_

Pakolaistulva on vasta alkua?

 

Jos Suomeen pitäisi valita 30 000 pakolaista, tuskin päädyttäisiin siihen joukkoon, joka nyt on onnistunut pitkän, kalliin ja vaarallisen matkan jälkeen Suomeen päätymään. Tasavallan presidentin mukaan oikeampi tapa valita pakolaiset olisi poimia lähellä lähtömaata olevilta leireiltä ne, jotka ovat eniten avun tarpeessa.

YK:n pakolaissopimus on vähän kummallinen. Kaikki mahdollinen tuki ja turva on annettava niille turvapaikan hakijoille, jotka onnistuvat pääsemään maahan, mutta maahan pääsyä saa estää kaikin keinoin lukuun ottamatta suoranaista rajalle ampumista. Apu ei näin kohdistu hädänalaisimpiin vaan vahvimpiin, joilla on rahaa ja kykyä kiertää maahan pääsyn esteet.

Kyynisesti voi ehkä ajatella – ja ehkä joku on ajatellutkin – että näin karsitaan tulijoiksi pystyvimpiä, joiden on helpoin uudessa kotimaassaan työllistyä tai perustaa yritys.

= = =

Pakolaisia on tullut Suomen voimavaroihin nähden liikaa. Nykyisin käytettävissä olevin keinoin heitä ei pystytä kunnolla Suomeen kotouttamaan. Täällä he kuitenkin ovat ja lisää on tulossa. Käytäntöjä on muutettava tavalla, joka alentaa pakolaisista koituvia kustannuksia pitkällä aikavälillä. Nuoria Suomessa sinänsä tarvittaisiin, mutta sellaisia, jotka työllistyvät.

Lehdissä haastatelluista pakolaisista monella on akateeminen loppututkinto. Näyte on varmaankin hyvin harhainen, mutta korkeasti koulutettuja siis joka tapauksessa on. He olisivat ehkä päässeet maahan yksinkertaisemminkin: työlupa suurlähetystöstä ja lentolippu Helsinkiin. Kanada ottaa avosylin vastaan kaikki korkeakoulututkinnon suorittaneet, ja niin kannattaisi Suomenkin tehdä.

Eikö ainakin näitä akateemisesti koulutettuja kannattaisi poimia pois vastaanottokeskuksista ja tarjota heille mahdollisuutta vaihtaa turvapaikkahakemus työlupaan? Lääkärit kannattaisi palkata hoitamaan turvapaikanhakijoita. He tekisivät kahden hengen työt: lääkärin ja tulkin. Jos irakilainen lääkäri saa ilman muuntokoulutusta hoitaa irakilaisia Irakissa, olisi käytännöllistä sallia se myös Suomessa.

Ollaan Saddam Husseinista muuten mitä mieltä hyvänsä, hän kuitenkin pyrki modernisoimaan maataan. Sikisi Irakista tulevat ovat monia muita koulutetumpia.

= = = =

Töihin työkykyiset hakijat pitäisi saada oitis. Suomalaisista työttömistä tiedetään, että pitkittynyt joutilaisuus heikentää työmarkkinakelposuutta, eivätkä ulkomaalaiset ole tässäkään suhteessa erilaisia.

Työtä odoteltaessa pitäisi päästä oitis kielikoulutukseen. Helsingin opetusvirastolla olisi valmius perustaa 20 maahanmuuttajaluokkaa vaikka heti, jos tälle vain löytyisi maksaja. Periaatteessa se kuuluu valtion maksettavaksi. Kaksikymmentä maahanmuuttajaluokkaa on tietysti perin vähän.

Asuminen pitkään huonoissa yhteismajoitustiloissa ei tee hyvää kenellekään.

Pakolaiskeskusten olosuhteet ovat otollisia uskonnollisten ääriliikkeiden kiihotukselle. Tosin suuri osa tulijoista pakenee juuri uskonnollisten ääriliikkeiden terroria, joten heidän ei luulisi olevan kovin helposti käännytettävissä, mutta ei värväystä silti pidä helpottaa.

Pakolaiskeskuksista pitäisi päästä kiireesti tavallisiin asuntoihin normaalia elämää elämään. Tyhjiä asuntoja Suomessa on syrjäseuduilla runsaasti, mutta työtä siellä ei oikein ole. Kasvukeskuksissa on työtä, mutta ei asuntoja.

Helsingin seudulla on yli miljoona neliötä toimistoja tyhjillään. Kunnat eivät anna muuttaa niitä asunnoiksi, koska toivovat, että vielä jokin yritys löytyisi kantamaan kunnan kassaan yhteisöverotuloja. Olisiko nyt aika höllentää linjaa?

= = =

Tämän vuoden pakolaisaalto Eurooppaan saattaa olla vasta alkua.

Pakolaisongelman perussyy on väestönkasvussa, vaikka viime kädessä syy olisikin väkivaltainen konflikti. Konfliktit joutuvat usein siitä, että väkeä on liikaa ja silloin yleensä vähemmistö on liikaa. Somaliaan olisi helppo saada rauha, jos maata riittäisi kaikille.

Väestöräjähdys on suuressa osassa maailmaa saatu aisoihin, mutta Afrikassa väestö kasvaa yhä käsittämättömän nopeasti. Vuonna 1950 oli Nigeriassa noin 38 miljoonaa asukasta, nyt yli 180 miljoonaa. Seuraavan 15 vuoden aikana maan väkiluvun oletetaan kasvavan sadalla miljoonalla, eikä se siihen lopu. Nigerialaisia tilanne ei tunnu huolestuttavan. Suurta lapsilukua pidetään vaurauden merkkinä ja vanhuuden turvana. Pientä ylpeyttä tuntien nigerialaiset odottavat hetkeä, jolloin maan väkiluku ohittaa Yhdysvallat.

Samankaltainen on tilanne monessa Afrikan maassa.

Afrikassa on pian satoja miljoonia ihmisiä, jotka asuvat maan kantokykyyn nähden väärissä paikoissa. Eurooppa ei voi ottaa vastaan satoja miljoonia ihmisiä, mutta paljon se joutuu ottamaan.

Viisitoista vuotta sitten Afrikka oli monen silmissä menetetty maanosa, mutta nyt moni maa on kirmannut vahvaan talouskasvuun. Elintason nousu yleensä aina alentaa syntyvyyttä. Maanosan kohtalon ratkaisee se, pystyykö talouskasvu voittamaan väestönkasvun ja jos pystyy, kuinka suuressa osassa Afrikkaa.

Toisaalta syntyvyys voi laskea nopeastikin. Iranissa syntyvyys puolittui 80-luvulla Ajatollahien valtaannoususta huolimatta. Jotain näin radikaalia pitäisi tapahtua Afrikassa, mutta mitään merkkejä siitä ei ole.

Euroopan kannattaisi panostaa paljon Afrikan nostamiseksi jaloilleen, mutta Afrikan maiden pitäisi itsensäkin ymmärtää väestökehityksen vievän umpikujaan.

 

(Kirjoitus on julkaistu näkökulma-artikkelina Suomen Kuvalehdessä.)

 

 

 

 

 

241 thoughts on “Pakolaistulva on vasta alkua?

  1. Muuttamisessa ei ole mitään ihmeellistä, vaan on paremminkin hyvä asia. Turvapaikanhakijat eivät ensimmäiseen kolmeen vuoteen saa työpaikkaa edes Helsingistä. Kotouttaminen kannattaa tehdä alueella jos asuminen on halvinta ja asunnot valmiina. Kielikoulutusta osataan antaa muuallakin kuin Helsingin opetusviraston organisoimana. Kuvitelma, että systeemi toimii vain yli 300000 asukkaan taajamissa tarkoittaa 3 miljoonan kansalaisen resurssien hukkaamista. Maahanmuuttovirastonkin mukaan kotoutuminen on tehokkainta pienissä kunnissa, mutta vihreille maahanmuutto on samankaltainen ideologia kuin demareille julkinen sote, eli homma pitää hoitaa opillisesti oikein eikä mahdollisimman kustannustehokkaasti ja vaikuttavimmalla tavalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Tämä aaltohan lopppuu kun:

    A) Euroopassa päätetään sulkea rajat tulijoilta, kollektiivisesti tai valtiotasolla. Sulkemisen ei tarvitse olla absoluuttisen tehokasta, kunhan läpipääsyn todennäköisyys (kun on otettu huomioon myös palautetut) on rittävän alhainen, ettei se enää houkuta suuria massoja.
    TAI
    B) Elintasokuilu on riittävästi tasottunut tulijamaiden ja Euroopan välillä. Väkilukujen suhteesta voi arvioida minne tuo painotettu keskiarvo asettuisi.

    Jostain syystä Euroopan polittinen johto on tuntunut valinneen vaihtoehdon b). Näyttää sillä olevan myös paljon kannatusta kansan parissa. Tietyssä oikeistoliberalistisessa katsantokannassa sen voi ymmärtääkin, tuhotaan tulonsiirtovaltiolta niin kannatus kun taloudelliset toimintaedellytykset pysyvästi. Jos olettaa (oikein tai väärin) kuuluvansa eliittin, joka pysyy (oikein tai väärin) turvassa omilla asuinalueillan, niin tämähän voi olla suorastaan tavoiteltavaa. Mitä itsensä jotenkin vasemmistolaisiksi lukevat kuvittelevat pitkällä aikavälillä saavuttavansa, en pysty ymmärtämään. Eivät ne Suomeen jo tulleet muslimitkaan ihan valitsemiensa imaamien perusteella mitään aatesisaruksia vasemmistoliberaalille tule myöskänä olemaan.

    Hyvä tietysti jos heille, joilla on oikeasti hyödyllistä osaamista, voidaan tarjota työtä, mutta selvää on uutisoinnista, että se keskimäärinen koulutustaso on surkea. Suomi vielä kaikenlisäksi on samaan aikaan aloittamassa omaa sisäisten devalvaatioiden sarjaansa, joka tulee nostamaan työttömyyttä muutenkin.

    Kyynisesti voi ehkä ajatella – ja ehkä joku on ajatellutkin – että näin karsitaan tulijoiksi pystyvimpiä, joiden on helpoin uudessa kotimaassaan työllistyä tai perustaa yritys..

    Tilastokeskuksen sivuilta voi arabian, afgaanikielten ja somalin osalta tarkistaa, kuinka huonosti tuo Suomen osalta on pätenyt. Erään KHO:n ennakkotapauksen mukaisesti saamme niitä, joille on tärkeää, että Suomessa “elämä on ilmaista”. (Vaikka tietääkseni massamaahanmuutto noilta alueilta ei ole missään ollut mikään menestystarina).

    Pakolaisia on tullut Suomen voimavaroihin nähden liikaa. Nykyisin käytettävissä olevin keinoin heitä ei pystytä kunnolla Suomeen kotouttamaan. Täällä he kuitenkin ovat ja lisää on tulossa.

    Eli myönnetään, että meillä on ongelma, mutta ei kerta kaikkiaan harkita sille mitään tekemistä. Samahan tuo, että emeritus kansanedustaja ajattelee noin, valitettavasti se on myös nykyisen hallituksen linja. Hassua, että vuosikymmeniä on käytetty miljardeja ja miltei puolen ikäluokan ilmaista työaikaa aseellisen invaasion torjumiseen, ja nyt sitten nostetaan kädet pystyyn aseettoman kansanvaelluksen edessä.

    Euroopan kannattaisi panostaa paljon Afrikan nostamiseksi jaloilleen

    Mitä jos alkajaisiksi yrittäisimme pitää itsemme tolpillamme? En oikein usko tähän lempeään Kolonialismi 2.0:n, jolla Euroooppa ratkaisi Afrikan ongelmat – ja, (jos joku haluaa luokitella sen rasismiksi, niin se on minulle ihan sama, mutta) omien lasteni tulevaisuus on minulle kuitenkin tärkeämpi kuin nigerialaisten lasten.

    Niin oli kai vanhemillenikin ja parille edeltävälle sukupolvelle, jonka seurauksena tässä jonkin aikaa ehdittiinkin nauttimaan melko korkeasta elintasosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Maahan tulleille ei saa kuitenkaan antaa aihetta kertoilla, että Suomessa pääsee asumaan keskustaan ja raha juoksee kuin töissä olisi. Eli tässä on kaksi vastakkaista intressiä: järjestää hyvät olot, jotta kotoutuisivat vs. järjestää huonot oltavat, jotta eivät rohkaisisi muita tulemaan.

    Afrikan väestönkasvun on arveltu kehittyvän ennakoitua hitaammin todella ripeän kaupungistumisen takia. Sitä pitäisi tukea, mutta ainakin vielä joku aika sitten kehitysyhteistyö keskittyi maaseutuprojekteihin.

    Mutta jos EU haluaisi tehdä jotain ripeästi, afrikkalaisen ruuan tuontia EU:hun ei pitäisi hankaloittaa vaan tukea. Ja mielellään vielä teollisina tuotteina. En pidä todennäköisenä, että vaikkapa tomaatteja kannattaa tuoda Espanjasta, saati Pohjanmaalla mutta ei Afrikasta. Mutta siihen kaikenmaailman mtk:t eivät siihen suostu eikä siten EU:kaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Erinomaisen tärkeä kirjoitus. Useiden afrikkalaisten maiden poliittinen epävakaus yhdistettynä valtavaan väestönkasvuun on ehkä suurin pitkän aikavälin huolenaihe Euroopalle.

    Panostukset tyttöjen koulutukseen ja ehkäisyyn ovat avainasemassa. Euroopan kannattaisi rahoittaa ilmaiset kondomit koko Afrikalle jokseenkin pysyvästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Nyt oikeasti. Mikä on tämä Afrikka? 54 valtiota, joiden ääripäät ovat erittäin kaukana toisistaan. Maailman kymmenestä nopeimmin kasvavasta taloudesta seitsemän on Afrikassa. Ja esim. tuon nigerian talous on noin 2x suomen talous. Koko Afrikan väkiluku vastaa suunnilleen kiinaa. Jos tulostat maapallon kartan a4 paperille saat peitettyä euron kolikolla alueen, jonka alle jää enemmän ihmisiä kuin koko Afrikassa ja alue ei ainakaan sen viljavampaa ole, mitä monin paikoin Afrikassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Joutilaisuus heikentää työmarkkinakelpoisuutta, se on selvä, mutta lisäksi erityisesti nuorten miesten kohdalla on vielä ikävämpiäkin riskejä. Nuorilla miehillä kun pakkaa olemaan reilusti energiaa ja toimintatarmoa, ja jonnekin he sen kanavoivat. Jos ei sitä saada suunnattua rakentavaan toimintaan, saattaa se kohdistua yhteiskunnan kannalta ei-toivottuihin suuntiin.

    Älytöntä olisi tietysti työllistää pelkästään nuoret miehet, joten tärkeintä kotouttamisessa olisi löytää maahantulleille järjellistä työtä.

    Pakolaistulva on todellisuutta, ja se on määrältään niin suuri, että sen hoitamiseksi tarvitaan tavallisesta poikkeavia keinoja. Osmo Soininvaara pohtiikin ansiokkaasti erilaisia ratkaisumahdollisuuksia, ja jotain tuollaista ja muutakin tarvitaan vielä paljon enemmänkin.

    Olen samaa mieltä, että kaiken takana on loppujen lopuksi ihmiskunnan hallitsematon väestönkasvu. Rajallisella maapallolla se on yksi ihmiskunnan kohtalonkysymyksistä. Onko tähän ongelmaan, jota turhan moni ei ongelmaksi näe, mahdollista löytää ratkaisu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Kansat sekoittuvat ja tätä sekoilua voi kestää noin 150 vuotta. Pienet asiat saavat ihmeitä aikaan, Ranska vallankumous luotiin toimittamalla uusi sanakirja, jossa kerrottiin latinan kielestä lainattujen sanojen merkitys kansan käyttämällä Ranskan kielellä. Muslimien näkemys siitä, että menestys tulee, jos Allah suo, kätkee ajatuksen siitä, että kansojen välisten suhteiden Molokin kita tuhoaa uhkaajansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Mitä tulee afrikkalaiseen ruokaan, niin kiinalaiset ja rikkaat arabimaat ovat jo saaliinjaolla, ja mikäli väestönkasvu ja muut ilmastonmuutokset toteutuvat niin ruokaa pitää tuottaa niin Euroopassa kuin Afrikassakin.
    Tähän asti vain älymystö on rutiininomaisesti tuominnut kaikki aikomukset afrikkalaisesta vientiin tähtäävästä tuotannosta.
    Tuloksellinen kampanja kaupallista tuotantoa vastaan onnistui viimeksi Zimbabvessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. “Ollaan Saddam Husseinista muuten mitä mieltä hyvänsä, hän kuitenkin pyrki modernisoimaan maataan. Sikisi Irakista tulevat ovat monia muita koulutetumpia.”

    80-luvulla Irakin koulujärjestelmä oli hyvässä kunnossa. Sen jälkeen sodat johtivat siihen, että järjestelmä rapautui merkittävästi.
    https://en.wikipedia.org/wiki/Education_in_Iraq

    Erityisesti yliopistojen taso on romahtanut, Vuoden 2003 sodan jälkeen n. 6700 yliopistojen professoria pakeni maasta. Vain murto-osa on palannut takaisian.
    http://www.truth-out.org/news/item/5385-educide-the-further-destruction-of-iraqs-higher-education

    Toisin kuin Taneli Heikka en usko irakilaisten pakolaisten olevan meille uusi Nokia:
    http://www.hs.fi/ulkomaat/a1305984133278

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo S:lle kiitos ongelman analyyttisestä käsittelystä ja kissan pöydälle nostamisesta. Kiitos myös silmiä avaavasta luennosta tänä aamuna. Ongelma on suuri ja monitahoinen mutta se ei häviä vaikenemalla, järjetön väkivalta ja kurjuus vältetään kun nyt viimeistään puututaan tähän uuteen kansaivaellukseen. Ja rakentavin keinoin, aidat eivät ole ratkaisu pitkällä tähtäimellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo, kuulut niihin vihreisiin,joilla on kyky oivaltaa kausaliteetteja sekä visioida tulevaisuuteen.
    Mikä on siis ratkaisusi planeettaamme uhkaavaan väestöräjähdykseen ? En usko, etä se on puolueesi harjoittama maailman liikaväestön tuominen tänne lisäämään eurooppalaisten kohtuutonta kulutusta ja massiivista hiilijalanjälkeä.
    Arkijärjellä olisi viisainta panna veneen irronnut tappi paikoilleen jo ennenkuin paatti on partaitaan myöten upoksissa.
    Artikkelisi on hyvä ja analyyttinen, mutta miksi piilottelet ratkaisuehdotustasi ongelmaan, joka ei ole suinkaan akuutti,vaan krooninen ja paheneva ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Kanada ottaa avosylin vastaan kaikki korkeakoulututkinnon suorittaneet, ja niin kannattaisi Suomenkin tehdä.

    Varmaankin olisi taloudellisesti kannattavaa ottaa Suomeen valmiiksi koulutettuja hyviä veronmaksajia. Mutta jos puhutaan pakolaisista, olen presidentin linjoilla, eli ensin autetaan eniten avun tarpeessa olevia. Olin aikanaan kovin tyytyväinen, kun Suomeen otettiin vammaisia vietnamilaisia kiintiöpakolaisia. Koulutetuimpien kalastelusta en olisi yhtä ylpeä.

    Nigerialaisia tilanne ei tunnu huolestuttavan.

    Eikä OS:aa Helsingin väestönkasvu. Jos kaikki maapallon miljoonametropolit puolitoistakertaistavat väkimääränsä, niin siitäpä siitä sitä uutta väestönkasvua syntyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Talouskasvu vähentää ajan mittaan syntyvyyttä, mutta siinä on aika lailla viivettä, ja sitä ennen talouskasvu lisää maastamuuttoa. Vasta kun elintaso on suhteellisen korkealla tasolla, tämä käyrä kääntyy alaspäin. Afrikalla on pitkä matka siihen, että lähtijöiden määrä vähenee. Syynä on se, että tieto siitä että jokin Eurooppa on olemassa lisääntyy, ja keinot päästä edes Välimeren etelärannalle.

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/yllattava-havainto-vaurastuva-afrikka-tyontaa-enemman-siirtolaisia-eurooppaan/?shared=295134-fc6eace1-999

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Jännästi USA:n aloittaman sodan ja sekaannuksen aallon aikaansaama pakolaisuus Irakista, Syyriasta ja Afganistanista kääntynyt mustien afrikkalaisten nälänhädäksi. Montako nigerialaista on nähty Torniossa suhteessa noihin maihin? Liian vaikeaa olla resurssisotaa vastaan, kun itse itkee öljyn tuoman talouskasvun perään?

    Sodat ovat saaneet ihmiset liikkeelle, koska nälkää on Afrikassa ollut ikuisuuksia, mutta ei sieltä tungeksittu tänne, kuten ei vissiin vieläkään, kun tulijat ovat noista tietyistä maista. Vastustaisitte sotaa, kun se on ainoa joka saa näin monen näin nopeasti jättämään kodin. Mutta ei. Silmät suljetaan oli sitten kyseessä saudit, jenkit, venäläiset tai muut sotarikoksiin jatkuvasti syyllistyvät miehittäjät ja varkaat – ja kaikki vain muutaman euron tähden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. O.S.: “Somaliaan olisi helppo saada rauha, jos maata riittäisi kaikille.”

    Viittaako O.S. maalla “viheriäisiin niittyihin”, eli humusmaahan, vai kivipohjaiseen maahan (kivennäismaahan). Mitä Helsingin tiivistäjät haluavat täällä jo vähiin käyneen humusmaan tilalle?

    Suomen väestötiheys taitaa jo ylittää vastaavan luvun Somaliassa (16.4 as./km2). Helsingin väestötiheys on edellisiin verrattuna reilusti yli 150-kertainen. Miksi tiivistäjät suhtautuvat niin huolettomasti tiivistämisen haittoihin?

    Pakolaistulvan ensi aallot (pois Helsingistä, jossa humuspitoista maata, ja vehreyttä sen myötä, ei ole enää riittävästi kaikille) on jo nähty mm. ensin 50-luvulla Tapiolassa, myöhemmin myös Inkoossa sekä Nurmijärvellä. Onko tämäkin “pakolaistulva” ollut vasta pientä alkua … ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Jos Euroopan tavoite on tuoda Afrikan väestö Eurooppaan kysymättä kansalta, tämä voisi tuoda Venäjälle mahdollisuuden rikkoa EU. Jos Afrikan väsetö tosiaan nelinkertaistuu, niin itä-Euroopan maille voisi tulla houkutus liittyä Euraasian unioniin. Ehkä Euraasian unionissa BKT olisi pienempi, mutta kannattaako maatansa ja elämäntapaansa myydä kolonialismille vähän paremman kulutustason vuoksi?

    Jos vaikka tsekit tai baltit äänestäisivät, pysytäänkö EU:ssa ja kolonalisoidaan oma maa toisella kansalla vai liitytäänkö Euraasaan ja otetaan pienempi BKT, niin miten kävisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. “Töihin työkykyiset hakijat pitäisi saada oitis. Suomalaisista työttömistä tiedetään, että pitkittynyt joutilaisuus heikentää työmarkkinakelposuutta, eivätkä ulkomaalaiset ole tässäkään suhteessa erilaisia.”

    Myös kantasuomalainen voi radikalisoitua ,kun ihminen työnnetään ulos yhteiskunnasta kuten meillä nyt tehdään sadoille tuhansille , niin se on polttoainetta väkivallalle riippumatta kansallisuudesta ja uskonnosta

    Työttömiä on 500000 ja niin kauan kuin rahaa riittää edes jonkinlaiseen elintasoon niin rauha säilyy.

    Sinä päivänä kun tuo suuri joukko havaitsee, että eliitti priorisoi maahanmuuttajat korkealle niin seuraavan päivänä Suomi saa omat Punaiset Prikaatit

    Persujen synty on viite tästä, tosin se liike on vaaraton, se e ole tarpeeksi radikaali vaikka uhoa riittää.

    Mutta etuuksien leikkaaminen ja kyykytyksen lisääminen katkaisee aasin selän

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Älä viitti. Minä lupaan äänestää seuraavissa vaaleissa vaikka joogalentäjiä, jos ne lupaavat poistaa maasta kaikki laittomasti tulleet.

    Suomella ei ole rahaa eikä kykyjä noita tulijoita integroida ja ne romahduttavat tämän maan lopullisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Turvapaikanhakijoiden korkea koulutustaso vaikuttaa valitettavasti olevan myytti, vaikkakin tiedotusvälineet löytävät juuri ne koulutetuimmat “edustamaan” koko joukon koulutustasoa. Työllistymistä tulee kuitenkin miettiä realistisesti koko tulijapopulaation osalta, kun ei-työperäistäkin maahanmuuttoa yritetään perustella veronmaksajapulan helpottamisella eli taloudellisen huoltosuhteen parantamisella. Jos Suomeen houkutellaan/päästetään satojatuhansia huonosti työllistyviä nuoria, niin tempauksen kokonaiskustannus nousee aivan hirvittäväksi seuraavien vuosikymmenten aikana. Joidenkin maahanmuuttajaryhmien empiirisesti valitettavan heikko työllistymisaste heikentää Suomen väestön taloudellista huoltosuhdetta, vaikka heidän ikärakenteensa painottuisikin suurelta osin työelämän ulkopuolella oleviin nuoriin.

    Rautalangasta väännettynä: Heikosti työllistyvä populaatio sitoo enemmän muiden populaatioiden työvoimaa palveluidensa ja tulonsiirtojensa tuottamiseen kuin se kykenee itse tarjoamaan. Harkitsematon maahanmuuttopolitiikka saattaa tuplata kestävyysvajeen sen korjaamisen sijaan. Hädänalaisimpia tulee toki auttaa, mutta toivon sekä ratkaisuilta että argumentoinnilta jotain tasoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Maailman väkiluku ei enää kasva syntyvyyden kautta.Näillä näkymin vuosi 2014 oli huippuvuosi , silloin syntyi n 140 miljoonaa lasta.

    Tänä vuonna luvun pitäisi olla alle 140 miljoonaa.

    Nyt väkilukua kasvattaa eliniän nousu ja se jatkuu vielä vuosikymmeniä ennen kuin hidastuu.

    Syntyvyyden kananlta oangelmalliset alueet ovat Afrikassa Saharan eteläpuolinen e ja päiväntasaajan alue.

    Mutta se on väkirikasta aluetta ja niinpä Afrikan väestö kasvaa nopeasti, mutta rajatulla alueella.
    Kasvu on erityisen voimakasta tiheästi asutuissa maissa, kuten Burundissa, Etiopiassa, Kamerunissa, Keniassa, Malawissa, Nigeriassa,Kongossa Norsunluurannikolla ja Ruandassa.

    Muslimimaissa kasvu on hallinnassa, islam ei ole kovinkaan syntyvyyden säännöstelyn vastainen,Iranissa ja Saudeissa syntyvyys alkaa olla eurooppalaista tasoa.Afganistan on poikkeus

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Samalla kun kauhistellaan väestöräjähdystä ja päivitellään Afrikan suurta syntyvyyttä, kuitenkin iloitaan ebolarokotteesta ja suomitaan lääkefirmoja siitä, ettei malarialääkkeitä kehitetä riittävästi. Olenko ainoa, jonka mielestä tässä on huikea ristiriita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Vesa: Panostukset tyttöjen koulutukseen ja ehkäisyyn ovat avainasemassa.

    Kannattaisikohan panostaa ihmisten koulutukseen mieluummin? Afrikan tapaisissa paikoissa miehet kuitenkin joutuvat keskimäärin vastaamaan perheiden elatuksesta enemmän kuin naiset. Siksi olisi hyvä, että ei kiihdytettäisi “länsimaista” kehitystä, jossa naiset ovat ohittaneet miehet koulutuksessa ja monin tavoin työmarkkinoillakin.

    Kaikissa maissa, joissa talous on niin sanotusti lähtenyt lentoon, se on tapahtunut pääosin miesten työpanostuksilla. Tämä on eräänlainen looginen väistämättömyys: ennen take offia kansalaiset ovat köyhiä, jolloin suuren osan naisista täytyy olla kotona hoitamassa lapsia, joita vielä syntyy tiuhaa tahtia. Vasta take offin jälkeen syntyy suuri määrä sellaisia työpaikkoja, joiden takia naisten on järkevää kieltäytyä lastenteosta. Ja vaikka vain mies olisikin töissä mutta se työpaikka on kaupungissa, perheen ei taloudellisessa mielessä kannata hankkia suurperhettä,. Lapsista on vain kuluja, jos heitä ei voi laittaa töihin. (Tämä siis oli yritys kiteyttää tosi lyhyesti se kehitys, joka johtaa vaurastumiseen ja väkiluvun kasvun hidastumiseen, muutkin asiat toki vaikuttavat siinä rinnalla.)

    Jo nyt suuressa osaa kehitysmaita tytöt ja pojat käyvät yhtä paljon koulua (asian voi tsekata World Bankin tilastoista, YK:n tarkoitushakuisia pamfletteja taas kannattaa välttää). Kehitysmaiden tytöt ovat ohittaneet pojat etenkin lukutaidossa mutta myös muissa aineissa (PISA). Mutta, kuten sanoin, naisten parempi koulutustaso menee hukkaan, jos he kuitenkin päätyvät kotiin synnyttämään kymmenen lasta – auttamaan maatalouden töissä tai keräämään kierrätystavaraa kaduilta ja kaatopaikoilta. Näin siis tuppaa käymän köyhissä oloissa, jollaisia Afrikassa riittää.

    Erityisesti naisten koulutukseen panostaminen kuulostaa ideologiselta päätökseltä, jonka seurauksia ei osata tai haluta miettiä loppuun asti.

    Enkä nyt tietenkään tarkoita, että sukupuolivalistus tai ilmaiset/halvat ehkäisyvälineet olisivat turhia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Daniel Federley:
    Samalla kun kauhistellaan väestöräjähdystä ja päivitellään Afrikan suurta syntyvyyttä, kuitenkin iloitaan ebolarokotteesta ja suomitaan lääkefirmoja siitä, ettei malarialääkkeitä kehitetä riittävästi. Olenko ainoa, jonka mielestä tässä on huikea ristiriita?

    Hyvää tarkoittaessaan (esim. lääketiede) ihminen estää luonnon sisäisiä mekanismeja toimimasta väestönkasvun suhteen. Vaikkapa nälänhätä tai tautiepidemiat ovat usein merkki liikakansoituksesta. Laastarina järjestetään hätäapua, mutta varsinaiseen ongelmaan ei puututa. Afrikan väestöräjähdys on vielä estettävissä ja suhteellisen helposti jos halutaan. Mutta hyötyykö liian moni väestönkasvusta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Tompelo: Kannattaisikohan panostaa ihmisten koulutukseen mieluummin? Afrikan tapaisissa paikoissa miehet kuitenkin joutuvat keskimäärin vastaamaan perheiden elatuksesta enemmän kuin naiset. Siksi olisi hyvä, että ei kiihdytettäisi “länsimaista” kehitystä, jossa naiset ovat ohittaneet miehet koulutuksessa ja monin tavoin työmarkkinoillakin.

    Afrikkalaiseen kulttuuriin kuuluu , että vapaa mies ei tee työtä.Työn tekevät naiset ja orjat.

    Yhteiskunta muuttuu tehokkaimmin naisten koulutuksella, sillä he siirtävät oppinsa seuraavalle sukupolvelle ja he kykenevät organisoimaan kodin ja kylän asioita ja he ovat ennenkaikkea kiinnostuneita kylän kehittämisestä ja lastensa tulevaisuudesta

    Esim terveystilanteen radikaali kehitys parempaan ja syntyvyyden lasku johtuu naisten kouluttamisesta kehitysmaissa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soininvaara:

    Eikä OS:aa Helsingin väestönkasvu. Jos kaikki maapallon miljoonametropolit puolitoistakertaistavat väkimääränsä, niin siitäpä siitä sitä uutta väestönkasvua syntyy.

    Mieti nyt vielä ajatuksesi loogisuutta.

    Parempi kiinnepiste kritiikille olisikin ollut “Nuoria Suomessa sinänsä tarvittaisiin” lausella tässäkin yhteydessä ilmaistu ajatus, joka variaatioilla on näkynyt monesti useamminkin, että väestön väheneminen ei olisi ainoastaan haaste, vaan kertakaikkiaan asiantila, joka tekisi taloudellisesit kehittyneen yhteiskunnan ylläpidon mahdottomaksi.

    Linkola on toki ollut mielipiteineen äärimmäinen vuosikymmeniä, mutta mielestäni sentään aiemmin vihreisiin ajatuksiin yleisemminkin kuului, että, varsinkin suomalaisella kulutustasolla, väestön maltillinen väheneminen ei olisi mikään paha asia. En enää muista nähneeni ajatusta kenekään mainittavan vihreän poliitikon sanomana. Vahvasti ainakin epäilen, että koska tämä näkökanta on itsetarkoituksellisen maahanmuuton kanssa ristiriidassa, ympäristöasiat ovat ympäristöpuoleessa saaneet väistyä taka-alalle.

    Onhan meillä “tilaa”. Käsittääkseni kuitenkin Helsingin leveyspiirillä ja sen pohjoispuolella elävistä suuruusluokkaa 1/4 asuu jo Suomessa. Tähän on talous(henkiinjäämis)historialliset syynsä ja ynpäristön kannalta on ihan hyvä, että nämä seudut globaalisti ovat lähes tyhjiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Daniel Federley:
    Samalla kun kauhistellaan väestöräjähdystä ja päivitellään Afrikan suurta syntyvyyttä, kuitenkin iloitaan ebolarokotteesta ja suomitaan lääkefirmoja siitä, ettei malarialääkkeitä kehitetä riittävästi. Olenko ainoa, jonka mielestä tässä on huikea ristiriita?

    Syntyvyyttä modernin lääketieteen yms. saatavuus vähentää varsin nopeasti ja radikaalisti (tosin tärkeää on myös hygienia ja ehkäisyvälineet).

    Terveysolojen paranemisen vaikutus väkiluvun kasvuun on hitaampi, koska nuoria on niin paljon noissa vasta äskettäin ja vain osittain modernisoituneissa yhteiskunnissa.

    Siirtyminen miinusmerkkiseen väestönkasvuun Afrikassa, ei varmaankaan voi tapahtua ilman modernia lääketiedettä. Ongelma siis on välivaihe, jota nyt eletään Afrikassa.

    Lääketiede ei tietenkään yksinään riitä. Lisäksi tarvitaan vaurastumista ja kaikkia sen oheisilmiöitä (kotimainen kulutus, työmarkkinat, koulutus, lääkkeiden saatavuus, hygienian mahdollistava infra jne).

    Keskieliniän pituus näyttäisi, muuten, korreloivan paitsi väestön- myös talouskasvuun. Jos elämän jatkuvuus on epävarmaa ja tauti voi tullaa koska vain ja tappaa, pitkäkestoinen suunnittelu vähenee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Daniel Federley:
    Samalla kun kauhistellaan väestöräjähdystä ja päivitellään Afrikan suurta syntyvyyttä, kuitenkin iloitaan ebolarokotteesta ja suomitaan lääkefirmoja siitä, ettei malarialääkkeitä kehitetä riittävästi. Olenko ainoa, jonka mielestä tässä on huikea ristiriita?

    On siinä ristiriita. Silti jonkinlaisena ihmisystävänä sitä toivoisi, että ihmismäärän väheneminen tapahtuisi hallitusti eikä tautien summittaisena tuloksena.

    Mutta tämä on vaikea kysymys. Niin vaikea, että useimmat mieluummin laittavat silmät kiinni ja kieltävät koko ongelman.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Juho Laatu: Varmaankin olisi taloudellisesti kannattavaa ottaa Suomeen valmiiksi koulutettuja hyviä veronmaksajia. Mutta jos puhutaan pakolaisista, olen presidentin linjoilla, eli ensin autetaan eniten avun tarpeessa olevia. Olin aikanaan kovin tyytyväinen, kun Suomeen otettiin vammaisia vietnamilaisia kiintiöpakolaisia. Koulutetuimpien kalastelusta en olisi yhtä ylpeä.

    Eikä OS:aa Helsingin väestönkasvu. Jos kaikki maapallon miljoonametropolit puolitoistakertaistavat väkimääränsä, niin siitäpä siitä sitä uutta väestönkasvua syntyy.

    On totta, että maahanmuuttoon liittyy monia muitakin tekjöitä kuin pelkkä taloudellinen hyöty. Maailma vain on mennyt sellaiseksi, että turhan usein kaikkea ajatellaan vain talouden kautta.

    Sillä, miten väestö yhteiskunnallisen kehityksen myötä sijoittuu Suomessa, tai muualla, ei kai liene juuri mitään tekemistä maailman väestöongelman kanssa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Liian vanha: Afrikkalaiseen kulttuuriin kuuluu , että vapaa mies ei tee työtä.Työn tekevät naiset ja orjat.

    Yhteiskunta muuttuu tehokkaimmin naisten koulutuksella, sillä he siirtävät oppinsa seuraavalle sukupolvelle ja he kykenevät organisoimaan kodin ja kylän asioita ja he ovat ennenkaikkea kiinnostuneita kylän kehittämisestä ja lastensa tulevaisuudesta

    Esim terveystilanteen radikaali kehitys parempaan ja syntyvyyden lasku johtuu naisten kouluttamisesta kehitysmaissa

    Käsityksesi afrikkalaisista miehistä ei perustu tosiasioihin. “Afrikkalaista miestä” ei ole edes olemassa kuin rasistien – ja seksistien – hölötyksessä. Jos teikäläiset joskus kävisitte Afrikassa huomaisitte sen väkisin itsekin. Tai katsoisitte edes telkkaria. Arman Alizadin Afrikka-dokkareista voi vaikka aloittaa.

    Syntyvyyden lasku tai terveyden paraneminen joltain osin toki johtuu naisten koulutuksesta. Mutta sen nostaminen ainoaksi syyksi on niin toisasioihin perustamatonta, että lopetan tähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Olenko ainoa, jonka mielestä maapallon ihmisväestö on jo nyt liian suuri? Varsinkin jos haluamme suoda länsimaisen elintason kaikille. Tästä ongelmasta puhutaan silti käsittämättömän vähän.

    Nyt seuraukset alkavat näkyä eri tavoin. Tämä Euroopan pakolaiskriisi on vain oire ongelmista, jotka ovat lisääntymässä. Silti tämäkin on itsessään niin vaikea asia ratkaistavaksi, että se muuttaa yhteiskuntaamme pysyvästi. Meidän täytyy tehdä paljon oikeita ratkaisuja, että se muutos ei olisi pelkästään kielteinen.

    Ensimmäinen askel on, että ongelmasta keskustellaan avoimesti, kuten nyt Osmo Soininvaara koettaa tehdä, eikä vain käperrytä persumaiseen maahanmuuttovastustukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Osmo Soininvaara: Eikä OS:aa Helsingin väestönkasvu. Jos kaikki maapallon miljoonametropolit puolitoistakertaistavat väkimääränsä, niin siitäpä siitä sitä uutta väestönkasvua syntyy.

    Mieti nyt vielä ajatuksesi loogisuutta.

    Mietin jo ennen kirjoittamista. Anna vihje.

    (Ymmärsin että kannatat voimakasta Helsingin seudun väestönkasvua, enkä huomannut, että vaatisit muita kuntia ja cityjä ja maita vähentämään väkimääräänsä. Tuo kaava vuotaa jostain. Sinä ehkä osaat kertoa paremmin kuin minä, mistä vuotaa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Risto: Käsittääkseni kuitenkin Helsingin leveyspiirillä ja sen pohjoispuolella elävistä suuruusluokkaa 1/4 asuu jo Suomessa.

    Pietarin seudulla kasvukausi on lyhyempi kuin Helsingissä saati Turussa. Ja siellä sentään asuu yksinään enemmän ihmisiä kuin koko Suomessa.

    Halusin siis muistuttaa, että kymmeniä, luultavammin satoja, miljoonia ihmisiä asuu samantapaisissa ilmasto-olosuhteissa kuin Etelä-Suomessa vallitsee. Näitä ihmisiä asuu ylängöillä, vuoristoissa ja myös sellaisilla Suomea eteläisimmällä alueilla, joita ei merivirta lämmitä ollenkaan tai yhtä paljon (tai eteläisellä pallonpuoliskolla päin vastoin). Pietarin alue kuuluu siis jälkimmäisiin.

    Leveyspiiri on kokolailla mielivaltainen kriteeri elinkelpoisuuden suhteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Jälkikirjoituksena vielä aikaisempaan viestiini. Pariisin eilisillan järkyttävät terrori-iskut ovat osa tätä oireyhtymää. On niissä varmasti osansa jonkinlaisella “kultturien yhteentörmäykselläkin”, mutta ennen kaikkea ne ovat seurausta siitä, että maapallo voi huonosti.

    Ihmiskunta on ongelmallisessa tilanteessa. Hallitsematon väestönkasvu, epätasa-arvo, ympäristön tuhoutuminen ja resurssien rajallisuus luovat jännitteisen kokonaisuuden, jonka heijastumia joudumme nyt seuraamaan.

    Jotain tarttis tehrä, totisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Risto: Mieti nyt vielä ajatuksesi loogisuutta.

    Parempi kiinnepiste kritiikille olisikin ollut “Nuoria Suomessa sinänsä tarvittaisiin” lausella tässäkin yhteydessä ilmaistu ajatus, joka variaatioilla on näkynyt monesti useamminkin, että väestön väheneminen ei olisi ainoastaan haaste, vaan kertakaikkiaan asiantila, joka tekisi taloudellisesit kehittyneen yhteiskunnan ylläpidon mahdottomaksi.

    Linkola on toki ollut mielipiteineen äärimmäinen vuosikymmeniä, mutta mielestäni sentään aiemmin vihreisiin ajatuksiin yleisemminkin kuului, että, varsinkin suomalaisella kulutustasolla, väestön maltillinen väheneminen ei olisi mikään paha asia. En enää muista nähneeni ajatusta kenekään mainittavan vihreän poliitikon sanomana. Vahvasti ainakin epäilen, että koska tämä näkökanta on itsetarkoituksellisen maahanmuuton kanssa ristiriidassa, ympäristöasiat ovat ympäristöpuoleessa saaneet väistyä taka-alalle.

    Onhan meillä “tilaa”. Käsittääkseni kuitenkin Helsingin leveyspiirillä ja sen pohjoispuolella elävistä suuruusluokkaa 1/4 asuu jo Suomessa. Tähän on talous(henkiinjäämis)historialliset syynsä ja ynpäristön kannalta on ihan hyvä, että nämä seudut globaalisti ovat lähes tyhjiä.

    Asiaa.

    Kirjoitan vielä vähän lisää väestönkasvun syistä.

    Skippaan ensin sellaiset perusselitykset kuin ihmisen biologiset tarpeet ja eri uskontojen halut kannustaa ihmisiä lisääntymään tai välttämään ehkäisyä.

    Tämän päälle yleistä on ollut vanhempien halu turvata itselleen turvattu vanhuus. Tälle sukua ovat myös Suomen vihreiden ja OS:n ajatukset, joihin kai kuluvat halu ylläpitää ja kasvattaa elintasoa, myös nuoria työntekijöitä vanhusten korkealle kohonnutta elintasoa kannattelemaan. Halutaan siis elää leveämmin ja kuluttavammin, kuin mihin pelkkä omien jälkeläisten työinto ja halu tinkiä kulutustottumuksista riittävät.

    Myös ikiaikainen patrioottinen halu pullisteluun ja oman kunnan / valtion / heimon / firman koon kasvattamiseen on yksi tekijä myös vihreiden, ja kai myös OS:n kohdalla.

    Liitän vielä mukaan saman suuntaisen halun ottaa velkaa kulutustottumusten tukemiseen, ja velkojen kuittaamisen myöhemmin helpommalla, kun talouden koko taas kasvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Vesa: Hyvää tarkoittaessaan (esim. lääketiede) ihminen estää luonnon sisäisiä mekanismeja toimimasta väestönkasvun suhteen. Vaikkapa nälänhätä tai tautiepidemiat ovat usein merkki liikakansoituksesta. Laastarina järjestetään hätäapua, mutta varsinaiseen ongelmaan ei puututa. Afrikan väestöräjähdys on vielä estettävissä ja suhteellisen helposti jos halutaan. Mutta hyötyykö liian moni väestönkasvusta?

    Ei maapallolle ole mitään haittaa paikallisista nälänhädistä ja tautiepidemioista. Afrikassa ei ole liikaa väestöä muulta kuin inhimilliseltä kannalta. Maapallolle on haitaksi maailman lontoot. Inhimilliseltä kannalta taasen maailman lontoot ovat vetoavia. Toistaiseksi huolikonteksti on vielä inhimillinen. Mahdollisimman paljon ihmisiä koetetaan nostaa lontoolaisiksi. Huolikonteksti voi jossakin vaiheessa muuttua. Vaikea ennustaa mitä silloin tapahtuu. Se on huomattavasti vaikeampi vaihe. Ihmisiä voidaan edelleen kannustaa lontoolaisiksi mutta se lontoolaisuus tarkoittaa välttämättä jotakin muuta kuin tänään. Ennustaminen on kivaa, ennustan jotakin urbaania uutta (tai uusvanhaa) versiota kommunismista > 50 vuoden päässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. pari piirua realismia: Turvapaikanhakijoiden korkea koulutustaso vaikuttaa valitettavasti olevan myytti, vaikkakin tiedotusvälineet löytävät juuri ne koulutetuimmat “edustamaan” koko joukon koulutustasoa.

    Näin. Koulutettu väestö jolla on työmarkkina-arvoa on aikaa sitten työllistynyt tavanomaisten työnhakumekanismien avulla lähimmillään Persianlahden varakkaisiin öljymaihin. Meillä ei ole mitään sellaista suhteellista etua tarjottavana jota maailman pragmaattisemmat maat eivät jo olisi keksineet, handicappia sitäkin enemmän.

    Niiden vähien akateemisten poimiminen vokeista on toki järkevää ja kannatettavaa, eikä opiskelun jatkamisen tukeminen sivustoin ja kurssikirjalahjoituksin paljoa maksa jos joku saisi sellaisen palvelun aikaiseksi. Näillä ihmisillä on kuitenkin paljon vapaata aikaa käsissään, varmasti osalla olisi motivaatio tehdä jotain hyödyllistäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. ‘Somaliaan olisi helppo saada rauha, jos maata riittäisi kaikille.’
    Somalimaan de facto valtion väentiheys on suurempi kuin Somalian keskimäärin, mutta sinne on saatu jo parikymmentä vuotta sitten rauha, toisin kuin etelämmäksi. Afrikkalaisilla on myös poliittisia ongelmia, ei pelkästään luonnonkatastrofeja ja humanitäärisiä kriisejä, ja niihin tarvitaan poliittisia ratkaisuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Juho Laatu: Mieti nyt vielä ajatuksesi loogisuutta.

    Mietin jo ennen kirjoittamista. Anna vihje.

    Suurkaupunkeihin muuttavat ihmiset eivät tule toiselta planeetalta. Suurkaupunkien kasvu ei kasvata Maapallon väkilukua, ne ihmiset olisivat yhtä lailla olemassa, jos asuisivat maaseudulla. Lisää ratakiskoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Jos, kuten moni esittää, tänne tullaan tuhansien km päästä lököilemään sosiaaliturvalla, niin voisiko olla mahdollista, että samanlaiseen johtopäätökseen päätyy myös ihmisiä, joiden ei tarvitse matkustaa kilometriäkään saavuttaakseen saman?

    Jos meidän sosturva on liian antelias ulkkareille, on se sitä kyllä ihan samalla lailla monelle kantiksillekin. Tai sitten suomalaisilla on jonkinsorttinen ahkeruusgeeni, mihin en oikein usko.

    Joo, joo, tähän voi heittää kielitaito ja silleen, mutta ainakin rakennusalalla näyttää pärjäävän hyvin vaikkei osaa suomea.Ja jos nokittaa kulttuurilla , niin en en myöskään usko että työttömien perheiden lapset imevät kovan työn eetosta yhtään sen enempää kuin jossain afrikassa kasvaneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Tompelo: Pietarin seudulla kasvukausi on lyhyempi kuin Helsingissä saati Turussa. Ja siellä sentään asuu yksinään enemmän ihmisiä kuin koko Suomessa.

    Kun keskimäärinen lämpötila näyttää olevan vähän alhaisempi koko maalis-syyskuuperiodilla, niin kuulosta kyseenalaiselta väitteeltä. Tiedän toki että alkuperäisen väiteen totuusarvo riippui pitkälti siittä, että Pietari (ja Tukholma) rajautuivat melko pienellä marginaalilla alueen ulkopuolelle.

    Toisaalta Suomen etelärannikko on kovin pieni kaistale koko Suomesta.

    Leveyspiiri on kokolailla mielivaltainen kriteeri elinkelpoisuuden suhteen.

    Voihan sitä halutessansa uskoa, että se on sattumaa, että suomalaisia on suhteellisen vähän. Vielä hankalampi kai on uskoa, että väestön suurimittainen tuonti muualta maailmasta tänne ei olisi ympäristölle vahingollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Syltty: Jos meidän sosturva on liian antelias ulkkareille, on se sitä kyllä ihan samalla lailla monelle kantiksillekin. Tai sitten suomalaisilla on jonkinsorttinen ahkeruusgeeni, mihin en oikein usko.

    Ihan riiippumatta siitä, onko sosiaaliturva nykyisellään liian antelias, maailmasta löytyy varmasti liikaa (liikaa Suomen julkisen talouden kantokyvylle) ihmisiä joiden mielestä koulutus lapsille, suunilleen nykyisen tasoinen julkinen terveydenhoito ja sen lisäksi muuta niin, että ei suoranaista vilua ja nälkä tarvitse kokea, olisi heille ihan hyvä diili.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Ensinnäkin, nykyisellä tulotahdilla tuo 30 000 on vain jäävuoren huippu. Syyskuussa tuli 11 000, lokakuussa 7 000 ja nyt tahti on taas noussut 300 henkeä/vuorokausi -tasoon. Tämä taskoittaa 100 000 – 120 000 tulijaa vuodessa. Tämä virtahan ei suinkaan pysähdy itsestään jossakin vuoden vaihteessa.

    Tällaisessa tilanteessa ei auta eikä riitä, että käytäntöjä muutetaan niin, että tulijoista koituvia kustannuksia saadaan pienennettyä. Se vain hidastaa taloudellisten ongelmien kasvua. Ja taloudelliset ongelmat eivät suinkaan ole niitä ainoita ongelmia. Koska Suomen työllisyystilanne on valmiiksi sellainen, että tulijoiden työllistyminen on hyvin epätodennäköistä, maaperä radikalisoitumiselle ja rikollisuuden kasvulle on mitä otollisin. Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku, vaikkapa se sitten edellyttäisi epämiellyttävien johtopäätösten tekemistä. Tähän mennessä ainoa realistinen malli, jolla ongelman kasvua voidaan rajoittaa, on maahantulon jyrkkä rajoittaminen. Se ei välttämättä ole helppoa, mutta kun viesti saadaan menemään perille lähtömaihin, ongelmankin voi odottaa hiljalleen helpottavan. .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Syltty:Jos meidän sosturva on liian antelias ulkkareille, on se sitä kyllä ihan samalla lailla monelle kantiksillekin.

    Miten syrjäytyneiden kantiksien työllistymistä auttaa se, että työttömien kokonaismäärää kasvatetaan?

    Miksi ei perusteta nettisivua, jolle listataan työpaikat, joihin ei saada tekijää. Näitä töitä voitaisiin osoittaa työttömille kantiksille ja jos ei kelpaa, niin kaikki tuet poikki.

    Suomessa on valtava määrä (korkea)koulutettuja ihmisiä työttöminä. Mistä ihmeestä syntyi pakolaistulvan edessä käsitys, että meiltä puuttuu koulutettuja työntekijöitä? Kuka tätä käsitystä viljelee ja millä perusteella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Pitäisiköhän tässä pakolaistulva-asiassa, Suomen nykyisen sekavan linjan sijaan, ottaa päälinjaksi konkreettisen itsekäs, käytännönläheinen linja? Näinhän muutkin tekevät…

    Parasta olisi valita Suomeen pääasiassa seuraavanlaisia pakolaisia:

    1) Hyvin koulutettuja ammattilaisia
    2) Henkilöitä, joilla on kansainvälisen liiketoiminnan / – kaupan kokemusta
    3) Perheitä, joissa on paljon lapsia

    Sitten vaan valjastetaan Suomen erinomainen koulutus / sosiaali -järjestelmä tehokkaasti kotiuttamaan ja kouluttamaan nämä ihmiset.

    Madalletaan samalla oleellisesti työllistämiskynnystä niin, että pakolaiset ja siinä sivussa puoli miljoonaa suomalaista työtöntä, pääsevät nopeasti kiinni työelämään.

    Näin saataisiin kuin “taika-iskusta” ratkaisun siemenet Suomen nykyisiin ongelmiin:

    1) Korjattaisiin Suomen pitkällä tähtäyksellä vakavin ongelma, eli lapsipuutteesta johtuva vinoutunut väestöpyramidi
    2) Saisimme kansainvälistä business-osaamista alueelta, jossa sitä on runsaasti tarjolla
    3) Suomen talouden masentavan negatiivinen kierre katkeaisi ja saisimme tilalle rajun piristysruiskeen!

    On tietysti sekin vaihtoehto, että suomalaiset kieltäytyvät tunnustumasta ympärillämme tapahtunutta, peruuttamatonta muutosta.

    Tämän seurauksena kansa käpertyy kouristuksenomaisesti yhä enemmän itseensä, ruikuttamaan maailman epäoikeudenmukaisuutta.

    Tällainen Suomi ei voi onnistuneesti kotiuttaa kasvavaa pakolaistulvaa, vaan siitä kehittyy tänne suuri määrä toivottomia slummi-eläjiä, joiden joukossa kaikenlainen ääriaines rupeaa mellastamaan…

    Nyt on päätösten aika; valitaan joko positiivinen kasvu-ura tai Suomen tuhoon johtava negatiivisen kierteen jatkaminen..

    Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, Suomi valitsee populistisen päättämättömyys- ja “tarrataan vanhaan” -linjan; ”musta tuntuu”, että kaikki muutokset ovat perustuslain vastaisia…

    Silloin jatketaan elämistä tosiasiat kieltävässä, populisti-euforisessa unessa.

    Siinä luullaan, että sosialistiseen maailmankuvaan perustuva kolmikanta ja suur-yritykset voivat ratkaista ongelmamme… ja liian myöhään sitten heräämme karmeaan todellisuuteen:

    Olisikin pitänyt huomata talouskeskustelumme ”sokea piste” ja panostaa yksityiseen PK-sektoriin, joka luo 90% uusista työpaikoista ja joka olisi voinut ketterästi ratkaista suuren osan pakolaistulvan aiheuttamista ongelmista.

    Seppo Korppoo
    25-vuotta PK-yrittäjänä, jonka ei elä marxilais-euforisessa unessa

    Retorisia kysymyksiä:

    Miksi Suomen intelligentsia nyt vaikenee, eikä debatoi esim. edellä mainitsemistani tosiasioista?

    Missä on Suomen Akatemia, jossa piileskelee “maan viisaimmat miehet ja naiset”?

    Miksi huijari-populistit saavat viedä meediaa kuin pässiä narussa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Pekka T.: On totta, että maahanmuuttoon liittyy monia muitakin tekjöitä kuin pelkkä taloudellinen hyöty. Maailma vain on mennyt sellaiseksi, että turhan usein kaikkea ajatellaan vain talouden kautta.

    Sillä, miten väestö yhteiskunnallisen kehityksen myötä sijoittuu Suomessa, tai muualla, ei kai liene juuri mitään tekemistä maailman väestöongelman kanssa?

    Paitsi että kun käytännössä kaikki kunnat ja kaupungit yrittävät kasvattaa sekä taloutensa että väestönsä kokoa, asialla on pian paljonkin tekemisä luonnon kestokyvyn ja väestömäärän kanssa. Jos Suomi, Helsinki tai muut kunnat haluavat nuoria työtätekeviä ihmisiä elättämään vanhuksiaan ikäpyrmidin kaventumisen vuoksi, Suomen ikäpyramidi levenee, eikä vapaaehtoisia kärjellään seisovaa pyramidia ajavia maitakaan ole missään. Ylläpidetään siis väestönkasvua tavalla tai toisella. Oikea tapa olisi yksinkertaisesti sopeutua siihen, että vanhuksia elättäviä nuoria on aiempaa vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. anonilli: Suurkaupunkeihin muuttavat ihmiset eivät tule toiselta planeetalta. Suurkaupunkien kasvu ei kasvata Maapallon väkilukua, ne ihmiset olisivat yhtä lailla olemassa, jos asuisivat maaseudulla. Lisää ratakiskoa?

    Ongelma on siinä että sekä suurkaupungit, maalaiskunnat että kaikki valtiot pyrkivät kasvattamaan talouttaan ja väkimääräänsä, ja “tervehdyttämään” ikäpyramidiaan niin, että nuorison määrä kasvaa suhteessa ikääntyneiden määrään.

    Helsinkiläiset eivät ole poikkeavan syyllisiä. Myös muut kunnat ja valtiot tekevät samaa. Katson Helsingin olevan kuitenkin keskimääräistä kuntaa syyllisempi siksi, että Helsingissä väkimäärän ja nuoren polven kasvattamisinto on varsin vahvaa (mm. tällä palstalla), ja koska Helsinki ja koko Suomi on niin varakas ja hyvinvoiva, että juuri Suomelta odottaisin ensimmäisenä askeleita jatkuvan kulutuksen kasvun ja väestönkasvun vähittäiseen leikkaamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Perusjuntti: Miten syrjäytyneiden kantiksien työllistymistä auttaa se, että työttömien kokonaismäärää kasvatetaan?

    Enhän minä väittänytkään. Minusta on vain hassua kun joku on samaan aikaan sitä mieltä, että tänne tullaan maailman toiselta puolelta asti lorvimaan, mutta näin antelias sosiaaliturva ei vaikuta valkonaamoihin.

    Mistä ihmeestä syntyi pakolaistulvan edessä käsitys, että meiltä puuttuu koulutettuja työntekijöitä?

    Veikkaisin kyllä hommafoorumia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Itse tasaisin naisten, ja miesten määrän alkuun. En tiedä, mutta oletettavasti tulijoista selkeä valtaosa on tällä hetkellä miehiä.

    Monet maat ovat maksaneet ruuan pöytään tuottamalla öljyä. Kun sähköautot ottavat valtaa, niin pelkästään siitä syystä saattaa Eurooppaan haluta 100miljoonaa ihmistä.

    Tällä hetkellä eniten haluaisin sanoa, että yhteiskunnasta puuttuu syvällistä ajattelua. Jos halutaan strategiaa joka laittaa asiat kuntoon, niin tunteilu ja automaatio eivät ole ratkaisuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Pekka T.:
    Olenko ainoa, jonka mielestä maapallon ihmisväestö on jo nyt liian suuri? Varsinkin jos haluamme suoda länsimaisen elintason kaikille. Tästä ongelmasta puhutaan silti käsittämättömän vähän.

    Nyt seuraukset alkavat näkyä eri tavoin. Tämä Euroopan pakolaiskriisi on vain oire ongelmista, jotka ovat lisääntymässä. Silti tämäkin on itsessään niin vaikea asia ratkaistavaksi, että se muuttaa yhteiskuntaamme pysyvästi. Meidän täytyy tehdä paljon oikeita ratkaisuja, että se muutos ei olisi pelkästään kielteinen.

    Ensimmäinen askel on, että ongelmasta keskustellaan avoimesti, kuten nyt Osmo Soininvaara koettaa tehdä, eikä vain käperrytä persumaiseen maahanmuuttovastustukseen.

    Olen ehdottoman samaa mieltä kahdesta ensimmäisestä kappaleesta. Kolmannen persuviittaus on vähän outo. Olivatpa persujen maahanmuuttokriittisyyden syyt mitä tahansa, väestönkasvun suhteen tuo asenne lienee kuitenkin kasvua jarruttavampi kuin vastakkainen (väestönkasvua tavoitteleva?) linja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Hieman aiheen vierestä, mutta lienee lähes ainoa kanava mulla kysyä asiaa tähän muslimeihin ja maahanmuuttoon suopeasti suhtautuvilta.

    Olen aivan pirun paljon nähnyt taas toitotusta siitä, että vihalle ei saa antaa valtaa, ketään ei saa tuomita ja emme saa pelätä.

    Mitä ihmettä oikein pitää tapahtua, että olisi lupa olla vihainen? Minä ainakin olen vihainen ja minä myös pelkään ihan pirusti muslimiterroristien ensimmäistä iskua Suomeen. Se on vain ajan kysymys.

    Älkää tulko keromaan mulle, että minulla ei ole lupa noihin tunteisiin ja en saisi missään tapauksessa kirjoittaa siitä. Siinä kun ilmapiiri menee ikäväksi. Sellaista ikävää vihapuhetta kun ei saisi olla missään.

    Minua ei oikein kauheasti jaksa kiinnostaa ikävä ilmapiiri, vaan lähinnä ihan konkreettinen turvallisuus, joka on pahasti uhattuna tätä menoa. Ja ainoa mitä konsensuspoliitikot ja media jaksaa jauhaa, että ei ole mitään hätää. Kaikki on ok.
    No ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. “Jos meidän sosturva on liian antelias ulkkareille, on se sitä kyllä ihan samalla lailla monelle kantiksillekin.”

    Tämä on Vartiaiselta lainattu ajatuskulku, joka pohjautuu yksioikoiseen ihmiskäsitykseen. Se ei ota huomioon ihmisen kulttuurihistoriallista luonnetta. Irakilaiset ovat tottuneet selvästi huonompiin elinolosuhteisiin, joten he kokevat suomalaisen sosiaaliturvan tason huomattavasti anteliaampana kuin suomalaiset. Toisaalta he ovat kulttuurisesti yhteisöllisempiä, joka johtaa siihen, että heidän ruokamenonsa ovat henkilö kohti matalampia kuin sinkkutalouksia elävillä suomalaisilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Syltty: Jos meidän sosturva on liian antelias ulkkareille, on se sitä kyllä ihan samalla lailla monelle kantiksillekin. Tai sitten suomalaisilla on jonkinsorttinen ahkeruusgeeni, mihin en oikein usko.

    Jostain syystä ihmisillä on tuollainen ahkeruusgeeni.

    Tämä tuli esiin 80-luvulla kun meillä oli vielä voimassa työllisyyslaki.
    Eli puoli vuotta työttömänä olleelle tarjottiin aivan oikea palkkatyöpaikka, josta maksettiin aivan oikeaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa

    Ja vaikka siihen aikaan kannustinloukut olivat vieläsuurempia kuin tänään, niin useimmat lähtivät töihin.

    Ne kieltäytyivät, joilla oli muuta työtä esim maatalon emännät tai poromiehet.

    Pussikansa häipyi ensimmäisen tilin jälkeen

    Ja tietysti siihenkin aikaan oli ns villejä ja vapaita eikä työ kiinnostanut

    Mutta näitä oli ja on edelleen rajallinen määrä, kautta aikojen tällaisia on ollut Suomessa 50000 kahta puolta oleva joukko.

    Lopputulema heidän kohdallaaan oli lentäminen ulos kortistosta.

    Mutta kun työttömiä on nyt 500000 niin heitä on vain n 10 % työttömistä eli ei kannata yleistää poikkeuksia

    Tavallinen suomalainen osaa ajatella asioita eteenpäin , ei se, että työn alkaessa palkka on aluksi pieni ja/tai että menettää jotain etuuksia, paljoa sureta.
    Jos on toivoa, että jonkin ajan kuluttua on saanut vakiintunemman aseman ja ansiot nousseet yli.

    Kannustinloukku on vain keksitty propagandajuttu, jolla syyllistetään työttömiä ja jonka vuoksi yöttömyydelle ei tarvitse tehdä mitään.Paitsi keksiä uusia kyykytyksiä ja nöyruutyksiä työttömille.Eduskunnassa varmaan jaetaan palkintoja eniten nöyryyttävälle tempulle

    Hyvä esimerkki ahkeruusgeenistä ovat opiskelijat: On täysin järjen vastaista kitkutella 500 euron varassa 3-7 vuotta kun voisi mennä töihin ja ansaita vähintään 2000 euroa kuussa.
    Opiskeluajan ansionmenetys on 54000-168000 euroa. Kuitenkin opiskelija osaa ajatella niin, että 5-10 vuoden kuluttua hän on paremamssa asemassa kuin ilman opiskeluaja palkka on enemmn kuin tuo 2000 ja plussana vielä mielekkäämmät työt

    Millä tavoin työtön ja opsikelija poikkeavat toisistaan ? Työtönkin on opiskellut ja osannut ajatela 5-10 vuotta eteenpäin opiskeluaikana.Tuskinpa tuo ominaisuus on mihinkään hävinnyt ?

    Tai meillä on yli 1000 toimitusjohtajaa työttömänä.Ei kukan epäile, että heillä olisi kannustinloukkuja .Jos näin olisi niin heille ei maksettaisi 1-2 vuoden irtisanomiskorvausta .Olisihan aivan hullua, että EK ajaa yhdelle ryhmälle valtavaa kannustinloukkua ???Etenkin kun kysymyksessä on vapaaehtoinen palkkio

    Ainoa selvä este työllistymiselle on ulosotto.Perintätoimistojen velotus on niin rankkaa, että pienikin velka moninkertaistuu ja kun velkaa peritään 15vuotta -kuolemaan saakka niin kenenkään ajattelu ei enää yllä niin pitkälle ei he todellakin syrjäytyvät eikä yhteiskunnalla ole mitään sellaista keppiä, joka pakottaisi töihin.

    Luottomerkintä on jo 350000:lla ja luku kasvaa koko ajan.Paljonko heistä on menetettyjä ei ole arvioitu, mutta luku voi olla 100000-150000:kin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Mikä saa ihmiset kuvittelemaan, että elintasoero olisi merkittävä vaikutin ihmisten tulemiseen? Jos tämä pätisi, niin miksi 10v sitten tulijoita oli murto-osa nykyisestä, vaikka elintasoerot olivat aivan samat kuin nyt?

    Tai miksi tulijat eivät tule väestön ja bkt-erojen suhteessa pitkin Afrikkaa ja Lähi-Itää jne, vaan lähtömaat tuntuu määrittävän lähinnä sisällissota (Syria, Irak, Etelä-Sudan), hallituksen aiheuttama sortovalta (Eritrea) ja yleinen anarkia (Somalia)?

    Jos BKT-ero olisi jotenkin hallitsevin selittävä tekijä, olisivat tulijat jakautuneet melkolailla toisella tavalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Meillä kaikin keinoin estetään tulijoita integroitumasta yhteiskuntaan sulkemalla heidät yhteiskunnan ulkopuolelle vastaanottokeskuksiin joita pyörittäville yrityksille maksetaan poskettomia summia per henkilömajoitusyö siitä, että tulijat (ihmiset) saadaan eroteltua muista ihmisistä.

    Kun pidetään muslimit muslimeiden seassa, varmistetaan että suomalaiset tavat ja käytänteet eivät ainakaan tartu.

    Olisiko parempi tapa ottaa “adoptio”-käytännöt käyttöön ja maksaa jollain viranomaisprosessilla valikoiduille vapaaehtoisperheille / henkilöille kotouttamistukea siitä hyvästä, että he ottavat elätettäväkseen ja kotoutettavakseen tulijan tai perheen?

    Kuukausittain vaikka satasia korvausta siitä hyvästä, että majoittaa tyhjään vierashuoneeseen tulijan ja opettaa tälle kieltä ja paikallisia tapoja. Vaatimuksena se, että voi ottaa tulijat mukanaan töihin ja opettaa näille siellä taitoja joiden avulla nämä voivat työllistyä tai jotain muuta vastaavaa. Joku voinee jatkaa ideointia?

    Liian vanha: Afrikkalaiseen kulttuuriin kuuluu , että vapaa mies ei tee työtä.Työn tekevät naiset ja orjat.

    Yhteiskunta muuttuu tehokkaimmin naisten koulutuksella, sillä he siirtävät oppinsa seuraavalle sukupolvelle ja he kykenevät organisoimaan kodin ja kylän asioita ja he ovat ennenkaikkea kiinnostuneita kylän kehittämisestä ja lastensa tulevaisuudesta

    Esim terveystilanteen radikaali kehitys parempaan ja syntyvyyden lasku johtuu naisten kouluttamisesta kehitysmaissa

    Afrikkalaisten niputtaminen yhteen nippuun asumismaanosan perusteella kertonee jotain kirjoittajan asiantuntemuksesta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Osmo, mikä on mielestäsi Suomen a) kansallinen b) globaali vastuu väestönkasvun suhteen? Milloin Suomen väkiluku on saavuttanut mielestäsi maksimitason?

    YK:n väestönennusteen korkean hedelmällisyysluvun vaihtoehto (ml. siirtolaisuus) ennustaa Suomen väkiluvuksi 2100 8,5 miljoonaa asukasta. Ei-siirtolaisuutta variantissa vuoden 2100 väkiluku olisi 4,6 miljoonaa.

    Ero on huikea niin Suomen ekosysteemin ja Suomen aiheuttaman maailmanlaajuisen ympäristökuormituksen kannalta.

    Nähdäkseni emme voi ajatella vain omien eläkkeidemme riittävyyttä tilanteessa jossa kaikki tunnustavat tarpeen väestön supistumiseen. Omasta mielestäni kustannustehokkainta olisi kantaa globaalia vastuuta väestönkasvun suhteen lisäämällä eri kehitysavun muotoja samalla kun kannustamme Suomessa matalaan syntyvyyteen.

    Lisäksi ongelmana on työvoiman tarpeen vähentyminen, tarvitsemmeko lisää elätettäviä olivatpa he sitten kotoisin Somaliasta tai Eirasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Syltty: Ei varmaan itsestään, mutta siihen että Ruotsi aloitti juuri rajatarkastukset.

    Enpä kyllä tuudittautuisi sen uskon varaan, että Ruotsin rajatarkastukset ratkaisevat meidän maahanmuuttopulmamme. Mutta enhän minä usko joulupukkiinkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Osmo Soininvaara:
    Globaali väestö ei kasva ssiitä, että ylikansoitetuilta alueilta muutetaan väljemmille alueille. Se kasvaa syntyvyyden vuoksi. Kun suuren syntyvyyden maista muutetaan alhaisen syntyvyyden maihin, muuttajien syntyvyys alenee.

    Tai sitten muuttajat tuovat oman kulttuurinsa mukanaan, ja nopean väestönkasvun ongelma leviää niillekin alueille, jossa se on jo saatu hallintaan. Merkkejä tästä jälkimmäisestä on olemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tai sitten muuttajat tuovat oman kulttuurinsa mukanaan, ja nopean väestönkasvun ongelma leviää niillekin alueille, jossa se on jo saatu hallintaan. Merkkejä tästä jälkimmäisestä on olemassa.

      Eööet tuo tähän kunnollista lähdettä, väitän, että tuo on kyhllä silkkaa roskaa. Sanot siis, että suomalaisten syntyvyys nousee, kun tänne tulee somaleja, joilta suomalaiset oppivat käyttäytymistä?
      Päinvastainen kyllä pitää paikkansa. Uudessa kotimaassa syntyvyys yleensä vähän ajan kuluttua laskee, kun opitaan maan tavoille ja pannaan tytöt kouluun ja yliopistoihin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Määkin pyöräilen:
    Olen aivan pirun paljon nähnyt taas toitotusta siitä, että vihalle ei saa antaa valtaa, ketään ei saa tuomita ja emme saa pelätä.

    En nyt oikein ymmärrä miten vihan ja tuomitsemisen välttäminen ja rohkeus estävät järkevän maahanmuuttopolitiikan toteuttamisen? Onko tosiaankin niin, että ainoastaan pelokas ja vihainen hompanssi voi polttopulloineen toteuttaa edes jotenkin etäisesti järkevää maahanmuuttopolitiikkaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Kansainvaellusten loppuminen vasta rauhoittaa tilanteen. Sitä ennen on pakko tulla asian kanssa toimeen ja yrittää ratkaista massiivisia akuuttiongelmia. Näihin asti ratkaisuksi tuntuu esitetyn vain suomalaisten asennekasvatusta ja valistuksen tehostamista ja lisäresursseja.

    Passivoivatko ja uhriuttavatko meidän kotouttamistoimemme tulijan? Joissakin maissa ne turvapaikan tai oleskeluluvan saaneet, jotka meillä eivät työllisty ja ovat täysin turvaverkon varassa, tulevat toimeen omillaan.

    Osmon esitys tp-hakijoiden ammattitaitojen hyödyntämisestä pitäisi ottaa vakavasti pohdittavaksi ja toteutettavaksi.

    On mainittu pakolaisleirit. Siistit ja hyvin organisoidut pakolaisleirit lisäisivät myös rikkaiden maiden mahdollisuuksia rajoittaa maahantuloa.

    Usein esiin otetussa paikan päällä auttamisessa on kuitenkin ongelmansa. Jos lähtömaassa on kaaos ja sekasorto, siellä ei voi tehdä mitään. En usko myöskään, että noin vain asiasta ilmoittamalla voisimme mennä lähtömaiden naapurivaltioihin, jotka kantavat suurimman pakolaistaakan, perustamaan siistejä asuinalueita pakolaisille. Jos näillä asuinalueilla olisi asuntojen, toimivan infrastruktuurin ja elintarvikehuollon lisäksi kouluja ja muitakin toimintoja (kuten pitäisi kriisien osoittauduttua pitkäaikaisiksi), niille saattaisi pyrkiä ao. valtion omiakin kansalaisia.

    Kansainväliset avustusjärjestöt jo ylläpitävät siistin näköisiä pakolaisleirejä. Avustusjärjestöjen roolia tulisi vahvistaa.

    Kirkon Ulkomaanavun verkkojulkaisu kertoo kahdesta Jordanian pohjoisosassa sijaitsevasta leiristä, Zaatr ja Azraq, jotka herättävät toivoa siitä että valonpilkahduksiakin voisi olla (verkkoartikkelit Ulkomaanapu kouluttaa syyrialaisnuoria nyt myös Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa sekä Pakolaisleiri sai puutarhan ).

    Toki Kirkon Ulkomaanavun uutisilla on pyrkimyksenä painottaa ao. järjestön työn tuloksellisuutta, mutta varmaan jotakin on tottakin.

    Piilisikö hyvin hoidetuissa leireissä, jos sellaisia oikeasti on, jopa ratkaisun siemen kriisiin?

    Zaatrin leiri on pikku hiljaa muodostumassa kaupungiksi: siellä on jo oma hallinto, turvallisuusjoukot, sairaaloita, kauppoja ja kauppakuja, joskin kuoppainen ja hökkeleiden reunustama. Avustusjärjestöt tarjoavat omilla aidatuilla tonteillaan koulutusta ja erilaisia aktiviteetteja leirin asukkaille. Zaatriin on ehdotettu tekstiilitehtaan perustamista, mikä hyödyttäisi myös Jordaniaa.

    Azraqin leirillä Kirkon Ulkomaanapu aloitti helmikuussa 2015 viljely- ja kierrätyshankkeen Suomesta lahjoituksena saadun mullan, muutaman puutarhamyymälästä hankitun kukan ja parin mansikan avulla. Jordanialainen urakoitsija lahjoitti tontille kunnollisen kasvihuoneen, jonne kurkut, retiisit, kesäkurpitsat ja tomaatit pääsevät kasvamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. ripa: Irakilaiset ovat tottuneet selvästi huonompiin elinolosuhteisiin, joten he kokevat suomalaisen sosiaaliturvan tason huomattavasti anteliaampana kuin suomalaiset.

    Kertoisitko miten tästä vedät johtopäätöksen että irakilainen ei lähdekään sillä palkalla töihin, millä suomalainen lähtee?

    Jos suomalainen sosiaaliturva on heidän mielestä antelias, niin palkkatyönhän pitäisi johtaa suunnilleen maanpäälliseen paratiisiin.

    Toisaalta he ovat kulttuurisesti yhteisöllisempiä, joka johtaa siihen, että heidän ruokamenonsa ovat henkilö kohti matalampia kuin sinkkutalouksia elävillä suomalaisilla.

    Nälkä siis ajaa suomalaisen töihin, mutta viisaampi irakilainen syö vähemmän ja pystyy tämän takia lorvimaan päivät pitkät.

    Kyllä, näin se varmasti menee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Osmo Soininvaara:
    Globaali väestö ei kasva ssiitä, että ylikansoitetuilta alueilta muutetaan väljemmille alueille. Se kasvaa syntyvyyden vuoksi. Kun suuren syntyvyyden maista muutetaan alhaisen syntyvyyden maihin, muuttajien syntyvyys alenee.

    Toki, mutta suurin ekologisin kustannuksin. Tuuli Hirvilammin mukaan perusturvan varassakin elävien suomalaisten MIPS-mitattu luonnonvarakulutus ylittää moninkertaisesti kestävän kulutustason. Suurimpia syyllisiä tässä on asuminen, väljä ja lämmin asuminen näillä leveysasteilla vaatii runsasta energiankäyttöä. Rahtaamalla kehitysmaista ihmisiä perusturvankin varaan lisäämme reilusti kansallista ekologista selkäreppuamme. Tilanne vain pahenee jos nämä ihmiset työllistyvät mikä on onneksi epätodennäköistä koulutuksen ja kielitaidon puutteen vuoksi.

    Utilitaristisesti ajatellen kannattaisi parantaa ihmisten elintasoa lähtömaissa kestävälle tasolle. Tämä johtuu jo luonnonolosuhteista, esimerkiksi asuntojen lämmittämisen vaatima energiamäärä ja ylipäätään rakentamisen vaatima taso on pienempi, energia puolestaan voidaan tuottaa kestävästi aurinkoenergialla ympäri vuoden.

    Tuuli Hirvilammin väitös luettavissa:

    http://sosiaalivakuutus.fi/vaitostutkimus-kestavan-hyvinvoinnin-tieta-raivaamassa/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Osmo Soininvaara:
    Helsinki ei mitenkään valikoi tulevia asukkaita, vaan rakentaa asuntoja kaikkien tulla. Mitä vikaa Juho Laatu näkee tässä. Maan sisäiset passit?

    Olet mielestni joskus sanonut, että noita Helsingin tai Helsingin seudun usia asukkaita ei kerätä Suomen maaseudulta, vaan pääasiassa muualta. Olen vähän hämilläni tuosta sisäisten passien ehdotuksestasi. Kummin päin on? Maan sisältä kerääminen ei aiheuttaisi väestönkasvua. Mutta jos keräät väkeä syntyvuuden kautta tai ulkomailta haalimalla, silloin väestö kasvaa. Ulkomailta keräily kasvattaa väestöä siksi, että voimme kai olettaa sinun hyväksyvän sen, että kaikki maat ja kaikki kaupungit ja kunnatkin saavat noudattaa samanlaista väestönkasvua lisäävää politiikkaa, jota suosittelet Helsingille.

    Ehdotit mielestäni myäs koulutettujen valikointia. Ehkä ajattelit mielessäsi, että nuo koulutetut olisivat vain lisäystä muutenkin otettavien pakolaisten määrään. Mutta väestöä tuokin taktiikka lisää, annetaan sitten tilaa enemmän koulutettuille tai kaikille. Ja muista että kaikki maailman kynnelle kykenevät tähtäävät ehkä juuri samaan kuin sinäkin, eli koulutetuimpien vapaana liikkuvien kalastamiseen omaa kasvua pönkittämään.

    Se että haluat antaa kaikkien halukkaiden tulla (positiivinen asenne sinänsä, vaikkakin taitaa taas perustua siihen periaatteeseen, että “kaikki suomalaiset haluavat Helsinkiin, ja kaikki helsinkiläiset haluavat Tukholmaan”) ei varmaankaan myöskään vähennä väestönkasvua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Hedelmällisyysluvut ovat Helsingissä alempia kuin muualla maassa, vaikka syntyvyys onkin korfkealla. Se siis viittaa siihen, että muuttaminen Helsinkiin pienentää parheen lapsilukua. Helsingin asukasluku kuitenkin kasvaa suuresti syntyvyyden kautta, koska tänne muuttaa tulevia äitejä ja isiä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Osmo Soininvaara:
    Juho Laatu. Mikä saa sinut uskomaan, että siirtolaisuus lisää syntyvyyttä globaalisti?

    Siirtolaisuus ei sinänsä lisää, mutta se lisää, että kaikki pyrkivät lisäämään väkimääräänsä. Jostain noiden uusien asukkaiden täytyy syntyä.

    Yksi mahdollinen ajatuskulku on se, että jos Helsinki ja Suomi hankkivat (synnyttämällä tai siirtolaisina) uusia asukkaita elättämään vanhuksiaan ja pitämään elintasoaan korkealla, voimme olettaa, että muutkin haluavat samaa. Siellä missä talouden vetovoima ei riitä haalimaan koulutettua ja työintoista nuorta väkeä maahan, turvaudutaan varmasti perinteisempiin keinoihin, eli esimerkiksi lasten hankintaan vanhuuden turvaksi. Näin sekä teollistuneissa että vähemmän teollistuneissa maissa väestönkasvu saadaan pidettyä korkeana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Juho Laatu: Olen ehdottoman samaa mieltä kahdesta ensimmäisestä kappaleesta. Kolmannen persuviittaus on vähän outo. Olivatpa persujen maahanmuuttokriittisyyden syyt mitä tahansa, väestönkasvun suhteen tuo asenne lienee kuitenkin kasvua jarruttavampi kuin vastakkainen (väestönkasvua tavoitteleva?) linja.

    Persuviittaus oli tarkoituksella hieman provosoiva. Ajatukseni on, että jotta väestönkasvulle saataisiin tehtyä jotain, pitäisi se ensin laajasti ymmärtää ongelmaksi. Siksi siitä pitää puhua ja keskustella.

    Perussuomalaiset puolestaan ovat profiloituneet maahanmuuton vastustajina, ja vieläpä aika yksioikoisella tavalla. “Ei Suomeen maahanmuuttajia” -asenne ei liity mitenkään globaaliin väestönkasvun ongelmaan, vaikka sillä saattaa siihenkin olla vähäinen vaikutus. Sen sijaan sillä on muita ja suurempia oheisvaikutuksia.

    On toki väärin niputtaa kaikki perussuomalaiset saman asenteen alle. Tietenkään osa heistä ei hyväksy tuota asennetta, ja tietenkin osa heistä osaa jopa ihan rakentavasti keskustella maahanmuuton moninaisista seurauksista. Silti itse puolue hahmottuu maahanmuuton yksioikoisena ja populistisena vastustajana, ja siksi moni heitä myös äänestää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Juho Laatu: Paitsi että kun käytännössä kaikki kunnat ja kaupungit yrittävät kasvattaa sekä taloutensa että väestönsä kokoa, asialla on pian paljonkin tekemisä luonnon kestokyvyn ja väestömäärän kanssa. Jos Suomi, Helsinki tai muut kunnat haluavat nuoria työtätekeviä ihmisiä elättämään vanhuksiaan ikäpyrmidin kaventumisen vuoksi, Suomen ikäpyramidi levenee, eikä vapaaehtoisia kärjellään seisovaa pyramidia ajavia maitakaan ole missään. Ylläpidetään siis väestönkasvua tavalla tai toisella. Oikea tapa olisi yksinkertaisesti sopeutua siihen, että vanhuksia elättäviä nuoria on aiempaa vähemmän.

    Olen samaa mieltä siitä, että erilaisten organisaatiotasojen, olivat ne sitten kuntia, kaupunkeja tai maita, pyrkimys oman taloutensa tai väestönsä kasvuun on väärä tavoite. Ihmiskunnan olisi syytä ja jopa korkea aika oppia, että vähemmän voi olla enemmän.

    Silti, jos yhteiskunnalliset virtaukset vievät kohti kaupungistumista, ilman että kokonaisväestö kasvaa, ei sillä sinänsä ole paljon tekoa väestöongelman kanssa. Se, onko ilmiö muista syistä hyvä vai huono, on sitten erillisen keskustelun paikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Osmo Soininvaara:
    Globaali väestö ei kasva ssiitä, että ylikansoitetuilta alueilta muutetaan väljemmille alueille. Se kasvaa syntyvyyden vuoksi. Kun suuren syntyvyyden maista muutetaan alhaisen syntyvyyden maihin, muuttajien syntyvyys alenee.

    En eritellyt edellä vielä syntyvyyden kasvua ja väestönkasvua. On todennäköistä, että Suomeen jostain selvästi köyhemmästä maasta muuttavien henkilöiden lapsiluku on keskimäärin alempi kuin mitä se olisi, jos nuo henkilöt olisivat jääneet kotimaahansa. Mutta Suomen keskimääräinen lapsiluku / syntyvyys silti todennäköisesti nousee. Ja väestömäärä tietenkin myös.

    Lähtömaassa tilanne on hieman monimutkaisempi. Se että osa väestöstä lähtee pois mahdollistaa syntyvyyden ja väestön kasvun pysymisen ennallaan. Sitä voisi hieman laskea jossain vaiheessa se, että Suomeen muuttaneiden vähälapsisuuden esimerkki vaikuttaa, tai että joku laskee Suomeen muuttamien lasten rahojen tuovan eläketurvaa ja elintasoa niin, että lapsia ei enää tarvita yhtä paljon kuin ennen. Nuo molemmat ovat kyllä kovin epävarmoja, ja vaikuttavat lasten tekoon vasta lastentekovaihetta myöhemmin (eli eivät ehkä vaikuta tehokkaasti).

    Pääsääntö lienee kuitenkin se, että (tekstiäsi lainaillen) globaali väestönnkasvu on tapahtunut iät ja ajat nimenomaan niin, että väestö on muuttanut ylikansoitetuilta alueilta väljemmille alueille. Miksi nykyinen liikaväestön muuttoliike poikkeaisi tästä?

    Elintason nousun voi ajatella jossain vaiheessa jarruttavan lisääntymistä, mutta samalla se aiheuttaa lisää rasitusta luonnolle. Vihreät näyttävät omaksuneen ajatuksen, että väestönkasvuongelma on jo ratkaistu (koska kasvun joku ännäs derivaatta on laskenut), ja siksi maapallon väestömäärän voi antaa tuplaantua huoletta, eikä väestönlasvua tarvitse rajoittaa, ei omassa eikä vieraissa maissa, ja että hyvä hoitotoimenpide on lisätä kaikkien kulutusta (sekä muuttajien että paikalleen jäävien) lastentekotarpeen vähentämiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Liian vanha:Eli puoli vuotta työttömänä olleelle tarjottiin aivan oikea palkkatyöpaikka

    Lopputulema heidän kohdallaaan oli lentäminen ulos kortistosta.

    Väittäisin että “töihin TES-palkalla tai ulos kortistosta” antaa kohtuullisen kovat kannusteet.

    Tavallinen suomalainen osaa ajatella asioita eteenpäin , ei se, että työn alkaessa palkka on aluksi pieni ja/tai että menettää jotain etuuksia,paljoa sureta.

    Tässä ei ilmeisesti ole tavallinen suomalainen:

    http://jari-pekkateurajrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198863-kannustinloukussa-eli-minun-ei-ole-taloudellisesti-jarkevaa-menna-toihin

    Kannustinloukku on vain keksitty propagandajuttu

    Jos semmoisia ei ole olemassakaan, niin miten ihmeessä Lipposen hallitus sitten purki niitä oikein urakalla?

    Sitäpaitsi ei ihmisen tarvitse edes olla täydellisesä kannustinloukussa (=työstä jää vähemmän käteen kuin työttömyydestä), että käytös muuttuu. Kun minä jouduin aikoinani ensimmäistä kertaa lomautetuksi, jouduin peruspäivärahalle. Tuli kiire etsiä uusi työpaikka ja se löytyikin kahdessa viikossa. Kun jouduin seuraavan kerran lomalle, pääsinkin ansiosidonnaiselle. Tällä kertaa ei ollut mitään kiirettä. Ensin mentiin pari kk vuoroviikko-lomautukseella (viikko töitä, viikko pakkolomaa), sitten oltiin muutama kk töissä ja sitten alkoi täysi lomautus. Mutta tällä kertaa olin täydellä lomautuksella yli 2 kk, ennenkuin aloin katselemaan uutta työtä.

    jolla syyllistetään työttömiä

    Ei se ole syyllistämistä, jos toteaa että tuet vaikuttavat käytökseen.

    ja jonka vuoksi yöttömyydelle ei tarvitse tehdä mitään.

    Ai että kannustinloukuista puhuvat “eivät halua tehdä työttömyydelle mitään”? Tämä on taas näitä tilanteita, jossa todellisuuden ei annneta turhaan häiritä omaa maailmankuvaa.

    Kyllä minä väitän että nimenomaan vasemmistossa pidetään juhlapuheita siitä, kuinka työttömyyden poistamiseksi pitää tehdä kaikki ja todellisuudessa ei tehdäkään mitään, vaan päinvastoin jarrutetaan kaikkia mahdollisia uudistuksia. Niitä, jotka saattaisivat jopa vähentää työttömyyttä!

    Hyvä esimerkki ahkeruusgeenistä ovat opiskelijat: On täysinjärjen vastaista kitkutella 500 euron varassa 3-7 vuotta kun voisi mennä töihin ja ansaita vähintään 2000 euroa kuussa.

    Suurin osa opiskelijoista ei pystyisi hankkimaan tuollaista työtä.

    Millä tavoin työtön ja opsikelija poikkeavat toisistaan ?

    Aika harva työtön ajattelee, ettei lähde koskaan töihin. Kyllä yleensä ajatus on, että lähdetään kunhan löytyy tarpeeksi hyvä työpaikka. Mitä paremmat tuet, sitä harvempi työ täyttää “tarpeeksi hyvän” määritelmän.

    Eikä siinä tarvita kuin parin viikon ero aktivoitumisessa, niin se jo näkyy koko valtion tasolla. Omalla kohdallani peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen aiheuttama ero työllistymisessä oli kaksi kuukautta. Mietippä sitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Maailmassa on nykyään kolme kirosanaa ääriuskonto, talouskasvu ja ylikansoitus. Ne poistamalla maapallo voisi saada lisäaikaa.

    Kysymyksiä Osmolle, kun pidän sinua suhteellisen viisaana miehenä: Miten voit pitää sitä turvapaikanhakijoiden tänne tuloa mitenkään parempana asiana kuin, että pakolaisleirien oloja parannettaisiin? Hiukan taustoja. 375miljoonaa (arvioitu ½vuoteen) hintana 50000:lle turvapaikanhakijalle. Se tekee 40e/henkilö. Näistä turvapaikanhakijoista saa turvapaikan 30%, joten oikeastaan hädänalaisille ei mene kuin murto-osa verrattuna pakolaisleirien olojon parantamiseen. Pakolaisleirien huonot olot ovat pää syy, että ihmiset kuolee matkalla Eurooppaan ns. taivaspaikan takia. Pakolaisleirien olojen parantamista kannattaa mm. ensimmäisen kommentin linkin herra. Voisitko/osaatko debunkata hänen väittämänsä?

    Toisella kysymyksellä: Kun olit sitä mieltä, että pakolaiset ja turvapaikanhakijat pitäisi heti pistää töihin niin. Mistä oikeasti luulet tänne tulevan työpaikkoja, kun hallitus leikkaa koulutuksesta ja vielä vähentää mahdollisia innovaatioita? Oletko kuullut automaatiosta? Robotiikka kehittyy jatkuvasti ja epäilen 20 vuotta, kun tekoäly on kehittynyt jo siihen pisteeseen, että robotit voi tehdä suuren osan tehdastyöstä ja palveluammateista. Lisää vielä max. 20 vuotta niin ne ovat jo pakollisia investointeja. Ja nuo ajat ovat lähestulkoon maksimeja.

    Ja kolmannella kysymyksellä, joka liittyy ensimmäiseen ja toiseen kysyisin: Kun kaikki nyt tietysti olettaa Syyrian tilanteen joskus rauhoittuvan, niin eikö ole hyvä että osaavat ihmiset palaa takaisin? Miten on parempi, että esim. Irakilainen/Syyrialainen lääkäri, joka voisi pakolaisleirillä ilman tulkkia hoitaa ihmisiä ja pitää yllä osaamistaan tulee tänne pakolaiskeskukseen sylkemään kattoon tai mahdollisesti saada siivoustyötä, koska kielimuurin vuoksi ei voi hoitaa täällä potilaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. On päivän selbvää, että oloja pakolaisleireillä oli halvempaa parantaa kuin ottaa pakolaisia enemmän kuin kyetään kunnolla kotouttamaan. Lisäksi pitäisi parantaa oloja maissa jo ennen kuin olot kehittyvät sellaisiksi, että pakolaiskia alkaa syntyä. Suomen hallitus on nyt kuitenkin linjannut, että kummastakin näistä kohteista otetaan rahaa pois.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Määkin pyöräilen:
    Mitä ihmettä oikein pitää tapahtua, että olisi lupa olla vihainen? Minä ainakin olen vihainen ja minä myös pelkään ihan pirusti muslimiterroristien ensimmäistä iskua Suomeen. Se on vain ajan kysymys.

    Terroristien ja terrorismin tavoite on luultavasti se, että me kokisimme sitä samaa vihaa ja pelkoa mitä he kokevat. Tavoitteena on, että tekisimme jälkikäteen jotain semmoista, mikä oikeuttaisi heidän tekonsa ja toisi sodan myös tänne, eli esim. hyökkäisimme jonnekin lähi-itään ja siten antaisimme moraalisen oikeutuksen uusille iskuille länsimaihin, myös Suomeen.

    Vielä emme mielestäni ole siinä pisteessä, että kannattaisi hermostua, vaikka hermostuttaakin – terroristien tekemät toimet ovat kuitenkin isossa kuvassa aika mitättömiä.

    Otan tässä nyt muutamia tilastoja siitä miten erilaisissa dramaattisissa tilanteissa kuolee ihmisiä:

    Maailmanlaajuisesti liikenteessä kuolee noin 1.200.000 ihmistä eli yli miljoona ihmistä joka vuosi. Siis joka vuosi, teemme mitä tahansa, ensi vuonna kuolee jälleen noin miljoona ihmisiä liikenneonnettomuuksissa:

    http://www.who.int/gho/road_safety/mortality/en/

    Suomessa kuolee tätä nykyä noin 200 ihmistä vuodessa, se on iso parannus 1970-lukuun jolloin noin tuhat ihmistä joutui joka vuosi niin rajuun onnettomuuteen, että se maksoi heidän henkensä:
    http://www.stat.fi/tup/suomi90/lokakuu.html

    Jos ajattelet hetken vain niitä, jotka kuolevat liikenneonnettomuudessa, se on täysin sattumanvarainen kuolema. Tälläkin on keskusteltu hiljattain erilaisista liikenneonnettomuuksien uhreista miten liikenneturvallisuutta voisi parantaa.

    On muitakin tapoja kuolla. Yhdysvalloissa ammutaan käsiaseilla 31,347 ihmistä joka vuosi (näistä muutama sata poliisin toimesta). Se on karmen suuri luku sekin, melkein liian suuri käsitettäväksi. Helsingin Olympiastadionille mahtuu sen verran ihmisiä.

    http://www.cdc.gov/nchs/fastats/injury.htm
    http://www.theguardian.com/us-news/ng-interactive/2015/jun/01/the-counted-police-killings-us-database

    Sotia pelätään paljon, mutta vuoden 1945 jälkeen sodissa on kuollut paljon vähemmän ihmisiä kuin liikenteessä tai muissa onnettomuuksissa:
    http://ourworldindata.org/data/war-peace/war-and-peace-after-1945/

    Suuttumiseen on toki kaikilla oikeutus, mutta kaiken yrittämisen jälkeenkin terroristit eivät ole onnistuneet saamaan juuri minkäänlaista tuhoa aikaan suhteessa siihen mitä muuten tapahtuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Osmo Soininvaara:
    Helsinki ei mitenkään valikoi tulevia asukkaita, vaan rakentaa asuntoja kaikkien tulla. Mitä vikaa Juho Laatu näkee tässä. Maan sisäiset passit?

    Miksi kaikkien pitäisi asua juuri Helsingissä? Helsinki voi toki kasvaa, jos kasvu on maltillista, eikä siitä ole haittaa jo olemassaoleville asukkaille (Helsingissä), ja mikä myös tärkeää, halukas/vapaaehtoinen maksaja löytyy. Sama pätee tietysti koko maahan.

    Miksi pitäisi kasvattaa verovaroin elätettävien määrää Helsingissä/Suomessa rajatta? Siihenhän tuollainen politiikka johtaa. Onko isokin nautinto kasvattaa tältä osin veronmaksajien taakkaa myös rajatta?

    Perjantain A-studiossa Emma K. ja Eva B. antoivat myös käsittääkseni ymmärtää, miten mukavaa se on, kun kaikki halukkaat saavat aivan vapaasti tulla (ja mennä?). Sen verran innokkaasti tuon tekivät, että puhuivat välittämättä ilmeisesti liikoja lystin(?) maksajista tai edes ao. keskustelun vetäjien jakamista puheenvuoroista tai yrityksistä palauttaa keskustelujärjestys.

    Vaikka naisten kanssa keskustellessa voivat ainakin kohteliaimmat (ja ehkä vähemmän sanavalmiit) miehet jäädä helposti alakynteen, esitän seuraavan kysymyksen: Koska alkaa olla aika laskea, milloin tulijoiden osalta saadaan myös nais- ja lapsikiintiöt täyteen? Paljonko tähänastisista tulijoista on miehiä, nuorukaisia, naisia entä lapsia? Tietääkö näitä lukumääriä edes kukaan?

    Nuoria miehiä (ja nuorukaisia, ei aina enää lapsia!) tuntuu tulijoiden perusteella mailmassa riittävän paljon, mutta tilannetta ei ehkä pitäisi päästää ainakaan Suomessa luisumaan pahaan epätasapainoon (kuten nyt, naisten ja lasten joutuessa näköjään jäämään paljolti sinne, mistä nuo monet riuskat(?!) miehet joutuivat pakenemaan(!?)).

    Asia (pakolaistulva ja sen vaikutukset, sekä tarvittavat toimenpiteet mm. omassa maassamme) on kuitenkin sen verran tärkeä, että siitä on syytä keskustella varsin laajalti, jotta kaikki eri näkökulmat saadaan esiin, ennenkuin nykymenettelyihin (mm. lait ja asetukset) mahdollisesti tarvittavista muutoksista päätetään.

    No, nyt pitää sitten Pariisin tapahtumien takia etsiä tiettyjä tappajia Ranskan ohella myös muualtakin, uutisten mukaan ainakin Belgiasta.

    Vapaalla liikkuvuudella on sekä etuja että haittapuolia, joilta kummaltakaan ei tule ummistaa silmiä. Pitäisi kai nyt edes tietää, keitä rajojen yli liikkuu, ja milloin, muutoinkin kuin vain ilmateitse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. “pari piirua realismia” kirjoitit tärkeän puheevuoron. On ollut todella hämmentävää, että taloustieteilijät kuten Jaakko Kiander ja Juhan Vartiainen ovat esittäneet irakilaisten pakolaisten olevan osaratkaisu kestävyysvaje ongelmiimme. Tämän arvion he ovat tehneet ennen kuin heillä on ollut mitään tietoa siitä minkalainen koulutus- ja työtausta meille tulleilla irakilaisilla on.

    Tiettyyn pisteeseen saakka Soinivaara liittyi tähän “poliittisesti korrektiin ylioptimismiin”.
    Faktapohjaisuus ja terävä analyyttisyys, jotka ovat hänen tavaramerkkinsä”, jäi tässä kohden puuttumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Pekka T.: Persuviittaus oli tarkoituksella hieman provosoiva. Ajatukseni on, että jotta väestönkasvulle saataisiin tehtyä jotain, pitäisi se ensin laajasti ymmärtää ongelmaksi. Siksi siitä pitää puhua ja keskustella.

    Perussuomalaiset puolestaan ovat profiloituneet maahanmuuton vastustajina, ja vieläpä aika yksioikoisella tavalla. “Ei Suomeen maahanmuuttajia” -asenne ei liity mitenkään globaaliin väestönkasvun ongelmaan, vaikka sillä saattaa siihenkin olla vähäinen vaikutus. Sen sijaan sillä on muita ja suurempia oheisvaikutuksia.

    On toki väärin niputtaa kaikki perussuomalaiset saman asenteen alle. Tietenkään osa heistä ei hyväksy tuota asennetta, ja tietenkin osa heistä osaa jopa ihan rakentavasti keskustella maahanmuuton moninaisista seurauksista. Silti itse puolue hahmottuu maahanmuuton yksioikoisena ja populistisena vastustajana, ja siksi moni heitä myös äänestää.

    Kannatan sitä, että puhutaan kaikista kysymyksistä asialinjalla, toisia liikaa demonisoimatta. Luultavasti vihreätkin ovat jo hyväksyneet joitan uusia persujen jo pitkään (kaukonäköisesti tai epämääräiemmistä syistä) ajamia muutoksia suomen pakolaiskäytäntöihin. Ei siis aivan pelkkää sysimustaa. Mutta ei silti tarvitse sanoa, että kaikki syyt mitä persujen kannattajien piirissä jotkut epäilevät olevan, saisivat vihreiden varauksettoman kannatuksen. Ehkä nuokin ääripäät voivat pian puhua toisilleen, muutenkin kuin leimakirvein.

    Persut eivät taida tosiaan olla Suomen puolueista se, jota väestönkasvun ongelmat eniten kiinnostavat. Eivät ole siinä mielessä yksin, että näyttää usein siltä, että vihreitäkään ei kiinnosta (olen aiemmissa kommenteissani epäillyt tätä). Kukaties jotkut vihreästi ajattelevat äänestävä jo persuja siksi, että saavat siten paremmin vastiketta väestönkasvun vastustamiselleen kuin vaikkapa vihreitä äänestämällä. Eivät vihreät kovin aktiivisesti muitakaan vastaavia asioita aja, kuten vaikkapa hiilivoiman alasajoa Suomessa. En väitä että persut olisivat mikään viherpuolue nyt eikä jatkossa, mutta eivätpä ehkä ole vihreätkään. Kannattamasi avoin keskustelu voisi ohjata meitä kaikkia entistä selvemmille raiteille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Sekä HS että Yle uutisissaan 8.10.2015 kertoivat Suomessa vierailleen Harvard-professori Robert Putnamin kannasta maahanmuuttoon. Aiemmin ( Helsingin Sanomat 6.6.2015: Oxfordin yliopiston professori palauttaisi pakolaisia leireihin ) HS haastatteli Oxford-professori Paul Collieria, joka kirjassaan Exodus nojaa vahvasti Putnamiin.

    Maahanmuuttoriidan molemmat osapuolet (rajat auki –leiri ja rajat kiinni –leiri) tuntuvat hyväksyvän sekä Putnamin että Collierin näkemykset. Molemmat leirit toki korostavat eri asioita professoreiden kannanotoissa, mutta koska myös Suomen viralliseen doktriiniin sopimattomat professoreiden näkemykset esitellään molemmissa valtamedioissa, viriää toivo.

    Putnam ja Collier puhuvat siirtolaisuudesta, eivät turvapaikanhakijoista, joiden oleskeluluvista päätetään eri periaattein kuin siirtolaisten. Professorien lausunnot kannattaa kuitenkin lukea vastaanottavaisella mielellä. He eivät ole kukkahattuhöpöttäjiä eivätkä nuivia.

    Putnamin esitelmää referoidessaan HS:n päätoimittajakolumnisti nostaa kirjoituksessaan Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain kaikille yhteistä esiin mm. seuraavaa:

    Mitä monimuotoisempi ympäristö, sitä pienempi on luottamus eri ihmisryhmien välillä – ja yllättäen myös eri ryhmien sisällä. Ihmisillä on vähemmän ystäviä, eikä yhteinen tekeminen toisten kanssa huvita. Poliittinen aktiivisuus vähenee ja television katsominen lisääntyy. Ihmiset vetäytyvät kuoreensa kuin kilpikonnat, Putnam kuvasi suomalaisyleisölle – joka ei oikein tiennyt, mitä ajatella.

    Putnam toteaa Ylen mukaan, että emme voi suurten ihmismäärien liikehdinnälle mitään, joten sen hoitamiseksi on löydettävä oikeat poliittiset ratkaisut:

    … nyt eletään muuttoliikkeiden, pakolaisuuden ja turvapaikanhakijoiden aikaa – niin maailmassa, Euroopassa kuin Pohjolassakin. Tälle kehitykselle ei ole vaihtoehtoa

    , ja jatkaa:

    … olen ylipäätään siirtolaisuuden ja moninaisuuden kannalla. Mutta lyhyellä aikavälillä kansallisen kirjon kasvu voi heikentää sosiaalista pääomaa, ja tämä on Pohjoismaiden ja Euroopan haaste juuri nyt.

    Putnam muistuttaa lisäksi, että kotoutuminen ei tapahdu päivissä, kuukausissa eikä edes vuosissa, vaan puhutaan sukupolvista.

    Kaivataan siis käytännön maahanmuuttopolitiikan ratkaisuja. Niitä antaa Collier Exodus-kirjassaan, jossa hän tarkastelee erilaisia maahanmuuttopolitiikan vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia niin maahanmuuttajiin, kohdemaan kantaväestöön kuin lähtömaahankin.

    Jos kohdemaa tavoitteenaan hillitä maahanmuuttoa vain rajoittaa maahantulijoiden määrää sekä valikoi heidät kriteerinä se, keitä maassa tarvitaan, maahanmuutto vähenee mutta etniset, kantaväestöstä erillään pysyttelevät vähemmistöryhmät kasvavat silti hiljalleen. Etnisten enklaavien sulautuminen kantaväestöön on hidasta ja sosiaalisen luottamuksen ja pääoman uudelleenrakentuminen vie vuosikymmeniä. Tämän seurauksena hyvinvointivaltion sosiaalimenot kasvavat.

    Collier soveltaa maahanmuuttoon ekonomistien ”mahdotonta kolmiyhteyttä”: vapaa maahanmuutto, erillisinä pysyvät etniset väestöryhmät ja antelias hyvinvointivaltio eivät voi kaikki vallita yhtaikaa.

    Collier ja Putnam esittävät ratkaisuksi poliittista strategiaa, jossa vauhditetaan maahantulijaväestön integroitumista kantaväestöön. Tässä on Collierin mukaan valittava monikulturismin ja sulautumisen välillä (!!). Collierin mukaan tarkoituksenmukaisessa maahanmuuttopolitiikassa juuritaan kovalla kädellä pois kantaväestön tulijoita kohtaan harjoittama rasismi ja syrjintä ja otetaan käyttöön Kanadan tyyli, jossa ei anneta muodostua alueellisia etnisiä enklaaveja, ja noudatetaan amerikkalaisen 70-lukulaisen integrointipolitiikan käytäntöjä: koulujen maahanmuuttajaoppilaiden määrälle asetetaan yläraja, maahanmuuttajia vaaditaan opettelemaan isäntämaan kieli ja sitä varten järjestetään opetusta sekä kannustetaan yhteisten kansallisten seremonioiden noudattamista.

    Aivan täsmälleen samaa sanoo Putnam Ylen mukaan:

    – Tärkeitä ovat koulu, osallistuminen, kaupunkisuunnittelu ja myös symbolit. Tiedän, että monet eurooppalaiset pitävät hieman huvittavana tähtilipun palvontaa ja lippuvalaa, jonka jokainen amerikkalainen koululainen osaa. Mutta se otettiin käyttöön vasta vuonna 1910, valtavan muuttoliikkeen aikaan. Tarkoitus oli kertoa tulijoille, että jakaessanne demokratian ja vapauden ihanteet olette yhtä hyviä amerikkalaisia kuin vaikkapa me Putnamit, joiden suku on elänyt täällä 1640-luvulta lähtien.

    Osmon mainitsema pikainen työllisyminen helpottuisi Collierin esittämällä tavalla: laittomasti maassa oleskeleville annettaisiin vierastyöläisen status. Se mahdollistaisi työnteon ja täyden laillisen maahanmuuttajan statuksen saamisen myöhemmin. Vierastyöläinen maksaisi veroja, mutta hänellä olisi vain turistin rajoitettu oikeus sote- ja hyvinvointipalveluihin. Laittomasti maassa oleskelevan halukkuutta rekisteröityä vierastyöläiseksi lisäisi se, että laittomasta oleskelusta seuraisi maasta karkotus ilman valitusoikeutta.

    Collier arvelee maahanmuuttopolitiikkapakettinsa aluksi lisäävän maahanpyrkijöiden määrää mutta myöhemmin tasoittuvan. Eriytyneet etniset enklaavit samoin ensin kasvavat, mutta ajan mittaan nekin vakiintuvat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Pekka T.: Olen samaa mieltä siitä, että erilaisten organisaatiotasojen, olivat ne sitten kuntia, kaupunkeja tai maita, pyrkimys oman taloutensa tai väestönsä kasvuun on väärä tavoite. Ihmiskunnan olisi syytä ja jopa korkea aika oppia, että vähemmän voi olla enemmän.

    Silti, jos yhteiskunnalliset virtaukset vievät kohti kaupungistumista, ilman että kokonaisväestö kasvaa, ei sillä sinänsä ole paljon tekoa väestöongelman kanssa. Se, onko ilmiö muista syistä hyvä vai huono, on sitten erillisen keskustelun paikka.

    Aivan, samaa mieltä. Kaupungistuminen on erillisen keskustelun paikka. Se yleinen (usein vihreiden) väite, että kaupungeissa asuminen (ehkä jopa sinne siirtäminen) olisi luonnonsuojelullinen tavoite, ei sekään kestä päivänvaloa. Itse uusien asuntojen rakentaminen on jo sinänsä tuhoisaa toimintaa. Isolta osalta kyse on myös kilpailusta mahtavuudesta ja oman talouden (ja kulutuksen) kasvun maksimoimisesta kaupunkiin muuttajien osalta.

    Ihmisten kokonaismukavuuden kannalta vähemmän voi tosiaan olla enemmän. (tuo “vähemmän” sisältää siis enemmän puhdasta luontoa, vähemän saasteita ja enemmän ihanaa elämää kilpakasvuähkyn sijaan)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Osmo Soininvaara:
    Sanot siis, että suomalaisten syntyvyys nousee,kun tänne tulee somaleja, joilta suomalaiset oppivat käyttäytymistä?

    Osmo – nyt kyllä yrität työntää minun kirjoittamakseni sellaista, mitä tekstistä ei löydy. Ei liene aivan niitä korrekteimpia argumentointitapoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Osmo Soininvaara:
      Sanot siis, että suomalaisten syntyvyys nousee,kun tänne tulee somaleja, joilta suomalaiset oppivat käyttäytymistä?

      Osmo – nyt kyllä yrität työntää minun kirjoittamakseni sellaista, mitä tekstistä ei löydy. Ei liene aivan niitä korrekteimpia argumentointitapoja.

      Osmo Soininvaara:
      Sanot siis, että suomalaisten syntyvyys nousee,kun tänne tulee somaleja, joilta suomalaiset oppivat käyttäytymistä?

      Osmo – nyt kyllä yrität työntää minun kirjoittamakseni sellaista, mitä tekstistä ei löydy. Ei liene aivan niitä korrekteimpia argumentointitapoja.

      Minusta sinä sanot näin tässä:

      Tai sitten muuttajat tuovat oman kulttuurinsa mukanaan, ja nopean väestönkasvun ongelma leviää niillekin alueille, jossa se on jo saatu hallintaan. Merkkejä tästä jälkimmäisestä on olemassa.

      Jos populaatiolla A on synnyinmaassaan korkeampi syntyvyys kuin suomalaisilla Suomessa, heidän muuttamisensa Suomeen ei voi lisätä maailman väestönkasvua ellei heidän oma syntyvyytensä nouse Suomessa siitä, mitä se oli heidän synnyinmaassaan tai elleivät he opetan tapojaan suomalaisille. Minä tulkitsen sinun tarkoittaneen jälkimmäistä, koska ensimmäistä et ainakaan argumentoinut.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Osmo Soininvaara:
    Hedelmällisyysluvut ovat Helsingissä alempia kuin muualla maassa, vaikka syntyvyys onkin korfkealla. Se siis viittaa siihen, että muuttaminen Helsinkiin pienentää parheen lapsilukua.

    Tuossa syy seuraus? Esitän, että Helsinkiin hakeutuu perheitä jotka eivät suunnittele kovin montaa lasta. Jokaisen elollisen olennon kustannus on käsikädessä asumistiheyden kanssa. Aikuinen, lapsi, koira ja hevonen. Kaikkien lukumäärä per talousyksikkö kasvaa mitä väljempää. Joissakin tapauksissa (sikafarmari) se voi ollakin syy. Myös hevonen vie paljon tilaa vaikka ei haisisikaan. Eli sekin on syy. Mutta ihmiset? Ei kai Osmo herranen aika sentään 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Sepi: Kun pidetään muslimit muslimeiden seassa, varmistetaan että suomalaiset tavat ja käytänteet eivät ainakaan tartu.

    Olisiko parempi tapa ottaa “adoptio”-käytännöt käyttöön ja maksaa jollain viranomaisprosessilla valikoiduille vapaaehtoisperheille / henkilöille kotouttamistukea siitä hyvästä, että he ottavat elätettäväkseen ja kotoutettavakseen tulijan tai perheen?

    Kuukausittain vaikka satasia korvausta siitä hyvästä, että majoittaa tyhjään vierashuoneeseen tulijan ja opettaa tälle kieltä ja paikallisia tapoja. Vaatimuksena se, että voi ottaa tulijat mukanaan töihin ja opettaa näille siellä taitoja joiden avulla nämä voivat työllistyä tai jotain muuta vastaavaa. Joku voinee jatkaa ideointia?

    Juuri näin. Aikoinaan Ouluun tuli aika paljon Vietnamin venepakolaisia, monet perheinensä ja jopa kolme sukupolvea yhdessä. Silloin syntyi kai uteliaisuudesta liike, jonka seurauksena monelle tulijaperheelle löytyi täältä kummiperhe, yleensä aviopari, jolta lapset olivat lähteneet maailmalle. Mitään rahallista tukea ei siinä liikkunut.

    Vietnamilaisten kotoutuminen on Oulun seudulla sujunut käsittääkseni kohtalaisen hyvin.

    Nyt uusia tulijoita on Suomessa niin paljon, että vastaava toiminta tavoittaisi vain murto-osan heistä, mutta ehkä idea toimisi vieläkin. Siis että nimenomaan perheille yritettäisiin löytää suomalainen kummiperhe.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Tero Tolonen: Terroristien ja terrorismin tavoite on luultavasti se, että me kokisimme sitä samaa vihaa ja pelkoa mitä he kokevat.

    Suuttumiseen on toki kaikilla oikeutus,

    Sinä sentään annat luvan suuttua. Se on aika paljon enemmän mitä yleensä annetaan myöden meille väärää mieltä oleville. Muuten kirjoituksesi käsitteli sitä, että terrori-iskut ovat niin mitättömiä, että ei tarvitse tehdä mitään ja senkuin vain eletään kuten ennenkin.

    Minusta aivan käsittämätön asenne. Suomessa on totuttu ylihuolehtivaan holhoukseen joka ikisessä asiassa ja on vaikka mitä turvamääräyksiä. Nyt sitten terrorismin edessä todetaan, että sitä nyt vain tapahtuu.

    Minä olen edelleen sitä mieltä, että minulla on oikeus sanoa ihmisistä, jotka murhaavat muita aivan mitä tahansa. Ja minulla on myös oikeus olla vähän pirun epäluuloinen niitä ihmisiä kohtaan, jotka tuosta kulttuurista tulevat.

    Te muut voitte mennä perfomansseihinne kertomaan kuinka teillä on unelma, mutta minulla on mielestäni täysi oikeus kertoa olevani eri mieltä, ilman että kimppuuni käydään ties millä leimakirvein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Määkin pyöräilen:
    Hieman aiheen vierestä, mutta lienee lähes ainoa kanava mulla kysyä asiaa tähän muslimeihin ja maahanmuuttoon suopeasti suhtautuvilta.

    Olen aivan pirun paljon nähnyt taas toitotusta siitä, että vihalle ei saa antaa valtaa, ketään ei saa tuomita ja emme saa pelätä.

    Mitä ihmettä oikein pitää tapahtua, että olisi lupa olla vihainen? Minä ainakin olen vihainen ja minä myös pelkään ihan pirusti muslimiterroristien ensimmäistä iskua Suomeen. Se on vain ajan kysymys.

    Älkää tulko keromaan mulle, että minulla ei ole lupa noihin tunteisiin ja en saisi missään tapauksessa kirjoittaa siitä. Siinä kun ilmapiiri menee ikäväksi. Sellaista ikävää vihapuhetta kun ei saisi olla missään.

    Minua ei oikein kauheasti jaksa kiinnostaa ikävä ilmapiiri, vaan lähinnä ihan konkreettinen turvallisuus, joka on pahasti uhattuna tätä menoa. Ja ainoa mitä konsensuspoliitikot ja media jaksaa jauhaa, että ei ole mitään hätää. Kaikki on ok.
    No ei ole.

    Saa pelätä. Minäkin pelkään. Mutta miksi pelkäät juuri muslimiterroristeja? Maailma on väärällään pelon aiheita, joten miksi noukkia sieltä vain yksi? Järkevästi ajatellen ne muut pelonaihert ovat vielä paljon suurempia.

    Tuomitakin saa, ja kyllä minäkin tuomitsen Pariisin terroristien teot. Mutta ei pidä tuomita kaikkia muslimeita, sillä terroristit ovat heidän joukossaan vain pieni joukko. Ne muslimit, jotka myös tuomitsevat tuollaiset pahat teot, ovat meidän puolellamme.

    Viha puolestaan on ongelmallinen tunne, sillä sen kautta harvoin saavutetaan mitään hyvää. On helppo vihata kaikkia pahantekijöitä, terroristeja, kouluampujia, muita murhaajia ja pahoinpitelijöitä, raiskaajia jne. Sellaisia tunteita nousee varmaan meidän kaikkien mieleen. Vihan sijasta kannattaisi kuitenkin yrittää ratkaista nämä ongelmat, mieluiten jo ennalta. Siihen puolestaan tarvitaan ymmärrystä niistä syistä, jotka tekoihin ovat johtaneet. Ja siihen auttaa avoin keskustelu.

    Itse maahanmuuttokysymys nykyisellä voimallaan on aivan varmasti suuri ongelma eikä siihen ole helppoja ratkaisuja. Koettakaamme välttää kuitenkin vihaa, sillä se yleensä vain pahentaa tilannetta.

    Nimimerkki Määkin pyöräilen antoi tavallaan kiitoksen Osmo Soininvaaralle siitä, että tässä blogissa jopa erimieliset pääsevät keskustelemaan. Yhdyn kiitoksiin.

    Sivullinen voisi kuvitella, että tässä blogissa vallitsisi vihreydelle myötämielinen hyminä. Näin ei ole, vaan yllättävän moni keskustelijoista käy kovin hyökkäävästi vihreitä ja jopa Soininvaaraa itseään kohtaan. Ihailtavan hyvin hän sitä kestää. Taitaa olla Suomessa ainutlaatuista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Osmo Soininvaara: Eööet tuo tähän kunnollista lähdettä, väitän, että tuo on kyhllä silkkaa roskaa. Sanot siis, että suomalaisten syntyvyys nousee,kun tänne tulee somaleja, joilta suomalaiset oppivat käyttäytymistä?
    Päinvastainen kyllä pitää paikkansa. Uudessa kotimaassa syntyvyys yleensä vähän ajan kuluttua laskee, kun opitaan maan tavoille ja pannaan tytöt kouluun ja yliopistoihin.

    Mistä sinä tiedät pakolaisten motiiveista mitään? Jos olet itse hyväntahtoinen ihminen, joka uskoo ihmisen olevan pohjimmiltaan hyvä, niin se ei välttämättä päde kaikkiin.

    Gaddafikin sanoi, että vallataan Eurooppa syntyvyydellä. Entä jos muslimien tavoite on vallata Eurooppa?

    Jos tässä on jotain hyvää, niin kai joku voi tuntea vahingoniloa hyvinvointiyhteiskunna kaatumisesta. Samaa systeemiähänä kannattavat myös liberaalit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. “On päivän selbvää, että oloja pakolaisleireillä oli halvempaa parantaa kuin ottaa pakolaisia enemmän kuin kyetään kunnolla kotouttamaan. Lisäksi pitäisi parantaa oloja maissa jo ennen kuin olot kehittyvät sellaisiksi, että pakolaiskia alkaa syntyä. Suomen hallitus on nyt kuitenkin linjannut, että kummastakin näistä kohteista otetaan rahaa pois.”

    Juuri näin.

    Suomen hallitus ja EU ovat olleet onnettoman hitaita reagoimaan YK:pakolaisviraston pyyntöihin resurssoida heidän toimintaansa.
    Persujen logiikka on tässä asiassa ihan käsittämätön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. En esitä tätä totena, mutta siirtolaisuuden aiheuttamaa globaalia väestönkasvua voisi ajatella niin että lähtöalueilla väestö on alueen kantokykyyn nähden koko ajan ns. tapissa, ja länsimaihin muuttavat tekevät tilaa uudelle väestölle ja samalla lisäävät teollisuusmaiden muuten vähenevää väestöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Osmo Soininvaara:
    Osmo Soininvaara: Sanot siis, että suomalaisten syntyvyys nousee,kun tänne tulee somaleja, joilta suomalaiset oppivat käyttäytymistä?

    Osmo – nyt kyllä yrität työntää minun kirjoittamakseni sellaista, mitä tekstistä ei löydy. Ei liene aivan niitä korrekteimpia argumentointitapoja.

    Osmo Soininvaara: Sanot siis, että suomalaisten syntyvyys nousee,kun tänne tulee somaleja, joilta suomalaiset oppivat käyttäytymistä?

    Osmo – nyt kyllä yrität työntää minun kirjoittamakseni sellaista, mitä tekstistä ei löydy. Ei liene aivan niitä korrekteimpia argumentointitapoja.

    Minusta sinä sanot näin tässä:

    Jos populaatiolla A on synnyinmaassaan korkeampi syntyvyys kuin suomalaisilla Suomessa, heidän muuttamisensa Suomeen ei voi lisätä maailman väestönkasvua ellei heidän oma syntyvyytensä nouse Suomessa siitä, mitä se oli heidän synnyinmaassaan tai elleivät he opetan tapojaan suomalaisille. Minä tulkitsen sinun tarkoittaneen jälkimmäistä, koska ensimmäistä et ainakaan argumentoinut.

    Jos ryhmän A syntyvyys on esimerkiksi 5 kertaa ryhmän B syntyvyys, ja ryhmän A jäseniä muuttaa ryhmän B asuma-alueille, ryhmän A asuma-alueen syntyvyys nousee. Ei siinä tarvita mitään muutoksia kummankaan ryhmän käyttäytymisessä. Jos ryhmä A ei voi enää kasvaa alkuperäisellä asuma-aleellaan, mutta levittäytyy muille alueille, se kyllä lisää maailman väestönkasvua, koska alkuperäisellä alueella kasvua ei voisi tapahtua rajojen tultua vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Oletko Osmo huomannut, että saatat ehkä elää vielä kesäajassa, tai sitten olet ehkä ajastamme edellä (!), vai miten on muuten mahdollista, että viimeinen tekstisi kirjoittamisajaksi on merkattu “… kirjoitti 15.11.2015 kello 21:54”, kun oman, melko hyvin ajassa olevan kelloni mukaan se on nyt vasta n. 21:34?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Osmo Soininvaara:
    Kun puhutaan maahanmuutosta, joutuu poistamaan kirjuoituksia, koska kirjoittajien tyyli muuttuu alatyyliseksi tai esitetään toisista loukkaavia väitteitä, jotgka ovat ilmiselvästi epätosia. En ymmärrä, miksi maahanmuuttoasiat tekevät ihmisistä tyhmiä ja halpamaisia.

    Osittain johtunee kirjoittajien tyhmyydestä ja halpamaisuudesta, osittain turhautumisesta keskusteluun jonka lähtökohtana on kyseenalaistamattomia ismejä velvollisuudestamme maksaa velkaamme valkoisen miehen rikoksista.
    Osittain netin luonteesta kansakunnan vessanseinänä, koskee kaikkia aiheita joissa esitetään mielipiteitä, esim. taannoisessa karppauskeskustelussa käytettiin vastapuolesta kovaa kieltä tappouhkauksilla ryyditettynä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Osmo Soininvaara:
    Juho Laatu’
    Alan kyllästyä noihin aivan mauttomiin väitteisiin esimerkiksi väestön SIIRTÄMISESTÄ kaupunkeihin. Niin paljn halukkaita tulijoita on, ettei ketään tarvitse siirtää, kaikki eivät sen sijaan pääse vaikka haluaisivat.

    Minulle kelpaa mikä tahansa sopiva sana. Vaikkapa “siirtyvät”. Kritisoin tässä vain halua kasvattaa väestöä. En väitä, että esiintyisi jotain henkilötason pakottamista. Ihmiset siirtyvät, ja jollain voi olla halu saada heidät siirtymään. Halukkaita tulijoita löytyy varmasti vaikka pari miljoonaa, jos sen verran halutaan. Kai homma pelaa niin, että te kunnalispoliitkot kaavoitatte lisää asuntoja haluamanne määrän, ja muuttajat sitten siirtyvät itse oma-aloitteisesti niihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jos katsomme, kuinka paljon ylimääräistä kunnat ovat kaavoittaneet, Kauniaisten jälkeen Helsinki on ihan varmasti kaavoittanut vähiten ilmaa. Suomessa kaavoitetuille tonteille mahtuisi 20 miljoonaa ihmistä asumaan. Helsinkiä ei voi syyttää liiasta kaavoittamisesta. Yleensä on syytetty päinvastaisesta

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Osmo Soininvaara: os populaatiolla A on synnyinmaassaan korkeampi syntyvyys kuin suomalaisilla Suomessa, heidän muuttamisensa Suomeen ei voi lisätä maailman väestönkasvua ellei heidän oma syntyvyytensä nouse Suomessa siitä, mitä se oli heidän synnyinmaassaan tai elleivät he opetan tapojaan suomalaisille.

    Hm… Kyllä se lisää, sillä lapsikuolleisuus on edelleenkin Suomessa pienempi kuin heidän kotimaissaan.

    Maahanmuuttajien ja kantaväestön välinen ero häviää käytännössä yhden sukupolven, eli n. 30 vuoden aikana.

    Olen edelleen sitä mieltä, että 80% ongelmista häipyisi, jos maahanmuuttajatn päästettäisiin töihin. Ei vaan onnistu, koska liitot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Osmo Soininvaara:
    Jos populaatiolla A on synnyinmaassaan korkeampi syntyvyys kuin suomalaisilla Suomessa, heidän muuttamisensa Suomeen ei voi lisätä maailman väestönkasvua ellei heidän oma syntyvyytensä nouse Suomessa siitä, mitä se oli heidän synnyinmaassaan tai elleivät he opetan tapojaan suomalaisille.

    Voi se, jos muutto tänne joko kasvattaa syntyvyyttä alkuperämaassa tai vähentää kuolleisuutta siellä. Toisin sanoen, väestö siellä joko ei vähene muuttoa vastaavasti (Malthuslainen raja tulee vastaan myöhemmin) tai jopa kasvaa lisätienestien takia.

    En sano, että näin on, mutta en pitäisi sitä myöskään mahdottomana.

    Somalian väkiluku oli 6.3 miljoonaa kun ensimmäiset somalit tulivat tänne ja nyt 11 miljoonaa. CIA factbook näyttää sanoavan, että rahansiirrot Somaliaan olisivat suuruudeltaan 70% maan BKT:sta virallisilla vaihtokursseilla ja toisten tietojen mukaan 40% väestöstä on niistä riippuvaisia.

    Toinen asia on sitten, että per capita kulutustaso on ahtaassa Helsingin kaupungin vuokra-asunnossakin globaalisti aika korkea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Tero Tolonen:

    Maailmanlaajuisesti liikenteessä kuolee noin 1.200.000 ihmistä eli yli miljoona ihmistä joka vuosi. Siis joka vuosi, teemme mitä tahansa, ensi vuonna kuolee jälleen noin miljoona ihmisiä liikenneonnettomuuksissa:

    Mitä sitten? Jo ihan mediaani-äo:lla pitäisi ymmärtää tahallisen terroriteon ja yleensä tahattoman liikenneonnettomuuden filosofinen ero.

    Näitä kahta kuoleman aiheuttavaa asiaa ei voi, saa ja pidä verrata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Osmo Soininvaara: Jos populaatiolla A on synnyinmaassaan korkeampi syntyvyys kuin suomalaisilla Suomessa, heidän muuttamisensa Suomeen ei voi lisätä maailman väestönkasvua ellei heidän oma syntyvyytensä nouse Suomessa siitä, mitä se oli heidän synnyinmaassaan tai elleivät he opetan tapojaan suomalaisille.

    Kyllä, mutta muuttoliike voi mahdollistaa väestönkasvun jatkumisen, kun “hotspotin” kasvun rajat eivät tule vastaan. Vertaa kalastukseen: kalastetuissa vesissä useampi poikanen pystyy kasvamaan aikuiseksi ja kanta ei pienenekään niin paljon kuin voisi luulla.

    Lainaan vielä Mr. Tragedy of the Commonsia, Garrett Hardinia:

    We will make no progress with population problems, which are a root cause of both hunger and poverty, until we deglobalize them. Populations, like potholes, are produced locally, and, unlike atmospheric pollution, remain local unless some people are so unwise as to globalize them by permitting population excesses to migrate into the better-endowed countries. Marx’s formula, “to each according to his needs” is a recipe for national suicide.

    Sitten on vielä tämä pari muuta juttua. Ihmiset länsimaissa, minä mukaan lukien, eivät halua muslimeita tai kehitysmaalaisia lähelleen. Älä kuuntele hyvesignalointia (jeesustelua), katso segregaatiota.

    Toisekseen, ihmisten päästäminen kalliisiin maihin passattavaksi on hemmetin kallista. Ruotsissa menee pari miljardia pelkästään tänä vuonna saapuvien 30 k yksinsaapuvan alaikäisen huoltamiseen. UNHCR:n budjetti on siinä 6 miljardin paikkeilla. YK:n koko humanitaarinen budjetti (ml. katastrofiavut ym.) oli ainakin tiistain Ylen uutisten mukaan n. 20 G€.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Olli 2
      Ehdin jo panna tämän viestin roskakoriin, kuten olen tehnyt monille tätä samaa asiaa julistaville kirjoituksille, mutta päätin kuitekin julkaista sen, koska tämä kirjoitus kristallisoi aatesuuntansa koko sisällön. Osoittaahan se, että tämä aatesuunta tähtää laajamittaisiin kansanmurhiin nälkäkuolemien kautta.Tätä itse kuikin tutkiskelkoon sydämessään.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Osmo Soininvaara:
    Jos katsomme, kuinka paljon ylimääräistä kunnat ovat kaavoittaneet, Kauniaisten jälkeen Helsinki on ihan varmasti kaavoittanut vähiten ilmaa. Suomessa kaavoitetuille tonteille mahtuisi 20 miljoonaa ihmistä asumaan. Helsinkiä ei voi syyttää liiasta kaavoittamisesta. Yleensä on syytetty päinvastaisesta

    Helsinki voisi halutessaan pudottaa uuden kaavoittamisen jonnekin nollan tuntumaan. Vihreät ovat Helsingissä merkittävä voima, joka voisi laittaa väestön kasvattamiselle stopin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Miksi Helsingin pitäisi pudottaa kaavoitus nollan tasolle? Mitä hvää siitä seuraisi. Pitäisikö muidenkin kuntien? Koko Suomi rakennuskieltoon? Et kannattanut sisäisiä passeja, mutta rakennuskielto Helsingissä vastaisi kyllä sisäisiä passeja. Ja pakko muuttoa nille hlsinkiläisille, jotka ovat Helsingissä syntyneet? Eteenpäin Pol Potin viitoittamaa tietä?
      Ajatuksesi vaatisi todella hyviä perusteluja.
      Jos tuhannet ihmiset haluavat muuttaa Helsinkiin, mikä poikeus yhteiskunnalla on se estää? Mennään todella kauas länsimaisen yhteriskunnan periaatteeista, juos valtio alkjaa säädellä, missä on lupa asua.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Pekka T.: Saa pelätä. Minäkin pelkään. Mutta miksi pelkäät juuri muslimiterroristeja? Maailma on väärällään pelon aiheita, joten miksi noukkia sieltä vain yksi? Järkevästi ajatellen ne muut pelonaihert ovat vielä paljon suurempia.

    Mä voin puhua muista pelonaiheista aivan vapaasti eikä kukaan tule urputtamaan.
    Tästä yhdestä asiasta ei tule mitään muuta kuin hymistelyä enkä suoraan sanoen jaksa enää kuunnella jokaisen terrori-iskun jälkeen puolustuspuheita.

    Juuri nyt Suomessa ja koko Euroopassa on tilanne päällä tämän kansainvaelluksen kanssa eikä saada aikaiseksi yhtään mitään edes sen hallitsemiseksi. Poliitikkoja saa sentään haukkua ihan vapaasti. Luulin ettei edellistä hallitusta huonompaa voisi tulla. Olin väärässä. Kaikkein pahinta on, että ei ole olemassa mitään kokoonpanoa, mikä voisi toimia. Kaikki puolueet ovat näyttäneet täydellisen surkeutensa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Tapio: Olen edelleen sitä mieltä, että 80% ongelmista häipyisi, jos maahanmuuttajatn päästettäisiin töihin. Ei vaan onnistu, koska liitot.

    Eivät ne maahanmuuttajatkaan pyhällä hengellä elä vaan rahaa hekin tarvitsevat elämiseen.

    Ihminen on samanlainen tuotantoväline kuin konekin eli ihmiselläkin on minimikäyttökustannus.Jos palkka ei kata sitä niin ei kata noita kluja niin ei ihminen tule töihin

    Jostain syystä talousteoreetikoilla on käsitys, että ihminen voi joustaa palkassa nollaan ??

    Jos tuo minimitulo on alle tuon minimin niin eipä ketään saa töihin .

    Ja kun ihminen on sosiaalinen eläin niin tuon minimin päälle on kyettävä lajityypilliseen harrastamiseeneli tarviraan omaa aikaa ja rahaa sitä varten

    Ja nykyaikana ihmisillä on paljon velvoitteita ja ne eivät josta esim vuokra tai lainanmaksu ei ole joustavaa

    Ei Indonesiassa, Sri Lankassa , Pakistanissa , Keniassa etc ketään saanut töihin alle tuon minimin , vaikka minimipalkkalait olisivat sen sallineet.

    Näissä maissa asutaan suurperheissä, monta sukupolvea ja lähisukulaisia yhdessä, joten joku on töissä ja saa tuloa perusjuttuihin

    Suomessa seuraus olisi ryhtyminen rikolliseksi sillä pikkurikoksista tuskin karkotetaan.

    Kantasuomalaisistakin moni hankkiutuu vankilaan talveksi, siellä saa ruuan, asunnon, vaatteet ja voi jotain harrastaakin .Erityisesti 50-60-70-luvuilla, kun sosiaaliturva oli huono niin vankilat olivat täynnä a-sosiaalisia .

    Tuo palkkojen polkeminen on vain elämästä vieraantuneiden märkä uni, sen seuraukset ovat paljon ikävämmät ja kalliimmat kuin hyödyt.

    Maahanmuuttajien kohdalla se voi johtaa radikalisoitumiseen, niin Lontoon, Madridin tai Pariisin terroritekojen tekijäjoukko kostuu laajasti maassasyntyneistä, jotka ovat kokeneet urakehityksen nousseen pystyyn etnisen taustan vuoksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Osmo Soininvaara:
    Miksi Helsingin pitäisi pudottaa kaavoitus nollan tasolle? Mitä hvää siitä seuraisi. Pitäisikö muidenkin kuntien? Koko Suomi rakennuskieltoon? Et kannattanut sisäisiä passeja, mutta rakennuskielto Helsingissä vastaisi kyllä sisäisiä passeja. Ja pakko muuttoa nille hlsinkiläisille, jotka ovat Helsingissä syntyneet? Eteenpäin Pol Potin viitoittamaa tietä?
    Ajatuksesi vaatisi todella hyviä perusteluja.
    Jos tuhannet ihmiset haluavat muuttaa Helsinkiin, mikä poikeus yhteiskunnalla on se estää? Mennään todella kauas länsimaisen yhteriskunnan periaatteeista, juos valtio alkjaa säädellä, missä on lupa asua.

    Sanoisin että Suomella ja suomalaisilla on velvollisuus muiden mukana olla kiihdyttämättä väestönkasvua. Minä pitäisin hyvänä tavoitteena myös västönkasvun kääntämistä lievästi laskevaan suuntaan.

    Samat säännöt koskevat kaikkia Suomen kuntia.

    Kuten jo totesin, asukkaan houkutteleminen naapurikunnalta ei ole yhtä suuri synti kuin väestön kasvattaminen syntyvyyden kautta tai ulkomailta haalimalla (lähettämättä vastaavaa määrää omia asukkaita muualle), koska keskenäisessä siirtelyssä väestön määrä ei kasva.

    En määräisi rakennuskieltoa, mutta sopisin mielelläni puolueiden kanssa siitä, että Suomen väestömäärää ei enää kasvateta. Tämä todennköisesti johtaisi Helsingin nykyisiiin suunnitelmiin verrattuna pienempään rakentamistarpeeseen. Vaikka Helsinki ei kaavoittaisi, Helsinkin voisi yhä muuttaa, sillä asukaskierto ei pysähtyisi. Asuntojen hinnat varmastikin nousisivat.

    En asettaisi mitäään rajoituksia sille, millä paikkakunnilla ihmiset saavat Suomessa asua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Dialogue is a way of observing, collectively, how hidden values and intentions can control our behaviour, and how unnoticed cultural differences can clash without our realizing what is occurring. It can therefore be seen as an arena in which collective learning takes place and out of which a sense of increased harmony, fellowship and creativity can arise.

    To see the whole truth, you must not be in a state of conflict between ‘what is’ and a motivation as to ‘what should be’. What should be is always an illusion, which prevents you from looking at what is . . . Conflict fragments the mind, and is therefore incompatible with a state of understanding, in which the mind sees a totality.

    In dialogue it is necessary that people be able to face their disagreements without confrontation and be willing to explore points of view to which they do not personally subscribe. If they are able to engage in such a dialogue without evasion or anger, they will find that no fixed position is so important that it is worth holding at the expense of destroying the dialogue itself . . . What is essential is that each participant is, as it were, suspending his or her point of view, while also holding other points of view in a suspended form and giving full attention to what they mean.

    It’s a learning experiment for those of us interested in trying to understand why we could behave so badly when we know better and have the best of intentions. The spirit of Dialogue is one of free play, a sort of collective dance of the mind that, nevertheless, has immense power and reveals coherent purpose. Once begun it becomes a continuing adventure that can open the way to significant and creative change.

    David Bohm

    Nationalism makes brutal and destructive wars inevitable. The idea of peace between nations is meaningless. The very existence of a nation implies a state of mind that makes war unavoidable in the long run. And politicians, along with their followers, are like drunken people, whose minds are befuddled with clouds of illusions. They don’t really see what they are doing. Ther same applies to culture, religions and beliefs.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Osmo Soininvaara: Osoittaahan se, että tämä aatesuunta tähtää laajamittaisiin kansanmurhiin nälkäkuolemien kautta.

    Virheellistä ajattelua. Kiinalaiset ymmärsivät viimeistään 1970-luvulle tultaessa että:
    – paikalliset väestönkasvuongelmat eivät ole globalisoitavissa
    – kiinalaisten ei sallita merkitsevässä määrin muuttaa paremmin toimeentuleviin maihin
    – naapurimaat länsimaista tai Neuvostoliitosta puhumattakaan eivät halua kiinalaisia lähelleen (siis sellaisessa mittakaavassa jolla olisi merkitystä)

    Realiteettien tunnistaminen ja hyväksyminen johti ensin asennemuutokseen ja myöhemmin ennennäkemättömään syntyvyyden säännöstelyyn. On hyvin todennäköistä että tällä mindsetin muutoksella estettiin laajamittainen kansanmurha nälkäkuolemien kautta.

    Mitä nopeammin afrikkalaiset oivaltavat saman kuin kiinalaiset viitisenkymmentä vuotta sitten, sitä parempi. Ymmärtämistä ei edesauta moralistinen kiukuttelu siitä kuinka maailma toimii väärin ja epäoikeudenmukaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. anonilli: Katso Lähi-Itää. Näyttääkö siltä, että 1) ‘muslimit’ on jokin yhtenäinen ryhmä tai 2) ko. ‘muslimit’ kykenevät laajamittaiseen, pitkäjänteiseen ja suunniteltuun toimintaan?

    Katso itse lähi-Itää. Kannattaako meidän tuoda lähi-itä tänne?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Osmo,

    Kritisoit nähdäkseni aiheesta ja asiallisesti Helsingin seudun yhteiskuntarakenteen hajautumista ja sen aiheuttamaa taakkaa ympäristölle. Tuleeko yhteiskuntarakenteen hajautumisen seurausten hallinta olemaan helpompaa tilanteessa jossa Suomessa on enemmän vai vähemmän ja vanhempaa väestöä?

    Siirtolaisuuden tuoma väestönkasvu vie meiltä pois historiallisen mahdollisuuden alkaa reippaasti vähentämään länsimaiden kulutuksesta johtuvaa ympäristökuormitusta aika lailla kivuttomasti,

    Kyllä, globaalia vastuuta tulee kantaa – avustamalla humanitääristä ja kehitysyhteistyötä mahdollisimman kustannustehokkain tavoin. Väestönsiirrot työttömäksi länsimaihin eivät ole ratkaisu. Vähän koulutettua työvoimaa vaativia töitä ei juuri ole eikä varainkaan ole tulossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Risto:Toinen asia on sitten, että per capita kulutustaso on ahtaassa Helsingin kaupungin vuokra-asunnossakin globaalisti aika korkea.

    JOs pakolaiset tulevat vain kulueräksi, niin heidän vaikutus globaalisti on juurikin päinvastainen. Jos pakolaiset vain vievät resursseja, mutta eivä käy töissä, lopputulema on kokonaiskulutuksen väheneminen Suomessa.

    Tulonsiirrot ja ylläpito pitää näet aina maksaa veroilla ja verot vähentävät taloudellista toimeliaisuutta. Vaikka eräät tahot toisin väittävät, niin Suomen talous ei lähde sillä nousuun, että jaetaan rahaa työttömille tai työmarkkinoiden ulkopuolella oleville.

    Mikäli tulijat työlistyvät, kulutustaso voi noussa paljonkin.

    Joo joo: Osittain johtunee kirjoittajien tyhmyydestä ja halpamaisuudesta, osittain turhautumisesta keskusteluun jonka lähtökohtana on kyseenalaistamattomia ismejä velvollisuudestamme maksaa velkaamme valkoisen miehen rikoksista.

    Kyllä se johtuu “mamukriitikoiden” (lue: rasistien) idiotismista. Nimittäin sitä ideologiaa voisi ajaa vähän viisaamminkin kuin öyhöttämällä netissä.

    Ja mitä tulee tuohon iänikuiseen valitukseeen valkoisen miehen taakasta ja muusta, niin se ei pidä enää paikkansa. On totta että ennen, suunnilleen sitä aikaa kun Halla-aho oli blogisti eikä poliitikko, tilanne oli julkisuudessa juuri tuo. Eipä ole kyllä enää.

    Miten edes voit väittää että lähtökohta on tuollainen, kun hallituksessa istuu puolue, jonka kansanedustajat ihan omien sanojensakin mukaan taistelevat monikulttuurisuutta vastaan? Ei se ole valkoisen miehen taakkaa, jos joku kirjoittaa ettei tällaisen terroriteon jälkeen pidä alkaa vihaamaan pakolaisia terroristeina. Jos joku nykyään kirjoitaa noin julkisesti, saa tonnin sontaa rasisteilta. Jos epäilyttää ovatko immmoset ja kumppanit oikeasti rasisteja, niin ei tarvitse kuin käydä vilkaisemassa minkälaista keskustelua heidän kannattajat käyvät heidän omilla facebook-sivuillaan ja kuinka he oikein lietsovat sitä.

    Tätä taustaa vasrten on todella kummmallista, kuinka eräät tahot ottavat lähtökohdaksi ja -ismiksi sen, ettei suomessa ole rasismia, eikä varsinkaan perussuomalainen voi olla rasisti, eikä edes fasisti. Ei vaikka kannnattaisi ilmiselvästi fasistista järjestöä. Tämä kieltäminen menee joillakin niin pitkälle, että edes jotkut perussuomalaiset eivät hyväksy edes KKK-kaapuarasismin ilmentymäksi:

    https://twitter.com/JukkaWallin/status/647464963825602560

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. “Onko intention vuoksi kuollut kuolleempi kuin liikenneonnettomuudessa kuollut?”

    Missasit pointin. Mieti vaikkapa sitä, miksi esimerkiksi kuolemantuottamuksesta tuomitaan lievemmin kuin murhasta, niin olet jäljillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Osmo Soininvaara:
    Miksi Helsingin pitäisi pudottaa kaavoitus nollan tasolle? Mitä hvää siitä seuraisi. Pitäisikö muidenkin kuntien? Koko Suomi rakennuskieltoon? Et kannattanut sisäisiä passeja, mutta rakennuskielto Helsingissä vastaisi kyllä sisäisiä passeja. Ja pakko muuttoa nille hlsinkiläisille, jotka ovat Helsingissä syntyneet? Eteenpäin Pol Potin viitoittamaa tietä?
    Ajatuksesi vaatisi todella hyviä perusteluja.
    Jos tuhannet ihmiset haluavat muuttaa Helsinkiin, mikä poikeus yhteiskunnalla on se estää? Mennään todella kauas länsimaisen yhteriskunnan periaatteeista, juos valtio alkjaa säädellä, missä on lupa asua.

    Eikö yhteiskunta, mm. kaavoitus ja virkavalta jo säätele tuota? (Mm. liiketilat ja toimistot, sekä vanha esimerkki teltat & liikenneympyrät.)

    Jos vaikkapa15 miljoonaa maahanmuuttajaa haluaa muuttaa juuri Helsinkiin, pitääkö heidät vain ottaa avosylin vastaan ja muuttaa itse (alta pois) Turkuun? Kuka tuollaisen joukon majoittaa ja elättää, ja heille asunnot rakentaa, jos Emman, Evan ja Osmon verorahat eivät siihen kaikkeen yllättäen riitäkään? (Lähtömaissaan saattaa muuttoa tänne suunnitella jopa vielä kymmenen kertaa suurempi joukko.)

    Ongelmana tässä on se, että mikä on voinut onnistua yhdelle tai sadalle (maahanmuuttajalle), ei enää yllättäen onnistu, jos tulijamäärä lähtee kasvamaan rajatta. Ehkä jokainen maahanmuuttaja ajattelee asiaa vain omalta kannaltaan. Kokonaisuus on kuitenkin myös tärkeä, ellei peräti tärkeämpi asia. Kasvulla on käsittääkseni myös rajansa, ellei sitten kyse ole maailmankaikkeuden laajenemisesta ulkoavaruuteen!

    Kyllä yhteiskunnalla (ja veronmaksajilla) tulee olla tarvittaessa jonkinlainen kontrolli siihen venttiiliin, jolla tulijoiden määrää säädetään. Nyt alkaa nähtävästi tuohon olla tarvetta …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Määkin pyöräilen kirjoitti 16.11.2015 kello 0:42:

    Tästä yhdestä asiasta ei tule mitään muuta kuin hymistelyä enkä suoraan sanoen jaksa enää kuunnella jokaisen terrori-iskun jälkeen puolustuspuheita.

    Kyllähän se noin on tällaisenkin wishy-washy-leirien-keskellä-olijan näkökulmasta. (Leirien keskellä on kurja olla sikäli että ei saa ryhmään kuulumisen ja hyväksymisen palkintoa vaan haukkuja kaikista suunnista. 😀 )

    Kyseessä on Job-ilmiö: vankkumatonta vakaumusta eivät tapahtumat eikä ympäröivä maailma heiluta. Jos itse joutuu uhriksi, syyt löytyvät siitä että ei ole osannut toimia oikein. Dialogi on turhanaikaista. Menisitkö Jehovan todistajien todistustilaisuuteen virittämään dialogia jumalan olemassaolosta?

    Ilmiön konkreettisia esimerkkejä on somen kaikukammio tulvillaan. Hyväksymistä lähentelevää ymmärrystä Pariisin iskuille löytyy kantasuomalaisten ymmärtäjien fb-ryhmissä, ja iskua väärällä tavalla surevat ryhmän jäsenet haukutaan kovasanaisesti. ”Kriittisen” leirin uhomölinäsiipi pilkkaa törkeän rasistisesti kaikkea, mitä tp-hakijana maahan tullut tekee – mikään kotoutuminen ei kelpaa. Vastakkaisten ääripäiden reaktioiden samankaltaisuus hätkähdyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. “Tämä kieltäminen menee joillakin niin pitkälle, että edes jotkut perussuomalaiset eivät hyväksy edes KKK-kaapuarasismin ilmentymäksi:”

    Kysymyshän on siitä, mitä teon katsotaan edustavan. Edustiko kaapuheppu itseään ja nuoruuden typeryyttään vai jotain muuta?

    Vertaa tilannetta siihen, että islamilainen kalifaatti hyökkäsi länsimaista elämäntapaa vastaan. Lausunnossaan islamilainen kalifaatti siteerasi suoraan Koraania, Islamin pyhää kirjaa, ja tekijät huusivat iskiessään “Allah, islamin jumala on suurin!”

    Monet kuitenkin väittävät, ettei näiden terroristien perusteella pidä tehdä tulkintoja islamista.

    Ei kai se nyt niinkään voi mennä, että teolle annetaan merkitys sen mukaan, kuinka se palvelee omia tarkoitusperiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Rajatarkastukset pitäisi palauttaa takaisin koko EU-alueelle, olisi pitänyt jo aikapäiviä sitten. Eivät rajatarkastukset rehellisten ihmisten vapaata liikkuvuutta estä, rikollista ja muuta liikkuvuutta kylläkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Rajatar4kastukset vaikeuttavat jokapäiväistä elämää siellä, missä raja menee vaikkapa läpi kaupungin. Tornion linja-autoasema taitaa olla Ruotsin puolella. Jos haluaa mennä bussilla Kemiin, pitäisi käydä rajatarkastuksen läpi kaksi kertaa. Tätä paljon sekavampia rajoja on Eurooppa täynnä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. tuen maksaja: Mitä sitten? Jo ihan mediaani-äo:lla pitäisi ymmärtää tahallisen terroriteon ja yleensä tahattoman liikenneonnettomuuden filosofinen ero.

    Jos ajatellaan, että terrorismi on jollain tasolla tahallista toimintaa, niin tällöin se on vastaus johonkin. Esimerkiksi Ranskan iskut olivat kosto Ranskan pommituksiin Syyriassa.

    Toisaalta, kun katsoo vaikkapa pohjoismaista terrorismin historiaa, niin ei täällä juuri näe semmoista ilmiötä kuin jihadismi – meillä on kyllä paljon äärioikeistolaista viharikollisuutta, mutta varsinaisesti maahanmuuttoon liittyvää ei ole.

    Jos tämä on siis maahanmuuttajien “vastus” niin mielestäni se kertoo vain siitä, että Suomi on ollut hyvä maa maahanmuuttajille tulla ja asua. He eivät ole lähteneet virittelemään pommeja tänne.

    Jos ajatellaan että terrorismi on tahallinen teko, niin siinä on se ongelma, että sen välttäminen on myös meidän kaikkien yhteisellä vastuulla. Eli jos kyse ei ole täysin sattumanvaraisesta tapahtumasta, niin tällöin luultavasti se miten me toimimme vaikuttaa myös siihen kuinka paljon ja millaisia asioita täällä tapahtuu.

    Nythän oli juuri uutinen, että Irakilaiset maahanmuttajat ilmoittivat, että jos he havaitsevat jotain jihadisteja, he pyrkivät heti ilmoittamaan viranomaisille näistä. Se oli mielestäni osoitus siitä, mitä tarkoittaa tuo “yhteisvastuu”.

    Samalla tavalla mielestäni pitäisi toimia myös niiden kantaväestöön kuuluvien, jotka havaitsevat että joku kaveripiirissä mahdollisesti suunnittelee jotain anarkistista toimintaa – tämmöisestä havainnosta pitäisi uskaltaa ilmoittaa polisiille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Maurizio: Tulonsiirrot ja ylläpito pitää näet aina maksaa veroilla ja verot vähentävät taloudellista toimeliaisuutta. Vaikka eräät tahot toisin väittävät, niin Suomen talous ei lähde sillä nousuun, että jaetaan rahaa työttömille tai työmarkkinoiden ulkopuolella oleville.

    Ei valtio revi eikä polta keräämiään verovaroja, jokainen centti palaa kulutukseen

    Ja vielä varmemmin kuin jos se olisi jäänyt alkuperäiselle ansaitsijalle , joka voisi pistää sen sukan varteen.

    Kun valtio palauttaa jokaisen keräämänsä euron yksityiseen kulutukseen niin kansan ostovoima säilyy entisellään.

    Teoriassa joku voi vähentää verotuksen vuoksi työntekoa ja ansaitsemista, mutta markkinatalous on siitä hauska, että joku toinen täyttää aina aukon eikä aukkoa jää.

    Etenkin kun työttömiä on 500000 ja vajaakuormalla olevia yrittäjiä 100000

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Osmo Soininvaara: Osoittaahan se, että tämä aatesuunta tähtää laajamittaisiin kansanmurhiin nälkäkuolemien kautta.Tätä itse kuikin tutkiskelkoon sydämessään.

    Oletan että Soininvaara on lukenut nuo kaksi kirjaa, joissa kuvataan hyvin ihmisten kollektiivista tyhmyyttä ympäristönsä ja itsensä tuhoamisessa:

    https://en.wikipedia.org/wiki/A_Short_History_of_Nearly_Everything
    https://en.wikipedia.org/wiki/Collapse:_How_Societies_Choose_to_Fail_or_Succeed

    Afrikan väestönkasvu on sitä luokkaa, että nälkäkuolemat tapahtuvat joka tapauksessa. Kyse on enää vain nopeudesta ja mittakaavasta, jolla ne tapahtuvat. Niin on käynyt ihmisille kautta historian.

    Voimme ottaa Eurooppaan 50 miljoonaa muslimia/afrikkalaista. Tuntemamme Eurooppa muuttuu historiaksi, ja nälkäkuolemat tapahtuvat siitä huolimatta.

    Voimme laittaa rajat kiinni ja ummistaa silmät. Nälkäkuolemat tapahtuvat siitä huolimatta.

    Voimme sotia koko lähi-Idän ja pohjois-Afrikan laajuudelta, laivata ruokaa ja resursseja, ja nälkäkuolemat tapahtuvat siitä huolimatta.

    Ainoa keino saavuttaa jonkinlainen tasapaino, on laittaa rajat kiinni suurten kulttuurierojen välillä, kunnes nämä kulttuurit kykenevät elämään aidossa sopusoinnussa.

    Nykyinen kansainvaellus ei toimi, se vain tuo sisällissodat ja etniset puhdistukset taas Eurooppaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. “niin tällöin luultavasti se miten me toimimme vaikuttaa myös siihen kuinka paljon ja millaisia asioita täällä tapahtuu”

    Suorat sodanjulistukset ja/tai aggressiot sikseen, mutta siirrät siis _nykytilanteessakin_ vastuuta suomalaisille siitä, että joku muu saattaisi haluta pommittaa meidät kiertoradalle? Aika säälittävää apologetismia, ei voi muuta sanoa. Vai onko tämä kenties jonkinlainen uudenaikainen, tunneälykäs, ekotiedostava ja valaistunut versio White Man’s Burdenista tai jotain?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. “Onko intention vuoksi kuollut kuolleempi kuin liikenneonnettomuudessa kuollut?”

    PS. Niin ja jollet sä Osmo todellakaan tajua (tai välitä tajuta) mikä ero on liikenneonnettomuuksien ja terroritekojen uhreilla, niin turha kai se mun on isolle miehelle perusmoraali- tai hienotunteisuussääntöjä opettamaankaan lähteä. Mutta hämmästellä voi silti…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. O.S: “Tyhjiä asuntoja Suomessa on syrjäseuduilla runsaasti, mutta työtä siellä ei oikein ole. Kasvukeskuksissa on työtä, mutta ei asuntoja.”

    Eikös tässäkin tilanteessa olisi ollut parempi pitää koko Suomi asuttuna ? Siis hajauttamispolitiikkaa keskittämisen tilalle ?

    Onko Soinivaaran hengenheimolaiset nyt valmiita subventoimaan maaseutuja turvapaikanhakijoiden asuttamisessa ja työllistämisessä ? Suurkaupungeillahan menee Suomessa niin hyvin. Vrt. Kaupunkien voitto -manifesti.

    Voinko toimittaa kotikaupunkini tilinumeron Helsingin talousosastolle?

    Nyt alussa valtio maksaa turvapaikanhakijoiden aiheuttamat kulut, mutta ei pitkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Määkin pyöräilen: Mä voin puhua muista pelonaiheista aivan vapaasti eikä kukaan tule urputtamaan.
    Tästä yhdestä asiasta ei tule mitään muuta kuin hymistelyä enkä suoraan sanoen jaksa enää kuunnella jokaisen terrori-iskun jälkeen puolustuspuheita.

    Juuri nyt Suomessa ja koko Euroopassa on tilanne päällä tämän kansainvaelluksen kanssa eikä saada aikaiseksi yhtään mitään edes sen hallitsemiseksi. Poliitikkoja saa sentään haukkua ihan vapaasti. Luulin ettei edellistä hallitusta huonompaa voisi tulla. Olin väärässä. Kaikkein pahinta on, että ei ole olemassa mitään kokoonpanoa, mikä voisi toimia. Kaikki puolueet ovat näyttäneet täydellisen surkeutensa.

    Tuskin kukaan urputtaa siitä, jos pelkäät terrorismia. Sen sijaan siitä, jos ilmoitat muslimiterrorismin takia vihaavasi muslimeja, voi monikin urputtaa. Viha kun yleensä pahentaa asioita, ja erityisesti jos se ei kohdistu pelkästään pahojen tekojen tekijöihin, vaan samalla koko uskontokuntaan.

    Toisaalta meidän kaikkien on viisasta hyväksyä se, että monet ihmiset vain ovat eri mieltä kanssamme. Joku voi jopa koettaa ymmärtää terroritekojen taustoja eikä vain huutaa pahaa oloaan maailmalle. Minusta se on viisautta, vaikka minäkin tuomitsen Pariisin terroriteot äärimmäisen jyrkästi.

    Mikä olisi “hymistelyn” vaihtoehto? Tuomita viattomat, koska he sattuvat kuulumaan samaan kansaan, rotuun tai uskontokuntaan kuin terroristit? Siitä “oikeudesta” ei selviäisi meistä kukaan, sillä jokaisessa ihmisryhmässä on yksilöitä, jotka ovat langenneet pahoihin tekoihin.

    Euroopan pakolaisongelman vakavuudesta ja Suomen hallitusten kyvyttömyydestä tehdä vaikeita päätöksiä olen kanssasi samaa mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. Toivottavasti ei mene liikaa aiheesta sivuun, mutta kuten tänään YLE uutisoi, niin Isis rahoittaa toimintansa lähinnä Syyriasta pumppaamallaan öljyllä. Noin 40musd per kk.

    Miten tämä on mahdollista? Eikö tämän öljyn ostamista ole sanktioitu? Ostajathan suoraan ja yksiselitteisesti rahoittavat maailmanlaajuista terrorismia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Juho Laatu:
    Persut eivät taida tosiaan olla Suomen puolueista se, jota väestönkasvun ongelmat eniten kiinnostavat. Eivät ole siinä mielessä yksin, että näyttää usein siltä, että vihreitäkään ei kiinnosta (olen aiemmissa kommenteissani epäillyt tätä). Kukaties jotkut vihreästi ajattelevat äänestävä jo persuja siksi, että saavat siten paremmin vastiketta väestönkasvun vastustamiselleen kuin vaikkapa vihreitä äänestämällä. Eivät vihreät kovin aktiivisesti muitakaan vastaavia asioita aja, kuten vaikkapa hiilivoiman alasajoa Suomessa. En väitä että persut olisivat mikään viherpuolue nyt eikä jatkossa, mutta eivätpä ehkä ole vihreätkään. Kannattamasi avoin keskustelu voisi ohjata meitä kaikkia entistä selvemmille raiteille.

    Noh noh, älä nyt sentään liioittele. Vaikka moni meistä onkin turhautunut, kun vihreät keskittyvät enemmän sosiaalipoliittisiin kysymyksiin kuin varsinaisiin ympäristöasioihin, puhumattakaan väestönkasvun torjumisesta, niin eivät persut tässä suhteessa ole taatusti yhtään parempi vaihtoehto. Kyllä vihreät näitä asioita sentään enemmän ajavat kuin persut.

    Toinen turhan levoton ajatuksesi oli tuolla myöhemmin, kun ehdotit että Helsinki voisi pudottaa uuden kaavoittamisen jonnekin nollan tuntumaan. Ei moisessa yhteiskunnan kehityksen vastaisessa toimenpiteessä olisi mitään järkeä. Ei väestöongelma noin ratkea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Maurizio:
    “niin tällöin luultavasti se miten me toimimme vaikuttaa myös siihen kuinka paljon ja millaisia asioita täällä tapahtuu”

    Suorat sodanjulistukset ja/tai aggressiot sikseen, mutta siirrät siis _nykytilanteessakin_ vastuuta suomalaisille siitä, että joku muu saattaisi haluta pommittaa meidät kiertoradalle?

    Tarkoitan sitä, että jos me kohtelemme tänne saapuvia oikeudenmukaisesti, meillä on oikeus odottaa samaa myös heiltä.

    Se mitä tapahtui Ranskassa on surullista. Ei meidän ärtymyksemme silti auta asiaa – kuten Jaakko Hämeen-Anttila, joka on tutkinut tämäntyyppisten konfliktien historiaa kirjoitti, ainoa tapa taistella ääriryhmiä vastaan on viedä niiltä kannatus.

    Tällä hetkellähän pommit moukaroivat lähi-itää länsimaiden toimesta – osa syyttää siitä Yhdysvaltoja siksi, että se aloitti sodan Irakia vastaan, osa syyttää länttä, osa Venäjää, jotkut Turkkia siitä että se ei tee mitään tai häiritsee Kurdeja. Sillävälin heimot käyvät sotaa keskenään ja se aloittaa taas uuden koston kierteen. Eräs Ranskalainen kommentoi MTV3:n uutisissa, että Ranskan uudet iskut eivät tee hänen oloaan turvallisemmaksi, koska se tekee terroristeistä entistä vihaisempia. Itse uskon, että iskut varmasti hetkellisesti lamauttavat, mutta pidemmällä aikavälillä ne eivät poista varsinaista ongelmaa.

    Emme me voi suoraa vaikuttaa, mutta toki meillä voi olla mielipide ja voimme varautua asioihin, lisätä tiedustelua ja yhteistyötä. Ja antaa tuki omille poliittisille päättäjille, jotka näin tekevät.

    Olen itsekin miettinyt, että meneekö tilanne siihen, että ISIS:iä vastaan on pakko kerätä kansainvälinen koalitio, joka käy maasotaa.

    Ongelmana vain on se, mitä RUK:ssa kouluttajana toiminut ja Lähi-Idässä työskennellyt majurimme kuvasi siten, että siellä sotaa käydään niin että päivällä ollaan torilla myymässä hedelmiä ja illalla otetaan joku ränninpätkä talonkulmalta ja ammutaan raketti rajan yli. Eli on todella vaikea tunnistaa sitä kuka on vihollinen ja kuka ei. Vasta kun terroristit kokoontuvat isommiksi osastoiksi tai lähtevät liikkeelle ne voidaan varmuudella erottaa siviiliväestöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Jotkut täällä jankuttavat väestönkasvusta niin kuin 90-luvulla konsanaan. Väestönkasvu on tottakai valtava ongelma. Siinä ei ole mitään uutta ja sen kaikki jo tietävät. Niin kuin ei ole siinäkään, että aina löytyy joitain, jotka fantasioivat väestönkasvun pysäyttämisestä kulkutautien tai nälänhädän tai muun joukkotuhon avulla.

    Mielestäni on kuitenkin itsestään selvää, että ihmiskunnan tulee tavoitella mahdollisimman laajaa hyvinvointia kaikkialle maailmaan, sen sijaan, että yrittäisimme turvata vain oman napamme. Vai onko todella joukkotuhon toivominen ja kylväminen jonkun mielestä hienompi idea?

    Ja jos vielä ihmiskunnan historiaa mietitään, niin eikös kuolonkatastrofien jälkeen ole yleensä seurannut kahta kauheampi väestönkasvu?

    Väestönkasvulle tosiaan pitää tehdä jotain, ja se jotain on uskoakseni naisten aseman parantaminen. Olen sellaisessa käsityksessä, että keskimääräisellä nigerialaislapsimorsiamella on tuskin kovinkaan paljon päätäntävaltaa oman kehonsa suhteen. Jos naiset (ja lapset!) saisivat maailmassa oikeasti itse päättää harrastavatko seksiä, milloin, missä iässä ja käytetäänkö ehkäisyä, iso osa väestöongelmasta olisi ratkaistu.

    Naisen asemaa parannetaan mm koulutuksella. Sen etu ei ole pelkästään tietojen ja taitojen karttuminen, vaan koulun käynti ihan konkreettisesti viivästyttää naimisiin menoa ja siten lasten saantia. Naisten asemaa edistetään jopa niinkin naurettavan yksinkertaiselta kuulostavalla tavalla kuin rakentamalla lukittavia vessoja kouluihin ja kyliin! Tai tekemällä koulu/työmatkoista turvallisempia ja nopeampia. Lisätietoa: https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/koulutus/

    Onneksemme syntyvyys on jo useissa maailmankolkissa laskussa.

    Pakollinen disclaimer: En tarkoita hyvinvointi- sanalla oletusarvoisesti länsimaista kulutuskulttuuria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. “Tarkoitan sitä, että jos me kohtelemme tänne saapuvia oikeudenmukaisesti, meillä on oikeus odottaa samaa myös heiltä.”

    Keiltä ‘heiltä’? Sotketko asioita tarkoituksellisesti rinnastamalla ISIS:n ja tänne tulevat pakolaiset – ja oletat meidän saavan ISIS:ltä tyyli- ja tekniikkapisteitä, koska kohtelemme pakolaisia asiallisesti? Vai kuvitteletko oikeasti ISIS:n ja pakolaisten olevan jotenkin sama asia?

    Apologetismilta haiskahtaa, sanon minä edelleen.

    “Olen itsekin miettinyt, että meneekö tilanne siihen, että ISIS:iä vastaan on pakko kerätä kansainvälinen koalitio, joka käy maasotaa.”

    Lisää Pariisin kaltaisia tapahtumia, niin laajamittainen maaoperaatio tapahtuu varmuudella, niin kallis ja tehoton kuin se luultavasti onkin. Kas kun lirissäpä olet, teet tai et.

    Mutta sitä ennen kaatuu toki mm. Schengen ja tämä rajattoman maailman utopia muutenkin. No, olihan se kivaa(kin) niin kauan kuin sitä kesti, eipä siinä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. OS: Elintason nousu yleensä aina alentaa syntyvyyttä.

    Nyt meni pahasti väärin päin. Katso nyt ihmeessä se Hans Roslingin TED-esitys.
    Kun terveydenhuoltoa parannetaan, kuolleisuus laskee, mistä seuraa syntyvyyden lasku ja näistä puolestaan talouskasvu.
    Toisin päin se on narun työntämistä, koska kaikki investoitavat resurssit tuhlataan huonoon nykytilaan. Tätä yrittäneet maat ovat pärjänneet muita heikommin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Markku af Heurlin:
    Täytyy kyllä sanoa, että suurelta osin me saamme tästä räjähhäneestä tlanteesta kiittaa Amerikan Yhdysvaltain vuonna 2001 ja 2003 aloittamia sotia kaikkien sotien lopettamiseksi.

    Niin… ennen lokakuussa 2001 alkanutta pahojen imperialistien hyökkäystä Afganistaniin ääri-islamistinen terrori oli toki täysin tuntematonta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. Tero Tolonen: Jos ajatellaan, että terrorismi on jollain tasolla tahallista toimintaa, niin tällöin se on vastaus johonkin. Esimerkiksi Ranskan iskut olivat kosto Ranskan pommituksiin Syyriassa.

    Toisaalta, kun katsoo vaikkapa pohjoismaista terrorismin historiaa, niin ei täällä juuri näe semmoista ilmiötä kuin jihadismi – meillä on kyllä paljon äärioikeistolaista viharikollisuutta, mutta varsinaisesti maahanmuuttoon liittyvää ei ole.

    Jos tämä on siis maahanmuuttajien “vastus” niinmielestäni se kertoo vain siitä, että Suomi on ollut hyvä maa maahanmuuttajille tulla ja asua. He eivät ole lähteneet virittelemään pommeja tänne.

    Jos ajatellaan että terrorismi on tahallinen teko, niin siinä on se ongelma, että sen välttäminen on myös meidän kaikkien yhteisellä vastuulla. Eli jos kyse ei ole täysin sattumanvaraisesta tapahtumasta, niin tällöin luultavasti se miten me toimimme vaikuttaa myös siihen kuinka paljon ja millaisia asioita täällä tapahtuu.

    Nythän oli juuri uutinen, että Irakilaiset maahanmuttajat ilmoittivat, että jos he havaitsevat jotain jihadisteja, he pyrkivät heti ilmoittamaan viranomaisille näistä. Se oli mielestäni osoitus siitä, mitä tarkoittaa tuo “yhteisvastuu”.

    Samalla tavalla mielestäni pitäisi toimia myös niiden kantaväestöön kuuluvien, jotka havaitsevat että joku kaveripiirissä mahdollisesti suunnittelee jotain anarkistista toimintaa – tämmöisestä havainnosta pitäisi uskaltaa ilmoittaa polisiille.

    Monta riviä mumbo-jumboa päivänselvästä asiasta. “Jos ajatellaan, että terrorismi on jollain tasolla tahallista toimintaa”. Oikeasti nyt Terppa. Tahattomia terroristien tekoja ei ole olemassa. Tai on, kun ne pommit joskus pamahtavat itsestään. Eikä liikenneonnettomuutta voi verrata edelleenkään terroritekoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. Pekka T.: Noh noh, älä nyt sentään liioittele. Vaikka moni meistä onkin turhautunut, kun vihreät keskittyvät enemmän sosiaalipoliittisiin kysymyksiin kuin varsinaisiin ympäristöasioihin, puhumattakaan väestönkasvun torjumisesta, niin eivät persut tässä suhteessa ole taatusti yhtään parempi vaihtoehto. Kyllä vihreät näitä asioita sentään enemmän ajavat kuin persut.

    Totta.Vihreät ajavat vihreitä asioita enemmän kuin persut. Väestönkasvuun liittyvä politiikka taitaa olla lähinnä yksittäinen poikkeus, ja siinäkin persuilla voi olla monenlaisia perusteluita politiikalleen, vaikka vaikutus lopputulokseen olisikin selvästi persujen eduksi.

    Toinen turhan levoton ajatuksesi oli tuolla myöhemmin, kun ehdotit että Helsinki voisi pudottaa uuden kaavoittamisen jonnekin nollan tuntumaan. Ei moisessa yhteiskunnan kehityksen vastaisessa toimenpiteessä olisi mitään järkeä. Ei väestöongelma noin ratkea.

    Väestöongelma ei ratkea suoraan kaavoituksella. Mutta jos vihreät ottaisivat väestöongelman tosissaan, kai into hankkia lisää ja lisää väestöä Helsinkiin voisi laantua.

    En pitäisi Helsingin nykyistä maltillisempaa kaavoittamista “yhteiskunnan kehityksen vastaisena”. Helsinki säilyisi miellyttävämpänä kaupunkina, kun sitä ei rakennettaisi umpeen, ja kaikkea vanhaa kivaa ei hävitettäisi. Vaikka Suomen väkilukua kasvatettaisiin, uudet asukkaat voisi aivan yhtä hyvin laittaa jonnekin muualle, vaikkapa radan varteen (eikä siis liikenteelliseen umpiperään, jo ruuhkaiseen Helsingin ydinkeskustaan). Mikä kevyemmässä kaavoituksessa olisi “yhteiskunnan kehityksen vastaista”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. tuen maksaja: Monta riviä mumbo-jumboa päivänselvästä asiasta. “Jos ajatellaan, että terrorismi on jollain tasolla tahallista toimintaa”. Oikeasti nyt Terppa. Tahattomia terroristien tekoja ei ole olemassa. Tai on, kun ne pommit joskus pamahtavat itsestään. Eikä liikenneonnettomuutta voi verrata edelleenkään terroritekoon.

    Joku asia näyttää toiselle itsestäänselvälle mumbo-jumbolle, kun toiselle se sitä ei ole.

    Tuo kaveri joka puhui “filosofiasta” – ajattelin että hän oikeasti haluaisi käsitellä tuota kysymystä tahallisuudesta filosofisesta näkökulmasta. Filosofisesta näkökulmasta terroriteko ja liikenneonnettomuus eivät ole mitenkään itsestäänselvästi erilaisia asioita. Jotta ne olisivat eri asioita

    1) pitäisi tapahtua aina täysin eri asia
    2) ihmisillä on täysin vapaa tahto

    1) Esimerkiksi Estonian onnettomuus oli liikennealuksen onnettomuus, mutta pitkään oli vallalla ns. keulaportin räjäytysteoria, mikä olisi tehnytkin siitä terroriteon – siis sama asia, mutta riippuen siitä oliko keulaportti räjäytetty vai ei, kyseessä olisi ollutkin terroristien hyökkäys. Itse tapahtuma olisi kuitenkin pysynyt samana.

    2) Aivotutkimus on paljastanut aika pelottavia asioita siitä mikä on ihmisen ns. vapaan tahdon asema. Joissain tutkimuksissa sanoma on ollut, että ihmisen ns. vapaa tahto näyttäisi olevan illuusio. Jos lähtee keskustelemaan terrorismista oikeasti filosofisella tasolla pitäisi myös uskaltaa ottaa se askel, että se on rinnastettavissa johonkin luonnonilmiöön, jolle me emme vaan voi mitään, se tapahtuisi joka tapauksessa, jollakin todennäköisyydellä, jonkun toimesta. Tai sitten ei tapahdu.

    http://www.scientificamerican.com/article/is-free-will-an-illusion/

    Samaan hengenvetoon tutkijat myös ovat pohtineet, että mitä tapahtuu oikeuden ja moraalin käsitteelle, jos vapaata tahtoa ei ole – onko laissa ja rangaistuksessa tämän tutkimsutiedo valossa järkeä vai ei. Tämä on niin vaikea keskustelunaihe, että en usko että tässä ketjussa kannattaa lähteä tekemään taas yhtä epäonnistunutta harjoitusta aiheesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Terrorismi ja liikenneonnettomuus ovat tietysti tekona tuomittavuudeltaan aivan eri asia, mutta kun kuuluisa suomalainen kapellimestari valitsi mieluummin Yhdysvallat kuin Lontoon terroriuhan takia, ei hän ajatellut erityisen rationaalisesti. Olisi kannattanut verrata liikenneonnettomuuksien määrää, koska niihin molemmissa kaupungeissa kuolee paljon enemmän ihmisiä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. Osmo Soininvaara:
    Terrorismi ja liikenneonnettomuus ovat tietysti tekona tuomittavuudeltaan aivan eri asia,

    Oma keskeinen pointtini on, että jos ihmiskunta haluaa päästä eroon tästä keskinäisestä koston kierteestä, meidän pitäisi jossain vaiheessa hyväksyä molemmat asioina, jotka vain tapahtuivat.

    Helpointa se on mielestäni verrata terroritekojen merkitystä vaikkapa liikenneonnettomuuksiin, luonnonkatastrofeihin tai muihin tekijöihin, joiden rinnalla ne asettuvat oikeisiin mittasuhteisiinsa.

    Nimittäin näistä nykyisistä terroristeistakin jossain vaiheessa aika jättää, mutta tilalle tulee uusia ja tulee uusia sekopäitä, joihin taas tulevat sukupolvet joutuvat suhtautumaan.

    Historian opettajamme arveli, että ihmiskunta joutuu suureen sotaan aina 60 vuoden välein, mikä johtui hänen teoriansa mukaan siitä että ne ihmiset jotka muistavat kuinka kauhea asia laajamittainen sota on, pyrkivät kaikin keinoin välttämään sitä, mutta kun nämä ihmiset eivät enää ole vallassa ja ovat poistuneet, uusi sukupolvi ei enää pyri välttämään sotaa ja lopulta ajautuu siihen väistämättä yhä uudelleen.

    Miten voi ylipäätään sanoa, että jonkun yhden ihmisen kuolema on vähempiarvoinen kuin toisen ihmisen kuolema.

    Kun Irakissa tapahtuu hyökkäys moskeijaan, jossa kuolee 200 ihmistä me emme puhu siitä kuinka kauhea teko oli, mutta kun sama asia tapahtuu Pariisissa, olemme hakemassa EU:n turvatakuita.

    Ja toisaalta, miksi me annamme niin paljon mediatilaa ja huomiota niinkin alhaiselle teolle, kuin mitä terroriteot ovat.

    Nyt on Euroopalla se hetki, kun voisimme viedä terroristeilta kannatuksen olemalla ylireagoimatta asiaan. Yhdysvalloilla oli tämä tilaisuutensa vuonna 2001, tällöin muslimiväestö tuomitsi hyökkäykset kauttaaltaan ja moraalinen pohja terroristilta oltaisiin voitu kitkeä reagoimalla rauhanomaisin keinoin.

    Siinä mielessä terrorismi ja liikenneonnettomuus ovat erilaisia, että ihminen reagoi uutiseen niistä eri tavalla. Itsekin ajattelin ensimmäisenä, että tämä johtaa nyt sotaan – mutta ei sen tarvitsisi mennä niin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. Poth1ue1: Niin… ennen lokakuussa 2001 alkanutta pahojen imperialistien hyökkäystä Afganistaniin ääri-islamistinen terrori oli toki täysin tuntematonta.

    Onneksi valistunut Länsi on aina vastustanut islamistista terrorismia eikä koskaan rahoita eikä aseista heitä. Toki maltillisten ryhmien kohdalla voidaan tehdä poikkeuksia, kuten Syyriassa.
    Ja islamistien päärahoitajat on jo kauan sitten suljettu kansainvälisen yhteisön ulkopuolelle, ei puhettakaan, että he että olisivat Lännen tärkeimmät ystävät Lähi-Idässä. En tiedä, mitä Jordanian prinssi Hassan ben Talal tarkoittaa sanoessaan France24:lle, että Persianlahden maat saisivat lopettaa ISISin rahoittamisen ja auttaa sen sijaan pakolaisia: https://www.youtube.com/watch?v=0h-nJ60drWc

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Juho Laatu: Vaikka Suomen väkilukua kasvatettaisiin, uudet asukkaat voisi aivan yhtä hyvin laittaa jonnekin muualle, vaikkapa radan varteen (eikä siis liikenteelliseen umpiperään, jo ruuhkaiseen Helsingin ydinkeskustaan). Mikä kevyemmässä kaavoituksessa olisi “yhteiskunnan kehityksen vastaista”?

    Jospa kaavoitettaisiin asuntoja molempiin, ja ihmiset saisivat ihan itse valita missä haluavat asua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. Kirjoitin aiemmassa kommentissani, että maahanmuuttoasioissa asemoidun mielipidekartalla Hyvien Ihmisten rajat auki –leirin ja Huonojen Ihmisten rajat kiinni –leirin väliin enkä saa kummankaan osapuolen hyväksyntää, molempien haukut kylläkin. Molemmissa leireissä on ääriryhmänsä ja näissä huvittavan samanlaiset räyhähenkensä. Huomaan, että mieluummin tulen haukutuksi hyödylliseksi idiootiksi, mikä on seurausta dialogiyrityksistä Huonojen Ihmisten ryhmissä kuin pahaksi ja kovasydämiseksi Hyvien Ihmisten ryhmissä, jossa dialogi on yhtä mahdotonta. Viittaan Job-syndroomaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. Tero Tolonen: Oma keskeinen pointtini on, että jos ihmiskunta haluaa päästä eroon tästä keskinäisestä koston kierteestä, meidän pitäisi jossain vaiheessa hyväksyä molemmat asioina, jotka vain tapahtuivat.

    Miksi koston kierteestä sitten pitäisi pyrkiä tässä ajatusmallissa eroon? Jos terrorismi pitäisi hyväksyä asiana, jota vain tapahtuu aika ajoin, niin miksei myös kostoiskuihin voida soveltaa samaa ajatusta? Kun vertaillaan maailmanlaajuisia kuolinsyitä, sotakin voidaan asettaa oikeisiin mittasuhteisiinsa… vai ovatko sodassa kuolleet jotenkin arvokkaampia kuin muut?

    Vapaan tahdon kritiikeissä tulee usein vastaan tällainen looginen kuperkeikka, että oletetaan yksittäisen ihmisen käyttäytymisen olevan vastustamaton luonnonilmiö, mutta samalla kuitenkin oletetaan muiden ihmisten pystyvän tietoisesti säätelemään sitä miten reagoivat ensinmainitun käyttäytymiseen. (Tietenkin ihmisen käyttäytyminen on luonnonilmiö siinä missä muutkin, mutta vapaan tahdon ongelmaa on mielestäni hedelmällisempää lähestyä kombatilismin ja evoluutiopsykologian kannalta, mutta ei siitä nyt tässä sen enempää.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. Osmo Soininvaara:
    On päivän selbvää, että oloja pakolaisleireillä oli halvempaa parantaa kuin ottaa pakolaisia enemmän kuin kyetään kunnolla kotouttamaan. Lisäksi pitäisi parantaa oloja maissa jo ennen kuin olot kehittyvät sellaisiksi, että pakolaiskia alkaa syntyä. Suomen hallitus on nyt kuitenkin linjannut, että kummastakin näistä kohteista otetaan rahaa pois.

    Kehitysapua voi rationaalisesti kritisoida sillä argumentilla, että vuosikymmenien kokemusten perusteella sen vaikuttavuus on huono; parhaimmillaan kala saadaan toimitettua perille, aina ei sitäkään, mutta onkea ilman ne jäävät kuitenkin. Kehitystä on tapahtunut monissa kehitysmaissa vapaakaupan ansiosta ilman kehitysapua; kehitysapua saaneissa maissa ei juuri mitään.

    Se sitten on suuri virhe, että tuolta leireiltä on leikattu rahaa, ja sinne tarvitaan nyt lisää resursseja. Paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. sintti: Miksi koston kierteestä sitten pitäisi pyrkiä tässä ajatusmallissa eroon? Jos terrorismi pitäisi hyväksyä asiana, jota vain tapahtuu aika ajoin, niin miksei myös kostoiskuihin voida soveltaa samaa ajatusta? Kun vertaillaan maailmanlaajuisia kuolinsyitä, sotakin voidaan asettaa oikeisiin mittasuhteisiinsa… vai ovatko sodassa kuolleet jotenkin arvokkaampia kuin muut?

    Koska me olemme kehittyneempiä olentoja ja pystymme havaitsemaan, että koston kierre on itse asiassa väkivallan aiheuttajana korkeammalla tasolla kuin yksittäinen tapahtuma.

    Eli siis summa yhdestä äärettömään on > 1 ja siten koston kierre on pahempi asia kuin yksittäinen tapahtuma.

    Tämän vuoksi jos olemme rationaalisia voimme priorisoida koston kierteen välttämisen tärkeämmäksi kuin yksittäisen tapahtuman kostamisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. antti: Jospa kaavoitettaisiin asuntoja molempiin, ja ihmiset saisivat ihan itse valita missä haluavat asua?

    En näe tarvetta pilata Helsinkiä rakentamalla se umpeen. Tarkoitat ilmeisesti, että kysyntää uusillekin Helsingin asunnoille olisi paljon. Voisimme kaavoittaa vaikkapa Eiraan tai siitä merelle päin kerrostaloja, ja kysyntää olisi. Mutta järkeä tässä ei välttämättä olsi. Sama koskee Helsinkiä laajemminkin. Pelkkä kysyntä (tai kunnanisien kasvuhalu) ei riitä tiivistämisen syyksi, vaan tarvitaan myös järkeä kaavoittamiseen.

    Syitä muuttaa Helsinkiin on useita. Keskeisin on kai sen pääkaupunkistatus, ja siihen liittyvät opiskelupaikat, työmahdollisuudet, ja etenemismahdollisuudet, mukaan lukien mahdollisuus siirtyä vielä eteenpäinkin, vaikkapa Brysseliin. Joku muuttaa jostain muusta syystä. Aika harvan kohdalla vetovoimatekijä os se, että toivoo Helsinkiä tiivistettävän vielä lisää nykyisestäänkin. Jo tiiviiksi rakennetun tiivistäminen lienee useimmille negatiivinen argumentti.

    Ehkä uskot OS:n tyylliin siihen, että Helsingin asuntojen korkeat hinnat / asuntojen kysyntä osoittaisivat, että kaikki tai suuri osa suomalaisista haluaisi asua nimenomaan Helsingissä (siis ei etenemissyistä, vaan siksi, että se on miellyttävämpi asuinpaikkana kuin heidän nykyinen kotipaikkansa), ja tämä ikäänkuin velvoittaisi Helsingin tiivistämään kaupunkia. Tämä on mielestäni virhepäätelmä, sillä vastaavastihan kaikkien helsinkiläisten voi todistaa haluavan Tukholmaan.

    En osaa perustella asiaa tämän paremmin, mutta esitän vielä yhden vertauksen. Jos ihmisillä on asiaa jollekin palvelutiskille, yksinkertaisin jonotusmalli on sellainen, jossa ihmiset rynnivät tiskille, ja kaikki yrittävät saada palvelua heti seuraavana. Seuraava malli on muodostaa jono. Kolmas malli on jakaa jonotusnumeroita. Neljäs malli on varata ennakkoon aika, jolloin pääsee tiskille lähes jonottamatta. Sama voisi koskea rynnimistä pääkaupunkiin, parhaiden lihanpalojen kimppuun. Tämä tarkoittaa siis, että pääkaupunki ja koko Suomi voi toimia yhtä hyvin, tai kukaties paremminkin, ilman että tarvitsee ruuhkauttaa yksi tiskinedusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Liian vanha: Tuo palkkojen polkeminen on vain elämästä vieraantuneiden märkä uni, sen seuraukset ovat paljon ikävämmät ja kalliimmat kuin hyödyt.

    Maahanmuuttajien kohdalla se voi johtaa radikalisoitumiseen, niin Lontoon, Madridin tai Pariisin terroritekojen tekijäjoukko kostuu laajasti maassasyntyneistä, jotka ovat kokeneet urakehityksen nousseen pystyyn etnisen taustan vuoksi

    Olet siis sitä mieltä, että radikalisoituminen johtuu ensisijaisesti matalista palkoista, ei esimerkiksi työttömyydestä?

    Muilta osin viittaan vain Rakennusliiton kannanottoon, jonka mukaan tulijoita ei pidä erityiskouluttaa raksalle, vaikka heille koulutuksen jälkeen maksettaisiin TES:n mukaista palkkaa. Ei, koska Suomessa työttömiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. Vesa:
    Toivottavasti ei mene liikaa aiheesta sivuun, mutta kuten tänään YLE uutisoi, niin Isis rahoittaa toimintansa lähinnä Syyriasta pumppaamallaan öljyllä. Noin 40musd per kk.

    Miten tämä on mahdollista? Eikö tämän öljyn ostamista ole sanktioitu? Ostajathan suoraan ja yksiselitteisesti rahoittavat maailmanlaajuista terrorismia.

    Öljy kai myydään tietääkseni lähinnä Irakiin ja sitä kautta sitä virtaa jonkin verran muuallekin ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  132. Tero Tolonen, vaikka hyväksyisimme, että ihmisillä ei ole vapaata tahtoa, niin ei tämä minun käsitykseni mukaan tarkoita sitä, että esim. terroritekoja ei tulisi yrittää estää. Lähestymistapa on vaan tyystin erilainen kuin nykyinen kostoonkierteeseen perustuva malli.

    Sen sijaan meidän tulisi keskittyä muokkaamaan ihmisten kehitysympäristöjä ja historian kulkua siihen suuntaan, että kenestäkään ei tule terroristia. En sysää tässä vastuuta pelkästään ympäristölle, vaan puhun koko siitä laajasta paketista minkä takia meistä tulee sitä mitä me olemme juuri nyt ja tähän vaikuttaa tietysti lukematon määrä erilaisia asioita.

    Tätä taustaa vasten on mielestäni helppo nähdä, että terrorismille voi oikeasti tehdä jotain, mutta liikennekuolemien vähentämiseksi en näe samaa toimintapaa. Mielestäni sellaista mekanismia ei ole olemassa, joka muokkaisi ihmisiä ajamaan autolla toisten päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tätä taustaa vasten on mielestäni helppo nähdä, että terrorismille voi oikeasti tehdä jotain, mutta liikennekuolemien vähentämiseksi en näe samaa toimintapaa.

      Liikennekuolemien määrä on saatu laskemaan Suomessa 1300 kuolemasta (1970-luvun alussa) lähes neljnnnekseen samalla kun automäärä on kasvanut huomattavasti. Helsingissä on viimeisen 15 vujoden aikana saatu liikennekuolemat laskemaan yhdeksään vuodessa. Onko terrorismin torjunnassa menestytty yhtä hyvin?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. Suomen kehitysapu näyttäisi olevan ensivuonna vuoden 2006 tasolla suhteessa BKT:hen. Mielestäni ensi sijaisesti pitäisi leikata suomalaiselta “kehitysaputeollisuudelta” tyyliä Kepa. Vuosien mittaan kasvanut apu on synnyttänyt runsaasti apuvarojen kulutusta myös Suomeen. Itse olen ollut useammassakin kehitysmaassa YK:n , ILO:n ja EU:n ohjelmissa, eikä siihen mitään Kepaa ole tarvittu.

    Kuten Marko Hamilo toteaa, kehitysapu on ollut usein melko tehotonta. Tätä mieltä on mm. tuore talousnobelisti Angus Deaton tutkimuksissaan ja kirjassaan The Great Escape. Humanitääristä apua hän kyllä kannattaa. Hän toteaa myös, että 0,7% tavoite ei perustu mihinkään tiettyyn faktaan. Vielä 40 vuotta sitten Kenia oli kehittyneempi valtio kuin Intia, mutta nyt ovat osat vaihtuneet Kenian runsaasta tukemisesta huolimatta. Samoin miksi Etelä-Korea on kehittynyt, muttei juuri esim. Ghana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  134. Kehitysavun huono vaikuttavuus on myytti, joka helposti toistettava mutta nykyisin kumottu.
    Lähteitä löytyy, jos ketään kiinnostaa. Tässä suht tuore:
    http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0305750X13003008

    Ehkä Helsingin UN_WIDERI on liian kaukana?

    Joo, virheitä ja epäonnistumisia on ollut. Niitä tehdään myös länsimaissa, Talvivaara, jos pitää muistuttaa.

    Pitkäaikainen ongelma oli kylmän sodan jakolinjat kehitysmaiss, sitten on muutama omituinen diktattori ja romahtanut maa. Siinä ne tavanomaiset esimerkit kuinka huonosti on mennyt ja menee.

    Afrikassa kaikeasta huolimatta ollaan menty eteenpäin. Koulutus on saatu kuntoon ja samalla omat asiantuntijat on saatu hommiin.

    Somen kehitysavun leikkaus ja muutama muukin asia on tehty enemmän poliittisen intohimon kuin tolkun ohjaamana. Leikkaukset ja suudelleen suntaaminen olisi vaatinut ainakin vuoden säätöajan, jotta hankkeet eivät mene hukkaan.

    Syyrian kriisi on toinen asia, siellä tarvitaan kriisapua.

    Taktista humanitaarista apua on syytä ohjata suomalaisten rauhanturvaajien kautta CIMIC hankkeisiin. Se on vaikuttavampaa kuin aseiden esittely. Libanoinin ja Jordanian pysyminen rauhallisena on aivan välttämätöntä.

    Syyrian ja lähiseudun pakolaistilanteessa ei ole tullut mitään yllästystä. Poliittisesti vain oli “kiva” olla tekemättä mitään.
    Italian ja Kreikan tukala tilanne oli vuosi sitten selvää jokaiselle.

    Syyriassa pakolaisina 9 miljoonaa, josta noin 150 00 hakee EU:sta turapaikaa. Siksi monelaista on tehtävä niin rauhan aikaan saamiseksi kuin leirien olosuhteiden ja elämän parantamiseksi koko alueella.

    Suomesa tänne päätyneiden ihan tavallisten ihmisten elämä ja kohtalo taas on syytä hoitaa asiallisesti. Silä omalt osaltamme ehkäisemme kirrisejä jatkossa ja ylipäätään toimimme kuten kuuluukin.

    Muuten: Jos Supolle oli yllätys, että väkeä tulee tänne, siellä henkilöstö vaihtoon ja äkkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  135. Osmo Soininvaara: Liikennekuolemien määrä on saatu laskemaan Suomessa 1300 kuolemasta (1970-luvun alussa) lähes neljnnnekseen samalla kun automäärä on kasvanut huomattavasti. Helsingissä on viimeisen 15 vujoden aikana saatu liikennekuolemat laskemaan yhdeksään vuodessa. Onko terrorismin torjunnassa menestytty yhtä hyvin?

    Monta ihmistä Suomessa kuoli terrorismiin 70-luvulla tai tänä vuonna? Ilmeisesti täällä olosuhteet eivät suosi terrorismia. Pointti oli siinä, että viha, epätoivo, aliravitsemus, koulutuksen puute you name it voi ajaa yksilön terroritekoihin, mutta ei todennäköisesti yksittäiseen liikenneonnettomuuteen. Liikenneonnettomuudet näyttäytyvät minulle enemmän puhtaalta sattumanvaraisuudelta kuin terroriteot, joissa kausaatioketju on selvemmin läsnä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  136. Tero Tolonen: Koska me olemme kehittyneempiä olentoja ja pystymme havaitsemaan, että koston kierre on itse asiassa väkivallan aiheuttajana korkeammalla tasolla kuin yksittäinen tapahtuma.

    Ketkä me? Pelkästään Euroopassa on varmasti tuhansittain ihmisiä, jotka eivät vastustaisi yhtään, jos koko Lähi-itä tuhottaisiin ydinpommeilla.
    Enkä minäkään ole vielä kehittynyt lähellekään Jeesuksen tasolle, jossa viholliselle pitää kääntää toinenkin poski.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  137. Osmo Soininvaara:
    Juho Laatu, älä viitsi
    Kuka on sanonut, että kaikki suomalaiset haluaisivat asua Helsikngissä. On sanottu, että nykyistä useampi, selvästi useampi.

    Myönnän että liioittelin. Tuskin kukaan on väittänyt, että kaikki suomalaiset haluaisivat. Mutta tasan sama logiikka pätee tuolle selvästi useampi” -väitteelle. Onko sinulla jotain todistusaineistoa tuon tueksi? Puhun siis edelleen asumisviihtyvyydestä, en siitä kiinnostavatko Helsingin etenemismahdollisuudet, opiskelumahdollisuudet yms.

    Mihin muuten vertasit sanomalla “useampi kuin …”? Lause oli hieman hämärästi muotoiltu, kun näytti vertavan nykyisyyttä nykyiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  138. Juho Laatu:
    Väestöongelma ei ratkea suoraan kaavoituksella. Mutta jos vihreät ottaisivat väestöongelman tosissaan, kai into hankkia lisää ja lisää väestöä Helsinkiin voisi laantua.

    En pitäisi Helsingin nykyistä maltillisempaa kaavoittamista “yhteiskunnan kehityksen vastaisena”. Helsinki säilyisi miellyttävämpänä kaupunkina, kun sitä ei rakennettaisi umpeen, ja kaikkea vanhaa kivaa ei hävitettäisi. Vaikka Suomen väkilukua kasvatettaisiin, uudet asukkaat voisi aivan yhtä hyvin laittaa jonnekin muualle, vaikkapa radan varteen (eikä siis liikenteelliseen umpiperään, jo ruuhkaiseen Helsingin ydinkeskustaan). Mikä kevyemmässä kaavoituksessa olisi “yhteiskunnan kehityksen vastaista”?

    Nyt olet sentään pehmentänyt “jonnekin nollan tuntumaan” kaavoittamisen maltiiliseksi tai kevyemmäksi kaavoitukseksi, mikä on toki jo eri asia.

    Kirjoitat usein hyvin, mutta tässä kaupunki/maaseutu-kysymyksessä Sinulla tuntuu olevan sokea piste. Ei maa ole väärällään ilkeämielisiä päättäjiä, jotka pahuuttaan koettavat tyhjentää maaseudun.

    Tokkopa vihreilläkään on erityistä intoa hankkia lisää ja lisää väestöä Helsinkiin, vaan olettaisin heidän vain miettivän parhaita ratkaisuja ihmisten, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta. Siinä olen samaa mieltä, että vihreät muiden puolueiden tavoin eivät suhtaudu riittävällä vakavuudella väestönkasvun ongelmaan.

    Yhteiskunnan kehityksellä viittasin siihen, että tällä hetkellä Helsinkiin muuttajia on enmmän kuin heille löytyy asuntoja. Miksi ihmeessä tätä luonnollista kehitystä vastaan pitäisi taistella kaavoittamalla jonnekin muualle? Taitaisi käydä myös yhteiskunnalle kalliiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  139. Einsten:
    Tero Tolonen, vaikka hyväksyisimme, että ihmisillä ei ole vapaata tahtoa, niin ei tämä minun käsitykseni mukaan tarkoita sitä, että esim. terroritekoja ei tulisi yrittää estää. Lähestymistapa on vaan tyystin erilainen kuin nykyinen kostoonkierteeseen perustuva malli.

    Juuri näin.

    Erilaisia tapoja on olemassa ja tehokkain on se, että muslimiyhteisöt itse tekevät korjausliikkeen.

    Tästä on mielestäni jo merkkejä näkyvissä, jos lukee uutisia.

    Suurin osa ihmisistä on kuitenkin normaaleja, eivätkä haudo mitään kostoa.

    Tietty prosenttiosuus on sitten ongelmatapauksia kaikista ihmisistä, riippumatta minkä kansakunnan tai rodun edustajista on kyse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  140. Pekka T.: Nyt olet sentään pehmentänyt “jonnekin nollan tuntumaan” kaavoittamisen maltiiliseksi tai kevyemmäksi kaavoitukseksi, mikä on toki jo eri asia.

    Mainitsin OS:lle että Helsinki voisi halutessaan pudottaa kaavoituksen nollan tuntumaan, eli sillä ei ole mitään pakkoa kaavoittaa. Kevyemmästä kaavoituksesta kysyin sinulta, koska lauseistasi saattoi saada sen vaikutelman, että pidät kaikkea kaavoitusta “kehityksenä” ja kevyempi kaavoitus voisi nöin olla “kehityksen vastaista”.

    Kumpikaan ei suoraan puhunut siitä, mitä haluan. Mutta molemmilla on tietenkin jokin suhde siihen.

    Jos saisin päättää, väestön kasvattaminen loppuisi Suomessa, ja Helsingissäkin kaavoitettaisiin siksi vähemmän, ja lopulta nollan tuntumaan, paitsi jos ihmiset vaatisivat kovin innokkaasti lisäkaavoittamista. Pitää ottaa huomioon, että monet helsinkiläiset eivät halua lähipuistoaan kaavoitettavan, joten monet nykyiset helsinkiläiset saattaisivat pitää tästä ratkaisusta. Toisaalta monet helsinkiläiset aika varmasti haluavat patrioottisesti puolustaa kotikaupunkinsa jatkuvaa kasvua ja mahtavoitumista, ja siksi pitävät lisärakentamista ja menestymistä kasvukilpailussa muita vastaan tärkeänä. Kovassa yhteiskunnassa kasvukisassa häviölle jääneelle voi käydä huonosti, sillä kahdesta muuten samanlaisesta kaupungista vähemmän kasvuun panostava jää kilpailussa jatkossakin jälkeen. Kaavoituksen vähentämissuunnitelmaani kuuluisi tietenkin se, että naapurikaupunkikaan ei kaavoittaisi kilpaillakseen, joten tältä keskenäisen kilpailun argumentilta putoaisi tässä uudessa tilanteessa pohja pois. Ihmiset voisivat silti olla yhä kilpailuhenkisiä, ja vaatia oman kaupunkinsa kasvua. Minä toimisin enemmän luontoa säästävästi, ja jo harkiten rakennettua hienoa kaupunkia säästellen. Rakentamisessa menisin vain nollan tuntumaan, en nollaan, sillä pitää ottaa huomioon myös rekentamiskulttuurin ylläpito, ja myös mahdollisuus nostaa elintasoa vähitellen (kestävästi), myös asuntoja suurentamalla.

    Kirjoitat usein hyvin, mutta tässä kaupunki/maaseutu-kysymyksessä Sinulla tuntuu olevan sokea piste. Ei maa ole väärällään ilkeämielisiä päättäjiä, jotka pahuuttaan koettavat tyhjentää maaseudun.

    Ei ehkä ilkeämielisiä. Sellaisia on paljon, jotka ajattelevat esim. maaseudun / joidenkin seutujen olevan taloudellisesti niin toivotonta aluetta, että niiden taloudellisesti kannattamattoman hyysämisen soisi jo loppuvan. Tähän ajattelumalliin sopii hyvin vaikkapa väestön siirtäminen / siirtyminen Helsinkiin. Väitän tietenkin, että noissa taloudellisissa ylemmyydentunteissa on paljon tyhjää ilmaa mukana, ja ne voivat siksi johtaa jopa tarpeettomaan “maaseudun tyhjentämiseen”.

    Tokkopa vihreilläkään on erityistä intoa hankkia lisää ja lisää väestöä Helsinkiin, vaan olettaisin heidän vain miettivän parhaita ratkaisuja ihmisten, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta. Siinä olen samaa mieltä, että vihreät muiden puolueiden tavoin eivät suhtaudu riittävällä vakavuudella väestönkasvun ongelmaan.

    Varmasti miettivät ratkaisuja ympäristön jne. kannalta. Jotkut varmasti ajattelevat, että kaupunkiasuminen on niin ekologista, että se riittää syyksi kerätä aiempaa suurempi osa ihmisistä kaupunkiin.

    Yhteiskunnan kehityksellä viittasin siihen, että tällä hetkellä Helsinkiin muuttajia on enmmän kuin heille löytyy asuntoja. Miksi ihmeessä tätä luonnollista kehitystä vastaan pitäisi taistella kaavoittamalla jonnekin muualle? Taitaisi käydä myös yhteiskunnalle kalliiksi.

    Tuo kehitys on erittäin luonnollista, mutta ei välttämättä edullista. Helsingissä / pääkaupungissa on paljon vetovoimaa. Olisi vaikka Helsinki olisi erityisen ruma, tyly ja huonon ilmaston omaava kaupunki. Jokaisen yhteiskunnan pyramidissa korkealle pyrkivän henkilön kannattaa nimittäin hakeutua vallan ja rahan tuntumaan, sitä kärkkymään. Siksi on erittäin järkevää ottaa suunnaksi Helsinki, jos haluaa nousta pyramidissa. Jos nuo vallan tuntumaan pyrkivät ihmiset saisivat valita vapaasti, he ehkä kaikki rakentaisivat asuntonsa Kaivopuistoon, Eiraan tai eduskuntatalon viereen. Yhteiskunnan kannalta ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista kerätä tuollaista kärkkyjälaumaa noihin kolmeen kohteeseen. Yhteiskunta kaavoittaa niin, että osa joutuu asumaan kauempana. Samantekevää tarkoittaako tuo “kauempana” Kalliota vai Hämeenlinnaa. Voidaan ajatella, että valtion tarpeiden tyydyttämiseksi riittää, että vain sadasosa noista halukkaista pyörii eduskuntatalon nurkilla. Tai ehkä ei yhtään. Myös noiden kärkkyjien kannalta on yhtä tehokasta jonottaa herrahissiin vaikkapa Tampereella tai Vihdissä muiden kaltaistensa tapaan. Johtopäätös tästä on, että Helsinki ja Suomi toimisivat aivan yhtä hyvin, vaikka Helsinki olisi pienempi. Niiltä osin kuin halu muuttaa Helsinkiin ei perustu siihen että on kiinnostunut nimenomaan kaupungista Helsinki (eikä siis pääkaupungista, rahasta jne.), lisäkaavoittamiseen ei ole tarvetta. En käsitellyt tässä kaikkia mahdollisia syitä, kuten esim. taloudellisia. Mutta pointti on siis se, että suuri osa Helsinkiin kohdistuvista muuttopaineista on sellaisia, joita ei tarvitse palvella uusia taloja kaavoittamalla. Jos kaikki päästetään vapaasti kilpailemaan kaikesta, pysäyttämättä ketään Nurmijärvelle, tallovat vielä toisensa eduskuntatalon portaille, eli siis muodostavat tiheämmän kaupungin kuin missä oikeasti haluaisivat asua. Suoraviivainen kysynnän ja tarjonna lakien mukaan toimiminen voi siis pahimmillaan johtaa niin tiiviiseen kaupunkin, että se ei ole kenenkään mieleen (paitsi OS:ien, jotka rakastavat nimenomaan maksimaalista kivikeskustan kuhinaa ja sulloutumista).

    Sellainen pieni huomio tekstistäsi vielä, että en todellakaan ollut ehdottamassa kaavoittamista jonnekin muualle Helsingin sijaan, vaan olin ehdottamassa väestönkasvuun tähtäävän politiikan lopettamista kaikissa kunnissa. Kalliiksi rakentaminen käy sekä Helsingissä että muualla. Et kai vihjaillut, että muualla eläminen ei olisi taloudellisesti toimivaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  141. Osmo Soininvaara:
    Juho,
    Jos joku hlauaa muuttaa Helsinkiin, koska Helsingissä on asioita, joita hän haluaa ympärillee, kuka meistä on sanomaan, että hän painottaa vääriä asioita.

    En minä ainakaan. Tässä voi ehkä viitata juuri kirjoittamaani kommenttiin Pekka T:lle. Syitä on monia. Jos syy on rakkaus Helsingin kaupunkikuvaan, on kiva tarjota mahdollisuus muuttoon, jopa uutta rakentamalla, jos asukaskierto ei muuten ole riittävä. (Mielellään ei kuitenkaan pilata sitä kaupunkia, johon tuo henkilö rakastui, ylettömällä tiivistämisellä.) Jos taas halu perustuu siihen, että pyrkii sopivan lähelle yhteiskunnan pyramidin huippua, on samantekevää, onko pyramidin huippupuolikas kokonaan Helsingin rajojen sisällä vai kattaako se puoli Suomea. Pyrkijät ovat yhtä onnellisia molemmissa malleissa (tai kukaties onnellisempia ruuhkattomammassa ja väljemmässä mallissa, paitsi jos ovat kivitalofiilejä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  142. Osmo Soininvaara:
    Juho,
    Jos joku hlauaa muuttaa Helsinkiin, koska Helsingissä on asioita, joita hän haluaa ympärillee, kuka meistä on sanomaan, että hän painottaa vääriä asioita.

    Madonnan konserttiin Jätkäsaaressa vuonna 2009 myytiin wikipedian tietojen mukaan 85000 lippua. En tiedä olisiko sinne mahtunut enemmänkin, mutta ilmeisesti Osmo ja muut tiivistäjät olisivat voineet tuon tehdä helposti, jos jättävät vain ottamatta huomioon lisääntyvät ongelmat ja kärsimykset, joita liian suureksi ja tiheäksi kasvava ihmismäärän paine ja tungos alati tihenevän väkimäärän puristuksessa voi aiheuttaa.

    Parempi ratkaisu on järjestää etäkäyttö-, etänäyttö- tai virtuaalinen nautintamahdollisuus heille, jotka eivät enää suosiolla paikalle mahdu, mutta haluavat ympärilleen niitä asioita, joita Helsingissä on. Iso näyttö vain seinälle, ja siihen vaihtuvia näkymiä Helsingistä voisi ehkä olla eräs ratkaisu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  143. Ydinkysymyksiä, mm. Osmolle:

    Miten on, onko elävällä olennolla, tai yhteisöllä oikeus puolustaa reviiriään?

    Onko suhteellisen rauhallisessa tasapainossa olevaa ekosysteemiä (esim. Helsinki tai Suomi) syytä lähteä huoleti sorkkimaan?

    Toki systeemin ulkopuolella tapahtuvat muutokset tulee kyetä huomioimaan, ja niihin on syytä varautua, jos niillä voi olla vaikutusta itse systeemiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  144. Juho Laatu: Mutta tasan sama logiikka pätee tuolle selvästi useampi” -väitteelle. Onko sinulla jotain todistusaineistoa tuon tueksi?

    Olisiko sinulla jotain todistusaineistoa sen tueksi, että Suomen kalleimmat asunnot löytyvät alueelta, jonne ei halua oikeasti kukaan muuttaa?

    Minkälainen ilmiö tuottaisi tällaisen lopputuloksen? Ei tule mieleen mitään muuta kuin väestön pakkosiirtäminen ja sisäiset passit. Suomessa ei harrasteta kumpaakaan.

    Kyllä se on niin, että älyttömät väitteet vaativat kovia todisteita, ei toisinpäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  145. Einsten: Ilmeisesti täällä olosuhteet eivät suosi terrorismia. Pointti oli siinä, että viha, epätoivo, aliravitsemus, koulutuksen puute you name it voi ajaa yksilön terroritekoihin, mutta ei todennäköisesti yksittäiseen liikenneonnettomuuteen.

    Ei tuo ihan täysin pidä paikkaansa.

    Tuollaiset asiat voivat hyvinkin johtaa autolla tehtyihin itsemurhiin. Jos niitä ei lasketa onnettomuuksiksi, niin rattiraivo johtaa hyvinkni ajotapaan, joka taas johtaa onnettomuuteen. Näitä älyttömistä vihanpurkauksista johtuvia liikenneonnettomuuksia on nähty. Puhumattakaan siitä kuinka viha, epätoivo, syrjäytyminen johtavat päihdeongelmiin, jotka taas johtavat suureen määrään liikenneonnettomuuksia.

    Esimerkiksi päihdeongelmien hoidossa tavalla taika toisella onnistuminen näkyisi aivan varmasti myös kännisten kuolonkolarien vähentymisenä.

    Mitä tulee väitteesen siitä ettei liikenneonnettomuuksia pystyä vähentämään, niin sehän ei pidä paikkaansa.

    Onnettomuuksia voidaan vähentää seuraavilla keinoilla:
    1. Valvontaa lisää. Esimerkiksi kamerat laskevat keskinopeuksia koska leikkaavat kovimpia huippunopeuksia.
    2. Autokantaa uudemmaksi. Vanhat autot ovat kuljettajilleen vaarallisempia.
    3. Rattijuopumusten vähentäminen (alkolukot, päihdehoito, valvonta, keinoja kyllä on)
    4. Liikennejärjestelyt. Triviaali esimerkki: jos ei ole tasoristeyksiä, kukaan ei jää tasoristeyksssä junan alle. Jos vastakkaiden kaistojen välissä on kaide, kohtaamisonnettomuudet vähenvät.

    Terrorismille voi tehdä jotain, kuten myös liikenneonnettomuuksille. Kovinkaan moni asia maailmassa ei ole ylhäältä annettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  146. Syltty: Olisiko sinulla jotain todistusaineistoa sen tueksi, että Suomen kalleimmat asunnot löytyvät alueelta, jonne ei halua oikeasti kukaan muuttaa?

    Minä uskon, että hyvin moni on halukas muuttamaan Helsinkiin, ja siksi asuntojen hinnat ovat korkealla, ja että syitä on monia, joista joillekin yksi voi olla se, että Helsinki miellyttää asuinympäristönä (hieman epätarkka käsite, jonka voi tulkita suppeammin tai laajemmin).

    Minkälainen ilmiö tuottaisi tällaisen lopputuloksen? Ei tule mieleen mitään muuta kuin väestön pakkosiirtäminen ja sisäiset passit. Suomessa ei harrasteta kumpaakaan.

    Kyllä se on niin, että älyttömät väitteet vaativat kovia todisteita, ei toisinpäin.

    OS tuntuu olettavan jatkuvasti, ja yrittää vahvistaa sellaista mielikuvaa, että tuo mainitsemani eräs syy, eli joidenkin ihmisten halu muuttaa Helsinkiin siksi, että se on asuinympäristönä hellle mieluisa, on dominoiva syy sille, miksi Helsingin asuntojen hintataso on suhteellisen korkea. (Hän saattaa myös olettaa, että kauungin tiivistäminen nykyisestän vain nostaa sen vetovoimaa asuinympäristönä.)

    Minun väitteeni siis on, että vaikka Helsinki olisi tyly, ruma, sateinen jne. sen hintataso olisi silti korkeahko siksi, että se on pääkaupunki ja samalla myös Suomen talouden pääkallonpaikka, jonne kaikkien yhteiskunnan pyramidissa korkealle tähtäävien on taktisista syistä ihan perusteltua hakeutua. Väitin siis, ettei ole todisteita siitä, että syy korkeisiin hintoihin olisi asumisviihtyvyys. Näin siksi, että nuo pyramidisyyt ovat yksi ilmeinen ja vahva syy.

    Minusta tämä esittämäni näkökanta on jo näillä sanoilla perusteltavissa. Jos haluaa väittää jotain tarkempaa siitä, mitkä syyt ovat tärkeimpiä, tarvittaisiin lisäperustelita ja tarkempaa analyysia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  147. JTS:
    Kehitysavun huono vaikuttavuus on myytti, joka helposti toistettava mutta nykyisin kumottu.
    Lähteitä löytyy, jos ketään kiinnostaa. Tässä suht tuore:
    http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0305750X13003008

    Ehkä Helsingin UN_WIDERI on liian kaukana?

    Joo, virheitä ja epäonnistumisia on ollut. Niitä tehdään myös länsimaissa, Talvivaara, jos pitää muistuttaa.

    Pitkäaikainen ongelma oli kylmän sodan jakolinjat kehitysmaiss, sitten on muutama omituinen diktattori ja romahtanut maa. Siinä ne tavanomaiset esimerkit kuinka huonosti on mennyt ja menee.

    Afrikassa kaikeasta huolimatta ollaan menty eteenpäin. Koulutus on saatu kuntoon ja samalla omat asiantuntijat on saatu hommiin.

    Somen kehitysavun leikkaus ja muutama muukin asia on tehty enemmän poliittisen intohimon kuin tolkun ohjaamana. Leikkaukset ja suudelleen suntaaminen olisi vaatinut ainakin vuoden säätöajan, jotta hankkeet eivät mene hukkaan.

    Syyrian kriisi on toinen asia, siellä tarvitaan kriisapua.

    Taktista humanitaarista apua on syytä ohjata suomalaisten rauhanturvaajien kautta CIMIC hankkeisiin. Se on vaikuttavampaa kuin aseiden esittely. Libanoinin ja Jordanian pysyminen rauhallisena on aivan välttämätöntä.

    Syyrian ja lähiseudun pakolaistilanteessa ei ole tullut mitään yllästystä. Poliittisesti vain oli “kiva” olla tekemättä mitään.
    Italian ja Kreikan tukala tilanne oli vuosi sitten selvää jokaiselle.

    Syyriassa pakolaisina 9 miljoonaa, josta noin 150 00 hakee EU:sta turapaikaa. Siksi monelaista on tehtävä niin rauhan aikaan saamiseksi kuin leirien olosuhteiden ja elämän parantamiseksi koko alueella.

    Suomesa tänne päätyneiden ihan tavallisten ihmisten elämä ja kohtalo taas on syytä hoitaa asiallisesti. Silä omalt osaltamme ehkäisemme kirrisejä jatkossa ja ylipäätään toimimme kuten kuuluukin.

    Muuten: Jos Supolle oli yllätys, että väkeä tulee tänne, siellä henkilöstö vaihtoon ja äkkiä.

    Ei mikään yksittäinen tutkimus ole lopullinen totuus. On erilaisia tuloksia ja käsityksiä vaikkapa juuri talousnobelisti Deatonin kirjassa Great escape. UN WIDER tutkii tässä lähinnä omaa asiaansa. Toisenlainen lopputulema olisi ollut ei toivottu. Käsittääkseni tutkimuksessa ei ole pystytty erittelemään kehitysavun ja muun taloudellisen kehityksen osuutta, vaan karkeita makrolukuja. Köyhyys on vähentynyt nopeasti maailmassa, jopa nopeammin kuin YK:n tavoitteet. Tähän on syynä erityisesti länsimaisen pääoman siirtyminen Kiinaan, Intiaan jne. Sadat miljoonat ovat nousseet köyhyydestä Kiinassa.

    Kyllä monet Suomen hankkeet ovat epäonnistuneet, esimerkkinä vaikkapa Nicaraqua, Kenia, Zimbabwe. Lisää löytyy Matti Kääriäisen kirjasta. En surisi liikaa rahojen leikkauksia.

    Kehitysavun kriitikkoja löytyy myös saajamaista, kuten zambialainen Dembisa Moyo. Hän kritisoi voimakkaasti liiallisen kehitysavun vaikutuksia. Hän tuntuu pitävän Kiinaa enemmän mallina kuin länsimaita. Kiina on jopa GINI indeksin mukaan tasa-arvoisempi kuin USA nykyisin.

    Itselläni on se kokemus kehitysmaista, että liian suurelta osin apu menee maan keskiluokalle. Demokratia ei myöskään juuri ole edennyt niissä neljässä maassa, jossa olen ollut (Thaimaa, Zimbabwe, Egypti, Turkki).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  148. Missään nimessä en tarkoittanut sitä, etteikö liikenneonnettomuuksille voisi tehdä mitään. Epäilin vaan, että työkalut eivät välttämättä ole samoja kuin terrorismin torjunnassa, jos siis asiaa lähestytään vapaan tahdon näkökulmasta.

    Täytyy myöntää, että meikäläisellä ei ole mitään hajua kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien tyyppitapauksista. Kuinka moni johtuu esim. itsemurhista, raittiraivosta ja päihdeongelmista? Lähdin siitä olettamasta, että edellä mainitut olisivat kuitenkin vähemmistönä ja että enin osa olisi näitä “puhtaasti” sattumanvaraisia tapauksia.

    Mikäli näin on, niin silloin ongelma ei korjaannu ihmisten psykofyysissosiaalista kehitysympäristöä muokkaamalla, mikä taas voisi olla toimiva tapa terrorismin vähentämiseksi. Ero käy mielestäni hyvin ilmi listaamistasi asioista. Jokainen niistä voidaan toteuttaa ilman, että meidän täytyy kopeloida yksilöiden kehityskaarta millään tavalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  149. Osmo Soininvaara:
    Juho
    Kumpi meistä tuntee enemmän helsinkiläisiä? Mihin nuo oletuksesi, että Helsinkiin muutetaan vain pakosta opikeuín perustuvat. Tänne tulvii myös eläkeläisiä ja sellaisia, joiden työpaikat ovat Helsingin ulkopuolella.

    En sanonut että Helsinkiin muutettaisiin pakosta. Meidän molempien henkilökohtaiset kontaktit helsinkiläisiin ovat kovasti rajallisia verrattuna kaupungin asukasmäärään, eivätkä tietenkin mikään satunnaisotanta.

    Tuo väite siitä, että Helsinkiin tulvisi eläkeläisiä ja muualla työssä käyviä on tervetullut, koska se on ehkä ensimmäinen yritys löytää jotain näyttöä erilaisten syiden suhteellisista osuuksista ja vaikutuksesta.

    On mahdollista, että on olemassa vaikkapa koko ikänsä Hausjärvellä asuneita eläkeläisiä, jotka haluavat muuttaa Helsinkiin eläkepäiviä viettämään. Yksi syy voisi olla oopperan läheisyys, ja tuo syy voidaan lukea jonkin asumisviihtyvyyden määritelmän sisään kuuluvaksi.

    Samoin on mahdollista, että joku, joka tietää tekevänsä koko työuransa Helsingin ulkopuolella, ja joka ei katso muutenkaan saavuttavansa työhön liittyvää etua Helsingissä olostaan, haluaa silti muuttaa asumisviihtyvyyssyistä Helsinkiin, pitkän työmatkan taa.

    Noissa molemmissa tapauksissa Helsingin asumisviihtyvyys näyttää siis olevan merkittävä tekijä muuttohalun takana. Nyt pitäisi vain todistaa, että tuollaiset halut ovat sellainen keskeinen syy Helsingin korkeille hinnoille, joka jättää esimerkiksi pyramidissa kiipeämiseen liittyvät syyt marginaaliseksi selitykseksi, joka ei hintoja havaittavasti nosta (jos ajattelemme, että katsot hintojen vastaavan suoraan asumisviihtyvyyttä).

    Asiaan vaikuttavat myös monet muut tekijät, kuten vaikkapa jonkun Helsingissä nyt töissä olevan henkilön (asiaa toiseen suuntaan kampeavat) suunnitelmat muuttaa kotiseudulleen eläkkeelle päästyään. Tai jonkun halu asua Nurmijärvellä omakotitalossa, vaikka käykin töissä Helsingissä. Ja tietenkin ne ihmiset, jotka haluavat kiivetä korkealle yhteiskunnan pyramidissa, ja jotka siksi haluavat ehdottomasti pääkaupunkiin, eivätkä minnekään muualle (paitsi ehkä Brysseliin jne.). Nuo pyramidisyyt saattavat hyvinkin päihittää painoarvossa nuo esittämäsi (täysin validit, mutta ei ehkä dominoivat) syyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  150. Juho Laatu: Ja tietenkin ne ihmiset, jotka haluavat kiivetä korkealle yhteiskunnan pyramidissa, ja jotka siksi haluavat ehdottomasti pääkaupunkiin, eivätkä minnekään muualle (paitsi ehkä Brysseliin jne.). Nuo pyramidisyyt saattavat hyvinkin päihittää painoarvossa nuo esittämäsi (täysin validit, mutta ei ehkä dominoivat) syyt.

    Nyt en ymmärrä yhtään, sillä aika harvalla meistä on varaa muuttaa Helsinkiin vain odottamaan nousua arvostuksen askeleilla.

    Tavallisin syy lienee, että maakunnan asukas hakee avoinna olevaa kiinnostavaa ja hyväpalkkaista työtä Helsingin seudulta, tai että pääkonttorista tarjotaan maakunnan filiaalin työntekijälle sieltä todella mielenkiintoista ja hyväpalkkaista työpaikkaa.

    Aika harva paikkaan valittu alle 50 vuotias tarjouksen hylkää. Kotiseudulta kun ei olet läheskään yhtä hyviä tarjouksia odotettavissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  151. Tapio: Nyt en ymmärrä yhtään, sillä aika harvalla meistä on varaa muuttaa Helsinkiin vain odottamaan nousua arvostuksen askeleilla.

    Moni korkealle pyrkivä köyhä opiskelijakin tähtää Helsinkiin, kun olettaa, että Helsingin seudulta kuitenkin saa todennäköisimmin hyvän työpaikan. Joku voi tulla odotusryhmitykseen siinä mielessä, että ottaa perustyöpaikan haluamastaan firmasta, mielellään sen pääkonttorista, tarkoituksena katsella, josko polku johtoportaisiin sattuisi aukenemaan. Ja jos on kiinnostunut etenemisestä valtion viroissa, mikä olisi sen parempi paikka kuin Helsinki. Jne. On siis kaikenlaisia mahdollisuuksia suunnitella oma loistava taloudellinen tulevaisuus niin, että Helsinki osuu matkan varrelle.

    Tavallisin syy lienee, että maakunnan asukas hakee avoinna olevaa kiinnostavaa ja hyväpalkkaista työtä Helsingin seudulta, tai että pääkonttorista tarjotaan maakunnan filiaalin työntekijälle sieltä todella mielenkiintoista ja hyväpalkkaista työpaikkaa.

    Aivan.

    Aika harva paikkaan valittu alle 50 vuotias tarjouksen hylkää. Kotiseudulta kun ei olet läheskään yhtä hyviä tarjouksia odotettavissa.

    Tätä juuri tarkoitan. Taloudellisen hyvinvoinnin tavoittelu on varsin yleinen syy tähdätä Helsinkiin. (Tämä siis erotukseksi siitä ajattelusta, että dominoiva tekijä olisi halu viettää aikaa Helsinkiläisessä kivitalokorttelissa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  152. Vesa: Isis rahoittaa toimintansa lähinnä Syyriasta pumppaamallaan öljyllä. Noin 40musd per kk.
    Miten tämä on mahdollista? Eikö tämän öljyn ostamista ole sanktioitu? Ostajathan suoraan ja yksiselitteisesti rahoittavat maailmanlaajuista terrorismia.

    Ostajia ovat:

    Assad, joka on Venäjän kaveri, ja Venäjällä on veto-oikeus turvallisuusneuvostossa.

    Turkkilaiset kauppiaat. Turkki pitelee Eurooppaa palleista sen suhteen, paljonko se päästää väkeä lävitseen EU-alueelle; EU taas on hirttäytynyt kv. sopimuksiin joiden takia ei maahantuloa voi estää kun tulija vain sanoo taikasanan “turvapaikka”. Siksi Turkkia ei voi juuri painostaa. Turkin johdossa on islamilaisen puolueen Erdogan.

    Iran.

    Amerikkalaiset voisivat toki helposti lopettaa öljykaupan pommittamalla tuotantolaitoksia ja öljyn kuljetussaattueita, mutta se ei välttämättä ole viisasta, koska koko paikallinen väestö on riippuvaista tästä kaupasta. Daish (siis Isis) hallitsee aluetta jolla sillä on aseisssa noin 30-50 000 militanttia, ja jolla asuu 8 miljoonaa ihmistä, joiden pitää jotenkin tulla toimeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  153. Vesa: Toivottavasti ei mene liikaa aiheesta sivuun, mutta kuten tänään YLE uutisoi, niin Isis rahoittaa toimintansa lähinnä Syyriasta pumppaamallaan öljyllä. Noin 40musd per kk.

    Miten tämä on mahdollista? Eikö tämän öljyn ostamista ole sanktioitu? Ostajathan suoraan ja yksiselitteisesti rahoittavat maailmanlaajuista terrorismia.

    Financial Timesia asiasta kiinnostuneille: http://ig.ft.com/sites/2015/isis-oil/
    ISIS myy öljyn hallitsemillaan alueilla Irakissa ja Syyriassa. Kaupaksi menee, koska ‘ilman dieseliä täällä ei ole elämää’.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  154. Tapio: Nyt en ymmärrä yhtään, sillä aika harvalla meistä on varaa muuttaa Helsinkiin vain odottamaan nousua arvostuksen askeleilla.

    Vielä vähän täydennystä, kun huomaan, etten ehkä vastannut yhteen tarkoittamaasi ydinkohtaan.

    Niiltä osin kuin ihmiset eivät ole kiinnostuneita Helsingissä asumisesta sinänsä (ja ovat lisäksi mahdollisesti kiinnostuneita asumisesta jollain itselleen sopivammalla paikkakunnalla), ei ole tarpeen kaavoittaa näille ihmisille taloja Helsinkiin. Heidän kannaltaan heidän hommansa voisi hoitaa yhtä hyvin, ja he voisivat elää yhtä hyvin (tai paremin) jossain muualla.

    Helsingin korkea hintataso ei siis tarkoita sitä, että kaikki pitäisi ko. kaupunkiin sijoittaa, tai että nuo ihmiset olisivat onnellisempia nykyisestäänkin tiivistetyssä ja ruuhkaisemmassa Helsingissä. Talouden dynamiikka on sellainen, että tuo pyramidiluonteinen kilpailu ohjaa heidät asumaan mahdollisimman keskeiseen paikkaan.

    Kuten moni on jo todennut, on järkevämpiäkin tapoja organisoida ihmisten sijainti kuin antaa heidän talloa itsensä ja toisensa hengiltä esiintymislavan edessä 🙂 . Maan toiminnan kannalta myös malli, jossa kaikki pyramidin kärkeen pyrkivät ihmiset eivät ahtaudu muutamalle neliökilometrille, on toimiva, ja kukaties kansalaisille mieluisampi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  155. Countryboy: Köyhyys on vähentynyt nopeasti maailmassa, jopa nopeammin kuin YK:n tavoitteet. Tähän on syynä erityisesti länsimaisen pääoman siirtyminen Kiinaan, Intiaan jne. Sadat miljoonat ovat nousseet köyhyydestä Kiinassa.

    Köyhyyden väheneminen on näennäistä, kyseessä on enemmänkin siitä, ettää ihmisiä n siirtynyt rahatalouden piiriin.

    Kun äärimmäisen köyhyyden raja on 1,25 dollaria päivässä niin ei 2 dollaria päivässä ansaitsevaa voi sanoa varakkaaksi.

    Oikeammin vain äärimmäinen köyhyys on vähentynyt

    Valtioiden lähtötilannekin on erilainen:Kiina aloitti kansan koulutuksen jo 2000 vuotta sitten, suomalaiset elivät täysin luontaistaloudessa savupirteissään
    Kiina oli maailmantalouden suurvalta aina 1800 luvulle saakka

    Vaikka länsimaat ja Japani ajoivat Kiinan kivikauteen niin Kiina on kuitenkin elpynyt hyvin nopeasti kiitos tuon vanhan sivistyksen.

    Ja paperirahan keksivät kiinalaiset, joten talousasiatkin olivat tuttuja

    Intiakin on ollut aina rikas ja siellä on ollut koulutettua väkeä niin, että se sai hallinnon toimimaan englantilaisten lähdettyä..

    Afrikka on erilainen: Esim kun Kongo itsenäistyi niin maassa oli yksi yliopistotutkinnon suorittanut virkamies ja väestöstä melkein kaikki luku-ja kirjoitustaidottomia.

    Ei ollut suuri ihme, että hallinto sortui kahdessa viikossa ja erilaiset huonot dikdatuurit ovat seuranneet toistaan.Sama kohtalo on ollut monella Afrikan maalla.
    Demokratia ei ole mahdollista äärimmäisen köyhässä ja lukutaidottomassa maassa.Ainoa toivo on, että dikdaattorit yrittävät kehittää maata, eivät ryöstää sitä

    Näissä ympyröissä kehitysavunkin tulokset ovat epävarmoja , mutta kun keskitytään oikeisiin asioihin niin ne tuottavat tulosta parissa sukupolvessa

    Eli naisten, tyttöjen koulutus on tehokkain tapa muuttaa kulttuuria ja tapoja

    Lapsikuolleisuuden vähentäminen mahdollistaa syntyvyyden säännöstelyn

    Ehkäisyvälineiden käytön koulutus ja niiden jakaminen ilmaiseksi vähentää ennen pitkää syntyvyyttä

    Luku ja kirjoitustaidon opettaminen tekee kansalaisista itsenäisempiä ja he kykenevät hankkimaan tietoa ja kehittämään yhteiskuntaa ja itseään

    Jos sitten haluaa jotain lisää niin infran rakentaminen eli liikenne-tietoliikenneverkkojen kehittäminen mahdollistaa busineksen ja rahatalouden kehittymisen

    Eikä tuo kehitysapu ole mennyt kehitysmaihin rahana.

    Suomenkin kehitysavusta päätyi ennen vanhaan 90 % Suomeen ja ainoa raha joka liikkui kehitysmaahan oli kun konsultti joi muutaman ginitonicin hotellin baarissa .

    Nykyisin kaiketi on 50 % jää kotimaahan

    Kääriäinenkin hyötyi kehitysavusta 1,5 miljoonan euron luokkaa, joten on hurskastelua arvostella kehitysmaan virakamiesten taskuihin päätyneitä rahoja.Hän hyötyi moninkertaisesti eikä huolehtinut rahojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä vaikka toimi rahojen valvojana

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  156. O.S.: “Asuminen pitkään huonoissa yhteismajoitustiloissa ei tee hyvää kenellekään.”

    Onko O.S. alkanut lopultakin ymmärtää, mihin asutuksen liika tiivistäminen johtaa?

    Yhteismajoitustiloissa saavutetaan olettaakseni Osmon ja eräiden muiden tiivistämistä ajavan näkökulmasta tärkeää “tiivistämishyötyä”, jota jotkut pyrkivät tuottamaan mm. uudessa yleiskaavassa runsain mitoin Helsingin eri alueille, kaupungillemme ominaista vehreyttä, väljyyttä ja niiden suomaa viihtyisyyttä asukkaille monin paikoin merkittävästi vähentämään.

    Erilaisten ongelmien ja konfliktien määrä kasvanee nopeasti, jos ihmisiä sullotaan yhteen liian tiiviisti. On kai aihetta uskoa, että nimenomaan yhteismajoitustiloissa voi maankäytön tehostamispotentiaali saavuttaa maksiminsa. Siksi tuota asumismuotoa (tiivistä yhteismajoitusta) voikin suositella kaikille kaupungin liikaa tiivistämistä halajaville lämpimästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  157. Kehitysyhteistyöstä vielä kertauksena Countryboylle ja muille:

    Näyttö kehitysavun todelliista vaikutuksista on saatu 2010-luvulla kansantalouksien tasolla. Se uutta tietoa ja osin sen ansiosta, että aikasarjoja on vasta nyt olemassa.

    Tämä on uusi asia ja näyttetty toteen, kyse ei ole mielipiteiden toistamisesta.

    Keskustelu on turhaa, jos argumentaatio tuomitaan tyylliin “isoisäs oli punikki” (ei ollut) tai “sellasia se toistaa”. Kyse on ihan näytöstä, ei mielipiteestä.

    Onnistuneita ja epäonnistuneita hankkeita löytyy kaikkialta.
    Vanhemman kritiikit olivat toki perusteltuja omassa yhteydessään ja aikanaan.

    Suomessa on pidemmän aikaa hoettu trollihenkisesti “kehtyspapu ei toimi ja se on lopetettava”. Yhden pulueen poliitisella agendalla se on ollut pitkään. Kehitysapua voi vastustaa, mutta perusteluksi ei käy enää, etteikö se vaikuttaisi.

    Suomen ulkopolitiikan pitkä linja koko itsenäisyyden ajan on ollut sijoittuminen osaksi Pohjoismaita. Kehityspau, rauhanturvaaminen ja vastaava ovat ollet iso osa välineistöä, jolla vaikutusvaltaa on hankiitu. Millä sitä jatkossa tehdään? En tiedä.

    Tämän hllituksen ja kakkien puolueiden, erityisesti Kokoomuksen, ongelma on, että kun tutkimusnäyttö ja fakat eivät osu oman poliittisen linjan kohdalle, kaikki tieto sivuutetaan. Se ainakin on väärää politiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  158. Osmo Soininvaara:
    Aika harvaan asuttu tulee Helsinki olemaan vaikka Wieniin verrattuna. Onko noita ilmiöitä Wienissä?

    On ollut, vieläpä pahoja!

    Wien kuulostaa varsin viattomalta paikalta, mutta aika ikäviäkin ilmiöitä kytkeytyy sen asutuksen tiivistymisen ja tiivistämisen eri vaiheisiin.

    Oletko jo ehkä unohtanut vaikkapa koulun historian tunneilta, että ottomaanien armeija yritti valloittaa kaupungin (Wienin) ja piiritti sitä pariinkin kertaan. Oletettavasti juuri nuo valtausyritykset saivat itävaltalaiset pakenemaan sinne muualta maasta, jolloin Wien taatusti tiivistyi, hyvin todennäköisesti paljon, erityisesti kaupungin muurien sisäpuolella. Muurien ulkopuolella taas oli tiivis joukko kaupunkiin pyrkiviä ottomaaneja. Tuollainen tiivistymisilmiö ei ollut edes vapaaehtoinen, ja uhka herätti ja aikaansai monenlaisia ongelmia.

    Entäpä sitten toinenkin esimerkki vähän lähempää: Kaupunkia tiivistymiseen vaikutti varmasti paljon myös se, kun keisarikunnan hajottua harjoitetun sosialistisen yhteiskuntapolitiikan kaudella (1919-1934) kaupunkiin rakennettiin paljon, sen asutusta jälleen tiivistäviä valtavia työläisten asuinkortteleita. No, mitä siitä ja sosiaalisista ongelmista sitten seurasi: mm. sisällissota kiivaine taisteluineen, joissa satoja kuoli, ja tuhansia loukkaantui!

    Voi hyvin olla, että muutama, peräti kilometrin pituinen, 5000 asukkaan “Karl-Marx-Hof”-rakennuskompleksi, vuokrakasarmi, niistä jollaisia sinne Wieniin silloin rakennettiin, ja missä asukastiheys nostettiin peräti tasolle noin 32.000 asukasta per neliökilometri, saisi saman aikaan myös täällä.

    Entisaikaan ei ehkä ymmärretty paljoakaan liian tiiviin asutuksen haitoista ja sosiaalisista ongelmista, mutta ymmärtääkö niitä moni meilläkään Helsingissä?

    Ei ole mielestäni mikään ihme, että Wienissä kehitys johti jopa siihen, että lopulta tuollaisia talohirviöitä ammuttiin jopa tykeillä! Mahtaako edes KSL:n puheenjohtaja olla tietoinen asiasta?

    Kuka muuten oli se, joka asetti Koivusaarelle räikeän ylimitoitetun tavoitteen (n. 5000) sen asukasluvun osalta? Ei kai tuollaista Karl-Marx-Hof’in mittaista asukasmäärää yritä pienelle saarelle sijoittaa kuin korkeintaan joku pähkähullu arkkitehti.

    Jos sama suuruudenhulluusongelma vaivaa muitakin, ei hätää, apua voi ehkä tarjota psykoanalyysi. Sen kehitti aikoinaan niin’ikään Wienissä asunut Sigmund Freud. (Asuivat siellä wikipedian mukaan v. 1913 myös Hitler että Stalin. Ehkä he asuivat siellä kärsien liian tiiviistä tunnelmasta.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  159. Hufvudstadsbladet: Språka på svenska : tp-hakijoina Suomeen tulleet ekonomi, lääkäri ja kirurgi kotoutuvat ruotsiksi. (Linkki vie Höblän Facebook-julkaisuun, josta pääsee lukemaan koko artikkelin. Suoraan artikkeliin vievä linkki saattaa törmätä maksumuuriin. Julkisen fb-julkaisun pääsee lukemaan, vaikkei olisi kirjautunut Facebookiin.)

    Niinpä niin. Ekonomi, lääkäri, kirurgi… (oletan että pätevyydet ovat varmat). Noinko nyt on että jotkut eli Höblän viiteryhmä osaavat cherrypickingin? En oikein usko että jutun henkilöt ovat itse oma-aloitteisesti päätyneet ratkaisuunsa, vaan heille on vinkattu asiasta. Niin minäkin olisin tehnyt.

    Ainakaan Hesari ei ole heidänkaltaisistaan juuri hehkuttanut, vaikka on asennevalistustyötä tehnyt menestystarinahehkutuksilla niin olan takaa että on jo sillä rajoilla että alkaako hehkutus kääntyä asiaansa vastaan. Toisin sanoen eikö suomeksi kotoutuvissa ole vastaavia? Eikö suomeksi tosiaan ryhdytä tp-hakijoiden suhteen räätälöityihin kotouttamistoimiin, josta minä ja Ode (juu, minä ensin!! ) olemme kirjoittaneet?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  160. Pekka T.: Olisikohan mitään vaikutusta sillä mihin sävyyn herrat kirjoittavat asiasta?

    Tuskinpa se on pääasiallinen selittävä tekijä, koska näiden molempien ansioituneiden kirjoittajien tekstit ovat ajoittain varsin provosoivia, sarkastisia jopa ilkeileviä.

    Eiköhän merkittävin tekijä, miksi toisen herran provokatiivista kirjoituksista tuppaa syntymään isompi älämölö, ole se, millaiseen kannatajakuntaan heidät identifioidaan.

    – V

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  161. Ville: Tuskinpa se on pääasiallinen selittävä tekijä, koska näiden molempien ansioituneiden kirjoittajien tekstit ovat ajoittain varsin provosoivia, sarkastisia jopa ilkeileviä.

    Eiköhän merkittävin tekijä, miksi toisen herran provokatiivista kirjoituksista tuppaa syntymään isompi älämölö, ole se, millaiseen kannatajakuntaan heidät identifioidaan.

    – V

    En vakuutu. Molemmat herrat tarkastelevat asioita epäilemättä järki edellä, jolloin tunne jää taustalle. Tunnen Soininvaaran kirjoitukset paremmin, ja voin todeta että hänellä on silti myös sydän mukana.

    En myöskään usko erityisiin salaliittoihin. Jos Halla-ahon kannattajat identifioidaan “sellaisiin”, niin se varmaan johtuu siitä että he ovat “sellaisia”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  162. Ville: Tuskinpa se on pääasiallinen selittävä tekijä, koska näiden molempien ansioituneiden kirjoittajien tekstit ovat ajoittain varsin provosoivia, sarkastisia jopa ilkeileviä.

    Olet varmasti osittain oikeassa. Kun Jussi Halla-Aho kirjoittaa:

    Se, että eräät maahanmuuttajaryhmät ovat yliedustettuina negatiivisissa uutisissa, johtuu vain siitä, että he ovat yliedustettuina uutistapahtumissa. Jotka siis lähtökohtaisesti ovat negatiivisia tapahtumia.

    Pitää oikein kelata taaksepän monta kappaletta että ymmärtää onko kyse sarkasmista vai ei – ja tässä tapauksessa tulkitsin että ei ole, että Halla-Aho todellakin ei naljaile tuossa kohdassa maahanmuuttajille, vaan suorastaan pitää puheenvuoron maahanmuuttajien puolesta. Omalla tavallaan.

    Halla-Aho näyttäisi ensisijaisesti olevan huolissaan siitä, että maahanmuuttajia käsittelevä journalismi lisää suuren yleisön ärsyyntymistä heitä kohtaan.

    Itse asiassa Halla-Ahon näkökulma maahanmuuttoon on hyvin lähellä sitä mitä itse ymmärrän modernilla feminismillä (oikea termi olisi varmaankin postmoderni feminismi), jossa kavahdetaan sitä että naisia aletaan jotenkin paapomaan hekompana sukupuolena, vaan pikemminkin pyrittäisiin näkemään nainen aktiivisena toimijana siinä kuin mieskin.

    Lähde:
    http://www.halla-aho.com/scripta/huippuosaamista_osa8.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  163. En myöskään usko erityisiin salaliittoihin. Jos Halla-ahon kannattajat identifioidaan “sellaisiin”, niin se varmaan johtuu siitä että he ovat “sellaisia”?

    En minäkään usko laajoihin salaliittoihin, ihmiset (Yleinen mielipide, etelän metia, Hyvät Ihmiset jne.) vain tuppaavat olevan ainakin ulospäin samanmielisten kanssa samaa mieltä sellaisissakin asioissa joissa mainitsemasi järki soittaa hälytyskelloja. Esim. vihreiden viisaimmistoon luettu P.Haavisto esitti että maahanmuutolle ei voi asettaa mitään kattoa, koska pakolaiset kärsivät kylmää ja nälkää.
    Tuostakaan lausunnosta ei mikään arvonsa tunteva taho esittänyt sitä ainoaa isoa kysymystä, sitä joka jakaa maahanmuuttokeskustelijat vuohiin ja lampaisiin, nimittäin käsitykseni mukaan me voimme pelastaa muutaman kymmenen-tai satatuhatta pakolaista, me voimme myös yrittää pelastaa nykyisen elintasomme mutta emme voi tehdä molempia. Resurssit eivät vain riitä. Piste.
    Minun moraalini ei pysty mitenkään kiertämään tuota tosiasiaa, joten paikkani on kriittisessä leirissä. Täällä on porukkaa laidasta laitaan, oppinutta sivistyneistöä ja rasistisia öyhöttäjia ja meitä “huolestuneita kansalaisia”, joita uskon myös suomalaisten enemmistön olevan.
    Tuo resurssien rajallisuus on se pointti, terroristit, eurabiat ja raiskaukset ovat vähäisempi tai kaukaisempi ongelma, vaikka julkinen kohu keskittyy vain niihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  164. Joo joo: …, sitä joka jakaa maahanmuuttokeskustelijat vuohiin ja lampaisiin, nimittäin käsitykseni mukaan me voimme pelastaa muutaman kymmenen-tai satatuhatta pakolaista, me voimme myös yrittää pelastaa nykyisen elintasomme mutta emme voi tehdä molempia. Resurssit eivät vain riitä. Piste.

    Täähän ei ole taaskaan niin mustavalkoinen kysymys. Suomen päitäisi tällä hetkellä elvyttää, mutta päättäjät eivät uskalla tehdä niin, koska on äänestetty valtaan porukkaa, joka kokee että nyt Suomen tässä lamassa pitää vielä kaiken lisäksi alkaa itse supistaa omaa BKT:ta. Saamme ilmaiseksi rahaa ulkomailta, mutta sitä ei voi käyttää oman maan kehittämiseen – supistamme yliopistoista ja tutkimuksesta jne. Onko se hyvä vai ei riippuu siitä miten hyvin yliopistojen toiminta siirtyy kansantalouteen.

    Mutta: tänne on tullut maahanmuuttajia, joihin on pakko käyttää miljardi rahaa ja yllättäen, tämä raha on käytännössä kansakunnan talouden elvyttämistä, koska se virtaa suoraan kotimaisen kysynnän kasvattamiseen, elinkeinoelämään, verotuloihin ja terveydenhuollon budjetteihin. Vaikka maahanmuuttajat vetäisivat vain lonkkaa, se nostaa meidän kaikkien elintasoa ja antaa ehkä mahdollisuuden selvitä tästä lamasta.

    Outoa? No niin on. Mutta niin se elvytys toimii. Onko joku muuten ihmetellyt miksi Saksa ottaa vastaan mielellään paljon pakolaisia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  165. JTS:
    Kehitysyhteistyöstä vielä kertauksena Countryboylle ja muille:

    Näyttö kehitysavun todelliista vaikutuksista on saatu 2010-luvulla kansantalouksien tasolla. Se uutta tietoa ja osin sen ansiosta, että aikasarjoja on vasta nyt olemassa.

    Tämä on uusi asia ja näyttetty toteen, kyse ei ole mielipiteiden toistamisesta.

    Keskustelu on turhaa, jos argumentaatio tuomitaan tyylliin “isoisäs oli punikki” (ei ollut) tai “sellasia se toistaa”. Kyse on ihan näytöstä, ei mielipiteestä.

    Onnistuneita ja epäonnistuneita hankkeita löytyy kaikkialta.
    Vanhemman kritiikit olivat toki perusteltuja omassa yhteydessään ja aikanaan.

    Suomessa on pidemmän aikaa hoettu trollihenkisesti “kehtyspapu ei toimi ja se on lopetettava”. Yhden pulueen poliitisella agendalla se on ollut pitkään. Kehitysapua voi vastustaa, mutta perusteluksi ei käy enää, etteikö se vaikuttaisi.

    Suomen ulkopolitiikan pitkä linja koko itsenäisyyden ajan on ollut sijoittuminen osaksi Pohjoismaita. Kehityspau, rauhanturvaaminen ja vastaava ovat ollet iso osa välineistöä, jolla vaikutusvaltaa on hankiitu. Millä sitä jatkossa tehdään? En tiedä.

    Tämän hllituksen ja kakkien puolueiden, erityisesti Kokoomuksen, ongelma on, että kun tutkimusnäyttö ja fakat eivät osu oman poliittisen linjan kohdalle, kaikki tieto sivuutetaan. Se ainakin on väärää politiikkaa.

    Taloustieteissä ei yleensä ole mitään absoluuttisia totuuksia. Lue vaikkapa myös Nobel palkitun Angus Deatonin (2013) kirjasta The Great Escape -health, wealth and the origins of inequality luku Help. Myös se perustuu uudempiin tutkimustuloksiin ja esittelee niitä. Sen käsitys perinteisen/nykyisen kehitysavun vaikutuksista on melko pessimistinen. Uskon hänen tuntevan alan tutkimuksen hyvin. Oma kokemukseni neljästä kehitysmaasta vuosilta 1984-2005 on melko samanlainen. Oma käsitykseni kehitysavusta on ollut alun perin hyvin positiivinen, mutta muuttunut valitettavasti negatiiviseen suuntaan.

    Viime vuosina Afrikan maissa on alkanut kehitystä mm. Nigeriassa, mutta se ei mielestäni ole ollut juurikaan kehitysavun ansiota. Enemmänkin kyse on ulkomaisen pääoman (mm. Kiinasta) tulosta Afrikkaan. Aikanaan Zimbabwessa (mm. Ruotsin silloinen suosikki) puolet uutislähetyksistä käsitteli sitä mitä kukin maa oli lahjoittanut.

    En tarkoita missään nimessä, että kaikki kehitysapu pitäisi lopettaa, mutta paljon tarkistamisen varaa siinä olisi. Ensin sitä pitäisi mielestäni karsi Suomalaiselta “kehitysaputeollisuudelta” tyyliä Kepa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  166. Sakke:

    Kuka muuten oli se, joka asetti Koivusaarelle räikeän ylimitoitetun tavoitteen (n. 5000) sen asukasluvun osalta? Ei kai tuollaista Karl-Marx-Hof’in mittaista asukasmäärää yritä pienelle saarelle sijoittaa kuin korkeintaan joku pähkähullu arkkitehti.

    Täsmennys edellisen tekstini kohtaan:
    “… kuin korkeintaan joku pähkähullu arkkitehti.”

    Joukkoon voi tietysti liittää myös sellaiset arkkitehdit, jotka pyrkivät vain pitämään itsensä leivän syrjässä kiinni, ja ehkä jopa sellaiset, jotka (käsittääkseni) pyrkivät osoittamaan suunnitelmien suuruudenhulluuden! (Ks. esim. “hulluarkkitehti.fi/2015/10/05/kaarmetalo-koivusaareen/”)

    Rakentamatta jäi myös aikoinaan jopa Hitlerin toimeksiannosta suunniteltu ‘Welthauptstadt Germania’. Syynä oli maaperän huono kantavuus, jonka osoitti maaperään uppoava ‘Schwerbelastungskörper’.

    Onko nyt muka pakolaistulvan takia rakennettava Helsingistä joka ilmansuuntaan toisinto Itä-Berliinin teemasta “Karl-Marx-Alle”? Olisiko edes eettisesti oikein altistaa sellaisen molemmin puolin, sekä ympärillä asuvat, että sitä pitkin liikkuvat, kaikille sen haitoille?

    PS. Onko kukaan (esim. Osmo) lukenut Donald Palmerin kirjaa “Normal Organizational Wrongdoing” (Oxford University Press, 2012)? Ko. teemasta (johon pitäisi ehkä tutustua paljon syvemmin) tuntuu löytyvän aina vain yhä uusia esimerkkejä ja vieläpä ihmeen paljon. Taitaa myös pakolaistulva ja uusin yleiskaava, kaikkine haittoineen(!), olla (ainakin jossain määrin) seurausta sellaisista …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  167. Tero Tolonen:

    Mutta: tänne on tullut maahanmuuttajia, joihin on pakko käyttää miljardi rahaa ja yllättäen, tämä raha on käytännössä kansakunnan talouden elvyttämistä, koska se virtaa suoraan kotimaisen kysynnän kasvattamiseen, elinkeinoelämään, verotuloihin ja terveydenhuollon budjetteihin. Vaikka maahanmuuttajat vetäisivat vain lonkkaa, se nostaa meidän kaikkien elintasoa ja antaa ehkä mahdollisuuden selvitä tästä lamasta.

    Outoa? No niin on. Mutta niin se elvytys toimii. Onko joku muuten ihmetellyt miksi Saksa ottaa vastaan mielellään paljon pakolaisia?

    Nobel-palkittuja taloustieteilijöitä riittää niin elvyttävän kuin kurinalaisen talouspolitiikan selittäjiksi, itse luulen että meillä on käsissämme isompi ongelma kuin tilapäisen suhdannekuopan ylitys jota voi helpottaa lainanotolla. Mutta aika näyttää.
    Mutta tuo pakolaismiljardi on nähdäkseni suurimmalta osin ns. rikotun ikkunan talouskasvua joka ei ole tervettä taloudenpitoa. Sitä paitsi tuo näennäinenkin kansantuotteen kasvu jakaantuu suuremmalle määrälle asukkaita, joten yksittäinen kansalainen keskimäärin köyhtyy.
    Saksa ja ruotsi ovat ottaneet mielellään maahanmuuttajia tekemään tuottavaa työtä, mutta näyttää siltä että heillekin jo riittää…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  168. Joo joo: Resurssit eivät vain riitä. Piste.
    Minun moraalini ei pysty mitenkään kiertämään tuota tosiasiaa, joten paikkani on kriittisessä leirissä. Täällä on porukkaa laidasta laitaan, oppinutta sivistyneistöä ja rasistisia öyhöttäjia ja meitä “huolestuneita kansalaisia”, joita uskon myös suomalaisten enemmistön olevan.

    Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että meidän resurssimme eivät millään riitä kaikkien mahdollisten maahanmuuttajien vastaanottamiseen. Minua tämän toteaminen ei silti sijoita rasististen öyhöttäjien joukkoon.

    Itse asiassa on kolmaskin ryhmä näkyvien ja äänekkäiden maahanmuuttokriittisten ja -myönteisten lisäksi: ne, jotka eivät suoranaisesti kuulu kumpaankaan joukkoon. Me hyväksymme sen, että pakolaisia pitää pyrkiä auttamaan, resurssien puitteissa (epämääräistä, totta), mutta resurseilla on rajansa.

    Ongelma on vaikea, mutta sitä pitää silti pyrkiä ratkomaan, humaanisti mutta realistisesti. Osmo Soininvaara, muiden muassa, koettaa tämän keskustelun aloittaneessa kirjoituksessaan viitoittaa tietä siihen suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  169. joo joo: joka ei ole tervettä taloudenpitoa. Sitä paitsi tuo näennäinenkin kansantuotteen kasvu jakaantuu suuremmalle määrälle asukkaita, joten yksittäinen kansalainen keskimäärin köyhtyy.
    Saksa ja ruotsi ovat ottaneet mielellään maahanmuuttajia tekemään tuottavaa työtä, mutta

    Minäkin sanoisin näin mutta kun ei voi. Esimerkiksi Ruotsissa PPP GDP kasvaa voimakkaasti. Suomea tuo huoli kyllä koskee. Ja voi olla, että jostakin syystä juuri Suomen tapauksessa vaikka väestö kasvaisi ja GDP kasvaisi niin juuri meillä PPP GDP taantuisi edelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  170. Pekka T.: Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että meidän resurssimme eivät millään riitä kaikkien mahdollisten maahanmuuttajien vastaanottamiseen. Minua tämän toteaminen ei silti sijoita rasististen öyhöttäjien joukkoon.

    Miksi me sitten toimimme ikään kuin resurssimme olisivat rajattomat? meillä on avoimien rajojen politiikka joka sallii maahantulijoita niin paljon kuin tanska ja ruotsi katsovat hyväksi meille päästää.
    Nyt on kauhisteltu siitäkin että Venäjä suuntaa ties kuinka suuren pakolaisvirran Suomeen, ikään kuin meillä itsellämme ei olisi mitään sanomista siihen kuka tänne tulee ja millaisin aikein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  171. max: Minäkin sanoisin näin mutta kun ei voi. Esimerkiksi Ruotsissa PPP GDP kasvaa voimakkaasti.Suomea tuo huoli kyllä koskee. Ja voi olla, että jostakin syystä juuri Suomen tapauksessa vaikka väestö kasvaisi ja GDP kasvaisi niin juuri meillä PPP GDP taantuisi edelleen.

    Ruotsissa ja Saksassa on vahva vientiteollisuus joka on voinut tarjota tulijoille tuottavaa työtä. Mutta kuten sanottu, niillekin alkaa maahanmuuttajia olemaan tarpeeksi, koska juuri nyt ja lähitulevaisuudessa tuottava työ tarkoittaa erikoisosaamista ja muu on sitten huonosti palkattua palvelualaa.
    Vähän kärjistäen Suomessa on jäänyt tuo teollistumisvaihe välistä ja meillä on hypätty lapionvarresta suoraan näyttöpäätteelle, joten työvoima on riittänyt vähäiseen teollisuuteen ja ylikin on jäänyt, Ruotsiin muun muassa.
    Ei iso väkimäärä automaattisesti tarkoita korkeaa elintasoa, pikemminkin päinvastoin, koska tulijoiden työllistyminen edes matalapalkka-aloille on heikkoa ja niillä koneinsinööreillä ja lääkäreillä pitäisi olla paperit kunnossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  172. Joo joo: Miksi me sitten toimimme ikään kuin resurssimme olisivat rajattomat? meillä on avoimien rajojen politiikka joka sallii maahantulijoita niin paljon kuin tanska ja ruotsi katsovat hyväksi meille päästää.
    Nyt on kauhisteltu siitäkin että Venäjä suuntaa ties kuinka suuren pakolaisvirran Suomeen, ikään kuin meillä itsellämme ei olisi mitään sanomista siihen kuka tänne tulee ja millaisin aikein.

    En usko, että toimimme “avoimin rajoin”, ainakaan kovin pitkää aikaa. Pakolaisvyöry on yllättänyt päättäjät kaikkialla Euroopassa, ja siksi kestää jonkin aikaa ennen kuin tilanne saadaan hallintaan.

    Päättäjät eivät aivan varmasti ole idealistisia kaikkien auttajia, vaan kyllä he joutuvat miettimään hyvin tarkkaan sen mihin meillä on resursseja. Meillä on melkoinen tekeminen jo nyt maahan tulleiden kotouttamisessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  173. joo joo: Nobel-palkittuja taloustieteilijöitä riittää niin elvyttävän kuin kurinalaisen talouspolitiikan selittäjiksi, itse luulen että meillä on käsissämme isompi ongelma kuin tilapäisen suhdannekuopan ylitys jota voi helpottaa lainanotolla. Mutta aika näyttää.

    Hyvä huomio, olen samaa mieltä. Me länsimaat seisomme uuden rajalla. Meidän suhteellinen painoarvomme maailmassa tulee heikkenemään, kun muu maailma nousee, ja se tarkoittaa myös aineellista hyvinvointia.

    Onko meillä malttia sopeutua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  174. Joo joo: Miksi me sitten toimimme ikään kuin resurssimme olisivat rajattomat? meillä on avoimien rajojen politiikka joka sallii maahantulijoita niin paljon kuin tanska ja ruotsi katsovat hyväksi meille päästää.
    Nyt on kauhisteltu siitäkin että Venäjä suuntaa ties kuinka suuren pakolaisvirran Suomeen, ikään kuin meillä itsellämme ei olisi mitään sanomista siihen kuka tänne tulee ja millaisin aikein.

    Eivätkö he tarvitse tuota varten viisumin?

    Onkos tuolla heillä siellä sinänsä mitään hätää, jos vain tilaa, teetä ja kaalisoppaa riittää gulagien parakeissa. Niitähän kai riitti pitkin Siperian rataa … aina Sahalinin saarelle asti. Mahtaisivatko Sofi tai Ville ehkä tietää niiden nykyisestä käyttöasteesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  175. Onko Suomessa jokin tehdas tai tuotantolaitos, joka valmistaa asuinkontteja? Eikö sellaisten rakentaminen ja toimittaminen eri maihin olisi tällä hetkellä parasta kehitysapua hätää kärsiville?

    Jos niissä asuntokonteissa on paremmat oltavat, kuten arvelen, kuin pahimpien pakolaisleirien teltoissa jossain kuralammikoiden ja liejun, tai täällä lumen ja pakkasen keskellä, niin eikö niitä voisi toimittaa myös jonnekin lauhkeammille seuduille, missä pakolaisten elinolosuhteet olisivat myös talven tullen ehkä Suomen pakkasia, pimeyttä ja yhteismajoitusoloja helpommat?

    Mikä on asuntokontin energiatehokkuus, jos vertailukohteena on teltta? Miten asuntokonttien lämmitys hoidetaan ja paksuko on niiden lämpöeristys? Onko niissä edes tuulikaappi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  176. joo joo: Nobel-palkittuja taloustieteilijöitä riittää niin elvyttävän kuin kurinalaisen talouspolitiikan selittäjiksi, itse luulen että meillä on käsissämme isompi ongelma kuin tilapäisen suhdannekuopan ylitys jota voi helpottaa lainanotolla. Mutta aika näyttää.

    Joo, nämä talousasiat ovat kyllä hankalia, tuntuu että kukaan ei oikein tiedä mikä on asian oikea laita.

    Silti, uskon itse enemmän raakaan voimaan kuin semmoiseen haihattelupolitiikkaan, jossa ajatellaan että kun vain tarpeeksi säästämme ja kiristämme vyötä, joku taho katsoo että kas sielläpä houkutteleva maa investoinneille.

    Tämä nykyinen vyönkiristyspolitiikka perustuu mielestäni semmoiseen kuvitelmaan, että kun vain säästämme rahaa niin sitä korvaavaa rahaa alkaa jostain taianomaisesti virrata Suomeen. Halpa-Halli Suomi alkaakin yhtäkkiä voittaa kilpailutuksia ja meidän talouspoliittinen neroutemme alkaa kantaa hedelmää. Tämä on mielestäni samanlaista uskoa kuin Soneran UMTS kaupa Saksassa, että ehkä joskus jotain hyvää tapahtuu, ainakin toivomme niin.

    Jollain tavalla vain on helpompi uskoa siihen, että jos pumpataan mitä tahansa elvytystä miljardilla niin se aikaansaa keskimäärin yritystoiminnan aktivoitumista, koska valtio ei ole kuin yksittäinen yritys: se toimii niin monella eri sektorilla että todennäköisyyksien jakautuessa syntyy jonkinlaista keskiarvoluonteista kasvua ja mahdollisuuksia. Jos jossain on markkinat, sinne alkaa usein tulla myös investointeja.

    Joku sanoi joskus, että ihminen ei voi yhtä aikaa laihduttaa ja kerätä lihasvoimaa – voi olla että sama pätee talouksiinkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  177. Anna-Liisa:
    Hufvudstadsbladet: Språka på svenska : Ainakaan Hesari ei ole heidänkaltaisistaan juuri hehkuttanut, vaikka on asennevalistustyötä tehnyt menestystarinahehkutuksilla niin olan takaa että on jo sillä rajoilla että alkaako hehkutus kääntyä asiaansa vastaan.

    Hesarin asenne on jo kauan sitten kääntynyt itseään vastaan. Heidän maahanmuuttoideologiansa on vain yksi osa kokonaisuutta. Samantyyppistä putkinäköä lehdellä on monen muunkin asian suhteen, ja lukijoita yhä vähemmän. Medialla ei somemaailmassa enää ole sitä valtaa, joka sillä joskus oli ja josta se kynsin hampain yrittää pitää kiinni tehden itsestään välillä jopa naurettavan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  178. Tero Tolonen: Jollain tavalla vain on helpompi uskoa siihen, että jos pumpataan mitä tahansa elvytystä miljardilla niin se aikaansaa keskimäärin yritystoiminnan aktivoitumista, koska valtio ei ole kuin yksittäinen yritys: se toimii niin monella eri sektorilla että todennäköisyyksien jakautuessa syntyy jonkinlaista keskiarvoluonteista kasvua ja mahdollisuuksia. Jos jossain on markkinat, sinne alkaa usein tulla myös investointeja.
    Joku sanoi joskus, että ihminen ei voi yhtä aikaa laihduttaa ja kerätä lihasvoimaa – voi olla että sama pätee talouksiinkin.

    -Kreikka on elvyttänyt talouttaan vuosikausia rahoittamalla budjettinsa valtaosin lainarahalla. Miten Kreikan yritystoiminta on moisesta aktivoitunut, ihan noin niinkuin omasta mielestäsi?
    -Samaan aikaan on mahdollista laihduttaa ja hankkia lihasvoimaa. Riippuu tietty lähtökohdista yms., ei kuitenkaan mitenkään tavaton suoritus taikka savutus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  179. max: Minäkin sanoisin näin mutta kun ei voi. Esimerkiksi Ruotsissa PPP GDP kasvaa voimakkaasti.

    Ruotsin BKT asukasta kohden on jäänyt pyörimään finanssikriisiä edeltävälle tasolle, vaikka kokonais-BKT on samalla aikavälillä kasvanut. Ruotsin hallituksen budjettiesityksestä viime keväälle (Prop. 2014/15:100):

    Trots en viss återhämtning efter finanskrisen var BNP per capita inte högre 2014 än 2007, även om BNP då hade ökat med knappt 6 procent. (…) Den svaga utvecklingen av BNP per capita sedan 2007 beror således på att produktiviteten har utvecklats svagt samtidigt som befolkningsutvecklingen har varit stark. Befolkningsökningen har emellertid inte motsvarats av en lika stor ökning av antalet arbetade timmar.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  180. Tämä nykyinen vyönkiristyspolitiikka perustuu mielestäni semmoiseen kuvitelmaan, että kun vain säästämme rahaa niin sitä korvaavaa rahaa alkaa jostain taianomaisesti virrata Suomeen. Halpa-Halli Suomi alkaakin yhtäkkiä voittaa kilpailutuksia ja meidän talouspoliittinen neroutemme alkaa kantaa hedelmää.

    Entä jos säästämistä ja kiristyksiä ei tehdäkään sen takia että investoinnit lähtisivät vauhtiin, vaan yksinkertaisesti sen takia että meillä ei ole varaa tähän elintasoon mistä nyt nautimme.
    Meidän ottamamme velkahan on puhtaasti syömävelkaa, ja ruokavieraitakin on kutsuttu.
    Koska ollaan siinä pisteessä että eliitti kehottaa kansaa syömään leivoksia nälkäänsä, silloin tulee pahat ajat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  181. Tapio: Hm… Kyllä se lisää, sillä lapsikuolleisuus on edelleenkin Suomessa pienempi kuin heidän kotimaissaan.

    Tarkoittanet sanoa, että ei lisää, vaan vähentää, koska lapsikuolleisuuden alenemisen on todettu johtavan alempaan syntyvyyteen. Itse kuolevilla lapsilla ei ole suoraa vaikutusta, koska missään maailmassa lapsikuolleisuus ei ole niin korkealla, että se vaikuttaisi asiaan, vaan muutokset syntyvyydessä dominoivat kaikkia muita väestönkasvuun vaikuttavia tekijöitä.

    Angolassa on maailman korkein alle 5-vuotiaiden kuolleisuus, 16%. Tuo tarkoittaa siis sitä, että jos syntyvyys laskee 7:stä 6:en, niin tällä on yhtä suuri vaikutus alaspäin kuin jos noustaisiin Suomen tasolta tuonne maailman huonoimmaksi. Angolassa on tapahtunut juuri tuo lasku syntyvyydessä pelkästään tämän vuosituhannen aikana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  182. Kustannuksia koskien professorilla on tällainen havainto: “Tarkkaa lukua emme tiedä, mutta maahanmuuttajien ammattijakaumasta voimme jo päätellä yhtä ja toista. Jos maahanmuuttajien tulot ovat vain puolet kantaväestön tuloista, pitäisi heidän työllisyysasteessa nousta yli 140 prosenttiin, jotta huoltosuhde paranisi.”

    http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/206695-kysymys-on-rahasta

    Sietäisi pohtia enemmänkin sitä, ettei pelkkä mamujen työllistäminen riitä. Heidät pitäisi pystyä työllistämään ammatteihin, joissa he tuottavat enemmän kuin kuluttavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  183. Tero Tolonen: Jollain tavalla vain on helpompi uskoa siihen, että jos pumpataan mitä tahansa elvytystä miljardilla niin se aikaansaa keskimäärin yritystoiminnan aktivoitumista, koska valtio ei ole kuin yksittäinen yritys: se toimii niin monella eri sektorilla että todennäköisyyksien jakautuessa syntyy jonkinlaista keskiarvoluonteista kasvua ja mahdollisuuksia. Jos jossain on markkinat, sinne alkaa usein tulla myös investointeja.

    Toki näin käy, mutta suuri osa mistä tahansa elvytyksestä Suomessa valuu elvytykseen ulkomailla. Näin käy etenkin, jos elvytyksellä maksetaan vain juoksevia menoja esim. palkkoja. Ajattele vaikka kuukausiostoksiasi ja mieti, mikä osuus niistä on suomalaista.

    Elvytys toimisi paremmin, jos rahat käytettäisiin hyödyllisiin investointeihin Suomessa. Tällöin hankkeissa mukana olleiden ihmisten palkkojen ja yritysten voittojen lisäksi syntyisi jotain sellaista, josta olisi hyötyä myös myöhemmin. Tätä taustaa vasten on käsittämätöntä, että näitä kuuluisia elvytysrahoja ei ole käytetty esim. liikenneinfran rakentamiseen ja kunnostamiseen. Päinvastoin, piilevän kunnossapitovelan on annettu vain kasvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  184. Tapio: Elvytys toimisi paremmin, jos rahat käytettäisiin hyödyllisiin investointeihin Suomessa.

    Varmasti näin on. Jokaisella maalla on tietenkin rajallinen määrä hyödyntää elvytysrahaa tehokkaasti – Kreikka on varmaan varoitava esimerkki siitä mitä tapahtuu holtittomassa tilanteessa. Viimeisimmän ennusteen mukaan Kreikkakin on päässyt taas kasvu-uralle toisin kuin Suomi.

    Suomen kannalta olennaista olisi saada pidettyä nyt pää pinnalla, koska mikäli ei tapahdu mitään ihmeellistä, Venäjän tilanne rauhoittuu aikanaan kuten se on ennenkint tehnyt ja Euroopassa alkanut talouden orastava kasvu alkaa näkyä täälläkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  185. Samuli Saarelma: Tarkoittanet sanoa, että ei lisää, vaan vähentää, koska lapsikuolleisuuden alenemisen on todettu johtavan alempaan syntyvyyteen.

    Vaikeista oloista tulleissa ensimmäisen polven maahanmuuttajaperheissä näyttävää olevan paljon lapsia. Syynä lienee traditio. Toisen polven perheissä lapsiluku on lähempänä tavanomaista.

    Ei minulla varsinaisia tutkimustuloksia asiasta ole, mutta runsaasti arkipäivän havaintoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  186. Tero Tolonen: Suomen kannalta olennaista olisi saada pidettyä nyt pää pinnalla, koska mikäli ei tapahdu mitään ihmeellistä, Venäjän tilanne rauhoittuu aikanaan kuten se on ennenkint tehnyt ja Euroopassa alkanut talouden orastava kasvu alkaa näkyä täälläkin.

    Toivottavasti näin käy ennenkuin kurki kuolee, mutta taattua se ei ole, kun noita työelämän ja muita rakenteellisia uudistuksia ei ole saatu aikaan. Suomen viennin kannalta tärkeimmät maat eivät ole Venäjää lukuunottamatta olleet enää vuosikausiin taantumassa. Niiden kasvun olisi pitänyt tarttua meihin jo aiemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  187. Joo joo: Entä jos säästämistä ja kiristyksiä ei tehdäkään sen takia että investoinnit lähtisivät vauhtiin, vaan yksinkertaisesti sen takia että meillä ei ole varaa tähän elintasoon mistä nyt nautimme.

    En tiedä mitä se tarkoittaa että meillä ei ole varaa tähän elintasoon – suhteessa BKT:n tasoon olemme vieläkin hyvä maa ja täällä tehdään about samoja asioita kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Kyllä meillä pitäisi olla varaa ja toisaalta meillä pitäisi olla luottamusta siihenkin että pääsemme siihen.

    Kun Euroopan keskuspankki on pitänyt korkotasoa nollassa – se on mielestäni ollut signaali siitä, että nyt niiden maiden joiden luottoluokitus on hyvä kannattaisi ottaa lainaa.

    Torstaina luultavasti devalvoidaan euroaluetta. Tällöin tulee ikäänkuin kehoitus numero 2 – työn hinta laskee ilman yhteiskuntasopimusta. Sipilällä alkaa olla kiire.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  188. Onhan meillä varaa, vielä. Joku tai jokin meillä kuitenkin mättää, suurin syy lienee eurovaluutta joka on liian vahva Suomen ja Kreikan tapaisille huithapeleille. En usko että yhä lisää syömävelkaa on ratkaisu ongelmaan, päinvastoin.
    Euron devalvoituminen on hyvä juttu, mutta ei niin hyvä kuin aikoinaan markan devalvoituminen koska kurssi ei muutu euroalueen suhteen mihinkään. Ainoa nopea vaikutus saattaisi tulla venäläisturismista, toivottavasti ehtii jo joulu-uusivuodeksi.
    Ruotsilla ja Saksalla on perinteisesti vahva ja monipuolinen vientisektori joka auttaa kotimaista kulutusta, lisäksi Ruotsilla on oma valuutta ja tavallaan Saksallakin, joka pääosin määrittelee euron kurssin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  189. Ohessa lainaus J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista (Paavo Cajanderin suomennos, 51. Painos, Otava, Helsinki 1964):

    “Torpan tyttö”, jae 12.:
    “Tee hauta mulle, äitini, jo päättyy päivät multa;
    paennut taistelua on tuo kurja sulho-kulta,
    mua muistanut ja itseään ja sua kuullut vaan
    ja veljen toivon pettänyt ja isiensä maan.”

    – – –

    Pakolaistulvan epätasapainoista koostumusta mm. koko syksyn ajan seuranneena tulee mieleen ajatus: kuka kääntäisi koko runon, tai peräti koko teoksen, kaikille tarvittaville kielille, jos sitä ei ole tehty?

    Käännöksille voisi olla käyttöä mm. siellä, missä monilla on paljon joutilasta aikaa, kun maahantulijoiden statuksen määritys on meillä niin kovin hidas prosessi. Oheista lainausta, voisi käyttää esimerkiksi suomenkielen opetuksessa, sekä testattaessa kuullun ja kirjoitetun tekstin ymmärtämistä. Vaikka sitten “pakkosuomea”, jos joku tuota termiä haluaa käyttää.

    Suomi on niittänyt kunniaa mm. koulutuksen mallimaana. Käytetään tilaisuus hyväksemme ja otetaan kasarmit alkuperäiseen käyttöön, mutta tällä kertaa uuden kohderyhmän kouluttamiseen.

    Tulijoiden määrä (ja jakautuma) antaa ymmärtää, että monen kohdalla voi ehkä olla kyse vain sopivan koulutuksen puutteesta. Mitä osaamista tulijoilta on puuttunut? Onko kyse vain puuttuvasta kyvystä (vai halusta) organisoitua tehokkaasti puolustamaan kansalaisyhteiskuntaa ja läheisiään siellä, mistä tulevat? Pitäisikö selvittää ja tehdä yhteenveto siitä, mitä taustalta löytyy.

    Hyödyllisempää kuin antaa vain kala nälkäiselle on opettaa hänet sen ohella kalastamaan. Ei pidä unohtaa, että mm. hedelmällisen puolikuun’ alue on maanviljelyksen kehto, jossa keinokastelu otettiin käyttöön jo tuhansia vuosia sitten.

    Kysyä sopii, ketkä tarvitsevat eniten apuamme, ja minkälaista apua tarvitaan? Millaisia tulijoita ehkä kaipaamme, kuinka paljon, sekä millaisten ihmisten haltuun tulijoiden lähtömaat kannattaa jättää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.