Siuntion junaliikenne pelastui

Siun­tion junali­ikenne pelas­tui juuri sil­lä kaaval­la, jota täl­lä blogilla esitin. HSL ostaa liiken­teen ja Siun­tion kun­ta mak­saa kus­tan­nuk­set siitä, että juna jatkaa Kirkkon­um­melta Siun­tioon. Aika hal­val­la meni. Kus­tan­nuk­set vuodessa 200 000 — 300 000 euroa.

 

35 vastausta artikkeliin “Siuntion junaliikenne pelastui”

  1. Alla linkat­tu­jen jut­tu­jen mukaan kyseessä on aiesopimus, joten lop­ullista sopimus­ta on syytä odotel­la. Sopimus syn­tynee vain vuo­den 2017 lop­pu­un asti, joten sen jäl­keen ollaan taas epä­var­muudessa. Toiv­ot­tavasti jatkos­ta ilmoite­taan pitkähköl­lä varoitusajalla.

    Joka tapauk­ses­sa on huono, että luot­ta­mus val­tion lupauk­si­in otti jälleen yhden kolauk­sen. Kovin moni ei nyt muut­tane Siun­tioon junan varaan, joten junay­htey­den kysyn­tä voi jäädä heikom­mak­si ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa yhtey­den jatku­mi­nen olisi varmempaa.

    http://yle.fi/uutiset/y‑junan_korvaava_junaliikenne_tulee_siuntiolle_kalliiksi/8462089

    http://www.hs.fi/ilta/17112015/a1447739495622

  2. Siun­tion liikenne siis pelas­tui, mut­ta Inkoon ei, ja myös lähi­ju­nay­hteys Kar­jaalle lop­pui. Lisäk­si HSL jatkaa rantaradan lähili­iken­teen alasajoa aiko­ma­l­la lopet­taa junien pysähtymisen Espoon Mankin ja Kirkkon­um­men Luo­man seisakkeil­la ensi maaliskuussa. 

    Samaan aikaan ollaan kuitenkin taas valmi­ita kaiva­maan jostain rahas­tos­ta mil­jardi­tolkul­la val­tion rahaa kan­nat­ta­mat­tomak­si todet­tua Pis­ararataa varten. Raha­pu­la on suh­teelli­nen käsite.

    1. Luo­man seisak­keelta tulee junaan keskimäärin 0,7 matkus­ta­jaa. Tämän takia 132 ton­nia paina­van junan pysäyt­tämi­nen on luon­non­va­ro­jen haaskaus­ta. Se vie sähköä liki 20 kWh. Jos seisak­keen lähistölle ei kaavoite­ta mitään, ei voi vaa­tia junaakaan.
      Kar­jaal­ta tulee pika­ju­na, jon­ka yhtey­det par­tanevat ja nopeu­tu­vat. Inkoos­sa kansa on jo äänestänyt jaloil­laa ja hylän­nyt junan. Inkoon kun­ta olisi toki voin­ut ostaa liiken­teen niin kuin Siun­tiokin, mut­ta kun matkus­ta­jia on olema­ton määrä, ettei Inkoon kan­nat­tanut siitä mak­saa. Jos Inkoon ei kan­na­ta mak­saa, mik­si muiden pitäisi?

  3. Kuin­ka paljon käyt­täjiä onkaan (Siun­tios­ta) nyt ja kuin­ka paljon tulevaisuudessa?

    1. Mitä enem­män Siun­tios­sa on käyt­täjiä, sitä vähem­män Siun­tion täy­tyy liiken­teestä mak­saa, kos­ka laskus­ta vähen­netään lip­putu­lot. Tietysti joskus tulee het­ki, jol­loin Siun­tio halu­aa ostaa enem­män junavuoro­ja, mut­ta se on täysin Siun­tion sisäi­nen asia.

  4. Lähili­iken­net­tä ja kaavoitus­ta radan­var­sil­la pitäisi kehit­tää, sen sijaan että sitä koko ajan aje­taan alas. Siun­tios­sa ei ole aut­tanut kaavoituskaan.

  5. Inkoon ase­man vier­essä ei asu juuri ketään. Tosi­a­sia on, että “jo” Kirkkon­um­mellekin muute­taan käytän­nössä pelkästään henkilöau­toli­iken­teen varaan. Kun pääkaupunkiseudul­la menee Helsingistä ulospäin, joukkoli­iken­nelip­pu­jen hin­nat kohoa­vat jyrkästi ja mah­dol­lisu­udet liikkua julk­isil­la liiken­nevä­lineil­lä laske­vat vielä jyrkemmin.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Luo­man seisak­keelta tulee junaan keskimäärin 0,7 matkus­ta­jaa. Tämän takia 132 ton­nia paina­van junan pysäyt­tämi­nen on luon­non­va­ro­jen haaskaus­ta. Se vie sähköä liki 20 kWh. Jos seisak­keen lähistölle ei kaavoite­ta mitään, ei voi vaa­tia junaakaan.
    Kar­jaal­ta tulee pika­ju­na, jon­ka yhtey­det par­tanevat ja nopeu­tu­vat. Inkoos­sa kansa on jo äänestänyt jaloil­laa ja hylän­nyt junan. Inkoon kun­ta olisi toki voin­ut ostaa liiken­teen niin kuin Siun­tiokin, mut­ta kun matkus­ta­jia on olema­ton määrä, ettei Inkoon kan­nat­tanut siitä mak­saa. Jos Inkoon ei kan­na­ta mak­saa, mik­si muiden pitäisi?

    Osmo-maail­mas­sa on kum­mallista, että muiden ei pidä mak­saa, mut­ta kuitenkin muut mak­sa­vat pk-seudun joukkoli­iken­nelipuista arvi­ol­ta puo­let. Mikä siinä on, että lip­pu ei voi mak­saa sen ver­ran mil­lä kate­taan kus­tan­nuk­set, ilman sub­ven­tio­ta. Ris­tisub­ven­tio­han on Osmon mielestä toise­na autosaatanan jäl­keeen, mik­si seu­tuli­iken­teen ja sisäisen liiken­teen sub­ven­tio ei olisi ris­tisuben­tio­ta, jol­la kate­taan kan­nat­ta­mat­tomat ja matkus­ta­jat­tomat vuorot? 

    Sitä pait­si suuren osan päivästä Helsin­gin bus­sit ja raitio­vaunut sekä lähili­iken­teen junat aja­vat läh­es tyhjinä tai tyhjinä. Eikö se ole luon­non­va­ro­jen haaskaamista, että kym­me­nien ton­nien raito­vaunua aje­taan tyhjänä?

    Vai olisiko kuitenkin niin, että joukkoli­ikenne pitäisi lopet­taa kan­nat­ta­mat­tomana vai onko se yhteiskun­nalli­nen palvelu, joka tuot­taa tap­pi­o­ta, mut­ta on silti hyvä hoitaa?

    1. Joukkoli­iken­net­tä kan­nat­taa sub­ven­toid­sa, kos­ka muuten tiet ruuhkau­tu­vat ja kaik­ki kär­sivät. Olen kuitenkin kir­joit­tanut (mm. EVA-pam­flet­ti) että tämä on väärää poli­ti­ikkaa. Pitäisi verot­taa ulkoisia hait­to­ja eikä sub­ven­toi­da sitä, että ei aiheuta ulkoisia ahit­to­ja. Sik­si kun­non ruuhka­mak­sut, mni9nkä jäl­keen joukkoli­iken­net­tä ei tarvitse subventoida.
      Ihan talousti­eteel­lis­es­ti tästä on kyl­lä poikkea, jon­ka talous­teo­ria on tun­nus­tanut jo 1800-luvul­la. Junali­iken­teessä muut­tuvat kus­tan­nuk­set oat niin pieniä, ettei ole järkeä hin­noitel­la junia tyhjik­si, vaan suorit­taa rahoi­tus muuten kuin lipun hin­noil­la (vrt. kän­nykkälasku­tus, joka ei perus­tu käyt­töön vaan kuukausimaksuihin)

  7. Lähili­iken­teen alasajo:
    Lähili­iken­net­tä ja kaavoitus­ta radan­var­sil­la pitäisi kehit­tää, sen sijaan että sitä koko ajan aje­taan alas. Siun­tios­sa ei ole aut­tanut kaavoituskaan.

    Siun­tion ongel­ma on että siel­lä ei ole juuri lainkaan teol­lisu­ut­ta tai mui­ta isom­pia työ­paikko­ja mikä saisi ihmisiä muut­ta­maan sinne, kaik­ki jää Helsin­gin junay­htey­den varaan, ja kun­ta on niin kaukana muutenkin.
    Muis­tan että 1980-luvul­la Nokian Kaapelite­hdas joka osit­tain on Siun­tion puolel­la, työl­listi siun­ti­o­laisia aika paljonkin, niin että sinne ajoi ihan työläibus­sivuoro­jakin, mut­ta ajaako enää? 

    Siun­ti­olle on tar­jot­tu kun­tali­itos­ta mil­loin Loh­jan, mil­loin Inkoon, Raase­porin ja Kirkkon­um­men kanssa mut­ta on halunut pysyä itsenäisenä. Mut­ta ehkä tämä kysymys : eli mitä Siun­tioon jää jos juna läh­teem, pistää vauh­tia taas liitoshaluille.

  8. Nykyi­nen liiken­ne­m­i­nis­teri on nainen paikallaan. Kus­tan­nuk­sia pitäisi ohja­ta yhä enem­män sinne, ketkä niitä aiheut­ta­vatkin. Nythän liiken­ne­m­i­nis­teri ehdot­taa HSL:n monop­o­lin romut­tamista pk-seudul­la. Hyvä!

  9. tuen mak­sa­ja: Osmo-maail­mas­sa on kum­mallista, että muiden ei pidä mak­saa, mut­ta kuitenkin muut mak­sa­vat pk-seudun joukkoli­iken­nelipuista arvi­ol­ta puo­let. Mikä siinä on, että lip­pu ei voi mak­saa sen ver­ran mil­lä kate­taan kus­tan­nuk­set, ilman sub­ven­tio­ta. Ris­tisub­ven­tio­han on Osmon mielestä toise­na autosaatanan jäl­keeen, mik­si seu­tuli­iken­teen ja sisäisen liiken­teen sub­ven­tio ei olisi ris­tisuben­tio­ta, jol­la kate­taan kan­nat­ta­mat­tomat ja matkus­ta­jat­tomat vuorot? 

    Sitä pait­si suuren osan päivästä Helsin­gin bus­sit ja raitio­vaunut sekä lähili­iken­teen junat aja­vat läh­es tyhjinä tai tyhjinä. Eikö se ole luon­non­va­ro­jen haaskaamista, että kym­me­nien ton­nien raito­vaunua aje­taan tyhjänä?

    Vai olisiko kuitenkin niin, että joukkoli­ikenne pitäisi lopet­taa kan­nat­ta­mat­tomana vai onko se yhteiskun­nalli­nen palvelu, joka tuot­taa tap­pi­o­ta, mut­ta on silti hyvä hoitaa?

    Osmo-maail­mas­sa eivät myöskään fil­lar­is­tit osal­lis­tu muuhun kuin veron­mak­su­un, vaan kaik­ki palve­lut kus­tan­netaan bud­jet­ti­varoista. Autoil­i­jat ja joukkoli­iken­teen käyt­täjät pää­sevät kyl­lä osal­lis­tu­maan maksamiseen.

    Helsin­gin bus­sili­ikenne on käytän­nössä konkurssis­sa ja myy­dään pilkkahin­taan pois, kos­ka iso osa bus­seista ajaa tyhjänä. Viimeiset reit­tiu­ud­is­tuk­set kolme vuot­ta sit­ten oli­vat todel­li­nen viimeinen niit­ti, kun ker­ral­la saati­in tyh­jen­net­tyä mm. lin­jat 16, 17 ja 24 tekemäl­lä reit­eistä täysin äly­va­pai­ta. Tärkeäähän on päästä Korkeasaaren por­tille sil­loinkin, kun se on kiin­ni, ja Hietaniemen uimaran­nalle sydän­talvel­la kolme ker­taa tun­nis­sa, jos vaik­ka tek­isi mieli pulah­taa avan­toon. Mut­ta päästi­in­pä eroon turhista matkustajista.

    1. Jalankulk­i­ja.
      Kir­joituk­ses­sasi oli kak­si asi­avirhet­tä. Pyöräil­i­jät mak­sa­vat kaupungille3 aivan samaa veroa kuin autoil­i­jat, jot­ka eivät hekään mak­sa käyt­tämistään kaduista mitään.
      Helsin­gin bus­si­fir­man kan­nat­tavu­u­teen ei vaiku­ta mitään se, paljonko bus­seis­sa on matkus­ta­jia, kos­ka lip­putu­lot menevät HSL:lle.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Jalankulkija.
    Kir­joituk­ses­sasi oli kak­si asi­avirhet­tä. Pyöräil­i­jät mak­sa­vat kaupungille3 aivan samaa veroa kuin autoil­i­jat, jot­ka eivät hekään mak­sa käyt­tämistään kaduista mitään.
    Helsin­gin bus­si­fir­man kan­nat­tavu­u­teen ei vaiku­ta mitään se, paljonko bus­seis­sa on matkus­ta­jia, kos­ka lip­putu­lot menevät HSL:lle.

    Vaut­si mikä nerokas bis­nesidea. Täl­laisen minäkin halu­aisin. Voi aiheut­taa kulu­ja kuin­ka paljon vaan, eikä tarvitse pätkääkään miet­tiä, käyt­tääkö joku palvelua tai tuot­taako se mitään.

    1. Ei voi aiheut­taa kulu­ja kuin­ka paljon vain. (vaik­ka on kyl­lä yrit­tänyt) HSL ostaa liiken­teen kil­pailut­ta­mal­la ja siinä pitäisi jotenkin pär­jätä. Mut­ta matkus­ta­jista on bus­si­fir­malle pelkkää haittaa.

  11. Malli, jos­sa liiken­nejär­jeste­lyn rahoi­tus osit­tain tai kokon­aan siir­retään pois isol­ta organ­isaa­ti­ol­ta lähem­mäs paikallis­ta­soa saat­taisi olla muual­lakin harkinnanarvoinen.

    Ajat­te­len esimerkik­si Munkkivuoren raitio­vaunuhanket­ta. Eivätkö paikallset toim­i­jat, yri­tyk­set, taloy­htiöt ja asukkaat voisi olla aktiivisempia?

  12. Osmo Soin­in­vaara 17.11.2015 kel­lo 23:02:
    Mitenkähän lie tuon haaskauk­sen lai­ta? Tasan 20 kWh mak­saisi kulut­ta­jalle Helsin­gin Ener­gial­ta 86,8 sent­tiä, mut­ta VR var­mas­tikin ostaa oman sähkön­sä kulut­ta­jahin­to­ja halvem­min tariffein.
    https://www.helen.fi/kampanjat/suomisahko-ennakkotilaajan-etu/?gclid=Cj0KEQiA4LCyBRCY0N7Oy-mSgNIBEiQAyg39toSjpaIRsS2OWJKzWMPAqU0i1rjeJHiBQgLhdSTFsowaAkMY8P8HAQ&gclsrc=aw.ds

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    rautatiematkustajat.fi

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Jalankulkija.
    Kir­joituk­ses­sasi oli kak­si asi­avirhet­tä. Pyöräil­i­jät mak­sa­vat kaupungille3 aivan samaa veroa kuin autoil­i­jat, jot­ka eivät hekään mak­sa käyt­tämistään kaduista mitään. 

    Soin­in­vaara on teknis­es­ti oikeessa, ne mas­si­iviset verot mitä autoilus­ta kerätään menevät pääosin val­ti­olle, ei kaupungille.

    Mut­ta hei, se paha ris­ti­in­sub­ven­tio saadaan var­maan nyt pois­tet­tua ja nämä rahat saadaan täysimääräis­es­ti autoli­iken­teen käyttöön. 

    Rii­i­ight?

    Paras­ta tietysti olisi ettei autoil­i­ja olisi kaupungille vain kulu, vaan että kaupun­ki saisi osansa näistä tuloista. Jol­lon kaikkien intres­si olisi rak­en­taan hyvä infra ja siten tur­va­ta verotuloja.

    Veikkaan kuitenkin ettei tämä kokon­aisu­u­den kannal­ta varsin järkevä asia saisi vihreiltä poli­it­ti­sista syistä kannatusta.

    Toisin sanoen, osaop­ti­moin­ti jatkuu..

  14. K. Uok­ka: Soin­in­vaara on teknis­es­ti oikeessa, ne mas­si­iviset verot mitä autoilus­ta kerätään menevät pääosin val­ti­olle, ei kaupungille.

    Mut­ta hei, se paha ris­ti­in­sub­ven­tio saadaan var­maan nyt pois­tet­tua ja nämä rahat saadaan täysimääräis­es­ti autoli­iken­teen käyttöön. 

    Rii­i­ight?

    Paras­ta tietysti olisi ettei autoil­i­ja olisi kaupungille vain kulu, vaan että kaupun­ki saisi osansa näistä tuloista. Jol­lon kaikkien intres­si olisi rak­en­taan hyvä infra ja siten tur­va­ta verotuloja.

    Veikkaan kuitenkin ettei tämä kokon­aisu­u­den kannal­ta varsin järkevä asia saisi vihreiltä poli­it­ti­sista syistä kannatusta.

    Toisin sanoen, osaop­ti­moin­ti jatkuu..

    Autoilu “tuot­taa” val­ti­olle noin 7–8 mil­jar­dia euroa vuodessa, jos las­ke­taan ihan kaik­ki alv:tkin mitä polt­toaineista, varao­sista, huol­loista yms. mak­se­taan. Varsi­naisia ylimääräisiä vero­ja ovat auto- ja ajoneu­vovero (noin 1,5 mil­jar­dia vuodessa) sekä jos­sain määrin polt­toain­everot. Tosin polt­toain­evero­ja voinee pitää myös haittaverotuksena.

    Autoilun kus­tan­nuk­si­in osal­lis­tu­vat val­tion lisäk­si myös kun­nat, jot­ka käyt­tävät vuodessa noin mil­jar­di euroa autoväylien rak­en­tamiseen ja ylläpi­toon. Lisäk­si pysäköin­tiä tue­taan suuris­sa kaupungeis­sa melko avokä­tis­es­ti, mikä hait­taa käytän­nössä myös asuin­rak­en­tamista. Siinä puhutaan mil­jardilu­okan tues­ta autoilu­un. Kodin ja työ­paikan välis­ten matko­jen verovähen­nysoikeus (noin mil­jar­di euroa vuodessa) palvelee suuris­sa kaupungeis­sa lähin­nä yhdyskun­tarak­en­teen hajaan­tu­mista. Minus­ta se on hyvin epä­tarkoituk­sen­mukainen tapa tukea autoilua. Maaseudul­la asuville vero­helpo­tus saat­taa toki olla tarpeellinen. 

    Autoilun ulkoishai­tat, kuten pien­hiukkaset ja onnet­to­muudet kohdis­tu­vat nekin aika pitkälti kaupunkei­hin. Paljonko­han näi­den hin­ta­lap­pu olisi vuodessa about? Uskoak­seni maaseudul­la autoilu kat­taa kus­tan­nuk­sen­sa, mut­ta kaupungeis­sa ei. Eli ris­tisub­ven­tio­ta tässä on lähin­nä maaseu­tu­au­toil­i­jan taskus­ta kaupunki­au­toil­i­jan taskuun.

  15. ze: Autoilu “tuot­taa” val­ti­olle noin 7–8 mil­jar­dia euroa vuodessa, 

    Tämä tuot­to olisi siis 20% val­tion tuloista.

    En tiedä vähät­telisinkö sitä lainausmerkeillä.

    Autoilun kus­tan­nuk­si­in osal­lis­tu­vat val­tion lisäk­si myös kun­nat, jot­ka käyt­tävät vuodessa noin mil­jar­di euroa autoväylien rak­en­tamiseen ja ylläpitoon.
    :
    Autoilun ulkoishai­tat, kuten pien­hiukkaset ja onnet­to­muudet kohdis­tu­vat nekin aika pitkälti kaupunkeihin. 

    Olemme samaa mieltä tämän kaupungeille tuot­tavista kustannuksista. 

    Nyt siis pitäisi saa­da kaupungeille myös osa tuloista, eikä pelkästään menot.

    Ilman sitä pahaa ristiinsubventointia.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei voi aiheut­taa kulu­ja kuin­ka paljon vain. (vaik­ka on kyl­lä yrit­tänyt) HSL ostaa liiken­teen kil­pailut­ta­mal­la ja siinä pitäisi jotenkin pär­jätä. Mut­ta matkus­ta­jista on bus­si­fir­malle pelkkää haittaa.

    Niin­pä. Mut­ta onnek­si matkus­ta­jien bus­si­fir­malle ja Helsingille aiheut­ta­maa hait­taa on akti­ivis­es­ti yritet­ty vähen­tää muil­lakin tehokkail­la tem­puil­la, kuten vähen­tämäl­lä pysäkke­jä, lyhen­tämäl­lä bussien reit­te­jä ja lisäämäl­lä pakol­lisia vai­h­to­ja. Tulos­sa on vielä roimia lipun­hin­to­jen koro­tuk­sia. Eiköhän se julkisen liiken­teen matkus­ta­jamäärä täl­lä tokene ja lakkaa tuot­ta­mas­ta hait­taa. Oppi­vat moko­mat kulke­maan muil­la tavoin.

  17. Jalankulk­i­ja: Korkeasaaren por­tille sil­loinkin, kun se on kiin­ni, ja Hietaniemen uimaran­nalle sydän­talvel­la kolme ker­taa tunnissa, 

    Lin­ja 16 Korkeasaa­reen palvelee koko Kulosaaren asukkai­ta, ja lyhen­tämi­nen ei taitaisi kätevästi onnis­tua kun ei ole sopi­vaa kään­tö­paikkaa muual­la. Isoisän­sil­lan valmis­tut­tua päätepysäk­ki on myös lähel­lä Kalasa­ta­man asukkai­ta. Hietaniemeen ei aje­ta talvel­la uimaran­nan takia, vaan kap­pelei­den ja hautausmaiden.

  18. Jalankulk­i­ja: Niin­pä. Mut­ta onnek­si matkus­ta­jien bus­si­fir­malle ja Helsingille aiheut­ta­maa hait­taa on akti­ivis­es­ti yritet­ty vähen­tää muil­lakin tehokkail­la tem­puil­la, kuten vähen­tämäl­lä pysäkke­jä, lyhen­tämäl­lä bussien reit­te­jä ja lisäämäl­lä pakol­lisia vai­h­to­ja. Tulos­sa on vielä roimia lipun­hin­to­jen koro­tuk­sia. Eiköhän se julkisen liiken­teen matkus­ta­jamäärä täl­lä tokene ja lakkaa tuot­ta­mas­ta hait­taa. Oppi­vat moko­mat kulke­maan muil­la tavoin.

    Elä nyt kehtaa. On tehty selväk­si, että raitikoiden nopeut­ta nos­ta­mal­la saadaan 15 sekun­nin aikasäästö ja ker­rot­tuna tämä kaikil­la miljoonil­la matkus­ta­jil­la saadaan var­maan kokon­ainen val­ovu­osi säästöä. Kukaan ei kuitenkaan koskaan laske aikat­ap­pi­o­ta, joka tulee kun julki­nen väline ei saavukaan ajois­sa tai jää kokon­aan pois. On ihan hitsin kivaa miet­tiä 15 sekun­nin aikasäästöä kun vet­tä tai rän­tää tulee vaakata­sos­sa ja hieno aikataulunäyt­tö ilmoit­taa että 15 min­u­ut­tia seu­raavaan raitio­vaunuun kun edelli­nen ei tullutkaan. 

    Kun halu­taan paikas­ta A paikkaan B, niin autosaatana on voit­ta­ja. Mitä enem­män vai­h­to­ja joukkoli­iken­neli­ikku­ja joutuu tekemään, sitä suurem­pi halu on ostaa oma auto. Tietysti on näitä hard core ‑julk­isten käyt­täjiä, jot­ka eivät asi­aa suos­tu tun­nus­ta­maan ja sit­ten ovat ne, joil­la ei ole varsi­naista työaikaa ja raitio­vaunuun voi hypätä kos­ka vaan, kos­ka ei tarvitse välittää.

  19. Se on erikoista, nyt kun on tämä ns. Siun­tion malli avat­tu, että mik­si VR ei avaa muiden lin­jo­jen selkeitä kustannuksia.

    Nimit­täin vaik­ka ymmär­rän, että tap­pi­ol­lista toim­intaa ei kan­na­ta pyörit­tää, niin ehkä muutkin kun­nat voisi­vat mak­saa siitä vuoros­ta VR:n suun­taan, jot­ta saisi­vat pidet­tyä asukkaat työelämässä mukana.

    Luin juuri jonkun uutisen Tam­pere — Keu­ruu välin liiken­nöin­nistä, jon­ka mukaan VR ei voi ker­toa tuo­ta ero­tus­ta mak­samaan halukkaille kun­nille sik­si, että se on liike­salaisu­us. En tiedä mikä se kil­pail­i­ja sit­ten on jol­ta tuo­ta tietoa pitää salata.

    Tässä on esimerkik­si kan­nan­ot­to aiheesta:

    http://www.juupajoki.fi/ajankohtaista/Kannanotto_henkilojunaliikenteeseen.pdf

    Vaik­ka pääkaupunkiseudun näkökul­mas­ta puhutaan pienistä matkus­ta­jamääristä, on näil­lä päätök­sil­lä kuitenkin alueel­lisen kehi­tyk­sen kannal­ta var­masti iso­ja vaiku­tuk­sia. Jos esimerkik­si ajatel­laan, että kult­tuurin ja seu­tukun­tien kehi­tyk­seen voidaan käyt­tää rahaa, tun­tu­isi erikoiselta, että niin yleis­lu­on­toiseen asi­aan kuin junali­ikenne ei voitaisi investoida.

  20. vir­taus­po­hti­ja: Lin­ja 16 Korkeasaa­reen palvelee koko Kulosaaren asukkai­ta, ja lyhen­tämi­nen ei taitaisi kätevästi onnis­tua kun ei ole sopi­vaa kään­tö­paikkaa muual­la. Isoisän­sil­lan valmis­tut­tua päätepysäk­ki on myös lähel­lä Kalasa­ta­man asukkai­ta. Hietaniemeen ei aje­ta talvel­la uimaran­nan takia, vaan kap­pelei­den ja hautausmaiden.

    No lin­ja 16:n päät­täri oli aikaisem­min Hert­toniemen metroase­mal­la, ja se tar­josi kätevän jatkoy­htey­den mon­een suun­taan, itään ja pohjoiseen. Nyt se ajaa (useim­miten tyhjänä) merkil­lisen lenkin Kulosaa­res­sa pää­tyen lopuk­si Korkeasaa­reen, ja tois­es­ta päästä se lyhen­net­ti­in päät­tymään Rautatientorille.

    Ja hau­taus­maal­la on 24:n reitin var­rel­la talvel­la aivan hiton­moinen ruuh­ka iltaisin klo 22 ja 23 aikaan. Vaina­jat var­maan odot­telee siel­lä bus­sia. Mut­ta saati­in­han täl­lä lenkil­lä pudotet­tua kyy­dis­tä ne Etu-Töölön asukkaat, joi­ta se ennen palveli van­hal­la reit­il­lään. Osmon oppe­ja nou­dat­taen: matkus­ta­jista on bus­si­fir­malle vain hait­taa, tulee hiekkaa ja hidastusta.

    Suosit­te­len kaikille asi­as­ta kiin­nos­tuneille näke­mys­tä avar­tavia ja kiin­toisia kotiseu­turetk­iä Helsin­gin bus­sili­iken­teen lin­joil­la (niin kauan kuin näitä vielä on).

  21. Tero Tolo­nen:
    Luin juuri jonkun uutisen Tam­pere – Keu­ruu välin liikennöinnistä, 

    Tämän päivän Aamule­hdessä oli jo etu­sivul­la, että tuo­ta yhteyt­tä ei lakkaute­ta, eli hyviä uutisia junal­la matkus­taville täl­läkin rintamalla.

  22. K. Uok­ka: Tämä tuot­to olisi siis 20% val­tion tuloista.

    En tiedä vähät­telisinkö sitä lainausmerkeillä.

    Olemme samaa mieltä tämän kaupungeille tuot­tavista kustannuksista. 

    Nyt siis pitäisi saa­da kaupungeille myös osa tuloista, eikä pelkästään menot.

    Ilman sitä pahaa ristiinsubventointia.

    On toki fik­sua pohtia myös “oikeu­den­mukaisem­paa” tulon­jakoa tämän asian suh­teen. Toisaal­ta en usko, että liialli­nen riip­pu­vu­us tuon­ti­au­toista ja ‑öljys­tä on kokon­aistaloudel­lis­es­ti hyödylli­nen asia, vaik­ka näen­näis­es­ti se val­tion kas­saa kartuttaakin.

  23. Lib­er­an enti­nen puheen­jo­hta­ja Anne Bern­er on kum­mise­tien­sä kanssa ide­ol­o­gisel­la ris­tiretkel­lä. Tarkoituk­se­na on yksi­ty­istää raideli­ikenne kokon­aan. Sopii uus­lib­er­al­is­tiseen maail­manku­vaan, val­tion rooli halu­taan kutis­taa min­imi­in. Kun Bern­er kavere­i­neen on kaiken likaisen työn­sä tehnyt, julki­nen sek­tori käsit­tää enää poli­isin ja armeijan.

    Ostoli­iken­teen lopet­ta­mi­nen tiety­iltä ratao­suuk­sil­ta on Berner­in manööveri ujut­taa yksi­tyiset toim­i­jat myös etelän ker­mankuor­intare­it­eille. Nyt lopetet­taville osuuk­sille päästetään VR:n tilalle yksi­tyiset. Sit­ten onkin help­po vedo­ta, että nämä toim­i­jat pitää päästää myös kermankuorintareiteille. 

    Junali­ikenne on mah­dol­lisim­man huono yksi­ty­istämisko­hde. Aitoa kil­pailua on läh­es mah­do­ton jär­jestää. Esimerk­it Briteistä ja Ruot­sista ovat varoit­tavia. Briteis­sä liput ovat Euroopan kalleim­mat, palvelu huonoa, kalus­to on huonoa ja val­tio joutuu edelleen kus­tan­ta­maan läh­es kaik­ki investoin­nit. Rautatiekeis­ar­it voivat paksusti.

    Ruot­sis­sa junat myöhästelevät, rataverkko rapis­tuu, työ­ta­p­atur­mat ovat lisään­tyneet, samaan suun­taan voi kulkea pari puoli­ty­hjää junaa (se vas­ta onkin ekologista!).

    Raideli­iken­teen kil­pailu­tus eli yksi­ty­istämi­nen on äärim­mäisen type­r­ää. Julkisen val­lan pitää kuitenkin huole­htia infra­s­ta ja tasa-arvoi­sista palveluista. VR pystyy etelän tuloil­la ylläpitämään kan­nat­ta­mat­to­mia reit­te­jä. Yksi­ty­istämi­nen ei paran­na palvelua, ei laske hin­to­ja, ei vähen­nä myöhästymisiä vaan jopa lisää niitä, ei paran­na tur­val­lisu­ut­ta vaan jopa huonon­taa sitä eikä vähen­nä kus­tan­nuk­sia veronmaksajille.

    Raideli­iken­teen kil­pailut­tamis­mis­pro­jek­ti on puh­taasti ide­ologi­nen han­ke ja veron­mak­sajien kus­tan­nuk­sel­la pyörivän rahantekokoneen valmis­telemista par­ille pohatalle.

    1. Toisaal­ta Ruot­si ja Bri­tan­nia ovat tai ainakin muu­ta­ma vuosi sit­ten oli­vat ain­oat maat Euroopas­sa, jois­sa rautatieli­iken­teen markki­nao­su­us kasvoi.

  24. Kartel­liy­htiöille (esim. VR ja MH)on aivan sama, onko asi­akkai­ta tai ei, mieluiten ei. Kampin ase­mal­lakin oli kuulem­ma varoitet­tu kartel­li­in kuu­luma­ton­ta liiken­nöit­si­jää, että hei­dän matkus­ta­jansa tukki­vat ase­man. Tuli elävästi mieleen pank­in­jo­hta­jan sana 1980-luvul­ta: “Asi­akkaat kan­ta­vat vain hiekkaa konttoriin”.
    Matkustin täl­lä viikol­la ensim­mäisen ker­ran julkisel­la liiken­nevä­li­neel­lä pääkaupunki­in 30 vuo­teen. Tässä tun­teekin itsen­sä jo melkein pääkaupunki­laisek­si, kun ei tuon kartel­li­in kuu­lumat­toman liiken­nöit­si­jän ansios­ta tarvitse kulut­taa yli puol­ta vuorokaut­ta pääkaupunki­matkaan julk­isil­lakaan ja pääsee jopa vähem­mäl­lä rahal­la kuin ben­saan kuluisi.

  25. Olisko­han noista rautatieli­iken­teen markki­nao­suuk­sista tietoa viime vuosil­ta jos­sain? Olisi mie­lenki­in­toista tietää, ovatko Ruotsin junali­iken­teen lukuisat ongel­mat vaikut­ta­neet ihmis­ten valintoihin.
    Briteis­sä junien käyt­täjämäärät tosi­aan alkoi­vat kas­vaa 90-luvul­ta läh­tien. Joh­tuiko­han yksi­tyisen bis­nek­sen eri­no­maisu­ud­es­ta vai jostain muus­ta? Nyt siel­lä kuitenkin ollaan tilanteessa, jos­sa sikäläi­nen vihrei­denkin puolue halu­aa raideli­iken­teen takaisin julkisek­si. Perusteluina huono palvelu, kalli­it hin­nat, iso lasku veron­mak­sajille. Junay­htiöt ovat hyvin vah­vasti julkises­ti tuet­tu­ja, mut­ta 90 % tulok­ses­ta jae­taan osinkoina. Ehkä siel­lä alkaa nyt toden teol­la näkyä yksi­ty­istämisen vit­saus, kun investoin­ti­varat jatku­vasti has­sa­taan osak­keen­o­mis­ta­jien taskuun. 

    Raideli­iken­teen yksi­ty­istämi­nen on iso pus­silli­nen käärmeitä. Eikö tosi­aan ole muu­ta keinoa tehdä junal­la kulkemis­es­ta houkut­tel­e­vaa. Vero­tuk­sel­la ohjailu? Tehdään yksi­ty­isautoilus­ta niin kallista, että muut kulku­pelit alka­vat kiinnostaa.

    Yksi­ty­istämi­nen ei vält­tämät­tä lisää junien käyt­töä, mut­ta voi korot­taa hin­to­ja, huonon­taa palvelua, lisätä myöhästymisiä, kas­vat­taa laskua veron­mak­sajille, lisätä työ­ta­p­atur­mia, heiken­tää tur­val­lisu­ut­ta, kas­vat­taa veron­mak­sajien laskua ja aivan var­masti se lihot­taa junakeis­arei­den osinkotiliä.

  26. Kom­ment­ti Pia-Petri Pam­pu­la-Kutrille 21.11.2015 kel­lo 17:28: s. 8 “Järn­vä­gens per­son­trafik (räk­nat i per­son-km) i Sverige har ökat 85 % på 20 år (1993−2013). Antalet per­son­tåg på banan har näs­tan för­dub­blats. Den­na ökn­ingstakt är högre än i alla andra län­der i Europa under sam­ma tid, inklu­sive län­der med höga ambi­tion­er, som Tysk­land, Hol­land, Frankrike och Storbri­tan­nien (Euro­stat, 2013).”
    http://www.resenarsforum.se/files/2014–12-10%20Ett%20lyft%20f%C3%B6r%20jvg%20rapport%20hela%20slutlig.pdf

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi/

Vastaa käyttäjälle TimoT Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.