oli Helsingis­sä muuten kyl­lä aikamoista pulaa mm. ruoas­ta ja jopa läm­möstä (koivuhaloista!) myös jok­seenkin tasan sata vuot­ta sit­ten, ensim­mäisen maail­man­so­dan alku­vu­osi­na, vaik­ka maaseudul­la sitä ilmeis­es­ti sil­loin riit­ti asukkailleen parem­min. (Mm. Samu Nys­trömin kir­jas­ta, “Helsin­ki 1914–1918, Toivon, pelon ja seka­sor­ron vuodet”, jon­ka luin jo jonkin aikaa sit­ten, ker­toi muis­taak­seni asi­as­ta.) Näin mar­rasku­un lop­un kole­as­sa ja pimeässä sun­nun­tai-illas­sa jää myös hel­posti pohti­maan sitä, mihin aurinko­ken­not oikeas­t­aan mah­ta­vat riit­tää, eri­tyis­es­ti sil­loin, kun ener­gian tarve on (maas­samme ja) kaupungis­samme suurimmillaan?

  83. Sylt­ty:
    3. Kohdas­ta 2 seu­raa, että myös puoli­son on vaikea löytää töitä.

    Ja tuos­ta taas johtuu, ettei val­tion alue­hallintoa ja viras­to­jen siir­to­ja pois Helsingistä kan­na­ta tehdä kuin muu­ta­malle paikkakun­nalle: Tam­pere, Turku ja ehkä Oulu sekä varauksin: Vaasa, Jyväskylä ja Rovaniemi.

  84. Vesa: Mut­ta Osmon määritelmäl­lä Helsin­gin asun­top­u­lan lisäk­si olemme pulas­sa mm. seu­raavien asioiden suh­teen: hyvä yri­tysjo­hta­ja, älykäs poli­itikko, kau­nis nainen, komea mies, Fer­rari, puh­das hen­gi­tysil­ma, hyvät pyöräre­itit, kevyet ja kestävät polkupyörät, pää­sylip­pu Arse­nalin koti­mat­si­in, avaru­uslen­to ja murea sisä­filepi­hvi. Kaikki­in näi­hin ja miljooni­in mui­hin asioi­hin ei niin moni pääse järkevään hin­taan käsik­si kuin haluaisi.

    Jos omaa jotain suh­teel­lisu­u­den- ja todel­lisu­u­den­ta­jua, niin huo­maa kak­si pien­tä eroa Fer­rarin ja asun­non välil­lä: asun­to on elin­tärkeä (ainakin Suomen lev­eysasteil­la) ja asun­top­u­laan on ilmeinen ratkaisu: kaavoite­taan lisää, jot­ta rak­en­ta­jat voivat rak­en­taa lisää, ja ihmiset pää­sevät asumaan parem­mille paikoille.

  85. Sakke: En näe tässä muu­ta kuin liki lapseno­maisen “kiukut­telun kau­pan lattialla”. 

    Sit­ten pitää kat­soa tarkemmin.

    Pääkaupunkiseu­tu pystyy gen­eroimaan uusia työ­paikko­ja ja luo­maan hyv­in­voin­tia parem­min kuin ne alueet joil­ta pääkaupunkiseudulle muute­taan. On kansan­taloudel­lis­es­ti tyh­mää jos pääkaupunkiseudun asun­top­u­la rajoit­taa alueelle halu­avien ihmis­ten työl­listymistä ja samal­la lisäar­von ja hyv­in­voin­nin luomista. 

    Ajal­lis­es­ti kohtu­ut­tomat työ­matkat ovat yhtä lail­la työl­listymät­tömyy­teen ver­rat­tavaa tuh­laus­ta ja yksilön kannal­ta tarpee­ton­ta kyykyt­tämistä. Nol­la­summapeli eli tässä tapauk­ses­sa ihmis­ten ajami­nen kil­paile­maan keskenään keinotekois­es­ti (kaavoituk­sen kaut­ta) luo­dus­ta niukku­ud­es­ta ei hyödytä ketään.

    Kyse ei ole itsekeskeisyy­destä vaan pikem­minkin päin­vas­toin: pääkaupunkiseudun työ­paik­ka- ja asuinkeskit­tymä mah­dol­lis­taa kas­va­van tehokku­u­den jota tarvi­taan alati heiken­tyvän huolto­suh­teen kom­pen­soin­ti­in jot­ta ihmis­ten elämän­laatu saadaan kollek­ti­ivis­es­ti turvattua.

  86. Tapio: Heh, täl­lainen tren­di on ainakin The Econ­o­mistin mukaan menos­sa USA:ssa OS:n korosta­man urban­isoi­tu­misen rinnalla.

    Mon­et (hyväkun­toiset) eläkeläiset muut­ta­vat­siel­lä nyky­isin­seuduille, jos­sa voi retkeil­lä, kalas­taa, las­ketel­la jne. puh­taas­sa luon­nos­sa oman miel­tymyk­sen­sä mukaan. Muut­toli­ike on niin suur­ta, että se uhkaa järkyt­tää joidenkin vaalipi­irien poli­it­tista tas­apain­oa. Takamet­sien alkua­sukkaat ovat per­in­teis­es­ti repub­likaane­ja, mut­ta nuo hyväkun­toiset, akti­iviset tuli­jat ovat enim­mäk­seen demokraatteja.

    Sip­ilä halu­aa purkaa mm. esteitä loma-asun­to­jen muut­tamiselle pysyviksi asun­noik­si. Varokoon 

    Mie­lenki­in­toista. Voitko heit­tää linkin, mun google ei toimin­ut kun jokusen sekun­nin yritin kovistella…

    Vaan ans kat­too ny, sanoisi tamberelainen.

    Viehän meil­läkin vir­ta taas takaisin päin: ainakin Epsan­jan aurinko­ran­to­jen palu­umuu­ton suhteen.

    Tosin meil­lä tätäkin trendiä selit­tänee liian hal­pa kalia, ja kieli­taidot­to­muus (+ suo­ma­lais­ten yleinen social awk­ward­ness kohde­maas­ta riippumatta).

    Suurel­la ikälu­okalla monel­la lisäk­si yhä juuret vah­vasti maaseudulla.

    Mie­lenki­in­toista läh­teekö hip­ster­isukupolvi eläköidyt­tyään lau­moit­tain myös juo­maa hal­paa kali­aa jon­nekin, minne tahansa… tai tek­isi näyt­tävän palu­un landelle.

    Itse veikkaisin, että tuskinpa.

    Toisaal­ta uuship­pi­en lukumäärän kas­vami­nen näyt­tää vääjäämät­tömältä, joten kysyn­tää lan­de­oleilu­un ynnä enke­likurs­seille met­sän siimek­seen on var­masti heil­lä ole­mas­sa… jo täl­läkin hetkellä.

    Only time will tell.

  87. anon­il­li: Jos omaa jotain suh­teel­lisu­u­den- ja todel­lisu­u­den­ta­jua, niin huo­maa kak­si pien­tä eroa Fer­rarin ja asun­non välil­lä: asun­to on elin­tärkeä (ainakin Suomen lev­eysasteil­la) ja asun­top­u­laan on ilmeinen ratkaisu: kaavoite­taan lisää, jot­ta rak­en­ta­jat voivat rak­en­taa lisää, ja ihmiset pää­sevät asumaan parem­mille paikoille. 

    Pää­sevätkö?

    Lisärak­en­tamises­sa (tiivistämäl­lä) piilee se ongel­ma, että ns. “parem­mat paikat” voivat muut­tua sen myötä kovin hel­posti aiem­paa huonom­mik­si. Täl­löin lisärak­en­t­a­mi­nen kas­vat­taa näil­lä, huonom­mik­si muut­tuvil­la paikoil­la asu­vien määrää, enem­män kuin vain uusi­in asun­toi­hin muut­tavien määräl­lä. Muut­ta­jat saa­vat aikaan muu­tok­sen niin lähtö­paikas­saan kuin paikas­sa jonne siir­tyvät. Syn­tyy ketjureak­tio. Jos net­to­hyö­tyä ei syn­ny, kas­vat­taa lisärak­en­t­a­mi­nen ja muu­tos edelleen pulaa asun­noista alati harvem­mik­si käyvil­lä “parem­mil­la paikoil­la”, entis­es­tään kiihtyvään tahtiin.

    Kyseessä on ilmiö, jota voidaan kut­sua ‘noidanke­häk­si’.

  88. Supikoira: Olin joskus innokas erämies.

    Sit­ten havaitsin, että vael­lusvideoiden kat­somi­nen youtubesta hyvän olu­en ja ruuan kera on mukavam­paa kuin se, että itse rämpii kylmässä sohjos­sa jos­sain Raja-Joosepin eteläpuolises­sa ryteikössä..

    En olisi kuu­na päivänä uskonut näin käyvän, mut­ta niin on mon­en muunkin asian laita.

    Var­masti täl­lainenkin suhde retkeilyyn/eräilyyn yleistyy. En pitäisi pelkästään huonona: vähem­män häir­iötä luon­nolle aiheuttaneepi.

    Toisaal­ta, määrit­telem­meköhän käsit­teen “innokas” jotenkin ratkai­se­val­la taval­la toisin?

    Ts., onko sut ehkä jun­nuna vaan innoku­loitu eräke­tuk­si (tai kasvuym­päristö vaikut­tanut pref­er­enssien muo­dostamiseen siinä määrin) ja jos­sain vai­heessa sit­ten vaan huo­m­a­sit, että märässä teltas­sa bunkkaami­nen on itse asi­as­sa kohta­laisen perseestä…?

    Ja ovathan suo­ma­laiset aika suori­tuskeskeisiä. Kivun kaut­ta ja silleen. No pain, no gain on mon­en ohjen­uo­ra elämässä laajemminkin.

    Itse olen kau­ni­in ilman kesäretkeil­i­jä. Ja tärkein syy lähteä on nimeno­maan päästä rauhaan muil­ta ihmisiltä. Veden ääreen nimeno­maan. Ja sel­l­aisia mesto­ja­han Suomes­sa riit­tää. Ei riit­täisi kak­sikaan ihmisikää kaikkia testaamaan. 

    Har­va asia virk­istää mieltä ja rentout­taa oloa yhtä tehokkaasti kuin vedessä pul­jaami­nen. Back to womb, inner child, teo­ri­oi­ta riit­tää, toimii ainakin itsel­leni syys­tä tai mekanis­mista huoli­mat­ta. It’s all good.

    Isken bus­sil­la tai junal­la jon­nekin. Rul­laluis­te­len mah­dol­lisim­man liki jotain järveä tai muu­ta vesistöä. Selässä kul­kee kevyehkö rep­puka­jak­ki ja riippumajoite.

    Oon yön tai pari ihan miltä tuntuu.

    Uin, mel­on, ehkä duu­naan musi­ikki­akin. Tai vedän lonkkaa riip­puma­tol­la tois­t­en vään­tämästä musas­ta naatiskellen, hyvästä kir­jas­ta inspiroituen ja/tai säkeen tai pari miet­teitä ylös kirjoittaen.

    Price­less.

    Mag­gara on aika kiitolli­nen elin­tarvike: kel­paa kylmänäkin jos ei jas­sa alkaa tul­ta virittelemään. 

    Toisaal­ta kesäisin on kaiken maail­man kyläkaup­po­jen ja kahviloiden ovetkin avoin­na eli ei todel­lakaan tarvitse itse kokkail­la jos ei halua.

    Ei sil­lä etteikö pieni paas­toami­nenkin tek­isi vaan hyvää sekä sielulle että ruumi­ille. Arvostaa sit­ten taas vähän korkeam­malle niitä par­jat­tu­ja 6 euron pitsalättyjäkin. 🙂

    Oikeas­t­aan ain­oa este tekemiselle on kuin­ka vähän tai paljon malt­taa selässä kantaa.

    Ja heti jos/kun tulee mis­tä tahansa syys­tä olo, että eiköhän tämä jo piisan­nut, niin sit­ten vaan nos­taa kytk­in­tä ja suun­taa takaisin sivistyk­sen pari­in. Done.

    Suosit­te­len kokeilemaan.

  89. spot­tu: Kyse ei ole itsekeskeisyy­destä vaan pikem­minkin päin­vas­toin: pääkaupunkiseudun työ­paik­ka- ja asuinkeskit­tymä mah­dol­lis­taa kas­va­van tehokku­u­den jota tarvi­taan alati heiken­tyvän huolto­suh­teen kom­pen­soin­ti­in jot­ta ihmis­ten elämän­laatu saadaan kollek­ti­ivis­es­ti turvattua. 

    Ei olekaan.

    Mut­ta jostakin syys­tä Suomes­sa tuo mah­dol­lis­tavu­us ei tun­nu toimi­van. Helpoin syy lie­nee että joku tai jokin vetää liikaa välistä. Tai on jokin ei niin ilmeinen tehot­to­muus. Ei kai voi­da kieltää etteikö Suomes­sa olisi jo pitkään ollut val­lal­la aja­tus “vielä vähän niin sit­ten kyl­lä”. Mut­ta kun ei. Pitäisi ehkä tehdä jo jotain muuta.

  90. Taitaa per­im­miltään olla niin, että Helsin­ki kaavoit­taa houkut­tele­vimpia alueitaan saadak­seen hyvä­tu­loisia veron­mak­sajia Hgin ulkop­uolelta? Siihen ripaus vuokratuotan­toa ettei vaiku­ta niin pahal­ta! Kisaa hyvistä asukkaista/veronmaksajista käy­dään Uuden­maan (mik­sei koko Suomen) osalta. Ode voisi selvit­tää mis­tä muut­toli­ike tulee (joku asuu jos­sain ja muut­taa)? Se ker­too paljon. Järkyt­tävän hin­taiseen uus­tuotan­toon ei ole taval­lisel­la duu­nar­il­la mitään asi­aa, sik­si nuo muu­ta­mat vuokra-asun­not! Neliöhin­ta­han jo ker­too keitä niihin halu­taan! Sivu­juon­teena käy­dään polemi­ikkia autopaikoista, joiden san­o­taan vievän neliöitä kaavail­lul­ta vuokratuotannolta.
    Toinen häm­mästyk­sen kohde on, että mikä kiire (ellei juuri kisa hyvä­tu­loi­sista?) kaavoit­taa tämän sukupol­ven toimes­ta ‘parhai­ta’ paikko­ja? Bule­vardis­oin­ti, Melk­ki, Var­tiosaari, pis­tekaa­vat, jne… Seu­raa­va sukupolvi saat­taisi tehdä sen vielä fik­sum­min, mut­ta eipä ole paikko­ja mihin kaavoittaisi?
    Voisi kuvitel­la, että rak­en­t­a­mi­nen kohdis­tu­isi väylien var­relle kehä1 rajalle asti? Ainakin se olisi kol­man­nek­sen halvempaa!

  91. Sakke: Lisärak­en­tamises­sa (tiivistämäl­lä) piilee se ongel­ma, että ns. “parem­mat paikat” voivat muut­tua sen myötä kovin hel­posti aiem­paa huonommiksi.

    Kaikessa tekemisessä on se vaara, että epäon­nis­tu­taan, joten nysvätään sit­ten tekemät­tä mitään? Sin­ua ei hait­taa, sin­ul­la on jo se asun­to Stadissa.

  92. Eero:
    mis­tä muut­toli­ike tulee (joku asuu jos­sain ja muut­taa)? Se ker­too paljon. Järkyt­tävän hin­taiseen uus­tuotan­toon ei ole taval­lisel­la duu­nar­il­la mitään asi­aa, sik­si nuo muu­ta­mat vuokra-asunnot! 

    Helsin­gin saa­ma kun­tien väli­nen muut­tovoit­to 2014, 20 suurinta
    Turku .… . 490
    Tam­pere … 432
    Jyväskylä …383
    Oulu .… . . 363
    Lahti .… . . 295
    Vaasa .… . 199
    Lappeen­ran­ta .195
    Kuo­pio .…176
    Kot­ka .… 148
    Joen­suu … 121
    Kou­vola … 121
    Por­voo .… 92
    Seinäjo­ki …92
    Mikke­li .…84
    Kokko­la .…82
    Rovanie­mi …76
    Pori .… . 71
    Salo .… . 71
    Loh­ja .… .64
    Kajaani .…61

    Helsin­gin muut­to­tap­pio 20 suurinta
    Van­taa.… ‑383
    Espoo.… .-332
    Sipoo.… . ‑57
    Nurmijärvi…-54
    Mäntsälä.…-44
    Tuusu­la.… ‑43
    Kauniainen…-28
    Raase­pori… ‑18
    Ker­a­va.… .-17
    Keu­ruu.… .-17
    Kan­gas­nie­mi. . ‑13
    Kauha­va.… ‑13
    Ylöjärvi.…-13
    Sodankylä… ‑10
    Asko­la.… . ‑8
    Huittinen.…-8
    Inari.… . .-8
    Lep­pävir­ta… ‑8
    Ruovesi.… .-8
    Utsjo­ki.… .-8

  93. anon­il­li: Kaikessa tekemisessä on se vaara, että epäon­nis­tu­taan, joten nysvätään sit­ten tekemät­tä mitään? Sin­ua ei hait­taa, sin­ul­la on jo se asun­to Stadissa. 

    Väärin oletet­tu. Asun nyky­isin käve­lyetäisyy­del­lä kaupun­gin rajas­ta, vaik­ka suurim­man osan elämästäni olenkin asunut raiti­o­tien sivuamis­sa asuinko­rt­teleis­sa. Liikku­miseen en epäröi käyt­tää kul­loisenkin tarpeen ja tarkoituk­sen­mukaisu­u­den mukaan niin jalko­jani kuin myös julk­isia liiken­nevä­lineitä, vaik­ka min­ul­la on niiden lisäk­si käytet­tävis­sä sekä auto että polkupyörä. 

    Olen sitä mieltä, että esimerkik­si kaupunkisu­un­nit­telus­sa tarkoi­tus ei voi aina pyhit­tää keino­ja. Hillit­ty kasvu lie­nee kaupungille hyväk­si, mut­ta kaik­ki uud­is­rak­en­tamisen ja muu­tosten suunnnit­telu on tehtävä huolel­la, jot­ta ratkaisut kestäi­sivät niin aikaa kuin kat­set­ta. Valitet­tavasti näin ei aina tapahdu.

    Nyky­istä tiivi­impi rak­en­t­a­mi­nen, joka ehkä saat­taisi sopia jopa esimerkik­si Kale­vankadulle, Kot­taraisen kort­teli­in Helsingis­sä, ei silti sovi kaikkialle. Kaupun­ki menet­täisi todel­la paljon, jos kaikkialle tehtäisi­in vain Huopalah­den­tien, Meche­lininkadun tai Oksasenkadun ja Laivan­varus­ta­jankadun kaltaista, ahdas­ta asuinympäristöä. 

    Kaupun­ki tarvit­see mon­en­laisia, ERILAISIA asuinympäristöjä. Tästä syys­tä Kallion, Kampin, Punavuoren, Ullan­lin­nan tai Töölön tiiveim­mät kort­telit eivät voi mitenkään sopia mallik­si kaikkial­la. Väl­jem­pikin rak­en­t­a­mi­nen osa­taan meil­lä nyky­isin tosin toteut­taa valitet­ta­van usein jopa pöhkösti.

    Moni uusi raken­nus ei valitet­tavasti (Kalasa­ta­mas­sa tai Kamp­is­sakaan) ole mikään ympäristön­sä kau­nis­tus, vaik­ka markki­noin­timielessä tehdyt taiteil­i­jaku­vat joskus, tai melko useinkin voivat näin (tarkoituk­sel­lis­es­ti) antaa ymmärtää, viis­toil­maku­vista nyt puhu­mat­takaan. Mikä ihmeen talo­ru­milus piti esimerkik­si Per­hon viereen, Meche­lininkadun entisen Esson yllekin rak­en­taa? Pyhit­tikö siinäkin tarkoi­tus keinot?Lopputulos ei mielestäni ole kokon­aisu­u­den kannal­ta kovinkaan tyy­likäs, tai yleisilmeeltään onnis­tunut, vaan pikem­minkin kum­malli­nen, korkein­taan toimin­nal­lis­es­ti onnis­tunut yri­tys yhdis­tää van­haa ja uutta.

    Todel­lista, mut­ta ankean keskinker­taista, tas­apak­sua tai ja rumaa kaupunkiku­vaa ei mielestäni tarvi­ta lisää ainakaan sinne, mis­sä asuinympäristö ja sen näkymät ovat vielä nyky­isin paljon parem­pia. Parhaille arkkite­hdeille pitäisi ehkä antaa kiveen­hakat­tu­jen(?) asukas-tavoit­tei­den kahlei­den sijaan mah­dol­lisu­us ajatel­la ja luo­da vapaam­min uut­ta, suun­nitel­la hyvää, kau­nista, kestävää, käyt­tökelpoista, viihty­isää ja miel­lyt­tävää kaupunkia, jos­ta löy­tyy jokaiselle jotakin.

    Hyväkään arkkite­hti ei tuos­sa vält­tämät­tä onnis­tu yksin. Heil­lä pitäisi kuitenkin olla myös rohkeut­ta ilmaista asia, jos anne­tuis­sa tavoit­teis­sa on jotakin vial­la. Help­poa tuo ei tietenkään ole, mut­ta ehkä nyt olisi lop­ul­ta (pitkän tauon jäl­keen) aika tehdä jälleen jotakin parempaa …

  94. JY: Helsin­gin saa­ma kun­tien väli­nen muut­tovoit­to 2014, 20 suurinta

    Tilas­to­jen mukaan suurin Helsinkiä kas­vat­ta­va tek­i­jä on maa­han­muut­to, sit­ten syn­tyvyys, ja vas­ta kol­man­te­na kun­tien väli­nen muutto.

    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_01_29_Tilastoja_3_Tikkanen.pdf

    Tuos­sa tilas­tossa mie­lenki­in­toista on, että Van­taa on kun­tien välisessä muu­tossa muut­to­tap­piokun­ta (vaik­ka maa­han­muu­to ja syn­tyvyys ovatkin korkealla).

    Määräl­lisessä kun­tien välisessä muu­tossa Helsin­ki on suurin, mut­ta pros­en­tu­aalis­es­ti ei kärkikaar­tia. Kär­jessä näyt­täi­sivät ole­van (2010–2014) Kau­ni­ainen, Joma­la, Pirkkala, Lem­päälä, Kus­tavi, Kit­tilä, Lieto jne., eli näköjään aika vah­vasti suurten kaupunkien lähel­lä ole­vat pienehköt kun­nat. Kesku­s­paikkaun­nista Senäjo­ki ja Tam­pere korkeimmalla.

  95. Eero:
    Taitaa per­im­miltään olla niin, että Helsin­ki kaavoit­taa houkut­tele­vimpia alueitaan saadak­seen hyvä­tu­loisia veron­mak­sajia Hgin ulkop­uolelta? Siihen ripaus vuokratuotan­toa ettei vaiku­ta niin pahal­ta! Kisaa hyvistä asukkaista/veronmaksajista käy­dään Uuden­maan (mik­sei koko Suomen) osalta. Ode voisi selvit­tää mis­tä muut­toli­ike tulee (joku asuu jos­sain ja muut­taa)? Se ker­too paljon. Järkyt­tävän hin­taiseen uus­tuotan­toon ei ole taval­lisel­la duu­nar­il­la mitään asi­aa, sik­si nuo muu­ta­mat vuokra-asun­not! Neliöhin­ta­han jo ker­too keitä niihin halu­taan! Sivu­juon­teena käy­dään polemi­ikkia autopaikoista, joiden san­o­taan vievän neliöitä kaavail­lul­ta vuokratuotannolta.
    Toinen häm­mästyk­sen kohde on, että mikä kiire (ellei juuri kisa hyvä­tu­loi­sista?) kaavoit­taa tämän sukupol­ven toimes­ta ‘parhai­ta’ paikko­ja? Bule­vardis­oin­ti, Melk­ki, Var­tiosaari, pis­tekaa­vat, jne… Seu­raa­va sukupolvi saat­taisi tehdä sen vielä fik­sum­min, mut­ta eipä ole paikko­ja mihin kaavoittaisi?
    Voisi kuvitel­la, että rak­en­t­a­mi­nen kohdis­tu­isi väylien var­relle kehä1 rajalle asti? Ainakin se olisi kol­man­nek­sen halvempaa!

    Syitä Helsin­gin intoon kaavoit­taa ja han­kkia lisää asukkai­ta voivat olla esim:
    — uudet hyvä­tu­loiset veronmaksajat
    — yleinen mahtavuudenhalu
    — halu kil­pail­la läheis­ten kil­pail­i­joiden kanssa johta­ju­ud­es­ta (tosin Helsingillä ei ole yhtään selvää kilpakumppania)
    — usko siihen, että asumisen keskit­tämi­nen säästää luontoa
    — usko siihen, että ihmiset oli­si­vat onnel­lisem­pia tiivi­im­mässä kaupungissa
    — joidenkin helsinkiläis­ten oma halu asua entistä tiivi­im­mässä kaupungis­sa (ja han­kkia lisää ihmisiä ympärilleen)
    — usko siihen, että talous vaatii toimi­ak­seen kasvua (väestön, talouden)
    — halu han­kkia lisää elät­täjiä omille van­huk­sille lev­en­tämäl­lä väestöpyramidia
    — halu monipuolis­taa Helsin­gin väestöpohjaa
    — usko siihen, että työ­paik­ka Helsingis­sä on tuot­tavampi kuin sama työ­paik­ka muualla

    Pari huomio­ta:
    — jos haetaan liiken­teen opti­moin­tia, nauhakaupun­ki olisi tehokkaampi kuin tiivis alue tai säteit­täi­nen kaupunki
    — vuokra-asun­to­tuotan­non lisäk­si vähem­män varakkai­ta tue­taan asumistuilla

  96. Juho Laatu: Tilas­to­jen mukaan suurin Helsinkiä kas­vat­ta­va tek­i­jä on maa­han­muut­to, sit­ten syn­tyvyys, ja vas­ta kol­man­te­na kun­tien väli­nen muutto.

    Kor­jaan tek­stiäni. Tuo piti paikkansa Helsin­gin seudun kohdal­la. Helsingis­sä koti­mainen muut­to on suurem­pi tek­i­jä kuin syntyvyys.

  97. Tapio: Tässäpä tämä:
    http://www.economist.com/news/united-states/21676531-thank-retired-baby-boomers-rural-america-becoming-more-diverse-politically

    Tack, tack.

    70M eläk­keelle siir­tyvää baby­boomer­sia seu­raa­van parinkym­men vuo­den sisään voi totis­es­ti muut­taa jenkkien per­in­teisiä äänestys­tu­lok­sia yhä use­am­mas­sa osavaltiossa. 

    Ja toki myös tuo­da uuden­laista täpinää mon­een lokaa­tioon jos­ta hip­ster­it eivät ole kuulleetkaan ja jot­ka moni parem­min tietäjä on jo ennät­tänyt tuomi­ta katoa­van his­to­ri­an hämärään… 

    Not so fast näyt­täisi sanovan moni amerikkalainen. 

    USA:ssahan on tavat­toman upea, monipuo­li­nen luon­to. Jokaiselle jotakin, toisin kuin meillä. 

    Toki jutus­sa oli nos­tet­tu esille lähin­nä paikko­ja jot­ka sijait­se­vat merkit­tävien asu­tuskeskusten lähettyvillä. 

    Joka tapauk­ses­sa 2000:sta maaseu­tu­mais­es­ta kun­nas­ta (jois­sa yhteen­sä 50M asukas­ta ja käsit­täen 3/4 koko maa-alas­ta) jo noin 300 elää ns. luon­to­tur­is­mista ja puh­taasti maaseudus­ta elan­ton­sa saavia kun­tia enää 400 (jois­sa siis asuu voit­top­uolis­es­ti vah­vasti per­in­teis­ten arvo­jen kan­nat­ta­jia — tai näin ainakin väitetään). 

    Täl­läi­nen tren­di ei tietenkään lupaa hirveän hyvää tule­vaisu­ut­ta patakon­ser­vati­ivisille jenkeille. 

    Luul­tavasti lop­putule­m­ana olisi joidenkin ehkä sato­jenkin mut­ta kuitenkin väkimäärältään vähäis­ten nk. punaniskaen­klaavien syn­tymi­nen ympäri maa­ta jois­sa lain­op­pia haetaan Hyvästä Kir­jas­ta ja kotona tehhään niinko miäs san­noo ja puli­nat pois. 

    Sinäl­lään vaikea sanoa mitä tulee käymään kos­ka jaloil­la äänestämi­nen ei ole koskaan ollut yhtä help­poa ja helpom­mak­si vain käy. 

    Varsin monel­la lie­nee varsin epäre­al­is­tisia käsi­tyk­siä siitä kuin­ka hauskaa lop­ul­ta onkaan — varsinkaan iäkkäänä — luo­da lun­ta, har­avoi­da lehtiä — tai ylipäätään käy­dä met­säl­lä, tai edes las­ket­tele­mas­sa tai golf­pal­loa puttaamassa. 

    On help­po muut­taa yhtäälle ja melkein yhtä help­poa lähteä taas jon­nekin toisaalle. 

    Väitet­ty kon­ser­vati­ivi­su­u­den lisään­tymi­nenkin — jos sitä todel­la on tapah­tunut muu­ta kuin äänestyskopil­la — voi olla vain ohimenevä ilmiö kun­han talous alkaa taas nos­taa jengiä ylös. 

    Kun on työt­tömänä tai muuten menee aiem­paa huonom­min on aika laji­tyyp­il­listä olla vähem­män rak­en­ta­va ja enem­män kärjistävä. 

    On niin paljon helpom­pi etsiä ja löytää syyl­lisiä muista, “Jär­jestelmästä”, tai vaik­ka sit­ten mus­tas­ta pres­i­den­tistä joka ei osaa edes rät­tipäitä tap­paa toisin kuin isä ja poi­ka Bush Texasista…

    Kun maail­ma tun­tuu aiem­paa tur­vat­tomam­mal­ta myös kon­ser­vati­isu­us alka­akin tun­tua aiem­paa järkeväm­mältä asen­noi­tu­miselta — jopa viisaalta.

    Plus iso osa kansas­ta tykkää aina ruoskia itseään. Luul­tavasti juurikin ne joil­la olisi vähiten syytä henkilöko­htaisi­in katumusharjoituksiin. 

    Ei Wall Streetin jäbä oppin­ut sukel­luk­ses­ta mitään. “Oli vaan huonoo tuurii matkas­sa, that’s all…” Back in the saddle!

  98. Eiköhän aika mon­es­sa maas­sa tor­eil­la myy­dä aikalail­la verot­tomasti (ja mui­ta mak­su­ja & sään­nök­siä väl­tellen) vira­nomais­ten kat­soes­sa tätä sormien läpi. Suomes­sakin tätä var­masti tapah­tuu mut­ta vira­nomaiset ovat tääl­lä tarkem­pia. Ei paljon torikult­tuurin säi­lyt­tämi­nen vaa’as­sa paina

    Van­taalainen:
    Maaseudun elinkelpoise­na pitämisen suh­teen olen ihme­tel­lyt pidem­män aikaa, mik­si muual­la maail­mas­sa tor­eille men­nään osta­maan, kos­ka siel­lä on kaup­paa edullisem­paa, mut­ta Suomes­sa pitäisi syys­tä X olla mak­samas­sa extraa, että saa ostaa toril­ta. Kyl­lä, hin­ta on se joka mas­so­jen ostokäyt­täy­tymistä sään­telee, ei mikään muu. Torit oli­si­vat eläviä, jos hin­tata­so olisi kohdil­laan. Elävät torit voisi­vat merk­itä myös elävää maaseutua.

  99. Ter­ve,

    Luulin jo lopet­ta­neni kan­nan­otot tahan blogi­in, mut­ta kai sita pitaa viela ker­ran ottaa kantaa.

    Ei se noin toimi.

    t. Mikko

  100. Juho Laatu: jos haetaan liiken­teen opti­moin­tia, nauhakaupun­ki olisi tehokkaampi kuin tiivis alue tai säteit­täi­nen kaupunki

    Ei haeta, vaan liikku­misen opti­moin­tia. Liiken­teen opti­moin­tia hake­vat logis­ti­ikkakeskuk­set ja suuret logis­ti­ik­ka-alan toim­i­jat joi­ta on kerään­tynytkin nauhak­si kehä III var­relle ja sen ulkop­uolelle sisään­tu­lotei­den varteen.

    Alueil­la jos­sa liiken­teen opti­moin­ti on eri­tyisen onnis­tunut­ta, ei tyyp­il­lis­es­ti halu­ta asua, vaan pikem­minkin siel­lä mis­sä kaupunkisu­un­nit­telu on perua ajal­ta kun liiken­teen ja liikku­misen opti­moin­ti oli sama asia ja tarkoit­ti käve­lyä ja lyhy­itä etäisyyk­siä, ja suun­nit­telijoil­la oli parem­pi koe­tun ympäristön taju.

    Nauho­jen oikea paik­ka on varsi­naisen kaupunkialueen ulkop­uolel­la sitä kiertäen.

  101. mikko kale­vi siito­nen:
    Terve,

    Luulin jo lopet­ta­neni kan­nan­otot tahan blogi­in, mut­ta kai sita pitaa viela ker­ran ottaa kantaa.

    Ei se noin toimi.

    t. Mikko

    Heh. Paras argu­ment­ti ikinä. 🙂

    Keskustelun käymi­nen Oden pal­stal­la on kyl­lä hem­metin haas­tavaa kun kaik­ki menee seu­lan läpi ja siihen menee pieni ikuisuus.

    Sik­si itsekin pitänyt epäsään­nöl­lisen sään­nöl­lis­es­ti taukoa vuosien mittaan.

    Pitäisi siir­tyä järkeväm­pään alus­taan ja kom­men­taat­to­rien rekisteröintiin.

    Luon­nol­lis­es­ti pitäisi saa­da jatkaa val­it­se­mal­laan ali­ak­sel­la. Ja tieten­gin jokaisen pitäisi itse päästä suo­dat­ta­maan ei-toiv­ot­tu­ja kommentteja/nimimerkkejä.

    Vuodet vaan vierivät, mut­ta foo­ru­mi ei vaan ota edistyäkseen…

  102. spot­tu: Ei haeta, vaan liikku­misen opti­moin­tia. Liiken­teen opti­moin­tia hake­vat logis­ti­ikkakeskuk­set ja suuret logis­ti­ik­ka-alan toim­i­jat joi­ta on kerään­tynytkin nauhak­si kehä III var­relle ja sen ulkop­uolelle sisään­tu­lotei­den varteen.

    Alueil­la jos­sa liiken­teen opti­moin­ti on eri­tyisen onnis­tunut­ta, ei tyyp­il­lis­es­ti halu­ta asua, vaan pikem­minkin siel­lä mis­sä kaupunkisu­un­nit­telu on perua ajal­ta kun liiken­teen ja liikku­misen opti­moin­ti oli sama asia ja tarkoit­ti käve­lyä ja lyhy­itä etäisyyk­siä, ja suun­nit­telijoil­la oli parem­pi koe­tun ympäristön taju.

    Nauho­jen oikea paik­ka on varsi­naisen kaupunkialueen ulkop­uolel­la sitä kiertäen.

    Jaat näköjään liiken­teen kah­teen kasti­in, joi­ta voisi kut­sua tavar­ali­iken­teek­si ja ihmis­li­iken­teek­si. Tavar­ali­iken­teen vier­essä ei yleen­sä halu­ta asua, mut­ta eipä minkään muunkaan moot­toroidun liikenteen.

    Käve­ly ja joidenkin ihmis­ten halu kävel­lä tai käyt­tää polkupyörää puhuu mainise­mani “tiivi­i­in alueen” puoles­ta, sil­lä täl­laises­sa mallis­sa mah­dol­lisim­man suuri alue (ihmisiä, kaup­po­ja, työ­paikko­ja) on saavutet­tavis­sa suosikki­tyyli­in. Täl­lainen perus­malli on kimp­pukylä tai pikkukaupun­ki. Helsin­ki ei enää mah­du tähän kaavaan sik­si, että siel­lä ainakin kävellen saavutet­ta­va alue on enää mur­to-osa koko kaupun­gin pin­ta-alas­ta. Tarvi­taan siis moot­toroitua liikennettä.

    Tässä tilanteessa “tiivis alue” ei ole enää opti­maa­li­nen rakenne sik­si, että moot­toroidul­la puolel­la eri­ty­ses­ti joukkoli­ikenne kan­nat­taa opti­moi­da niin, että sat­un­nais­ten paikko­jen väli­nen yhteys vodaan toteut­taa mah­dol­lisim­man nopeana ja mah­dol­lisim­man vähillä vai­h­doil­la. “Tiivis alue” ja sil­lä kiemurtel­e­vat lukuisat bus­sil­in­jat ei ole tässä yhtä opti­maa­li­nen kuin nauharatkaisu. Tämä pätee eri­tyis­es­ti ihmisi­iken­teeseen sik­si, että tavar­ali­iken­teessä luote­taan paljon enem­män yksit­täisi­in kul­je­tuk­si­in (ei siis joukkoliikenteeseen).

    Täh­ti­malli on huono sik­si, että se pakot­taa kaiken liiken­teen kulke­maan yhden pis­teen kaut­ta, jos­sa lisäk­si pitää vai­h­taa kulkuneu­voa. Helsin­gin täh­ti­mallis­sa huonoa on myös se, että täh­den keskus­ta on mereen pistäväl­lä niemellä.

    Väitän siis, että ihmis­li­iken­teessä nauhamalli tar­joaisi hyvän ratkaisun nimeno­maan sil­loin, kun motoroidun ili­iken­teen halu­taan perus­tu­van vah­vasti joukkoliikenteeseen.

    Helsin­gin jatku­vaa tiivistämistä ei voi mielestäni perustel­la hyvin liiken­teen opti­moin­nin näkökul­mas­ta. Kaupun­gin jatku­va tiivistämi­nen tuo lisää painet­ta nyky­isille runk­olin­joille (sekä joukkoli­ikenne että autoli­ikenne). Henkilöau­toilu on näis­sä uusis­sa lähiöis­sä usein toimi­vampi ratkaisu kuin joukkoli­ikenne. Nauhakaupunki­malli, jos­sa lähiöt yhdis­tetään tehokkaam­min runk­olin­joil­la, olisi toimi­vampi joukkoliikennemalli.

    Helsin­gin kannal­ta tilanne on ehkä ongel­malli­nen sik­si, että nauhakaupunki­mallis­sa nauhat lev­iäi­sivät myös muualle, eikä Helsingis­sä tarvit­sisi rak­en­taa kaikkia tois­taisek­si vapaak­si jääneitä väl­i­tilo­ja ja viher­aluei­ta umpeen. (Kun­nathan tähtäävät yleen­sä oman kun­nan kasvun, eikä Helsin­ki ole poikkeus.) En voi tietenkään tietää miten tiivistämisen kan­nat­ta­jat Helsin­gin tiivistämisen itselleen perustel­e­vat. Ehkä ker­to­vat tarkem­min itse.

  103. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos halu­at tutus­tua moderoimat­tomaan pal­staan, kähy vaik­ka vau­va-löe­hden sivuilla.

    Myös eräi­den nim­imerkkien jatku­vaa postaamista voisi rajoit­taa. Muodon puoles­ta kom­men­tit eivät ole asi­at­to­mia, mut­ta eräi­den tapa panos­taa määrään puurout­taa keskustelua…

  104. Juho Laatu: Helsin­gin jatku­vaa tiivistämistä ei voi mielestäni perustel­la hyvin liiken­teen opti­moin­nin näkökulmasta.

    Aut­taisiko empiria muut­ta­maan mielipiteitäsi?

  105. Osmo Soin­in­vaara:
    Pitänee aloit­taa keskustelu blo­gin pelisäännöistä.

    Jokin yhtäläi­nen ylära­ja kir­joituk­sen pitu­udelle voisi ehkä olla yksi ratkaisu harkittavaksi/kokeiltavaksi. Olen asi­as­ta osin samaa mieltä. Mon­tako riv­iä tek­stiä mah­tuu esim. kol­men min­uutin puheenvuoroon?

    Toisaal­ta, tuol­lainen pelisään­tö saat­taisi joskus ehkä olla myös argu­men­toin­tia ja ilmaisun­va­paut­ta liikaa rajoit­ta­va. Voita­neen kysyä, onko kykymme lukea ja ymmärtää esim. “tek­stivi­estin yhtä tai kah­ta lyhyt­tä lauset­ta” pitem­piä tek­ste­jä hil­jalleen häviämässä (kän­nyköi­den pitkäaikaisvaiku­tusten myötä?), ja pitäisikö asialle tehdä jotakin?

    Kaik­ki kir­joituk­set, kom­men­tit ja eri­tyis­es­ti niis­sä käyte­tyt peruste­lut eivät mitenkään voi olla aina yhtä lyhy­itä ja yksinker­taisia kuin pelkkä lyhyt “väli­hu­u­to”. Voisi myös olet­taa, että eri ihmis­ten kyky tiivistää tek­stiään, tai lukea riv­ien välistä, voi vai­hdel­la aika paljon. Eri­laisu­ut­takin tulee oppia sietämään. Silti ei tiivis­tet­täessä saisi jäädä (kommentista/ mielip­i­teestä) ainakaan mitään tärkeää varjoon …

    Vapaa keskustelu eri asioista blogilla sallittakoon!

  106. En siis moderoin­tia vastusta.

    Totean vain, että kun yksi mies vas­taa moderoin­nista suosi­t­ul­la blogilla/keskustelufoorumilla, se ei yllät­täen toi­mi kauhean hyvin.

    Keskustelu lagaa väk­isinkin ja tulee turhaa tois­toa yms. joka tekee keskustelun seuraamisesta/käymisestä that much more harder.

    Mikä puolestaan johtaa keskusteluinnon/mielenkiinnon lopahtamiseen.

    Mitä vähem­män diver­si­teet­tiä sitä enem­män fak­ki-idi­o­tismia ja se on yksi merkit­tävä syy siihen mik­si laa­jem­minkin ottaen, asi­at ovat yhteiskun­nas­samme niin kuin ne ovat.

    Vauva.fi, suomi24, ilta­pu­lut ym. kaatopaikat käyvät kyl­lä hyvästä viih­teestä, ei siinä mitään, mut­ta asiallista/asiallisempaa keskustelua kaipaa­va ei niistä hirveästi kostu.

    Tässä siis kri­ti­soin vain tapaa jol­la keskustelu­foo­ru­mi toimii, en foo­ru­min tar­joa­jaa enkä keskustelun synnyttäjiä.

    Kun jen­gi kir­joit­taisi oma­l­la nimel­lään — mut­ta halutes­saan kuitenkin nim­imerkin suo­jista (kos­ka työpaikka/supo/nsa/alienit/whatever), keskustelu pysy­isi toden­näköisem­min asial­lise­na pitkälti oma­l­la pain­ol­laan ja mod­er­aat­tori voisi keskit­tyä enem­män ns. han­kali­in tapauksiin.

    As I’m sure was the orig­i­nal idea to begin with.

  107. Osmo Soin­in­vaara:
    Pitänee aloit­taa keskustelu blo­gin pelisäännöistä.

    Kan­natan — ja mah­tavaa jos näin todel­la myös tapahtuisi.

    Omat ajatuk­seni olenkin jo tuonut tässä jul­ki. Ilmoi­tan tätän lisäk­si valmiuteni mak­saa siitä hyvästä, että saisimme aikaisek­si nyky­istä toimi­vam­man keskustelufoorumin.

    Mah­taisiko meitä olla muitakin?

    Muis­te­len, että viimek­si eduskun­tavaalien aikaan tätä samaa keskustelua yritet­ti­in käy­dä lai­hoin seu­rauksin. Toiv­ot­tavasti uusi yri­tys jalostuu aiem­paa kun­ni­an­hi­moi­sem­mak­si niin, että järke­viä uud­is­tuk­sia todel­la saataisi­in aikaiseksi.

  108. Oma respon­ssi­ni mikko kale­vi siitosen avau­tu­miseen oli siis puh­das­ta sarkas­mia. Sik­si hymiö.

    “En ole samaa mieltä.” täh­den­tämät­tä mitä sil­lä tarkoit­taa ja varsinkin mik­si, ei oman mit­ta­pu­u­ni mukaan ole keskustelua eikä sitä myöten olisi läpäis­syt omaa moderointiseulaani.

    Sen sijaan jos Siito­nen olisi täh­den­tänyt syitä mik­si on aikoinaan keskustelu­un osal­lis­tunut, mut­ta sit­tem­min lakan­nut näin tekemästä, olisi läpäis­syt seu­lani kos­ka olisin ollut kiin­nos­tunut kuule­maan täl­lai­sis­takin argumenteista.

    Ja varsinkin olisin kiin­nos­tunut kuule­maan löy­ty­isikö vas­taavia miet­teitä muiltakin.

    Siitosel­lakin saat­taisi olla mie­lenki­in­toisia ajatuk­sia kun­han mies vain ensin vaivau­tuu tai jos ei osaa niin opet­telee niitä ilmaisemaan.

    Moni luul­tavasti kuitenkin prefer­oisi täl­laisen har­joit­telun tapah­tu­van kuitenkin tämän keskustelu­pal­stan ulkop­uolel­la. Niin itsekin.

    Toiv­ot­tavasti saamme aikaisek­si tasokas­ta keskustelua sekä blo­gin keskustelusään­nöistä että itse kom­men­toin­tialus­taan liit­tyvistä puut­teista (todel­li­sista tai vain kuvitel­luista sellaisista).

    Täältä tähän.

  109. Vielä piti sanomani.

    Luul­tavasti blo­gin pitäjäl­lä on jo varsin hyvä näp­pitun­tu­ma sen suh­teen ketkä pyrkivät pääasiassa/useimmiten vievän keskustelua rak­en­tavasti eteen­päin, ja keille puolestaan tun­tu­isi ole­van lähin­nä sydän­tä ns. omien pet peeves ‑ongelmista ja “ongelmista” räksyt­tämi­nen ilman aiko­mus­takaan tul­la parhaimpi­en argu­ment­tien “kään­nyt­tämäk­si”.

    Joku kom­men­toi­ja jakaa vihaansa Kata­janokkaa kohtaan vain sik­si, että blo­gin pitäjä (ja ehkä muutkin iso­kenkäiset) sat­tuu asumaan siel­lä ja sik­si hänen mielestä Kata­janokalle pitäisi aina myös rak­en­taa jotain — luul­tavasti mitä tahansa — jos ja kun jon­nekin muuallekin Helsinki­in ehdote­taan mil­loinkaan jotain rakennettavaksi.

    Hän ei esimerkik­si esitä lentosa­ta­man rak­en­tamista Kalasa­ta­maan sik­si kos­ka se olisi järkevää, eikä edes sik­si kos­ka se olisi kivasti his­to­ri­al­lista, vaan sik­si kos­ka Ode asuu Skattalla.

    Hän kokee kär­sivän­sä omas­sa elämässään (tai ainakin jos “Oden” masi­noimien voimien annetaan vapaasti rellestää), ja halu­aa sik­si Odenkin ym. kärsivän.

    Logi­ik­ka menee oudosti jotenkin niin, että kun molemmat/ kaik­ki kär­sii ollaan taas saatu hienoa kaupunkia — ja elämisen mallia ylipäätään — aikaiseksi.

    Hänkin voisi tietysti asua Skat­tal­la, mut­ta ei joko kum­minkaan edes halu­aisi siel­lä asua, tai ei asu sik­si kos­ka siihen ei ole varaa. Jälkim­mäisessä keis­sis­sä ei voi oikein muu­ta sanoa kuin, että eikö olisi aika tehdä varaa jos ja kun halua skat­ta­laisek­si on? Jos uskoo kap­i­tal­is­min autaak­si tekevään voimaan tietää, että suun­nitel­mallisu­udel­la ja koval­la työl­lä useimpia unelmia on mah­dol­lista toteut­taa. Ei siitäkään var­masti hait­taa olisi jos päät­täisi lähteä mukaan poli­ti­ikkaan. Taku­u­ta onnis­tu­miselle ei tietenkään kukaan voi antaa, but that’s life. C’est la vie.

    Jollekin toiselle taas vaikut­taisi ole­van suurin piirtein maail­man tärkein asia, että Jose­fatin kalli­olle [tai täytä tähän oma suosik­ki-inhokkisi] raken­netaan heti jotain — again, luul­tavasti ihan mitä tahansa vaik­ka tur­val­lis­in­ta onkin aina sanoa, että asun­to­ja — kos­ka paikalliset hip­it jot­ka ao. mes­taa käyt­tävät syys­tä taik­ka tois­es­ta ärsyttävät.

    En tiedä sal­li­iko nyt käytössä ole­va blo­gialus­ta mod­er­aat­torin suo­raan vali­ta suosikke­ja ja inhokke­ja joiden postauk­set ilmestyvät tai katoa­vat viiveet­tä — kunnes toisin todis­te­taan — mut­ta jo pelkästään täl­laiseen rankkaamiseen siir­tymi­nen paran­taisi keskustelua sisäl­löl­lis­es­ti paljon.

    Tai näin ainakin väitän.

    Maine on kovin käyt­tökelpoinen väline.

    Kun tässä on päivänä muu­ta­ma tul­lut puheek­si vapaus ja mitä kaikkea se saat­taisikaan eri ihmisille merkitä/tarkoittaa jne., yksi suosikki­lausah­duk­sia itsel­läni on ollut: ei vapaut­ta ilman vastuuta…

    Fasis­mia, huu­taisi hippi.

    Rauhaa teille vel­jet ja siskot.

  110. Mie­lenki­in­toinen kom­ment­ti HS:ssa:
    “”Mitä edullisem­min opiske­li­ja asuu, sitä suurem­pi palvelus se yhteiskun­nalle on. Esimerkik­si opiskelu­a­jat pysyvät lyhyemp­inä, kun opiske­li­joiden ei tarvitse tehdä töitä”, Pih­la­jamä­ki sanoo HS:n haastattelussa.”

    Tämä pätee tietysti myös julkisen sek­torin henkilökus­tan­nuk­si­in. Keskit­tämisen osaop­ti­moitu todel­lisu­us rapaut­taa Suomea ankar­al­la taval­la mut­ta toisaal­ta vaikut­tavu­udeltaan (pysymme pysyvästi yhtä köy­hinä kos­ka maa­ta raken­netaan yhä uudelleen ja uudelleen) sopii kansan­lu­on­teeseen mainiosti?

    Näke­myk­seni on, että keskit­tämisen tiel­lä on nyt lyö­ty riit­tävästi päätä seinään ja pitäisi tes­ta­ta jo jotain muu­ta. “Tosi­asi­at vas­taan väit­teet tosiasioista”.

  111. spot­tu: Aut­taisiko empiria muut­ta­maan mielipiteitäsi?

    Tuo artikke­li ei juuri muu­ta, kos­ka se puhuu työ­paikko­jen ja asun­to­jen sijain­nista, ei nauhakaupungista vs. sum­mit­tais­es­ta tiivistämisestä.

    Jos työ­paikko­jen ja asun­to­jen suhde on vinos­sa niin, että keskus­tas­sa on liikaa työ­paikko­ja, pen­delöin­tili­iken­teen osalta tilan­net­ta voidaan helpot­taa lsäämäl­lä asun­to­ja keskus­taan. Toisaal­ta helpom­pi keino olisi joidenkin toimis­to­jen muut­ta­mi­nen asun­noik­si. Ongel­ma on siis riip­puma­ton siitä, tiivis­tetäänkö kan­takaupunkia vai pide­täänkö sen asunkas­määrä ennal­laan. Tai itse asi­as­sa toimis­to­jen asun­noik­si muut­ta­mi­nen toden­näköis­es­ti pitäisi liiken­teen määrän vähäisem­pänä (vähem­män asukkai­ta, vähem­män liikennettä).

    Artikke­lis­sa ei otet­tu kan­taa nauhamuo­toiseen joukkoli­iken­teen tai muun liiken­teen jär­jestämiseen muuten kuin että todet­ti­in kehätei­den (jot­ka ovat nauhamaisia runk­olin­jo­ja) ruuhkien lisään­tyvän. Liiken­teen lisään­tymi­nen tulee tuos­sa esimerkissä suo­raan kaupun­gin kas­vat­tamis­es­ta. Jos reuna-alueil­la osa asun­noista muut­tuisi (keskus­tan päin­vas­taista muu­tos­ta tas­apain­ot­taen) työ­paikoik­si, toden­näköis­es­ti myös kehätei­den liikenne vähenisi.

    Työ­paikko­jen ja asun­to­jen jakau­man tasoit­ta­mi­nen on joka tapauk­ses­sa järkevää, jos halu­taan vähen­tää pen­delöin­tiä ja ruuhkia. Mut­ta jos halu­taan lisäk­si kas­vat­taa kaupun­gin asukas­määrää, uskon edelleen, että nauhamalli­nen laa­jen­t­a­mi­nen pitäisi joukkoli­iken­teen toimi­vam­pana ja kil­pailukykyisem­pänä kuin sum­mit­tainen tiivistäminen.

    Empiri­al­la viit­t­a­sit ehkä Toron­ton koke­muk­si­in. Tuo edel­lä kir­joit­ta­mani saat­taa sopia sikäläiseenkin tilanteeseen.

  112. HS:
    “Otuk­sen tutkimus pal­jas­taa myös, että Espoos­sa asu­vat opiske­li­jat pyöräilevät päivit­täin huo­mat­tavasti use­am­min kuin Helsingis­sä tai Van­taal­la asuvat.

    Espoos­sa peräti joka neljäs opiske­li­ja pyöräilee päivit­täin. Van­taal­la päivit­täin pyöräilee ain­oas­taan 3 pros­ent­tia opiske­li­joista ja Helsingis­säkin vain 6 prosenttia. ”

    Tuo­ta mieltä minäkin olisin. Helsingis­sä kaik­ki liikku­mi­nen keskiar­vois­tuu pysäk­in­väleille jol­lakin mut­ta ei ainakaan lihasvoimal­la. Jos Van­taa on karikatyyris­es­ti liian ankeaa ker­rostalokaupunkia lihasli­ikun­taan niin onko Espoo puu­tarhakaupunkia? Eli Suomen aluer­akenne v.2 lisää puu­tarhakaupunkia a’la Espoo joka parhait­en (de fac­to) inspiroi ja motivoi pyöräi­lyyn! Joka neljäs on tietysti vas­ta hyvä alku miljoon­akaupun­gin juurelle kun pikkukaupungeis­sa pyöräil­e­vat koul­u­laiset ja opiske­li­jat on tod.näk. val­tavir­ta. Jotakin kan­nat­taisi kopi­oi­da pikkukaupungeista eikä kek­siä pyörää uudelleen. Mil­lä suurkaupungeis­sa saadaan ihmiset luop­umaan bus­seista ja metroista on SOTE-kysymys nro yksi.

  113. max:
    HS:
    “Otuk­sen tutkimus pal­jas­taa myös, että Espoos­sa asu­vat opiske­li­jat pyöräilevät päivit­täin huo­mat­tavasti use­am­min kuin Helsingis­sä tai Van­taal­la asuvat.

    Espoos­sa peräti joka neljäs opiske­li­ja pyöräilee päivit­täin. Van­taal­la päivit­täin pyöräilee ain­oas­taan 3 pros­ent­tia opiske­li­joista ja Helsingis­säkin vain 6 prosenttia. ”

    Joh­tu­isiko­han siitä että Van­taal­la ei ole omaa yliopis­toa ja Van­taal­la asuville mut­ta Helsingis­sä ja Espoos­sa opiskeleville on liian pitkä mat­ka yliopis­toon, että sen viit­sisi kulkea pyörällä?

  114. Cap­tain Awe­some: Väitet­ty kon­ser­vati­ivi­su­u­den lisään­tymi­nenkin – jos sitä todel­la on tapah­tunut muu­ta kuin äänestyskopil­la – voi olla vain ohimenevä ilmiö kun­han talous alkaa taas nos­taa jengiä ylös. 

    Toiv­ot­tavasti on ohimenevä ilmiö. Ilmiö tosin lähin­nä johtuu tietois­es­ti viimeis­ten vuosikym­menten aikana raken­netus­ta kon­ser­vati­ivis­es­ta medi­aku­plas­ta, jos­ta on jo muo­dos­tunut tietyn­lainen taloudelli­nen yhteisö ja erilli­nen todel­lisu­ud­es­ta irtaan­tunut todel­lisu­us. Kyse on tosi­asi­as­ta, jon­ka kut­sum­i­nen “väite­tyk­si” on vier­aan­tunut­ta tai vähin­täänkin erit­täin epätarkkaa.

  115. anonyy­mi: Toiv­ot­tavasti on ohimenevä ilmiö. Ilmiö tosin lähin­nä johtuu tietois­es­ti viimeis­ten vuosikym­menten aikana raken­netus­ta kon­ser­vati­ivis­es­ta medi­aku­plas­ta, jos­ta on jo muo­dos­tunut tietyn­lainen taloudelli­nen yhteisö ja erilli­nen todel­lisu­ud­es­ta irtaan­tunut todel­lisu­us. Kyse on tosi­asi­as­ta, jon­ka kut­sum­i­nen “väite­tyk­si” on vier­aan­tunut­ta tai vähin­täänkin erit­täin epätarkkaa.

    Noh, oma henkilöko­htainen mielip­i­teeni­hän on sel­l­ainen, että suurim­mal­la osal­la maail­man ihmi­sistä ei liene todel­lisu­udessa sen suurem­paa ham­paankolos­sa yhtään ketään kohtaan.

    Ongel­ma syn­tyy pitkälti siitä kun jen­gi joka halu­aa olla töis­sä (sääl­lisel­lä tulol­la) ei onnis­tu täl­laista työtä sen enem­pää luo­maan kuin löytämäänkään — tai ainakaan siinä pysymään.

    Ja täl­laisia töitä nyt vaan on rajalli­nen määrä, on aina ollut ja tulee aina olemaankin.

    Toki myös siitäkin syys­tä ongel­moidaan, että jen­gi joka halu­aa kump­panin vierelleen, ei onnis­tu sel­l­aista löytämään.

    Kos­ka aina on joku joka on sivistyneem­pi ja muutenkin mukavampi, hauskem­pi, joku joka ihan oikeastikin on vaivau­tunut opet­tele­maan jonkin taidon (eikä vain esitä osaa­vansa tai esitä joskus opet­tel­e­vansa), on kivem­man näköi­nen, on nuorem­pi (joskus myös van­hempi), och so vidare.

    Ja kyl­lä, joskus har­voin myös pelkästään rikkaampi — tai luokkay­hteiskun­nan ollessa voimas­sa sosi­aalis­es­ti ylem­mässä kastis­sa (tai ylipäätään sallitussa).

    Olisin kuitenkin kiin­nos­tunut kuule­maan lisää tästä kon­ser­vati­ivis­es­ta medi­aku­plas­ta sekä siitä miten se on rakennettu.

    Äkkiseltään tun­tuu, että ehkä yrität täl­lä väit­tää vähän siihen tyyli­in, että iso osa jengistä — viit­taatko nyt siis jenkkei­hin, vaiko länkkärei­hin laa­jem­minkin, vaiko mihin tarkalleen ottaen? — olisi todel­la niin tyh­mää etteivät edes ymmär­rä, että heitä manipuloidaan/ohjaillaan?

    Näp­pitun­tu­mal­ta sanois­in, että ihmisi­in — laa­joista mas­soista puhu­mat­takaan — vaikut­ta­mi­nen (puhu­mat­takaan medi­an tahol­ta johon niin moni suh­tau­tuu jo lähtöko­htais­es­ti epälu­u­lois­es­ti ilmais­tak­seni asian näin nätisti), on paljon vaikeam­paa kuin luulemme tai mielu­usti väitämme.

    Jatkan tätä keskustelu mielelläni.

  116. Cap­tain Awe­some: Näp­pitun­tu­mal­ta sanois­in, että ihmisi­in – laa­joista mas­soista puhu­mat­takaan – vaikut­ta­mi­nen (puhu­mat­takaan medi­an tahol­ta johon niin moni suh­tau­tuu jo lähtöko­htais­es­ti epälu­u­lois­es­ti ilmais­tak­seni asian näin nätisti), on paljon vaikeam­paa kuin luulemme tai mielu­usti väitämme.

    Ihmis­ten epälu­u­lo ja kri­it­tisyys on erit­täin valikoivaa. (Asian huo­maa helpoiten toi­sis­sa ihmi­sis­sä.) Jos puhutaan amerikkalais­es­ta ääri­oikeis­tos­ta, niin esimerkik­si siel­lä esi­in­tyvä käsi­tys Oba­mas­ta piilo­mus­lim­i­na ja maan­pet­tu­ri­na poh­jau­tuu tot­ta kai isiltä perit­tyyn rasis­mi­in, mut­ta seu­ra­tu­ista tiedo­tusvä­lineistä omak­su­tut ‘fak­tat’ ovat tärkeä osa kokonaisuutta.

  117. anon­il­li: Ihmis­ten epälu­u­lo ja kri­it­tisyys on erit­täin valikoivaa. (Asian huo­maa helpoiten toi­sis­sa ihmi­sis­sä.) Jos puhutaan amerikkalais­es­ta ääri­oikeis­tos­ta, niin esimerkik­si siel­lä esi­in­tyvä käsi­tys Oba­mas­ta piilo­mus­lim­i­na ja maan­pet­tu­ri­na poh­jau­tuu tot­ta kai isiltä perit­tyyn rasis­mi­in, mut­ta seu­ra­tu­ista tiedo­tusvä­lineistä omak­su­tut ‘fak­tat’ ovat tärkeä osa kokonaisuutta.

    Con­fir­ma­tion bias tullee useim­mille meistä.

    Mut­ta koulut­ta­mat­to­muus väistämät­tä näkyy tässäkin.

  118. R. Sil­fver­berg: Joh­tu­isiko­han siitä että Van­taal­la ei ole omaa yliopis­toa ja Van­taal­la asuville mut­ta Helsingis­sä ja Espoos­sa opiskeleville on liian pitkä mat­ka yliopis­toon, että sen viit­sisi kulkea pyörällä? 

    Funtsin ihan samaa.

    Otanie­mi on PK-seudun ain­oa oikea kam­pus (tai noh, ainakin paras yri­tys sel­l­aisek­si joka onnek­si on parhail­laan uudelleen­re­mon­toita­vana — tosin olisi sinne enem­mänkin uusia asukkai­ta saanut asute­tuk­si kun­ni­an­hi­moi­sem­mal­la suunnittelulla).

    Niin tai näin, ei liene lop­ul­takaan hirveästi merk­i­tys­tä kuka johtaa kauneuskisois­sa jos lop­putule­m­ana on, että suurin osa opiske­li­joista omak­sunee kuitenkin sen autol­lisen elämäntavan…

    Ja iro­nis­es­ti­han juurikin tämä dip­painsinööriseg­ment­ti siir­tyy voimallisim­min auton käyt­täjik­si myöhem­mässä elämässään. 🙂

    Auton ratis­sa on sit­ten kiva nos­tal­gisoi­da opiske­li­jan­uoru­ut­ta jos­sa luen­noille pääsi kämpiltä 3 min­uutis­sa fil­lar­il­la sotke­mal­la — mikäli kra­pu­lal­ta jak­soi ylipäätään lähteä.

  119. Cap­tain Awe­some: Ja iro­nis­es­ti­han juurikin tämä dip­painsinööriseg­ment­ti siir­tyy voimallisim­min auton käyt­täjik­si myöhem­mässä elämässään.

    Ihan luon­nol­lis­ta­han tuo on. Espoos­ta saa omakoti­talon, mut­tei joukkoli­iken­net­tä, jol­la pää­sisi töi­hin ja kaup­paan asti.

  120. anonyy­mi: Ihan luon­nol­lis­ta­han tuo on. Espoos­ta saa omakoti­talon, mut­tei joukkoli­iken­net­tä, jol­la pää­sisi töi­hin ja kaup­paan asti.

    Jos­ta voimme vetää johtopäätök­sen, että lyhyt mat­ka opiske­li­ja-asun­nos­ta koul­ulle on huono asia, kos­ka se estää joukkoli­iken­teen käyt­töön tot­tumisen, joten sekä opiske­li­joiden pyöräi­lyä, että kam­pus­maista kaavoitus­ta jyrkästi rajoittaa.

  121. Joidenkin mielestä hyvä julki­nen liikenne tarkoit­taa sitä että kotiovelta pääsee vai­h­dot­ta ja suor­in­ta reit­tiä ensin päiväkoti­in, sit­ten työ­paikan ulko-ovelle ja ennen koti­in­palu­u­ta päiväkodin ja/tai Pris­man kaut­ta taas kotiovelle — ja illal­la vielä kapakkaan anb back again. 

    Jos ei, niin suun­nit­teli­jat ovat epäon­nis­tuneet ja syypää ovat vihreät.

    1. Joidenkin mielestä hyvä julki­nen liikenne tarkoit­taa sitä että kotiovelta pääsee vai­h­dot­ta ja suor­in­ta reit­tiä ensin päiväkoti­in, sit­ten työ­paikan ulko-ovelle ja ennen koti­in­palu­u­ta päiväkodin ja/tai Pris­man kaut­ta taas kotiovelle – ja illal­la vielä kapakkaan anb back again.

      Nelosen ratik­ka toimii Kata­janokalla juuri noin. Tosin Pris­man joutuu vai­h­ta­maan Stock­an herkkuun.

  122. Cap­tain Awe­some: Auton ratis­sa on sit­ten kiva nos­tal­gisoi­da opiske­li­jan­uoru­ut­ta jos­sa luen­noille pääsikämpiltä 3 min­uutis­sa fil­lar­il­la sotke­mal­la – mikäli kra­pu­lal­ta jak­soi ylipäätään lähteä. 

    Suomes­sa ei olekaan ilmiötä nimeltään yksi­ty­isautoilu, (sit­ten 80-luvun par­i­u­tu­mis­ri­it­tei­hin läheis­es­ti liit­tyvän rallin), vaan velvol­lisu­usautoilu. Ota pois ansio­työ ja jois­sakin tapauk­sis­sa myös yrit­tämi­nen, sekä alaikäiset lapset sekä jois­sakin tapauk­sis­sa anop­pi­la, niin kukaan ei Suomes­sa omista ja aja saatik­ka kaipaa yksityisautoa.

  123. R. Sil­fver­berg: Joh­tu­isiko­han siitä että Van­taal­la ei ole omaa yliopis­toa ja Van­taal­la asuville mut­ta Helsingis­sä ja Espoos­sa opiskeleville on liian pitkä mat­ka yliopis­toon, että sen viit­sisi kulkea pyörällä?

    En tiedä mik­si, mut­ta “opiske­li­joik­si” san­o­taan nykyään kaikkia jos­sain oppi­laitok­ses­sa ole­via. Ja yliop­pi­laat ovat ain­oi­ta oppilaita.

  124. Osmo Soin­in­vaara: Nelosen ratik­ka toimii Kata­janokalla juuri noin. Tosin Pris­man joutuu vai­h­ta­maan Stock­an herkkuun.

    Kalli­iks tulee. Tosin hienom­pi valikoima.

  125. Cap­tain Awe­some:
    Joidenkin mielestä hyvä julki­nen liikenne tarkoit­taa sitä että kotiovelta pääsee vai­h­dot­ta ja suor­in­ta reit­tiä ensin päiväkoti­in, sit­ten työ­paikan ulko-ovelle ja ennen koti­in­palu­u­ta päiväkodin ja/tai Pris­man kaut­ta taas kotiovelle – ja illal­la vielä kapakkaan anb back again. 

    Jos ei, niin suun­nit­teli­jat ovat epäon­nis­tuneet ja syypää ovat vihreät.

    Ja kun unel­ma ei toteudu, se toteutetaan sähkö­fil­lari-peräkär­ry-yhdis­tlmäl­lä, kunnes googlen rob­o­t­ak­sit val­taa liiken­teen. Ei paljoo taxikuskit überistä sit­ten enää sadattele…

  126. Sähkö­fil­lari-peräkär­ry-yhdis­telmäl­lä sik­si, että sen saa park­keer­a­ta mihin vaan ja vie vielä vähän vähem­män tilaa kuin Mini Morris.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.